Maakaasuputken rakentaminen Hiidenveden Nummelanselän alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Vihti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maakaasuputken rakentaminen Hiidenveden Nummelanselän alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Vihti"

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 196/2010/4 Dnro ESAVI/342/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Maakaasuputken rakentaminen Hiidenveden Nummelanselän alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Vihti Gasum Oy HAKEMUS Gasum Oy on aluehallintovirastoon toimittamassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa maakaasuputken rakentamiseen Hiidenveden Nummelanselän alitse Vihdin kunnassa sekä töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. SUUNNITELMA Gasum Oy rakentaa uuden maakaasun siirtoputken Mäntsälän, Tuusulan, Nurmijärven, Vihdin ja Siuntion kuntien sekä Hyvinkään ja Lohjan kaupunkien alueille. Putkilinjaus alkaa nykyiseltä Mäntsälän Hirvihaaran venttiiliasemalta ja päättyy nykyiselle Siuntion Pölansin venttiiliasemalle. Rakennettavan putken pituus on noin 90 kilometriä ja halkaisija 500 millimetriä (DN 500). Hankkeeseen liittyy myös haaraputki Lohjalle, jonka pituus on noin kuusi kilometriä ja halkaisija 200 millimetriä (DN 200). Hankkeen perusteet Energiamarkkinavirasto on maakaasumarkkinalain perusteella (päätös Dnro 59/711/2001) määrännyt hakijan järjestelmävastuuseen maakaasun siirtojärjestelmässä. Hakija omistaa maakaasun siirtoon tarvittavan siirtoputkiston valvontalaitteineen ja kompressoriasemineen sekä maakaasun vastaanottoon tarvittavat laitteet. Järjestelmävastuun mukaisesti hakija vastaa maakaasujärjestelmän teknisestä toimivuudesta, käyttövarmuudesta Suomessa ja siitä, että maakaasun hankintasopimukset kattavat käytön ja toimitukset. Lisäksi järjestelmävastuu velvoittaa hakijan kehittämään maakaasun siirtoverkkoa siten, että kaasutoimitukset asiakkaille voidaan turvata ja että kaasua on tarjolla asiakkaiden tarpeiden mukaisesti. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh fax Maakaasun kulutuksen ennustetaan kasvavan Suomessa vuoden TWh:sta noin 51 TWh:iin vuonna Pääkaupunkiseudun maakaasun kulutuksen on arvioitu kasvavan 18 % seuraavan vuosikymmenen aikana ja yhteensä 35 % vuoteen 2030 mennessä. Pääkaupunkiseudun suurimmat maakaasun käyttökohteet ovat yhdistettyjä sähkön ja lämmön tuotantolai- YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14, Helsinki PL 115, Helsinki fax

2 Ympäristövaikutusten arviointi Maakaasuputkiston tekninen kuvaus toksia, joiden kaasun kulutus on vuositasolla epätasaista ja painottuu erityisesti kylmiin vuodenaikoihin. Myös merkittävimmät uudet käyttökohteet kuuluvat tähän ryhmään. Fortum Oyj ottaa käyttöön uuden maakaasukäyttöisen voimalaitoksen Espoon Suomenojalla ja Vantaan Energia Oy rakentaa Långmossebergeniin jätevoimalaa, jossa maakaasua käytetään lisäämään laitoksen tehoa. Volyymikasvun lisäksi pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää maakaasun siirtotehoa, jotta maakaasua pystytään siirtämään toimituskohteisiin riittävästi myös kylminä vuodenaikoina. Pääkaupunkiseudun maakaasun siirtoverkoston siirtotehon tarpeen ennustetaan kasvavan 34 % nykytasosta vuoteen 2020 mennessä. Siirtokapasiteettia voidaan kasvattaa ainoastaan rakentamalla uutta maakaasuputkea. Mäntsälästä Siuntioon rakennettava maakaasuputki mahdollistaa siirtokapasiteetin lisäämisen pääkaupunkiseudun tulevia tarpeita varten ja mahdollistaa myös maakaasun käyttöönoton niillä läntisen Uudenmaan alueilla, jotka eivät tällä hetkellä ole maakaasuverkon piirissä, kuten Nurmijärvellä, Vihdissä ja Lohjan Tytyrissä. Erillinen putkiyhteys pääkaupunkiseudulle lisää maakaasun toimitusvarmuutta. Rengasverkoston ansiosta nykyisen siirtoputken muutostyöt, jotka aiheutuvat kaupunkialueen lisärakentamisesta, voidaan toteuttaa pääasiassa ilman kaasun toimituskatkoksia asiakkaille. Mäntsälästä Siuntioon kulkevan maakaasun siirtoputken linjausvaihtoehtojen vaikutuksia ympäristöön on arvioitu vuoden 2009 elokuussa laaditussa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, josta Uudenmaan ympäristökeskus on yhteysviranomaisena antanut lausuntonsa Maakaasun siirtoputken pituus on noin 90 kilometriä ja halkaisija 500 millimetriä (DN 500). Hankkeeseen liittyy haaraputki Lohjalle, jonka pituus on noin kuusi kilometriä ja halkaisija 200 millimetriä (DN 200). Kaasun mitoituspaine putkistossa on 80 barg. Putken peitesyvyys on vähintään yksi metri metsäosuuksilla ja 1,2 metriä peltoalueilla. Vesialueella alle 2 metrin vesisyvyydessä putki on peitettävä vähintään 1 metrin syvyyteen ja yli 2 metrin vesisyvyydessä siten, että putken painotuksen laki on vähintään pohjan tasossa tai sen alapuolella. Putken sijainti merkitään maastoon valkoisilla merkintäpylväillä ja vesialueella maakaasuputken sijaintia osoittavin johtotauluin ja suuntamerkein Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Maakaasuputki on ulkopuolelta polyeteenimuovilla pinnoitettu ja materiaaliltaan terästä. Pinnoitteen antamaa korroosiosuojausta täydentää maakaasuputkistolle tavanomainen katodinen suojausjärjestelmä. Vesialueella putki on painotettu yhtenäisellä betonipinnoitteella. Hakija aloittaa maakaasuputken rakentamisen vuonna 2010, kun se on saanut haltuunsa tarvittavat luvat. Putken on tarkoitus valmistua vuoden 2011 loppuun mennessä. 2

3 3 Hankkeen edellyttämät muut luvat ja päätökset Tutkimuslupa Maastotutkimus maakaasuputken linjauksella edellyttää lääninhallituksen lunastuslain (603/1977) mukaista lupaa tutkimuksen suorittamiseen. Etelä- Suomen lääninhallitus on myöntänyt tekemällä päätöksellä hakijalle tutkimusluvan ympäristövaikutusten arviointiin liittyviä selvityksiä ja tarkempia linjatutkimuksia varten. Maakaasuputken linjauksella on lisäksi voimassa myönnetty tutkimuslupa. Tutkimusluvat on saatettu voimaan maanomistajille tehtävällä erityistiedonannolla ja kuuluttamalla ja tutkimuksiin liittyvät vahingot korvataan tutkimusluvan ehtojen mukaisesti. Lunastus- ja ennakkohaltuunottolupa Maa- ja vesialueiden lunastus maakaasuputken rakentamista varten edellyttää lunastuslain (Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta 603/1977) mukaista lunastuslupaa, jonka myöntää valtioneuvosto. Kun töiden kiireellinen aloittaminen tai muut tärkeät syyt sitä vaativat, voidaan hakea oikeutta ottaa haltuun lunastettava omaisuus tai sen osa ennen lunastuslain 57 :n 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa. Hakija on hakenut maakaasuputken linjaukselle ja siihen liittyville rakenteille valtioneuvostolta lunastuslain mukaista lunastus- ja ennakkohaltuunottolupaa maakaasuputken rakentamista varten tarvittavien työalueiden haltuunottamiseksi, pysyvän käyttöoikeuden perustamiseksi ja niistä maksettavien lunastuskorvausten määräämiseksi. Hakija lunastaa maakaasuputkelle pysyvän käyttöoikeuden lunastusmenettelyn kautta, joten käyttöoikeutta ei ole tarpeen käsitellä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Käyttöoikeus antaa hakijalle muun muassa oikeuden maakaasun siirtämiseen ja putken kunnossapitoon. Maakaasuputken käyttöoikeusalueen leveys on tässä hankkeessa viisi (5) metriä. Asemakaavaalueella käyttöoikeus alueen leveys on kaksi (2) metriä. Käyttöoikeusalue jää maanomistajan omistukseen. Käyttöoikeusalueen ulkopuolinen työalue palautuu maanomistajan käyttöön rakentamisen päätyttyä. Rakentamis- ja käyttölupa Maakaasuputkistoja saa rakentaa vain Turvatekniikan keskuksen antamalla rakentamisluvalla (Valtioneuvoston asetus maakaasun käytön turvallisuudesta 551/2009). Tukes toimii maakaasun käytön turvallisuuden ja luotettavuuden valvojana. Rakentamislupahakemuksen liitteenä olevassa sijoitussuunnitelmassa kuvataan hankkeen tekninen laajuus ja hankkeeseen liittyvät turvallisuusasiat, mahdolliset riskit ja suunnitelma niiden ehkäisemisestä. Sijoitussuunnitelmassa kuvataan myös merkittävimmät hankkeen ympäristövaikutukset. Turvatekniikan keskus on myöntänyt hakijan hankkeelle rakentamisluvan jo vuonna 2008, mutta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä johtuen hakija hakee lupaa vielä uudelleen. Siirtoputkiston käyttöönotosta päättää Turvatekniikan keskus hyväksytyn tarkastuksen perusteella.

4 Hakijalla tulee olla organisaation ja henkilöstön osalta riittävät valmiudet vastata putkiston turvallisesta käytöstä. Lisäksi putken rakentaminen edellyttää muita, muun muassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia lupia, sekä erilaisia risteämälupia. 4 Hakemuksen kohde Hakemuksen kohteena on maakaasuputken rakentamiseen liittyvä Hiidenveden Nummelanselän alitus Vihdin kunnan alueella. Maakaasuputken linjaus sijoittuu Nummelanselän pohjoisrantaan Vihdin kunnan Kaukoilan kylän kohdalla. Linjaus kiertää Nummelanselällä Papinsaaren sekä Raatosaaren niiden itäpuolelta ja nousee maalle Haapakylän Maaniitunlahdessa. Vesistönalituksen kokonaispituus on noin 2,7 kilometriä. Vesistön kuvaus Hiidenvesi kuuluu Karjaanjoen vesistöalueeseen. Se on Uudenmaan toiseksi suurin järvi ja pinta-alaltaan noin 30 neliökilometriä. Hiidenveden valumaalue on 935 neliökilometriä. Oinasjoki laskee linjauksen länsipuolella Kaukoilan kylä kohdalla Hiidenveteen. Hydrologisia tietoja Hiidenvedestä: Pinta-ala km 2 30,3 Keskisyvyys m 6,6 Suurin syvyys m 33 Tilavuus milj. m 3 197,0 Teor. viipymä vrk 270 Keskivirtaama m 3 /s 8,9

5 5 Vedenkorkeus m (N43) 31,8 Rantaviivaa km 109,5 Valuma-alue km 2 933,9 Vesisyvyys Hiidenveden Nummelanselällä linjauksen kohdalla on enimmillään viisi (5) metriä ja pääosin noin kaksi (2) metriä. Hiidenvettä säännöstellään Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 8/1982 A ( ) perusteella Väänteenjoessa olevan padon avulla. Säännöstely alkoi vuonna 1970 ja toimii nykyisellään Helsingin kaupungin vedenhankinnan varajärjestelmän osana. Säännöstelyväli on yleensä 0,9 1,0 metriä, suurin sallittu vedenkorkeuden vaihtelu on 1,6 metriä. Käytännössä säännöstely on merkinnyt sitä, että Hiidenveden vallitseva vedenkorkeustaso on kesäaikana noussut cm vuoteen 1970 asti vallinneesta tasosta. Muina vuodenaikoina ero entiseen ei ole sanottava. Hiidenvesi toimii pääkaupunkiseudun talousvedentuotannossa varavesilähteenä. Vedenlaatu Hiidenveden vedenlaatu on välttävä ja järvi on voimakkaasti ulkokuormitteinen. Hiidenvesi on rehevä ja luontaisesti savisamea. Järven rehevyysaste vaihtelee alueittain. Vihtijoen vaikutusalueella olevat matalat selkäalueet Mustionselkä ja Kirkkojärvi ovat muuta järveä huomattavasti rehevämpiä. Nummelanselkä ja Kiihkelyksenselkä edustavat järven puhtainta aluetta. Happiongelmia esiintyy Kirkkojärven tai Kiihkelyksenselän alueilla. Nummelanselällä, ei ole havaittu happiongelmia. Järvessä esiintyy ajoittain voimakkaita leväkukintoja. Järven ekologinen luokitus on tyydyttävä. Hiidenveden rehevöitymisen lisääntyminen johti järven kunnostushankkeeseen, joka aloitettiin 1990-luvun puolivälissä. Kunnostushankkeen tavoitteena on vähentää järveen kohdistuvaa ravinnekuormaa. Pohjan laatu Hiidenveden pohja on liejua ja sen alapuolella on savea. Maaperä on paikoitellen hyvin pehmeää. Hiidenveden pohjasedimentistä on otettu maanäytteitä seitsemästä tutkimuspisteestä, yhteensä 28 näytettä. Näytteistä on määritetty maalaji, vesipitoisuus, tilavuuspaino, humuspitoisuus sekä kahdesta näytteestä lisäksi leikkauslujuus sekä hienousluku. Pohjasedimentin maalaji on savista liejua sekä savea. Vesipitoisuus vaihtelee välillä 123,7 217,9 % kuivapainosta sekä humuspitoisuus välillä 6,32 16,43 %. Hiidenvedeltä on otettu ja analysoitu lisäksi pohjasedimenttinäytteitä kesällä 2009 tehdyn sedimenttitutkimuksen yhteydessä. Sedimenttitutkimuksessa Hiidenveden pohjasedimentin savipitoisuus oli suurimmillaan 30 %. Haittaainepitoisuudet olivat näytteissä kaikilla tutkimuspaikoilla pääasiassa pieniä tai alle analyysimenetelmien määritysrajojen. Ympäristöministeriön Ruoppaus- ja läjitysohjeessa määritellään haitta-aineille kaksi tasoa; alempi taso (taso 1) ja ylempi taso (taso 2). Ruoppausmassan katsotaan olevan mahdollisesti pilaantunutta, kun normalisoidut haitta-ainepitoisuudet asettuvat Ruoppaus- ja läjitysoppaassa esitettyjen tasojen 1 ja 2 väliin. Tason 1 ylittäviä normalisoituja pitoisuuksia todettiin öljyjen, sinkin, kromin, kadmiumin, kahden PAH-yhdisteen sekä yhden PCB-yhdisteen kohdalla. Lähes kaikki mineraaliöljyjen normalisoidut pitoisuudet ylittivät tason 1. Ftalaattien pitoi-

6 suudet olivat pääasiassa alle analyysimenetelmän määritysrajan. Sedimenttinäytteissä ei havaittu lainkaan orgaanisia tinayhdisteitä, kloorifenoleita eikä haihtuvia hiilivetyjakeita. Erittäin haihtuvista yhdisteistä todettiin ainoastaan yhtä kemikaalia (MTBE) erittäin pienenä pitoisuutena (0,02 mg/kg) yhdellä havaintopisteellä Hiidenvedellä. 6 Kalasto ja kalastus Hiidenveden kalasto on särkikalavaltaista. Vuonna 2007 tehdyissä verkkokoekalastuksissa kokonaisyksikkösaalis oli alueesta riippuen kappaletta ja 2,4 5,2 kilogrammaa koeverkkoa kohden. Särkikalojen osuus kokonaissaaliin painosta oli % sekä ahvenen ja kuhan yhteisosuus noin viidennes kolmannes. Särkikaloista yleisimpiä olivat särki, sulkava ja pasuri. Näiden lisäksi saaliissa oli vähän lahnaa, salakkaa, haukea ja kiiskeä sekä hiukan muikkua, madetta ja kuoretta. Hiidenveden Nummelanselällä harjoitetaan aktiivista kotitarvekalastusta. Verkko-, katiska- ja vetouistelukalastusta harjoittaa arviolta reilu 100 henkilöä. Näiden lisäksi harjoitetaan talvella aktiivista pilkkikalastusta muun muassa pilkkikilpailujen muodossa. Muutama henkilö harjoittaa talviverkkokalastusta. Tärkeimmät saalislajit ovat kuha, hauki ja ahven. Näiden lisäksi saadaan särkikaloja sekä vähän muun muassa siikaa, muikkua, madetta ja taimenta. Nummelanselkä ei ole siian ja muikun lisääntymisaluetta. Nummelanselällä esiintyy myös täplärapua, jota pyydetään alueella kotitarpeiksi. Maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä pidetyissä yleisötilaisuuksissa tuotiin esille, että alueella on kuhalle soveltuvia kutupaikkoja. Nummelanselälle laskeva Oinasjoen jokisuu on todettu yhdeksi parhaista kuhan poikastuotantoalueista ja aluetta on esitetty Hiidenveden kunnostushankkeen kalastustyöryhmässä kuhan kudun rauhoitusalueeksi. Hiidenveden eliöstön ravintoverkko poikkeaa rakenteeltaan merkittävästi monien vastaavien järvien ekosysteemirakenteesta. Sameudesta johtuvat valaistusolot ovat mahdollistaneet sulkasääskien massaesiintymisen ja siten leväpredaation vähenemisen, jonka seurauksena sinilevien massakukinnat Hiidenvedellä ovat lisääntyneet. Hiidenveden kunnostus -hankkeessa on ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi päämääräksi asetettu huomattava kiintoainekuorman vähentäminen, jonka jälkeen kalakantoja voidaan ryhtyä parantamaan. Virkistyskäyttö Järven rannoilla on runsas tuhat loma-asuntoa. Maakaasuputken linjauksen itäpuolella Kaukoilan puoleisella rannalla sijaitsee yksityinen pengerretty venesatama, jonne kulkee tie maakaasuputkelle suunniteltua työmaatietä pitkin. Maakaasuputken linjauksen itäpuolella Haapakylän Maaniitunlahden puolella sijaitsee yksityinen melontakeskus ja Hiidenrannan uimaranta ja matonpesupaikka. Hiidenveden Kopunlahdessa sijaitsee myös Päivölän virkistyskodin uimaranta. Hiidenvettä käytetään virkistäytymiseen myös muun muassa talviaikaisin pilkkikalastuksen sekä kesäaikaisin melonnan ja virkistyskalastuksen muodossa.

7 7 Vesiliikenne Ranta-alueet Hiidenveden Nummelanselällä ei ole reittiliikennettä tai laivaväylää. Alueella liikutaan soutuveneillä ja pienillä moottoriveneillä ja kesäaikana myös kanooteilla. Talvisin liikutaan jäällä. Hiidenveden Kaukoilan kylän puoleinen ranta-alue on vesisyvyydeltään matalaa kaislikkoa, jonka jälkeen on viljelykäytössä olevaa peltoa. Maakaasuputkea varten varattava esivalmistelualue sijoittuu tälle Kaukoilan puoleiselle peltoalueelle. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat tällä kohdalla alle 200 metrin etäisyydellä putkilinjasta. Haapakylän Maaniitunlahden puoleisella rannalla on kosteapohjaista rantalehtoa. Muut johdot ja kaapelit Maakaasuputken linjaus risteää vesijohtoa (PEH 110) Raatosaaren kohdalla. Johdon sijainti on epävarma. Lisäksi putki risteää Maaniitunlahden puoleisessa päässä Hiidenvedessä painejätevesiviemäriä (110 PVC). Molemmat viemäriputket liittyvät Maaniitunlahden itäpuolella sijaitsevaan Vuorelan koulukotiin. Kuvaus rakentamisesta Hiidenveden alitukseen käytetään tehtaalla jatkuvalla betonipinnoitteella päällystettyä teräsputkea. Putken yhteinen massa betoneineen (50 millimetriä) on 383 kg/m ja tilavuus 0,30 m³/m. Noste tiheydeltään 1,1 kg/dm³ liejussa on 325 kg/m, varmuus nostetta vastaan on 118 %. Vedessä (1,0 kg/dm³) noste on 296 kg/m ja varmuus nostetta vastaan on 129 %. Hiidenveden alitukseen käytettävä putki Putkikoko materiaali seinämä alueluokka varmuus kerroin DN 500 L485 / X70 8,88 vesistön alitus 2,0 Esivalmistelu Maakaasuputken esivalmistelua varten varataan Hiidenveden pohjoisrannalta Kaukoilasta noin 400 metriä pitkä ja metriä leveä esivalmistelualue. Tila tarvitaan maakaasuputkien säilyttämistä ja muuta työskentelyä varten, kun maakaasuputket hitsataan, tarkastetaan sekä siirretään vesialueelle. Maakaasuputki hitsataan esivalmistelualueella 12 metrin pituisista putkista 900 metriä pitkiksi kokonaisuuksiksi. Kaikki hitsaussaumat röntgenkuvataan kokonaisuudessaan ulkopuolisen, Turvatekniikan keskuksen hyväksymän, tarkastuslaitoksen toimesta. Tarkastetut ja hyväksytyt saumat raudoitetaan ja betonoidaan nopeasti kovettuvalla betonilla. Putkijaksojen esivalmistusaika on noin 60 työpäivää.

8 8 Maakaasuputken rakentaminen vesistöön Työalue vesialueella on noin 40 metriä. Maakaasuputken rakentamisessa pyritään minimoimaan tarvittava kaivutyö. Tehtyjen pohjatutkimusten perusteella Hiidenveden pohja on savista liejua, jonka alla on savea. Painokairauksissa ns. kovaa pohjaa ei tullut vastaan lainkaan. Liejukerroksen paksuus vaihtelee Papinsaaren kohdan kahdesta metristä noin 15 metriin saaren molemmin puolin. Kaivettavat osuudet vesialueella selvitetään tarkemmin myöhemmässä vaiheessa putken koeupotuksin tutkimusluvan perusteella. Putken painotuksen (betonipinnoite) yläpinta on oltava vähintään vesistön pohjan tasossa tai sen alapuolella. Tämän lisäksi alle kahden metrin vesisyvyydellä maakaasuputki on asennettava vähintään yhden metrin peitesyvyyteen. Matalissa rantavesissä putkikaivannon yläosaan tulee rakentaa myös eroosiosuojaus, jolla suojataan maakaasuputkea aallokon ja jäiden vaikutukselta. Hiidenvedellä putki joudutaan siten suurimman osan matkasta asentamaan vähintään metrin peitesyvyyteen. Oletuksena on, että pehmeän pohjalietteen osuuksilla putki voitaisiin laskea pohjaan, jolloin se painuu painotuksen avulla haluttuun syvyyteen. Kaivutyö Mikäli koko osuudella maakaasuputkea varten joudutaan kaivamaan ensin kaivanto, käsiteltäviä massoja tulee vedessä arviolta kiintokuutiota (m 3 ktr), josta kuutiota (m 3 ktr) ranta-alueilla. Tällöin putkea varten vesistöön kaivetaan noin 0,6 1,6 metriä syvä kaivanto, josta kaivumassat läjitetään kaivannon viereen. Kaivusyvyys on vähintään 1,6 metriä alle kahden metrin vesisyvyydellä (yhteensä 1440 metrin matkalla) ja vähintään 0,6 metriä yli kahden metrin vesisyvyydellä (750 metrin matkalla) ja 0,6 1,6 metriä (600 metrin matkalla). Kaivamisessa käytetään joko kaivinkoneella ja tukijaloilla varustettua ponttonilauttaa tai todennäköisemmin ns. vesimestaria eli matalammille ranta-alueille soveltuvaa kaivinkonetta, joka työskentelee kellukkeiden ja/ tai tukijalkojen varassa. Kaivutyön arvioitu kestoaika on 30 työpäivää. Ranta-alueille rakennetaan tarpeen mukaan kaivupenkereet. Penkereen yläpinnan leveys on noin 4 6 metriä. Kaivupenkereen pituus on pohjoisrannalla enintään noin metriä ja etelärannalla enintään noin metriä. Pengerrysten yläpinnan ala on siten enintään yhteensä noin 2100 m 2. Penkereiden rakentamiseen käytetään ensisijaisesti putkilinjalta louhittua louhetta raekooltaan noin millimetriä. Putken uittaminen ja lasku Putki nostetaan maalla olevien rullapukkien päälle, esivalmistetut putkijaksot hitsataan yhteen ja putkisaumat käsitellään kuten esivalmistuksen yhteydessä. Putki työnnetään ponttonien varassa veteen ja sitä uitetaan niiden varassa vedessä noin yhden metrin syvyydessä. Putken hinauksessa käytetään voimakastehoista hinaajaa. Lisäksi työn aikana käytetään nopeampia yhteysveneitä henkilöiden ja tarvikkeiden siirtoa varten. Putki sijoitetaan vesialueella oikealle linjalle väliaikaisesti pohjaan pystytettyjen teräsbetonipaalujen avulla. Järveen siirtämisen kokonaistyöajaksi on arvioitu enimmillään

9 Putken koeponnistus tuntia. Putki lasketaan vesistössä yläpinnaltaan vähintään pohjan tasoon ja ranta-alueilla vähintään yhden metrin peitesyvyyteen. Putkiston osat, jotka voivat vaarantaa turvallisuutta tai jotka risteävät rauta-, moottori- tai vesiteiden kanssa, esitestataan koeponnistamalla standardin SFS 2897 mukaisesti. Koeponnistamiseen käytetään vettä. Rakennusurakoitsija toimittaa hakijan hyväksyttäväksi koestussuunnitelman neljä viikkoa ennen koestuksen aloittamista. Koestussuunnitelman on sisällettävä viranomaiselta saatu lupa veden ottamiselle, käytölle ja poistamiselle vesistöön. Urakoitsija hyväksyttää suunnitelmat etukäteen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa. Maakaasuputken koeponnistusvesi (yhteensä noin m 3 ) otetaan Hiidenvedestä ja palautetaan takaisin Hiidenveteen. Palauttamalla koeponnistukseen käytettävä vesi takaisin samaan vesistöön, vältetään mahdollisten kala- tai raputautien leviäminen vesistöstä toiseen. Vedenpoisto koeponnistuksen jälkeen hoidetaan hallitusti. Kaivannon täyttö ja putken peittäminen Alle kahden metrin vesisyvyydellä, jossa maakaasuputkea varten on tehty kaivanto, putki peitetään vähintään yhden metrin maakerroksella ja rantaalueilla eroosiosuojauksella. Peittämiseen käytetään kaivumaita ja rantaalueilla tarvittaessa tuotua maa-ainesta. Ranta-alueilla eroosiosuojaus tehdään raekooltaan 150 millimetrin murskeesta. Yli kahden metrin vesisyvyydellä putken laskun jälkeen putkikaivanto täytetään kaivumailla ja tasataan alkuperäiseen tasoon. Työalueiden viimeistely ja putken merkintä Rakentamisen lopuksi ranta-alueilla tehdään tarvittavat viimeistelytyöt. Rakentamisesta maastoon syntyneet vauriot korjataan ja maisemoidaan. Työnaikaiset kaivupenkereet puretaan, mutta mursketta voidaan jättää vähäisissä määrin Hiidenveden pohjaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalousviranomaisen kanssa käytyyn keskusteluun pohjautuen täplärapujen suojapaikoiksi. Esivalmistelualueella pellon pinta muokataan ja ruokamulta tasoitetaan alueille, josta se on poistettu. Rakentamisen ja maisemointityön jälkeen maa- ja vesialueiden omistajat voivat ottaa palautuvan työalueen normaalisti käyttöönsä. Hakija lunastaa maakaasuputkelle myös vesialueella pysyvän käyttöoikeuden, jonka leveys on viisi (5) metriä. Maakaasuputki merkitään Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. 9

10 10 Aikataulu Maakaasuputken rakentaminen Mäntsälästä Siuntioon aloitetaan kesällä 2010 ja se kestää vuoden 2011 lokakuuhun saakka. Hiidenveden alitus on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2010 syyskuussa. Tavoitteena on saada työt päätökseen ennen jäiden tuloa vuoden 2010 loppuun mennessä. Viimeistelytyöt on tarkoitus tehdä keväällä Vesistönalitustyön kokonaiskesto esivalmisteluineen Hiidenveden osalta on noin 3 4 kuukautta. Vaihtoehtoiset asennusmenetelmät Maakaasuputken rakentaminen Mäntsälästä Siuntioon aloitetaan kesällä 2010 ja se kestää vuoden 2011 lokakuuhun saakka. Hiidenveden alitus on suunniteltu aloitettavaksi vuoden 2010 syyskuussa. Tavoitteena on saada työt päätökseen ennen jäiden tuloa vuoden 2010 loppuun mennessä. Viimeistelytyöt on tarkoitus tehdä keväällä Vesistönalitustyön kokonaiskesto esivalmisteluineen Hiidenveden osalta on noin 3 4 kuukautta. Hiidenveden alitustyön toteuttamiseksi tutkitaan vielä mahdollisuutta käyttää vaihtoehtoista asennusmenetelmää, joka edelleen minimoisi tarvittavan kaivutyön. Nk. suojaupotusmenetelmässä putki lasketaan vesistön pohjalle. Tämän jälkeen käytetään paineistettua vesisuihkua putken alapuoliseen pohjaan paikallisesti siten, että putki vajoaa haluttuun syvyyteen. Mikäli menetelmän käytettävyydestä ja onnistumisesta Hiidenvedellä saadaan varmuus lupamenettelyn aikana, menetelmä otetaan käyttöön ja siten maakaasuputken rakentamisesta aiheutuvia samentumishaittoja ja muita mahdollisia haittoja voidaan pyrkiä merkittävästi vähentämään. Arvio töiden vaikutuksista vesialueella Maakaasuputken rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia on arvioitu muun muassa Mäntsälä Siuntio -maakaasuputken ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä vuonna Pintavesiin kohdistuvia vaikutuksia on ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä arvioitu eri linjausten vaikutusalueelle sijoittuvista vesistöistä sekä niiden erityisarvoista käytössä olleen tiedon perusteella ja olemassa olevien putkien rakentamisesta saatujen kokemusten avulla. Kohteissa, joissa maakaasuputki jouduttaisiin rakentamaan kaivamalla, on tehty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana erillinen sedimenttitutkimus. Vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty sedimenttitutkimuksen ja sen perusteella esitetyn vesistövaikutusarvion tuloksia. Hankkeen kalataloudellisia vaikutuksia on arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyn yhteydessä vesistövaikutusarvion ja olemassa olevien erilaisten kirjallisten kalataloudellisten selvitysten pohjalta (muun muassa Uudenmaan ympäristökeskus 2007 ja Vantaanjoen kalastusalue 2008). Alueellisesti kohdennettua tietoa on saatu haastattelemalla paikallisten kalastusalueiden ja osakaskuntien esimiehiä. Pintavesivaikutusten tarkastelualue sijoittuu järvien alituksissa noin 200 metrin etäisyydelle työalueesta. Kalataloudellisten vaikutusten osalta vaikutusalueella tarkoitetaan aluetta, jolla hankkeesta aiheutuvia vaikutuksia voi il-

11 Vaikutukset vesistöön rakentamisen aikana metä. Alue ulottuu järvialueilla vajaan yhden kilometrin etäisyydelle hankekohteista. Vaikutukset vedenlaatuun Kun maakaasuputki rakennetaan vesistön alitse kaivamalla ja putki lasketaan vesistön pohjalle, tapahtuu kiintoaineksen irtoamista pohjasedimentistä veteen. Tämä aiheuttaa vedessä samentumista. Samentumista ja kiintoaineksen irtoamista tapahtuu erityisesti kaivu- ja täyttötöiden aikana. Muutoin samentuminen on vähäistä. Maakaasuputken rakentamistyön vaikutukset näkyvät voimakkaammin kohdissa, joiden pohjasedimentti on hienojakoista liejua. Pohjan laadusta ja virtausoloista riippuen kiintoainesvaikutus voi ulottua noin metrin etäisyydelle varsinaisesta työalueesta. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset vesistöille ovat väliaikaisia. Veden kiintoainepitoisuus laskee ja sameus vähenee selvästi jo muutamassa tunnissa töiden loputtua. Pohjasedimentistä veteen liukenevat ravinteet vaikuttavat veden laatuun lyhytaikaisesti. Maakaasuputken linjalta on otettu Hiidenvedellä sedimenttitutkimuksen yhteydessä pohjasedimenttinäytteitä. Haitta-ainepitoisuudet olivat tutkimustulosten perusteella pääasiassa pieniä, joten niistä ei oleteta aiheutuvan merkittäviä vaikutuksia etenkin kun otetaan huomioon, että työ on väliaikaista ja kestoltaan lyhytaikaista. Vaikutukset pohjakasvillisuuteen ja -eläimistöön Kaivutyöt vaikuttavat haitallisesti vesikasvillisuuteen ja pohjaeläimiin. Vesikasvillisuus häviää paikallisesti rakentamisen seurauksena. Vesikasvillisuuteen vaikuttaa kaivualueen alkupuolella myös kiintoaineksen sedimentoituminen. Myös pohjaeläimistöä häviää, mutta se palautuu todennäköisesti ennalleen 2 4 vuoden kuluessa töiden lopettamisesta. Vaikutukset kaloihin ja rapuihin Maakaasuputken rakentamista ei voida kokonaisuudessaan ajoittaa kalojen kutuaikojen ulkopuolelle. Kalojen kannalta edullisin ajankohta rakentamiselle olisi kesä, mutta tällöin työt aiheuttaisivat enemmän muita haittoja. Kaivu- ja ruoppaustyöt voivat vaikuttaa haitallisesti kaloihin lähinnä häiritsemällä niiden lisääntymistä. Hiidenveden Nummelanselän lisääntyvä kalasto koostuu kuitenkin pääasiassa veden laadun muutoksia melko hyvin kestävistä kevätkutuisista kalalajeista kuten hauki, ahven, kuha ja erilaiset särkikalat, joiden kantoihin hankkeella ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Nummelanselällä ei ole veden laadun suhteen vaateliaampien syyskutuisten kalalajien eli siian ja muikun lisääntymisalueita. Hankkeella ei ole arvioitu olevan haitallista vaikutusta paikalliseen täplärapukantaan, mutta kaivutyöt vaikuttavat haitallisesti vähintäänkin rakentamisen aikana, jolloin ravut kaivualueelta tuhoutuvat. Hankkeella ei ole arvioitu olevan vaikutusta kalojen käyttökelpoisuuteen. 11

12 12 Vaikutukset kalastukselle Rakennustöistä kalastukselle aiheutuvat haitat jäävät paikallisiksi ja vähäisiksi. Veden samentuminen voi haitata verkkokalastusta lähinnä putken rantautumiskohteissa tehtävien töiden välittömässä läheisyydessä. Kaivutyön aloittamisesta ilmoitetaan erikseen alueen asukkaille ja osakaskunnille. Mahdollisia merkittyjä pyydyksiä ei työn aikana siirretä vaan poistamistarpeesta ilmoitetaan pyydyksen omistajalle. Koska maakaasuputkea uitetaan vesialueella noin yhden metrin syvyydessä, se ei aiheuta ongelmia pienveneillä liikkumiselle. Kuitenkin asiaton oleskelu työmaa-alueella on kielletty ja hakija ohjeistaa vesillä liikkujia tarpeen mukaan. Vaikutukset virkistyskäytölle Maakaasuputki pyritään rakentamaan kesäajan ulkopuolella, jolloin rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta vesialueen virkistyskäytölle. Mikäli maakaasuputken rakentaminen ajoittuu kuitenkin lähemmäs kesäaikaa, vaikutuksia aiheutuu virkistyskäytölle, jolloin muun muassa samentumishaitat voivat ulottua läheisille uimarannoille ja työstä voi aiheutua haittaa myös vesillä liikkujille, kuten melojille. Vaikutukset muulle vesistön käytölle Käytön aikaiset vaikutukset Maakaasuputken rakentaminen ei vaaranna Hiidenveden kunnostushankkeen pitkäaikaisia tavoitteita, sillä putken rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja paikallisia. Hakija pyrkii lieventämään ja ehkäisemään työmenetelmien ja ajankohtien valinnalla Hiidenveteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Hiidenveden alitus ei arvioida vaarantavan veden käyttökelpoisuutta pääkaupunkiseudun vesihuollon yhtenä raakavesilähteenä, sillä Hiidenvettä ei tulla todennäköisesti käyttämään vesilähteenä maakaasuputken rakentamisen aikana. Maakaasuputken käytön aikaiset vaikutukset muodostuvat pääasiassa putken aiheuttamista maankäyttörajoituksista, joita sovelletaan myös vesialueella. Maakaasuputkea ei saa vaurioittaa, joten putkilinjalla ankkurointi on kielletty ja kuten maa-alueillakin kaivutyöt (ruoppaustyöt) ovat kiellettyjä ilman hakijan lupaa. Käytön aikaisia vaikutuksia veden laatuun ei muodostu. Maakaasuputken vaurioitumisesta aiheutuva mahdollinen vedenalainen kaasuvuoto purkautuu veteen, kohoaa pinnalle ja haihtuu ilmaan. Maakaasuputki asennetaan vesistössä pohjan tason alapuolelle, joten sen sijainti ei vaikuta myöhemmin myöskään muuhun vesistön käyttöön. Putki on pinnoitettu ulkopuoleltaan kokonaisuudessaan betonilla, eikä erillisiä painoja, jotka voisivat haitata kalastusta, käytetä.

13 13 Vaikutusten vähentäminen ja tarkkailu Haittojen korvaaminen Vedenlaadun tarkkailu Maakaasuputken rakentaminen Hiidenvedellä pyritään ajoittamaan siten, että sen aiheuttamat haitalliset vaikutukset virkistyskäytölle ja veden laadulle olisivat mahdollisimman vähäiset. Maakaasuputken rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia veden laadulle pyritään vähentämään ympäristön kannalta mahdollisimman edullisen työmenetelmän valinnalla. Kaivutyö ja massojen siirtämiset vedessä pyritään minimoimaan. Töiden valmistuttua alue entistetään vastaamaan alkuperäisiä olosuhteita. Hakija tarkkailee maakaasuputken rakentamisen vaikutuksia Hiidenveden veden laatuun ja kalastoon rakentamisen aikana sekä sen jälkeen liitteinä olevien Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n laatimien tarkkailusuunnitelmien mukaisesti. Vedenlaadun tarkkailuun kuuluu taustanäytteiden otto ennen rakentamista, näytteenotto töiden aloittamisen jälkeen ja rakentamisen aikana viikon välein siihen saakka kunnes vaikutuksia vedessä havaitaan. Vesinäytteistä analysoidaan: näkösyvyys (kentällä), kokonaissyvyys (kentällä), levätilanne (kentällä, tarvittaessa valtalajien määritys laboratoriossa), veden ulkonäkö ja haju (kentällä), lämpötila (kentällä), sähkönjohtavuus, sameus, kiintoaine, kokonaisfosfori, suodatettu fosfaattifosfori, kokonaistyppi, ammoniumtyppi, nitraatti- ja nitriittitypen summa, osasta tutkimuspisteitä myös a-klorofylli. Tarkkailutulokset toimitetaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti eri viranomaisille muun muassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Kalastovaikutusten tarkkailu Maakaasuputken rakentamisen vaikutuksia rapuihin ja kaloihin tarkkaillaan tekemällä koekalastuksia ja ravustuksia. Verkkokoekalastukset tehdään ennen rakennustöiden aloittamista kuhan kutuaikana touko-kesäkuussa. Mikäli työt kestävät maaliskuun lopun yli, koekalastus uusitaan touko-kesäkuussa rakennusvuonna. Koeravustukset tehdään ennen rakennustöiden aloittamista ja uusitaan töiden päättymisen jälkeen. Ravustus tehdään heinäkuun lopulla tai elokuun alussa. Tarkkailutulokset toimitetaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti eri viranomaisille muun muassa kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Hakija korvaa maakaasuputken rakentamisesta aiheutuvia haittoja ja vahinkoja ennakkohaltuunotto- ja lunastusluvan mukaisissa lunastustoimituksissa lunastuksen ja käyttöoikeusalueen perustamisen osalta. Mikäli ennalta arvaamattomia haittoja asianosaisille veden käyttöön liittyen Hiidenveden ra-

14 kentamistyöstä johtuen aiheutuu, hakija pyrkii mahdollisimman pian korjaamaan tai korvaamaan ennen lunastustoimitusta (työn aikana) haitat ja vahingot. Mikäli kuitenkin sopuun asianosaisen kanssa asiasta ei päästä, siirtyy haitan korvaaminen lunastustoimikunnan käsiteltäväksi. Muita rakentamisen mahdollisesti aiheuttamia haittoja ja vahinkoja vesistöä koskien hakija korvaa vesiluvan ehtojen mukaisesi. Hakija varautuu korvaamaan Hiidenveden kalakannoille ja täplärapukannalle mahdollisesti aiheutuvia haittoja esimerkiksi istutuksin. 14 Oikeudelliset edellytykset Mäntsälä Siuntio -maakaasuputkihanke on maakunnallisesti ja koko Suomen maakaasumarkkinoiden kehittymisen kannalta merkittävä rakennushanke ja putken valmistuminen on pääkaupunkiseudun lisäenergian saatavuuden kannalta tärkeää. Maakaasuputken rakentaminen on jo viivästynyt aikataulustaan muun muassa Fortum Oyj:n Suomenojan voimalaitoksen lisäkaasun käyttöä ajatellen, kun hakija on suorittanut hankkeelle kuuluvan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Hanke on merkittävä ja vaikutukset vesistöön sellaiset, että edellytykset vesilain mukaisen luvan myöntämiselle ovat olemassa. Hankkeen hyödyt ylittävät selvästi siitä aiheutuvat haitat. Hakija toivoo lupahakemuksen mahdollisimman pikaista käsittelyä. Hankkeelle on valittu jo pääurakoitsijat, jotka ovat hakijan ohella sitoutuneet siihen, että uusi maakaasuputki voidaan ottaa käyttöön Uudellamaalla loppuvuonna Hankkeeseen osallistuvilla urakoitsijoilla on käytössään kapea aikaikkuna, jonka puitteissa esimerkiksi Hiidenveden alitukseen liittyvät työt voidaan toteuttaa. Sekä Hiidenveden alituksen että mahdollisesti koko hankkeen aikataulun viivästyminen aiheuttaisi merkittäviä ja hankkeen aiheuttamiin haittoihin nähden kohtuuttomia kustannuksia yhtiölle ja urakoitsijoille. Ottaen huomioon hakijalle asetetun järjestelmävastuun maakaasun siirtoverkostosta sekä muut edellä mainitut perustelut, hakijan näkemyksen mukaan edellytykset myös töiden aloittamisluvalle mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ovat olemassa. Lupahakemuksen mukaiset työt ovat sellaisia, että olosuhteet alueella voidaan olennaisilta osin palauttaa ennalleen, mikäli lupa myöhemmässä vaiheessa evätään. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Aluehallintovirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Vihdin kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään Kuulutuksesta on erikseen lähetetty tieto asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

15 15 Lisäselvitys Hakija on toimittanut aluehallintovirastoon valtioneuvoston antaman lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan Mäntsälän-Siuntion maakaasuputken rakentamista varten. Muistutukset ja vaatimukset Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on päivätyssä muistutuksessa lausunut, että lupahakemuksessa on arvioitu hankkeen vesistövaikutukset osittain puutteellisesti. Maakaasuputken rakentamisen on arvioitu aiheuttavan kiintoaineksen irtoamista pohjasedimentistä ja samentumista vedessä. Kiintoainesvaikutuksen on arvioitu ulottuvan metrin etäisyydelle varsinaisesta työalueesta. Veden laatuun on arvioitu vaikuttavan myös pohjasedimentistä veteen liukenevat ravinteet. Pohjasedimentin sekoittuminen veteen aiheuttaa kuitenkin myös hapen kulumista vedessä, mitä ei ole otettu huomioon vesistövaikutusten arvioinnissa. Rehevällä vesialueella hapen kulumisella voi olla huomattava vaikutus veden tilaan. Ennen luvan myöntämistä hakijan tulisi toimittaa hakemuksen täydennyksenä laskelmiin perustuva arvio sekoittuvan sedimentin määrästä, töiden vaikutuksista Nummelanselän ravinnepitoisuuksiin ja happitilanteeseen. Hakemuksessa on esitetty kaksi vaihtoehtoista työmenetelmää. Hakemuksen mukaan ensisijainen rakennusmenetelmä on kaivamalla toteutettu upotus pohjasedimenttiin. Hakemuksen mukaan nk. suojaupotusmenetelmä minimoisi tarvittavan kaivutyön ja vähentäisi merkittävästi rakentamisesta aiheutuvia samennushaittoja ja muita mahdollisia haittoja. Hakemuksessa ei ole kuitenkaan esitetty vertailua menetelmien ympäristövaikutuksista. Hakemuksessa olevan kuvauksen perusteella ei ole selvää, että suojaupotusmenetelmän vesistövaikutukset olisivat kaivumenetelmää pienemmät. Mikäli hakija valitsee suojaupotusmenetelmän käytettäväksi työmenetelmäksi, hakijan tulee toimittaa hakemuksen täydennyksenä laskelmiin perustuva arvio sekoittuvan sedimentin määrästä, töiden vaikutuksista Nummelanselän ravinnepitoisuuksiin ja happitilanteeseen tällä työmenetelmällä. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ympäristökeskuksen näkemyksen mukaan tulisi valita menetelmä, jonka vesistövaikutukset ovat pienimmät. Hakijan tulee määritellä käytettävä työmenetelmä ennen luvan myöntämistä, jotta työmenetelmä voidaan ottaa huomioon lupamääräyksissä. Hakemuksessa on esitetty, että maakaasuputken käytön aikaisia vaikutuksia veden laatuun ei muodostu. Mikäli katodisuojaukseen kuitenkin kuuluvat sinkkianodit, niistä liukenee sinkkiä veteen. Mikäli sinkkianodeja käytetään, tulisi hakemusta täydentää arviolla vesistön sinkkikuormituksesta putken elinkaaren aikana. Maakaasuputken koeponnistusvesi (yhteensä noin m 3 ) otetaan Hiidenvedestä ja palautetaan takaisin Hiidenveteen. Hakija on esittänyt, että urakoitsijan koestussuunnitelmaan sisältyy viranomaiselta saatu lupa veden ottamiselle, käytölle ja poistamiselle vesistöön. Lisäksi hakija on esittänyt, että urakoitsija hyväksyttää suunnitelmat etukäteen Uudenmaan elinkeino-,

16 liikenne- ja ympäristökeskuksella. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on katsonut, että hakijan tulisi täsmentää lupahakemusta tältä osin ja tarvittaessa täydentää hakemustaan siten, että koeponnistusveden käyttö käsitellään lupahakemuksen yhteydessä. Koeponnistusveden käyttö ei ole vesilain 9 luvun 2 :ssä tarkoitettua vedenottoa, mikäli vesi palautetaan samaan vesistönosaan, mistä se otetaan. Mikäli veden käsittelyyn käytetään kemikaaleja, hakemuksen täydennykseen tulisi sisältyä kuvaus toiminnasta ja sen ympäristövaikutuksista. Työt tulisi suorittaa välisenä aikana, jotta haitat vesistölle ja sen käytölle sekä linnustolle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Hakija tulee velvoittaa ilmoittamaan välittömästi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle odottamattomista tilanteista töiden aikana. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on katsonut, että hankkeelle voidaan myöntää vesilain mukainen lupa tavanomaisin lupamääräyksin sekä töidenaloituslupa hakemuksen mukaisesti. Hakemuksessa esitettyä vesistötarkkailuohjelmaa tulee täydentää lisäämällä määrityksiin happipitoisuuden määrittäminen. Edellä esitetyllä tavalla täydennettynä tarkkailuohjelma voidaan ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen mielestä hyväksyä lupapäätöksessä. Ohjelmaan tulisi voida tehdä tarvittaessa muutoksia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on pyytänyt aluehallintovirastoa ottamaan asiaa ratkaistessaan huomioon ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta annetun yhteysviranomaisen lausunnon. Hanketta koskevasta lupapäätöksestä tulee käydä ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain 13 :n 2 momentin mukaisesti ilmi, miten arviointiselostus ja siitä annettu yhteysviranomaisen lausunto on otettu huomioon. 16 Hakijan selitys Hakija on päivätyssä selityksessä lausunut, että valtioneuvosto on myöntänyt hakijalle lunastuslain mukaisen ennakkohaltuunotto- ja lunastusluvan Maakaasuputken turvallisuutta valvova viranomainen Turvatekniikan keskus (TUKES) on myöntänyt hakijalle rakentamisluvan Rakentamisluvan tietoja on täydennetty muuttuneilta osin Turvatekniikan keskukselle jätetyllä muutosilmoituksella. Edellä mainittujen lisäksi Turvatekniikan keskus on antanut myönteisen päätöksen Hiidenveden alitusta koskevasta erillisselvityksestä , (TUKES 30489/341/2008). Nämä luvat ja päätökset sekä niihin liittyvä lainsäädäntö ohjaavat kaikkea hakijan toimintaa hankkeessa. Ennen edellä mainittujen lupien hakemista hakija on kuullut hankkeen vaikutuspiirissä olevien maa- ja vesialueiden omistajia lunastuslain mukaisissa kuulemiskokouksissa, joista on tiedotettu lunastuslain mukaisen kuulutusmenettelyn lisäksi lainhuuto- ja kiinteistörekisterien mukaisille tiedossa olleille maa- ja vesialueiden omistajille ja edustajille lähetetyillä kirjeillä. Ennen

17 kuulemiskokouksia hakija on järjestänyt myös ylimääräisiä tiedotustilaisuuksia, joista tieto on lähetetty kirjeitse maa- ja vesialueiden omistajille. Lisäksi hakija on tiedottanut hankkeen etenemisestä tiedotuskirjeillä. Hakija on tarkentanut hakemusta putken asentamismenetelmästä ja ympäristövaikutuksista ja todennut, että putki asennetaan Turvatekniikan keskuksen (TUKES) myöntämän rakentamisluvan ja siihen liittyvän muutosilmoituksen ehtojen sekä tyyppipiirustuksen MKY mukaisesti. Putki asennetaan ns. suojaupotusmenetelmällä, jossa pohjaan lasketun painotetun putken kohdalta löyhdytetään ja syrjäytetään pohja-ainesta paineellisen vesisuihkun avulla noin putken tilavuuden verran. Putki asennetaan vähintään yhden metrin peitesyvyyteen, kun vesisyvyys on alle kaksi metriä. Yli kahden metrin vesisyvyydellä putki asennetaan laskemalla se pohjalietteeseen tai/ja suojaupottamalla se pohjaan siten, että putken betonipinnoitteen laki on vähintään pohjan tasossa tai sen alapuolella. Näin minimoidaan pohjan käsittelytarve siten, että työstä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa ja vesistön samentumista. Suojaupotusurakoitsijan esittämän laskennallisen arvion mukaan käsiteltävän pohjalietteen määrä on noin 0,3 m 3 /m ts. koko 2,7 kilometrin vesistöalitusosuudella yhteensä noin kuutiometriä (m 3 ktr). Putken välittömässä läheisyydessä toimittaessa käsiteltävän pohja-aineksen leviäminen rajoittuu muutaman metrin (1 2 m) etäisyydelle työkohteesta. Selityksen liitteenä on työhön valitun urakoitsijan selostus työmenetelmästä ja laskennallinen arvio sekoittuvan pohjasedimentin määrästä. Koska edellä esitetty ja alitustyöhön valittu työmenetelmä aiheuttaa vain vähäistä pohja-aineksen sekoittumista ja leviämistä hakija on katsonut, että työstä ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia Nummelanselän ravinnepitoisuuksiin eikä happitilanteeseen. Teräksisen maakaasuputken katodisesta suojauksesta ei aiheudu rakentamisen eikä käytön aikaisia vaikutuksia järviveden laatuun. Maakaasuputken katodinen suojaus toteutetaan maalle, yleensä kosteille savikoille, rakennettavien erillisten anodikenttien avulla. Anodikenttiä on koko 90 kilometrin linjalla yhteensä seitsemän (7) kappaletta, joista Hiidenvettä lähinnä on Tuohivehmaan anodikenttä noin 1,2 kilometrin etäisyydellä Hiidenveden etelärannasta. Katodisuojausjärjestelmän anodeina käytetään maahan upotettavia piirauta-anodeja (SiFe). Maakaasun siirtoputken painekoe tehdään vesipainekokeena yleensä pidemmälle putkikokonaisuudelle yhdellä kertaa. Kerralla koeponnistettavan putkiosuuden pituus saa olla enintään 25 km ja tilavuus enintään m 3. Kokeen aikana paineen on koestettavan putken ylimmässä pisteessä oltava vähintään 1,3 kertaa putken suunnittelupaine (1,3 x 80 barg = 104 barg). Koepainetta pidetään yllä vähintään 24 tuntia. Painekokeessa tarvittava vesi on tarkoitus ottaa Hiidenvedestä pumppaamalla järven pintaosasta siten, ettei veteen sekoitu kiintoainesta eikä epäpuhtauksia. Painekokeen jälkeen koestusvesi poistetaan takaisin Hiidenveteen venttiilijärjestelyin hoidetulla alennetulla vedenpaineella siten, ettei poistovirtaus aiheuta veden ja kiintoaineksen sekoittumista eikä veden sameutumista. Ennen painekoetta putken epoksimaalattu sisäpinta puhdistetaan puhdistuskaapimien avulla. 17

18 Koeponnistusveteen ei lisätä kemikaaleja. Hiidenveden alituksen osalla tehdään erillinen esitestaus ennen vesistöosuuden putken liittämistä muuhun siirtoputkiosuuteen. Tässä esitestausvaiheessa käytettävän koeponnistusveden määrä on noin 550 m 3. Myöhemmin, kun koko 42,3 kilometrin putkiosuus välillä Selki Pölans on yhdistetty, tehdään koko linjaosuuden painekoe kahdessa osassa. Osalla 1, välillä Selki - Hiidenveden länsiranta, käytettävän koeponnistusveden määrä on noin m 3 ja osalla 2, välillä Hiidenveden länsiranta Pölans, koeponnistusvettä tarvitaan noin m 3. Työn toteutusajankohdaksi valitaan välinen aika, jotta haitat vesistölle ja sen käytölle sekä linnustolle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n laatimaa Hiidenveden alitukseen liittyvää vesistötarkkailuohjelmaa täydennetään happipitoisuuden määrityksen osalta ja täydennetty ohjelma liitetään tähän selitykseen. Ohjelmaa on mahdollista myöhemmin täsmentää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksymällä tavalla. 18 Lisäselvitys Hakija on päivätyssä lisäselvityksessä täydentänyt päivättyä selitystään Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta. Laskennallinen arvio suojaupottamalla käsiteltävästä sedimentistä on yhteensä noin kuutiometriä (m 3 ktr). Tämä määrä käsittää kuitenkin vain putken syrjäyttämän pohjasedimentin. Putken pääsuunnittelija on arvioinut koko putkilinjalla häiriintyvän sedimentin määräksi enintään noin kuutiometriä (m 3 ktr). Suojaupotusmenetelmän käytöstä huolimatta rantojen välittömässä läheisyydessä putki on kaivettava riittävään peitesyvyyteen. Kaivutyössä käytetään ns. vesimestaria, jota ei tarvitse ankkuroida pohjaan. Arvioidut kaivumäärät rantojen läheisyydessä ovat itärannalla enintään noin 800 kuutiometriä (m 3 ktr) ja länsirannalla enintään noin 640 kuutiometriä (m 3 ktr). Kaivumäärät ranta-alueilla eivät kuitenkaan vaikuta arvioon kokonaisuudessaan häiriintyvästä sedimentistä. Suojaupotusmenetelmästä hakija on halunnut lisäksi tuoda esille, että menetelmässä käytettävät vesisuuttimet kulkevat pohjan alapuolella. Suojaupotusmenetelmää on käytetty erilaisissa putki- ja johtotöissä Suomessa 1980-luvulta saakka. Maakaasuputkihankkeissa sitä on käytetty aiemmin DN300 maakaasuputken asentamisessa Espoonlahdella vuonna 1989 ja DN400 maakaasuputken asentamisessa Vanajavedellä vuonna Suojaupotuksen vaikutuksia seurattiin Espoonlahden alituksen vesistötarkkailun yhteydessä yhdellä tarkkailukerralla. Putkilinjasta suojaupotettiin syvin osuus, jossa vettä oli noin viisi (5) metriä. Tarkkailupiste V2 (Espoonlahti 2) sijoittui putkilinjalle. Muut lähimpänä sijainneet tarkkailupisteet olivat V1 (Espoonlahti 1) ja piste V3 (Espoonlahti 118). Suojaupotuksen yhteydessä otettiin myös ylimääräiset sameusnäytteet lähempänä putkilinjasta (1 x, 2 x, 3 x ja 4 x ). Alle 3 metrin syvyydellä putki asennettiin myös kelluvalla kaivurilla. Rantojen ruoppauksen ei todettu raportissa vaikuttaneen merkittävästi Espoonlahden veden laatuun, eikä maakaasuputken vesisuihkulla ja imurilla

19 tapahtuneen upotuksen yli 3 metrin syvyydellä todettu aiheuttaneen muutoksia veden laadussa. Putken asentaminen ajoittui syyskuusta marraskuuhun Raportissa on todettu, että ruoppausten vaikutus veden laatuun lakkaa kevääseen mennessä. Maakaasuputken asentamisen vesistövaikutuksia on tarkkailtu myös muissa alituksissa. Näistä viimeisimpään maakaasun rinnakkaisputken rakentamiseen Kalvolasta Lempäälään sisältyi 3,9 kilometrin mittainen vesistönalitus Vanajaveden Makkaranselällä. Alitustyö ajoittui touko-syyskuulle vuonna Työn aikana tarkkailtiin veden laatua ja sedimentaatiota eri määrityksin. Rakentamisen aiheuttamat vesistövaikutukset jäivät tarkkailutulosten perusteella melko vähäisiksi. Pääosa töistä tapahtui rannan tuntumassa ja vesistövaikutukset rajoittuivat kulloisenkin työpaikan lähietäisyydelle. Vaikutukset näkyivät veden samentumisena ja kiintoainepitoisuuden kohoamisena. Myös fosforipitoisuudet kohosivat lievästi. Työt aiheuttivat lievää samentumista ja fosforipitoisuuden nousua verrattuna vuosien keskimääräiseen vedenlaatuun. Sedimentaatiotutkimuksen perusteella työt eivät lisänneet määrällisesti sedimentaatiota. Vaikka edellä mainituissa vesistönalituksissa on ollut kyse erilaisista olosuhteista ja työmenetelmistä, hakijain näkemyksen mukaan hankkeiden vaikutuksia voidaan yleisesti verrata niiden merkittävyyden osalta, sillä tarkkailut osoittavat vesistövaikutusten olleen putkien asennustöissä kokonaisuudessaan vähäisiä ja lyhytaikaisia. Aiemmassa selityksessä hakija on katsonut, ettei työstä aiheudu merkittäviä vaikutuksia Nummelanselän ravinnepitoisuuksiin tai happitilanteeseen. Hakija on halunnut kuitenkin täydentää vaikutusten arviointia Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnon johdosta Vesi-Eko Oy:n laatimalla asiantuntija-arviolla. Arviota varten Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on ottanut Hiidenvedeltä lisää sedimentti- ja vesinäytteitä ja suorittanut ravinnemäärien ja hapenkulutuksen arviointia varten tarpeelliset kenttä- ja laboratoriokokeet. Osa näytteistä on käsitelty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laboratoriossa Tampereella. Putkityön vaikutuksista Hiidenveden tilaan on arviossa tultu siihen tulokseen, että vaikutukset jäänevät samennuksen osalta paikallisiksi ja lyhytaikaisiksi ja, että putkityön aiheuttama kuormitus on enintään samaa luokkaa kuin Vihdin kirkonkylän puhdistamon kuormitus päivittäin. Hakija on pyrkinyt hankkeessa Hiidenveden nykytilan vuoksi sekä työmenetelmien valinnassa että rakentamisen ajankohdan valinnassa mahdollisimman vähäiseen haittaan. Tämä lisäselvitys huomioiden suojaupotusmenetelmän käyttö on hakijan näkemyksen mukaan Hiidenveden alitustyössä perusteltua. Hakija on sitoutunut tarkkailemaan putken rakentamisen vaikutuksia vesistön tilaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen edellyttämällä tavalla ja pyytää edellä olevat selvitykset ja liitteenä olevat asiakirjat huomioiden vesistönalitusluvan ja töiden aloitusluvan myöntämistä Hiidenveden alitustyölle kiireisenä. 19

20 20 Lisämuistutukset 1) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on hakijan lisäselvityksestä antamassaan, päivätyssä lisämuistutuksessa todennut, että hakija on määritellyt käytettävät työmenetelmät vastuualueen vaatimusten mukaisesti. Myös hankkeen vaikutuksia on arvioitu käytettyjen työmenetelmien perusteella. Hakijan lisäselvitykseen liitetyssä Vesi-Eko Oy:n laatimassa vaikutusarvioinnissa on tarkasteltu hankkeen vaikutuksia huomattavasti aikaisempaa perusteellisemmin. Vaikutusten arviointia varten on selvitetty sekoituskokeilla sedimenteistä vapautuvien ravinteiden ja hapenkulutuksen määrää ja tästä saatujen tulosten ja sedimenttimäärän perusteella on laskettu vapautuvat ainemäärät. Menettelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, mutta sen avulla saadaan käsitys ainemäärien suuruusluokasta. Vaikutusarviossa esitettyä kuormitusarviota tarkasteltaessa on kuitenkin otettava huomioon, että laskelmissa on käytetty häiriintyvien massojen kokonaismääränä vain m 3, mutta hakijan lisäselvityksessä on arvioitu häiriintyvän sedimentin enimmäismäärän olevan lähes kaksinkertainen m 3. Vaikutusarviossa on käytetty vertailukohtana Vihdin Kirkonkylän jätevedenpuhdistamon kuormitusta, joka kuitenkin on etenkin fosforin osalta nykyisin huomattavasti pienempi kuin vertailussa käytetty 2000-luvun alun kuormitus. Tärkeimpänä tarkastelukohteena olleen liukoisen fosfaatin osuudeksi on arvioitu noin 0,25 kg/d eli pääosa fosforikuormituksesta. Käyttötarkkailutulosten perusteella puhdistamon fosforikuormituksesta on kuitenkin liukoista fosfaattia nykyisin alle puolet ja aikaisemmin kuormituksen ollessa suurempi osuus on ollut huomattavasti alhaisempi. Tulosten perusteella arvioituna jätevedenpuhdistamon liukoisen fosfaatin kuormitus on nykyisin luokkaa 0,01 0,02 kg/d ja 2000-luvun alussa luokkaa 0,03 0,04 kg/d. Sen sijaan Vihtijoen kautta Kirkkojärveen ja edelleen hankealueelle tuleva fosforikuormitus on huomattavasti suurempi. Jokikuormitus vaihtelee paljon sekä vuosittain että vuoden mittaan, mutta Vihtijoen kokonaisfosforikuormitus on yleensä ollut 5 10 tonnia vuodessa, mikä vastaa keskimäärin noin kg/d. Viime vuosina tehtyjen laajempien ravinnemääritysten perusteella siitä on ollut liukoista fosfaattifosforia yleisimmin noin %. Vaikutusarvion epätäsmällisyydet eivät ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen käsityksen mukaan muuta merkittävästi vaikutusarvion tulosta. Selvyyden vuoksi lupaviranomaiselle tulisi kuitenkin toimittaa käyttöön päivitetty vaikutusarvio, jossa käytetään hakijan lisäselvityksessä arvioituja massamääriä ja vertailukohtana käytetyn puhdistamon kuormituksena tarkkailutuloksiin perustuvia tietoja. Hakijan selvitystä koeponnistusveden käytöstä ympäristö ja luonnonvarat vastuualue on pitänyt riittävänä. Koeponnistusveden käyttö tulisi luvittaa nyt vireillä olevan lupahakemuksen yhteydessä hakijan esittämällä tavalla. Hakijan selityksen yhteydessä toimitettu täydennetty tarkkailuohjelma voidaan hyväksyä lupapäätöksessä, mutta siihen tulisi voida tehdä tarvittaessa muutoksia ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen hyväksy-

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015

Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Ympäristölautakunta 72 16.09.2015 Ympäristölautakunta 80 21.10.2015 Lausunto aluehallintovirastolle Äänekosken Energia Oy:n hakemuksesta Ala-Keiteleeseen rakennettavan raakavesiputken Syvälahti - Häränvirta

Lisätiedot

Maakaasuputken rakentaminen Vantaanjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Nurmijärvi

Maakaasuputken rakentaminen Vantaanjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tuloa, Nurmijärvi Etelä-Suomi Päätös Nro 204/2010/4 Dnro ESAVI/393/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 10.11.2010 ASIA HAKIJA Maakaasuputken rakentaminen Vantaanjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011

PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 7/2011/2 Dnro ISAVI/177/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 21.1.2011 HAKIJA Säviän vesiosuuskunta ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Nilakan Kärväslahteen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 18/2009/4 Dnro LSY 2008 Y 313 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2009 ASIA HAKIJA Maalämpöputkiston asentaminen meren pohjaan Pitkäsalmeen Turun Kaistarniemen

Lisätiedot

Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011

Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 149/2011/4 Dnro ESAVI/59/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 11.8.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sähkökaapelin asentaminen Viilajärveen Antinniemen ja Ritasaaren välille

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 92/2007/4 Dnro LSY 2007 Y 203 Annettu julkipanon jälkeen 10.9.2007 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Raumanjuovan, Hevosluodonjuovan ja Luotsinmäenjuovan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010

PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 16/10/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 11.2.2010 Itä-Suomen ympäristölupaviraston toimintaa jatkaa 1.1.2010 lukien Itä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Ympäristölautakunta Ysp/13 15.12.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 18/2015 1 (5) Asia tulisi käsitellä kokouksessa 13 Lausunto aluehallintovirastolle ja kaupunginhallitukselle rakennusviraston hakemuksesta Verkkosaaren eteläosan rantarakentamiseksi,

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali

Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali Etelä-Suomi Päätös Nro 84/2010/4 Dnro ESAVI/69/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.6.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Vesijohdon rakentaminen merialueelle Tuomasniemen edustalla, Naantali

Lisätiedot

Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lohja

Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Lohja Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2010/4 Dnro ESAVI/352/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2010 ASIA HAKIJA Valokaapelin asentaminen Lohjanjärven Hiidensalmeen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.6.2010 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Kyrönjoen ali sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.1.2012 ASIA HAKIJA Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentamista Pohjois-Kustavin saariston merialueelle koskevan Länsi-Suomen

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011

Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2011/4 Dnro ESAVI/32/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 28.7.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Telekaapelin asentaminen suuntaporaamalla Tuusulanjoen alitse Myllykylässä

Lisätiedot

Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä

Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Mäntsälä Etelä-Suomi Päätös Nro 179/2011/4 Dnro ESAVI/93/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA Maakaasun jakeluputken rakentaminen Hirvihaaranjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kerava

Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Kerava Etelä-Suomi Päätös Nro 22/2012/2 Dnro ESAVI/184/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2012 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sähkökaapelin asentaminen suuntaporaamalla Keravanjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 90/07/1 Dnro Psy-2007-y-72 Annettu julkipanon jälkeen 29.8.2007 ASIA LUVAN HAKIJA Siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen Levijärven alitse, Kittilä Levin Vesihuolto Oy PL 35 99131

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012

PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 27/2012/2 Dnro ISAVI/92/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2012 HAKIJA Pohjois-Karjalan rajavartiosto ASIA Sillan rakentaminen Koitereeseen laskevan Hiienjoen yli, Ilomantsi

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011

PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 2/2011/2 Dnro ISAVI/170/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.1.2011 HAKIJA Savon Voima Verkko Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Kallaveteen välille Säyneensalo

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014

PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013. Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 9/2014/2 Dnro ESAVI/143/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 23.1.2014 ASIA Pimijärven itäosan ruoppaamista koskevassa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 84/2009/2

Lisätiedot

Päätös Nro 131/2011/4

Päätös Nro 131/2011/4 Etelä-Suomi Päätös Nro 131/2011/4 Dnro ESAVI/515/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 5.7.2011 ASIA HAKIJA Ruoppausmassojen läjittäminen mereen Lokkiluodon meriläjitysalueella sekä töiden aloittaminen

Lisätiedot

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki

Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin kylässä, Uusikaupunki Etelä-Suomi Päätös Nro 41/2013/2 Dnro ESAVI/51/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2013 ASIA Kalojen kasvattaminen verkkoaltaissa Pujon saaren koillispuolella yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Kettelin

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011

Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 181/2011/4 Dnro ESAVI/51/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 2.9.2011 ASIA HAKIJA Strömman kanavaan merialueelle asennettavia valokaapelien suojaputkia koskevan Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011

Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 106/2011/4 Dnro ESAVI/49/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.6.2011 ASIA Aluehallintoviraston 10.11.2010 antaman vesialueen ruoppausta ym. vesialueelle rakentamista koskevan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012

PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 16/2012/2 Dnro ISAVI/81/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Jaaninveden Varmavirtaan sekä töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa,

Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 253/2013/2 Dnro ESAVI/125/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 18.11.2013 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Mustionjoen alitse sekä valmistelulupa, Raasepori HAKIJA

Lisätiedot

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala

Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Janakkala Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 116/2012/2 Dnro ESAVI/25/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.5.2012 ASIA Vesijohdon rakentaminen Tervajoen alitse ja valmisteluluvan saaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Kaapelin asentaminen Haminanjoen alitse, Hausjärvi

Kaapelin asentaminen Haminanjoen alitse, Hausjärvi Etelä-Suomi Päätös Nro 229/2010/4 Dnro ESAVI/439/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.11.2010 ASIA HAKIJA Kaapelin asentaminen Haminanjoen alitse, Hausjärvi Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUS Suunnitelma

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina

Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla, Hamina Etelä-Suomi Päätös Nro 125/2011/4 Dnro ESAVI/334/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2011 ASIA HAKIJAT HAKEMUS Vesialueen täytön pysyttäminen Pappilansaaren kaupunginosassa tonttien 1, 2 ja 3 edustalla,

Lisätiedot

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka

Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi, Kotka Etelä-Suomi Päätös Nro 223/2010/4 Dnro ESAVI/511/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 24.11.2010 ASIA HAKIJA Jatkoaika Mussalon sataman konttiterminaalin laajentamista koskevien töiden loppuunsaattamiseksi,

Lisätiedot

Sähkökaapelin asentaminen Asikkalanselän Siltasalmen alitse ja töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Asikkala

Sähkökaapelin asentaminen Asikkalanselän Siltasalmen alitse ja töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta, Asikkala Etelä-Suomi Päätös Nro 182/2012/2 Dnro ESAVI/221/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2012 ASIA Sähkökaapelin asentaminen Asikkalanselän Siltasalmen alitse ja töiden aloittaminen muutoksenhausta huolimatta,

Lisätiedot

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen,

Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 109/2005/4 määrätyn rakentamisajan pidentäminen, Etelä-Suomi Päätös Nro 183/2010/4 Dnro ESAVI/315/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.10.2010 ASIA HAKIJA Laiturin pysyttämiselle ja parantamiselle Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro

Lisätiedot

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo

Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen Vehkasaaressa Hakalehdon kylässä, Espoo Etelä-Suomi Päätös Nro 39/2011/4 Dnro ESAVI/417/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.2.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kiinteistön RN:o 1:32 ranta-alueen ja pengerryksen kunnostamisen pysyttäminen

Lisätiedot

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula

Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula Etelä-Suomi Päätös Nro 43/2012/2 Dnro ESAVI/596/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2012 ASIA Vesi- ja viemärijohtojen rakentaminen Valkerpyyjärven pohjaan, Nummi- Pusula HAKIJA Tavolan vesiosuuskunta

Lisätiedot

kaukojäähdytysputkiston rakentamiseen Siltavuorenrannan ja John Stenbergin

kaukojäähdytysputkiston rakentamiseen Siltavuorenrannan ja John Stenbergin Etelä-Suomi Päätös Nro 220/2011/4 Dnro ESAVI/129/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 21.10.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Kaukojäähdytysputkiston rakentaminen Siltavuorenrannan ja John Stenbergin

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013

PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 25/2013/2 Dnro ISAVI/57/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.3.2013 ASIA HAKIJA Kaapelin asentaminen Lapinsaaren Mantereensaaren Litmaniemen välisen vesistön alitse Kuopion Vehmersalmella

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 12.9.2012 ASIA HAKIJAT Laiturin rakentaminen kiinteistön Pohjoiskorvanniemi 140 407 3 153 edustalle Porovedellä, Iisalmi

Lisätiedot

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa. Etelä-Suomi Päätös Nro 53/2010/4 Dnro ESAVI/83/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.4.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Kahden kaukolämpöputken asentaminen mereen Länsi-Turunmaan kaupungissa.

Lisätiedot

Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010

Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010 Päätös Nro 38/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/60/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 28.12.2010 ASIA HAKIJA Siirtoviemärin rakentaminen Taipaleenjoen alitse ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

Päätös. Sähkökaapelin asentaminen Aulinjoen alitse suuntaporaamalla Ridasjärven kylätien viereen, Hyvinkää

Päätös. Sähkökaapelin asentaminen Aulinjoen alitse suuntaporaamalla Ridasjärven kylätien viereen, Hyvinkää Päätös Etelä-Suomi Nro 112/2011/4 Dnro ESAVI/604/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 23.6.2011 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin asentaminen Aulinjoen alitse suuntaporaamalla Ridasjärven kylätien viereen, Hyvinkää

Lisätiedot

Sähkökaapelin asentaminen Keravanjoen alitse ja valmistelulupa hanketta varten, Sipoo

Sähkökaapelin asentaminen Keravanjoen alitse ja valmistelulupa hanketta varten, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 170/2012/2 Dnro ESAVI/76/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 22.8.2012 ASIA Sähkökaapelin asentaminen Keravanjoen alitse ja valmistelulupa hanketta varten, Sipoo HAKIJA Etelä-Suomen

Lisätiedot

Päätös Nro 187/2010/4 Dnro ESAVI/378/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010

Päätös Nro 187/2010/4 Dnro ESAVI/378/04.09/2010. Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 187/2010/4 Dnro ESAVI/378/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.10.2010 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Vesijohtojen ja valokuitukaapelin rakentaminen Isojärven alitse neljässä

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti.

Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki. Vesilain 3 luvun 3 :n 4 kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti. PÄÄTÖS Nro 86/2012/2 Dnro LSSAVI/59/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 31.10.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrönjoen alitse sekä valmistelulupa, Ilmajoki Fortum Sähkönsiirto Oy HAKEMUKSEN

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari

Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari PÄÄTÖS Etelä-Suomi Nro 195/2014/2 Dnro ESAVI/86/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 5.11.2014 ASIA Rannan ruoppaus ja massojen läjitys Långholmenin edustalla, Kemiönsaari HAKIJA Martti Salerma HAKEMUKSEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 46/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-98 Annettu julkipanon jälkeen 24.6.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon rakentaminen Punkalaitumenjoen alitse sekä töiden

Lisätiedot

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola

Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun määräajan pidentäminen, Hollola Etelä-Suomi Päätös Nro 118/2010/4 Dnro ESAVI/204/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 2.7.2010 ASIA HAKIJAT Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätöksessä nro 3/07/1 vedenottoputken rakentamiselle asetetun

Lisätiedot

Sähkökaapelin asentaminen merialueelle Satavan saaren ja Kakskerran saaren välille, Turku

Sähkökaapelin asentaminen merialueelle Satavan saaren ja Kakskerran saaren välille, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 95/2011/4 Dnro ESAVI/3/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.6.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Sähkökaapelin asentaminen merialueelle Satavan saaren ja Kakskerran saaren

Lisätiedot

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto 82139565 NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO Johdanto Nurmijärven Viirinlaaksossa on tarkoitus maankäytön kehittymisen myötä putkittaa nykyinen oja taajama-alueen läpi.

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2

Kiinteistö Oy Rajasampaanranta 2 c/o Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma PL 4 00098 Varma Y-tunnus: 1047504-2 Etelä-Suomi Päätös Nro 13/2010/2 Dnro ESAVI/288/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :n mukaisen pilaantuneen maaperän kunnostamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Lisätiedot

Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012

Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012 Päätös Nro 100/2012/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/51/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.11.2012 ASIA Kaukolämpöputkien, vesijohdon ja kuitukaapelin rakentamiselle Kristiinankaupungin Pohjoislahden

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014

PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 50/2014/2 Dnro ISAVI/15/04.09/2014 Annettu julkipanon jälkeen 25.6.2014 ASIA HAKIJA Puhoksen makasiinilaiturin uusiminen ja valmistelulupa, Kitee Kiteen kaupunki HAKEMUS Kiteen kaupunki

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011

PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 41/2011/2 Dnro ISAVI/10/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 8.8.2011 HAKIJA Lieksan kaupunki ASIA Kevyen liikenteen sillan rakentaminen Sokojoen yli, Lieksa

Lisätiedot

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan

(Konela RN:o 1:39, Lallinen, Vehmaa) ja Asunto Oy Vehmaan Rautilan Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 3/2013/2 Dnro ESAVI/111/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 11.1.2013 ASIA Rautilakeskuksen rannan kunnostaminen ja vesialueen ruoppaaminen, Vehmaa HAKIJAT Asunto Oy Vehmaan Rautilan

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Pitkäsalmen alitse ja lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pyhtää

Sähkökaapelin rakentaminen Pitkäsalmen alitse ja lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Pyhtää Etelä-Suomi Päätös Nro 44/2011/4 Dnro ESAVI/537/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.3.2011 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Pitkäsalmen alitse ja lupa töiden aloittamiseen ennen päätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 Etelä-Suomi Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.9.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 57 :n mukainen hakemus, joka koskee Lassila & Tikanoja Oyj:n Savion jätehuoltoalueen

Lisätiedot

Päätös Nro 89/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.09/2012

Päätös Nro 89/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.09/2012 Päätös Nro 89/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/44/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 9.11.2012 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Ajosjärven alitse välille Likasenlahti-Latosaari sekä valmistelulupa,

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010

PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 4/10/2 Dnro ISAVI/33/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 8.2.2010 Asia on ratkaistu Itä-Suomen ympäristölupaviraston istunnossa 17.12.2009. Itä-Suomen ympäristölupaviraston

Lisätiedot

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 14/211 Anne Åkerberg SISÄLLYSLUETTELO sivu 1 JOHDANTO 1 2 TARKKAILU

Lisätiedot

Päätös Nro 19/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.09/2011

Päätös Nro 19/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.09/2011 Päätös Nro 19/2012/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.4.2012 ASIA Paineviemärin ja vesijohdon rakentaminen Äijälänsalmen ali ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 35/09/2 Dnro Psy-2009-y-24 Annettu julkipanon jälkeen 9.4.2009 ASIA LUVAN HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Tenetin virran alitse, Sotkamo Naapurinvaaran vesiosuuskunta Huuskonniementie

Lisätiedot

Sähkökaapelien rakentaminen Aurajoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku

Sähkökaapelien rakentaminen Aurajoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 80/2010/4 Dnro ESAVI/341/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2010 ASIA HAKIJA Sähkökaapelien rakentaminen Aurajoen alitse sekä töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 70/2004/4 Dnro LSY-2003-Y-224 Annettu julkipanon jälkeen 16.9.2004 ASIA LUVAN HAKIJAT Laiturin ja rannan täytön pysyttäminen tilan Pajuniemi RN:o

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 55/10/2 Dnro PSAVI/103/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 20.8.2010 1 ASIA LUVAN HAKIJA Maakaapelin rakentaminen Sanginjoen alitse, Oulu Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy PL 116 90101

Lisätiedot

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen

Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan ympäristölupahakemuksen PÄÄTÖS Nrot 1) 9/2013/1 2) 10/2013/1 Etelä-Suomi Dnrot 1) ESAVI/501/04.08/2010 2) ESAVI/275/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2013 ASIA HAKIJA Päätös Isosuon jäteaseman toiminnan muuttamista koskevan

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 116/10/2 Dnro ISAVI/171/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010

PÄÄTÖS Nro 116/10/2 Dnro ISAVI/171/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 116/10/2 Dnro ISAVI/171/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.12.2010 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Tihmas -nimiseen lampeen ja töidenaloittamislupa,

Lisätiedot

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa. Etelä-Suomi Päätös Nro 206/2012/1 Dnro ESAVI/173/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 7.12.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista,

Lisätiedot

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti.

Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti. PÄÄTÖS Nro 9/07/2 Dnro ISY-2006-Y-201 Annettu julkipanon jälkeen 17.1.2007 HAKIJA Ruokolahden kunta ASIA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Kyläjärveen ja töidenaloittamislupa, Ruokolahti. HAKEMUS

Lisätiedot

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola

Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Nastola Etelä-Suomi Päätös Nro 83/2010/4 Dnro ESAVI/213/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.6.2010 ASIA LUVAN HAKIJA Lämmönkeräysputkiston sijoittaminen Iso-Kukkanen-järveen ja töiden aloittaminen ennen päätöksen

Lisätiedot

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige

Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012. Kaupunginvaltuusto Stadsfullmäktige Gallträsk-järven kunnostus imuruoppaamalla 2005-2011 Projektiesittely Kaupunginvaltuusto 6.2.2012 Gallträsk-järvi Gallträsk on Kauniaisten ainoa järvi. Järven pinta-ala ala on 11,7 hehtaaria, keskisyvyys

Lisätiedot

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren

Lisätiedot

Sähkökaapelien rakentaminen Aurajoen alitse ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku

Sähkökaapelien rakentaminen Aurajoen alitse ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 61/2010/4 Dnro ESAVI/305/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 6.5.2010 ASIA HAKIJA Sähkökaapelien rakentaminen Aurajoen alitse ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi

Lisätiedot

Veneluiskana toimivan penkereen rakentaminen Rautaveteen, Hartola

Veneluiskana toimivan penkereen rakentaminen Rautaveteen, Hartola Etelä-Suomi Päätös Nro 105/2011/4 Dnro ESAVI/12/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 22.6.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Veneluiskana toimivan penkereen rakentaminen Rautaveteen, Hartola Hartolan

Lisätiedot

Päätös Nro 272/2011/4 Dnro ESAVI/137/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2011

Päätös Nro 272/2011/4 Dnro ESAVI/137/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2011 Etelä-Suomi Päätös Nro 272/2011/4 Dnro ESAVI/137/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2011 ASIA HAKIJA HAKEMUS Suunnitelma Runkoviemärin ja vesijohdon rakentaminen mereen väleille Hermanninsaari

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Sähkökaapelin asentaminen Kyrösjärven alitse ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Ikaalinen

Sähkökaapelin asentaminen Kyrösjärven alitse ja töiden aloittaminen ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Ikaalinen Länsi- ja Sisä-Suomi Ympäristölupavastuualue Päätös Nro 22/2010/ Dnro LSSAVI/43/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 19.10.2010 ASIA Sähkökaapelin asentaminen Kyrösjärven alitse ja töiden aloittaminen

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 60/11/2 Dnro PSAVI/19/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA

LUPAPÄÄTÖS Nro 60/11/2 Dnro PSAVI/19/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2011 ASIA LUVAN HAKIJA LUPAPÄÄTÖS Nro 60/11/2 Dnro PSAVI/19/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 6.9.2011 1 ASIA LUVAN HAKIJA Vesijohdon ja paineviemärin rakentaminen Lammasjärven ja Haatajanjärven välisen salmen alitse sekä

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 104/10/2 Dnro ISAVI/144/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2010

PÄÄTÖS Nro 104/10/2 Dnro ISAVI/144/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2010 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 104/10/2 Dnro ISAVI/144/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.11.2010 HAKIJA ASIA Siilinjärven kunta Siilinjärven kunnan pääviemäreiden, valokuitukaapelin

Lisätiedot

Päätös Nro 29/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/105/04.09/2012

Päätös Nro 29/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/105/04.09/2012 Päätös Nro 29/2013/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/105/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 18.4.2013 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen vesialueen alitse mantereen ja Nordanhällornan välille sekä

Lisätiedot

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi

Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011. Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 12/2012/2 Dnro LSSAVI/89/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 23.2.2012 ASIA Tervasen järven kunnostushankkeen toteuttamisajan pidentäminen, Lestijärvi HAKIJA Osuuskunta

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 52/2012/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2012

PÄÄTÖS Nro 52/2012/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2012 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 52/2012/2 Dnro ISAVI/24/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 28.6.2012 HAKIJA Telia Sonera Finland Oyj ASIA Tietoliikennekaapelin asentaminen Saimaan Puruveteen yleisen väylän ali

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78. Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla, LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 41/2004/4 Dnro LSY-2004-Y-78 Annettu julkipanon jälkeen 8.6.2004 ASIA HAKIJAT Vesialueen ja rannan ruoppaaminen tilan Huhtala RN:o 1:81 edustalla,

Lisätiedot

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013

LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 LUPAPÄÄTÖS Nro 33/2013/2 Dnro PSAVI/45/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 4.4.2013 1 ASIA LUVAN HAKIJA Taivallammen kunnostus, Salla Sallan yhteismetsä Tapio Sinkkilä Kuusamontie 25 98900 Salla SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Etelä-Suomi Nro 162/2010/4 Dnro ESAVI/201/04.09/2010. Paineviemärin rakentaminen Hallikkaanjoen ja Silkolanjoen alitse, Imatra.

Etelä-Suomi Nro 162/2010/4 Dnro ESAVI/201/04.09/2010. Paineviemärin rakentaminen Hallikkaanjoen ja Silkolanjoen alitse, Imatra. Päätös Etelä-Suomi Nro 162/2010/4 Dnro ESAVI/201/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.9.2010 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Hallikkaanjoen ja Silkolanjoen alitse, Imatra. Jääsken Jätevesiosuuskunta

Lisätiedot

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010

Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 Etelä-Suomi Päätös Nro 46/2010/3 Dnro ESAVI/492/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.9.2010 ASIA Ympäristönsuojelulain 101 :ssä tarkoitettu hakemus 17.3.2010 annetun ympäristölupapäätöksen nro 7/2010/3

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Vesialueen täytön pysyttäminen läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen kuuluvalla Tervahaudanlahdella, Lappeenranta

Vesialueen täytön pysyttäminen läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen kuuluvalla Tervahaudanlahdella, Lappeenranta Etelä-Suomi Päätös Nro 212/2010/4 Dnro ESAVI/370/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 15.11.2010 ASIA Vesialueen täytön pysyttäminen läntisen Pien-Saimaan vesialueeseen kuuluvalla Tervahaudanlahdella,

Lisätiedot

Päätös Nro 24/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/81/04.09/2013

Päätös Nro 24/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/81/04.09/2013 Päätös Nro 24/2014/2 Länsi ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/81/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen 14.3.2014 ASIA Sähkökaapelin rakentaminen Kyrösjärven alitse välille Poussanlahti- Isosaari, Hämeenkyrö HAKIJA

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku

Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen ruoppaus Papinsaaressa kiinteistöllä 853-58-5-2, Turku Etelä-Suomi Päätös Nro 79/2010/4 Dnro ESAVI/124/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2010 ASIA HAKIJA MERKINTÄ HAKEMUS Suunnitelma Laiturin, veneen kiinnityspaalujen ja poijun rakentaminen sekä vesialueen

Lisätiedot

PÄÄTÖS Nro 33/2011/2 Dnro ISAVI/28/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011

PÄÄTÖS Nro 33/2011/2 Dnro ISAVI/28/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011 Itä-Suomi Ympäristölupavastuualue PÄÄTÖS Nro 33/2011/2 Dnro ISAVI/28/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 27.5.2011 HAKIJA Suur-Savon Sähkö Oy ASIA Kaapelin rakentaminen Saimaan Hampunsalmeen Liiansaaren

Lisätiedot

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista, Etelä-Suomi Päätös Nro:t 1) 51/2010/2 2) 52/2010/2 Dnro:t 1) ESAVI/554/04.08/2010 2) ESAVI/569/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.10.2010 ASIA 1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman

Lisätiedot

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi

Valmistelija/lisätiedot: Kaupunginsihteeri Juha Willberg, puh. 040 501 1561 etunimi.sukunimi@lappeenranta.fi Kaupunginhallitus 237 19.05.2014 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle UPM Kymmene Oyj:n hakemukseen Itä-Suomen aluehallintoviraston päätöksessä nro 66/10/2 asetetun määräajan pidentämiseksi 507/11.01.01.01/2014

Lisätiedot

Sähkökaapelin rakentaminen Kivilammen alitse sekä valmistelulupa, Saarijärvi, Uurainen. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti

Sähkökaapelin rakentaminen Kivilammen alitse sekä valmistelulupa, Saarijärvi, Uurainen. Vesilain 3 luvun 3 :n 4) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti Länsi- ja Sisä-Suomi PÄÄTÖS Nro 22/2013/2 Dnro LSSAVI/102/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 27.3.2013 ASIA HAKIJA Sähkökaapelin rakentaminen Kivilammen alitse sekä valmistelulupa, Saarijärvi, Uurainen

Lisätiedot

Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki

Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki Etelä-Suomi Päätös Nro 194/2010/4 Dnro ESAVI/423/04.09/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.10.2010 ASIA HAKIJA Kullasvuori-Mainiemen venesataman rakentaminen Padasjoenselän Saunalahteen Päijänteelle, Padasjoki

Lisätiedot

Paineviemärin rakentaminen Kokemäenjoen alitse Kuurolan kylästä Järilän kylään ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista,

Paineviemärin rakentaminen Kokemäenjoen alitse Kuurolan kylästä Järilän kylään ja töiden aloittaminen ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista, Etelä-Suomi Päätös Nro 264/2011/4 Dnro ESAVI/123/04.09/2011 Annettu julkipanon jälkeen 16.12.2011 ASIA HAKIJA Paineviemärin rakentaminen Kokemäenjoen alitse Kuurolan kylästä Järilän kylään ja töiden aloittaminen

Lisätiedot

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen?

Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Oma yksityinen vesialue vai osuus yhteiseen? Teemu Ulvi Suomen ympäristökeskus 25.3.2015 Kalliolan koulu 26.3.2015 Paimelan koulu Vesialueen omistajan oikeudet Oikeus päättää omaisuutensa käytöstä Voi

Lisätiedot

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo

Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138 edustalla Kallbäckin kylässä, Sipoo Etelä-Suomi PÄÄTÖS Nro 12/2013/2 Dnro ESAVI/56/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 6.2.2013 ASIA Jo rakennetun laiturin pysyttäminen yhteisellä alueella RN:o 876:5 kiinteistön Fredriksdal RN:o 3:138

Lisätiedot

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 ASIA 1 (5) Lohjan kaupungin ympäristölautakunta ASIA PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPA- MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta 12.4.2012 73 Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen 19.4.2012 Ympäristönsuojelulain

Lisätiedot