Asiakirjayhdistelmä Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Transkriptio

1 03. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat pääosin sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus-, kehittämis-, tilasto-, rekisteri- ja asiantuntijatoiminnasta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista, valtionavusta Työterveyslaitoksen menoihin sekä hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tukevien kärkihankkeiden toimeenpanosta. Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa toimialansa tutkimus- ja kehittämispolitiikasta. Sen tavoitteena on tuottaa sellaista tutkimustietoa, joka on systemaattisesti hyödynnettävissä sosiaali- ja terveyspolitiikan erilaisissa kehittämistoimenpiteissä, kuten lainsäädännön valmistelussa ja toimeenpanossa, erilaisissa ohjelmissa ja projekteissa sekä muussa ministeriön päätöksenteossa. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta on johtamisen väline ja edellytys strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tutkimus- ja kehittämispolitiikka on strategista päätöksentekoa, lainsäädännön ja budjetin valmistelua ja niiden toimeenpanoa sekä informaatio-ohjausta tukeva investointi. Hallinnonalan tutkimuslaitoksilla on myös tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulosten käytäntöön viemiseen liittyvää toimintaa, kuten asiantuntijapalveluja, tiedonvälitystä ja koulutusta. Lisäksi niillä on lakisääteisiä tai ministeriön kanssa sovittuja erityistehtäviä, esimerkiksi valvontaan, tilastointiin ja erityisiin vaaratilanteisiin varautumiseen liittyviä tehtäviä. Vaikuttavuus Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan pohjana on ministeriön Sosiaalisesti kestävä Suomi asiakirja sekä hallitusohjelman painotukset. Strategian mukaisesti hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminnan, tietotuotannon sekä tiedonvälityksen keskeiset linjaukset ovat: hyvinvoinnille vahva perusta kaikille mahdollisuus hyvinvointiin elinympäristö tukemaan terveyttä ja turvallisuutta. Hallitusohjelmassa painotetaan terveyden edistämistä, varhaista tukea ja ennaltaehkäisevää työotetta. Toiminnallinen tuloksellisuus Terveyden edistämisen osa-alueella kiinnitetään huomiota kansantautien vaaratekijöiden vähentämiseen, tapaturmien ehkäisemiseen ja terveyttä tukevien olosuhteiden luomiseen. Erityisesti tavoitteena on tupakoinnin, alkoholin käytön ja ylipainoisuuden hallinta (mom ja mom ). Työelämän hyvinvointi on tärkeä tavoite, johon pyritään työn mielekkyyttä lisäämällä fyysinen ja psyykkinen terveys ja turvallisuus varmistaen. Myös työelämän tasa-arvon varmistaminen ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä kohteita (mom ). Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämiseksi ehkäisevä näkökulma on ensisijainen toimintamalli. Lasten, nuorten ja perheiden ongelmiin puututaan uusilla malleilla, pitkäaikaistyöttömyys torjutaan ja suurimmassa köyhyysriskissä olevien toimeentulo turvataan (mom ja mom ). Toimiva palvelujärjestelmä ja osaava ja riittävä työvoima luovat pohjan laadukkaille palveluille. Erityisenä haasteena on peruspalveluiden ja ikääntyvän väestön palvelujen turvaaminen. Apuna tulee olla uuden teknologian laajamittainen hyväksikäyttö ja kehittäminen (mom ). Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan tuottavuustoimenpiteitä kohdistetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoiminnan tehostamiseen. Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/ vp (10.12.) Tutkimuslaitosuudistus ja säästötoimenpiteet ovat vähentäneet merkittävästi sektoritutkimuslaitosten budjettirahoitusta ja johtaneet käytännössä useisiin yt-neuvotteluihin THL:ssa, TTL:ssa ja STUK:ssa. Niiden seurauksena noin 500 asiantuntijan työsuhde on päättynyt. Tutkimuslaitosuudistuksen myötä tutkimusresursseja on koottu Suomen Akatemian yhteydessä toimivaan strategisen tutkimuksen rahoitusvälineeseen, minkä lisäksi valtioneuvosto rahoittaa lyhyellä aikajänteellä tehtäviä selvityksiä ja tutkimuksia. Käytännössä nämä rahoitusvälineet eivät kuitenkaan korvaa sitä säännönmukaista tutkimus- ja kehittämistoimintaa, jota sektoritutkimuslaitokset ovat pitkäjänteisesti tehneet. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että yliopistotasoisen terveydenhuollon tutkimuksen sekä sektoritutkimuksen rahoitus ja toimintamahdollisuudet turvataan ja että seuraavalla hallituskaudella arvioidaan laaja-alaisesti tutkimusrahoitusuudistuksen vaikutukset mm. tutkimuksen laatuun. Eduskunta edellytti, että samalla on myös arvioitava, minkälaisia korjaavia toimenpiteitä mahdollisesti tarvitaan korkeatasoisen tutkimuksen turvaamiseksi ja kestävän rahoitustason saavuttamiseksi (VaVM 37/2014 vp). Valiokunta pitää tärkeänä, että edellä mainitun lausuman mukaisesti hallitus selvittää, miten tutkimuslaitosten lakisääteisten tehtävien hoitaminen turvataan ja miten päätöksenteon pohjaksi tarvittava tutkimustieto tulevaisuudessa hankitaan. Valiokunta viittaa myös hallituksen sote-linjaukseen ja pitää välttämättömänä, että tutkimuksen ja kehittämistyön toimintaedellytykset ja resurssit varmistetaan sote- ja itsehallintouudistuksessa. Samalla on turvattava sosiaalialan tutkimus ja kehittäminen, sillä saadun selvityksen mukaan Suomessa ei ole tällä hetkellä riittävästi sosiaalialan tutkimustoimintaa. Tarve sosiaalialan yliopistotasoiselle tutkimukselle, kuten myös hoitotyön tutkimukselle, on kuitenkin erittäin suuri, ja tutkitun tiedon tarve tulee korostumaan sote-uudistuksessa, jossa palveluiden järjestäminen organisoidaan uudelleen ja jossa samalla tavoitellaan kustannussäästöjä. Valiokunta korostaa myös hallitusohjelman kirjausta, jonka mukaan tarkoituksena on vahvistaa kokemusasiantuntijuutta. On siksi tärkeää, että jatkossa kiinnitetään huomiota kokemusasiantuntijatoiminnan valtakunnalliseen ja alueelliseen koordinointiin, tukemiseen ja vakiinnuttamiseen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelua, rakentamista ja arviointia. 04. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen 4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen 5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen 6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen 7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin 8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin. S e l v i t y s o s a : Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtävänä on väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, sairauksien ja sosiaalisten ongelmien ehkäiseminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen. Laitos toteuttaa tehtäväänsä tutkimuksen, seurannan ja arvioinnin, kehittämistyön, asiantuntijavaikuttamisen ja viranomaistehtävien sekä kansainvälisen yhteistyön avulla. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimii alansa tilastoviranomaisena sekä huolehtii tehtäväalueensa tietoperustasta ja sen hyödyntämisestä. THL:n toiminnan kokonaiskustannuksista noin 75 % aiheutuu lakisääteisten viranomaistehtävien ja niihin suoraan liittyvien asiantuntijatehtävien suorittamisesta. THL:n harjoittama tutkimus- ja kehittämistoiminta tuottaa edellä mainituissa tehtävissä välittömästi tarvittavaa osaamis- ja tietopohjaa. Laitoksen toiminnan perusta on laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta sekä sosiaali- ja terveysministeriön strategia Sosiaalisesti kestävä Suomi Näistä johdetuissa laitoksen strategian päälinjauksissa asetetaan tavoitteiksi, että uudistumme kumppaneitamme ja asiakkaitamme varten, otamme tietoaineistomme tehokäyttöön, vahvistamme ennakointikykyämme, priorisoinnit ohjaavat voimavarojemme kohdentamista ja rakennamme yhdessä työyhteisöämme. Laitoksen toiminnassa korostuu asiantuntijalaitoksen rooli tiedon käytön edistämisessä päätöksenteon kaikilla tasoilla. Tätä tukee laitoksen toiminta tietovarantojen kehittämiseksi ja niiden käytön helpottamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen voimavarojen supistuminen edellyttää laitokselta strategista uudistumista. Hallinnollisesti itsenäinen Alkoholitutkimussäätiö edistää ja tukee alkoholi- ja muuta päihdetutkimusta jakamalla apurahoja ja tekemällä tai teettämällä tutkimusta sekä harjoittamalla tutkimukseen liittyvää julkaisutoimintaa. Toiminnallinen tuloksellisuus Voimavarojen supistuessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkistaa toimintansa painopisteet turvaten lakisääteiset toiminnot ja päätöksenteossa tarvittavan tietopohjan. Leikkaukset kohdistetaan strategian mukaisesti. Ydintoiminnot toimivat tehokkaasti, taloudellisesti ja asiakassuuntautuneesti ja niiden laatu ja kustannusvaikuttavuus paranee. Laitoksen tuottavuus kasvaa ja maksullisen toiminnan ylijäämä käytetään tuotekehitykseen ja investointeihin. Laitoksen tieto- ja tilastotuotanto sekä verkkopalvelut ja portaalit ovat yhdessä toimiva kokonaisuus. Laitoksen organisaatio toimii kokonaisuutena ja organisaatiorakenne tukee laitoksen strategian linjauksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen hallinto- ja toimintatavat edistävät sukupuolten välisen tasa-arvon valtavirtaistumista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoitusrakenne on tarkoituksenmukainen. Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja uudistaa osaamispääomaansa. Laitoksen henkilöstön toimintavalmiutta ja osaamista kehitetään laitoksen strategian mukaisesti. Johtaminen on korkeatasoista ja kannustavaa. Henkilöstön kokema työhyvinvointi kasvaa edelleen ja työnantajakuva paranee. Henkilöstösuunnittelu on pitkäjänteistä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon nettobudjetoituina tuloina yhteisrahoitteisten sopimustutkimusten ja muiden yhteishankkeiden maksuosuudet, maksullisen palvelutoiminnan ja erillisiin sopimuksiin perustuvien tilaustutkimusten tulot, muut maksullisen toiminnan myyntitulot, kuten rojaltit ja vastaavat sekä tekijänoikeustulot ja saadut lahjoitusvarat ja sponsoritulot. Määrärahasta on varattu euroa Alkoholitutkimussäätiölle suoritettavan valtionavustuksen maksamiseen. Tulot harvinaisten rokotteiden myynnistä ja välitystoiminnasta on merkitty momentille Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2014 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle THL:n maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2014 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Maksullisen toiminnan tuotot, suoritteiden myyntituotot Tuotot yhteensä tästä toimintamenomomentille nettouttamattomat tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset erilliskustannukset osuus yhteiskustannuksista Kustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % THL:n yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2014 toteutuma varsinainen talousarvio esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus EU:lta saatava rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 2014 toteutuma varsinainen talousarvio esitys yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot Tuotot yhteensä Hankkeiden kokonaiskustannukset Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) Omarahoitusosuus, % THL:n toiminnan kokonaiskustannukset (1 000 euroa) ja htv:t osastoittain 1) arvio htv tavoite htv Hyvinvointi Terveys Infektiotaudit Terveydensuojelu Järjestelmät Valtionpalvelut Tietopalvelut Yhteensä ) Organisaatio on muuttunut vuoden alusta. Yhteiset palvelut ja muut tukitoiminnot on jaettu toimialoille htv-suhteessa. Menot sisältävät myös rokoteohjelman mukaiset rokotehankinnat ja oikeuslääkintätoimen momentin käytön. Nämä menot eivät vähennä THL:n toimintamenomomenttia. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Helsingin yliopiston erillisyksikön, entisen Hjelt-säätiön osuuden siirtäminen THL:n hoidettavaksi (siirto momentilta ) Rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelutehtävät (siirto momentilta ) (2 htv) 170 Sektoritutkimussäästö Hankinnasta maksuun -säästö (HO ) -90 Julkisten tietovarantojen avaaminen (HO) -400 Omakustannusperiaatteen toteuttaminen Senaatti-kiinteistöjen vuokrissa Palkkaliukumasäästö -358 Palkkausten tarkistukset 397 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) Toimintamenojen tuottavuussäästö -272 Toimintamenosäästö (HO ) -450 Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -582 Vuokramenojen indeksikorotus 52 Vuokramenojen indeksikorotusta vastaava säästö -53 Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) toimintaan liittyvien kansainvälisten ja kotimaisten järjestöjen jäsenmaksuista, yhteisrahoitteisten hankkeiden rahoitusosuuksista, ulkomailla toteutettavien projektien, täydennyskoulutuksen avustuksen ja yhteistyöstä aiheutuvien menojen maksamiseen 2) EU:n hyväksymien hankkeiden rahoitukseen liittyvien menojen maksamiseen 3) Alkoholitutkimussäätiöön, Käypä hoito -suositusten laadintaan, syöpärekisterin tekniseen ylläpitoon Suomen Syöpäyhdistys ry:lle, näkövammarekisterin tekniseen ylläpitoon Näkövammaisten Keskusliitto ry:lle sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon kehittämishankkeisiin liittyvien valtionavustusten maksamiseen 4) Alkoholitutkimussäätiön toiminnasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle aiheutuvien menojen maksamiseen 5) koulutusneuvolatoiminnasta kunnille maksettavien korvausten maksamiseen 6) nettobudjetoidun yhteisrahoitteisen toiminnan tuloihin välittömästi liittyvien apurahojen maksamiseen 7) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin terveyden edistämisen hankkeisiin 8) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen itse toteuttamiin tartuntatautien ehkäisyyn ja valvontaan liittyviin hankkeisiin. I lisätalousarvioesitys HE 9/ vp (18.2.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys on siirtoa momentilta ja aiheutuu laista rikosuhrimaksusta siihen liittyvine lakeineen ( /). Lain voimaantulo kytkeytyy sakon ja rikesakon määräämisestä annetun lain voimaantuloon ja tapahtunee joulukuussa. Lain tarkoituksena on vahvistaa rikoksen uhrien tukipalveluihin kohdennettavaa valtionrahoitusta rikosuhrimaksujen tuottoa vastaavalla määrällä. Tuottoa on suunniteltu kanavoitavaksi etenkin Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja 24/7-tukipuhelimeen. Siirrettävällä määrärahalla käynnistetään Istanbulin sopimuksen mukaisen lähisuhdeväkivallan uhreille suunnatun 24/7-tukipuhelimen toiminta. Palvelun tuotettaisiin järjestöjen avulla valtionavustuksin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaisi tukipuhelinpalvelun koordinoinnista ja valtionavustuksen hallinnoinnista. I lisätalousarvio talousarvio talousarvio tilinpäätös Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Eduskunnan kirjelmä EK 7/ vp (8.4.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. II lisätalousarvioesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentilta vähennetään euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa valtion vuokrajärjestelmässä käyttöön otetun omakustannusperiaatteen vaikutuksen tarkistuksesta johtuen ja euroa siirtona momentilta turvapaikanhakijoiden infektio-ongelmien torjunnan toteuttamiseen liittyvien asiantuntijapalvelujen turvaamiseen sekä vähennyksenä euroa VaEL-maksun väliaikaisesta alentamisesta johtuen. II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentilta vähennetään euroa. III lisätalousarvioesitys HE 221/ vp (27.10.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisämäärärahan tarve aiheutuu rikos- ja riita-asioiden sovittelun tietojärjestelmän rakentamisesta ja tätä varten tarkoitetun henkilöstön palkkaus- ja muista menoista. Nykyinen sovittelun tietojärjestelmä on vanhentunut eikä siitä ole liittymiä keskeisten yhteistyökumppanien järjestelmiin. Uuden tietojärjestelmän myöhemmät vuotuiset ylläpitokustannukset katetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintamenoista ja sovittelutoimistojen rahoituksella siten, ettei uudistus johda määrärahojen tason korottamiseen. III lisätalousarvio II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 26/ vp (25.11.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 31. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä 2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin 3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi 4) lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille 5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla 6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen 7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle ja yleishyödyllisille yhteisöille 8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen 9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpanoja hallinnointitehtäviin. S e l v i t y s o s a : Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelman strategisen tavoitteen hyvinvointi ja terveys toimeenpanoa tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina Hyvinvointi ja terveys -kärkihankkeiden toteuttamiseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta 23,5 milj. euroa kohdistuu vuodelle. Kärkihankkeet sisältävät muun muassa palveluseteli- ja perustulokokeilut sekä asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisen arvioinnin. Kärkihankkeiden tavoitteet ovat seuraavat: Palvelut asiakaslähtöisiksi: asiakaslähtöiset, omatoimisuutta tukevat toimintaprosessit sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tarkoituksenmukainen sosiaaliturva Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta: lisätään terveitä elämäntapoja, kuten liikuntaa, ja vahvistetaan mielenterveyttä jokaisen suomalaisen arjessa sekä loivennetaan hyvinvointi- ja terveyseroja Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma: nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa: iäkkäille sekä omais- ja perhehoitajille nykyistä yhdenvertaisemmat, paremmin koordinoidut ja kustannuksia alentavat palvelut Osatyökykyisille väyliä työhön: lisätään merkittävästi osatyökykyisten työssä pysymistä ja työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Määrärahan arvioitu käyttö (1 000 euroa) Palvelut asiakaslähtöisiksi Edistetään terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään eriarvoisuutta Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Kehitetään ikäihmisten hoitoa ja vahvistetaan kaiken ikäisten omaishoitoa Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 Osatyökykyisille väyliä työhön Yhteensä Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Hyvinvointi ja terveys: Ikäihmisten hoito ja kaiken ikäisten omaishoito Hyvinvointi ja terveys: Lapsi- ja perhepalvelut Hyvinvointi ja terveys: Osatyökykyisille väyliä työhön Hyvinvointi ja terveys: Palvelut asiakaslähtöisiksi Hyvinvointi ja terveys: Terveys, hyvinvointi, eriarvoisuus Yhteensä talousarvio Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/ vp (10.12.) Hallitusohjelman eräänä strategisena tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, jota tuetaan viidellä kärkihankkeella vuosina Tavoitteena on mm. parantaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä, edistää terveyttä ja hyvinvointia, kehittää lapsi- ja perhepalveluja sekä ikäihmisten hoitoa. Hankkeeseen sisältyvät myös palveluseteli- ja perustulokokeilut, ja sen toteuttamiseen osoitetaan yhteensä 130 milj. euroa, josta ensi vuodelle 23,5 milj. euroa. Valiokunta pitää kärkihankkeita ja niihin sisältyviä tavoitteita ja toimintamalleja erittäin tärkeinä ja kannatettavina. Erityisen tärkeä on löytää malleja, joilla varmistetaan sektorirajat ylittävä poikkihallinnollinen sekä eri toimijoiden välinen tiivis yhteistyö, mikä antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet asiakkaiden kokonaisvaltaiseen huomioonottamiseen. Ehkäisevien palveluiden ja varhaisen tuen vahvistaminen sekä matalan kynnyksen palvelut lisäävät myös toiminnan vaikuttavuutta ja vähentävät pitkällä aikavälillä yhteiskunnan kustannuksia. Valiokunta korostaa erityisesti liikunnan nostamista selvästi suurempaan rooliin terveysneuvonnassa ja terveydenhuollossa. Liikkumattomuuden epäedullisesta vaikutuksesta terveyteen on runsaasti tutkimustietoa, mutta vain joka kymmenes työikäinen suomalainen liikkuu terveysliikuntasuositusten kannalta riittävästi; ikäihmisistä riittävästi liikkuu vain muutama prosentti. Seuraukset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä ja näkyvät muun muassa elintapasairauksien yleistymisenä ja toimintakyvyn heikkenemisenä. Liikkumattomuuden kustannusten on arvioitu olevan lähes 2 mrd. euroa terveydenhuollon vuotuisista kokonaiskustannuksista. Valiokunta katsoo, että liikunnan on oltava aiempaa vahvemmin ja kiinteämmin osa terveydenhuoltoa. Valiokunta korostaa esimerkiksi liikkumisreseptin käyttämistä sekä Liikkuva koulu -mallin mukaisen toiminnan laajentamista osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Samalla on tärkeä kytkeä järjestöt tiiviisti mukaan hankkeen toimeenpanoon. Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen hallituksen strategisten tavoitteiden mukaisesti mm. palvelusetelikokeilulla ja perustulokokeilulla sekä asiakkaan osallistumista tukevilla toimenpiteillä 2) selvityksen tekemiseen asumisperusteisen sosiaaliturvan kohdentumisesta kotimaisissa ja kansainvälisissä tilanteissa sekä tästä aiheutuviin toimenpiteisiin Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 3) terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen muuttamalla arkiympäristöjä hyvinvointia ja terveyttä tukevia elämäntapoja mahdollistaviksi 4) lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteuttamiseen mm. luomalla alueelliset osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille 5) ikäihmisten hoidon ja kaiken ikäisten omaishoidon uuden toimintamallin kehittämiseen mm. kuntakokeiluilla ja avustuksilla 6) osatyökykyisten henkilöiden työelämään pääsyn tukemiseen 7) hankkeiden toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen, toimeenpanoa tukevien tutkimus-, kehittämis- ja kokeiluhankkeiden sekä käynnistämisavustusten maksamiseen sekä toimeenpanoon liittyvien valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen kunnille, kuntayhtymille, kansaneläkelaitokselle ja yleishyödyllisille yhteisöille 8) hankkeiden valvontaan ja tarkastukseen 9) enintään kuutta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen vuodessa valmistelu-, toimeenpanoja hallinnointitehtäviin. I lisätalousarvioesitys HE 9/ vp (18.2.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Lisäys on siirtoa momentilta ja aiheutuu sosiaali- ja terveydenhuollon uusien digitaalisten toimintatapojen luomisesta sekä ODA-hankkeesta aiheutuvista menoista. Hankkeesta aiheutuviin ylläpitokustannuksiin ei tarvita lisämäärärahoja vaan niistä vastaavat kunnat ja sairaanhoitopiirit. I lisätalousarvio talousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 7/ vp (8.4.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. II lisätalousarvioesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta myönnettäviä valtionavustuksia ja rahoitusavustuksia voidaan maksaa myös yrityksille. S e l v i t y s o s a : Lisäys on siirtoa momentilta virtuaalisairaala-hankkeen rahoitusta varten. Määrärahalla rahoitettavan hankkeen mahdolliset ylläpitomenot tai muut pysyvät menot eivät aiheuta lisämäärärahatarpeita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 II lisätalousarvio I lisätalousarvio talousarvio Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta myönnettäviä valtionavustuksia ja rahoitusavustuksia voidaan maksaa myös yrityksille. 50. Valtionapu Työterveyslaitoksen menoihin (siirtomääräraha 2 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 :n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen 2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Työterveyslaitokselle suoritetaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamiin menoihin valtionapua 80 % kustannuksista kuitenkin siten, että Senaatti-kiinteistöille maksettavan toimitilan vuokraa ja arvonlisäveroa vastaava osuus myönnetään edellä mainitun lain 3 :n 2 momentin nojalla lisättynä valtionapuna. Valtionavusta arvioidaan kohdistuvan palkkausmenoihin euroa ja muihin menoihin euroa ja työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuviin menoihin euroa. Työterveyslaitos on itsenäinen, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla toimiva julkisoikeudellinen yhteisö. Työterveyslaitos on tutkimus- ja asiantuntijalaitos, joka edistää työn terveellisyyttä ja turvallisuutta osana hyvää elämää. Sosiaali- ja terveysministeriö on alustavasti asettanut Työterveyslaitokselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle. Tavoitteet määritellään ministeriön ja viraston välisessä tulossopimuksessa. Tavoitteet toteuttavat sosiaali- ja terveysministeriön strategiaa. Toiminnallinen tuloksellisuus Hyvinvoinnille vahva perusta -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja: työurien pidentämiseen, työelämän vetovoimaan, työssä jaksamiseen ja tuottavuuteen työn, työolojen ja työelämän laadun kehittämiseen työhyvinvoinnin arviointiin, kehittämiseen ja johtamiseen työpaikoilla, myös pientyöpaikkojen tarpeet huomioon ottaen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen valtakunnallisille ja alueellisille verkostoille työterveyshuollon, kuntoutuksen ja työpaikkojen yhteistyöhön työhyvinvoinnin parantamisessa ja sairauspoissaolojen hallinnassa. Kaikille mahdollisuus hyvinvointiin -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja: työterveyshuollon palvelujen sisällön, laadun, saatavuuden ja kustannustehokkuuden parantamiseen ja yhteentoimivuuden parantamiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta nuorten, osatyökykyisten ja työttömien työllistymisedellytysten parantamiseen työterveyshuollon henkilöstön osaamisen kehittämiseen työterveysyhteistyöhön työpaikoilla sosiaali- ja terveysalan johtamiseen ja henkilöstön työhyvinvoinnin edistämiseen. Elinympäristö tukemaan hyvinvointia -linjauksen toteuttamiseksi Työterveyslaitos kehittää, markkinoi ja tarjoaa ratkaisuja: toimivan ja hyvinvointia edistävän sisäilmaympäristön varmistamiseen toimitilojen korjaus- ja uudisrakentamisessa työtapaturmien ja työstä johtuvan sairastumisen vähentämiseen nanoteknologian turvallisen käytön varmistamiseen erilaisissa työympäristöissä ja sen turvallisuuden edistämiseen teollisissa prosesseissa ICT-teknologioiden käytettävyyden edistämiseen työympäristöissä ympäristöyliherkkyyksien hallintaan kemiallisten riskien hallintaan kriisitilanteissa (C-laboratoriovalmiuden ylläpito). Henkisten voimavarojen hallinta Työterveyslaitos sopeuttaa henkilövoimavarojaan ottaen huomioon toiminnan rahoitusmahdollisuudet. Työterveyslaitos toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTER- KO) kanssa yhteistyössä ja tehostaa kumppanuus- ja asiakasyhteistyötään osaamisen laadun ja hyödyntämisen parantamiseksi. Tuotokset ja laadunhallinta Työterveyslaitoksen määrälliset suoritteet 2014 toteutuma tavoite tavoite Tieteelliset julkaisut Yleistajuiset julkaisut Verkkosivuilla kävijöiden lkm/kk Asiantuntijapalvelutyöpäivät Työympäristön mittaukset ja analyysit Ammattitauti- ja työkyvyn arviointitutkimukset Koulutettavapäivät Työterveyslaitoksen kokonaismenoihin, joiden arvioidaan olevan euroa, myönnetään valtionapua euroa. Toiminnan laajuus tulosalueittain arvioidaan vuonna seuraavaksi: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Työterveyslaitoksen toiminnan laajuus tulosalueittain vuosina 2014 (1 000 euroa) Menot Oma rahoitus Valtionapu Osaamiskeskus 2014 tot. arvio arvio 2014 tot. arvio arvio 2014 tot. arvio arvio Tiedolla vaikuttaminen Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut Osaamiskeskukset Yhteensä Rahoitusosuus % Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Sektoritutkimussäästö Sopeutustoimi (HO ) Palkkausten tarkistukset 150 Strategisen tutkimuksen rahoitusväline (siirto momentille ) Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (siirto momentille ) -332 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) Työterveyslaitoksen toiminnasta ja rahoituksesta annetun lain (159/1978) 3 :n nojalla Työterveyslaitoksen toiminnasta aiheutuviin menoihin suoritettavan valtionavun maksamiseen 2) EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoittamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään euroa työterveydenhuollon koulutuksesta ja työterveyshenkilöstön kehittämiseen liittyvien hankkeiden toteuttamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. 63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v) Talousarvioesitys HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein 3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen 4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen 6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen 7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin 8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla tuetaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden verkottumista ja yhteentoimivien tietojärjestelmien kehittämistä ennen muuta toteuttamalla kansallisen tason palveluja, jotka tukevat hallinnonalan tietohallintopalvelujen yhdenmukaista kehitystä. Tavoitteena on tietoteknologian hyväksikäyttöä tehostamalla parantaa myös palvelujen tasavertaista saatavuutta ja laatua sekä tukea omatoimisuutta, kotona asumista ja itsenäistä suoriutumista. Tavoitteena on myös varmistaa, että uuden tietoteknologian käyttöönotto toteutuu tasapuolisesti koko maassa, mm. toteuttamalla kansalaisten terveysverkkopalvelu. Määrärahan käytöstä arvioidaan siirtomenojen osuudeksi noin kolme viidesosaa ja kulutusmenojen osuudeksi kaksi viidesosaa. Vaihtelu osuuksissa aiheutuu käynnissä olevien hankkeiden sisällöstä ja toteutustavasta, sekä niille asetetuista tavoitteista. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon kehittäminen -100 Eduskunnan kertaluonteisen lisäyksen poisto Osaaminen ja koulutus: Nuorisotakuu Osatyökykyisten toimenpideohjelma -200 Sektoritutkimuksen säästöjen kohdentaminen -500 Työpankkikokeilun päättyminen Tasomuutos -50 Yhteensä talousarvio talousarvio tilinpäätös Täydentävä talousarvioesitys HE 118/ vp (19.11.) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousarvioesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu pysyvästä tasomuutoksesta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14

15 talousarvio talousarvio tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 16/ vp (10.12.) Päihdeäitien palvelut Eduskunta on jo useina vuosina osoittanut lisärahoitusta päihdeäitien hoidon rahoitukseen. Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että päihdeäitien hoidon turvaava rahoitus otetaan huomioon seuraavassa määrärahakehyksessä. Valtioneuvoston hyväksymä julkisen talouden suunnitelma (VNS 1/ vp) ei kuitenkaan paranna nykyistä tilannetta. Eduskunta on pitänyt lisärahoitusta tarpeellisena, koska kunnat eivät ole osoittaneet toimintaan riittävää rahoitusta. Näin siitä huolimatta, että kuntien laskennallisiin valtionosuuksiin on jo vuodesta 2011 lukien sisältynyt 3 milj. euroa päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Ministeriö on myös ohjeistanut tämän valtionosuuden käyttöä, mutta valtionosuus ei välttämättä ohjaudu päihdeäitien hoitoon. Eduskunnan myöntämä rahoitus on käytetty ns. Pidä kiinni -hoitojärjestelmään, jonka vuosittaiset kustannukset ovat 7,7 milj. euroa ja jota myös Raha-automaattiyhdistys on vielä toistaiseksi tukenut. Hoidon tavoitteena on ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana ja jatkaa vanhempien kuntoutusta vauvan syntymän jälkeen. Hoidon tulokset ovat olleet hyviä, ja sillä säästetään yhteiskunnan kustannuksia mm. pitkäaikaisten huostaanottojen vähenemisenä. Valiokunta pitää hoitojärjestelmän jatkuvuutta välttämättömänä, sillä arvioiden mukaan noin sikiövauvaa on vakavassa elinikäisen vaurioitumisen riskissä äidin päihderiippuvaisuuden vuoksi. Päihdepalvelujärjestelmä on kuitenkin edelleen pirstaleinen eikä takaa palvelujen valtakunnallista saatavuutta. Valiokunta korostaa, että päihdeäitien hoidon rahoitus saadaan vakaalle pohjalle viimeistään sote-uudistuksen yhteydessä. Valiokunta lisää momentille euroa ja pitää tärkeänä, että myös RAY ottaa avustustarpeen huomioon päättäessään ensi vuoden avustuksista. Näyttöön perustuvan hoitotyön tukeminen Valiokunta pitää tärkeänä, että hoitoketjut ovat kauttaaltaan korkeatasoisia ja parhaaseen mahdolliseen ja ajantasaiseen tietoon perustuvia. Valtaosa terveydenhuollon henkilöstöstä on hoitotyöntekijöitä, joten heidän vastuullaan on iso osa potilaan kokonaishoidosta. Hoitotyön tutkimussäätiön tehtävänä on näyttöön perustuvan hoitotyön edistäminen ja vakiinnuttaminen, ja se kehittää vaikuttavia hoitotyön menetelmiä ja yhtenäisiä näyttöön perustuvia hoitokäytäntöjä. Tavoitteena on, että potilaiden hoito on laadultaan hyvää asuinpaikkakunnasta riippumatta. Valiokunta lisää momentille euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen. Matalan kynnyksen toimintamallit Eduskunta on kahtena vuonna osoittanut lisärahoitusta ns. matalan kynnyksen toimintamallien edistämiseen. Niistä saadut kokemukset ovat saadun selvityksen mukaan hyviä, ja niiden kautta on tavoitettu erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia nuoria, jotka ovat jääneet koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 15

16 Valiokunta lisää momentille euroa valtakunnalliseen toimintaan, joka kohdistuu erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden (esim. pitkäaikaistyöttömien ja päihde- ja mielenterveysongelmaisten) matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Lisäksi määrärahaa saa kohdistaa syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien suoraan tukemiseen. Määräraha on tarkoitettu näissä tarkoituksissa suoraan kuvatunlaisen avun antamiseen ja siihen liittyvään välittömään asiakastyöhön. Esimerkiksi Sininauhaliitolla on laaja valtakunnallinen organisaatio monine jäsenjärjestöineen avun eteenpäin toimittamiseen. Momentille lisätään yhteensä euroa, josta osoitetaan euroa päihdeäitien palveluiden turvaamiseen euroa näyttöön perustuvan hoitotyön edistämiseen euroa valtakunnalliseen toimintaan, jolla järjestetään edellä mainitun mukaisesti ruoka- ja muuta aineellista apua erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden matalan kynnyksen ja suoran avunannon kohteisiin, kuten ruoka- ja muuhun aineelliseen apuun. Eduskunnan kirjelmä EK 28/ vp (18.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän kehittämiseen tietoteknologian avulla ja tietoteknologian hyödyntämisen edellyttämän infrastruktuurin rakentamiseen 2) hankkeen läpiviemisen edellyttämään koulutus- ja kehittämistoimintaan sosiaali- ja terveysministeriön erikseen määräämin perustein 3) valtionavustusten ja rahoitusavustusten maksamiseen 4) sosiaali- ja terveysministeriön strategista ja toiminnallista suunnittelua ja päätöksentekoa tukevien tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoittamiseen 5) ministeriön toimialaan liittyvien ohjelmien ja kokeilujen toimeenpanosta aiheutuvien toimintamenojen ja rahoitusavustusten maksamiseen 6) EU:n hyväksymien puite- ja aihealueittaisten ohjelmien mukaisten hankkeiden rahoittamiseen 7) hankkeen tarkastuksesta ja valvonnasta aiheutuviin menoihin 8) sosiaali- ja terveydenhuollon nuorten palvelujen toimintaprosessien uudistamiseen nuorisotakuun mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää enintään kahta henkilötyövuotta vastaavan henkilöstömäärän palkkaamiseen ja siitä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen. II lisätalousarvioesitys HE 88/ vp (26.5.) Momentilta vähennetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 16

17 S e l v i t y s o s a : Vähennys on siirtoa momentille liittyen maahanmuuton infektiotautien torjuntaan liittyvien asiantuntijapalveluiden tuottamiseen ja viranomaisten yhteistoiminnan tukemiseen. II lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 13/ vp (22.6.) Momentilta vähennetään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 17