Liikkeestä tehty - Tanssi-Liiketerapiaprosessista syntyneen taiteellisen produktion kolmet kasvot

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikkeestä tehty - Tanssi-Liiketerapiaprosessista syntyneen taiteellisen produktion kolmet kasvot"

Transkriptio

1 effortti (1) tässä numerossa: Liikkeestä tehty - Tanssi-Liiketerapiaprosessista syntyneen taiteellisen produktion kolmet kasvot Tanssin ja luovan prosessin terapeuttinen merkitys Butoh tekee meistä kauniita - tutkielma butoh:n terapeuttisista vaikutuksista Bartenieff Fundamentals ja kehon tietoisuuden syventymisen vaikutus maailmasuhteeseen Tanssin voima - ratkaisukeskeisyys tanssi-liiketerapiassa Suomen Tanssiterapiayhdistys r.y Suomen Tanssiterapiayhdistys ry. on perustettu vuonna Yhdistyksen tarkoituksena on toimia tanssiterapeuttien ammatillisena verkostona ja tehdä tanssiterapiaa tunnetuksi Suomessa. Lisäksi yhdistys osallistuu tanssiterapiakoulutuksen kehittämiseen ja luo tanssiterapialle toimintaedellytyksiä. Yhdistyksen toiminnan kautta tanssiterapian ammattilaiset ja asiasta kiinnostuneet voivat vaihtaa ajatuksia ammatillisista kysymyksistä ja välittää toisilleen ajankohtaista ammatillista tietoa. Yhdistys tuottaa ja kerää materiaalia, järjestää jäsenilleen kokouksia ja koulutustilaisuuksia sekä tukee alan tutkimustoimintaa.

2 Effortti on tanssi-liiketerapia-alan aikakauslehti, jonka aihepiirejä ovat mm. tanssi-liiketerapian tutkimus, koulutus, kliininen käytäntö, ammatillisuus ja tanssi-liiketerapeutit. Lehti ilmestyy kerran vuodessa. Tilaushinta v on 10. Suomen Tanssiterapiayhdistys ry:n jäsenille lehti on ilmainen. Julkaisija: Suomen Tanssiterapiayhdistys ry Vastaava päätoimittaja ja taitto: Marko Punkanen Toimitussihteeri: Elise Punkanen s-posti: Toimitusneuvosto: Suomen Tanssiterapiayhdistyksen hallitus ISSN-L ISSN Suomen Tanssiterapiayhdistys ry

3 EFFORTTI 2013, 7 (1) Päätoimittajalta 1 Puheenjohtajan palsta (Päivi Pylvänäinen) 3 Liikkeestä tehty - tanssi-liiketerapiaprosessista syntyneen taiteellisen produktion kolmet kasvot (Mari Rouvala) 4 Tanssin ja luovan prosessin terapeuttinen merkitys (Marianne Rouhiainen) 22 Butoh tekee meistä kauniita - tutkielma Butoh:n terapeuttisista vaikutuksista (Minja Mertanen) 36 Bartenieff Fundamentals ja kehon tietoisuuden syventymisen vaikutus maailmasuhteeseen (Salla Salmi) 53 Tanssin voima - ratkaisukeskeisyys tanssi-liiketerapiassa (Auli Kurvinen & Maarit E.Ylönen) 68 Mielipide: Tutkimuksen tukemisesta (Päivi Pylvänäinen) 82 Ajankohtaista (Marko Punkanen) 83 Kannen kuva: Kaija Liikanen

4 effortti Suomen Tanssiterapiayhdistys r.y Päätoimittajalta Näyttäisi siltä, että kehollisuus ja sen mahdollisuudet psykoterapeuttisessa työskentelyssä herättävät joka vuosi enemmän ja enemmän kiinnostusta. Eino Roiha - instituutin vuoden mittainen tanssi- liiketerapian perusopintokokonaisuus Jyväskylässä on vakiintunut jo jokavuotiseksi koulutustarjonnaksi ja sen herättämä kiinnostus vahvistaa ajatusta siitä, että olemme oikeiden asioiden äärellä. On myös hienoa, että noita 30 opintopisteen perusopintoja on pystynyt viime vuosina opiskelemaan myös Pyhäjärvellä ja Helsingissä. Mikäli Pyhäjärven ja Helsingin perusopinnot vakiintuvat niin tarjonta TLT:n perusopintojen osalta kattaa aika mukavasti maamme myös maantieteellisesti. Tässä Effortin numerossa samoin kuin viime vuotisessa uusien tanssi- liiketerapeuttien panos on merkittävä, sillä lehdessä on neljä artikkelia, jotka pohjautuvat joulukuussa 2011 valmistuneiden opiskelijoiden loppututkielmiin. Päätoimittajana olen äärimmäisen tyytyväinen siitä, että opiskelijat ovat antaneet Effortille luvan julkaista näitä ansiokkaita ja hyviä tutkielmia. Ne herättävät varmasti paljon ajatuksia ja tunteita lukijoissamme ja osoittavat hienolla tavalla sen miten moninaisia mahdollisuuksia ja tapoja tanssi- liiketerapian toteuttamiselle löytyykään. Mari Rouvalan artikkeli Liikkestä tehty kuvaa terapiaryhmän prosessia ja matkaa kohti koreografista esitystä. Tämä on mielenkiintoinen ja toistaiseksi vielä hyvin harvinainen lähestymistapa tanssi- liiketerapiassa. Esityksen nähneenä voin sanoa, että tämän ryhmän kohdalla tämä lähestymistapa oli oiva valinta ja nähdyksi tuleminen ja siitä palautteen saaminen oli varmasti ryhmäläisiä tukeva ja vahvistava kokemus. Marianne Rouhiainen käsittelee artikkelissaan tanssin ja luovan prosessin terapeuttista merkitystä tanssin harrastajan näkökulmasta. Tutkimukseen osallistui kuusi vuotiasta nykytanssia pitkään harrastanutta naista. Osallistujien haastattelut tuottivat hyvin mielenkiintoista materiaalia, jota Marianne artikkelissaan käsittelee. 1

5 Minja Mertasen artikkeli keskittyy Butoh:n terapeuttisten vaikutusten selvittämiseen. Tässäkin tutkimuksessa aineiston keruu on tapahtunut buto- opiskelijoita haastattelemalla. Minja pohtii artikkelissaan myös mielenkiintoisella tavalla butoh:n ja tanssi- liiketerapian yhtäläisyyksiä. Neljäs artikkeli on Salla Salmen tapaustutkimus Bartenieff fundamentals in toimivuudesta työvälineenä ja arviointimenetelmänä tanssi- liiketerapiassa. Tässä tutkimuksessa erityisen arvokasta ja mielenkiintoista on se, että siinä asiakkaan terapiaprosessissa tapahtunutta muutosta on arvioinut sekä asiakas itse että ulkopuolinen Laban- Bartenieff liikeanalyytikko. Tätä kautta artikkelissa kulkee kiehtovalla tavalla subjektiivisen ja objektiivisen muutoksen havainnoinnin vuoropuhelu. Viime vuonna käynnistyi kaksikin tutkimusta liittyen tanssi- liiketrapian käyttöön masennuksen hoidossa. Näiden tutkimuksien tuloksia odottelemme kaikki malttamattomina. Ensi vuoden Effortissa näistä varmasti pääsemmekin jo lukemaan. Antoisia ja inspiroivia lukuhetkiä. Mikäli sinulla on mielessä hyvä jutun aihe tai haluat kirjoittaa omasta työstäsi, tutkimuksestasi tai mistä tahansa tanssi- liiketerapiaan liittyvästä, niin ota rohkeasti yhteyttä allekirjoittaneeseen. Toivottavasti tapaamme yhdistyksen vuosikokouksessa 27.4 ja sen yhteydessä järjestettävässä Minja Mertasen ja Tuija Laineen ohjaamassa työpajassa Butoh ja hengitys. Suomalainen tanssiterapia tarvitsee juuri Sinua, joten tule rohkeasti mukaan! Aurinkoista kevättä ja tapaamisiin! M.P 2

6 Puheenjohtajan palsta Päivi Pylvänäinen Zumbassa on hauskaa se, kun kehon lämmettyä pääsee toisinaan hyvään eläimelliseen rytmin tilaan. Ajattelin, että ehkä se on labanilaisittan Near (Rhythm) - Drive. Piti sitten ihan katsoa kirjasta (Bartenieff & Lewis: "Body movement. Coping with the environment."), mitä asiasta sanotaan, ja tulin muistutetuksi Transformation Drives'ista. Eli kun on Spaceless Transformation Drive, missä tilan sijaan on Flow, ja lisäksi Weight ja Time (eli perustana on Action Drive yhdistelmä Space, Weight ja Time), "Flow will pulsate, intensify Weight/Time into strong, passionate or delicate tender feelings detached from the reflection associated with the Space Effort. Spaceless Drives with their clear, rhythmic component (Weigt/Time) appear often in work and dance actions. (s. 61)". Tämän Transformation Driven nimi onkin Passion Drive. Siinä se tuli sanotuksi. Noin siinä käy. Nykyisin ihmisten työ on usein niin epäfyysistä, että siinä ei ikinä pääse moiseen tilaan, jossa voima, aika ja virtaus kehollisena toimimisena toteutuisivat. Lisäksi, jos omassa työssä on oltava tiedostava ja ajatteleva koko ajan, reflektoida reflektoinnin jälkeen, niin tämä Passion Drive on virkistävästi toisenlainen tila. Se tuntuu elävöittävältä ja elinvoimaiselta. Tuntuu hyvältä kokea, että omasta kehostai syntyy tällaista liikettä: vahvaa, nopeaa ja vapaasti virtaavaa. Kevyttä, viipyilevää ja virtaavaa on sitäkin koettu, sekin on mieluisaa, ehkä arjessa tutumpaakin, mutta tämä sykkivä rytmi vapaasti ja energisesti toteutettuna on arjen työtilanteissa ja vuorovaikutustilanteissa harvinaisempi ainakin minun elämässäni ja Suomessa. On mielenkiintoista, että näiden Flow- Effortin sisältävien Effort- kolmikkoyhdistelmien nimi on Transformation Drives. Ne ovat siirtymiä, levähdystaukoja Action Drives - yhdistelmistä tai siirtymiä Inner State - yhdistelmistä, joissa on vain kaksi Efforttia. Mutta nyt kun ajattelen tätä virkistymistä, jota koen kun liikun Passion Drive - laadussa, niin tulee mieleen, että ne ovat yhdistelmänä meitä muuttavia, elävöittäviä. Kaikki ei ole vain silkkaa toimimista tai pelkkiä sisäisiä tiloja, vaan meissä toisinaan on spirittiä ja kipinää, aistivuutta ja läsnäoloa niin, että se tuntuu muutosta tuovalta. Eräs liikunta- ja urheiluvarusteiden firma on tuonut mainostolppiin kampanjansa, jossa iskulauseena on "Life is a beat. Dance to it." Minä tykkäisin enemmän versiosta "Life has a beat. Dance to it." Mutta mitä tästä syntyy suomeksi? "Elämä on isku - Elämä on rytmi - Elämällä on rytmi - Elämässä on rytmi. Aika erilaisia tunnelmia! Elämä on taistelua, se iskee sinuun. Elämä on rytmi, johon on vaan mentävä. Rytmi on elinvoimaa. Elämän rytmi voi kannatella. Elämällä on vaiheensa. Elämässä rytmi auttaa toimimaan ja menemään eteen päin. Rytmi elävöittää ja virkistää. Ja kaikkien jatkoksi lause "Tanssi siihen." Mene ja liiku, anna kehon toimia, ilmaise mitä koet ja tunnet, ole herkkä, ole vahva, ole sitä mitä olet, ole ryhmässä, ole toisten kanssa ja anna kehon vastata tilanteissa, ylitä itsesi, virkisty, tavoita sielusi, virtaa, kehity, leiki. Tanssi - ja keho elää. 3

7 ARTIKKELI LIIKKEESTÄ TEHTY - TANSSI-LIIKETERAPIA- PROSESSISTA SYNTYNEEN TAITEELLISEN PRODUKTION KOLMET KASVOT Mari Rouvala Prologi Oli kulunut noin viisi kuukautta. Kävelin häntä vastaan kävelykadulla. Pysähdyimme halaamaan ja kertomaan kuulumisia. Hän kertoi käyneensä vastikään hierojalla. Ajatukset olivat vaeltaneet vapaasti siellä ja täällä hierontaan tottuneessa tilassa. Yllättäen kehossa tuntui jotain odottamatonta, hyvää, erilaista. Hän havahtui ajatuksistaan. Ihmetteli mielessään tekikö hieroja jotain tavallisesta poikkeavaa; Mistä tulee tällainen voimakas tunne kehooni? Ja sitten hän kuuli sen. Musiikki hierojan huoneessa. Liikkeestä tehty, Secret Garden: Papillon. Keho tunnisti musiikin. Keho oli läsnä. Se oli Liikkestä tehty. Tämä tutkimus on omistettu Liikkeestä tehty -työryhmälle ja edesmenneelle Heinolan Reumasairaalalle. Johdanto Musiikki. La Traversee. Näen itseni kävelemässä kohti kapeaa valokeilaa. Minulle tulee tunne, että haluan sen myös tehdä. Tuntea valonheittäjän kuumuus kasvoillani, häikäistyä niin ettei yleisöä näe. Olla pettynyt. Ja vihainen. Ylimielinen. Ja yhtäkkiä huomaan miettiväni mitä tarkoittaa olla container? Sitä, että otan valokeilassa kävelijän vastaan ja annan hänen olla vihainen, pettynyt ja turhautunut. Otan tunteen syliini ja katson sitä yhdessä hänen kanssaan. Kestän sen. Pystyn pitelemään sitä. Minua itkettää. Olenko osannut pidellä asiaa containerina vai onko se sulautunut minuun? Sitäkö itken? Haluan liikkua sen. Liikkua ymmärtääkseni. Tai saadakseni sen pois sisältäni. Saiko ryhmä käsitellä sen? Ehtikö se? Olen harjoitusterapioideni aikana ollut kerta toisensa jälkeen ihmeissäni siitä miten kauniilta ihminen näyttää liikkuessaan aidosti, pakottamattomana, omaa liikettään. Olen ollut kiitollinen siitä, että olen saanut jakaa ne hetket asiakkaiden kanssa. Liikkeestä tehty syntyi hiljaa hiipineestä ajatuksesta tuoda luonnollisesti liikkuva ihminen teatterin lavalle. Mutta kuka suostuu tällaiseen tehtävään? Olemaan aidosti ja paljaasti läsnä. Voiko se antaa tanssivalle terapiaryhmälle jotain sellaista jota terapia ilman teatterilavaa ei voi antaa? Tutkimuskysymykset Tämä on etnografinen tutkimus. Se perustuu aineistoonsa, jota olen kerännyt lukuvuoden aikana ja vielä syksyllä Olen analysoinut prosessia, yrittäen kirjallisuuden avulla ymmärtää, mitä meille kaikille prosessin aikana tapahtui. Aineistoa tarkastellessani olen myös antanut kysymysten nousta mieleeni. Kysymyksiini olen lähtenyt etsimään vastauksia kirjallisuudesta. Kattavaksi teemaksi huomasin nousevan paikoilleen jäämisen ja eteenpäin menemisen. Minkälaiset tunteet, reagointitavat, kielellinen ilmaisu jää paikoilleen? Mikä aiheuttaa tunteen tai tiedon siitä, että nyt jokin liikahtaa? 4

8 Pelkkä vapauttava tunnekuohu ei riitä. Mitä tarvitaan, jotta taide vie ihmistä elämäntilanteessaan eteenpäin? Varsinaisiksi tutkimuskysymyksiksi olen rajannut seuraavat. Pohdin niihin vastauksia luvussa Onko se mitään mielenkiintoista ja katsomisen arvoista? Minkälaiseksi terapiaryhmän prosessi muodostuu, kun siihen liitetään aikatauluun sidottu tavoitteellinen taiteellinen tuotos? 2. Ihminen on taideteos Voiko taidekokemus olla terapeuttista? Jos voi, niin miten se ilmenee katsojapalautteessa? 3. Minä tanssin ja jatkan Miksi prosessi tarvitsi valmistuakseen terapeutti ohjaajan tanssin? Liikkeestä tehty ryhmä Ryhdyin kokoamaan lopputyötäni varten terapiaryhmää keväällä Kutsuin ihmisiä koolle teemalla nähdyksi tuleminen kokonaisena, arvokkaana itsenä, ihmisenä. Kutsussa oli myös alusta pitäen mukana ajatukseni nähdyksi tulemisesta myös yleisön edessä, jolloin terapian aikana nousseista liikkeellisistä ja ajatuksellisista teemoista valmistettaisiin yhdessä ryhmän kanssa koreografinen esitys, jota suunnittelin esitettäväksi yleisölle keväällä Kutsut lähtivät aiemmista harjoitusterapiaryhmistä kokoamiini sähköpostiosoitteisiin. Terapiaryhmään ilmoittautui aluksi kuusi naista. Ensimmäisen kokoontumiskerran jälkeen sain yhteydenoton mieheltä, ja ryhmän suostumuksella myös hän pääsi mukaan ryhmään. Aloitimme työskentelyn elokuussa Kokoonnuimme Mandalatalon salissa kerran viikossa puolitoista tuntia kerrallaan. Tammikuussa 2011 siirryimme Minna Canthin kulmaan ja kokoonnuimme neljän viikon ajan kolme tuntia kerrallaan. Terapiakokoontumisia kertyi yhteensä 20. Esitysten loputtua tapasimme vielä kerran, lopettamaan yhteisen työskentelymme. Liikkeestä tehdyt ihmiset Asta n.40 v, Jussi n.30v, Merja n.50 v, Minna n.30 v, Minna n.30 v, Tiina n.40 v, Vilma n.30 v. Pyysin ryhmään tulevia kirjoittamaan minulle kirjeen ja kertomaan menneistä ja nykyisestä elämäntilanteesta, sekä toiveita, odotuksia ja tavoitteita tulevaa terapiatyöskentelyä silmällä pitäen. Ryhmän ihmisten elämän historiassa oli omien vanhempien psyykkistä ja fyysistä sairautta tai laiminlyöntiä, joka vaikutti vahvasti lapsuuteen, lähimmäisen narsismia, avioeroja, oman mielen sairastumista, masennusta, hoitojaksoja psykiatrisella osastolla, psyykelääkkeitä sekä erilaisia terapiajaksoja. Ryhmäläisten nykyisen elämäntilanteen teemoiksi työskentelyn alussa nousivat muun muassa: epävarmuus, ankaruus itseä kohtaan, huono itsetunto, oman kehon kokeminen vieraaksi tai epämiellyttäväksi, pelko haavoittumisesta, häpeä, kriisi oman persoonan tai lähellä elävien ihmisten kanssa. Ryhmän ihmiset nimesivät tavoitteikseen: armollisuuden, lempeän ja rakastavan suhteen luomisen itseä ja toisia kohtaan, jotta voisi päästää irti itsen kontrolloimisesta, arvostelusta ja tarkkailusta, oppia tykkäämään itsestään, vanhojen ajatus- ja toimintatapojen tunnistamisen ja niiden muuttamisen, näkyväksi tulemisen, kehon ja mielen yhteistyön lisääntymisen, jotta rohkaistuisi omaan ilmaisuun ja voisi tutustua kehon kautta itseensä ja pelkoihinsa, yhteyden luomisen toisiin ihmisiin olemalla mukana ryhmässä. Tanssi liiketerapian menetelmistä tässä ryhmässä käytetyimpiä olivat hengitys- harjoitukset, kehotietoisuus- työskentely, liikeimprovisaatio, leikki ja peli sekä kehonhahmotus. 5

9 Liikekokemuksia läpikäytiin ja jaettiin piirtäen, puhuen, kirjoittaen ja liikkeellä. Kyseisiä harjoituksia olen avannut luvussa 4. Aineiston koonti - Kirjeet Keräsin aineistoa ryhmän jäsenten prosessista pyytämällä heitä säännöllisin väliajoin kirjoittamaan minulle kirjeen. Ensimmäinen kirje kirjoitettiin ennen ryhmän alkamista ja viimeinen viimeisellä kokoontumisella. Yhteensä kirjeitä kertyi 24 kappaletta. Kokosin kirjeistä yhteiset käsitekartat. Käsitekarttatyöskentely helpotti tiedon jäsentämistä kokonaisuuksiksi, jossa näkyi ryhmässä työskentelyn alla olevat asiat. Karttojen avulla muutoksen havaitseminen oli myös helpompaa. Kaikki ensimmäiset kirjeet muodostavat yhdessä ensimmäisen käsitekartan, toiset kirjeet on koottu käsitekarttaan nro 2 ja niin edelleen. Käsitekarttoja on yhteensä neljä. Käsitekartat luin läpi sinisen ja vihreän kynän kanssa. Ympyröiden vihreällä ne asiat, jotka tuntuivat minusta vievän prosessia eteenpäin. Sinisellä merkitsin ne asiat, jotka tuntuivat pysähtyneiltä, pitävät paikallaan tai estävät eteenpäin pääsyä. Punaisella merkitsin viimeiseen käsitekarttaan mielestäni prosessin isoja oivalluksia. Käsitekartoista kerätyt asiat ja kirjeistä suoraan lainatut tekstit on kirjoitettu luvussa 5 kursiivilla. Jyväskylän Kaupunginteatterin Liikkeestä tehty tanssiesitys Saman aikaisesti terapiaryhmän käynnistyessä neuvottelin Jyväskylän Kaupunginteatterin johtajan Anssi Valtosen ja Kuraattorin Antti Niskasen kanssa esityksemme tuomisesta teatterin pienelle näyttämölle. He olivat molemmat hyvin kiinnostuneita ottamaan projektimme ohjelmistoonsa. Sovimme, että oravannahkoina pitäisin esityskauden jälkeen tanssi liiketerapeuttisia työpajoja yhdessä Antti Niskasen kanssa osana Kaupunginteatterin yleisötyötä. Kävin yhteistyöpalavereissa teatterilla puvustuksen, lavastuksen valojen ja musiikki- äänihenkilökunnan kanssa. Tämän lisäksi olin mukana yhdessä raamikokouksessa ja Radio Jyväskylän haastattelussa. Ryhmämme sai harjoitella Kaupunginteatterin Pienellä näyttämöllä seitsemän kertaa ennen ensi- iltaa yhteistyössä valoista ja äänistä vastaavan Asko Konttisen kanssa. Ensi- ilta oli Tämän lisäksi esityksiä oli neljä. Yleisöä esityksissä oli yhteensä 245. Yleisötyöpajoja järjestettiin kaksi, jotka molemmat kokoontuivat kaksi kertaa kolmen tunnin ajan teatterin Pienellä näyttämöllä. Molemmissa ryhmissä oli 15 osallistujaa. Aineiston koonti: Kukkaset Esitysten yleisöä pyysin viivähtämään hetken esityksen jälkeen lämpiössä, kuulostelemaan omia kehollisia tuntemuksiaan, tunteitaan ja ajatuksiaan, joita esitys oli herättänyt ja kirjoittamaan niitä kukan muotoisille tarralapuille. Laput sai liimata lämpiön seinälle, josta ne kerättiin kunkin esityksen jälkeen pois. Ryhmälle muodostui tästä rituaalista esitysten purkutilaisuus, luimme kukkaset pukuhuoneessa ääneen aina esitysten jälkeen. Yhteensä näitä kukkasia kertyi 259 kappaletta. Ryhmittelin kukkaset teemoihin: Esitys, Tunne, Ajatus ja Keho sen mukaan, mistä näkökulmasta kirjoittaja oli tekstinsä mielestäni kirjoittanut. Suljin hetkeksi silmäni teemoilta ja merkitsin sanoista ja lauseista vihreällä ne, jotka aiheuttivat minussa pohdintaa, prosessia. Sinisellä merkitsin ne, jotka tuntuivat jarruttavan, estävän tai työntävän luotaan. Neutraalilta tuntuvat huomiot jätin merkitsemättä. 6

10 Terapeutin tanssi Viisi kuukautta prosessin päätyttyä totesin, että päästäkseni eteenpäin tutkimuksessani minun täytyy jollain tavalla myös itse purkaa kokemani. Kuuntelin ensin esityksen musiikit ja kirjoitin heränneitä tunteita ja kehollisia aistimuksia muistiin. Sitten kävin Mandalatalon salissa liikkumassa kaikki musiikit aistien kehollisia tuntemuksia ja siitä herääviä ajatuksia ja tunteita. Kirjoitin liikkumisesta heräävät ajatukset ja tuntemukset myös muistiin. Omat muistiinpanoni on kirjoitettu luvussa 5 kursiivilla. Teoreettista taustaa tanssi liiketerapiasta, ryhmästä ja käytetyistä menetelmistä Tanssi liiketerapiasta Tanssi liiketerapia on Bonnie Meekumsin mukaan liikkeen ja tanssin psykoterapeuttista käyttöä, jossa luovan prosessin kautta ihminen voi syventää emotionaalista, kognitiivista, fyysistä ja sosiaalista integroitumista (Meekums 2002, 4). Joan Chodorow viittaa Jungin teorioihin määritellessään tanssi liiketerapiaa. Hänen mukaansa tanssi ja liike sekä kehon kokemuksen huomioiminen psykologian kentällä ei ole uutta. Jung kirjoitti jo vuonna 1916, että ilmaiseva kehon liike on yksi monista väylistä antaa muoto tiedostamattomalle. Meekums mainitsee, että Amerikan Tanssiterapiayhdistys on määritellyt tanssi liiketerapian olevan liikkeen psykoterapeuttista käyttöä. Tanssiterapia perustuu sille oletukselle, että keho ja mieli ovat jatkuvassa vastavuoroisessa kanssakäymisessä. (Chodorow 2005, 1) Helen Paynen mukaan tanssi - liiketerapia on luovan liikkeen ja tanssin käyttöä terapeuttisessa suhteessa. Se perustuu ajatukselle, että liikkeen ja tunteen välillä on suhde; liikkeen ja tanssin kautta sisäinen maailma tulee käsin kosketeltavammaksi, ihmisen sisäinen, persoonallinen symbolismi jaetaan toisten kanssa ja suhde toisiin ihmisiin tulee näkyväksi. (Payne 2006) Linda Hartleyn mukaan tanssi liiketerapia perustuu sille kokemukselle ja käsitykselle, että kehon asento ja liike reflektoivat kiinteästi emotionaalisia ja psykologisia prosesseja. Tanssin luova käyttö sallii unohdettujen tai tukahdutettujen, esikielellisten tai ilmaisemattomissa olevien tunteiden ja muistojen ilmaisemisen ja integroitumisen. Alun perin tanssi liiketerapiaa käytettiin nimenomaan ryhmien kanssa työskentelyyn. (Hartley 2004, 56) Terapiasta ryhmässä Ryhmäterapiassa tehtävänä on tutustua itseen muiden kautta, vuorovaikutuksessa. Ihmisen olemisen tapa - kontaktiin hakeutuminen, vetäytyminen, kiinnostus muiden asioihin, muista välittäminen ja kyky kuunnella tulee esille ryhmässä. Ihminen tarvitsee harjoitusta toisten kanssa olemiseen, kuuntelemiseen ja omien ajatusten ilmaisemiseen. Jotta kykenee tavoittamaan mitään siitä, mitä toiset sanovat, ihmisen täytyy kyseenalaistaa omia pinttyneitä käsityksiään. Ymmärtäminen alkaa, kun asia puhuttelee. Tämä vaatii omien ennakkoluulojen pidättelemistä. Terapiaryhmä muuttuu helposti ihmisen mielessä perhetaustan mukaiseksi. Tämä voi olla osittain tiedostettua, mutta suurelta osin se on tiedostamatonta. Ihminen sijoittaa tunteitaan toisiin ryhmäläisiin, kokee ne heidän ominaisuuksikseen ja ottaa itse sen roolin, joka hänellä on omassa perhetaustassaan ollut. Winnicottin todellinen itse, ihmisen ydin, on se lähtökohta, jonka kautta ihminen tuntee, aistii ja heijastelee olemuksensa erilaisia kokemuksia. Sen ihminen toivoo tulevan vastaanotetuksi ja tunnistetuksi. Ihminen saa kosketuksen sisäiseen maailmaansa kun hänet otetaan vastaan, häntä kuullaan, hänen todellinen itse nähdään ja siihen reagoidaan. 7

11 Ryhmässä koko ryhmä kykenee ottamaan vastaan ja kantamaan sen jäsenten todellista itseä ja antamaan tuolle itselle mahdollisuuden tulla esiin omassa tahdissaan, ikään kuin syntymään. (Lindroos 2009) Käytetyistä menetelmistä Joan Chodorow jakaa tanssi liiketerapian käytännön viiteen osa- alueeseen: interaktiivinen prosessi, kehollinen tunne tuntemus, mielikuvituksen käyttö, terapeuttinen suhde ja sanallistaminen. Nämä eivät ole tarkoitettu lopulliseksi malliksi vaan selventämään terapeutin lähestymistapaa. (Chodorow 2005, 33) Ihmisen ensimmäinen kokemus tietoisuudesta on nimenomaan kehon kautta tulevaa kokemusta ja siksi fyysinen tietoisuus on psykologisen kehityksen perusta (Chodorow 2005, 37). Tietoisuus on sitä, mitä ihminen tuntee tai sitä, mitä hän ei anna itsensä tuntea. Tiedostaminen alkaa siitä, että kehonaistimuksia havaitaan, jäljitetään ja niistä puhutaan. Kehotietoisuutta kehittämällä voidaan hillitä sekä ryntäileviä ajatuksia että ylivalppautta ulkoa tulevia ärsykkeitä kohtaan. Hengityksen ja tietoisen asennon valinnan kautta voidaan vaikuttaa tunteisiin joko niitä pienentäen tai voimistaen. (Caldwell 1996, 49) Caldwellin mukaan rakkauden puute tulee näkyviin hengityksessä. Hengitystä rajoittamalla pidätetään samalla kykyä tuntea. Hengitys muodostaa tunteiden säiliön ja auttaa ottamaan tunteista vastuun. Tunteeseen hengittäminen luo tunteiden rajat ja muodon sekä mahdollisuuden ilmaista ja saattaa ne päätökseen. Tunteiden omistaminen ja niiden haltuun ottaminen tapahtuu kehollisesti rajojen hahmottamisen kautta. Löytyneet tunteet vaativat säiliön tai rajat, jotta kehosta purkautuva energiavirtaus tulee ratkaistuksi. Kehon toimiessa tunteiden säiliönä ihminen huomaa omat tunteensa omikseen ja toisten tunteet itsen ulkopuolella oleviksi. Oman liike- energian ja toisten liike- energian tunnistaminen ja omien rajojen pitäminen vahvistavat tätä kehollista työskentelyvaihetta. Muutoksen näkyväksi tuleminen näkyy kehossa liikkeenä, joka kommunikoi ympäristönsä kanssa. Se heijastuu itsen ulkopuolelle ja on suhteessa toisiin sekä ympäristöön. (Caldwell 1996, 73-76) Ihminen ei useinkaan terapiaan tullessaan ole kovin tietoinen hengittämisen tavastaan, joka saattaa aiheuttaa kehossa fysiologisen hälytystilan. Tämä aiheuttaa sen, että ihminen muodostaa ympäröivästä maailmasta ennakkokäsityksiä, kuinka turvallinen tai turvaton se on, kuinka tervetullut tai ei- tervetullut hän siihen on. Kiinnittämällä terapeuttina huomiota hengitykseen ja opettamalla asiakkaalle tietoista ja tasapainoista hengittämistä pystytään auttamaan asiakkaan fysiologista balanssia, vähentämään stressisignaaleja, joita fysiologia saattaisi lähettää aivojen emotionaaliselle ja kognitiiviselle alueelle. (Caldwell 2011) Luovuudesta ja leikistä Winnicottin mukaan luova suhtautuminen saa ihmisen tuntemaan elämänsä elämisen arvoiseksi enemmän kuin mikään muu. Luovuus ei kuitenkaan tässä tarkoita pelkästään taiteellista työtä. Se on ennemminkin elävänä olemista. Luovuus liittyy ihmisen lähestymistapaan suhteessa ulkoiseen todellisuuteensa. Se on tervettä suhtautumista ympäristöön ja asioiden tekemistä tarkoituksellisesti. (Winnicott 2010, 87-93) Myös leikki kuuluu terveyteen. Kontrolloidakseen ulkopuolista maailmaa, ihmisen täytyy tehdä asioita, ei vain ajatella tai toivoa. Ja tekeminen tarvitsee aikaa. Leikkiminen on tekemistä. Leikki helpottaa kasvamista, se johtaa ihmissuhteisiin ryhmässä, se voi olla kommunikaation muoto psykoterapiassa. Winnicottin mukaan leikki on 8

12 luonnollista ja sen nykyajan sofistikoitunut muoto on psykoanalyysi. (Winnicott 2008, 55-56) Tämä tunne ja vapautus on mullistanut elämäni Prosessi ja sen kuvaus Koitan oppia tykkäämään itsestäni Ryhmän toisen kirjeen ajatuskartta on puolillaan sinistä, puolillaan vihreää väriä. Sininen pitää paikallaan, vihreä vie eteenpäin. Prosessia on kestänyt noin kolme kuukautta. Keho on alkanut elää, sen sisällä on paljon liikettä. Sanat ovat tässä matkan varrella vähentyneet entisestään. Sisällä on paljon liikettä ja elämää. Hyvä näin. Keho huokuu kahtiajakoisia tuntemuksia; kehon ja itsen hyväksymistä, mutta myös kosketuksen puutetta omaan kehoon. Ei minulla ole selkeää hallinnan tunnetta ruumiistani ja eletään edelleen enemmän tai vähemmän erillään toisistamme. Christine Caldwell puhuu kirjassaan Getting our bodies back addiktioista, niiden synnystä ja niistä toipumisesta. Hänen mukaansa addiktio ei ole vain aineiden käyttämistä, se on myös liikettä pois todellisen elämän suorasta kehokokemuksesta. Vetäytyminen kehosta on mitä tahansa addiktiivista käyttäytymistä. Kun ihminen ei noteeraa kehoaan, hän pääsee pois aistimuksista, tunteista ja mielentiloista, jotka häntä uhkaavat. Näin helpotetaan epämukavuuden tunnetta ja rauhoitetaan itseä fyysisesti. Kun asiakasta ohjataan huomaamaan näitä tapoja liikkua, elehtiä ja hengittää, hän usein löytää piilotettuja tunteita menetyksestä. (Caldwell 1996, 23-25) Kehon liikuttaminen on aiheuttanut ryhmässä paljon voimakkaita tunteita; järkytystä, liikuttumista, hämmennystä. Kehossa elää haavoitetuksi tulemisen kokemus, siihen liittyvät vihan ja katkeruuden tunteet, joista toivoisi anteeksi antamisen kautta vapautuvansa. Kehon käyttäminen tähän tuntuu tärkeältä; elettyjen asioiden uudelleen kokemisen kautta voisi voimaantua omaan elämään. Uskon, että liike lähtee kauniina vasta, kun esteenä ei ole käsittelemättömiä möykkyjä. Ruumis on kaikkien kokemusten symboli. Ruumis puhuu tuntemusten ja aistimusten sanatonta kieltä ja on information ja intuition lähde (Caldwell 1996, 16). Se osa ihmisestä, joka sisältää poispainetut, piilotetut ja haavoitetut muistikuvat lapsuudesta ovat Jungin kielellä ihmisen varjo. Ihmisen henkilökohtainen varjo, jota hän ei voi paeta sisältää ne ominaisuudet ja tunteet, jotka eivät ole olleet sallittuja, mutta se sisältää myös kehittymättä jääneet taidot, lahjat ja potentiaalin, sekä kyvyn olla yhteydessä todellisiin tunteisiin ja kokemuksiin. Aikuisuudessa valtaosa ihmisistä yrittää kasata ne irtonaiset palasensa, jotka muodostavat hänen varjon. Niitä tutkiessaan ihminen löytää toistuvia kuvioita, haasteita ja herkkyysalueita, joita hän mekaanisesti käyttää vastauksena elämässä eteen tuleviin asioihin. Nämä muodostavat myös ne tiesulut, jotka estävät kyvyn aikuistua ja elää luovasti. Toisaalta ne tarjoavat myös väylän tietoisuuteen, ymmärtämiseen ja muutokseen. Winnicottin termein tarvitaan luova leikki ja transitionaalinen tila, jossa leikin kautta kyseessä olevat asiat tulevat näkyviksi ja toipuminen mahdollistuu. (Halprin 2003, ) Transitionaalinen tila, siirtymätila on samanaikaisesti sekä osa todellisuutta että osa kuvitelmaa. Se on ihmisen henkilökohtaista aktiivisen kokeilun ja luomisen aluetta. Siirtymätila on lepopaikkana ihmiselle, kun hänen pitää pidellä ulkoista ja sisäistä todellisuutta toisista erillään ja silti yhteydessä toisiinsa. (Aulio, Girard, Laine 2009) Jung on sitä mieltä, että terapia alkaa vasta sitten, kun ihminen havaitsee, etteivät hänen tiellään olekaan isä ja äiti vaan hän itse, hänen persoonallisuutensa tiedostamaton puoli, joka edustaa edelleen isää ja äitiä (Jung 1993, 57). 9

13 Tanssi ja emootiot ovat Joan Chodorowin mukaan erottamattomia. Emootio motivoi ja tuottaa tanssia. Mutta tanssi myös tuottaa emootioita. Joskus tanssi tuottaa katarttisen helpotuksen tunteen, toisaalla se kehittää, tarkentaa ja muuttaa emotionaalisen tilan. (Chodorow 2005, 41) Linda Hartley on sitä mieltä, ettei keho koskaan valehtele. Kun kehoa kuuntelee, se kertoo totuuden ihmisen sisäisestä maailmasta, konflikteista, tunteista muistoista, toiveista ja menetyksistä. Se voi myös paljastaa ihmisestä asioita, joita hän ei ole koskaan tiennyt omistavansa, tiennyt olevan olemassakaan, jotka hän on unohtanut, tai jotka ovat olleet liian arkoja paljastettavaksi. Kehon kuunteleminen on Hartleyn mukaan todellisen itsen löytämistä. (Hartley 2004, 180) Kehon kanssa työskentely on vahvistanut sydämen ääntä; itsearvostusta, ja varmuutta, armollisuutta itseä kohtaan. Rajapinta itsen ja muiden välillä on vahvistunut; Olen oppinut laittamaan rajat, sanomaan EI. Olen oppinut ikään kuin ulkopuolisena tarkkailemaan omia reaktioitani ja miettimään mistä mikä reaktio, toimintamalli milloinkin johtuu. Daria Halprinin mukaan rajat syntyvät lapsuuden kokemuksista, siitä, kuinka lapsen tarpeet ovat tulleet kohdatuiksi. Kun rajat toimivat huonosti ihminen jää kiinni totuttuihin reaktiomalleihin, jotka heijastavat menneitä traumoja ja pettymyksiä. Kun ihminen tulee tietoiseksi näistä mekanismeista hän kykenee muuttamaan suojautumistaan ja puolustamaan sisäistä eheyttään ja perustarpeitaan, joka taas palvelee sisäistä kasvua. (Halprin 2003, 196) Liikekokeilut, jotka selkiyttävät tilan, ajan ja kehon rajoja auttavat lisäämään tunnetta kehollisesta itsestä ja voivat tuoda mukanaan tunteen turvallisuudesta ja rakenteesta. Samalla mahdollistuu egon rajojen vahvistuminen. (Hartley 2004, 58) Suhteessa oleminen toisiin ihmisiin kehollisesti tuntuu välillä haasteelliselta, ehkä yksi tavoite jatkon kannalta. Ryhmän kanssa työskentely on koettu merkittäväksi, energiaa antavaksi. Ryhmässä tulee nähdyksi ja saa jakaa asiansa toisten kanssa. Toisaalta jokin pidättelee; haluaisi sanoa enemmän kuin uskaltaa, itsekritiikki estää olemisen vapautumista. Paikallaan pitäviä voimia velloo paljon epävarmuuden tunteiden kanssa. Itsen kuuntelu on vaikeaa ja se herättää tunteen, että on huonompi kuin toiset. Se on hankala paikka minulle usein, jos joku tarkkailee, hermostun ja tuntuu etten osaa. Ryhmässä kasvu edellyttää sitä, että ryhmä koetaan kasvua ja eheytymistä edistävänä, sallivana ja hyväksyvänä. Useimmat ryhmään tulijat ovat kipeästikin tietoisia omista puutteistaan ja aikaisempaa kasvua ja kehitystään estävistä tekijöistä. Ryhmän tulee myös tarjota haasteita, jotta itsessä olevaa uutta pääsee esiin. Ryhmän on vuorovaikutusta toisten kanssa ja siitä syntyy myös sen haaste, välillä on hyvin vaikeaa uskaltautua luomaan vastavuoroisia suhteita. Heidi Lindroos toteaa ryhmäanalyyttisistä terapiaryhmistä, että kukin saa tuoda ryhmään sen minkä haluaa, puheen aiheita ei ole rajattu. Ulkoiset rajat kuten aika, paikka ja luottamuksellisuus luovat työskentelylle turvalliset puitteet. Näiden rajojen sisällä saa pysähtyä kuuntelemaan mitä mielessä liikkuu ja tuoda sen ryhmän yhteiseen käsittelyyn. Tämä koskettaa heti ihmisen sisäisiä rajoja; Pitäisi olla valmis puhumaan, vaikka sisäinen maailma on täynnä erilaisia tottumuksia, ennakkoluuloja ja valmiita oikeita ajatusrakennelmia, joista ei välttämättä ole edes tietoinen. Ihmisessä liikkuu myös tunteita, joita ei haluaisi tunnistaa olevan olemassa. Erilaiset tarpeet tuottavat ristiriitaa myös ryhmässä. (Lindroos 2009) 10

14 Ylitän pelkoni, rajani, rohkeuteni, itseni, kun nousen lavalle Ensi- iltaan on kuukausi aikaa, prosessi on kestänyt vajaat puoli vuotta. Kolmannesta kirjeestä tehty käsitekartta numero kaksi sisältää enemmän eteenpäin vievää vihreää väriä. Prosessi etenee. Muistamista, tuntemista, itkemistä, eheytymistä. Rehellisyys itseä kohtaan nostaa päätään; toisaalta tuntuu, että kaikki voi kadota hetkessä, epäily omaa onnellisuutta kohtaan on olemassa, toisaalta oivalluksia eteenpäin menemisestä pääsee syntymään. Jotenkin pelko siitä, että kaikki särkyy ja menee pois, jos sen ääneen sanoo, enhän minä nyt voi olla onnellinen! Ja joskus tavallaan kaipaakin sitä vanhaa tuttua synkkyyttä. Kun ihminen etenee toipumisen suuntaan, hän kohtaa haasteen onnellisuudesta. Se mikä pitää henkilön elämää rajoittavassa kategoriassa ei useinkaan ole itse trauma, vaan syvä uskomus siitä, ettei saa olla onnellinen, menestyvä tai innostunut. Kulttuurisesti on luotu pohja sille mitä on lupa olla. Samalla kun ihminen suuntaa elämää kohden hänen on myös kyettävä avautumaan elämälle, ottamaan se vastaan, mentävä tunteiden läpi ja päästettävä niitä itseen. (Caldwell 1996, 82-88) Jung kirjoittaa onnellisuudesta; ihmiselle on hyvin tyypillistä se, että niin kauan kuin asiat ovat ratkaisematta hän toivoo löytävänsä hyvän seuraavan kulman takaa. Sen takia hän ei koskaan tyydy olemaan onnellinen siellä, missä juuri nyt on (Jung1993,21) Ryhmäläiset kokevat läsnäolon lisääntyneen. Hyväksymistä ja eheytymistä tapahtuu. Kehon viestejä on helpompi kuulla ja se on lisännyt tunnetta itsen arvostamisesta, rentoudesta, tasapainosta ja itsevarmuudesta. Opettelen olemaan rehellinen itseäni kohtaan, armollinen itseäni kohtaan. Keholliset tuntemukset ovat myös konkreettisesti muuttuneet, kehosta on poistunut häpeää, lantion alue on helpottunut ja vapaa, kehon kritisoiminen on vähentynyt. On syntynyt kokemus vapaudesta, elämästä omana itsenä. Tämä on elämäni tähänastisista vapautumisista suurin ja ratkaisevin. Voin olla voimakas oma itseni. Saan elää! Caldwell kirjoittaa, että jokaisessa prosessissa tule eteen vaihe, jossa voi kertoa totuuden tai perääntyä siitä. Tässä vaiheessa ihminen saattaa muun muassa ajattella, että hän on typerä, hän tulee masentuneeksi tai toivottomaksi, hän selittelee. Syyt jättää totuus kertomatta ovat seurausta varhaisista kokemuksista, jotka ovat opettaneet, että puolustaessaan itseään, ihminen on paha tai hänet hylätään tai häntä rangaistaan. Kehon vihjeitä seuraten totuuden kertomisen tuottama energia on ystävällistä ja muutoksia aikaansaavaa. (Caldwell 1996, )Hyväksyminen on Caldwellin mukaan uskomista ja vastaanottamista vapaaehtoisesti. Se on rakkauden ja ihmissuhteiden perusta. Hyväksyminen kasvaa, kun ihminen puhuu totta ja ottaa vastuun itsestään. Tällöin hän kykenee myös hyväksymään itsensä ilman ehtoja. (Caldwell 1996, 138) Ryhmä koetaan tukena, sen sisällä on isoa luottamusta itseen, elämään ja toisiin ryhmäläisiin. Todella intiimiä juuri nyt, luottamusta ihmisten kesken. Tällainen ryhmätyöskentely ollut mielenkiintoista, huomata että muutkin työstää kovasti kaikenlaisia, jopa samanlaisia juttuja. Olen löytänyt itsestäni ryhmän kanssa hiljaisen puoleni ja sekin tuntuu hyvältä. Prosessin edetessä ryhmän jäsen huomaa, että vaikka ryhmässä täytyy ottaa toisia huomioon, se mahdollistaa myös kuulluksi tulemisen. 11

15 Ryhmä tarjoaa mahdollisuuden huomata, ettei olekaan yksin kipeiden tunteidensa, kuten häpeän tai kateuden kanssa. Monesti jo se helpottaa. Lisäksi ryhmäläiset tarjoavat toisilleen erilaisia vaihtoehtoja asioiden ratkaisemiseen (Lindroos 2009). Ryhmän vahvuus ja suoja on siinä, että antaa mahdollisuuden katsoa itseään useammasta peilistä. Samalla se antaa yksilölle mahdollisuuden tulla esiin tai jäädä taustalle. Ryhmässä on turvallisempaa antaa tulkintoja, koska ne uppoavat koko ryhmään, eikä kenenkään tarvitse ajatella, että tulkinta koskee juuri häntä, jos ei ole siihen vielä valmis. Ryhmässä asiat nousevat esiin yhä uudestaan, kunnes niitä ymmärretään. Paljon ratkeaa myös ilman, että jotakin sanotaan ääneen. Kaikkea ei voi eikä tarvitse ymmärtää. (Segercrantz 2009) Lähestyvään esitykseen liittyy monenlaisia tunteita. Siitä koetaan ylpeyttä, uskotaan aitoon läsnäoloon tilanteessa, jännitetään ja toisaalta epäillään, että tuleeko siitä mitään. Olisiko sittenkin ollut parempi pitää terapia terapiana ja esitykset esityksinä? Uskallusta siitä varmaan saa. Läsnäolo muovaa liikkeen, joka koskettaa. Tällainen minä olen, pidätte tai ette. Ja nimenomaan vaikka ette pitäisi Viimeisestä esityksestä on kulunut melkein kuukausi. Tapaamme ryhmän kanssa viimeisen kerran tämän prosessin merkeissä. Neljännen kirjeen ajatuskartta on saanut vallitsevan vihreän värin kaveriksi voimakasta punaista; Minä osaan! Kehon kanssa tehty matka on vahvasti aluillaan. Keho liikkuu ja tarvitsee liikettä. Tanssi ja liike jatkuvat kehossa. Keho tuntuu vapautuneelta siinä on siedettävä, jopa hyvä olla. Kun keho liikkuu koetaan, että mielikin liikkuu ja se aiheuttaa lisää liikkumisen riemua. Kehon tunteista ja kuuntelemisesta on tullut osa itseä. Keho kyllä tykkäsi olla lavalla ja liikkeessä. Liike määrittelee elämää sydän lyö, hengitys on rytmistä, veri kiertää. Liike on elossa olemista. Kun liikettä pidätellään, energian virtaus estyy tai jos liikettä on liikaa ja energiavirtaus häiriintyy, ihminen sairastuu. Tällaisia tiloja voivat olla muun muassa vetäytyminen, tunteiden ilmaisemattomuus, liikajännitys, erilaiset ylikuormitustilanteet tai yhteyden puuttuminen. (Caldwell 1996, 15-16) Tunne itsestä on lisännyt rajoja ja oivalluksia. Prosessi on ollut voimaannuttava ja myös ravisteleva kokemus. Pääsee syvä helpottunut huokaus. Elämän rajallisuus on läsnä. Kehoni tunsi kyllä jokaisen kivun ja rakkauden. Pelko ja viha on ehkä kääntynyt suruksi. Myös rohkeus on lisääntynyt. Rohkeus sanoa omia mielipiteitä, olla enemmän itsensä, olla pettynyt, seisoa omilla jaloillaan; Elämään voi ja pitää vaikuttaa itse, että mahdollistuu saada mitä haluaa. Minusta on tullut itsempi. Ilman taistelua tai puolustelua. Tulevan toiveet kietoutuvat yhä samojen teemojen ympärille kuin ryhmän alkaessa; rehellisyys, armo, vähemmän syyllisyyttä ja häpeää, olla pelkäämättä turhaan. On syntynyt usko siihen, että kasvaa, vahvistuu ja uskaltaa pikku hiljaa hengittää. Kun ihminen kykenee tunnistamaan valintansa, työskentelemään niiden kanssa ja luottamaan siihen, että keho tietää kuinka tehdä terveellisiä valintoja, hän alkaa omistaa tunteensa ja tekonsa. Tällöin ihminen kykenee ottamaan vastuuta ja ottamaan vastaan. Hän ei vetäydy tilanteista vaan kykenee sitoutumaan ja tuntee kykenevänsä myös vaikuttamaan omaan elämäänsä. Kun totutut reaktiomallit tulevat tietoisiksi niitä ei enää tarvitse kieltää ja kontrolloida, menneet loukkaukset tulevat tietoisuuteen, näkyviksi, hyväksytyiksi, eikä ihminen enää koe tarvetta elää niitä uudelleen. (Caldwell 1996, ) 12

16 Totuuden kertominen tuottaa runsaasti energiaa sekä ihmisessä itsessään että ihmisissä, joiden kanssa totuuden jaetaan. Energia toimia lisääntyy. Ihminen liittää saman tietoisuuden ja vastuun ympäröivään maailmaansa, liittyy siihen ja hyväksyy tapansa suhtautua itseensä. Kehossa se näkyy liikkeenä joka on kommunikoivaa ympäristönsä kanssa. Kun ihminen hyväksyy itsensä hän synnyttää rakkautta. Hän hyväksyy tunteensa suhteessa toiseen ihmiseen ja omistaa ne ajatukset, joita hänellä muista. Hänen ajatuksensa eivät synny toisten aiheuttamina, vaan ovat hänen itsensä kontrollissa. Hän voi antaa muille tilaa olla omia itsejään ja samalla hän voi itse itsensä, olla sekä lähellä että erillään, määritellä omat rajansa. (Caldwell 1996, 73, 112, ) Ryhmä on yhä tärkeä, koetaan, että siinä on mahtavaa harjoitella yhteisen ilmapiirin vuoksi. On tilaa päästää irti ja olla samassa junassa toisten kanssa kohti tuntematonta. Tulee mieleen kaikki ne hetket mitä oppi toisista ihmisistä ja heidän suhtautumisestaan prosessiin. Ryhmän ja yhteisön merkitys taas. Itsetuntemuksen kautta tapahtuva kehitys vahvistaa psyykeä ja lisää ymmärrystä. Tämä ei Segercrantzin mukaan kuitenkaan ole mahdollista ilman toisten ihmisten antamaa palautetta ja mahdollisuutta peilaamiseen. Koska hyvinvointi syntyy ihmisten välillä myös vaikeita tunteita on käsiteltävä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Kommunikointi vahvistaa identiteettiä ja lisää ihmisen tyytyväisyyttä. Ryhmän kanssa toimiessaan ihminen saa jakaa ja sisäistää uusia kokemuksia laajemmassa kontekstissa. Ryhmässä on mahdollisuus saada apua ja neuvoja muilta, joilla on samantapaisia kokemuksia. (Segercrantz 2009) Esityksen on koettu selkeyttävän asioita. Rohkeus astua näyttämölle katsottavaksi on lisännyt varmuutta ja riemua uskaltamisesta. Rohkeudesta astua näyttämölle, katsottavaksi, on saanut aimo annoksen varmuutta siitä, että seison vihdoin omilla jaloillani. Ihan uudella tavalla sai myös muihin osallistujiin yhteyden, tuntui ettei tarvitse enää jännittää muita. Esitys on aiheuttanut myös vastustusta, olo on ollut hauras, paljas ja suojaton. Käsikirjoitus on koettu tässä tärkeäksi. Se on suojannut, siihen on voinut tukeutua ja olla etäämpänä omista kipukohdistaan. Loppujen lopuksi tämä oli voimaannuttava kokemus, tuo esitys, että uskalsinkin olla paljaana, ilman suojaa. Katsokaa, tällainen minä olen, pidätte tai ette. Ja nimenomaan vaikka ette pitäisi. Punaisen kehyksen ympärilleen on saanut lausahdus: Miten lie olisi prosessi mennyt jos ei esitystä olisi ollut? Jungin mukaan taiteen kautta ihminen voi tulla objektiksi itselleen. Hänen mukaansa taiteellisella kokemuksella ja toiminnallisella mielikuvituksella on sekä terapeuttinen että diagnostinen funktio. Luova tekeminen nostaa esiin materiaalia, jota voidaan analysoida ja samalla se voi olla katarttista. Taiteen näennäisesti epärationaalinen tai sanaton olemus tarjoaa niille syville tunteille, joita sanoin ei voi kuvata mahdollisuuden tulla symbolisesti esiin. (Chodorow 2005, 34) Mielikuvituksen kautta tiedostamattoman hallussa olevat asiat pääsevät sisäisestä maailmasta ulkoiseen. Kun ihminen käyttää mielikuvitustaan ja tiedostamatontaan luovaan prosessiin hän kokee olevansa aktiivinen toimija elämässään, ei olosuhteiden uhri. Kun ihminen tulee tietoiseksi sisäisistä tapahtumistaan, hän voi valita mihin ja miten hän osallistuu siihen. Luovan prosessin kautta hän pääsee muodostamaan kokonaiskuvan kokemuksestaan. (Halprin 2003, 87-88) 13

17 Missä vaiheessa lopetin leikkimisen? Miksi? En ymmärrä Jokaisen esityksen jälkeen pysähdyimme ryhmän kanssa takahuoneessa lukemaan illan saldon esityksen jälkeen kertyneet kukkaset. Jo se oli meille merkityksellistä, välitöntä palautetta. Kukkaset etäännyttivät meidät itse esityksestä sen tuottamiin tunteisiin ja reaktioihin, jotka eivät olleet omiamme, mutta jotka saatoimme tunnistaa, ihmetellä ja jakaa. Jo siinä vaiheessa kiinnitin eniten huomiota niihin kukkiin, joissa oli kysymyksiä, väitteitä, avoimeksi jääviin ajatuksia. Niissä tuntui olevan lihaa luiden ympärillä, jotain mihin tarttua, mikä oli jo matkalla eteenpäin. Näistä merkitsin vihreällä ne, jotka tuntuivat vievän prosessia eteenpäin ja sinisellä ne, jotka pitivät paikallaan. Yksittäiset tunnetta tai tunnelmaa kuvaavat sanat tai ajatuksenvirta, esimerkiksi kevyt ja pehmoinen, leikki, omatuntoja, kuplat maistuivat hyvälle ja pahalle jäivät pöydälle. Niissä oli jotain aluillaan, mutta tuntui siltä, että kirjoittaminen pyyhkäisi lopun pois, aivan kuin juuri sen sanan kirjoittaminen olisi tyhjentänyt muistin kovalevyltä jotain olennaista. Sanat jäivät roikkumaan ilmaan, eivätkä tarttuneet mihinkään. Vähiten pysähdyin musiikkia ja esittämistä koskeviin lappuihin. ihanaa nähdä liikettä, missä tarkoituksena on muukin kuin treenaaminen tai esteettisyys. Huikea musiikki Aseistariisuva läsnäolo. Niissä oli pääosin kiittävää palautetta esityksestä, musiikkivalinnoista ja tanssijoista. Ne toimivat ihanana välittömänä palautteena esityksen jälkeen ja olivat tarpeellisia siinä hetkessä. Niistä kuitenkin puuttui se jokin, mikä jäisi mietityttämään. Lukiessani vihreitä lauseita ja sanoja uudestaan ja uudestaan mieleen nousi ajatus: kirjoittaja puhuu itsestään, omasta kokemuksestaan, tunteistaan ja tuntemuksistaan; hän omistaa sen, mitä sanoo. Vihreissä johtopäätöksissä ja pohdinnoissa on sama sävy, ne vaikuttavat omakohtaisilta, itsestä löydetyiltä, itselle lausutuilta. Ne eivät selitä, vaan ovat. Selkä itkee hyvä niin. Yllätys, minä tunnen, olen olemassa. Tunsin iloa, vapauden tunnetta, ahdistusta, halua päästä vapaaksi, halua tanssia ja liikkua. Olen niin hauras. Koskettavaa, liikuttavaa. Tunne on totta. Oma tarina, kehollisuus, totuus ja tie. Herätti minussa lapsen kaipuun ja tunnistamattoman lapsen hädän / surun. Tuli halu liikkua villisti ja vapaasti ja nauraa. Kun kiireen jälkeen tuli linnunlaulu ja pysähdys, oli vedet silmissä. Sinisissä sanoissa ja lauseissa oli esteitä: jännitys kehossa, pidätys, painavuus, kylmyys, pysähdys. Kysymyksissä ei tuntunut olevan valoa, ne epäilivät, eivät puhuneet kirjoittajalle itselleen, sisälsivät miksi sanaa ja olivat usein kirjoitettu passiivissa. Toteamuksissa tuntui olevan iso piste perässä, ne päättivät keskustelun. Niissä oli myös yksinjäämisen tunne: kukaan ei näe, ei kuule eikä auta. Kiire, suora suunta, toimekkuus se arjen setti...nyt jäin yksin tuon halun kanssa, jatkoa yleisön kanssa, niiden, jotka haluavat Oliko teoksen ohjaaja ollut niin kireä, että tämä teos täytyi tehdä? Kuvastiko nyky- yhteiskunnan kiirettä ja vaatimuksia? Miksi oma elämä tuntuu niin raskaalta ja laahaavalta? Yksinäisyys, ilo vähissä ihmisen elämässä. Noinhan se elämä menee joskus ei kupliakaan. Chodorow nimeää tärkeäksi tekijäksi säilömisen to contain. Tunnetta ei kielletä tai anneta sille ylivaltaa, eikä siitä yritetä päästä eroon katharttisen kokemuksen avulla. Tarkoituksena on tuntea syvällisesti mitä itsen sisällä on, kestää se kamala epämukavuus ja löytää väylä ilmaista sitä symbolisesti. Kehitystä tapahtuu, kun ihminen kykenee säilömään, tunteitaan. (Chodorow 2005, 37) Caldwellin mukaan totuutta kuvaavat seuraavanlaiset asiat: totuus kuvailee enemmän kuin tulkitsee, se puhuu ihmisestä itsestään, se ei ole kiistettävissä tai tuomittavissa, se perustuu 14

18 välittömään kokemukseen. Totuus ei sisällä toteamuksia muista ihmisistä, se ei ole pysyvä arvio, mielipide tai muilta kuultua tietoa. Kun ihminen joutuu tilanteeseen, jossa hän voi valita kertooko totuuden vai perääntyykö siitä hänen käyttäytymistään tai ajatuksiaan saattavat kuvata seuraavat asiat: olen typerä, yritän olla älykäs, selitän, olen masentunut tai toivoton, en ota vastuuta, kontrolloin tai kysyn vastaamisen sijaan. Caldwell erottaa myös palautteen ja kritiikin toisistaan. Palaute on kuvailevaa, arvoista ja tarkoitusperistä vapaata, se mahdollistaa erilaisia vaihtoehtoja, mahdollistaa kasvun. Kritiikki tulkitsee, tuomitsee, ajaa taka jotain omaa tarkoitusperäänsä, vähentää vaihtoehtoja ja lisää kontrollia. (Caldwell 1996, , ) Hämmennys on luova tila Kuuntelen musiikkia keittiössäni. La Traversee. Näen itseni kävelemässä kohti kapeaa valokeilaa. Minulle tulee tunne, että haluan sen myös tehdä. Tuntea valonheittäjän kuumuus kasvoillani, häikäistyä niin ettei yleisöä näe. Olla pettynyt. Ja vihainen. Ylimielinen. Ja yhtäkkiä huomaan miettiväni mitä tarkoittaa olla container? Sitä, että otan valokeilassa kävelijän vastaan ja annan hänen olla vihainen, pettynyt ja turhautunut. Otan tunteen syliini ja katson sitä yhdessä hänen kanssaan. Kestän sen. Pystyn pitelemään sitä. Minua itkettää. Olenko osannut pidellä asiaa containerina vai onko se sulautunut minuun? Sitäkö itken? Haluan liikkua sen. Liikkua ymmärtääkseni. Tai saadakseni sen pois sisältäni. Saiko ryhmä käsitellä sen? Ehtikö se? Kirjoitin tämän keittiönpöydän ääressä ja sitten päätin varata tilan, jotta pääsen sen liikkumaan. Tajusin, että minuun oli kertynyt sellaisia tunteita ja ajatuksia, jotka minun pitäisi tunnistaa ja käsitellä vapautuakseni ja kyetäkseni tekemään kirjallisen loppututkielman prosessista. Psykologian tasolla luova prosessi yhdistää ihmisen tiedostamattomaan, avaten hänet psyyken kuville, jotka ovat arkipäivän rutiineissa ihmisen saavuttamattomissa. Luovassa prosessissa työskennellään epälineaarisesti. Se herättää tiedostamattomissa olevat mielikuvat muistot, tunteet ja sellaiset tiedon ja ideoiden lähteen, jota analyyttisellä ajattelulla ei kykene saavuttamaan. (Halprin 2003, 85) Jungin mukaan tiedostamaton on myös loputon luovuuden lähde. Hänen mukaansa taide täydentää yksilön ja yhteisön tietoisuuden yksipuolisuutta. Taiteen kautta on mahdollisuus vahvistaa otetta todellisuudesta lähestymällä ja kuvailemalla sitä, mikä tuntuu käsittämättömältä. Kollektiivinen tiedostamaton on tavoitettavissa myös yksilöllisistä taiteellisista tuotoksista. Bionin käsite säilöminen (container) tarkoittaa hoivaavan aikuisen kykyä tunnistaa, hyväksyä ja muuntaa lapsen hänelle itselleen liian intensiivisiä, ristiriitaisia tai sietämättömiä tunnetiloja. Aikuinen muokkaa tunteet sellaiseen muotoon, että ne voidaan palauttaa takaisin lapselle sanoin tai teoin. Taide voi toimia samanlaisena säilöjänä sen tekijän kokemuksille. Esimerkiksi kuvaa työstäessään visuaalinen materiaali ja sen asettamat rajat ovat kuva- alueen turvaajina ja kehyksinä. Kuvan pitää sisällään tunteita, kokemuksia ja mielikuvia, kunnes työn tekijä on valmis sisäistämään ne uudelleen. Mielen sisältö ei häviä näkyvistä vaan pysyy tarkasteltavissa. (Aulio, Girard, Laine 2009) Tarvitsen sen pianomusiikin vapauttamaan minut, valumaan ylleni kuin pehmeä sade, jotta puhdistuisin. Olen väsynyt. Ja yksin. 15

19 Näen mustan lattian. Mustat verhot. Himmeän valon. Onko sekin liikaa? Olisipa vain kynttilä. Jalkoihini virtaa surullista energiaa. Se pistelee reisiäni ja pyrkii ulos, pois, maahan. Kipu viiltelee nilkkaani. Itku pyörii silmien takana. Reuman runtelema nilkkani toimii tutkana yhä edelleen. Kunpa tulisi joku, joka silittäisi kivun pois. Teen työtä itseni kanssa niin yksin. Onko kipuni totta? Olenko minä totta? Transferenssitunteet kohdistuvat voimakkaimmin terapeuttiin ja hän joutuu näiden tunteiden säiliöksi. Hän tuntee itsessään myös sen, mitä ryhmässä on vielä puhumattomana tulossa käsittelyyn. Hän joutuu alinomaa pohtimaan miten hänen omat tunteensa liittyvät ryhmän tapahtumiin. Monien selkeiden tunteiden lisäksi on olemassa monia varsin työläästi tunnistettavia tunteita, kuten millaisena terapeutti koetaan ja mitä hänen omassa mielessään liikkuu. Terapeutti saattaa kokea ruumiillisia tuntemuksia ja joutuu kysymään, miten hänen omat tunteensa liittyvät ryhmän tapahtumiin. Hän katsoo sekä ryhmään, että omaan sisimpäänsä. Tässä häntä auttaa se, että ei ole ryhmän jäsen vaan terapeuttina ryhmän rajalla. (Lindroos 2009) Reichin mukaan psyykkisen terveyden kannalta yksi olennainen asia on kehon lihaskudoksiin varastoituva energia. Jos energia lukkiutuu lihaskudoksiin se estää ihmistä ilmaisemasta itseään vapaasti ja spontaanisti koko elämänvoimallaan. Reich käytti hengitystä apuna vapauttamaan kehossa olevia kroonisia energia tukoksia. Somaattinen muutos kehossa johtaa psyykkisen toimintakyvyn paranemiseen ja päinvastoin. (Hartley 2004, 22) Amnesie Muistan kankaan, kuvittelen yleisön. Mietin miltä ryhmästä on tuntunut siinä tilanteessa. Minua hävettää ja pelottaa. Käännyn pois yleisöstä, haen valoa kädet sivuilla auki, huutaisin, jos asennolla voisi huutaa; Auta minua! On pakko kääntyä katsomaan takaisin yleisöä, minulla on tunne siitä, että haluaisin jonkun näkevän minut. Käännyn takaisin selin ja sitten kokonaan yleisöön päin. Pää painuksissa. Hävettää yhä. Toivoisin että joku vaan näkisi ja sanoisi hyvä. Hävettää, että olen pannut ryhmän tähän tilanteeseen. Olen ollut uhkarohkea ja tyhmä. Taiteen tekeminen terapiassa on kokeilemista, tutkimista ja leikkiä. Taide ja terapia molemmat vaativat sitä, että tavallinen ajattelu, toiminta -, ja olemisen tapa haastetaan. Niin terapiassa kuin taiteen tekemisessäkin yritetään muotoilla uudelleen itsessä ja itsestä olevat ennakkokäsitykset, jotta voi löytää uudelleen itsensä ja suhteensa maailmaan. Jotta terapia voi todella muuttaa ihmistä, hänen täytyy haluten ryhtyä etsimään suurempaa vapautta lamauttavista taipumuksista ja haavoista. (Halprin 2003, 90) Keho Ärsyttää, ei huvita. Hiljaisen alun jälkeen kävely oli helppoa, mutta menetti nopeasti merkityksensä. Turhautuminen. Linnunlaulu on ihana. Yhtäkkiä on helppo hengittää. Makaan lattialla, keho on rento ja lämmin. Ajattelen, että jos joku katsoisi minua nyt, hän näkisi minut aidoimmillani. Ei selityksiä, ei tarvetta määritellä. Vain oleminen. Tämän tunteen pitäisi olla perusta kaikelle tekemiselle. Kun ihminen on oikeilla jäljillä hänestä tuntuu oikealta, hän tuntee virtauksen, asiat loksahtelevat ja ihminen löytää juuri oikeat sanat, tavan ilmaista itseään. Läpimurtokokemukseen pääsee suostumalla siihen, ettei ole kiinnittynyt lopputulokseen, 16

20 sietää kaaosta eikä pakene sitä, pidättäytyy oikein väärin päätelmistä, kiinnittää enemmän huomiota sisäiseen tunteeseen kuin siihen, mitä näkyy ulkoisesti ja vaalimalla hyväksymistä, kärsivällisyyttä ja harjoittelemista. (Halprin 2003, 92) Papillon Näen ryhmän kuoriutumassa ja muistan miten jokainen liike ja värähdys tässä oli minulle merkittävä ja rakas. Jokainen heistä, paljaimmillaan. Haluan halata itseäni, silittää kädellä päätä ja jalkojani. Olla kummallisessa asennossa kehoni kanssa ja nauttia siitä. Jungin ja Reichin mukaan ihmisen täytyy myös vapautua sairaan yhteiskunnan tuottamista kollektiivisista normeista kyetäkseen huomaamaan oman potentiaalinsa luovaan ja uniikkiin tyydyttävään elämään (Hartley 2004, 21). Charlie ja Lola pärähtää soimaan ja tajuan olevani yksin. Ketään ei ole lähelläni. Olen yksin. Itkettää. Olin irti ryhmästä. Olisipa joku joka soittaisi ja haluaisi olla kanssani. Musiikki on ihana, se kutsuu nauramaan ja juoksemaan. Menen sulkemaan sen. Haluan ystävän. Terapeutti joutuu kannattelemaan ja kohtaamaan itsessään ryhmän monenlaiset tunteet. Terapeutti luopuu lopulta myös koko ryhmästä suremisen avulla. Terapeutti kuulee ryhmäläisen puheesta sellaisia asioita, joihin hänellä on itsellään kaikupohjaa, siksi eri terapeutit suhtautuvat samaan yksilöön eri tavalla. Terapeutin on syytä tunnistaa omia vasteitaan ryhmässä tapahtuvissa sanattomissa ruumiin ilmaisuissa, asennoissa, rytmeissä, sävyissä ja kasvojen ilmeissä. Ryhmässä herää kaipuu vuorovaikutukseen toisten kanssa ja kuvittelu avaa pääsyn intiimiyteen. Ryhmän omimmassa prosessissa ulkoinen ja sisäinen ovat läsnä elämyksellisessä kokonaisuudessa. Ryhmä muuttuu joka hetki ja tulee itsekseen vasta ryhmän päättyessä. Vuoropuhelussa ryhmän jäsenellä on mahdollisuus kehittyä omaksi itsekseen, jolla on oma halu ja tahto, mutta myös yhteenkuuluvaisuuden tunne toisiin ihmisiin. (Siimes 2009) La Traversee. Istun keskellä kuvittelemaani näyttämöä kasvot yleisöön päin. Annan tanssijoiden kävellä ohitseni, lävitseni, päältäni. Ja jokaisella ohimenolla ottaa mukaansa sen, mikä sinne on jäänyt. Tuoda ja viedä virtana niin, että minä olen vain virran osa, suodatin, hahmo vedessä, joka kokee kaiken, mutta mikään ei jää siihen. Katson yleisöä ja annan heidän katsoa minua. Suodatan. Olen vain ja annan virran ympärilläni olla. Nyt on tarpeen antaa pois. Ymmärtämättä. Hyväksyen. Tiettyjen ehtojen täyttyminen on tarpeellista, jotta ihminen kykenee löytämään itsensä, sanoo Winnicott. Nämä ehdot liitetään yleisesti luovuuteen. Leikkiessään, ja ainoastaan leikkiessään lapsi ja aikuinen kykenevät olemaan luovia ja käyttämään koko persoonallisuuttaan ja vain ollessaan luova, ihminen kykenee löytämään itsensä. Itseään etsiessään ihminen saattaa luoda arvokkaita taiteellisia tuotoksia, mutta ei silti ole löytänyt itseään. Taiteellinen tuotos ei sinällään voi parantaa taustalla olevaan itsen puuttumisen tunnetta. Winnicottin mielestä ihmisen täytyy kyetä rentoutumaan ja tuntemaan kokemukseen perustuvaa luottamusta, leikkimään niin että se sisältää luovaa, fyysistä ja mentaalista aktiivisuutta. Näiden yhteisvaikutuksesta hän kykenee muodostamaan perustan itsensä tuntemiselle. (Winnicott 2008, 73-76) Luovuus yhdistää ihmisen siihen luonnolliseen prosessiin, joka on kaikkialla; biologisella -, emotionaalisella -, mentaalisella - ja henkisellä tasolla. Elämän energian virta on tervettä ja luovaa ja se mahdollistaa muutoksen. 17

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation

Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Fellmannian kulma 5.10.2013 Virpi Koskela LUT/Lahti School of Innovation Jokaisessa uudessa kohtaamisessa kannamme mukanamme kehoissamme kaikkien edellisten kohtaamisten historiaa. Jako kahteen! - Ruumis

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN Tunteiden päävärit ilo suru pelko suuttumus Ilon tunnesanat: levollinen hilpeä rento riemastunut turvallinen luottavainen hellä kiitollinen ilahtunut tyyni lohdutettu innostunut

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

uudenvuoden kirjoittamishaaste

uudenvuoden kirjoittamishaaste uudenvuoden kirjoittamishaaste Unelmointi on yksi suosikkiasioistani. Toki tässä hetkessäkin on ihana ja hyvä olla. Elämä on nyt. Mutta tämä hetki pohjustaa seuraavaa. Se mitä ajattelet nyt, se mihin uskot

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004

RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 RIITTA OJALAN HAASTATTELU 15.8.2004 Auli, Maj, Kaija ja Anne jututtivat Suomen Tanssiterapiayhdistyksen järjestämän tanssiterapeuttien jatkokoulutuksen jälkeen kouluttajaamme, keho- ja tanssiterapeutti

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla

Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla TYÖSSÄ JAKSAMINEN JA HYVINVOINTI Entä sitten kun ei pyyhi hyvin?! keinoja stressin hallintaan ilon psykologian ja läsnäolon avulla Pia Orell-Liukkunen TeraPia; www.terapiaorell.com Flowmeon Oy, www.flowmeon.fi

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland

Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Miten terapia voi tukea lasta? 3.10.2008 Mirjam Kalland Psykoterapian tavoitteista Auttaa lasta hyötymään hyvistä kasvuoloista Auttaa lapsen ympärillä olevia aikuisia tukemaan ja ymmärtämään lasta Lapsi

Lisätiedot

Ruoka korjaavana kokemuksena

Ruoka korjaavana kokemuksena Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara

Lisätiedot

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen

Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015. Paula Viljanen Johda omaa elämääsi! Voi hyvin työssä 2015 20.4.-23.4.2015 Paula Viljanen Valmentaja Paula Viljanen Ekonomi LCF Life Coach Mindfulness Tunnetaitovalmentaja NLP Practitioner (NLP Master opiskelija) 10 vuoden

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY?

ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS SEURAUS VAI SYY? ONKO ONNELLISUUS JOTAKIN, JONKA VOIMME SAAVUTTAA SAAMALLA ITSELLEMME SEN, MIKÄ TEKISI MEISTÄ ONNELLISIA? TUTKITTUANI ITSEÄNI JA ELÄMÄÄNI OLEN TULLUT TODISTANEEKSI ITSELLENI,

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015

MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä kun lapsi omalla olemassaolollaan tuottaa vanhemmilleen iloa ja tyydytystä kun lapsi tulee hyväksytyksi, ymmärretyksi ja rakastetuksi omana itsenään kun lapsen

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011

Susanna Anglé. PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 Susanna Anglé PsT, psykoterapeutti Psykologikeskus ProMente, Turku 20.1.2011 I Toiveikkuuden määritelmästä ja merkityksestä Mitä toiveikkuus, toivo, on? Miksi toivo on tärkeää? II Toiveikkuuden ylläpitämisestä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta

Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

1 Aikuistumista ja arjen arvoja

1 Aikuistumista ja arjen arvoja 1 Aikuistumista ja arjen arvoja Mikä on parasta nuoruudessa? aikuisuudessa? 1.1 Aikuistuminen Viime vuosikymmenien muutos: - Lapsuus on lyhentynyt ja lasten fyysinen kehitys nopeutunut. - Aikuisuuteen

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN

HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN HAASTEELLISEN OPPILAAN TAI VANHEMMAN KOHTAAMINEN Aggressiivisen asiakkaan kohtaaminen Sisällys: - Aggression tasot - Kokonaisvalmiuden saavuttaminen - Pelon oireet - Pelko toiminnan ohjaajana - Keinot

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström

1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström 1. ydinkokonaisuus, työpajapäivä 2. Mirja Borgström Ihmissuhdetaidoista riippuva palvelun käyttäjäkokemus Ihmiskäsitys, ihmissuhdekyvyt Itsensä/toisen arvostus Vuorovaikutus, viestintä Empatia Älykkyys

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Mindfulness-kerho Mielekäs

Mindfulness-kerho Mielekäs Mindfulness-kerho Mielekäs Hyväksyntä 17.03.2015 LK Oskari Ventilä Mitä mindfulness on? suomeksi tietoinen läsnäolo tarkoittaa huomion tarkoituksellista kiinnittämistä vallitsevaan hetkeen, lempeällä ja

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Arjen ankkurit selviytymisen mittarit Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry Mitä tarvitaan? Mistä riippuu? Kuka määrittää? Turvallisuus Mistä riippuu? Turvallisuus Katse eteenpäin Katse hetkessä Mistä riippuu?

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa...

Lukijalle... 11. Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16 Itsetunnon muotoutuminen vuorovaikutuksessa... Sisällys Lukijalle... 11 Osa 1 Itsetunnon kehittäminen itsetuntemusta ja vuorovaikutustaitoja oppimalla Itsetuntoa vahvistamassa...15 Itsetunto mitä sen on?... 15 Itsetunto ja opetussuunnitelmat... 16

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta.

1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. Juhani Niemi ALKUOPPIA KIRJOITTAMISEEN Perustavia lähtökohtia: 1) Kirjoittamisen aiheen tai näkökulman on tunnuttava tuoreelta, maistuttava uudelta. 2) Suhteen käsiteltävään aiheeseen on oltava omakohtainen,

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski 24.11. 2011 Merja Pihlajasaari, kehittäjäterveydenhoitaja, työnohjaaja Markku Mäkinen, kehittäjäsairaanhoitaja, työnohjaaja Lapset ja perheet Kaste-hanke

Lisätiedot

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa

F 64. Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa F 64 Transsukupuolisuus osana itseäni. Anita Pistemaa Yleistä... Sukupuoli-identiteettejä: Transvestiitti Mies / Nainen / intersukupuolinen Transsukupuolinen nainen/-mies Genderqueer (yl. muunsukupuolinen)

Lisätiedot

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI

SUOMEN MORENOINSTITUUTTI - TÄYDENNYSKOULUTUS 2016-2017 Yleisesite SISÄLTÖ välittää perustietoja jungilaisesta psykologiasta, luo vuoropuhelua ja siltaa jungilaisen ja psykodraaman teorioiden ja käytännön välillä, rakentaa molemmista

Lisätiedot

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen. Tunteet SISÄLTÖ Mikä on tunne? Tunteet parisuhteessa Mistä tunne syntyy? Tunnetaakat menneisyydestä Neljä tunnetaitoa 1. Tunnistaminen 2. Nimeäminen 3. Ilmaiseminen 4. Vastaanottaminen MIKÄ ON TUNNE?

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Handmade by Marika Soinio 925 hopea

Handmade by Marika Soinio 925 hopea Handmade by Marika Soinio 925 hopea Mari korvikset aventuriini helmillä, 27. Aventuriini hoitaa sydänchakraa. Se näkyy rakastavien ominaisuuksien kehittymisenä. Tunnemme myötätuntoa, olemme läsnä ja tasapaino

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa?

Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Miksi fysioterapiaa tarvitaan päihdehoidossa? Fysioterapialla voidaan lievittää potilaan vieroitusoireita ( lihas- ja nivelkivut, jännitys, paleleminen, kuumotus, unettomuus ). Potilaan käsitys omasta

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn

MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn MUSA TUNTUU Musiikkiterapeuttisia elementtejä lasten ja nuorten kanssa työskentelyyn 1 MUSIIKKI Vaikuttaa ihmisen kehoon ja psyykeen, neurologisiin ja fysiologisiin systeemeihin ja psyykkiseen rakenteeseen

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot