PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Vaasa Kansalaisraadin toteuttaja: Suomen Setlementtiliitto ry, Uusi paikallisuus hanke Yhteistyössä: Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto

2 ESIPUHE Uusi paikallisuus hanke on kansalaistoiminnan kehittämishanke, joka hakee paikallisyhteisöjen uudenlaisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden muotoja muuttuvassa yhteiskunnassa. Yhtenä erityisenä kehittämisen kohteena on kansalaisvaikuttaminen. Tästä syystä hanke kiinnostui kansalaisraatimallista, jota on pilotoitu Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimuksessa ja opetuksessa. Hanke päätti toteuttaa kansalaisraadin osana hankkeen toimintaa kaikilla kolmella pilottipaikkakunnallaan Kemijärvellä, Vaasan Palosaarella ja Tampereen Hervannassa. Tämä loppuraportti kuvaa Palosaaren kansalaisraadin prosessia, joka tuo esiin palosaarelaisten äänen. Kansalaisraati konkretisoi niitä asukkaiden kokemuksia, joiden avulla Palosaarta voidaan kehittää viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi asuinalueeksi. Kiitän palosaarelaisia aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta Palosaaren kansalaisraatiin. Kiitän myös asiantuntijoita, jotka uhrasivat raadille vapaa-aikaansa ja jakoivat omaa tietämystään Palosaaresta. Kiitokset kuuluvat myös yhteistyökumppaneille: Vaasan kaupungin kaavoitukselle, jonka työntekijöiden kanssa yhdessä mietimme raadin aihetta, sekä Vaasan yliopiston tutkijoille Harri Raisiolle ja Juha Lindellille, jotka jakoivat arvokkaita kokemuksiaan. Projektipäällikkö Anne Majaneva-Virkola Uusi paikallisuus hanke Itselleni tämä on hyvin riittävä ja mukava tapa tutustua alueen toimintaan! Kiitos hienosta tapahtumasta! Ideat lentoon ja esille!

3 YHTEENVETO Uusi paikallisuus hanke toteutti Vaasan yliopistolla neljänä arki-iltana toukokuussa 2012 Palosaaren kansalaisraadin. Tavoitteena oli testata kansalaisraatimenetelmää kansalaisvaikuttamisen välineenä sekä aktivoida palosaarelaisia osallistumaan ja vaikuttamaan oman asuinalueensa asioihin. Mielenkiinnon kohteena oli, millaisia ajatuksia ja ehdotuksia asukkaat esittävät, kun pohjana ovat monipuoliset faktatiedot ja tasapuoliset keskustelut muiden asukkaiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Raadin teemaksi valittiin laaja kysymys Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua?, jonka toivottiin kiinnostavan useita ja herättävän monipuolista keskustelua omasta lähiympäristöstä. Raati koostui 16 palosaarelaisesta, jotka ilmoittautuivat mukaan. Vähäisestä ilmoittautujamäärästä johtuen Palosaaren kansalaisraati ei täysin vastannut kansalaisraati-formaatin ideaalia. Pyrkimyksenä oli kuitenkin mahdollisuuksien mukaan seurata tätä ideaalia. Deliberatiivinen keskustelu onnistuikin kohtalaisen hyvin. Edustavuus ei täysin toteutunut. Ideaalin kannalta keskeinen tekijä on myös vaikuttavuus. Vaikka vielä on liian aikaista puhua konkreettisista vaikutuksista, näyttää tilanne positiiviselta ainakin julkilausuman tiedotustilaisuudessa paikalla olleiden päättäjien kommenteista päätellen. Raatilaisten aikaansaamat toimenpide-ehdotukset Palosaaren kehittämiseksi esiteltiin tiedotustilaisuudessa valtuustosalissa Ehdotuksia syntyi yhteensä 8 kappaletta. Tämän loppuraportin tarkoituksena on esittää nämä kyseiset ehdotukset sekä kuvata itse Palosaaren kansalaisraadin prosessi.

4 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Yhteenveto 1. Kansalaisraati uudenlaisena vaikuttamisen tapana 2. Palosaaren kansalaisraati 2.1 Organisoijataho 2.2 Ohjausryhmä 2.3 Teema 2.4 Raadin jäsenet 2.5 Asiantuntijapaneeli 2.6 Prosessi 3. Palosaaren kansalaisraadin julkilausuma 4. Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen LIITE 1. Vetäjät LIITE 2. Ohjausryhmän kokoonpano LIITE 3. Raadin jäsenet LIITE 4. Kansalaisraadin mainos ja ilmoittautumislomake LIITE 5. Aikataulu LIITE 6. Asiantuntijapanelistit, heille esitetyt kysymykset ja saadut vastaukset LIITE 7. Raatilaisten näkemyksiä Palosaaren kansalaisraadista LIITE 8. Julkilausuman kommentit LIITE 9. Kansalaisraadista julkaistut artikkelit Vasabladetissa ja Pohjalaisessa LIITE 10. Yhteystiedot

5 1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA Suomalainen yhteiskunta tulee tulevaisuudessa kohtaamaan yhä monimutkaisemmiksi, monitulkintaisemmiksi ja arvolatautuneemmiksi kehittyviä ongelmakysymyksiä. Myös kuntauudistus aiheuttaa haasteita paikalliselle demokratian toteutumiselle. Nämä ongelmat edellyttävät kansalaisten suurempaa osallisuutta. Kansalaiset ovat eletyn elämän asiantuntijoita ja tietävät siten näiden ongelmien todellisuuden 1. Heidän näkemyksensä syventävät ymmärrystä ongelmien luonteesta sekä antavat oivalluksia ratkaisuihin. On tarve muuttaa osallisuuden kulttuuria Suomessa. Tähän tarvitaan uudenlaisia osallisuuden muotoja. Siirtymä on "pikademokratiasta" kohti "hidasta demokratiaa" 2. Pikademokratia on yhtä kuin nopea asiantuntijavetoinen päätöksenteko, jossa ei anneta aikaa syvälliselle asian pohdinnalle ja punninnalle. Hidas demokratia muodostaa puolestaan vaihtoehdon, jossa kansalaisilla on aikaa keskustella paitsi päättäjien myös muiden kanssaihmisten kanssa. Hidas demokratia voidaan rinnastaa deliberatiiviseen demokratiaan 3 eli demokratian muotoon, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja argumenttinsa. Huomio ei ole argumentin esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Deliberatiivinen tarkoittaa keskustelevaa ja pohdiskelevaa. Tämän päivän Suomessa ideaalisten deliberatiivisten olosuhteiden luominen on kuitenkin erittäin haasteellista. Osallisuuden kulttuurin muuttaminen ei tapahdu hetkessä eikä itsestään, vaan se vaatii aktiivista ja pitkäkestoista toimintaa aidon osallisuuden lisäämiseksi. Eri puolella Suomea on jo tartuttu haasteeseen ja lähdetty toteuttamaan deliberatiivisen ideaalin mukaisia kansalaisraateja. Kansalaisraadit ovat demokratia-innovaatioita, jotka lähestyvät osallisuuden tematiikkaa hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on totuttu. Ne ovat kestoltaan pidempiä ja keskusteluiltaan laadukkaampia. Kansalaisraadit pyrkivät muodostamaan kohdeväestön, esimerkiksi kunnan, aidosti pienoiskoossa. Ennen kaikkea suunta on osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Tiivistettynä kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa. 2. Edustavampia Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia. 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia Koulutetut keskustelunohjaajat varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasaarvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan. 1 Clarke, M. & Stewart, J. (2000). Handling the Wicked Issues. Teoksessa C. Davies, L. Finlay & A. Bullman (toim.). Changing Practice in Health and Social Care. Lontoo: Sage Schlesinger, A. B. (2009).The Death of "Why?": The Decline of Questioning and the Future of Democracy. San Francisco: Berrett-Koehler. 3 Lisätietoa:

6 4. Vaikuttavampia Ei osallistamista osallistamisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin. 5. Mahdollisia valintojen muuttajia Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa. Pienryhmäkeskustelua Palosaaren kansalaisraadissa Kuva: Salome Tuomaala.

7 2. PALOSAAREN KANSALAISRAATI Palosaaren kansalaisraati on deliberatiivisen demokratian mukaisen kansalaisraadin sovellus. Se toteutettiin toukokuussa 2012 Vaasan yliopistolla. Raadin pääasiallisena tavoitteena oli osallistaa Palosaaren asukkaita aidolla tavalla heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. Tärkeä tavoite oli myös kansalaisraatimenetelmän testaus välineenä asukkaiden osallistamisessa ja osana kaupungin päätöksentekoa. Kansalaisraati pyrittiin kokoamaan siten, että se edustaa tilastollisesti Palosaaren asukkaita iän, sukupuolen, äidinkielen, koulutus- ja työllisyystilanteen sekä asuinpaikan mukaan. Palosaaren kansalaisraati toteutettiin osana Uusi paikallisuus hankkeen toimintaa. 2.1 ORGANISOIJATAHO Palosaaren kansalaisraadin organisoi Suomen Setlementtiliiton koordinoima Uusi paikallisuus hanke, joka on kansalaistoiminnan kehittämishanke. Se etsii, kehittää ja toteuttaa toimintatapoja, joiden avulla kansalaiset yhteistyössä kunnan kanssa voivat huolehtia omasta asuinympäristöstään ja aidosti vaikuttaa sen kehitykseen. Hanke on viisivuotinen ( ) ja sitä rahoittaa RAY. Hanke toimii kolmessa paikallisyhteisössä: Vaasan Palosaarella, Kemijärvellä ja Tampereen Hervannassa. Koordinointi tehdään keskitetysti Setlementtiliiton toimistolla Helsingissä. Kansalaisraatimenetelmää testataan kaikilla kolmella pilottipaikkakunnalla. Kemijärvellä ja Vaasassa raati toteutettiin samanaikaisesti, toukokuussa Kemijärven raadin aiheena oli Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaisuuteen kuntalaisuuteen? Tampereen Hervannassa raati toteutetaan marraskuussa Hankehenkilöstö sai koulutusta menetelmän käyttöön Vaasan yliopistolla tutkijatohtori Harri Raision johdolla. 2.2 OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmän keskeisin tehtävä on tarkkailla koko kansalaisraatiprosessia ja erityisesti projektityöryhmän toimintaa. Ohjausryhmä ohjaa ja valvoo raadin kokonaisprosessia, mutta se ei saa vaikuttaa raadin lopputulokseen. Ohjausryhmän rooli korostuu erityisesti kolmessa asiassa: raatilaisten käsittelemän kysymyksen määrittelyssä, kansalaisraadin kokoonpanon tarkentamisessa sekä asiantuntijatodistajien valinnassa 4. 4 Raisio, Harri ja Vartiainen, Pirkko (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

8 Palosaaren kansalaisraadin ohjausryhmässä oli 3 henkilöä Uusi paikallisuus hankkeen ohjausryhmästä ja 3 henkilöä Vaasan kaupungin kaavoituksesta, joka toimi kansalaisraadin suunnittelun yhteistyökumppanina (liite 2). Aikataulujen yhteensovittaminen oli vaikeaa, joten ohjausryhmätyöskentely tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi projektipäällikkö käytti apuna myös hankkeen muuta henkilökuntaa sekä aluetieteen professori Hannu Katajamäkeä (joka toimii hankkeen valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtajana) ja tutkijatohtori Harri Raisiota. 2.3 TEEMA Palosaaren kansalaisraadin teemaksi muodostui keskustelujen jälkeen Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua? Raatilaisille itselleen annettiin päätösvalta siitä, mitä asioita tämän otsikon alla käsitellään. Alun perin tarkoituksena oli käsitellä ajankohtaista Mansikkasaaren ja Palosaaren salmen kaavoituskysymystä. Alueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka tulokset julkistettiin marraskuussa 2011, ja kaavoitus käynnistyy voittaneen ehdotuksen pohjalta vuoden 2012 aikana. Keskusteluissa Vaasan kaupungin kaavoituksen kanssa todettiin kuitenkin, että kansalaisraatimenetelmä ei sovellu yksittäisen kaavakysymyksen käsittelyyn. Tässä tapauksessa kaavoitusprosessi on jo edennyt liian pitkälle, ja lisäksi kaavoitettavalla alueella on paljon yksityisomistuksessa olevaa maata, jonka suunnitteluun on vaikeampaa vaikuttaa. Kansalaisraatimenetelmä sopii sen sijaan ennakoivaan suunnitteluun. Yllä esitetyn kysymyksen avulla kaavoitus toivoo saavansa eväitä tulevaa kaavatyöskentelyä varten. 2.4 RAADIN JÄSENET Tavoitteena oli koota kansalaisraadin osallistujat siten, että raati edustaa tilastollisesti Palosaaren asukkaita iän, sukupuolen, äidinkielen, koulutus- ja työllisyystilanteen sekä asuinpaikan (omakotitalovoittoinen Vikinga / muu Palosaari) mukaan. Lisäksi ilmoittautumislomakkeessa kysyttiin vastaajan yhdistysaktiivisuutta. Tavoitteena oli saada mukaan sekä yhdistysten jäseniä että ei-jäseniä. Raatiin tavoiteltiin 20 jäsentä. Mainonta paikallisissa sanomalehdissä, ilmaisjakelulehdissä, paikallisradiossa, kauppojen ja oppilaitosten ilmoitustauluilla sekä osittain jopa suoraan ihmisten postilaatikoihin tuotti 19 hakemusta, joten kaikki ilmoittautuneet pääsivät mukaan. Paikan päälle ensimmäisenä raatipäivänä tuli 16 henkilöä, jotka muodostivat Palosaaren kansalaisraadin. (Mainos ja ilmoittautumislomake liitteessä 4.)

9 Alla olevissa taulukoissa kuvataan Palosaaren kansalaisraadin tilastollinen tavoitekoostumus sekä toteutunut tilanne. Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite (20 henkilöä) Toteutunut (16 henkilöä) Ikä v v v 4 7 yli 65-v 4 4 Sukupuoli Nainen Mies 10 6 Asuinpaikka Vikinga 11 3 Muu Palosaari 9 13 Äidinkieli suomi ruotsi 6(7) 3 muu 1(0) 0 Koulutus peruskoulu 6 2 keskiaste 5 4 ylioppilas 3 3 yliopistotutkinto 6 7 Työllisyystilanne työssä 9 9 työtön 1 2 opiskelija 3 2 eläkeläinen 5 4 muu 2 0 Yhdistysaktiivisuus kyllä - 7 ei - 9 Tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin ottaen huomioon ilmoittautuneiden vähäisen määrän. Keskiikäisten, suomenkielisten, naisten, yliopistokoulutettujen ja Palosaarella (vs. Vikingalla) asuvien osuus on raadissa tilastoihin nähden ylikorostunut. Raatiin saatiin hyvin mukaan eri työllisyystilanteissa olevia ihmisiä ja yhdistysaktiiveja sekä passiiveja. (Kansalaisraadin osallistujat liitteessä 3.)

10 2.5 ASIANTUNTIJAPANEELI Raatilaisia poistumassa yhteiskuvauksesta Kuva: Salome Tuomaala. Kansalaisraadin ideaalin mukaisesti raatilaisilla oli mahdollisuus kuulustella asiantuntijoita. Aiheen laajuuden vuoksi asiantuntijoiden valitseminen oli haasteellinen tehtävä. Toinen haaste oli aikataulujen sovittaminen. Kaikki pyydetyt asiantuntijat eivät valitettavasti pystyneet osallistumaan kansalaisraatiin. Asiantuntijat koostuivat kuudesta Vaasan kaupungin viranomaisesta ja yhdestä tutkijasta. Kukin asiantuntija piti aluksi kymmenen minuutin alustuksen omasta erikoisalueestaan. Tämän jälkeen moderaattorin johdolla käytiin paneelikeskustelussa läpi kysymykset, jotka raatilaiset olivat edellisenä iltana laatineet (liite 6). Asiantuntijoiden alustukset käynnissä (vas.). Professori Hannu Katajamäki moderoi paneelikeskustelua (oik.) Kuvat: Anne Majaneva-Virkola

11 2.6 PROSESSI Palosaaren kansalaisraati vietiin läpi neljän arki-illan aikana ja Ajankohdaksi valittiin arki-illat kahdelle eri viikolle sijoitettuna, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua. (Aikataulu liitteessä 5.) Ensimmäisenä iltana käytiin läpi kansalaisraadin menetelmää ja aikataulua. Raatilaiset tutustuivat toisiinsa parihaastattelun avulla ja lopuksi koostettiin yhdessä kysymyksiä seuraavan illan asiantuntijapaneelia varten. Toisena iltana kysymykset esitettiin asiantuntijoille ja niistä keskusteltiin yhdessä. Viikon tauon jälkeen alkoivat varsinaiset keskustelut kahdessa pienryhmässä. Pienryhmät oli jaettu mahdollisimman heterogeenisiksi em. demografisten tekijöiden suhteen. Pyrkimyksenä keskusteluissa oli käsitellä annettua teemakysymystä asiantuntijapaneelin kuulustelujen pohjalta. Keskustelunohjaajat olivat kirjanneet saadut vastaukset ylös, ja nämä muistiinpanot olivat keskustelun tukena. Keskustelunohjaajat varmistivat, että keskustelu pysyi asiassa ja että kaikki saivat kertoa mielipiteensä. Kumpikin pienryhmä esitteli keskustelun tuloksena syntyneitä toimenpide-ehdotuksia illan päätteeksi. Keskustelut käytiin kaksikielisinä, kaikki saivat käyttää omaa äidinkieltään. Viimeisenä iltana keskityttiin laatimaan julkilausumaa, mutta keskusteluja käytiin samalla edelleen. Raatilaiset itse valitsivat, mitkä aiheet ja ehdotukset kirjattiin julkilausumaan. Keskusteluissa käsiteltiin myös sellaisia aiheita, jotka jätettiin julkilausuman ulkopuolelle. Julkilausuma esiteltiin tiedotustilaisuudessa valtuustosalissa. Paikalle oli kutsuttu tiedotusvälineiden edustajia, päättäjiä ja viranomaistahoja. Projektipäällikön esipuheen jälkeen kaksi raatilaista esitteli julkilausuman toimenpide-ehdotukset perusteluineen. Tiedotustilaisuudessa julkilausuma jaettiin myös kirjallisessa muodossa. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Marjatta Vehkaoja ja kaavoitusarkkitehti Jussi Hallasmaa esittivät etukäteen pyydetyt kommenttipuheenvuorot julkilausumaan. He kertoivat, millaisia hyötyjä näkivät menetelmän käytössä olevan omalle työskentelylleen, sekä miten julkilausumassa esiin tulleet asiat voitaisiin toteuttaa. Myös päättäjät käyttivät lukuisia kommenttipuheenvuoroja tilaisuuden lopuksi. Kommentit kiittelivät pääosin menetelmää hyväksi ja kehitettävän arvoiseksi, sekä julkilausuman toimenpide-ehdotuksia toteuttamiskelpoisiksi. Kuvia pienryhmäkeskusteluista. Kuvat: Salome Tuomaala.

12 3. PALOSAAREN KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Johdanto Palosaari on hyvä asuinympäristö, jossa palvelut ovat lähellä (koulut, päiväkodit, hyvät kirjastopalvelut, kaupat, apteekki). Palosaarella sijaitsevat myös yliopisto ja korkeakoulut. Luonto on lähellä ja koettavissa kaikkialla - rannat, puistot ja meri ovat Palosaaren parasta antia. Palosaari on elävä ja kaksikielinen, rauhallinen ja turvallinen kaupunginosa, jossa on väljiä ja suojaisia pihoja ihan kaupungin keskustan lähellä. Palosaarella on hyviä asuinmahdollisuuksia kaikille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Me palosaarelaiset koemme, että Vaasan kaupunki hoitaa Palosaaren asioita pääsääntöisesti hyvin. Haluamme kuitenkin nostaa esiin seuraavat asiat, joita olemme raadissa käsitelleet. Koemme nämä asiat tärkeiksi ja sen vuoksi edelleen ylläpidettäviksi tai uudelleen tarkastelua vaativiksi. 1. Palosaaresta siistimpi - Mitä palosaarelaiset voivat yhdessä tehdä ympäristönsä hyväksi? Asukkaat ovat valmiita osallistumaan siivoustalkoisiin esimerkiksi tori-illan kanssa samalla viikolla. Talkoot on hyvä saada asukasyhdistyksen organisoimaksi yhteistyössä kaupungin kanssa. Kiinteistönomistajien on kiinnitettävä huomiota tonttien siisteyteen. Tarvittaessa kaupungin on annettava nykyistä napakammin siivous- ja rakennusten kunnostuskehotuksia. Kaupungin pitää hankkia lisää roskiksia, myös koirien jätöksille. Venesäilytyspaikkojen valvonta ja siisteyden ylläpito on suunniteltava uudelleen, jotta ne toimivat nykyistä paremmin. 2. Palosaaren ranta-alueet Nykyisen rantaraitin ympärivuotinen käytettävyys, kunnossapito ja siisteys ovat palosaarelaisille merkittäviä. Mansikkasaaren ja Vikingan uimarannat ovat niin ikään tärkeitä. 3. Palosaaren salmi ja Mansikkasaari Alueen tunnelma vanhana telakka-, teollisuus- ja satama-alueena maastonmuotoineen ja puistoineen on säilytettävä. Alueesta halutaan helposti lähestyttävä ja monipuolinen, ei liian suunniteltu ja steriili. Vanhoja rakennuksia ja rakennelmia on säilytettävä ja uusien rakennusten on sovittava tyyliin. Arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus on hyvä lähtökohta, mutta aluetta ei saa rakentaa liian tehokkaasti. Kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus asua ja liikkua salmen rannalla, niin kuin muuallakin Palosaarella. Alue on siivottava välittömästi, vaikka rakentamista ei vielä aloitettaisikaan. Raadin yhteinen näkemys on, että tulevaisuudessa alue on Palosaaren helmi. 4. Palosaaren katujen kunnossapito Talviaikaiseen katujen kunnossapitoon halutaan muutos erityisesti kevyen liikenteen väylien osalta. Joustavuutta ja yhteistyötä on lisättävä kaupungin ja aurausyrittäjien välillä. Palosaaren alueella on kokeiltava vuoropysäköintiä, jotta auraus saadaan sujuvammaksi. Konkreettinen ehdotuksemme on laatusertifikaatin laatiminen ja käyttöönotto talvikunnossapidossa.

13 5. Palosaari-info Vaasan kaupungin kotisivuille on saatava tietoa Palosaaresta, asukkaille on annettava mahdollisuus tarjota tietoa asuinalueestaan. Asukasyhdistykselle on saatava oma kotisivu. Tapahtumista on saatava ajantasaista tietoa Palosaaren kirjaston infotaululle ja nettiin. Tehdään yhteistyössä asukkaiden ja koulujen kesken Palosaari-esite, jota jaetaan uusille asukkaille sekä opiskelijoille paperiversiona ja netissä. Palosaaren kirjastosta on muodostettava Palosaaren kansalaisinfo. Sekä Palosaaren kirjaston että tiedekirjasto Tritonian lauantaiaukiolo on turvattava. 6. Palosaaren tapahtumat Palosaarella on jo perinteeksi muodostuneet toritapahtumat kesällä ja syksyllä. Näiden lisäksi kaivataan lisää säännöllistä toimintaa ja rikastavaa vuorovaikutusta Palosaarelle: puistojumppaa kaikille yliopiston nurmialueella, joulutori joulukuusineen Palosaaren torille, Palosaaren museoiden ja historian esille tuominen esimerkiksi historiapäivien ja kävelyjen avulla. Palosaarella on paljon yhteisiä julkisia tiloja, jotka pitää nostaa paremmin esiin ja aktivoida tapahtumien ja tiedotuksen avulla. 7. Palosaaren terveyspalvelut Palosaarella asuu suhteellisesti enemmän ikääntynyttä väestöä kuin muissa kaupunginosissa, mutta alueelle toivotaan myös nykyistä enemmän lapsiperheitä. Tämä on huomioitava terveysasemien jatkosuunnittelussa. Äitiys-, lasten- ja seniorineuvolan palvelut on saatava Palosaarelle, esimerkiksi Medibothnian yhteyteen terveyskioskina tai vastaavana. 8. Palosaaresta myös lapsiperheiden kaupunginosa Palosaarella on hyvät edellytykset houkutella myös lapsiperheitä, koska alue on turvallinen, rauhallinen ja vihreä. Palosaari on yksi niistä Vaasan kaupunginosista, jossa on säilynyt paljon viihtyisää puutalomiljöötä. Tätä kannattaa hyödyntää kun Vaasaan houkutellaan lisää asukkaita. Esimerkkikortteleita monipuolisesta ja Palosaarelle tyypillisestä ja suositeltavasta rakentamistavasta ovat korttelit 3, 4, 7 ja 10 (Työväenkadun ja Onkilahdenkadun välissä). Kaavoituksessa pitää huomioida lapsiperheille ja kaikille ihmisryhmille sopivien asuntojen tarve. Palosaaren kansalaisraati Brändö medborgarrådet ja/och Osmo Ahtola, Hannele Andersson, Kim-Erik Berts, Tiina Böling, Leena Hiltunen, Anneli Ketola, Johanna Kivineva, Mirja Kiviniemi, Iivari Käkelä, Valter Lidsle, Niklas Lundström, Rauni McBreen, Ritva Mertaniemi, Lahja Nord, Erkki Rantamäki, Gunborg Segerstam.

14 4. OSALLISTUMISEN ILLUUSIOSTA AITOON VAIKUTTAMISEEN Vaikuttavuus on yksi kansalaisraatiformaatin keskeisimmistä kriteereistä. Kyse ei tällöin ole pelkästä dialogista, vaan todellisena pyrkimyksenä on ratkaista dialogin kohteena oleva asia tai ongelma. Jotta raadeilla saataisiin aikaan vaikuttavuutta, tarvitaan keskustelussa sovittujen ratkaisujen, kehittämisehdotusten tai visioiden toimeenpanoa. Tässä poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa. Ideaalina on, että kansalaisraadeissa vaadittaisiin aina päättäjien kannanotto tai vastine, jossa esitetään se, miten raatien kautta saadut ehdotukset otetaan huomioon. Vaikuttavuuden merkitys korostuu myös raatilaisten kommenteissa: Jag vet inte hur mycket beslutsfattare bryr sej om våra beslut Riippuu siitä, mitä tapahtuu raadin ja julkilausuman jälkeen eli onko sillä mitään vaikutusta. Kuullaanko ääni? Palosaaren kansalaisraadin tilanne vaikuttavuuden suhteen näyttää varsin lupaavalta. Tästä kertovat tiedotustilaisuudessa esitetyt kommenttipuheenvuorot. Kaavoituksen viranhaltija piti kommentissaan kansalaisraatia erinomaisena menetelmänä tiedon keruussa, kun jotain aluetta ryhdytään suunnittelemaan. Se tarjoaa punnittua ja faktatietoihin perustuvaa, yhdessä keskustellen aikaansaatua tietoa asukkaiden näkemyksistä. Myös asiantuntijoiden kesken pystytään siirtämään tietoa tehokkaasti kansalaisraadin asiantuntijapaneelin avulla. Päättäjät kokivat, että menetelmä on hyvä keino saada tietoa asukkailta päätöksenteon pohjaksi. Lähidemokratia ja erilaiset kansalaisvaikuttamisen tavat kiinnostavat monia, kun kuntauudistus on käynnissä ja vaikuttamisen uudet tavat ovat hahmottumassa. Uusi paikallisuus hankkeen projektipäällikkö seuraa yhdessä raadin osallistujien kanssa julkilausumassa esitettyjen asioiden etenemistä ja pitää keskustelua yllä viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa. Toukokuussa 2013 projektipäällikkö kutsuu raatilaiset yhteiseen tapaamiseen, jossa tarkastellaan kuluneen vuoden tapahtumia. Onko julkilausumalla ollut todellista vaikutusta? Palautteessaan raatilaiset toivoivat lisää kansalaisraateja ja kokivat raadin tärkeäksi. Tämä on tulkittavissa kaipuuksi aitoon osallistumiseen. Kyynisyyttä vastaan tuleekin taistella kehittämällä uusia tapoja osallistaa asukkaita heille tärkeisiin asioihin. Muutoin on vaarana, että asenne miksi osallistuisin, kun en kuitenkaan voi vaikuttaa vain lisääntyy entisestään. Osallistumisesta on tehtävä helppoa, kiinnostavaa, ja ehkä jopa hauskaakin. Voidaanko ottaa pysyvään käytäntöön? Tätä lisää, tätä tarvitaan! Asia on ajankohtainen. Vois kokeilla toistekin.

15 LIITE 1. Palosaaren kansalaisraadin vetäjät Projektipäällikkö Anne Majaneva-Virkola, Uusi paikallisuus hanke Keskustelunohjaajat: Susann Sjöström, hankesuunnittelija, THL Marina Lindell, tutkija, Åbo akademi Tuure Vairio, abiturientti (EEC-koulutus) Joona Luomala, abiturientti (EEC-koulutus) Mentori: tutkija Juha Lindell, Vaasan yliopisto

16 LIITE 2. Palosaaren kansalaisraadin ohjausryhmä Uusi paikallisuus hankkeen ohjausryhmästä: Marjatta Vehkaoja, kaupunginvaltuutettu Jussi Koiranen, opiskelija Kari Laitala, Palosaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Vaasan kaupungin kaavoituksesta: Juhani Hallasmaa, kaavoitusarkkitehti Marketta Kujala, projektipäällikkö Oliver Schulte-Tigges, toimistoarkkitehti

17 LIITE 3. Palosaaren kansalaisraadin osallistujat Osmo Ahtola, Hannele Andersson, Kim-Erik Berts, Tiina Böling, Leena Hiltunen, Anneli Ketola, Johanna Kivineva, Mirja Kiviniemi, Iivari Käkelä, Valter Lidsle, Niklas Lundström, Rauni McBreen, Ritva Mertaniemi, Lahja Nord, Erkki Rantamäki, Gunborg Segerstam.

18 LIITE 4. Kansalaisraadin mainos ja ilmoittautumislomake ILMOITTAUDU PALOSAAREN KANSALAISRAATIIN! Haluatko osallistua Palosaaren tulevaisuuden suunnitteluun? Haluatko vaikuttaa asuinympäristösi viihtyisyyteen? Ilmoittaudu Palosaaren kansalaisraatiin! Kansalaisraadissa Palosaaren asukkaat pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa asuinaluetta koskevista asioista. Asiantuntijakeskustelujen ja raatilaisten välisten ohjattujen keskustelujen kautta raatilaiset laativat yhteisen julkilausuman, joka esitellään päättäjille ja medialle ja kaikille kiinnostuneille tiedotustilaisuudessa. Raatilaisten työskentelyn tulokset sitoudutaan ottamaan osaksi käsiteltyjen asioiden valmistelua. Kansalaisraati eroaa merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista, kuten kuntalaiskuulemisista, joissa usein kuunnellaan yksipuolisesti yhden tai muutaman ihmisen mielipiteitä. Kansalaisraadissa kaikkien mielipiteet ovat aivan yhtä tärkeitä. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 16-vuotias palosaarelainen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta arpomalla siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti erilaisia palosaarelaisia. Raatiin valitaan yhteensä 20 henkilöä ja 4 varajäsentä. Ilmoittautuminen ensimmäiseen raatiin tapahtuu huhtikuuta 2012 netissä, puhelimitse tai postitse. Raati järjestetään ja ilta-aikaan Vaasan yliopistolla. Raadissa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa tärkeisiin Palosaarta koskeviin aiheisiin. Raadin aikana sinulla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Raadin aikana tarjotaan kahvia/teetä ja pientä purtavaa. Osallistujat saavat lisäksi arvokkaasta osallistumisesta asianmukaisen palkkion. Lisätietoja: Mukana Palosaaren kansalaisraadissa: Suomen Setlementtiliitto ry, Uusi paikallisuus hanke Vaasan kaupunki Vaasan yliopisto Anne Majaneva-Virkola, projektipäällikkö p anne.majaneva-virkola@setlementti.fi

19 ILMOITTAUTUMISLOMAKE Palosaaren kansalaisraati Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Sukupuoli: nainen mies muu Syntymävuosi: Äidinkieli: suomi ruotsi muu, mikä Koulutus: kansakoulu/keskikoulu/peruskoulu ammattitutkinto ylioppilastutkinto yliopisto muu Työllisyystilanne: työssä/osa-aikatyössä työtön opiskelija vanhempain- tai hoitovapaalla eläkkeellä muu Oletko jonkin yhdistyksen tai järjestön aktiivinen jäsen? kyllä ei Jos tulen valituksi Palosaaren kansalaisraatiin, sitoudun osallistumaan raatiin seuraavina ajankohtina: maanantai 7.5., tiistai 8.5., maanantai ja tiistai kello Vaasan yliopistolla. Ilmoittautumiset suoraan Anne Majaneva-Virkolalle sähköpostilla: tai puhelimitse: Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen myös netissä: Jos haluat lähettää ilmoittautumisen postitse, pyydämme Sinua itse maksamaan postimaksun. Ilmoittautumiset osoitteeseen Anne Majaneva-Virkola Vaasan Setlementtiyhdistys Huvilakatu Vaasa Kiitos ilmoittautumisestasi! Raatiin valituille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti viimeistään

20 LIITE 5. Palosaaren kansalaisraadin aikataulu MA 7.5. Vaasan yliopisto B203 Klo 16: Tervetulokahvit Klo : Raadin esittely Klo : Raatilaisten esittelykierros Klo : Kysymysten laadinta asiantuntijapaneelia varten TI 8.5. Vaasan yliopisto B203 Klo 15.30: Avaus ja asiantuntijoiden esittely Klo 16 17: Asiantuntijoiden alustukset Klo : Kahvi ja välipala Klo : Paneelikeskustelu, moderoijana professori Hannu Katajamäki MA Vaasan yliopisto B203, B209 Klo : Keskustelua pienryhmissä Klo : Kahvi ja välipala Klo : Keskustelua pienryhmissä Klo : Yhteenveto TI Vaasan yliopisto B203, B209 Klo : Julkilausuman laadintaa yhdessä ja pienryhmissä Klo : Kahvi ja välipala Klo : Julkilausuman viimeistely yhdessä Klo : Yhteenveto KE Valtuustosali Klo 15.30: Avaussanat Klo 15.35: Raadin esittely (Anne) Klo 15.50: Julkilausuman esittely (raatilaiset) Klo 16.20: Kommentit (Marjatta Vehkaoja, Jussi Hallasmaa) Klo : Keskustelut ja haastattelut Julkilausuman vastineet Seuranta ja asian silmälläpito Yhteinen kokoontuminen vuonna 2013

21 LIITE 6. Palosaaren kansalaisraadin asiantuntijapanelistit Juhani Hallasmaa, kaavoitusarkkitehti Markku Litmanen, katutoimen johtaja Erkki Penttinen, sosiaalityön ja perhepalveluiden johtaja Juha-Pekka Lehmus, koulutoimenjohtaja Tuula Ahonpää, nuorisotoimen johtaja Marjut Hannuksela, liikuntatoimen johtaja Peter Ehrström, filosofian tohtori, väitellyt Palosaaren metamorfoosista (jäi pois sairastumisen vuoksi) Moderaattori: professori Hannu Katajamäki Raadin kysymykset asiantuntijapaneelille vastauksineen 1. Saadaanko Palosaaren terveysasema lähemmäs Palosaarta tai Palosaarelle esimerkiksi äitiys-, lasten- ja seniorineuvola, terveyskioski? - ei omaa sosiaalitoimistoa - Penttisen mukaan ei ole tonttia julkiselle rakennukselle - Tulevaisuuden ongelma: palveluasuminen - Vuoden kuluttua suuria muutoksia kun keskussairaala alkaa hoitaa laboratoriopalvelut? Medibothnia-projektissa jonkinlainen terveyspiste/seniorineuvola mahdollisuus. - Ei tule Palosaarelle terveysasemaa. Huutoniemen terveysasema väliaikaiseksi rakennetussa rakennuksessa, lastenneuvolat siellä missä on lapsia, terveysasemat vähenevät neljään (Gerby, keskusta, Sepänkyläntie,.. Medibothniassa mahdollisuus terveyskioskityyppiseen). - Onko kyse asukaspohjasta? Kyllä se on yksi kriteeri, mutta myös se, miten ihmiset liikkuvat. - Palvelubussit kulkevat aina terveyskeskusten kautta. 2. Mikä on Palosaaren ikärakenne ja miten se huomioidaan tulevaisuudessa? - Palvelubussi. Senioribussi. - Kerrostaloihin hissejä (valtion rakennustukea näihin projekteihin). - Liikenneturvallisuus mm. koulujen ympäristö -> hidasteet yms. - Katujen kunnossapito siten, että kaikilla on mahdollisuus liikkua turvallisesti ympäri vuoden -> eritoten valaistus. 3. Onko mahdollista saada parannusta nykyisille liikuntapaikoille ja erityisesti ohjattua toimintaa niille? - Tällä hetkellä tilat ovat aika vaatimattomat. Mutta liikuntapaikkoja on ja niitä huolletaan ja kunnostetaan jatkuvasti. Palosaaren urheilukentällä on kesällä ohjattua toimintaa: yleisurheilua, lasten liikuntatoimintaa ja yhdistystoimintaa. - Ohjattuja tunteja on eniten lapsille ja nuorille (koulun yhteydessä) sekä senioreille. Ensi syksynä tulee myös ohjattua toimintaa naisille ja miehille. - Palosaaren nurmikentälle on ehkä mahdollista saada keinonurmi, mutta milloin ei tällä hetkellä voi sanoa. - Puistojumppa yliopiston alueelle on hyvä idea. 4. Säilyvätkö Mansikkasaaren ja Vikingan uimarannat? - Uimarantoja aiotaan pitää yllä myös tulevaisuudessa sekä Mansikkasaaressa, että Vikingalla. Rantojen sosiaalitiloja aiotaan kehittää. Lähitulevaisuudessa rannoista saattaa poistua Isolahden uimaranta. 5. Onko Merimuseolle ja Työväenmuseolle olemassa tulevaisuuden suunnitelmia? - Hallasmaa: kaavoissa ainakin säilytetään käyttötarkoitukset museotoimintaa varten näillä paikoilla, Merimuseo nykyisin ilman omaa tonttia mutta se tulee uuteen kaavaan omalle tontille. - Kaupunki tukee museoita ylläpitäviä yhdistyksiä, työntekijöitä ne saavat työllistämistuella ja muilla avustuksilla. - Aktiivisten kansalaisten varassa!