113. KESKIVIIKKONA 26. MARRASKUUTA 2008

Transkriptio

1 PTK 113/2008 vp 113. KESKIVIIKKONA 26. MARRASKUUTA 2008 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Toinen käsittely 1) Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain 9 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 ja 17 :n muuttamisesta... 4 Hallituksen esitys HE 118/2008 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2008 vp Lakialoite LA 27/2007 vp, 15, 26/2008 vp 2) Hallituksen esitys laiksi työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista... 5 Hallituksen esitys HE 55/2008 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2008 vp Ensimmäinen käsittely 3) Hallituksen esitys vuoden 2009 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi muiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi... 5 Hallituksen esitys HE 112/2008 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2008 vp Lakialoite LA 90, 95, 104, 128, 129, 135/2007 vp, 22, 35, 56, 72, 77, 86, 95, 101, 103, 107/2008 vp Toimenpidealoite TPA 28, 31/2007 vp, 36, 58/2008 vp Ulkopuolella päiväjärjestyksen 4) Valtioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta... 9 Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2008 vp Keskustelu

2 2 Keskiviikkona Lähetekeskustelu 5) Hallituksen esitys laiksi rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 198/2008 vp 6) Hallituksen esitys rikoslain 17 luvun muuttamisesta Hallituksen esitys HE 196/2008 vp 7) Hallituksen esitys tulliselvitysrikoksia koskevaksi lainsäädännöksi 56 Hallituksen esitys HE 197/2008 vp Ensimmäinen käsittely 8) Hallituksen esitys laiksi Finanssivalvonnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 66/2008 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 20/2008 vp 9) Hallituksen esitys laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luotto- ja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 158/2008 vp Talousvaliokunnan mietintö TaVM 21/2008 vp 10) Hallituksen esitys laeiksi kuntalain muuttamisesta ja kuntalain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta 70 Hallituksen esitys HE 146/2008 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 21/2008 vp 11) Hallituksen esitys laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 111/2008 vp Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö StVM 28/2008 vp 12) Hallituksen esitys laiksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 141/2008 vp Ympäristövaliokunnan mietintö YmVM 11/2008 vp Lähetekeskustelu 13) Laki sotilasvammalain 17 :n muuttamisesta Lakialoite LA 91/2008 vp (Pentti Tiusanen /vas ym.) 14) Laki kansanterveyslain 14 :n muuttamisesta Lakialoite LA 98/2008 vp (Satu Taiveaho /sd ym.)

3 113 PTK 113/2008 vp 3 15) Laki ulkomaanliikenteessä olevissa matkustaja-aluksissa myytävien tavaroiden verottamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 5 :n muuttamisesta Lakialoite LA 112/2008 vp (Elisabeth Nauclér /r) Mietintöjen pöydällepano 16) Hallituksen esitys laeiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain sekä tuloverolain 45 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 176/2008 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 23/2008 vp 17) Hallituksen esitys vuoden 2008 kolmanneksi lisätalousarvioksi Hallituksen esitys HE 184/2008 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 24/2008 vp Lisätalousarvioaloite LTA /2008 vp 18) Hallituksen esitys Genevessä 8 päivänä joulukuuta 2005 uuden tunnusmerkin käyttöönotosta tehdyn Geneven vuoden 1949 yleissopimusten lisäpöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta Hallituksen esitys HE 174/2008 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 22/2008 vp 19) Hallituksen esitys laiksi yhdenvertaisuuslain 2 :n muuttamisesta 83 Hallituksen esitys HE 82/2008 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 13/2008 vp 20) Hallituksen esitys laiksi työnantajan sosiaaliturvamaksusta vapauttamisesta eräissä kunnissa vuosina annetun lain 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 195/2008 vp Hallintovaliokunnan mietintö HaVM 23/2008 vp Puhetta johtivat puhemies Sauli Niinistö ( ), ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen ( ) ja toinen varapuhemies Johannes Koskinen ( ). Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 31 edustajaa: Merikukka Forsius /kok Anne Holmlund /kok Susanna Huovinen /sd Liisa Hyssälä /kesk Antti Kaikkonen /kesk Reijo Kallio /sd Antti Kalliomäki /sd Ilkka Kanerva /kok Jyrki Kasvi /vihr Jyrki Katainen /kok Kimmo Kiljunen /sd Valto Koski /sd Miapetra Kumpula-Natri /sd

4 4 Keskiviikkona /1 Jari Larikka /kok Markku Laukkanen /kesk Olli Nepponen /kok Pentti Oinonen /ps Petri Pihlajaniemi /kok Markku Rossi /kesk Pertti Salovaara /kesk Kimmo Sasi /kok Arto Satonen /kok Janne Seurujärvi /kesk Paula Sihto /kesk Minna Sirnö /vas Timo Soini /ps Tarja Tallqvist /kd Marja Tiura /kok Jutta Urpilainen /sd Matti Vanhanen /kesk Anne-Mari Virolainen /kok Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 2 edustajaa: Reijo Kallio /sd (18.58) Valto Koski /sd (21.05) Eduskuntatyöhön liittyvissä tehtävissä olevat edustajat Merkittiin seuraavat ilmoitukset poissaolosta täysistunnosta eduskuntatyöhön liittyvän tehtävän vuoksi: edustajat Antti Kaikkonen /kesk Jyrki Katainen /kok Olli Nepponen /kok Kimmo Sasi /kok Arto Satonen /kok Matti Vanhanen /kesk 26. ja edustaja Anne Holmlund /kok edustaja Kimmo Kiljunen /sd Sairauspoissaolot Merkittiin seuraavat ilmoitukset poissaolosta täysistunnosta sairauden vuoksi: edustajat Marjaana Koskinen /sd Markku Laukkanen /kesk 26. ja edustaja Liisa Hyssälä /kesk PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain 9 :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 ja 17 :n muuttamisesta Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 118/2008 vp Sivistysvaliokunnan mietintö SiVM 6/2008 vp Lakialoite LA 27/2007 vp, 15, 26/2008 vp Puhemies: Ensimmäisessä käsittelyssä päätetyt, hallituksen esitykseen sisältyvät lakiehdotukset voidaan nyt hyväksyä tai hylätä. Keskustelu asiasta päättyi eilen pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on ed. Tuula Peltonen ed. Anneli Kiljusen kannattamana tehnyt vastalauseen 2 mukaisen perusteluja koskevan ehdotuksen. Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Ensimmäisessä käsittelyssä päätetyt lakiehdotukset hyväksyttiin. Eduskunta pysyi ensimmäisessä käsittelyssä tekemässään päätöksessä lakialoitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä. Lakiehdotusten toinen käsittely päättyi. Eduskunta hyväksyi mietintöön sisältyvän lausumaehdotuksen. Puhemies: Lopuksi on päätettävä perusteluja koskevasta ehdotuksesta. Äänestyksessä ed. Tuula Peltosen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 104, ei 61; poissa 34. (Ään. 1)

5 113/2 PTK 113/2008 vp 5 Asian käsittely päättyi. 2) Hallituksen esitys laiksi työ- ja elinkeinokeskuksista sekä työ- ja elinkeinotoimistoista Toinen käsittely Hallituksen esitys HE 55/2008 vp Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietintö TyVM 10/2008 vp Puhemies: Ensimmäisessä käsittelyssä päätetty lakiehdotus voidaan nyt hyväksyä tai hylätä. Keskustelu asiasta päättyi eilen pidetyssä täysistunnossa. Keskustelussa on ed. Esa Lahtela ed. Toimi Kankaanniemen kannattamana tehnyt vastalauseen mukaisen lausumaehdotuksen. Selonteko hyväksyttiin. Päätökset Lakiehdotus hyväksyttiin. Lakiehdotuksen toinen käsittely päättyi. Puhemies: Lopuksi on päätettävä lausumaehdotuksesta. Äänestyksessä ed. Esa Lahtelan ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön äänin jaa 103, ei 63; poissa 33. (Ään. 2) Asian käsittely päättyi. 3) Hallituksen esitys vuoden 2009 tuloveroasteikkolaiksi ja eräiksi muiksi tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi Ensimmäinen käsittely Hallituksen esitys HE 112/2008 vp Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 22/2008 vp Lakialoite LA 90, 95, 104, 128, 129, 135/2007 vp, 22, 35, 56, 72, 77, 86, 95, 101, 103, 107/2008 vp Toimenpidealoite TPA 28, 31/2007 vp, 36, 58/2008 vp Puhemies: Käsittelyn pohjana on valtiovarainvaliokunnan mietintö. Yleiskeskustelu asiasta päättyi eilen pidetyssä täysistunnossa. Nyt ryhdytään hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten yksityiskohtaiseen käsittelyyn. Päätökset Hallituksen esitykseen sisältyvä 1. lakiehdotus 1 Heli Paasio /sd: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 1 saa sen muodon, joka on vastalauseessa 2. Mikko Kuoppa /vas: Herra puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka on vastalauseessa 1, joka merkitsee sitä, että :sta ylöspäin verotetaan kireämmin kuin hallitus esittää. Bjarne Kallis /kd: Herra puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka sillä on vastalauseessa 3. Kari Rajamäki /sd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Paasion ehdotusta. Matti Kauppila /vas: Herra puhemies! Kannatan ed. Kuopan ehdotusta. Päivi Räsänen /kd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Mikko Kuoppa on ed. Matti Kauppilan kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Ed. Bjarne Kallis on ed. Päivi Räsäsen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Ed. Heli Paasio on ed. Kari Rajamäen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Puhemies: Ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ehdotan meneteltäväksi siten, että ensin ääneste-

6 6 Keskiviikkona /3 tään ed. Kuopan ehdotuksesta ed. Kalliksen ehdotusta vastaan, sitten voittaneesta ed. Paasion ehdotusta vastaan ja lopuksi voittaneesta mietintöä vastaan. Äänestysjärjestys hyväksyttiin. 1) Äänestyksessä ed. Mikko Kuopan ja ed. Bjarne Kalliksen ehdotusten välillä eduskunta hyväksyi ed. Mikko Kuopan ehdotuksen äänin jaa 161, ei 6; poissa 32. (Ään. 3) 2) Äänestyksessä ed. Heli Paasion ja ed. Mikko Kuopan ehdotusten välillä eduskunta hyväksyi ed. Heli Paasion ehdotuksen äänin jaa 139, ei 25; poissa 35. (Ään. 4) 3) Äänestyksessä ed. Heli Paasion ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 1 :n mietinnön mukaisena äänin jaa 102, ei 63; poissa 34. (Ään. 5) 2, johtolause ja nimike hyväksyttiin mietinnön mukaisina. Hallituksen esitykseen sisältyvä 2. lakiehdotus 69 hyväksyttiin mietinnön mukaisena. 72 Heli Paasio /sd: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että 72 saa sen muodon, joka on vastalauseessa 2. Kysymys on komennusmiehistä ja heidän työmatkoistaan ja siitä, että kilometrimäärät muutetaan 80:ksi ja ehdoksi laitetaan "tai yöpyminen". Mikko Kuoppa /vas: Herra puhemies! Kannatan ed. Paasion ehdotusta. Vasemmistoliiton vastalauseessa on saman sisältöinen pykäläehdotus. Bjarne Kallis /kd: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka sillä on vastalauseessa 3, joka hivenen eroaa vastalauseissa 1 ja 2 olevasta vähän parempi. Päivi Räsänen /kd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Heli Paasio on ed. Mikko Kuopan kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Ed. Bjarne Kallis on ed. Päivi Räsäsen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Puhemies: Ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan. Äänestysjärjestys hyväksyttiin. 1) Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ja ed. Heli Paasion ehdotusten välillä eduskunta hyväksyi ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksen äänin jaa 112, ei 54; poissa 33. (Ään. 6) 2) Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 72 :n mietinnön mukaisena äänin jaa 104, ei 61; poissa 34. (Ään. 7) 72 a Heli Paasio /sd: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka on vastalauseessa 2. Kysymys on yhä komennusmiehistä ja työntekemispaikasta. Mikko Kuoppa /vas: Herra puhemies! Kannatan ed. Paasion ehdotusta. Vasemmistoliiton vastalauseessa on saman sisältöinen, tosin hieman eri sanoilla sanottuna. Bjarne Kallis /kd: Herra puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka sillä on vastalauseessa 3, joka hivenen poikkeaa edellä mainituista parempi. Päivi Räsänen /kd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Heli Paasio on ed. Mikko Kuopan kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena.

7 113/3 PTK 113/2008 vp 7 Ed. Bjarne Kallis on ed. Päivi Räsäsen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Puhemies: Ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan. Äänestysjärjestys hyväksyttiin. 1) Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ja ed. Heli Paasion ehdotusten välillä eduskunta hyväksyi ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksen äänin jaa 107, ei 56; poissa 36. (Ään. 8) 2) Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 72 a :n mietinnön mukaisena äänin jaa 98, ei 60; poissa 41. (Ään. 9) 72 b ja 92 hyväksyttiin mietinnön mukaisina. 93 Heli Paasio /sd: Arvoisa puhemies! Kysymys on asunnon ja työpaikan välisistä matkakustannuksista ja omavastuun säilyttämisestä nykyisellään. Ehdotan, että pykälä saa sen muodon kuin vastalauseessa 2 on. Kari Rajamäki /sd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Paasion ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Heli Paasio on ed. Kari Rajamäen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Äänestyksessä ed. Heli Paasion ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 93 :n mietinnön mukaisena äänin jaa 108, ei 55; poissa 36. (Ään. 10) 95, jota ei ole mietinnössä Bjarne Kallis /kd: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka sillä on vastalauseessa 3, joka tarkoittaa sitä, että omaishoitajien verotus tulisi samaan asemaan kuin palkansaajien, ja jota ministeri eilen kovasti salissa kehui. Päivi Räsänen /kd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen hyvää ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Bjarne Kallis on ed. Päivi Räsäsen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön, jossa ei ole 95 :ää, äänin jaa 102, ei 60; poissa 37. (Ään. 11) 98 a, 100 ja 101 hyväksyttiin mietinnön mukaisina. 105 a, jota ei ole mietinnössä Bjarne Kallis /kd: Arvoisa herra puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka sillä on vastalauseessa 3, joka tarkoittaa sitä, että huoltajavähennys otettaisiin ansiotulovähennyksenä käyttöön. Päivi Räsänen /kd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Bjarne Kallis on ed. Päivi Räsäsen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön, jossa ei ole 105 a :ää, äänin jaa 136, ei 25; poissa 38. (Ään. 12) 106, jota ei ole mietinnössä Mikko Kuoppa /vas: Herra puhemies! Ehdotan, että 106 saisi sen muodon, joka on vasta-

8 8 Keskiviikkona /3 lauseessa 1, joka merkitsee sitä, että perusvähennys nostettaisiin euroon ja leikkauskerroin olisi 30. Heli Paasio /sd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kuopan ehdotusta. Bjarne Kallis /kd: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka sillä on vastalauseessa 3, joka tarkoittaa sitä, että korotetaan euroon. Päivi Räsänen /kd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Mikko Kuoppa on ed. Heli Paasion kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 1 mukaisena. Ed. Bjarne Kallis on ed. Päivi Räsäsen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Puhemies: Ehdotukset ovat vastakkaisia, joten ensin äänestetään niiden välillä ja sitten voittaneesta mietintöä vastaan. Äänestysjärjestys hyväksyttiin. 1) Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ja ed. Mikko Kuopan ehdotusten välillä eduskunta hyväksyi ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksen äänin jaa 105, ei 55, tyhjiä 1; poissa 38. (Ään. 13) 2) Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön, jossa ei ole 106 :ää, äänin jaa 101, ei 60; poissa 38. (Ään. 14) 116 c hyväksyttiin mietinnön mukaisena. 125 Heli Paasio /sd: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että tämä työtulovähennyspykälä saa sen muodon, joka on vastalauseessa 2. Kari Rajamäki /sd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Paasion työtulovähennystä koskevaa ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Heli Paasio on ed. Kari Rajamäen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 2 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Äänestyksessä ed. Heli Paasion ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi 125 :n mietinnön mukaisena äänin jaa 101, ei 60; poissa 38. (Ään. 15) 127 a hyväksyttiin mietinnön mukaisena. 127 c, jota ei ole mietinnössä Bjarne Kallis /kd: Arvoisa puhemies! Ehdotan, että pykälä saa sen muodon, joka sillä on vastalauseessa 3, joka tarkoittaa sitä, että esimerkiksi putkiremontista kerrostaloissa saataisiin kotitalousvähennys ihan niin kuin muut, omakotitalossa asuvat saavat. Päivi Räsänen /kd: Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kalliksen ehdotusta. Keskustelu päättyi. Puhemies: Ed. Bjarne Kallis on ed. Päivi Räsäsen kannattamana ehdottanut, että pykälä hyväksytään vastalauseen 3 mukaisena. Selonteko hyväksyttiin. Äänestyksessä ed. Bjarne Kalliksen ehdotuksesta mietintöä vastaan eduskunta hyväksyi mietinnön, jossa ei ole 127 c :ää, äänin jaa 103, ei 56; poissa 40. (Ään. 16) Voimaantulosäännös, johtolause ja nimike hyväksyttiin mietinnön mukaisina. Hallituksen esitykseen sisältyvien 3. ja 4. lakiehdotuksen sisältö hyväksyttiin mietinnön mukaisena.

9 113/4 PTK 113/2008 vp 9 Eduskunta yhtyi valiokunnan ehdotukseen lakialoitteisiin sisältyvien lakiehdotusten hylkäämisestä. Lakiehdotusten ensimmäinen käsittely päättyi. ULKOPUOLELLA PÄIVÄJÄRJESTYK- SEN ESITELTÄVÄT ASIAT: 4) Valtioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2008 vp Puhemies: Ulkopuolella päiväjärjestyksen esitellään valtioneuvoston selonteko hankintalakiuudistuksesta. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään talousvaliokuntaan, jolle hallintovaliokunnan, sosiaali- ja terveysvaliokunnan sekä ympäristövaliokunnan tulee antaa lausunto. Työministeri Cronbergin esittelypuheenvuoron jälkeen on keskustelussa nopeatahtinen osuus, jossa ryhmäpuheenvuorojen pituus on enintään 10 minuuttia ja muiden etukäteen varattujen puheenvuorojen pituus enintään 5 minuuttia. Lisäksi puhemiesneuvosto suosittaa, että nopeatahtisen keskusteluosuuden jälkeenkin pidettävät puheenvuorot kestäisivät enintään 5 minuuttia. Keskustelu 1 Työministeri Tarja Cronberg (esittelypuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Uusi hankintalainsäädäntö tuli voimaan Hyväksyessään lainsäädännön eduskunta edellytti vastauksessaan, "1) että hallitus selvittää hankintatoimen alaan liittyvän kuntien yhteistoiminnan edellyttämät erityislainsäädännön kehittämistarpeet, 2) että hallitus selvittää tarpeen säännellä erikseen voittoa tavoittelemattomien ja rajoitetun voitonjaon yhteisöistä, jotta erityisesti kansalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävä ja laadukas saanti voidaan turvata, sekä 3) että hallitus antaa vuoden 2008 loppuun mennessä eduskunnalle selonteon hankintalainsäädännön vaikutuksista mm. palvelujen laatuun sekä mahdollisista muutostarpeista mm. kynnysarvoihin kuntien erilaisen koon huomioon ottaen". Lakiuudistukseen sisältyy kaksi lakia: laki julkisista hankinnoista eli hankintalaki ja laki vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista eli erityisalojen hankintalaki. Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat, kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Nämä hankinnat tulee tehdä hankintalainsäädännössä säädettyjä menettelytapoja noudattaen. Säätelyn tavoitteena EU-tasolla on tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus sekä toimivat sisämarkkinat. Kaikkia toimijoita tulee kohdella tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Kilpailulla pyritään myös julkisten varojen tehokkaaseen käyttöön. Samoin pyritään estämään harmaata taloutta ja korruptiota. Julkisen sektorin hankintojen kokonaisarvoksi Suomessa on arvioitu vuonna 2006 noin 27 miljardia euroa. Tässä ovat mukana kaikki julkisen sektorin ulkoiset menot riippumatta siitä, onko hankinnat kilpailutettu. Voidaan arvioida, että kokonaisarviosta noin puolet eli 13 miljardin euron arvoiset hankinnat kuuluisivat hankintalainsäädännön sovellutuksen piiriin. Merkittävänä muutoksena uudessa hankintalaissa otettiin käyttöön kansalliset kynnysarvot ja niiden ylittävien hankintojen pakollinen ilmoitusvelvoite hankintojen avoimuuden lisäämiseksi. Tässä selonteossa painopiste on yleisen hankintalain vaikutusten arvioinnissa ja erityisesti siltä osin kuin kyse on kansallisten kynnysarvojen ylittävistä eli kansallisista hankinnoista. Näissä, toisin kuin EU-hankinnoissa, on kansallista liikkumavaraa. Erityisalojen hankintalaki koskee vain 10:tä prosenttia EU-hankinnoista, ja sitä sovelletaan vain tietyillä toimialoilla toimivien hankintayksiköiden hankintoihin. Selonteossa keskitytään eduskunnan lausuman mukaisesti sosiaali- ja terveyspalveluhankintoihin ja niiden laatukysymyksiin. Lisäksi käsitellään uuden lain vaikutuksia yrityksiin ja järjestöihin, hallintoon ja oikeusturvaan. Selonteossa myös arvioidaan hankintojen kansallisia kynnysarvoja, niiden toimivuutta ja mahdollisia muutostarpeita. Selonteko on valmisteltu työ- ja

10 10 Keskiviikkona /4/1 elinkeinoministeriössä yhteistyössä erityisesti valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, Kuntaliiton sekä Suomen Yrittäjien kanssa. Lisäksi valmistelua varten on tehty kyselyjä kartoittaen hankintayksiköiden ja tuottajien näkemyksiä sekä tehty selvityksiä pohjautuen sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen konkreettisiin tarjouspyyntöasiakirjoihin. Arvoisa puhemies! Lain vaikutusten arviointi ja johtopäätösten teko runsas vuosi lain voimaantulon jälkeen on liian aikaista. Vaikutukset olisivat paremmin arvioitavissa useamman vuoden jälkeen, kun uuden lain mukaiset hankintakäytännöt ovat vakiintuneet. Kuitenkin joitakin johtopäätöksiä voidaan jo tehdä. Hankintalain keskeisimpiä uudistuksia oli kansallisten kynnysarvojen säätäminen ja niihin liittyvä pakollinen ilmoitusvelvoite hankintojen avoimuuden lisäämiseksi. Tähän tavoitteeseen on päästy. Kansallisia hankintailmoituksia julkaistiin lain voimaan tultua ensimmäisen vuoden aikana yhteensä lähes kappaletta, kun aikaisemmin ilmoituksia oli vuosittain vain noin Hankintojen ilmoitusvelvoite toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämässä keskitetyssä sähköisessä Hilma-hankintailmoitusjärjestelmässä. Järjestelmää pidetään toimivana. Ongelmana on kuitenkin, etteivät yritykset tunne järjestelmää riittävästi. Laissa säännellään varsin yksityiskohtaisesti hankintamenettelyn eri vaiheet, mikä osaltaan on parantanut tarjousten vertailtavuutta. Kääntöpuolena säännösten laajuus ja yksityiskohtaiset muotovaatimukset ovat monimutkaistaneet ja pitkittäneet menettelyjä. Tämä vaatii henkilö- ja muita resursseja sekä hankintayksiköissä että tarjoajien puolella. Erityisesti tämä korostuu pienissä hankintayksiköissä ja pienissä yrityksissä sekä järjestöissä. Täsmällisten kansallisten kynnysarvojen säätäminen on ollut tarkoituksenmukainen ratkaisu. Vuoden mittaisella tarkastelujaksolla kynnysarvojen taso nähdään yleisesti oikean suuntaisena. Kansallista euron tavarahankintojen kynnysarvoa piti hankintayksiköistä lähes 60 prosenttia sopivan suuruisena, liian matalana vastaavasti kolmannes ja liian korkeana noin 10 prosenttia. Palveluhankintojen euron kynnysarvoa pidetään myös pääosin sopivana. Ongelmana tulee esiin se, että kaikilla palveluilla, paitsi sosiaali- ja terveyspalveluilla, on sama kynnysarvo. Palvelut ovat kuitenkin hyvin erityyppisiä, kiinteistönhuolto- ja monistuspalvelut tästä esimerkkinä. Sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen euron kynnysarvoa piti sopivana hankintayksiköistä reilut 60 prosenttia ja lähes 40 prosenttia liian matalana. Palveluntuottajien näkemykset kynnysarvon suuruudesta jakaantuivat. Osa palveluntuottajista piti kynnysarvoa suhteellisen matalana ja osa sopivana. Rakennusurakoiden euron kynnysarvoa pidettiin myös pääosin sopivana. Puutteena nähdään erityisalojen hankintalain piiriin kuuluvat hankkeet, koska erityisalojen puolella ei ole kansallisia kynnysarvoja. Selonteossa esitetään, että kansallisten kynnysarvojen arviointi olisi tarkoituksenmukaista tehdä, kun hankintamenettelyt ja -käytännöt ovat vakiintuneet paremmin. Kynnysarvotarkastelu tullaan suorittamaan vuonna Arvoisa puhemies! Kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalveluostot yksityisiltä tuottajilta olivat vuonna 2006 noin 1,3 miljardia euroa. Pääosa palveluista tuotettiin kuntien ja kuntayhtymien itsensä toimesta. Tämä 1,3 miljardia euroa vastaa vain noin 8:aa prosenttia kuntien ja kuntayhtymien palveluista. Hankintajärjestelmässä ilmoitettiin tarkasteluajanjaksona noin 500 sosiaali- ja terveyspalveluhankintaa, joiden kokonaisarvo oli 900 miljoonaa euroa. Valintaperusteena käytettiin lähes 90 prosentissa kokonaistaloudellista edullisuutta. Halvin hinta oli valintaperusteena vain noin 10 prosentissa. Hankintalaki mahdollistaa laadun huomioon ottamisen. Ostaja päättää, millä tavalla ja missä vaiheessa se ottaa laadun huomioon hankinnassa. Laadun mittaaminen, sisällöllinen tuotteistaminen ja vertailu on kuitenkin vaikeaa, koska sosiaali- ja terveyspalveluihin sisältyy paljon inhimillisiä ja henkilökohtaisia ulottuvuuksia. Erilaisia laatukriteereitä ja -mittareita tulisi kuitenkin edelleen kehittää. Selonteon mukaan laatutekijöitä otetaan huomioon kilpailutuksessa, mutta niiden merkittävyyttä voidaan lisätä. Kilpailuosaaminen ja ostettavaa palvelua koskevan sisällön hallitseminen korostuu erityisesti juuri palveluhankinnoissa. Näiden hallitseminen on osoittautunut usein vaikeaksi. Jälleen erityisesti pienet hankintayksiköt sekä pienet yritykset, ammatinharjoittajat ja järjestöt kokevat kilpailuosaamisen vaikeaksi. Kilpailuttaminen vaatii myös henkilöstöresursseja ja aiheuttaa, kuten totesin, kustannuksia.

11 113/4/2 PTK 113/2008 vp 11 Selonteossa nostetaan esille myös hankintojen keskittämisestä ja entistä suuremmista hankintakokonaisuuksista pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuvat ongelmat osallistua kilpailutuksiin. Hankintayksiköiden tulisikin mahdollisuuksien mukaan sallia osatarjoukset. Myös yritysten tulisi kehittää verkottumista yhteistarjousten tekemiseksi. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa kilpailuttaminen vaatii hankintaosaamisen lisäksi laajaa substanssiosaamista. Tässä on kehittämisen tarvetta. Työ- ja elinkeinoministeriö ja Kuntaliitto ovat vuodesta 2004 yhteisesti rahoittaneet julkisten hankintojen neuvontayksikköä, jonka toiminta on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja jota tulee jatkaa. Lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä. Näkemykset tämän tavoitteen toteuttamisen osalta vaihtelevat. Kilpailuttamisen vaikutuksia kustannuksiin on myös vaikea selvittää. Hankintayksiköiden näkemykset kustannussäästöjen syntymisestä jakaantuvat: 35 prosenttia katsoi kustannussäästöjä syntyneen; 40 prosenttia oli sitä mieltä, ettei säästöjä ollut syntynyt; ja 20 prosenttia ei ottanut kantaa. Kyselyissä tuli myös esille, että oman tuotannon kustannuksia ei aina osata arvioida, mikä vaikeuttaa vertailuja ostopalveluihin. Keskitettyjen hankintojen kautta on saatu aikaan kustannussäästöjä, mutta kääntöpuolena on hankintojen muodostuminen usein liian suuriksi juuri pienille ja keskisuurille yrityksille ja ammatinharjoittajille. Hankintalakia uudistettaessa oli tavoitteena, että hakemukset markkinaoikeuteen vähenisivät, koska kansalliset kynnysarvot rajasivat valitusoikeuden. Näyttäisi siltä, että hakemusten määrä on pysynyt suunnilleen samana. Oikeusturvakysymyksiä selvitetään parhaillaan oikeusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Arvoisa puhemies! Muutama erityiskysymys. Ympäristönäkökohtien huomioon ottamisella julkisissa hankinnoissa on suuri merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Kestävien hankintojen edistämiseen liittyviä hankkeita on vireillä sekä EU-tasolla että kansallisesti. Valtioneuvoston periaatepäätöstä valmistellaan parhaillaan. Ensimmäisessä lausumassa eduskunta edellytti, että hallitus selvittää hankintatoimen alaan liittyvän kuntien yhteistoiminnan edellyttämän erityislainsäädännön tarpeet. Ongelmana on, miten erottaa hankintalain mukainen hankintasopimus ja muut kuntien yhteistyömuodot, joihin hankintalakia ei sovelleta. Tulkinnassa joudutaan turvautumaan EY-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön, eikä tyhjentävää tulkintaa toistaiseksi ole saatavissa. Toisessa lausumassa edellytettiin selvitettävän tarvetta säännellä erikseen voittoa tavoittelemattomien ja rajoitetun voitonjaon yhteisöistä. Lausuman taustalla on kolmannen sektorin merkittävyys sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisessa sekä monien yhteiskuntapoliittisesti tärkeiden tavoitteiden edistäminen. Jo nykyinen osakeyhtiölainsäädäntö mahdollistaa yleishyödyllisten osakeyhtiöiden perustamisen. Selonteossa todetaankin, että jos halutaan selvittää, onko tarvetta tai kiinnostusta ottaa käyttöön muunlainen malli yleishyödyllisten yhteisöjen toimintoja varten, tämä edellyttäisi jatkoselvitystä. Kansalaisjärjestöjen aseman vahvistamista arvioidaan parhaillaan kansalaisvaikuttamisen neuvottelukunnassa. Arvoisa puhemies! Julkiset hankinnat liittyvät kansalaisten jokapäiväiseen elämään. Tämän lisäksi julkisten hankintojen kautta halutaan edistää monia yleisempiäkin tavoitteita. Tällä hetkellä esillä ovat kestävä kehitys, sosiaaliset ja eettiset näkökohdat, elinkeinopolitiikka ja innovaatiot. Tavoitteiden keskinäisiä suhteita joudutaan jatkossakin punnitsemaan. 2 Hannu Hoskonen /kesk (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Hankintalain tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset ja hyvät. Lähtökohtana on avoimen, tasapuolisen hankintamenettelyn kautta tehostaa julkisten varojen käyttöä ja edistää hinta laatu-suhteeltaan parhaiden hankintojen tekemistä. Hankintalaissa hankinnat jaetaan hankinnan ennakoidun arvon perusteella kolmeen luokkaan. Niistä EU-kynnysarvot ovat tavara- ja palveluhankinnoissa euroa, jos hankinnan tekee valtion keskushallintoviranomainen, ja euroa, jos hankinnan tekee jokin muu hankintayksikkö. Rakennusurakoissa EU-kynnysarvo on 5,15 miljoonaa euroa. Kynnysarvot ovat nykytilanteessa sopivaa tasoa, mutta hintojen noustessa on varmistettava, että kynnysarvojen taso ei jää liian matalaksi. Selonteon seurantakausi on kuitenkin erittäin lyhyt. Hankintalaki on niin uudentyyppinen velvoite, ettei sitä pystytä helposti omaksumaan. Suurin ongelma on se, että julkisella sektorilla ei ole tarpeeksi hankintaosaamista. Myös yritykset tuntevat huonosti uutta hankintalakimenettelyä.

12 12 Keskiviikkona /4/2 Eduskunta vaati näinkin pikaisesti selontekoa hankintalaista, koska uusi laki aiheutti pelkoja palvelujen laadun heikkenemisestä ja palvelujen yksityistämisestä. Eduskuntakeskustelussa eri puolueiden edustajat väläyttivät jopa mahdollisuutta, että oltaisiin siirtymässä jonkinlaiseen huutolaisyhteiskuntaan. Tällaisessa yhteiskunnassa vanhukset ja lapset hoitaa se, joka lupaa tehdä työn halvimmalla. Onneksi näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Hankintalaki ei sinänsä pakota kuntaa yksityistämään mitään palvelujaan. Kunta voi halutessaan hoitaa kaikki terveyspalvelunsa itse. Reilujen pelisääntöjen puitteissa tapahtuvassa kilpailussa ei pitäisi olla mitään pelättävää. Hankintalakijärjestelmä onkin osoittautunut pääosin toimivaksi. Ongelmia on kuitenkin ilmennyt varsinkin silloin, kun valvonta pettää. Esimerkiksi käy Helsingin jätehuolto, jossa valvonta petti totaalisesti, kun jäteyrittäjä johti jätteet rikollisella tavalla sadekaivoon ja siitä sitten vesistöön. Hankintalain ansioksi on luettava, että laki on parantanut tarjousten vertailtavuutta ja avoimuutta. Laki on kuitenkin johtanut monesti kilpailumenettelyjen pitkittymiseen ja hankintaprosessien monimutkaistumiseen. Kilpailuttamismenettely ei saa johtaa valtavaan hankintabyrokratiaan. Arvoisa herra puhemies! Helsingin esimerkki osoittaa, että niin suurista kuin pienistä kunnista puuttuu hankintaosaamista. Hankintaprosessi sisältää tarjousten pyytämisen, saatujen tarjousten käsittelyn ja laadun valvonnan. Varsinkaan pienillä kunnilla ei ole mahdollisuutta perustaa hankintahallintoa. Ratkaisuna on jo paikoin ollut se, että tällaiset pienet kunnat perustavat keskenään alueellisia hankintarenkaita. Lisäksi alueellisia hankintaketjuja on kehitettävä. Tällainen kehittäminen on vähitellen jo lähtenyt käyntiin. Suomen Kuntaliiton omistama yhteishankintayksikkö KL-Kuntahankinnat Oy aloitti toimintansa tänä syksynä. Lisäksi monia seudullisia hankintakeskittymiä on aloittanut eri puolilla Suomea, kuten Kuopiossa, Etelä-Karjalassa ja Hämeessä. Hankintalain tarkoituksena oli saattaa yritykset yhdenvertaiseen asemaan. Kuitenkin jos hankintalaista aiheutuu liikaa byrokratiaa, vähenee kilpailun määrä, sillä pienillä yrityksillä ei ole voimavaroja osallistua kilpailumenettelyyn. Yrityksille ei saisikaan asettaa liian korkeita byrokratiaan liittyviä ammattitaitovaatimuksia. Osaamisen ytimen pitäisi olla palvelujen ja tavaroiden laadussa ja yrityksen osaamisessa, ei niinkään tarjouksen muotoilussa. Tarjouksen laatua arvioitaessa huomion pitää kohdistua palvelun laatuun, ei niinkään tarjouksen muodolliseen hyvyyteen. Lisäksi yritysten pitää saada riittävästi tietoa hankintakilpailun aikataulusta ja lopputuloksesta. Herra puhemies! Valtionhallinnon keskitetystä kilpailuttamisesta huolehtii Hansel Oy. Yhteishankinnoilla on voitu vähentää hallintokustannuksia ja tehostaa hankintoja, kun hankinnoista vastaavat alan ammattilaiset. Keskitettyjen hankintojen ongelma on kuitenkin se, että pienten yritysten palvelukapasiteetti ei välttämättä riitä ja ne jäävät pois tarjouskilpailuista, vaikka niiden hinta laatu-suhde olisi suurempia yrityksiä parempi. Hilma-hankintailmoitusjärjestelmän myötä hankintalaki takaa kaikille yrittäjille tiedon meneillään olevista tarjouskilpailuista koko maassa. Suomen Yrittäjien ja Suomalaisen Työn Liiton tekemän kyselyn mukaan 60 prosenttia yrityksistä ei kuitenkaan tunne Hilma-järjestelmää. Tietoa kilpailuttamisesta tarjoaa myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Suomen Kuntaliiton rahoittama neuvontasivusto, johon kuuluu myös neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse. Hankintalakiin liittyvän koulutustoiminnan tulee olla jatkuvaa, järjestelmällistä ja helposti saatavaa. Herra puhemies! Julkisista hankinnoista valitetaan usein. Tehdyistä päätöksistä pitää toki olla oikeus valittaa, mutta turhista valituksista pitäisi päästä eroon. Valitusten määrää voidaan vähentää nostamalla kansallisia kynnysarvoja. Hankintalain menettelytapoja voidaan soveltaa myös raja-arvon alapuolella oleviin hankintoihin. Lisäksi valitusten käsittelyn täytyy olla nopeaa, etteivät rakennusurakat viivästy tai kuntalaisten palvelut heikkene markkinaoikeuden ruuhkautumisen vuoksi. Järjestöjä koskevat samat kilpailuttamissäännöt kuin yrityksiä, kun järjestöjen toiminnan tarkoituksena on saavuttaa voittoa tarjoamalla palveluita. Rajanveto taloudellisen ja ei-taloudellisen toiminnan välillä ei kuitenkaan ole helppoa. Vapaaehtoistoiminnan tukemisen pitäisi tapahtua yleisavustuksin, eikä yhteiskunnan avustuksia saa naamioida palvelusopimuksiksi. Varsinkin sosiaalipalveluissa kolmas sektori on tärkeässä asemassa. Esimerkiksi potilasjärjestöt tuntevat parhaiten jäsenistönsä tarpeet. Järjestö-

13 113/4/3 PTK 113/2008 vp 13 jen mahdollisuuksia myydä palvelujaan ei saa tukahduttaa epävarmuudella, joka aiheutuu lainsäädännön tulkintaongelmista. Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että järjestöjen asema palveluiden tuottajana ja järjestöjen juridinen asema tulee selkeyttää. Toiminnan luonnetta pitää selkeyttää myös siksi, että ei vaaranneta suomalaisen yhteiskunnan talkootyötä, joka edistää esimerkiksi talkoohenkeä, nuorisotyötä, urheiluseuratoimintaa ja yhteisvastuuta. Epäselvät rajat ovat johtaneet ongelmiin verottajan kanssa. Arvoisa herra puhemies! Vaikka hankintalainsäädännöllä tavoitellaan kustannussäästöjä, täytyy muistaa, että halvin vaihtoehto ei aina ole paras. Hankitun palvelun ja tuotteen pitää olla korkeaa tasoa. Laatua arvioitaessa on otettava huomioon monia seikkoja. Niitä ovat etenkin palvelun tarjoajan ammattitaito ja luotettavuus, yrityksen eettisyys ja entistä useammin myös ympäristövaikutukset. Hankintajärjestelmää, tavaroiden ja palveluiden hankkimista tulee tarkastella kokonaisuutena. On kiinnitettävä huomiota koko toimitusketjuun. Paikallisten yritysten käyttäminen ei ole osoitus paikallistoimijoiden suosimisesta vaan on usein kokonaistaloudellisesti järkevintä. Konkreettisena esimerkkinä voi ottaa kouluruokailun. Kun lapsille tarjotaan lähiruokaa, tiedetään, millaisissa olosuhteissa se on tuotettu ja tuotteiden tarjoajien kanssa voidaan olla vuorovaikutuksessa mutkattomasti. Lisäksi kuljetusmatkojen ympäristövaikutukset voidaan minimoida. Erityisesti moniin rakennushankkeisiin ja tavarantoimituksiin ja palveluihin liittyy toimitushäiriöitä ja virheitä. Ne on huomattavasti helpompi korjata, jos toimittava yritys on paikallinen. Paikallinen yrittäjä tuntee asian ja olot monesti tavallista paremmin, on lähellä, säästää ympäristöä ja toimii joustavasti, ja kyllä se on niinkin, että suomalainen valmistaja tuntee parhaiten suomalaisten olojen vaatimukset. Kokemus on osoittanut, että monet ulkomaiset koneet ja laitteistot eivät kestä vaikkapa Pohjois-Karjalan pakkasia. Herra puhemies! Palveluseteli on osoittautunut toimivaksi etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastaava viranomainen eli yleensä kunta asettaa palvelun tarjoajalle tietyt laatuvaatimukset ja valvoo yritysten toimintaa. Asiakas valitsee itse sen toimijan, joka parhaiten vastaa hänen tarpeisiinsa. Asiakkaalla on myös mahdollisuus vaihtaa palvelun toimittajaa, mikäli palvelun taso ei tyydytä. Tällöin asiakas on keskeinen palvelun laadun valvoja. Kokonaisvastuu on kuitenkin palvelun tilaajalla eli yleensä kunnalla. Palveluseteli ei saa johtaa palvelujen heikkenemiseen. Keskustan eduskuntaryhmä suhtautuu erittäin myönteisesti siihen, että palvelusetelin käyttöä ollaan laajentamassa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei kunta olisi samaan aikaan velvollinen kehittämään omia palvelujaan. Varsinkin pienillä paikkakunnilla on usein ongelmana, että palvelun tarjoajia on vähän ja aitoa kilpailua ei synny. Arvoisa herra puhemies! Keskustan eduskuntaryhmän mielestä hankintalaki on toiminut tyydyttävästi. Lakiin liittyvien toimintatapojen yksinkertaistaminen, nopeuttaminen ja tiedotus ovat kuitenkin asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota jatkossa. Lisäksi hankintalainsäädännön vaikutuksia pitää seurata jatkossa tarkasti. Eduskunnan tulee saada tietoa esimerkiksi tällaisen selontekomenettelyn avulla ja myös asianomaisen erikoisvaliokunnan kautta. 3 Harri Jaskari /kok (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hankintalain käsittely kuulostaa hallinnolliselta, byrokraattiselta, etäällä ihmisistä olevalta asialta. Sitä se ei kuitenkaan ole. No, miksi? Itse asiassa kysymyksessä ovat monet ihmisille hyvin läheiset asiat: Saavatko vanhukset arvokkaan ja hyvän hoivan Suomessa tulevaisuudessa? Pelaako joukkoliikenne aikataulussa? Ovatko koulurakennukset kunnossa, vai ovatko ne homekouluja? Saammeko samalla verorahalla parempaa palvelua? Ja mitä palveluja yleensä verorahoilla tulevaisuudessa saamme? Parhaimmat ideat ja järkevimmät toimenpiteet syntyvät usein silloin, kun on monia tekijöitä ja myöskin positiivista kilpailua eri tekijöiden kesken. Tästä kaikesta on kysymys hankintalaissa. Arvoisa puhemies! Miksi hankintalaki tehtiin? Ensinnäkin voin sanoa, että hankintalaki on selvä työkalu. Se tehtiin juuri edellä kuvattujen uusien ideoiden ja toimenpiteiden löytämiseksi. Haluttiin uskoa, että samoilla veroeuroilla voi saada parempaa palvelua tai hankkia tuotteita edullisemmin. Toiseksi voi sanoa, että myöskään kunnat eivät enää pärjänneet oman palvelutuotannon varassa.

14 14 Keskiviikkona /4/3 Jotkut kutsuvat tätä toiminnan tehostamiseksi, toiset kutsuvat sitä paremmiksi toimintatavoiksi. Tehokkuus-sanallahan on usein negatiivinen kaiku. Joillekin se tarkoittaa, että kaikki otetaan työntekijöiden selkänahasta. Tehokkuus voi olla myöskin positiivinen määre. Asiat voidaan tehdä helpommin, paremmin, kuntalaiset voidaan saada entistä tyytyväisemmiksi, voimme kokea työmme merkityksellisemmäksi kuin koskaan aikaisemmin uusilla toimintatavoilla. Ennen varsinaista hankintalakia kaikki tekivät ostonsa ja yhteistyönsä omalla tavallaan. Yritykset ja kolmas sektori eivät juuri tienneet, koska hankintoja kilpailutettiin ja millä kriteereillä. Saattoi esiintyä myöskin ylimääräistä oman kylän tyttöjen ja poikien suosimista, kun objektiiviset kriteerit puuttuivat. Laajemmalla tasolla voidaan sanoa, että siten tämä hankintalaki on siis myöskin korruption vastainen laki ja ennen kaikkea korruptiota ennalta ehkäisevä laki. Arvoisa puhemies! Onko sitten hankintalaki onnistunut? Voin sanoa, että osittain kyllä, osittain ei. Hienoa on se, että hankinnan kriteerit ovat yhdenmukaistuneet. Voimme jo puhua aidosta ja avoimesta hankinnasta. Tosin näyttää olevan niin, että edelleen hinta on aivan ylivoimaisesti merkityksellisin elementti. Se menee aika ikävästi laadun ja innovatiivisuuden edelle. Samoin nyt on ensimmäistä kertaa saatu luotua jonkinlainen markkinapaikka julkisille hankinnoille. Palvelujen ja tuotteiden tarjoajat tietävät jo, mistä tarjouspyynnöt löytyvät. Puhun juuri tästä Hilma-tietojärjestelmästä, mihin pitää laittaa kaikki tietynkokoiset hankinnat tiedoksi. Tosin vähän huolestuttavaa on se, että merkittävä osa yrityksistä ei ole löytänyt tätä markkinapaikkaa, jolloin voi kysyä, onko kysymys itse asiassa markkinoinnin puutteesta. Julkisemmat tarjouskilpailut ovat edistäneet myös hankintayksiköiden asiantuntemusta. Osataan jo vähitellen hankkia. On ollut pakko tuotteistaa asiat, esimerkiksi kunnissa, tehdä laatumäärityksiä, analysoida toimenpiteiden vaikuttavuutta, mitä aikaisemmin ei monessakaan tilanteessa tehty. Jo yleensä se, että hankintojen markkinat ovat kasvaneet, on varmasti osittain hankintalain ansiota. Tänä päivänä yksityiset yritykset ja järjestöt tuottavat jo lähes neljänneksen sosiaalipalveluista. Terveyspalveluyritykset tuottavat puolestaan 18 prosenttia tuotetuista terveyspalveluista. Arvoisa puhemies! Paljon on vielä tekemättä. Ensinnäkin voi sanoa, että vieläkään todellisia markkinoita ei ole luotu. Tilaajan on erittäin vaikea tilata, jos 90 prosenttia esimerkiksi kuntien tilauksista on pakko mennä kuntien omille tuottajille ja sitä kautta markkinat ovat erittäin pieniä. Kunnat eivät edelleenkään tiedä, mitä palvelut aidosti maksavat kunnan omana tuotantona. Kuntien taloudelliset luvut tai analyysit ovat perustuneet lähinnä hallinnollisiin tarpeisiin. Aitojen kustannusten selville saamiseksi olisikin kunnissa otettava huomioon henkilöstön sivukulut, kiinteistöjen kulut, myös kaikki hallinnolliset kustannukset aina kaupungin kunnanvaltuustoa myöten. Onhan yrityksissäkin hallitukset. Markkinat on myöskin tehty suurille ja kauniille. Usein kertahankinta on niin suuri, että pienemmät yritykset on sen seurauksena pelattu pääosin ulos. Miten käy pienten ja innovatiivisten yritysten jatkossa? Varsinkin sosiaali- ja terveyspuolella kilpailutetaan aivan liian lyhyin väliajoin. Sama tilanne on vaikka jätehuollossa. Mikäli yritys tai yhteisö on pari vuotta sitten voittanut vaikka dementiakodin kilpailutuksen, mutta häviää esimerkiksi pisteellä toiselle kilpakumppanille, erotetaanko saman tien koko henkilöstö? Tai mikäli jätehuoltoalan yritys on joutunut voimakkaasti investoimaan konekantaan, jonka takaisinmaksuaika on huomattavasti pidempi kuin kaksi vuotta, miten käy silloin tällaisen yrityksen? Hankintalaki on selonteon mukaan myöskin lisännyt byrokratiaa. Tarjousmenettely on osoittautunut jäykäksi ja on vienyt palvelut asiakaslähtöisyyden sijaan hallintolähtöisiksi. Voi sanoa, että liika hallinto tappaa luovuuden. Syy hallintolähtöisyyteen on usein ollut pelko markkinaoikeudesta. Innovatiivisuuden mukaanotto tarjouspyyntöihin johtaa samalla tulkinnanvaraisuuksiin. Siksi on paljon helpompi tehdä hankinta ja tarjous perustuen hintaan kuin idearikkauteen. Jo markkinatuomioistuimen käsittely kestää tänään 14 kuukautta, joka on todella pitkä aika. Arvoisa puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä uskoo, että aktiiviset julkiset hankinnat voivat olla merkittävä tulevaisuuden innovatiivisuuden väline Suomessa. Jo nykyinen hankintalaki mahdollistaa paljon joustavamman hankintamallin, mikäli vain uskoa ja idearikkautta löytyy. Ei mennä tähän tiukkuuteen, mitä on tällä

15 113/4/4 PTK 113/2008 vp 15 hetkellä tehty. Vuodessa valtio ja kunnat tilaavat jo, kuten arvoisa ministeri sanoi, 27 miljardin markkinat, mutta ilman laajempaa analyysia siitä, ovatko tarjoukset ja voitetut hankkeet sisältäneet uudenlaisia näkökulmia, uudenlaisia ratkaisumalleja asioihin. Uusi ei ole aina parasta, mutta todella mielenkiintoisen uudenlaisen tavan tehdä näkee kauas ja siitä pitäisi myöskin palkita. Hyviä esimerkkejä kuntien uusista toimintatavoista kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Raisiossa on kehitetty oma tapa valvoa sitä, paljonko sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään itse asiassa rahaa. Tämä tietoisuus on johtanut siihen, että Raisiossa saadaan samalla hinnalla enemmän ja parempia palveluja kuntalaisille kuin useimmissa muissa Suomen kunnissa. Markkinat on tehtävä avoimeksi myös pkyrityksille ja kolmannen sektorin toimijoille. Hankinnat eivät voi olla yksittäisten tarjouskilpailujen osalta olla niin suuria, että vain kansainväliset suuryritykset voivat osallistua kilpailuun. Lisäksi, erityisesti sosiaali- ja terveyssektorilla, pedanttisesta ja vain hintaan perustuvasta kilpailuttamisesta on päästävä pitkäjänteiseen ja rakentavaan yhteistyöhön aitoa kilpailua unohtamatta. Laatu, kehityskyky ja uudet asiat on tuotava hintakriteerin edelle. Onkin kysyttävä, voimmeko erottaa hyvin erilaiset hankinnat toisistaan ja kilpailuttaa alan luonteen mukaisesti eri tavoilla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kilpailuttaminen on eri kuin rakentamisen ja rakennustarvikkeiden tilaaminen mutteria on eri asia kuin 100 paikkaa tehostettuun palveluasumiseen. Terveyspalveluissa pitää päästä hyvin lähelle apua tarvitsevia ihmisiä ja heidän tarpeitaan. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmähän onkin selvittänyt mahdollisuutta laajentaa kunnallisen palvelusetelin käyttöä. Tavoitteena on lisätä asiakkaan valinnan vapautta. Kunta päättää, missä palveluissa seteliä voi käyttää, hyväksyy palveluntuottajat, pitää niistä luetteloa sekä tiedottaa saatavilla olevista palveluista. Mielestäni palveluseteli sopii erinomaisesti palveluun, jossa kuntalainen voi toimia kuluttajana. Kuntalainen itse päättää, mitä ottaa. Palvelusetelin käytöstä on ollutkin erinomaisia kokemuksia. Esimerkiksi Helsingissä hammashoidon palvelusetelillä hoitojonoja on lyhennetty ja hoitoon pääsee selvästi nopeammin. Viime vuoden kesäkuussa potilasjono on lyhentynyt potilaasta 5 000:een, eli hammashoitoa tarvitsevaa on päässyt pois jonottamasta. Arvoisa puhemies! Julkinen sektori vastaa, julkinen sektori määrittelee palvelun hinta- ja laatukriteerit, julkinen sektori valvoo, että laatutaso on korkea, mutta julkisen sektorin rinnalla palvelua voivat tuottaa useat yritykset ja kolmannen sektorin toimijat. Hyvät ystävät! Lopetetaanko ideologinen vastakkaisasettelu (Ed. Pulliainen: Teidän pitäisi aloittaa siitä!) ja tehdään hyvää työtä yhdessä pohjoismaisen hyvinvointivaltion turvaamiseksi? Tulevaisuuden hyvä ostaja ostaa vaikuttavuutta, ei hintaa. 4 Sirpa Paatero /sd (ryhmäpuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien mielestä palveluiden kilpailuttamisessa on huomioitava myös palveluiden laatu, päätös ei saa missään tapauksessa perustua vain alhaiseen hintaan. Myös hankintojen ympäristövaikuttavuus ja eettisyys on huomioitava hankintoja tehtäessä. Lisäksi sekä ostajien että myyjien kilpailuttamisosaamista on parannettava. Hankintalakia säädettäessä sosialidemokraatit kantoivat erityistä huolta sosiaali- ja terveyspalveluista. Laki huomioikin niiden erityisluonteen aiempaa paremmin. Lain valmistelussa haluttiin turvata kolmannen sektorin toimijoiden asema ja säilyttää tämä suomalainen malli palveluiden tuottamisessa yhteiskunnan, yritysten ja kolmannen sektorin toimijoilla. Arvoisa puhemies! Palveluilla on pystyttävä vastaamaan monenlaisiin tarpeisiin. Dementoitunut vanhus tarvitsee pitkäaikaisen laitoshoidon, huostaan otettu lapsi tarvitsee turvallisen perhekodin, syrjäytyneelle mielenterveyspotilaalle on räätälöitävä monipuolinen palvelukokonaisuus. Palvelut on turvattava, vaikka hoito tai palvelu olisi harvinainen tai erittäin kallis. Sosiaalialalla noin viidennes palveluista on yksityisten tai järjestösektorin tuottamia. Niihin kuuluvat monet vanhusten asumispalvelut, huostaan otettujen lasten sijoitukset, kehitysvammapalvelut ym. Usein nämä toimet ovat pitkäkestoisia ja ne ylittävät nopeasti kansallisen kynnysarvon. Siksi on erittäin tärkeätä, ettei hankintalaki johda palvelutarjonnan tai -kulttuurin sellaisiin muutoksiin, jotka heikentäisivät näitä palveluita tai aiheuttaisivat epävarmuutta palveluita tarvitseville. Palvelutarjonnan takaamiseksi on tärkeätä seurata jatkossa jo nyt ja tarkasteltua pidem-

16 16 Keskiviikkona /4/4 pään näitä lain vaikutuksia ja reagoida muutostarpeisiin. Ehkä tämä yksi vuosi on vähän lyhyt aika. Selonteossa ei käsitellä ollenkaan suomalaisittain tärkeätä kolmatta sektoria palveluiden tuottajana. Siinä vain todetaan, että toiminnan taloudellisilla muodoilla ei ole merkitystä hankintalain sovellutuksissa, vaikka tämä asia nousi varsin vahvasti esille eduskuntakäsittelyssä ja siitä oltiin yhteisesti huolissaan. Sosialidemokraatit kannattavat talousvaliokunnan lausumaa, jonka mukaan hallituksen tulee selvittää tarve säännellä erikseen voittoa tavoittelemattomien tai rajoitetun voitonjaon yhteisöjä, jotta erityisesti kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävä ja laadukas saanti voidaan turvata. Selonteossa tämä on saanut varsin erikoisen tulkinnan. Hallituksen vastaus on, että yhteisölain mukaan on mahdollista perustaa rajoitetun voitonjaon osakeyhtiö tai osuuskunta. Jo tälläkin hetkellä monet yhdistykset ovat perustaneet osaksi toimintaansa osakeyhtiön, mutta suomalaisessa palveluntuottamismallissa ollaan tällä hallituksen linjauksella romuttamassa täysin järjestöjen ja yhdistysten suora osallistuminen palvelutuotantoon. Sosiaali- ja terveyssektorin lisäksi on kuntien ja yhdistysten yhteistoimintaa muillakin alueilla. Kolmannen sektorin joustaviin edellytyksiin olisi tarvittu uudenlaista ajattelua, kuten talousvaliokunta lausumassaan edellytti. Olisiko vaikkapa mahdollista tehdä yhteistyötä yhdistysten ja sosiaalisten yritysten kanssa kumppanuussopimuksina? Näitä voisi olla toimittaessa tietenkin EU-kynnysarvojen alapuolella esimerkiksi yhteistyö urheiluseurojen kanssa liikuntapaikkojen ylläpidossa tai toiminnan järjestämisessä. Selonteossa kiinnitetään huomiota myös mahdollisuuteen muuten kuin kilpailuttamalla hoitaa yleishyödyllisiä tehtäviä. Näissä julkisen palvelun velvoitteen antaminen on eräs mahdollisuus. Tätä mahdollisuutta ei ole kuitenkaan selvitetty, miten se käytännössä toimisi kolmannen sektorin toimijoille. Arvoisa puhemies! Hankintarajat oli asia, josta keskusteltiin lain valmistelun yhteydessä paljon. Parannusta aiempaan on kansallisten kynnysarvojen selkeä kirjaaminen. Näin ollen pienimmät hankinnat rajautuvat pois, mikä on tietenkin helpottanut käytännön elämää. Tärkeää on lain tulkinnan selkeys ja byrokratian vähentäminen. Nyt Suomessa on markkinaoikeudessa enemmän juttuja kuin vastaavissa tilanteissa Euroopassa ja käsittelyajat venyvät. Jatkossa lienee hankintarajoja jopa tarvetta lähentää EU:n kynnysarvoja. Se oli ainakin jonkunlainen lopputulema tässä selonteon kokemuksista. Ainakaan kynnysarvot eivät tunnu olevan liian alhaisia. Kynnysarvojen rajojen säätämisen yhteydessä keskusteltiin paljon erilaisten kuntien mahdollisuudesta hoitaa hankintalain asettamat velvoitteet ja tavoitteet. Kunnat ovat nyt perustaneet yhteisiä hankintayksiköitä, ja Kuntaliiton sisälle on perustettu uudenlainen yhteishankintayksikkö. Riskinä näissä suurissa hankintayksiköissä on, että tuntuma käytännön työhön katoaa ja toisaalta pienet ja keskisuuret yritykset rajautuvat ulos johtuen kilpailutuksien suuruudesta. Suuret kilpailutukset vaativat myös runsaasti tietotaitoa sekä ostajilta että tarjoajilta. Sitä ei ole aina löytynyt, ja siksipä siis markkinatuomioistuin on nyt hyvin työllistetty. Ohjaus ja neuvonta olivat myös juuri tästä syystä asioita, joihin lakia tehtäessä kiinnitettiin runsaasti huomiota. Talousvaliokunnan ensimmäinen lausuma koski kuntien yhteistoiminnan edellyttämän erityislainsäädännön kehittämistarpeita. Kilpailutusvelvollisuuttahan ei ole, jos kunta tai kuntayhtymä tuottaa palvelut omana työnään tai jos hankinta on niin sanottua suorahankintaa sidosyksiköiltä. Mutta yhä edelleen tilanne on auki EYtuomioistuimen tulkintojen suhteen. Kilpailuneutraliteetin toteutumiseksi on todettu, että toimintamalleja ja kuntien yhteistoimintaa koskevat muutostarpeet tulee toteuttaa muualla kuin hankintalaissa. Suuremmat kuntakoot helpottavat tilannetta ja Paras-hankkeen mallilla tilanne on toivottavasti helpottumassa. Erikseen tulevat nyt kuitenkin uudenlaiset yhteistoimintaalueet, jotka voidaan toivottavasti käsitellä hallinnollisina uudelleenjärjestelyinä, jolloin hankintalakia ei sovellettaisi, mutta tästä ei ole vielä varmuutta. Kansalliset kynnysarvot alittaviin hankintoihin ei sovelleta lakia lainkaan, ja tältä osin hankintayksiköt soveltavat omia ohjeitaan. Ohjeiden on kuitenkin täytettävä avoimuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset. Tätä muun muassa korostivat pienyrittäjät, joita kuultiin lain valmistelun yhteydessä. On tärkeätä näiden toimien, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalojen, kehittymisen kannalta, että pienyritykset otetaan tasaver-