~ 1 ~ Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyyti ry UHKAAKO BURNOUT NYKYAJAN NUORTA?
|
|
- Niina Tamminen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ~ 1 ~ Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyyti ry UHKAAKO BURNOUT NYKYAJAN NUORTA? Suurin osa nuorista voi psyykkisesti hyvin ja selviytyy tasapainoisesti sekä opiskelussa että työelämässä. Osalla on kuitenkin pitkään jatkuvia psyykkisiä oireita ja mielenterveyden sekä käyttäytymisen häiriöitä. Tällä hetkellä 20 % suomalaisista nuorista voi huonosti ja vaarana on, että osa nuorista syrjäytyy. Kyse ei ole vain suomalaisesta ilmiöstä, vaan se koskee koko maaliman nuorisoa. Maailman terveysjärjestön, WHO:n Mind projekti Helping Youth overcome Mental Health Problems vuodelta 2007 toteaa nuorten mielenterveyden olevan maailmanlaajuisesti olevan tärkeä mutta laiminlyöty alue. Nuoret ovat tulevaisuutemme ja tulevan yhteiskunnan perusta. Monet henkiset ongelmat ja sairaudet alkavat nuoruuden aikana ja jatkuvat aikuisuuteen. Tämä johtaa vaikeisiin emotionaalisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin, jotka koskevat sekä yksilöitä ja perheitä, jos niitä ei hoideta. Varhainen puuttuminen, havaitseminen ja mielenterveyden häiriöiden hoito on erittäin kustannustehokasta ja se estää pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aikuisuudessa. Henkiset ongelmat lisääntyvät nuorten keskuudessa. Projektissa esitetään lisääntyvien häiriöiden syyksi yhteiskunnan nopea sosiaalinen muutos, globalisaatio, urbanisoituminen, sosiaalinen isolaatio, työttömyys ja köyhyys. Paineet ja kilpailu lisääntyvät koulussa, yliopistossa ja työelämässä. Ikätovereiden taholta tuleva paine, kiusaaminen, yksilön ja perheen kriisit ovat vaikuttavia tekijöitä. Traditionaalisten arvojen romahtaminen johtaa erilaisiin perheen sisäisiin ja vanhempien ja lasten välisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Nuorten mielenterveysongelmat ovat ja tulevat olemaan tulevaisuuden haaste. Mind-projekti kysyy, mitä tehdä? Monien ehdotusten joukosta erottautuvat seuraavat: Yhteiskunnan päättäjien, johtajien ja median tulee kiinnittää huomioita nuorten mielenterveysongelmiin. On luotava ohjelmia, joilla nuorten itsetuntoa voidaan edistää tai korjata ja rakentaa nuorten mielenterveyttä edistävä sosiaalinen ja fyysinen ympäristö. Terveyspalveluja tulee kehittää niin, että ne pystyvät tarjoamaan hyvää hoitoa ja tukea nuorille, joilla on mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi tulisi huomioida terveys- ja koulutuspolitiikassa vuoden kuluttua meillä tulee olemaan huikeaa uutta tietoa aivojen toiminnasta. Jo nyt tiedetään aivojen kehityksen jatkuvat ikävuoteen asti. Aivotutkimus kertoo myös vakuuttavalla tavalla kuinka tytöt kehittyvät ennen poikia ja kuinka tytöt saavuttavat tietyt aivojen toimintavalmiudet ennen poikia. Kehitysero vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen. Aivotutkimus antaa meille uutta tietoa ymmärtää tyttöjen ja poikien erilaista oppimisvalmiutta, heidän erilaista toiminnallisuutta sekä kypsyysastetta ja oman itsen säätelyä. Tulevaisuudessa nuoruusikä tullaan määrittelemään uudestaan ja tyttöjen ja poikien välinen kehitysero huomioidaan mm. koulutuksessa. Yhteiskunta tulee entistä monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi. Tietokonemaailman hallitsema yhteiskunta vaatii, että nuoren täytyy kehittää kykyjään operoidakseen teknologisessa ympäristössä, hankkimaan tietoja ja taitoja selviytyäkseen. Kamppailu, suoriutuminen, selviytymispaine ja kilpailu tulevat säätelemään nuoren kehitystä. Biologinen ja psykososiaalinen kypsyminen ovat ensimmäistä kertaa ihmisten historiassa eriaikaisia tapahtumia. Nykypäivän yhteiskunnalliset ja sosiaaliset velvoitteet ovat niin monimutkaisia, että psykososiaalinen kypsyys saavutetaan vasta kolmannella vuosikymmenellä.
2 ~ 2 ~ Nuoruusvaiheen alku määräytyy selkeästi biologisista tekijöistä. Kehon biologinen kypsyminen muuttaa lapsen suhteen ympäristöön ja itseensä. Tässä vaiheessa ajattelurakenteet kypsyvät vähitellen aikuisen tasolle. Varhaisnuoruus alkaa vuoden ikäisenä. Tätä seuraa keskinuoruus vuoden ikäisenä ja viimeisenä myöhäisnuoruus vuoden ikäisenä. Nuoruusajan käsite on laajentunut. Nykyään nuoruus alkaa varhemmin ja sen päättymisajankohta on usein lähempänä 30 vuotta. Vuonna 2008 julkaistussa kouluterveyskyselyssä kerättiin tietoa muutoksista nuorten hyvinvoinnissa peruskoulun (luokkien 8.-9.) ja lukion (luokkien 1.-2.) oppilailta vuodesta 1998 alkaen vuoteen Kyselyn mukaan 17 % peruskoulun oppilaista ja 18 % lukiolaisista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Oppilaiden päivittäin ja viikoittain kokemat oireet sekä masentuneisuus lisääntyivät vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen tapahtui pieni tilapäinen käänne parempaan, jonka jälkeen oireet alkoivat yleistyä. Rimpelän (2005) mukaan nuorten masennus lisääntyi 1990-luvun lopulla. Vuonna 2001 kouluterveyskyselyn mukaan vaikeaa tai keskivaikeaa depressiota esiintyi 12 %:lla peruskoulujen oppilaista. Kouluterveyskyselyn (2008) mukaan vuosina 2006/ %:lla peruskoulujen oppilaista esiintyi keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Lukiolaisten masentuneisuus oli samalla tasolla kuin aiemmin; noin 10 % koki keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Koulu-uupumus oli yhtä yleistä kuin peruskoululaisilla eli 12 %. Masennus on tärkein yksittäinen itsemurhan vaaratekijä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat korkeimpia Euroopassa. Yli neljäsosa vuotiaiden kuolemista on itsemurhia. (Rimpelä 2005) Suurin osa (90-95 %) nuorista paranee masennuksestaan vuoden aikana, mutta masennuksen uusiutuminen on yleistä (Karlsson ym. 2005). Nuorilla, joilla oli lukioaikana pitkäaikaisia tai toistuvia masennusoireita, todettiin nuorina aikuisina muita useammin mielenterveyshäiriöitä, samanaikaissairastamista, huonoa toimintakykyä ja alkoholiongelmia (Aalto-Setälä 2002). Siksi nuoruuden masennukseen olisi tärkeä puuttua jo mahdollisimman varhain. Paitsi fyysiseen hyvinvointiin, masentuneisuuden on havaittu olevan yhteydessä myös nuorten sosiaalisiin suhteisiin. Masentuneisuus ja yksinäisyys vaikuttavat kulkevan käsi kädessä, vaikka niiden syy-seuraus-suhdetta on vaikea nimetä (Elonen 2005). Masentuneiksi oirehtivalle nuorelle vanhempien, muiden aikuisten ja ystävien tarjoama tuki olisi tärkeää (Karlsson & Marttunen 2007). Nuoret eivät aina välttämättä tunnista oireitaan, eivätkä siksi osaa hakea apua masentuneisuuteensa (Laine 2006). Siten masentunut nuori voi jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Nuorilla, jotka kokevat sosiaalisen tukensa hyväksi on havaittu oirehtivan vähemmän kuin nuorten, jotka kokevat puutteita sosiaalisessa tuessa. (Kaltiala - Heino ym. 2001). Kouluterveyskyselyn (2008) mukaan peruskoululaisista koki väsymystä päivittäin 15 % ja lukiolaisista 14 %. Jyväskylän yliopiston ja WHO:n koululaistutkimuksen mukaan yli 70 % suomalaisista yli 15-vuotiaista koululaisista käy iltaisin nukkumaan klo 23 tai myöhemmin. Vastaava luku 20 vuotta aikaisemmin oli vain 30 %. Rimpelän (2005) mukaan väsymys lisää vaikeuksia selvitä koulutyöstä ja aiheuttaa muita stressioireita, kuten jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta tai päänsärkyä. Uniongelmat huonontavat elämänlaatua ja kokonaisterveydentilaa. Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset, keskimäärin kahdeksasta yhdeksään tuntia yössä. Syynä nuoren liian vähäiseen yöuneen ovat mm. omassa kehossa tapahtuvat nopeat muutokset, elämäntyylin valinta ja sosiaalinen paine. Riittävä ja riittävän hyvälaatuinen yöuni on edellytyksenä myös oppimiselle ja muistille.
3 ~ 3 ~ Unen vähyydellä on suora yhteys suuriin kansantauteihin. Unen vähyyden seurauksena insuliinin tuotanto voi häiriintyä. Se altistaa diabetekselle, sepelvaltimotaudeille ja kolesterolin nousulle. Uni-valverytmi on nykyisin monella epäsäännöllinen. Yksi psykiatri Tiina Paunion tutkimusryhmän merkittävä löytö on ollut, ettei masennus välttämättä aiheuta unettomuutta, vaan pikemminkin päinvastoin: huono tai vähäinen uni johtaa masennukseen. Sekä peruskoululaisilla että lukiolaisilla ylipainoisuus lisääntyi kouluterveyskyselyn (2008) mukaan. Yläkoululaisten ylipainoisuus oli lisääntynyt vuodesta 1998/1999 vuoteen 2006/2007 mennessä 11 %:sta 16 %:iin. Lukiolaisilla ylipaino oli noussut tänä ajanjaksona 11 %:sta 14 %:iin. Liian vähän liikuntaa viikossa harrastavia oli eniten vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen osuus pienentyi 59 %:sta 54 %:iin. Ylipainoa ehkäistään oikeilla ruokailutottumuksilla, liikunnalla ja säännöllisellä päivärytmillä, myös hyvänlaatuisella unella. Mitä aikaisemmin paino-ongelmiin puututaan, sitä helpompaa painonhallinta on. Ravinnon energiapitoisuuden nousu ja arkiliikunnan väheneminen ovat yhteydessä ylipainon yleistymiseen. Myös juomatavat ovat muuttuneet ja energia- sekä urheilujuomien käytön lisääntyminen vaikuttaa ravitsemukseen ja suun terveyteenkin. (Finravinto 2007) Rimpelä (2003) esittää, että sosiaali- ja koulutusryhmien välisten terveyserojen sekä koulutuksellisen syrjäytymisen perusta muodostuu jo kouluiässä. Syrjäytymisen, epäterveellisten elämäntapojen ja huonon koulumenestyksen noidankehä alkaa varhaisessa teini-iässä. Oppilaiden terveys on voimakkaassa yhteydessä kouluarvosanoihin: huonot kouluarvosanat, huonoksi koettu terveydentila ja pitkäaikaissairaudet liittyvät toisiinsa. Syrjäytymiskehityksen ehkäisy on nuorten terveyden edistämisen keskeinen haaste. Pirjo Terhon (2003) mukaan terveystiedon opetus, terveysneuvonta ja -kasvatus ovat keskeinen osa nuorison terveyden edistämistä. Neuvonnalla pyritään kehittämään nuorten motivaatiota ja myönteisiä asenteita terveellisiä elämäntapoja kohtaan sekä antamaan tietoja ja taitoja niiden toteuttamiseen. Nuorten tulee oppia sopeutumaan nuoruusiän mukanaan tuomiin muutoksiin ja hallitsemaan uusia ja usein ongelmallisia elämäntilanteita ja sosiaalisia paineita. Tavoitteena on, että nuoret saavat tietoa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja ymmärtävät elämäntapojensa terveysvaikutukset. Näin he voivat tehdä tarkoituksenmukaisia päätöksiä ja valintoja omassa elämässään. Terveystiedon opetuksen perimmäisenä tarkoituksena on turvata nuorille mahdollisimman terve ja riskitön kasvu ja kehitys sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Koska voimavarat ovat rajallisia, kaikille nuorille suunnatun terveysneuvonnan on keskityttävä terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävien ja parantavien elämäntapojen edistämiseen ja sellaisten epäterveellisten elämäntapojen ja sairauksien ehkäisyyn, joilla on suuri kansanterveydellinen tai - taloudellinen merkitys. Onnistuneella nuorison terveysneuvonnalla pystytään vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja koko kansanterveyteen. (Terho 2003.) Kouluterveyskyselyjen perusteella nuorten elinoloissa on tapahtunut viime vuosina paljon myönteistä kehitystä. Tämä näkyy selvimmin aineellisen hyvinvoinnin lisääntymisenä, tupakoinnin vähentymisenä, päihteiden käytön vähenemisenä sekä nuorten ja vanhempien vuorovaikutuksen paranemisena. Myönteinen kehitys näyttää kuitenkin pysähtyneen viime vuosina. Vaikka nuorten elinoloissa, kouluoloissa ja terveystottumuksissa on tapahtunut 2000-luvulla lähes yksinomaan myönteistä kehitystä, se ei näy parantuneena terveytenä. Lukiolaisten kokemissa oireissa ei ole tapahtunut lainkaan muutoksia 2000-luvulla ja yläluokkalaisten oireet ovat pää-
4 ~ 4 ~ osin yleistyneet vuosi vuodelta. Tyytymättömyys koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on lisääntynyt. Lisäksi niska- hartianseudun oireet ja päänsärky yleistyivät peruskoulun yläluokkalaisilla. Ylipainoisten osuus lukiolaisista ja yläluokkalaisista on kasvanut vuosi vuodelta. Vaikka liikuntatottumukset ovat parantuneet, liikuntaa harrastaa edelleen vain noin puolet nuorista. (Luopa, P., Pietikäinen, M. & Jokela, J., 2008) Psyykkinen oireilu yleistyy nuoruudessa ja psykiatristen häiriöiden esiintyvyys nuorilla on lapsiin verrattuna kaksinkertaista (Marttunen & Pelkonen 1998). Terhi Aalto-Setälän (2002) mukaan vähintään lievästä masennuksesta kärsii arviolta neljännes suomalaisista nuorista. Masennus on hänen mukaansa yksi harvoista nuorten piirissä lisääntyvistä ongelmista. Masennustilojen ilmaantuvuuden huippukohta on vuoden iässä. Nuorilla tytöillä sairastumisriski on kaksinkertainen poikiin nähden. Iän ja sukupuolen lisäksi keskeisiä depression riskitekijöitä ovat mm. perimä ja erityisesti vanhemman vakava masennus, tietyt temperamenttipiirteet, vaikeat elämäntapahtumat kuten menetykset ja erokokemukset, kaltoin kohtelu ja laiminlyönnit sekä sosiaalisen tuen puute. Siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja lukioon on haastava vaihe monelle nuorelle. Koulu-uupumus on pitkittynyt kouluun liittyvä stressioireyhtymä, joka näkyy uuvuttavana väsymyksenä, kouluun liittyvänä kyynisyyden kokemuksina ja riittämättömyyden tunteina. Koulu-uupumusta aiheuttaa kielteinen kouluilmapiiri, joka ilmenee kiireisenä ja rauhattomana työskentelyilmapiirinä. Erityisesti siirtymä lukioon uuvuttaa nuoria. Koulu-uupumusta selvittäneen tutkimuksen mukaan jopa joka viides lukiolaistyttö kärsii uupumuksesta. Tytöt menestyvät, mutta uupuvat. Varsinkin tyttöjen riittämättömyyden tunteet lisääntyvät lukiossa. Nuoret tarvitsevat tukea siirtyessään koulutusvaiheessa toiseen. Hyvä itsearvostus toimii suojaavana tekijänä. Koulun aikuisten ja erityisesti kouluterveydenhuollon tuki vähentävät koulu-uupumusta. Opettajien myönteinen suhtautuminen ja motivointi tukevat lukiolaisia. Mitä enemmän lukiolaiset saavat myönteistä kannustutusta opettajilta, sitä vähemmän he kokevat koulu-uupumusta. (Salmela-Aro, 2008). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kasvava syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten ja kelan maksamien sairauspäivärahojen taustalla. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on kasvanut vuotiailla miehillä 91,7 % ja naisilla 159,4 %. (Raitasalo,R & Maaneimi, K. 2008). Mielenterveyden häiriöt ovat yhä useammin syynä myös nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 mielenterveydenhäiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30 -vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui. Suurin osa nuorista paranee masennuksestaan vuoden aikana, mutta masennuksen uusiutuminen on yleistä (Karlsson ym. 2005). Nuorilla, joilla oli lukioaikana pitkäaikaisia tai toistuvia masennusoireita, todettiin nuorina aikuisina muita useammin mielenterveyshäiriöitä, samanaikaissairastamista, huonoa toimintakykyä ja alkoholiongelmia (Aalto-Setälä 2002). Siksi nuoruuden masennukseen olisi tärkeä puuttua jo mahdollisimman varhain. Paitsi fyysiseen hyvinvointiin, masentuneisuuden on havaittu olevan yhteydessä myös nuorten sosiaalisiin suhteisiin. Masentuneisuus ja yksinäisyys vaikuttavat kulkevan käsi kädessä, vaikka
5 ~ 5 ~ niiden syy-seuraus-suhdetta on vaikea nimetä (Elonen 2005). Masentuneiksi oirehtivalle nuorelle vanhempien, muiden aikuisten ja ystävien tarjoama tuki olisi kuitenkin tärkeää (Karlsson & Marttunen 2007). Nuoret eivät aina välttämättä tunnista oireitaan, eivätkä siksi osaa hakea apua masentuneisuuteensa (Laine 2006). Siten masentunut nuori voi jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Nuorten kokemuksen sosiaalisesta tuesta on esitetty olevan yhteydessä masentuneisuuteen. Nuorilla, jotka kokevat sosiaalisen tukensa hyväksi on havaittu oirehtivan vähemmän kuin nuorten, jotka kokevat puutteita sosiaalisessa tuessa. (Kaltiala - Heino ym. 2001). Aiempien tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että ne nuoret, joilla on läheisiä ihmissuhteita, kärsivät vähemmän ongelmia aikuistumisprosessissa (Kauppinen 2002). Sosiaalinen tuki on moniselitteinen termi, jolla viitataan niin emotionaaliseen välittämisen ilmaisuihin kuin informaatioon, joka luo tunnetta sosiaaliseen verkostoon kuulumisesta ja muiden osoittamasta arvostuksesta (Kaltiala - Heino ym. 2001). Opiskelija voi saada sosiaalista tukea niin perheestä, ystäviltä kuin koulustakin (Ojajärvi 2003). Nuoruuden kehitystehtävät ja -haasteet Nuoruus on tärkeä ikävaihe yksilön myöhemmän terveyden kannalta. Nuoruusiässä omaksuttu elämäntapa, koulutus ja elämänuran valinta luovat perustan myöhemmälle terveydelle. Nuorena valitaan elämäntyyli ja omaksutaan elämäntavat, jotka vaikuttavat suuresti siihen, miten terveenä ja miten pitkään ihminen elää. Nuorena omaksutut ravitsemus-, liikunta-, virkistäytymis- ja lepotottumukset ovat hyvin pysyviä. Nuorena valitaan psyykkiset ja sosiaaliset toimintamallit, jotka ajan myötä vakiintuvat ja vaikuttavat hyvinvointiin. Kouluympäristö merkitsee paljon nuoren tunne-elämän ja itsetunnon kehityksen kannalta. Oppilaalle voidaan opettaa reaktiotapoja, asenteita, kykyä sietää surua ja kilpailua sekä tilanteiden hallintaa ja muita elämässä tarvittavia taitoja. Siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen on ihmisen elämän suurin siirtymä. Nuorten elämäntilanne sisältää useita potentiaalisia elämäntapahtumastressin ja kroonisen rasituksen aiheita. Nuoren kokema stressi saattaa nousta näin ollen monista tekijöistä: aikuistumiseen liittyvä psykologinen kehitys sekä siihen liittyvä konkreettinen irtautuminen lapsuuden kodista, parisuhteen luominen ja perheen muodostaminen, isojen elämänuraa koskevien ratkaisujen tekeminen. Oman elämäntyylin löytäminen, maailmankatsomuksen luominen sekä perusta pitkäaikaisille kiintymyssuhteille syntyvät vuorovaikutuksessa itsen, ikätovereiden ja ympäröivän yhteisön kanssa. Irtaantuminen lapsuuden kodista ja itsenäisen elämän ja opiskelun aloittaminen voivat herättää hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Ura- tai opiskelualan valinta ei välttämättä osu oikeaan ensimmäisellä kerralla. Edellä kuvatut muutokset vaativat paljon voimavaroja. Näistä muutoksista selviämiseen voidaan nuorille ja nuorille aikuisille opettaa elämäntaitoja, jotka sisältävät tietoa ja käytännön työkaluja arjen ja elämän haasteiden kohtaamiseksi ja käsittelemiseksi. Tämän päivän nuorten terveydelle rakennetaan huomispäivän työvoiman terveys. Hyvinvointi rakentuu monista jokapäiväiseen elämään kuuluvista asioista. Siihen vaikuttavat omat henkiset voimavarat, elämäntapa sekä ympäristö, jossa elämme. Hyvinvoinnin yksi perusta on elämän-
6 ~ 6 ~ hallinta. Elämänhallinta on oman elämän koossa pitämistä, tunne siitä, että kontrolli on ihmisellä itsellään. Se on tunne, henkinen voimavara, joka edistää selviämistä stressitilanteista, kiireestä, kovista aikapaineista ja erilaisista vastoinkäymisistä. Hyvään elämänhallintaan kuuluu itsensä arvostaminen, mutta toisaalta myös realistisuus omien toiveiden ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Kun elämänhallinnan tunne on hyvä, ihminen pystyy luomaan elämälleen mielekkäitä tavoitteita, omistautuu asioille ja ponnistelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän kokee voivansa hyvin, huolehtii itsestään, eikä stressaannu yhtä herkästi, ei masennu tai ahdistu kohtuuttomasti muutostilanteissa vastoinkäymisien tai muiden stressaavien elämäntilanteiden kohdatessa Kielteinen käsitys omasta itsestä sen sijaan saattaa johtaa toistuviin epäonnistumisiin ja kierteeseen, joka heikentää itsetuntoa ja elämänhallinnan tunnetta. Ongelmat ihmissuhteissa, rahahuolet ja tulevaisuuden epävarmuus heikentävät elämänhallintaa. Ne voivat heijastua erilaisina oireina: unihäiriöinä, haluttomuutena, ahdistuksena, väsymyksenä ja jopa masennuksena ja uupumuksena. Nyyti ry:n Elämäntaitoja nuorille ja nuorille aikuisille -projekti Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on tukea opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintataitoja sekä kehittää ja tuottaa näitä tukevia palveluita tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoille. Olemme käynnistäneet tämän vuoden huhtikuussa nelivuotinen Elämäntaitoja nuorille ja nuorille aikuisille masennuksen ehkäisyyn - projektin, jonka rahoittajina ovat Raha-automaattiyhdistys ja opetusministeriö. Elämäntaitokurssin taustalla on Kalifornian yliopistossa kehitetty kognitiivis-behavioraalinen interventio masennuksen hoitoon (Control your depression: Lewinsohn, Muñoz, Youngren, & Zeiss, 1978). Intervention pääosa-alueet ovat mukavan tekemisen lisääminen, ihmissuhdetaitojen harjoittelu ja ajatustottumusten muuttaminen. Suomeen intervention on tuonut Katriina Kuusi ja Tarja Koffert vuonna 1996 Depressiokoulu-nimellä (Kuusi & Koffert, 2003). Olemme kehittäneet vuonna 2003 depressiokoulun materiaalista henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa edistävä kurssin. Kurssi on ollut menestys ja 95 % osallistujista on kokenut voivansa hyödyntää oppimiaan taitoja elämässään joko hyvin tai erittäin hyvin. Tänä keväänä käynnistyneen projektin konkreettisena tavoitteena on kehittää Elämäntaitokurssin sisältöä vahvistamalla siinä liikunnan osuutta sekä lisäämällä siihen kokonaan uusina osina uni ja ravinto. Lisäksi tavoitteena on kehittää vastaavanlainen Elämäntaitokurssi verkkoon. Tarkoituksena on saada levitettyä sekä kasvokkainen että Internetissä toimiva Elämäntaitokurssi opiskelemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten saataville. Palvelu on luotu vastaamaan nykypäivän elämäntyyliä, jossa kontaktit muihin ihmisiin sisältävät myös kommunikoinnin internetin välityksellä. Elämäntaitoa verkossa -kokonaisuuden tavoitteena on edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja elämänhallintaa antamalla käytännön työkaluja arjen ja elämän haasteiden kohtaamiseen ja käsittelemiseen. Täten palvelu on myös tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamaan elämäänsä ja löytämään terveellisiä tapoja ohjata ja käsitellä elämäänsä. Projektin kohderyhmänä olevat nuoret ja nuoret aikuiset muodostavat lähes miljoonan väestöpohjan. Nuorten ja nuorten aikuisten kohderyhmästä noin 70 % opiskelee. Opiskelemassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset ovat tavoitettavissa jo olemassa olevien koulutusorganisaatioiden
7 ~ 7 ~ kautta. Projektin tuloksena tuotettavat palvelut tukevat yhteisöllisyyttä ja ne on tarkoitus saattaa olemassa olevien organisaatioiden kautta lukioihin, ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin sekä tiede- ja taidekorkeakouluihin. Elämäntaitoa verkossa -kokonaisuutta pyritään kehittämään yhteistyössä Kalifornian yliopiston kanssa. Kalifornian yliopistossa on alkuperäisestä materiaalista edelleen kehitetty Manual for group cognitive-behavioral therapy of major depression - A reality management approach (2000) interventio, jonka materiaalia on käytetty täydennyksenä Elämäntaitoa verkossa - kokonaisuudessa. Elämäntaitoa verkossa -kokonaisuudesta on suunnitteilla Elina Marttisen väitöskirjatutkimus Skills for Life in the Web-intervention in supporting and maintaining subjective well-being in emerging adulthood Jyväskylän yliopistoon. LÄHTEITÄ: Aalto-Setälä, T Depressive Disorders among Young Adults. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A22/2002. Ellonen, N Paikallisyhteisöjen sosiaalisen pääoman merkitys nuorten masentuneisuudessa ja riskikäyttäytymisessä. Nuorisotutkimus 23 (2), Elämäntaitoa verkossa. Toiminnallinen määrittely, Nyyti ry (julkaisematon). Kaltiala-Heino, R. & Rimpelä, M. & Rantanen, P. & Laippala, P Adolescent depression: the role of discontinuities in life course and social support. Journal of Affective Disorders 64 (2001), Karlsson, L. & Marttunen, M Nuorten depressio. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B10/2007. Kauppinen, T Koulun yhteisöllisyys ja nuorten kasvuverkosto. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 267. Kunttu, K. & Huttunen, T Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Helsinki. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45 Laine, S Nuorten salattu masennus. Teoksessa Puuronen, A. (toim.) Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura: Julkaisuja 63. Luopa, P., Pietikäinen, M., & Jokela, J. (2008). Kouluterveyskysely : Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot. Stakesin Raportteja-sarja 23/2008 Marttunen, M. & Pelkonen, M Nuorten masennustilat vakavampia kuin uskottu. Suomen lääkärilehti 1998: Elämäntaitokurssi. Nyyti ry. Haettu osoitteesta Ojajärvi, A Kestääkö kaverisi. Lukiolaisten hyvinvointitutkimus Suomen Lukiolaisten liitto. Raitasalo,R & Maaneimi, K Mielenterveyden häiriöt syrjäyttävät nuoria työelämästä. Sosiaalivakuutus 6/08, s.8-
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia
Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia
Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä
LisätiedotVuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia
Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta
LisätiedotElämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki
Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut
LisätiedotMiksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy?
Miksi nuorisopsykiatristen palveluiden kysyntä lisääntyy? Joitakin havaintoja kentältä Tampereelta kahdenkymmenen vuoden perspektiivistä ja 38 vuoden kokonaisperspektiivistä peruskoulusta kokonaisuudessaan
LisätiedotPuhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT
Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotLukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotTiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008
LisätiedotHyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi
Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotAmmatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa Kouluterveyskysely THL: Kouluterveyskysely 1
Ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi Lapissa 2008 2010 Kouluterveyskysely 2010 3..2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 49 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotMaakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa
Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotKouluterveyskysely 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 0 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit lukion 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijat muutokset 00 0 sukupuolten väliset erot vuonna 0 Tiedosta
LisätiedotLiikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä
Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom
LisätiedotKouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 2008
Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely Kanta- Hämeessä 200 lukion 1. ja 2. vuosikurssin i opiskelijat muutokset 2000, 2004 200 200 sukupuolten väliset erot vuonna 200 Tiedosta hyvinvointia
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotKouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto
Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010
Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotUutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lape -päivät, Helsinki
Uutta tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista Nina Halme, erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 22.9.2017 Lape -päivät, Helsinki Uudistunut Kouluterveyskysely Tietoa perusopetuksen oppilaiden
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotNäkökulmia Kouluterveyskyselystä
Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen
LisätiedotKouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta
Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotRATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN
RATKAISUJA TULEVAISUUDEN TYÖKYKYYN Nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyden edistämisen toimenpideohjelma NYYTI RY:N VAIKUTTAMISEN STRATEGIA Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu nuorten ja opiskelijoiden
LisätiedotAmmattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011
Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotKouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely
Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotLaajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena
Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKouluterveyskyselyn 2015 tuloksia
Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon
LisätiedotWHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä
Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 1 WHO yhteistyökeskuksen toiminta Vaasan alueyksikössä Mielenterveystyön yhteistyökokous Vaasa 19.4.2007 pvm/nn Tiedosta hyvinvointia Vaasan alueyksikkö 2 Taustaa
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotKansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM
Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM Mitä toimintakyky on? Toimintakyky tarkoittaa ihmisen fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,
LisätiedotSähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit
Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista 19.4.2018 Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion
LisätiedotPeruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/ THL: Kouluterveyskysely
Peruskoulun 8. ja 9. luokan tyttöjen hyvinvointi 2004/2005 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat eivät tiedä aina
LisätiedotVanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto
Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotMitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?
Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2005-2013 Peruskoulun 8. ja 9. luokan pojat Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä
LisätiedotMielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen
Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten
LisätiedotKOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti
1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa
LisätiedotKasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä
Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Otteita tuloksista Työryhmä Johtava hoitaja Hannele Nikander-Tuominen Johtava koulupsykologi Cecilia Forsman Terveydenhoitaja Nina Itälä Johtava rehtori Vesa Malin Lukion rehtori
LisätiedotKouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija
Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja
LisätiedotAnna Erkko Projektisuunnittelija
Biomedicum 5.11.2013 Lapsen ja nuoren mielenterveyden vahvistaminen oppilashuoltotyössä Anna Erkko Projektisuunnittelija Susanna Kosonen Projektisuunnittelija Suomen Mielenterveysseura Maailman vanhin
LisätiedotNuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotToisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus
Toisen asteen opiskelijoiden kouluhyvinvointi ja osallisuus Kouluterveyskysely 2017 18.1.2018 Pk-seudun Kouluterveyskyselyseminaari/Kivimäki THL 1 Esityksen sisältö Yleistä Kouluterveyskyselystä Sähköinen
LisätiedotALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS
ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN
LisätiedotYksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi
Yksin asuvat toimeentulo, terveys ja hyvinvointi Tuloksia tiivistetysti Anneli Miettinen, Väestöliitto (nyk. Kela) Toimeentulovaikeudet yleisempiä yksin asuvilla Yksin asuvilla toimeentulovaikeudet olivat
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotTerveystrendit korkeakouluopiskelijoilla
AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotOppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö
Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotNuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
Lisätiedottutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari
Nuorten mielenterveys Jaana Suvisaari tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö 28.2.2017 Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Nuoruusikä: 13 22 -vuotiaat 28.2.2017 Nuorten
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana
LisätiedotMielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011
Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotNuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Keski-Suomessa vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pirkanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään
LisätiedotNuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2009-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden tytöt (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotMiten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013
Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013 THL 5.2.2014 Tutkija Hanne Kivimäki Aiheet Perustietoa Kouluterveyskyselystä Valtakunnalliset tulokset 2013 Tulosten hyödyntäminen
LisätiedotLasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010
Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä
LisätiedotNuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö
Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.
LisätiedotMikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk!
Mikä masentaa maailman onnellisinta kansaa? Sari Aalto-Matturi, Toiminnanjohtaja, Suomen Mielenterveysseura SOSTEtalk! 3.10.2017 3.10.2017 2 Suomi on maailman vakain valtio. vapain maa, Norjan ja Ruotsin
LisätiedotLataa Nuoruudesta kohti aikuisuutta - Pirjo Kinnunen. Lataa
Lataa Nuoruudesta kohti aikuisuutta - Pirjo Kinnunen Lataa Kirjailija: Pirjo Kinnunen ISBN: 9789514486234 Sivumäärä: 183 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 34.81 Mb Mitä nuori kokee, tuntee ja ajattelee -
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn
LisätiedotNuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely
Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotTHL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.
THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
LisätiedotAmmatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/ THL: Kouluterveyskysely
Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden poikien hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 40 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat
LisätiedotKokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen
Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden
LisätiedotELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti
ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotTEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA
TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr
LisätiedotLappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022
Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022 Painopistealueet Kivijalka: Turvallinen oppisympäristö Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen Kannustava ilmapiiri
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotKouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset
Kouluterveyskysely 2017 - Vantaan kaupungin tulokset 4. 5.-luokkalaisten tulokset HYVINVOINTI JA YSTÄVÄT Lähes kaikki (90 %) ovat tyytyväisiä elämäänsä, pojat useammin kuin tytöt. Suuri osa (86 %) kokee
Lisätiedot