~ 1 ~ Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyyti ry UHKAAKO BURNOUT NYKYAJAN NUORTA?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "~ 1 ~ Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyyti ry UHKAAKO BURNOUT NYKYAJAN NUORTA?"

Transkriptio

1 ~ 1 ~ Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyyti ry UHKAAKO BURNOUT NYKYAJAN NUORTA? Suurin osa nuorista voi psyykkisesti hyvin ja selviytyy tasapainoisesti sekä opiskelussa että työelämässä. Osalla on kuitenkin pitkään jatkuvia psyykkisiä oireita ja mielenterveyden sekä käyttäytymisen häiriöitä. Tällä hetkellä 20 % suomalaisista nuorista voi huonosti ja vaarana on, että osa nuorista syrjäytyy. Kyse ei ole vain suomalaisesta ilmiöstä, vaan se koskee koko maaliman nuorisoa. Maailman terveysjärjestön, WHO:n Mind projekti Helping Youth overcome Mental Health Problems vuodelta 2007 toteaa nuorten mielenterveyden olevan maailmanlaajuisesti olevan tärkeä mutta laiminlyöty alue. Nuoret ovat tulevaisuutemme ja tulevan yhteiskunnan perusta. Monet henkiset ongelmat ja sairaudet alkavat nuoruuden aikana ja jatkuvat aikuisuuteen. Tämä johtaa vaikeisiin emotionaalisiin ja sosiaalisiin vaikeuksiin, jotka koskevat sekä yksilöitä ja perheitä, jos niitä ei hoideta. Varhainen puuttuminen, havaitseminen ja mielenterveyden häiriöiden hoito on erittäin kustannustehokasta ja se estää pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aikuisuudessa. Henkiset ongelmat lisääntyvät nuorten keskuudessa. Projektissa esitetään lisääntyvien häiriöiden syyksi yhteiskunnan nopea sosiaalinen muutos, globalisaatio, urbanisoituminen, sosiaalinen isolaatio, työttömyys ja köyhyys. Paineet ja kilpailu lisääntyvät koulussa, yliopistossa ja työelämässä. Ikätovereiden taholta tuleva paine, kiusaaminen, yksilön ja perheen kriisit ovat vaikuttavia tekijöitä. Traditionaalisten arvojen romahtaminen johtaa erilaisiin perheen sisäisiin ja vanhempien ja lasten välisiin arvoihin ja tavoitteisiin. Nuorten mielenterveysongelmat ovat ja tulevat olemaan tulevaisuuden haaste. Mind-projekti kysyy, mitä tehdä? Monien ehdotusten joukosta erottautuvat seuraavat: Yhteiskunnan päättäjien, johtajien ja median tulee kiinnittää huomioita nuorten mielenterveysongelmiin. On luotava ohjelmia, joilla nuorten itsetuntoa voidaan edistää tai korjata ja rakentaa nuorten mielenterveyttä edistävä sosiaalinen ja fyysinen ympäristö. Terveyspalveluja tulee kehittää niin, että ne pystyvät tarjoamaan hyvää hoitoa ja tukea nuorille, joilla on mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi tulisi huomioida terveys- ja koulutuspolitiikassa vuoden kuluttua meillä tulee olemaan huikeaa uutta tietoa aivojen toiminnasta. Jo nyt tiedetään aivojen kehityksen jatkuvat ikävuoteen asti. Aivotutkimus kertoo myös vakuuttavalla tavalla kuinka tytöt kehittyvät ennen poikia ja kuinka tytöt saavuttavat tietyt aivojen toimintavalmiudet ennen poikia. Kehitysero vaihtelee yhdestä kolmeen vuoteen. Aivotutkimus antaa meille uutta tietoa ymmärtää tyttöjen ja poikien erilaista oppimisvalmiutta, heidän erilaista toiminnallisuutta sekä kypsyysastetta ja oman itsen säätelyä. Tulevaisuudessa nuoruusikä tullaan määrittelemään uudestaan ja tyttöjen ja poikien välinen kehitysero huomioidaan mm. koulutuksessa. Yhteiskunta tulee entistä monimutkaisemmaksi ja vaativammaksi. Tietokonemaailman hallitsema yhteiskunta vaatii, että nuoren täytyy kehittää kykyjään operoidakseen teknologisessa ympäristössä, hankkimaan tietoja ja taitoja selviytyäkseen. Kamppailu, suoriutuminen, selviytymispaine ja kilpailu tulevat säätelemään nuoren kehitystä. Biologinen ja psykososiaalinen kypsyminen ovat ensimmäistä kertaa ihmisten historiassa eriaikaisia tapahtumia. Nykypäivän yhteiskunnalliset ja sosiaaliset velvoitteet ovat niin monimutkaisia, että psykososiaalinen kypsyys saavutetaan vasta kolmannella vuosikymmenellä.

2 ~ 2 ~ Nuoruusvaiheen alku määräytyy selkeästi biologisista tekijöistä. Kehon biologinen kypsyminen muuttaa lapsen suhteen ympäristöön ja itseensä. Tässä vaiheessa ajattelurakenteet kypsyvät vähitellen aikuisen tasolle. Varhaisnuoruus alkaa vuoden ikäisenä. Tätä seuraa keskinuoruus vuoden ikäisenä ja viimeisenä myöhäisnuoruus vuoden ikäisenä. Nuoruusajan käsite on laajentunut. Nykyään nuoruus alkaa varhemmin ja sen päättymisajankohta on usein lähempänä 30 vuotta. Vuonna 2008 julkaistussa kouluterveyskyselyssä kerättiin tietoa muutoksista nuorten hyvinvoinnissa peruskoulun (luokkien 8.-9.) ja lukion (luokkien 1.-2.) oppilailta vuodesta 1998 alkaen vuoteen Kyselyn mukaan 17 % peruskoulun oppilaista ja 18 % lukiolaisista koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Oppilaiden päivittäin ja viikoittain kokemat oireet sekä masentuneisuus lisääntyivät vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen tapahtui pieni tilapäinen käänne parempaan, jonka jälkeen oireet alkoivat yleistyä. Rimpelän (2005) mukaan nuorten masennus lisääntyi 1990-luvun lopulla. Vuonna 2001 kouluterveyskyselyn mukaan vaikeaa tai keskivaikeaa depressiota esiintyi 12 %:lla peruskoulujen oppilaista. Kouluterveyskyselyn (2008) mukaan vuosina 2006/ %:lla peruskoulujen oppilaista esiintyi keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Lukiolaisten masentuneisuus oli samalla tasolla kuin aiemmin; noin 10 % koki keskivaikeaa tai vaikeaa masennusta. Koulu-uupumus oli yhtä yleistä kuin peruskoululaisilla eli 12 %. Masennus on tärkein yksittäinen itsemurhan vaaratekijä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat korkeimpia Euroopassa. Yli neljäsosa vuotiaiden kuolemista on itsemurhia. (Rimpelä 2005) Suurin osa (90-95 %) nuorista paranee masennuksestaan vuoden aikana, mutta masennuksen uusiutuminen on yleistä (Karlsson ym. 2005). Nuorilla, joilla oli lukioaikana pitkäaikaisia tai toistuvia masennusoireita, todettiin nuorina aikuisina muita useammin mielenterveyshäiriöitä, samanaikaissairastamista, huonoa toimintakykyä ja alkoholiongelmia (Aalto-Setälä 2002). Siksi nuoruuden masennukseen olisi tärkeä puuttua jo mahdollisimman varhain. Paitsi fyysiseen hyvinvointiin, masentuneisuuden on havaittu olevan yhteydessä myös nuorten sosiaalisiin suhteisiin. Masentuneisuus ja yksinäisyys vaikuttavat kulkevan käsi kädessä, vaikka niiden syy-seuraus-suhdetta on vaikea nimetä (Elonen 2005). Masentuneiksi oirehtivalle nuorelle vanhempien, muiden aikuisten ja ystävien tarjoama tuki olisi tärkeää (Karlsson & Marttunen 2007). Nuoret eivät aina välttämättä tunnista oireitaan, eivätkä siksi osaa hakea apua masentuneisuuteensa (Laine 2006). Siten masentunut nuori voi jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Nuorilla, jotka kokevat sosiaalisen tukensa hyväksi on havaittu oirehtivan vähemmän kuin nuorten, jotka kokevat puutteita sosiaalisessa tuessa. (Kaltiala - Heino ym. 2001). Kouluterveyskyselyn (2008) mukaan peruskoululaisista koki väsymystä päivittäin 15 % ja lukiolaisista 14 %. Jyväskylän yliopiston ja WHO:n koululaistutkimuksen mukaan yli 70 % suomalaisista yli 15-vuotiaista koululaisista käy iltaisin nukkumaan klo 23 tai myöhemmin. Vastaava luku 20 vuotta aikaisemmin oli vain 30 %. Rimpelän (2005) mukaan väsymys lisää vaikeuksia selvitä koulutyöstä ja aiheuttaa muita stressioireita, kuten jännittyneisyyttä, hermostuneisuutta tai päänsärkyä. Uniongelmat huonontavat elämänlaatua ja kokonaisterveydentilaa. Nuoret tarvitsevat enemmän unta kuin aikuiset, keskimäärin kahdeksasta yhdeksään tuntia yössä. Syynä nuoren liian vähäiseen yöuneen ovat mm. omassa kehossa tapahtuvat nopeat muutokset, elämäntyylin valinta ja sosiaalinen paine. Riittävä ja riittävän hyvälaatuinen yöuni on edellytyksenä myös oppimiselle ja muistille.

3 ~ 3 ~ Unen vähyydellä on suora yhteys suuriin kansantauteihin. Unen vähyyden seurauksena insuliinin tuotanto voi häiriintyä. Se altistaa diabetekselle, sepelvaltimotaudeille ja kolesterolin nousulle. Uni-valverytmi on nykyisin monella epäsäännöllinen. Yksi psykiatri Tiina Paunion tutkimusryhmän merkittävä löytö on ollut, ettei masennus välttämättä aiheuta unettomuutta, vaan pikemminkin päinvastoin: huono tai vähäinen uni johtaa masennukseen. Sekä peruskoululaisilla että lukiolaisilla ylipainoisuus lisääntyi kouluterveyskyselyn (2008) mukaan. Yläkoululaisten ylipainoisuus oli lisääntynyt vuodesta 1998/1999 vuoteen 2006/2007 mennessä 11 %:sta 16 %:iin. Lukiolaisilla ylipaino oli noussut tänä ajanjaksona 11 %:sta 14 %:iin. Liian vähän liikuntaa viikossa harrastavia oli eniten vuosituhannen vaihteessa, minkä jälkeen osuus pienentyi 59 %:sta 54 %:iin. Ylipainoa ehkäistään oikeilla ruokailutottumuksilla, liikunnalla ja säännöllisellä päivärytmillä, myös hyvänlaatuisella unella. Mitä aikaisemmin paino-ongelmiin puututaan, sitä helpompaa painonhallinta on. Ravinnon energiapitoisuuden nousu ja arkiliikunnan väheneminen ovat yhteydessä ylipainon yleistymiseen. Myös juomatavat ovat muuttuneet ja energia- sekä urheilujuomien käytön lisääntyminen vaikuttaa ravitsemukseen ja suun terveyteenkin. (Finravinto 2007) Rimpelä (2003) esittää, että sosiaali- ja koulutusryhmien välisten terveyserojen sekä koulutuksellisen syrjäytymisen perusta muodostuu jo kouluiässä. Syrjäytymisen, epäterveellisten elämäntapojen ja huonon koulumenestyksen noidankehä alkaa varhaisessa teini-iässä. Oppilaiden terveys on voimakkaassa yhteydessä kouluarvosanoihin: huonot kouluarvosanat, huonoksi koettu terveydentila ja pitkäaikaissairaudet liittyvät toisiinsa. Syrjäytymiskehityksen ehkäisy on nuorten terveyden edistämisen keskeinen haaste. Pirjo Terhon (2003) mukaan terveystiedon opetus, terveysneuvonta ja -kasvatus ovat keskeinen osa nuorison terveyden edistämistä. Neuvonnalla pyritään kehittämään nuorten motivaatiota ja myönteisiä asenteita terveellisiä elämäntapoja kohtaan sekä antamaan tietoja ja taitoja niiden toteuttamiseen. Nuorten tulee oppia sopeutumaan nuoruusiän mukanaan tuomiin muutoksiin ja hallitsemaan uusia ja usein ongelmallisia elämäntilanteita ja sosiaalisia paineita. Tavoitteena on, että nuoret saavat tietoa terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ja ymmärtävät elämäntapojensa terveysvaikutukset. Näin he voivat tehdä tarkoituksenmukaisia päätöksiä ja valintoja omassa elämässään. Terveystiedon opetuksen perimmäisenä tarkoituksena on turvata nuorille mahdollisimman terve ja riskitön kasvu ja kehitys sekä luoda perusta aikuisiän terveydelle ja hyvinvoinnille. Koska voimavarat ovat rajallisia, kaikille nuorille suunnatun terveysneuvonnan on keskityttävä terveyttä ja hyvinvointia ylläpitävien ja parantavien elämäntapojen edistämiseen ja sellaisten epäterveellisten elämäntapojen ja sairauksien ehkäisyyn, joilla on suuri kansanterveydellinen tai - taloudellinen merkitys. Onnistuneella nuorison terveysneuvonnalla pystytään vaikuttamaan nuorten hyvinvointiin ja koko kansanterveyteen. (Terho 2003.) Kouluterveyskyselyjen perusteella nuorten elinoloissa on tapahtunut viime vuosina paljon myönteistä kehitystä. Tämä näkyy selvimmin aineellisen hyvinvoinnin lisääntymisenä, tupakoinnin vähentymisenä, päihteiden käytön vähenemisenä sekä nuorten ja vanhempien vuorovaikutuksen paranemisena. Myönteinen kehitys näyttää kuitenkin pysähtyneen viime vuosina. Vaikka nuorten elinoloissa, kouluoloissa ja terveystottumuksissa on tapahtunut 2000-luvulla lähes yksinomaan myönteistä kehitystä, se ei näy parantuneena terveytenä. Lukiolaisten kokemissa oireissa ei ole tapahtunut lainkaan muutoksia 2000-luvulla ja yläluokkalaisten oireet ovat pää-

4 ~ 4 ~ osin yleistyneet vuosi vuodelta. Tyytymättömyys koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on lisääntynyt. Lisäksi niska- hartianseudun oireet ja päänsärky yleistyivät peruskoulun yläluokkalaisilla. Ylipainoisten osuus lukiolaisista ja yläluokkalaisista on kasvanut vuosi vuodelta. Vaikka liikuntatottumukset ovat parantuneet, liikuntaa harrastaa edelleen vain noin puolet nuorista. (Luopa, P., Pietikäinen, M. & Jokela, J., 2008) Psyykkinen oireilu yleistyy nuoruudessa ja psykiatristen häiriöiden esiintyvyys nuorilla on lapsiin verrattuna kaksinkertaista (Marttunen & Pelkonen 1998). Terhi Aalto-Setälän (2002) mukaan vähintään lievästä masennuksesta kärsii arviolta neljännes suomalaisista nuorista. Masennus on hänen mukaansa yksi harvoista nuorten piirissä lisääntyvistä ongelmista. Masennustilojen ilmaantuvuuden huippukohta on vuoden iässä. Nuorilla tytöillä sairastumisriski on kaksinkertainen poikiin nähden. Iän ja sukupuolen lisäksi keskeisiä depression riskitekijöitä ovat mm. perimä ja erityisesti vanhemman vakava masennus, tietyt temperamenttipiirteet, vaikeat elämäntapahtumat kuten menetykset ja erokokemukset, kaltoin kohtelu ja laiminlyönnit sekä sosiaalisen tuen puute. Siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ja lukioon on haastava vaihe monelle nuorelle. Koulu-uupumus on pitkittynyt kouluun liittyvä stressioireyhtymä, joka näkyy uuvuttavana väsymyksenä, kouluun liittyvänä kyynisyyden kokemuksina ja riittämättömyyden tunteina. Koulu-uupumusta aiheuttaa kielteinen kouluilmapiiri, joka ilmenee kiireisenä ja rauhattomana työskentelyilmapiirinä. Erityisesti siirtymä lukioon uuvuttaa nuoria. Koulu-uupumusta selvittäneen tutkimuksen mukaan jopa joka viides lukiolaistyttö kärsii uupumuksesta. Tytöt menestyvät, mutta uupuvat. Varsinkin tyttöjen riittämättömyyden tunteet lisääntyvät lukiossa. Nuoret tarvitsevat tukea siirtyessään koulutusvaiheessa toiseen. Hyvä itsearvostus toimii suojaavana tekijänä. Koulun aikuisten ja erityisesti kouluterveydenhuollon tuki vähentävät koulu-uupumusta. Opettajien myönteinen suhtautuminen ja motivointi tukevat lukiolaisia. Mitä enemmän lukiolaiset saavat myönteistä kannustutusta opettajilta, sitä vähemmän he kokevat koulu-uupumusta. (Salmela-Aro, 2008). Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat kasvava syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten ja kelan maksamien sairauspäivärahojen taustalla. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä on kasvanut vuotiailla miehillä 91,7 % ja naisilla 159,4 %. (Raitasalo,R & Maaneimi, K. 2008). Mielenterveyden häiriöt ovat yhä useammin syynä myös nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 mielenterveydenhäiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30 -vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui. Suurin osa nuorista paranee masennuksestaan vuoden aikana, mutta masennuksen uusiutuminen on yleistä (Karlsson ym. 2005). Nuorilla, joilla oli lukioaikana pitkäaikaisia tai toistuvia masennusoireita, todettiin nuorina aikuisina muita useammin mielenterveyshäiriöitä, samanaikaissairastamista, huonoa toimintakykyä ja alkoholiongelmia (Aalto-Setälä 2002). Siksi nuoruuden masennukseen olisi tärkeä puuttua jo mahdollisimman varhain. Paitsi fyysiseen hyvinvointiin, masentuneisuuden on havaittu olevan yhteydessä myös nuorten sosiaalisiin suhteisiin. Masentuneisuus ja yksinäisyys vaikuttavat kulkevan käsi kädessä, vaikka

5 ~ 5 ~ niiden syy-seuraus-suhdetta on vaikea nimetä (Elonen 2005). Masentuneiksi oirehtivalle nuorelle vanhempien, muiden aikuisten ja ystävien tarjoama tuki olisi kuitenkin tärkeää (Karlsson & Marttunen 2007). Nuoret eivät aina välttämättä tunnista oireitaan, eivätkä siksi osaa hakea apua masentuneisuuteensa (Laine 2006). Siten masentunut nuori voi jäädä yksin ongelmiensa kanssa. Nuorten kokemuksen sosiaalisesta tuesta on esitetty olevan yhteydessä masentuneisuuteen. Nuorilla, jotka kokevat sosiaalisen tukensa hyväksi on havaittu oirehtivan vähemmän kuin nuorten, jotka kokevat puutteita sosiaalisessa tuessa. (Kaltiala - Heino ym. 2001). Aiempien tutkimusten perusteella vaikuttaa siltä, että ne nuoret, joilla on läheisiä ihmissuhteita, kärsivät vähemmän ongelmia aikuistumisprosessissa (Kauppinen 2002). Sosiaalinen tuki on moniselitteinen termi, jolla viitataan niin emotionaaliseen välittämisen ilmaisuihin kuin informaatioon, joka luo tunnetta sosiaaliseen verkostoon kuulumisesta ja muiden osoittamasta arvostuksesta (Kaltiala - Heino ym. 2001). Opiskelija voi saada sosiaalista tukea niin perheestä, ystäviltä kuin koulustakin (Ojajärvi 2003). Nuoruuden kehitystehtävät ja -haasteet Nuoruus on tärkeä ikävaihe yksilön myöhemmän terveyden kannalta. Nuoruusiässä omaksuttu elämäntapa, koulutus ja elämänuran valinta luovat perustan myöhemmälle terveydelle. Nuorena valitaan elämäntyyli ja omaksutaan elämäntavat, jotka vaikuttavat suuresti siihen, miten terveenä ja miten pitkään ihminen elää. Nuorena omaksutut ravitsemus-, liikunta-, virkistäytymis- ja lepotottumukset ovat hyvin pysyviä. Nuorena valitaan psyykkiset ja sosiaaliset toimintamallit, jotka ajan myötä vakiintuvat ja vaikuttavat hyvinvointiin. Kouluympäristö merkitsee paljon nuoren tunne-elämän ja itsetunnon kehityksen kannalta. Oppilaalle voidaan opettaa reaktiotapoja, asenteita, kykyä sietää surua ja kilpailua sekä tilanteiden hallintaa ja muita elämässä tarvittavia taitoja. Siirtymä nuoruudesta aikuisuuteen on ihmisen elämän suurin siirtymä. Nuorten elämäntilanne sisältää useita potentiaalisia elämäntapahtumastressin ja kroonisen rasituksen aiheita. Nuoren kokema stressi saattaa nousta näin ollen monista tekijöistä: aikuistumiseen liittyvä psykologinen kehitys sekä siihen liittyvä konkreettinen irtautuminen lapsuuden kodista, parisuhteen luominen ja perheen muodostaminen, isojen elämänuraa koskevien ratkaisujen tekeminen. Oman elämäntyylin löytäminen, maailmankatsomuksen luominen sekä perusta pitkäaikaisille kiintymyssuhteille syntyvät vuorovaikutuksessa itsen, ikätovereiden ja ympäröivän yhteisön kanssa. Irtaantuminen lapsuuden kodista ja itsenäisen elämän ja opiskelun aloittaminen voivat herättää hyvinkin ristiriitaisia tunteita. Ura- tai opiskelualan valinta ei välttämättä osu oikeaan ensimmäisellä kerralla. Edellä kuvatut muutokset vaativat paljon voimavaroja. Näistä muutoksista selviämiseen voidaan nuorille ja nuorille aikuisille opettaa elämäntaitoja, jotka sisältävät tietoa ja käytännön työkaluja arjen ja elämän haasteiden kohtaamiseksi ja käsittelemiseksi. Tämän päivän nuorten terveydelle rakennetaan huomispäivän työvoiman terveys. Hyvinvointi rakentuu monista jokapäiväiseen elämään kuuluvista asioista. Siihen vaikuttavat omat henkiset voimavarat, elämäntapa sekä ympäristö, jossa elämme. Hyvinvoinnin yksi perusta on elämän-

6 ~ 6 ~ hallinta. Elämänhallinta on oman elämän koossa pitämistä, tunne siitä, että kontrolli on ihmisellä itsellään. Se on tunne, henkinen voimavara, joka edistää selviämistä stressitilanteista, kiireestä, kovista aikapaineista ja erilaisista vastoinkäymisistä. Hyvään elämänhallintaan kuuluu itsensä arvostaminen, mutta toisaalta myös realistisuus omien toiveiden ja mahdollisuuksien tunnistamisessa. Kun elämänhallinnan tunne on hyvä, ihminen pystyy luomaan elämälleen mielekkäitä tavoitteita, omistautuu asioille ja ponnistelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän kokee voivansa hyvin, huolehtii itsestään, eikä stressaannu yhtä herkästi, ei masennu tai ahdistu kohtuuttomasti muutostilanteissa vastoinkäymisien tai muiden stressaavien elämäntilanteiden kohdatessa Kielteinen käsitys omasta itsestä sen sijaan saattaa johtaa toistuviin epäonnistumisiin ja kierteeseen, joka heikentää itsetuntoa ja elämänhallinnan tunnetta. Ongelmat ihmissuhteissa, rahahuolet ja tulevaisuuden epävarmuus heikentävät elämänhallintaa. Ne voivat heijastua erilaisina oireina: unihäiriöinä, haluttomuutena, ahdistuksena, väsymyksenä ja jopa masennuksena ja uupumuksena. Nyyti ry:n Elämäntaitoja nuorille ja nuorille aikuisille -projekti Opiskelijoiden tukikeskus Nyyti ry on vuonna 1984 perustettu järjestö, jonka tehtävänä on tukea opiskelijoiden henkistä hyvinvointia ja elämänhallintataitoja sekä kehittää ja tuottaa näitä tukevia palveluita tiede- ja taidekorkeakouluopiskelijoille. Olemme käynnistäneet tämän vuoden huhtikuussa nelivuotinen Elämäntaitoja nuorille ja nuorille aikuisille masennuksen ehkäisyyn - projektin, jonka rahoittajina ovat Raha-automaattiyhdistys ja opetusministeriö. Elämäntaitokurssin taustalla on Kalifornian yliopistossa kehitetty kognitiivis-behavioraalinen interventio masennuksen hoitoon (Control your depression: Lewinsohn, Muñoz, Youngren, & Zeiss, 1978). Intervention pääosa-alueet ovat mukavan tekemisen lisääminen, ihmissuhdetaitojen harjoittelu ja ajatustottumusten muuttaminen. Suomeen intervention on tuonut Katriina Kuusi ja Tarja Koffert vuonna 1996 Depressiokoulu-nimellä (Kuusi & Koffert, 2003). Olemme kehittäneet vuonna 2003 depressiokoulun materiaalista henkistä hyvinvointia ja elämänhallintaa edistävä kurssin. Kurssi on ollut menestys ja 95 % osallistujista on kokenut voivansa hyödyntää oppimiaan taitoja elämässään joko hyvin tai erittäin hyvin. Tänä keväänä käynnistyneen projektin konkreettisena tavoitteena on kehittää Elämäntaitokurssin sisältöä vahvistamalla siinä liikunnan osuutta sekä lisäämällä siihen kokonaan uusina osina uni ja ravinto. Lisäksi tavoitteena on kehittää vastaavanlainen Elämäntaitokurssi verkkoon. Tarkoituksena on saada levitettyä sekä kasvokkainen että Internetissä toimiva Elämäntaitokurssi opiskelemassa olevien nuorten ja nuorten aikuisten saataville. Palvelu on luotu vastaamaan nykypäivän elämäntyyliä, jossa kontaktit muihin ihmisiin sisältävät myös kommunikoinnin internetin välityksellä. Elämäntaitoa verkossa -kokonaisuuden tavoitteena on edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia ja elämänhallintaa antamalla käytännön työkaluja arjen ja elämän haasteiden kohtaamiseen ja käsittelemiseen. Täten palvelu on myös tarkoitettu kaikille, jotka ovat kiinnostuneita vaikuttamaan elämäänsä ja löytämään terveellisiä tapoja ohjata ja käsitellä elämäänsä. Projektin kohderyhmänä olevat nuoret ja nuoret aikuiset muodostavat lähes miljoonan väestöpohjan. Nuorten ja nuorten aikuisten kohderyhmästä noin 70 % opiskelee. Opiskelemassa olevat nuoret ja nuoret aikuiset ovat tavoitettavissa jo olemassa olevien koulutusorganisaatioiden

7 ~ 7 ~ kautta. Projektin tuloksena tuotettavat palvelut tukevat yhteisöllisyyttä ja ne on tarkoitus saattaa olemassa olevien organisaatioiden kautta lukioihin, ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin sekä tiede- ja taidekorkeakouluihin. Elämäntaitoa verkossa -kokonaisuutta pyritään kehittämään yhteistyössä Kalifornian yliopiston kanssa. Kalifornian yliopistossa on alkuperäisestä materiaalista edelleen kehitetty Manual for group cognitive-behavioral therapy of major depression - A reality management approach (2000) interventio, jonka materiaalia on käytetty täydennyksenä Elämäntaitoa verkossa - kokonaisuudessa. Elämäntaitoa verkossa -kokonaisuudesta on suunnitteilla Elina Marttisen väitöskirjatutkimus Skills for Life in the Web-intervention in supporting and maintaining subjective well-being in emerging adulthood Jyväskylän yliopistoon. LÄHTEITÄ: Aalto-Setälä, T Depressive Disorders among Young Adults. Helsinki: Kansanterveyslaitoksen julkaisuja A22/2002. Ellonen, N Paikallisyhteisöjen sosiaalisen pääoman merkitys nuorten masentuneisuudessa ja riskikäyttäytymisessä. Nuorisotutkimus 23 (2), Elämäntaitoa verkossa. Toiminnallinen määrittely, Nyyti ry (julkaisematon). Kaltiala-Heino, R. & Rimpelä, M. & Rantanen, P. & Laippala, P Adolescent depression: the role of discontinuities in life course and social support. Journal of Affective Disorders 64 (2001), Karlsson, L. & Marttunen, M Nuorten depressio. Tietoa nuorten kanssa työskenteleville aikuisille. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B10/2007. Kauppinen, T Koulun yhteisöllisyys ja nuorten kasvuverkosto. Kuopion yliopiston julkaisuja D. Lääketiede 267. Kunttu, K. & Huttunen, T Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus Helsinki. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön tutkimuksia 45 Laine, S Nuorten salattu masennus. Teoksessa Puuronen, A. (toim.) Terveystaju. Nuoret, politiikka ja käytäntö. Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura: Julkaisuja 63. Luopa, P., Pietikäinen, M., & Jokela, J. (2008). Kouluterveyskysely : Nuorten hyvinvoinnin kehitys ja alueelliset erot. Stakesin Raportteja-sarja 23/2008 Marttunen, M. & Pelkonen, M Nuorten masennustilat vakavampia kuin uskottu. Suomen lääkärilehti 1998: Elämäntaitokurssi. Nyyti ry. Haettu osoitteesta Ojajärvi, A Kestääkö kaverisi. Lukiolaisten hyvinvointitutkimus Suomen Lukiolaisten liitto. Raitasalo,R & Maaneimi, K Mielenterveyden häiriöt syrjäyttävät nuoria työelämästä. Sosiaalivakuutus 6/08, s.8-

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki

Elämäntaitokurssi. OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Elämäntaitokurssi OPISKELIJOIDEN TERVEYS JA HYVINVOINTI: MITÄ VOIMME TEHDÄ YHDESSÄ - koulutus- ja tapaamispäivä 5.6.2013 Biomedicum, Helsinki Helena Partinen toiminnanjohtaja Nyytin perustehtävä ja palvelut

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011

Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys. Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Ammattiin opiskelevien hyvinvointi ja terveys Niina Mustonen, THL Kuntamarkkinat 15.9.2011 Kouluterveyskyselyn tuloksia 2010 Fyysisissä työoloissa koetaan puutteita Opiskelua haittaa huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä

Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Kasvuympäristö muuttuu nuoren paineet kasvavat? Muuttuva maailma Lasten ja nuorten haasteet To 23.9.2010 Kirsi Luomanperä Nuoruus varhaisnuoruus 12-14 v. varsinainen nuoruus 15 v. 17 v. myöhäisnuoruus

Lisätiedot

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015

Työn ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.

Lisätiedot

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla

Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla AINEISTOT Terveystrendit korkeakouluopiskelijoilla Opiskeluterveyspäivät.-.. Kristina Kunttu, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Ellei toisin mainita, esitetyt tulokset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti

KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti 1 KOULUTERVEYSKYSELY 2010 Kuopion kuntaraportti (Lommi ym. 2010 / THL) Keskeisiä tuloksia Marjatta Pirskanen Terveyden edistämisen suunnittelija 24.2.2011 KOULUTERVEYSKYSELY Vuodesta 1998 alkaen Kuntaraportissa

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita?

Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Mitä riskejä otamme, jos emme kehitä palveluita? Katsaus lasten ja nuorten hyvinvoinnin tilaan Reija Paananen, FT, Erikoistutkija, THL 3.10.2014 1 Yksilö kasvaa osana yhteisöjä, syrjäytymisen tai pärjäämisen

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto

Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto Vanhempien tuen tarpeet ja ylisukupolvisten ongelmien katkaiseminen Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Lapset, nuoret ja perheet -osasto 1 Geenit + Ympäristö = Myöhempi terveys ja hyvinvointi Geenit Koulutus

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö

Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus. 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Nuoren itsetuhoisuus MLL koulutus 31.10.2014 Erikoislääkäri Maria Sumia Tays EVA-yksikkö Yleisyydestä WHO 2014: itsemurha on nuoruusikäisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy (1. liikenneonnettomuudet, 2.

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina

Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriöt työelämän ja ammatillisen kuntoutuksen haasteina Ammatillisen kuntoutuksen päivät 17.-18.9. 2014 Verve, Oulu Liisa Paavola Neuropsykologian erikoispsykologi, FT Pitäisi

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti

ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti ELÄMÄNHALLINTA JA HYVINVOINTI: ASENNETTA ARKILIIKUNTAAN! Taina Hintsa, psykologi, PsT Persoonallisuuden, työn ja terveyden psykologian dosentti SISÄLTÖ 1. OLOSUHTEET JA HYVINVOINTI 2. TEMPERAMENTTI JA

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA

TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA TEEMA I TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Professori Karin C. Ringsberg, Nordic School of Public Health NHV, pääasiassa vastannut teeman suunni@elusta yhteistyössä tutkijaopiskelija Hrafnhildur GunnarsdoFr

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia

Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa

Lisätiedot

KOULUTERVEYSKYSELY 2013

KOULUTERVEYSKYSELY 2013 KOULUTERVEYSKYSELY 2013 Kouvolan kuntakohtaisia tuloksia verrattuna Kouvolan vanhoihin tuloksiin 2 Kouluterveyskysely THL:n toteuttama valtakunnallinen kysely peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaille,

Lisätiedot

Lapsen vai aikuisen ongelma?

Lapsen vai aikuisen ongelma? Lapsen vai aikuisen ongelma? Kasvatuksen yksi tehtävä on auttaa lasta saavuttamaan myönteinen, terve minäkuva ja hyvä itsetunto 1 Lapset käyttäytyvät hyvin, jos suinkin kykenevät Jos lapset eivät kykene,

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Työhyvinvoin) ja kuntoutus

Työhyvinvoin) ja kuntoutus Työhyvinvoin) ja kuntoutus Ratuke syysseminaari 11.11.2010 Tiina Nurmi- Kokko Rakennusliitto Työhyvinvoin) Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työ- ympäristössä

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia Lasten terveyskäräjät 1.12.2015 Anni Matikka THL Kouluterveyskysely Tuottaa kattavasti seurantatietoa 14-20 vuotiaiden terveydestä ja hyvinvoinnista Paikallisen päätöksenteon

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT

Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009. JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajien kuormittuminen ja hyvinvointi 19.5.2009 JOHTAMISTAIDON OPISTO, JTO Paikallisjohtaja Pirkko-Liisa Vesterinen Dosentti,KT Johtajan toiminnan ja käyttäytymisen yhteys stressiin, palautumiseen ja

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Alakouluhanke Workshop

Alakouluhanke Workshop Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Alakouluhanke Workshop Mieli-päivien sessio Pienet mielet lapset ja perheet Riikka Nurmi KM, LO, draamaopettaja Kriisit ja selviytymisen

Lisätiedot

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen

Seksuaaliterveys. Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Seksuaaliterveys Semppi-terveyspisteiden kehittämispäivä 28.4.2015 Maria Kurki-Hirvonen Terveydenhoitaja, sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Joensuun kaupunki Eeva Ruutiainen Terveyden edistämisen suunnittelija

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET

NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET NUORTEN MIELENTERVEYDEN HAASTEET Paimio 2.11.2015 Simo Inkeroinen Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koulu KUKA SIMO? Psykiatrinen sairaanhoitaja Vistan koululla 1.8.2015 alkaen Luokat 1-9 Toimenkuva Lasten

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä

Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014. Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä Eloisa mieli -tutkimus/ Kommenttipuheenvuoro 25.9.2014 Marja Saarenheimo, FT, tutkija Vanhustyön keskusliitto/eloisa ikä 1 Asenteet Ilmentävät tunne- ja arvopohjaista suhtautumista johonkin sosiaaliseen

Lisätiedot

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä

Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Innovaatioita ja tuottavuutta vahvistamassa Mielenterveys kriittisenä menestystekijänä Sari Aalto-Matturi Suomen Mielenterveysseura Work Goes Happy 15.3.2016 Lähes jokainen ihminen kohtaa jossain elämänsä

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Stressinhallinta opiskelussa. SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 12.11.2015 Susanna Reunanen

Stressinhallinta opiskelussa. SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 12.11.2015 Susanna Reunanen Stressinhallinta opiskelussa SCI-A0000 Johdatus opiskeluun 12.11.2015 Susanna Reunanen Mitä on stressi? http://www.youtube.com/watch?v=hnpqrmqdoqe Stressin määritelmä: tilanne, jossa ympäristön vaatimukset

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA

TERVEYSTIEDON OPETUS VUOSILUOKILLA 1-6 OSANA YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETOA, BIOLOGIAA JA KEMIAA Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Terveystieto 1 VUOSILUOKAT 1 9 Terveystiedon opetus perustuu monitieteiseen tietoperustaan. Terveystiedon opetuksen tarkoitus on edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä 30.3.2011 Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja Lapsi jaetaan osiin: Joukkoharha Koti kasvattaa Koulu opettaa Sosiaali-

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto Nuorten psyykkiset häiriöt Mielialahäiriöt Ahdistuneisuushäiriöt Tarkkaavaisuushäiriöt Käytöshäiriöt Todellisuudentajun häiriöt Syömishäiriöt Päihdeongelmat Mielialahäiriöt

Lisätiedot

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi

Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Palveluketju liikunnassa vähän liikkuvien tai oireisten opiskelijoiden liikunnan lisäämiseksi Opiskeluterveyspäivät 14.-15.11. 2011 Kristina Kunttu, LT, dos., yhteisöterveyden ylilääkäri Ylioppilaiden

Lisätiedot