VALTIOVARAINMINISTERIÖ EU/270801/0702 Vero-osasto

Transkriptio

1 VALTIOVARAINMINISTERIÖ EU/270801/0702 Vero-osasto Suuri valiokunta EDUSKUNTA ASIA: Komission tiedonanto Neuvostolle, Euroopan Parlamentille ja talous- ja sosiaali- komitealle Euroopan unionin veropolitiikan ensisijaisista tavoitteista tulevina vuosina KOM(2001) 260 lopullinen 1. Yleistä Komissio antoi lähitulevaisuuden veropolitiikkaa koskevan tiedonannon. Tiedonannon johdanto-osassa komissio viittaa jo vuonna 1996 määrittelemäänsä laajaan v eropoliittiseen näkemykseensä, jossa yksilöitiin kolme pääasiallista haastetta: jäsenvaltioiden verotulojen vakauttaminen, sisämarkkinoiden kitkaton toiminta ja työllisyyden edis täminen. Veropoliittinen keskustelu neuvostossa johti sittemmin veropakettia koskevan työn aloittamiseen. Komissio painottaa myös, että jatkuvasti voimistuva globalisaatio ja teknologinen kehitys ovat vaikuttaneet taloudelliseen ympäristöön siten, että EU:n veropolitiikan uudistamisen tarve käy entistä välttämättömämmäksi. Tiedonannossa esitetään komission näkemys EU:n veropolitiikan ensisijaisista tavoitteista ja siitä, millä keinoilla kyseiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa. Yhteisön veropolitiikka on joutunut uusien näkymien eteen mm. Lissabonin strategian tavoitteiden ja EU:n laajentumisprosessin seurauksena. Budjettipolitiikkaan kohdistuu erityinen huomio EMU:n kolmannen vaiheen voimaantulon sekä kasvu- ja vakaussopimuksen vuoksi. Julkisen talouden on pyri ttävä edistämään myös kasvua ja työllisyyttä. Työtulojen verotuksen tasoon on kiinnitettävä huomiota. EU ei ole pystynyt edistämään ympäristötavoitteita veropolitiikalla. Edelleen terveyteen ja kuluttajien suojeluun liittyviä näkökohtia olisi liitettävä veropolitiikkaan. Veropolitiikalla on myös tärkeä osa tutkimuksen ja tuotekehittelyn ja innovaatiotoiminnan edistämisessä EU:ssa. Globalisaatio, kansainvälisen kaupan laajeneminen ja pääomanliikkeet edellyttävät yhteisöltä EU:n maailmanlaajuista kilpailukykyä lisäävää politiikkaa. Pääomanliikkeisiin liittyvät veroesteet ja kilpailua vääristävät verotustekijät olisi voitava poistaa. Verojärje stelmien olisi oltava läpinäkyviä, jotta voidaan varmistaa, että verotus tapahtuu oikean suuruisena, oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tämä edellyttää rajat ylittävää yhteistyötä ja tietojenvaihtoa.

2 Tulevaisuuden yleistavoitteina mainitaan kolme periaatteetta. Ensinnäkin, veropoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi jäsenvaltioiden verojärjestelmistä tulisi tehdä nykyistä yksinkertaisempia ja läpinäkyvämpiä. Myös verokilpailua voidaan tiettyyn rajaan saakka pitää hyödyllisenä sillä edellytyksellä, että sitä käydään terveeltä pohjalta eli avoimuutta ja tietojenvaihtoa kunnioittaen. Toiseksi, lähitulevaisuuden painopisteen on oltava selkeästi sisämarkkinoiden veroesteiden poistamisessa. Jäsenvaltioiden erilaisten verojärjestelmien soveltaminen aiheuttaa vääristäviä vaikutuksia tavaroiden, palveluiden, pääoman ja työvoiman yhteismarkkinoilla. Kolmanneksi, kuten talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa vaaditaan, EU:n veropolitiikan tulisi edesauttaa pyrkimyksiä nimellisten verokantojen alentamiseen ja veropohjien laajentamiseen. Laajalle veropohjalle ja alhaiselle verokannalle perustuva verojärjestelmä aiheuttaa vähiten taloudellisia vääristymiä. Näiden tavoitteiden toteuttaminen ei edellytä jäsenvaltioiden verojärjestelmien laajaa harmonisointia. Jäsenvaltiot voivat yhteisten sääntöjen puitteissa vapaasti valita soveltamansa verojärjestelmät. Niiden on kuitenkin otettava huomioon kansainväliset näkökohdat verotuksesta päättäessään, jotta jäsenvaltiot voivat esimerkiksi esiintyä yhtenäisesti kansainvälisillä forumeilla, kuten OECD:ssä. Verotuksen harmonisointia vaaditaan välillisen verotuksen kohdalla, koska nämä läheisimmin liittyvät sisämarkkinoihin. Samoin tietyn asteista koordinointia on tarkoituksenmukaista harjoittaa silloin, kun on kysymyksessä liikkuvaan veropohjaan kohdistuva välitön verotus. Veropaketti on tästä hyvä esimerkki. 2. Välillinen verotus Arvonlisäverotuksen osalta komissio asettaa ensisijaiseksi tavoitteeksi neuvoston hyvä ksymän lainsäädäntöstrategian mahdollisimman nopean toteuttamisen. Strategiassa paino tetaan nykyisten verotusjärjestelmien yksinkertaistamista, nykyaikaistamista ja yhdenmukaisempaa soveltamista sekä tiiviimpää hallinnollista yhteistyötä. Tämä sekä kannustaa laillisten kaupallisten liiketoimien toteuttamista sisämarkkinoilla että estää veropetoksia ja siten tukee myös EU:n talousarvion rahoituspohjan säilyttämistä. Olemassa olevat komission ehdotukset on muokattu uutta strategiaa vastaaviksi. Erityisen merkittäviä ovat ehdotukset sähköiseen kaupankäyntiin ja laskutukseen liittyvistä arvonlisäverotussäännöksistä. Komissio aikoo jatkaa työskentelyään olemassa olevien ehdotusten osalta (arvonlisäverokomitean aseman muuttaminen, vähentämisoikeus ja kahdeksas direktiivi, sähköinen kaupankäynti ja laskutus), ja tulee esittämään uusia ehdotuksia toimintastrategian toteuttamiseksi. Yleisesti ottaen verotus olisi tehokas taloudellinen keino ympäristöpoliittisten ongelmien hoitamisessa. Ympäristö- ja energiaverotusta koskevan lainsäädännön lähentämisessä ei ole onnistuttu saavuttamaan yksimielisyyttä. Komission mukaan lainsäädäntöjen lähentämiseen on kuitenkin pakottava tarve, ja komissio aikookin tarkastella perusteellisesti kaikkia keinoja edistyä tällä alalla. Äskeisessä komission tiedonannossa kestävästä kehityksestä edellytetään energiatuotteiden verotusdirektiivin hyväksymistä vuoden 2002 loppuun mennessä. Ajoneuvoverotuksen osalta todetaan, että komission on tarkoitus esittää tämän vuoden loppuun mennessä tiedonanto EU:n ajoneuvoverotuksesta. Tiedonannossa tullaan kartoittamaan sitä, mitkä ovat tulevaisuudessa ne vaihtoehdot, joiden mukaan ajoneuvoverotukseen liittyviä toimia voidaan yhteisön tasolla toteuttaa. Huomiota tullaan tällöin kiinnittämään mm. alalla esiintyvään kaksinkertaiseen verotukseen sekä jäsenvaltioiden erilaisten verojärjestelmien aiheuttamiin

3 ongelmiin tavaroiden vapaassa liikkumisessa. Edelleen tutkitaan mahdollisuuksia ajoneuvoverotuksen kehittämiseksi ympäristöpoliittisten tavoitteiden mukaisesti. 3. Välitön verotus Komissio on hiljattain antanut tupakan verotusta koskevan kertomuksen ja ehdotuksen. Ehdotetuilla toimenpiteillä pyritään lähentämään jäsenvaltioiden verotasoja ja vähentä mään petosten ja salakuljetusten esiintymistä sisämarkkinoilla. Huomiota kiinnitetään myös terveysnäkökohtiin sekä näiden ja tupakkatuotteiden hintojen väliseen suhteeseen. Alkoholiverotuksesta komission on tarkoitus antaa kertomus myöhemmin tänä vuonna. Siinäkin yhteydessä kiinnitetään huomiota sisämarkkinoiden toimintaan, eri alkoholijuomien väliseen kilpailutilanteeseen, verojen reaalisiin määriin sekä terveys- ja maatalouspoliittisiin näkökohtiin. Välittömän verotuksen osalta tiedonannossa viitataan aluksi yleiseen kansainväliseen kehitykseen. Maailmanlaajuisesti tärkeimpien talousalueiden yleisenä tavoitteena on edistää sellaista verotuksellista ilmapiiriä, joka puolestaan edistäisi vapaata ja reilua kilpailua ja joka lisäisi rajat ylittävää liiketoimintaa turvaten samalla sen, että kansalliset veropohjat säilyvät. Komissio viittaa erityisesti OECD:ssä vireillä olevaan haitallisen verokilpailun poistamista koskevaan hankkeeseen (Forum on Harmful Tax Practices). OECD:n jäsenvaltiot tulevat lähikuukausien aikana selvittämään, mihin suojatoimenpiteisiin voitaisiin ryhtyä niitä lainkäyttöalueita vastaan, jotka eivät ole halukkaita osallistumaan yhteistyöhön. Komission mukaan EU:lla tulisi olla keskeinen rooli OECD:n hankkeen toteuttamisessa. Sitä osin kuin vastatoimenpiteitä tultaisiin kohdistamaan EU:n jäsenvaltioihin, tulisi niiden kuitenkin olla sopusoinnussa perustamissopimuksen kanssa. Komissio tuo myös esille tarpeen parantaa yhteistyötä OECD:ssä sekä jäsenvaltioiden kesken että jäsenvaltioiden ja komission välillä. Yritysverotuksen osalta tiedonannossa todetaan, että komission yksiköt ovat parhaillaan valmistelemassa tutkimusta EU:n yritysverotuksesta. Tutkimuksessa selvitetään yritysverotuksen tosiasiallisia tasoja jäsenvaltioissa sekä yksilöidään voimassa oleviin verojärjestelmiin sisältyviä sisämarkkinoiden veroesteitä. Komission on tarkoitus antaa piakkoin tiedonanto tutkimuksen tuloksista ja niiden vaikutuksesta veropolitiikkaan. Keskeinen kysymys tulee olemaan se, tulisiko edelleen pyrkiä asteittaisiin ratkaisuihin veroesteiden poistamisessa, vai tulisiko vaihtoehtoisesti tavoitella laaja-alaisempia ja poliittisesti kunnianhimoisempia ratkaisuja, joiden myötä voitaisiin luopua EU:n viidentoista erillisen yritysverojärjestelmän soveltamisesta. Tällainen laaja-alaisempi ratkaisu voisi olla esimerkiksi elinkeinoelämän järjestöjen kannattama kotivaltioverotus -periaate, jonka mukaan EU:ssa toimivan konsernin verotus tapahtuisi yrityksen kotipaikkavaltion verosäännösten mukaan. Koska eurooppayhtiötä koskevasta säädöksestä on päästy sopimukseen, tulee myös eurooppayhtiöiden verokohtelusta tehdä päätöksiä. Komission mukaan EU:n voimassa olevaa verolainsäädäntöä ja lainsäädäntöehdotuksia on muutettava eurooppayhtiöiden sisällyttämiseksi niihin. Henkilöiden tuloverotuksesta päättäminen on täysin jäsenvaltioiden vastuulla ja yhteensovittamista tarvitaan ainoastaan neljän vapauden toteutumiseen liittyvien esteiden poistamiseksi, rajat ylittävän syrjinnän estämiseksi sekä rajat ylittävään toimintaan liittyvän veronkierron estämiseksi. Jälkimmäisestä mainitaan esimerkkinä säästöjen verotusta koskeva direktiiviehdotus. Ajankohtaisina kysymyksinä nostetaan esille rajatyöntekijöiden kaksinkertaisen verotuksen estäminen * josta on jo vuonna

4 1993 annettu komission suositus (94/079/EY) * sekä korkeasti koulutettuja työntekijöitä varten luotuihin erityisiin järjestelmiin liittyvät EU-näkökohdat. Jälkimmäisellä tarkoitetaan erityisesti monissa jäsenvaltioissa voimassa olevia säännöksiä, joiden mukaan ulkomaalaisiin avainhenkilöihin sovelletaan alhaisempia verokantoja kuin yleisesti verovelvollisiin. Komission mukaan kyseisiä veroetuja voidaan pitää jossain määrin ongelmallisina sekä haitallisen verokilpailun että vähän koulutetun työvoiman verotuksen alentamistavoitteen näkökulmasta. Eläkkeiden verotuksen osalta viitataan komission antamaan tiedonantoon rajat ylittävää työeläketarjontaa koskevien veroesteiden poistamisesta. Kyseisessä tiedonannossa vaadittiin jäsenvaltioita poistamaan nopeasti rajat ylittävää eläketarjontaa syrjivät verosäännökset. Lisäksi tehtiin ehdotuksia jäsenvaltioiden verotulojen turvaamisesta sekä kaksinkertaisen verotuksen ja verottamatta jäämisen estämisestä. 4. Veropetosten estäminen Sekä välittömän että välillisen verotuksen alalla veropetokset aiheuttavat yhä enemmän huolta sekä EU:n jäsenvaltioissa että maailmanlaajuisesti. Ecofin -neuvosto hyväksyi veropetosten estämistä tutkineen työryhmän suositukset komission ja jäsenvaltioiden jatkotyön pohjaksi. Komissio tulee arvonlisäverotuksen osalta voimistamaan olemassa olevia hallinnolliseen yhteistyöhön liittyviä oikeudellisia keinoja, seuraamaan jäsenvaltioiden toimia sekä tekemään kaikki mahdolliset aloitteet yhteisötasoisten lainsäädännön ulkopuolisten keinojen toimeenpanemiseksi. Valmisteverotuksen alalla komissio pyrkii esittämään jäsenvaltioiden välisen atk:n avulla toimivan valmisteverotuksen seurantajärjestelmän käyttöönottamista. Tällä järjestelmällä pyritään estämään veropetoksia ja yksinkertaistamaan verojärjestelmää verovelvollisten näkökulmasta tarkasteltuna. 5. Laajentumiseen liittyvät veropoliittiset tavoitteet EU:n laajentumisen osalta tiedonannossa todetaan, että komissio aikoo suositella neuvostolle, että siirtymäkausia ei tultaisi myöntämään tapauksissa, joissa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta voisi vaarantua. Veropaketista todetaan, että Feiran Eurooppa-neuvoston (kesäkuu 2000) päätöksen mukaan liittymisneuvottelujen yhteydessä ei myönnetä poikkeuksia säästödirektiivin tietojenvaihtoa koskevasta vaatimuksesta. Ehdokasmaiden odotetaan myös noudattavan yritysverotuksen käytännesääntöjen periaatteita. Komission mukaan kaikki hakijamaat ovat jo periaatteessa tähän sitoutuneet. 6. Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi Tiedonannossa todetaan, että direktiiviehdotusten hyväksymisvauhti on ollut valitettavan hidasta. Tälläkin hetkellä neuvoston käsiteltävänä on ehdotuksia, jotka ovat olleet pöydällä jo 1990-luvun alusta lähtien. Talouden ja teknologian muutokset edellyttäisivät kuitenkin usein nopeita uudistuksia ja muutoksia lainsäädäntöön. EU:n laajentumisen jälkeen yhteisön lainsäädännöstä sopiminen yksimielisesti tulee vielä aiempaa paljon vaikeammaksi. Komissio pitääkin välttämättömänä, että tulevaisuudessa tietyissä verokysymyksissä siirryttäisiin määräenemmistöpäätöksiin.

5 Nykyisissä olosuhteissa komissio katsoo, että sen on otettava laajemmin käyttöön muita menettelyjä kuin lainsäädännön antaminen. Näitä muita menettelyjä ovat: perustamissopimuksen valvomisen tehostaminen, muiden kuin oikeudellisesti sitovien toimenpiteiden käyttö, ja ns. tehostetun yhteistyön käyttöönotto. SUOMEN KANTA Perustamissopimuksen valvomisen suhteen komissio ilmoittaa omaksuvansa aktiivisemman roolin jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevien kanteiden ajamisessa. Lisäksi komissio aikoo pyrkiä varmistamaan entistä tehokkaammin tuomioistuimen tuomioiden asianmukaisen noudattamisen. Muita kuin oikeudellisesti sitovia toimenpiteitä ovat tiedonannot, suositukset ja suuntaviivat. Myös yritysve rotuksen käytännesääntöjen pohjana olevaa vertaispainostusta voitaisiin pyrkiä soveltamaan myös muilla aloilla. Tällaisilla "pehmeillä" toimenpiteillä voidaan ohjata jäsenvaltioita niiden soveltaessa perustamissopimuksen periaatteita sekä edistää sisämarkkinaesteiden nopeaa poistamista. Lisäksi ko. toimenpiteillä voidaan jossain määrin vähentää jäsenvaltioiden oikeudellisten käytäntöjen epäsymmetrisyyttä. Tehostetulla yhteistyöllä tarkoitetaan Amsterdamin sopimuksella luotuja, ja Nizzan sopimuksella edelleen kehiteltyjä mahdollisuuksia jäsenvaltioiden alaryhmien yhteistyöstä. Komission mukaan tehostetun yhteistyön mahdollisuutta tulisi harkita sekä välittömän verotuksen että ympäristö- ja ener giaverotuksen piirissä. Komission tiedonanto tulevien vuosien prioriteeteista muodostaa hyvän pohjan laaja-alaiselle veropoliittiselle keskustelulle yhteisötasolla. Arvonlisäverotus Suomi kannattaa komission lainsäädäntöohjelman nopeaa toteuttamista. Energia- ja ympäristöverotus Suomessa on verotusta käytetty jo varsin pitkään yhtenä keinona ohjattaessa kulutuskäyttäytymistä päästöjen vähentämiseksi. Suomi pitää tärkeänä, että energiaverodirektiivin käsittelyssä päästäisiin eteenpäin. Tämä voisi tapahtua ensivaiheessa siten, että keskityttäisiin ratkaisemaan energiaverotuksen rakenteeseen liittyvät avoimet kysymykset. Pitemmällä aikavälillä määräenemmistöön perustuvan päätöksenteon soveltaminen energia- ja ympäristöverotuksessa antaisi paremmat mahdollisuudet etenemiselle. Ajoneuvoverotus Liikenneverotuksen osalta Suomi pitää hyvänä, että yhteisötasolla selvitetään mahdollisuuksia käyttää verotusta päästöjen vähentämiseksi. Tältä osin olisi kuitenkin tärkeää, että samanaikaisesti otetaan huomioon myös muut päästöt ja et tä liikenneverotusta voidaan kehittää kokonaisvaltaisesti ympäristöohjaavaan suuntaan. Komission esille ottamia ongelmia, jotka liittyvät ajoneuvojen kaksinkertaiseen verotukseen ja ajoneuvoverotuksen merkitykseen sisämarkkinoiden toiminnan kannalta, on tutkittava huolella ottamalla samalla huomioon kansalliset verotusintressit. Tupakka- ja alkoholiverotus

6 Suomi pitää tärkeänä, että sisämarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi ja veropetosten sekä salakuljetuksen vähentämiksi jatketaan pyrkimyksiä eri jäsenvaltioiden verotasojen lähentämisestä. Suomi pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan siihen, että yhteisön minimiverotasoja korotetaan alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden osalta. Savukkeiden osalta tavoitteena on uuden kiinteän euromääräisen minimiveron säätäminen. Yritysverotus Suomi pitää tärkeänä, että rajat ylittävän toiminnan verotuksellisia esteitä pyritään poistamaan. Yritysverotuksesta tehtävien tutkimusten valmistuttua tulee huolellisesti miettiä, mihin toimenpiteisiin, ja missä aikataulussa on syytä ryhtyä. Henkilöiden tuloverotus Henkilöiden tuloverotus kuuluu lähtökohtaisesti jäsenvaltioiden toimivaltaan. Neljän vapauden toteutumiseen liittyvien esteiden pois tamiseksi ja veronkierron estämiseksi yhteensovittamistoimenpiteet ovat kuitenkin joissain tilanteissa tarpeellisia. Eläkkeiden verotus Rajat ylittävän työeläketarjonnan veroesteiden poistamista EU-alueella voidaan pitää kehityksen väistämättömänä suuntauksena. Eläkkeitä koskevassa tiedona nnossa esitettyjä toimenpidesuosituksia voidaan alustavasti kannattaa. Suomen kannalta on tärkeää, että verotuksen yhtenäistämistoimenpiteet eivät johda tilanteeseen, jossa Suomen kaltaiset valtiot - joista eläkkeelle siirryttäessä muutetaan paljon toisiin jäsenvaltioihin - kärsisivät verotulojen menetyksiä. Osastopäällikkö, ylijohtaja Lasse Arvela Vanhempi hallitussihteeri Janne Juusela

7 LIITE Komission tiedonanto KOM(2001) 260 lopullinen VO.D2.01/KIR.JAJ/ekirje doc