PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Vaasa Kansalaisraadin toteuttaja: Suomen Setlementtiliitto ry, Uusi paikallisuus hanke Yhteistyössä: Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto

2 ESIPUHE Uusi paikallisuus hanke on kansalaistoiminnan kehittämishanke, joka hakee paikallisyhteisöjen uudenlaisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden muotoja muuttuvassa yhteiskunnassa. Yhtenä erityisenä kehittämisen kohteena on kansalaisvaikuttaminen. Tästä syystä hanke kiinnostui kansalaisraatimallista, jota on pilotoitu Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimuksessa ja opetuksessa. Hanke päätti toteuttaa kansalaisraadin osana hankkeen toimintaa kaikilla kolmella pilottipaikkakunnallaan Kemijärvellä, Vaasan Palosaarella ja Tampereen Hervannassa. Tämä loppuraportti kuvaa Palosaaren kansalaisraadin prosessia, joka tuo esiin palosaarelaisten äänen. Kansalaisraati konkretisoi niitä asukkaiden kokemuksia, joiden avulla Palosaarta voidaan kehittää viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi asuinalueeksi. Kiitän palosaarelaisia aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta Palosaaren kansalaisraatiin. Kiitän myös asiantuntijoita, jotka uhrasivat raadille vapaa-aikaansa ja jakoivat omaa tietämystään Palosaaresta. Kiitokset kuuluvat myös yhteistyökumppaneille: Vaasan kaupungin kaavoitukselle, jonka työntekijöiden kanssa yhdessä mietimme raadin aihetta, sekä Vaasan yliopiston tutkijoille Harri Raisiolle ja Juha Lindellille, jotka jakoivat arvokkaita kokemuksiaan. Projektipäällikkö Anne Majaneva-Virkola Uusi paikallisuus hanke Itselleni tämä on hyvin riittävä ja mukava tapa tutustua alueen toimintaan! Kiitos hienosta tapahtumasta! Ideat lentoon ja esille!

3 YHTEENVETO Uusi paikallisuus hanke toteutti Vaasan yliopistolla neljänä arki-iltana toukokuussa 2012 Palosaaren kansalaisraadin. Tavoitteena oli testata kansalaisraatimenetelmää kansalaisvaikuttamisen välineenä sekä aktivoida palosaarelaisia osallistumaan ja vaikuttamaan oman asuinalueensa asioihin. Mielenkiinnon kohteena oli, millaisia ajatuksia ja ehdotuksia asukkaat esittävät, kun pohjana ovat monipuoliset faktatiedot ja tasapuoliset keskustelut muiden asukkaiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Raadin teemaksi valittiin laaja kysymys Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua?, jonka toivottiin kiinnostavan useita ja herättävän monipuolista keskustelua omasta lähiympäristöstä. Raati koostui 16 palosaarelaisesta, jotka ilmoittautuivat mukaan. Vähäisestä ilmoittautujamäärästä johtuen Palosaaren kansalaisraati ei täysin vastannut kansalaisraati-formaatin ideaalia. Pyrkimyksenä oli kuitenkin mahdollisuuksien mukaan seurata tätä ideaalia. Deliberatiivinen keskustelu onnistuikin kohtalaisen hyvin. Edustavuus ei täysin toteutunut. Ideaalin kannalta keskeinen tekijä on myös vaikuttavuus. Vaikka vielä on liian aikaista puhua konkreettisista vaikutuksista, näyttää tilanne positiiviselta ainakin julkilausuman tiedotustilaisuudessa paikalla olleiden päättäjien kommenteista päätellen. Raatilaisten aikaansaamat toimenpide-ehdotukset Palosaaren kehittämiseksi esiteltiin tiedotustilaisuudessa valtuustosalissa Ehdotuksia syntyi yhteensä 8 kappaletta. Tämän loppuraportin tarkoituksena on esittää nämä kyseiset ehdotukset sekä kuvata itse Palosaaren kansalaisraadin prosessi.

4 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Yhteenveto 1. Kansalaisraati uudenlaisena vaikuttamisen tapana 2. Palosaaren kansalaisraati 2.1 Organisoijataho 2.2 Ohjausryhmä 2.3 Teema 2.4 Raadin jäsenet 2.5 Asiantuntijapaneeli 2.6 Prosessi 3. Palosaaren kansalaisraadin julkilausuma 4. Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen LIITE 1. Vetäjät LIITE 2. Ohjausryhmän kokoonpano LIITE 3. Raadin jäsenet LIITE 4. Kansalaisraadin mainos ja ilmoittautumislomake LIITE 5. Aikataulu LIITE 6. Asiantuntijapanelistit, heille esitetyt kysymykset ja saadut vastaukset LIITE 7. Raatilaisten näkemyksiä Palosaaren kansalaisraadista LIITE 8. Julkilausuman kommentit LIITE 9. Kansalaisraadista julkaistut artikkelit Vasabladetissa ja Pohjalaisessa LIITE 10. Yhteystiedot

5 1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA Suomalainen yhteiskunta tulee tulevaisuudessa kohtaamaan yhä monimutkaisemmiksi, monitulkintaisemmiksi ja arvolatautuneemmiksi kehittyviä ongelmakysymyksiä. Myös kuntauudistus aiheuttaa haasteita paikalliselle demokratian toteutumiselle. Nämä ongelmat edellyttävät kansalaisten suurempaa osallisuutta. Kansalaiset ovat eletyn elämän asiantuntijoita ja tietävät siten näiden ongelmien todellisuuden 1. Heidän näkemyksensä syventävät ymmärrystä ongelmien luonteesta sekä antavat oivalluksia ratkaisuihin. On tarve muuttaa osallisuuden kulttuuria Suomessa. Tähän tarvitaan uudenlaisia osallisuuden muotoja. Siirtymä on "pikademokratiasta" kohti "hidasta demokratiaa" 2. Pikademokratia on yhtä kuin nopea asiantuntijavetoinen päätöksenteko, jossa ei anneta aikaa syvälliselle asian pohdinnalle ja punninnalle. Hidas demokratia muodostaa puolestaan vaihtoehdon, jossa kansalaisilla on aikaa keskustella paitsi päättäjien myös muiden kanssaihmisten kanssa. Hidas demokratia voidaan rinnastaa deliberatiiviseen demokratiaan 3 eli demokratian muotoon, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja argumenttinsa. Huomio ei ole argumentin esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Deliberatiivinen tarkoittaa keskustelevaa ja pohdiskelevaa. Tämän päivän Suomessa ideaalisten deliberatiivisten olosuhteiden luominen on kuitenkin erittäin haasteellista. Osallisuuden kulttuurin muuttaminen ei tapahdu hetkessä eikä itsestään, vaan se vaatii aktiivista ja pitkäkestoista toimintaa aidon osallisuuden lisäämiseksi. Eri puolella Suomea on jo tartuttu haasteeseen ja lähdetty toteuttamaan deliberatiivisen ideaalin mukaisia kansalaisraateja. Kansalaisraadit ovat demokratia-innovaatioita, jotka lähestyvät osallisuuden tematiikkaa hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on totuttu. Ne ovat kestoltaan pidempiä ja keskusteluiltaan laadukkaampia. Kansalaisraadit pyrkivät muodostamaan kohdeväestön, esimerkiksi kunnan, aidosti pienoiskoossa. Ennen kaikkea suunta on osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Tiivistettynä kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa. 2. Edustavampia Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia. 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia Koulutetut keskustelunohjaajat varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasaarvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan. 1 Clarke, M. & Stewart, J. (2000). Handling the Wicked Issues. Teoksessa C. Davies, L. Finlay & A. Bullman (toim.). Changing Practice in Health and Social Care. Lontoo: Sage Schlesinger, A. B. (2009).The Death of "Why?": The Decline of Questioning and the Future of Democracy. San Francisco: Berrett-Koehler. 3 Lisätietoa:

6 4. Vaikuttavampia Ei osallistamista osallistamisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin. 5. Mahdollisia valintojen muuttajia Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa. Pienryhmäkeskustelua Palosaaren kansalaisraadissa Kuva: Salome Tuomaala.

7 2. PALOSAAREN KANSALAISRAATI Palosaaren kansalaisraati on deliberatiivisen demokratian mukaisen kansalaisraadin sovellus. Se toteutettiin toukokuussa 2012 Vaasan yliopistolla. Raadin pääasiallisena tavoitteena oli osallistaa Palosaaren asukkaita aidolla tavalla heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. Tärkeä tavoite oli myös kansalaisraatimenetelmän testaus välineenä asukkaiden osallistamisessa ja osana kaupungin päätöksentekoa. Kansalaisraati pyrittiin kokoamaan siten, että se edustaa tilastollisesti Palosaaren asukkaita iän, sukupuolen, äidinkielen, koulutus- ja työllisyystilanteen sekä asuinpaikan mukaan. Palosaaren kansalaisraati toteutettiin osana Uusi paikallisuus hankkeen toimintaa. 2.1 ORGANISOIJATAHO Palosaaren kansalaisraadin organisoi Suomen Setlementtiliiton koordinoima Uusi paikallisuus hanke, joka on kansalaistoiminnan kehittämishanke. Se etsii, kehittää ja toteuttaa toimintatapoja, joiden avulla kansalaiset yhteistyössä kunnan kanssa voivat huolehtia omasta asuinympäristöstään ja aidosti vaikuttaa sen kehitykseen. Hanke on viisivuotinen ( ) ja sitä rahoittaa RAY. Hanke toimii kolmessa paikallisyhteisössä: Vaasan Palosaarella, Kemijärvellä ja Tampereen Hervannassa. Koordinointi tehdään keskitetysti Setlementtiliiton toimistolla Helsingissä. Kansalaisraatimenetelmää testataan kaikilla kolmella pilottipaikkakunnalla. Kemijärvellä ja Vaasassa raati toteutettiin samanaikaisesti, toukokuussa Kemijärven raadin aiheena oli Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaisuuteen kuntalaisuuteen? Tampereen Hervannassa raati toteutetaan marraskuussa Hankehenkilöstö sai koulutusta menetelmän käyttöön Vaasan yliopistolla tutkijatohtori Harri Raision johdolla. 2.2 OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmän keskeisin tehtävä on tarkkailla koko kansalaisraatiprosessia ja erityisesti projektityöryhmän toimintaa. Ohjausryhmä ohjaa ja valvoo raadin kokonaisprosessia, mutta se ei saa vaikuttaa raadin lopputulokseen. Ohjausryhmän rooli korostuu erityisesti kolmessa asiassa: raatilaisten käsittelemän kysymyksen määrittelyssä, kansalaisraadin kokoonpanon tarkentamisessa sekä asiantuntijatodistajien valinnassa 4. 4 Raisio, Harri ja Vartiainen, Pirkko (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

8 Palosaaren kansalaisraadin ohjausryhmässä oli 3 henkilöä Uusi paikallisuus hankkeen ohjausryhmästä ja 3 henkilöä Vaasan kaupungin kaavoituksesta, joka toimi kansalaisraadin suunnittelun yhteistyökumppanina (liite 2). Aikataulujen yhteensovittaminen oli vaikeaa, joten ohjausryhmätyöskentely tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi projektipäällikkö käytti apuna myös hankkeen muuta henkilökuntaa sekä aluetieteen professori Hannu Katajamäkeä (joka toimii hankkeen valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtajana) ja tutkijatohtori Harri Raisiota. 2.3 TEEMA Palosaaren kansalaisraadin teemaksi muodostui keskustelujen jälkeen Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua? Raatilaisille itselleen annettiin päätösvalta siitä, mitä asioita tämän otsikon alla käsitellään. Alun perin tarkoituksena oli käsitellä ajankohtaista Mansikkasaaren ja Palosaaren salmen kaavoituskysymystä. Alueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka tulokset julkistettiin marraskuussa 2011, ja kaavoitus käynnistyy voittaneen ehdotuksen pohjalta vuoden 2012 aikana. Keskusteluissa Vaasan kaupungin kaavoituksen kanssa todettiin kuitenkin, että kansalaisraatimenetelmä ei sovellu yksittäisen kaavakysymyksen käsittelyyn. Tässä tapauksessa kaavoitusprosessi on jo edennyt liian pitkälle, ja lisäksi kaavoitettavalla alueella on paljon yksityisomistuksessa olevaa maata, jonka suunnitteluun on vaikeampaa vaikuttaa. Kansalaisraatimenetelmä sopii sen sijaan ennakoivaan suunnitteluun. Yllä esitetyn kysymyksen avulla kaavoitus toivoo saavansa eväitä tulevaa kaavatyöskentelyä varten. 2.4 RAADIN JÄSENET Tavoitteena oli koota kansalaisraadin osallistujat siten, että raati edustaa tilastollisesti Palosaaren asukkaita iän, sukupuolen, äidinkielen, koulutus- ja työllisyystilanteen sekä asuinpaikan (omakotitalovoittoinen Vikinga / muu Palosaari) mukaan. Lisäksi ilmoittautumislomakkeessa kysyttiin vastaajan yhdistysaktiivisuutta. Tavoitteena oli saada mukaan sekä yhdistysten jäseniä että ei-jäseniä. Raatiin tavoiteltiin 20 jäsentä. Mainonta paikallisissa sanomalehdissä, ilmaisjakelulehdissä, paikallisradiossa, kauppojen ja oppilaitosten ilmoitustauluilla sekä osittain jopa suoraan ihmisten postilaatikoihin tuotti 19 hakemusta, joten kaikki ilmoittautuneet pääsivät mukaan. Paikan päälle ensimmäisenä raatipäivänä tuli 16 henkilöä, jotka muodostivat Palosaaren kansalaisraadin. (Mainos ja ilmoittautumislomake liitteessä 4.)

9 Alla olevissa taulukoissa kuvataan Palosaaren kansalaisraadin tilastollinen tavoitekoostumus sekä toteutunut tilanne. Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite (20 henkilöä) Toteutunut (16 henkilöä) Ikä v v v 4 7 yli 65-v 4 4 Sukupuoli Nainen Mies 10 6 Asuinpaikka Vikinga 11 3 Muu Palosaari 9 13 Äidinkieli suomi ruotsi 6(7) 3 muu 1(0) 0 Koulutus peruskoulu 6 2 keskiaste 5 4 ylioppilas 3 3 yliopistotutkinto 6 7 Työllisyystilanne työssä 9 9 työtön 1 2 opiskelija 3 2 eläkeläinen 5 4 muu 2 0 Yhdistysaktiivisuus kyllä - 7 ei - 9 Tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin ottaen huomioon ilmoittautuneiden vähäisen määrän. Keskiikäisten, suomenkielisten, naisten, yliopistokoulutettujen ja Palosaarella (vs. Vikingalla) asuvien osuus on raadissa tilastoihin nähden ylikorostunut. Raatiin saatiin hyvin mukaan eri työllisyystilanteissa olevia ihmisiä ja yhdistysaktiiveja sekä passiiveja. (Kansalaisraadin osallistujat liitteessä 3.)

10 2.5 ASIANTUNTIJAPANEELI Raatilaisia poistumassa yhteiskuvauksesta Kuva: Salome Tuomaala. Kansalaisraadin ideaalin mukaisesti raatilaisilla oli mahdollisuus kuulustella asiantuntijoita. Aiheen laajuuden vuoksi asiantuntijoiden valitseminen oli haasteellinen tehtävä. Toinen haaste oli aikataulujen sovittaminen. Kaikki pyydetyt asiantuntijat eivät valitettavasti pystyneet osallistumaan kansalaisraatiin. Asiantuntijat koostuivat kuudesta Vaasan kaupungin viranomaisesta ja yhdestä tutkijasta. Kukin asiantuntija piti aluksi kymmenen minuutin alustuksen omasta erikoisalueestaan. Tämän jälkeen moderaattorin johdolla käytiin paneelikeskustelussa läpi kysymykset, jotka raatilaiset olivat edellisenä iltana laatineet (liite 6). Asiantuntijoiden alustukset käynnissä (vas.). Professori Hannu Katajamäki moderoi paneelikeskustelua (oik.) Kuvat: Anne Majaneva-Virkola

11 2.6 PROSESSI Palosaaren kansalaisraati vietiin läpi neljän arki-illan aikana ja Ajankohdaksi valittiin arki-illat kahdelle eri viikolle sijoitettuna, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua. (Aikataulu liitteessä 5.) Ensimmäisenä iltana käytiin läpi kansalaisraadin menetelmää ja aikataulua. Raatilaiset tutustuivat toisiinsa parihaastattelun avulla ja lopuksi koostettiin yhdessä kysymyksiä seuraavan illan asiantuntijapaneelia varten. Toisena iltana kysymykset esitettiin asiantuntijoille ja niistä keskusteltiin yhdessä. Viikon tauon jälkeen alkoivat varsinaiset keskustelut kahdessa pienryhmässä. Pienryhmät oli jaettu mahdollisimman heterogeenisiksi em. demografisten tekijöiden suhteen. Pyrkimyksenä keskusteluissa oli käsitellä annettua teemakysymystä asiantuntijapaneelin kuulustelujen pohjalta. Keskustelunohjaajat olivat kirjanneet saadut vastaukset ylös, ja nämä muistiinpanot olivat keskustelun tukena. Keskustelunohjaajat varmistivat, että keskustelu pysyi asiassa ja että kaikki saivat kertoa mielipiteensä. Kumpikin pienryhmä esitteli keskustelun tuloksena syntyneitä toimenpide-ehdotuksia illan päätteeksi. Keskustelut käytiin kaksikielisinä, kaikki saivat käyttää omaa äidinkieltään. Viimeisenä iltana keskityttiin laatimaan julkilausumaa, mutta keskusteluja käytiin samalla edelleen. Raatilaiset itse valitsivat, mitkä aiheet ja ehdotukset kirjattiin julkilausumaan. Keskusteluissa käsiteltiin myös sellaisia aiheita, jotka jätettiin julkilausuman ulkopuolelle. Julkilausuma esiteltiin tiedotustilaisuudessa valtuustosalissa. Paikalle oli kutsuttu tiedotusvälineiden edustajia, päättäjiä ja viranomaistahoja. Projektipäällikön esipuheen jälkeen kaksi raatilaista esitteli julkilausuman toimenpide-ehdotukset perusteluineen. Tiedotustilaisuudessa julkilausuma jaettiin myös kirjallisessa muodossa. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Marjatta Vehkaoja ja kaavoitusarkkitehti Jussi Hallasmaa esittivät etukäteen pyydetyt kommenttipuheenvuorot julkilausumaan. He kertoivat, millaisia hyötyjä näkivät menetelmän käytössä olevan omalle työskentelylleen, sekä miten julkilausumassa esiin tulleet asiat voitaisiin toteuttaa. Myös päättäjät käyttivät lukuisia kommenttipuheenvuoroja tilaisuuden lopuksi. Kommentit kiittelivät pääosin menetelmää hyväksi ja kehitettävän arvoiseksi, sekä julkilausuman toimenpide-ehdotuksia toteuttamiskelpoisiksi. Kuvia pienryhmäkeskusteluista. Kuvat: Salome Tuomaala.

12 3. PALOSAAREN KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Johdanto Palosaari on hyvä asuinympäristö, jossa palvelut ovat lähellä (koulut, päiväkodit, hyvät kirjastopalvelut, kaupat, apteekki). Palosaarella sijaitsevat myös yliopisto ja korkeakoulut. Luonto on lähellä ja koettavissa kaikkialla - rannat, puistot ja meri ovat Palosaaren parasta antia. Palosaari on elävä ja kaksikielinen, rauhallinen ja turvallinen kaupunginosa, jossa on väljiä ja suojaisia pihoja ihan kaupungin keskustan lähellä. Palosaarella on hyviä asuinmahdollisuuksia kaikille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Me palosaarelaiset koemme, että Vaasan kaupunki hoitaa Palosaaren asioita pääsääntöisesti hyvin. Haluamme kuitenkin nostaa esiin seuraavat asiat, joita olemme raadissa käsitelleet. Koemme nämä asiat tärkeiksi ja sen vuoksi edelleen ylläpidettäviksi tai uudelleen tarkastelua vaativiksi. 1. Palosaaresta siistimpi - Mitä palosaarelaiset voivat yhdessä tehdä ympäristönsä hyväksi? Asukkaat ovat valmiita osallistumaan siivoustalkoisiin esimerkiksi tori-illan kanssa samalla viikolla. Talkoot on hyvä saada asukasyhdistyksen organisoimaksi yhteistyössä kaupungin kanssa. Kiinteistönomistajien on kiinnitettävä huomiota tonttien siisteyteen. Tarvittaessa kaupungin on annettava nykyistä napakammin siivous- ja rakennusten kunnostuskehotuksia. Kaupungin pitää hankkia lisää roskiksia, myös koirien jätöksille. Venesäilytyspaikkojen valvonta ja siisteyden ylläpito on suunniteltava uudelleen, jotta ne toimivat nykyistä paremmin. 2. Palosaaren ranta-alueet Nykyisen rantaraitin ympärivuotinen käytettävyys, kunnossapito ja siisteys ovat palosaarelaisille merkittäviä. Mansikkasaaren ja Vikingan uimarannat ovat niin ikään tärkeitä. 3. Palosaaren salmi ja Mansikkasaari Alueen tunnelma vanhana telakka-, teollisuus- ja satama-alueena maastonmuotoineen ja puistoineen on säilytettävä. Alueesta halutaan helposti lähestyttävä ja monipuolinen, ei liian suunniteltu ja steriili. Vanhoja rakennuksia ja rakennelmia on säilytettävä ja uusien rakennusten on sovittava tyyliin. Arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus on hyvä lähtökohta, mutta aluetta ei saa rakentaa liian tehokkaasti. Kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus asua ja liikkua salmen rannalla, niin kuin muuallakin Palosaarella. Alue on siivottava välittömästi, vaikka rakentamista ei vielä aloitettaisikaan. Raadin yhteinen näkemys on, että tulevaisuudessa alue on Palosaaren helmi. 4. Palosaaren katujen kunnossapito Talviaikaiseen katujen kunnossapitoon halutaan muutos erityisesti kevyen liikenteen väylien osalta. Joustavuutta ja yhteistyötä on lisättävä kaupungin ja aurausyrittäjien välillä. Palosaaren alueella on kokeiltava vuoropysäköintiä, jotta auraus saadaan sujuvammaksi. Konkreettinen ehdotuksemme on laatusertifikaatin laatiminen ja käyttöönotto talvikunnossapidossa.

13 5. Palosaari-info Vaasan kaupungin kotisivuille on saatava tietoa Palosaaresta, asukkaille on annettava mahdollisuus tarjota tietoa asuinalueestaan. Asukasyhdistykselle on saatava oma kotisivu. Tapahtumista on saatava ajantasaista tietoa Palosaaren kirjaston infotaululle ja nettiin. Tehdään yhteistyössä asukkaiden ja koulujen kesken Palosaari-esite, jota jaetaan uusille asukkaille sekä opiskelijoille paperiversiona ja netissä. Palosaaren kirjastosta on muodostettava Palosaaren kansalaisinfo. Sekä Palosaaren kirjaston että tiedekirjasto Tritonian lauantaiaukiolo on turvattava. 6. Palosaaren tapahtumat Palosaarella on jo perinteeksi muodostuneet toritapahtumat kesällä ja syksyllä. Näiden lisäksi kaivataan lisää säännöllistä toimintaa ja rikastavaa vuorovaikutusta Palosaarelle: puistojumppaa kaikille yliopiston nurmialueella, joulutori joulukuusineen Palosaaren torille, Palosaaren museoiden ja historian esille tuominen esimerkiksi historiapäivien ja kävelyjen avulla. Palosaarella on paljon yhteisiä julkisia tiloja, jotka pitää nostaa paremmin esiin ja aktivoida tapahtumien ja tiedotuksen avulla. 7. Palosaaren terveyspalvelut Palosaarella asuu suhteellisesti enemmän ikääntynyttä väestöä kuin muissa kaupunginosissa, mutta alueelle toivotaan myös nykyistä enemmän lapsiperheitä. Tämä on huomioitava terveysasemien jatkosuunnittelussa. Äitiys-, lasten- ja seniorineuvolan palvelut on saatava Palosaarelle, esimerkiksi Medibothnian yhteyteen terveyskioskina tai vastaavana. 8. Palosaaresta myös lapsiperheiden kaupunginosa Palosaarella on hyvät edellytykset houkutella myös lapsiperheitä, koska alue on turvallinen, rauhallinen ja vihreä. Palosaari on yksi niistä Vaasan kaupunginosista, jossa on säilynyt paljon viihtyisää puutalomiljöötä. Tätä kannattaa hyödyntää kun Vaasaan houkutellaan lisää asukkaita. Esimerkkikortteleita monipuolisesta ja Palosaarelle tyypillisestä ja suositeltavasta rakentamistavasta ovat korttelit 3, 4, 7 ja 10 (Työväenkadun ja Onkilahdenkadun välissä). Kaavoituksessa pitää huomioida lapsiperheille ja kaikille ihmisryhmille sopivien asuntojen tarve. Palosaaren kansalaisraati Brändö medborgarrådet ja/och Osmo Ahtola, Hannele Andersson, Kim-Erik Berts, Tiina Böling, Leena Hiltunen, Anneli Ketola, Johanna Kivineva, Mirja Kiviniemi, Iivari Käkelä, Valter Lidsle, Niklas Lundström, Rauni McBreen, Ritva Mertaniemi, Lahja Nord, Erkki Rantamäki, Gunborg Segerstam.

14 4. OSALLISTUMISEN ILLUUSIOSTA AITOON VAIKUTTAMISEEN Vaikuttavuus on yksi kansalaisraatiformaatin keskeisimmistä kriteereistä. Kyse ei tällöin ole pelkästä dialogista, vaan todellisena pyrkimyksenä on ratkaista dialogin kohteena oleva asia tai ongelma. Jotta raadeilla saataisiin aikaan vaikuttavuutta, tarvitaan keskustelussa sovittujen ratkaisujen, kehittämisehdotusten tai visioiden toimeenpanoa. Tässä poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa. Ideaalina on, että kansalaisraadeissa vaadittaisiin aina päättäjien kannanotto tai vastine, jossa esitetään se, miten raatien kautta saadut ehdotukset otetaan huomioon. Vaikuttavuuden merkitys korostuu myös raatilaisten kommenteissa: Jag vet inte hur mycket beslutsfattare bryr sej om våra beslut Riippuu siitä, mitä tapahtuu raadin ja julkilausuman jälkeen eli onko sillä mitään vaikutusta. Kuullaanko ääni? Palosaaren kansalaisraadin tilanne vaikuttavuuden suhteen näyttää varsin lupaavalta. Tästä kertovat tiedotustilaisuudessa esitetyt kommenttipuheenvuorot. Kaavoituksen viranhaltija piti kommentissaan kansalaisraatia erinomaisena menetelmänä tiedon keruussa, kun jotain aluetta ryhdytään suunnittelemaan. Se tarjoaa punnittua ja faktatietoihin perustuvaa, yhdessä keskustellen aikaansaatua tietoa asukkaiden näkemyksistä. Myös asiantuntijoiden kesken pystytään siirtämään tietoa tehokkaasti kansalaisraadin asiantuntijapaneelin avulla. Päättäjät kokivat, että menetelmä on hyvä keino saada tietoa asukkailta päätöksenteon pohjaksi. Lähidemokratia ja erilaiset kansalaisvaikuttamisen tavat kiinnostavat monia, kun kuntauudistus on käynnissä ja vaikuttamisen uudet tavat ovat hahmottumassa. Uusi paikallisuus hankkeen projektipäällikkö seuraa yhdessä raadin osallistujien kanssa julkilausumassa esitettyjen asioiden etenemistä ja pitää keskustelua yllä viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa. Toukokuussa 2013 projektipäällikkö kutsuu raatilaiset yhteiseen tapaamiseen, jossa tarkastellaan kuluneen vuoden tapahtumia. Onko julkilausumalla ollut todellista vaikutusta? Palautteessaan raatilaiset toivoivat lisää kansalaisraateja ja kokivat raadin tärkeäksi. Tämä on tulkittavissa kaipuuksi aitoon osallistumiseen. Kyynisyyttä vastaan tuleekin taistella kehittämällä uusia tapoja osallistaa asukkaita heille tärkeisiin asioihin. Muutoin on vaarana, että asenne miksi osallistuisin, kun en kuitenkaan voi vaikuttaa vain lisääntyy entisestään. Osallistumisesta on tehtävä helppoa, kiinnostavaa, ja ehkä jopa hauskaakin. Voidaanko ottaa pysyvään käytäntöön? Tätä lisää, tätä tarvitaan! Asia on ajankohtainen. Vois kokeilla toistekin.

15 LIITE 1. Palosaaren kansalaisraadin vetäjät Projektipäällikkö Anne Majaneva-Virkola, Uusi paikallisuus hanke Keskustelunohjaajat: Susann Sjöström, hankesuunnittelija, THL Marina Lindell, tutkija, Åbo akademi Tuure Vairio, abiturientti (EEC-koulutus) Joona Luomala, abiturientti (EEC-koulutus) Mentori: tutkija Juha Lindell, Vaasan yliopisto

16 LIITE 2. Palosaaren kansalaisraadin ohjausryhmä Uusi paikallisuus hankkeen ohjausryhmästä: Marjatta Vehkaoja, kaupunginvaltuutettu Jussi Koiranen, opiskelija Kari Laitala, Palosaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Vaasan kaupungin kaavoituksesta: Juhani Hallasmaa, kaavoitusarkkitehti Marketta Kujala, projektipäällikkö Oliver Schulte-Tigges, toimistoarkkitehti

17 LIITE 3. Palosaaren kansalaisraadin osallistujat Osmo Ahtola, Hannele Andersson, Kim-Erik Berts, Tiina Böling, Leena Hiltunen, Anneli Ketola, Johanna Kivineva, Mirja Kiviniemi, Iivari Käkelä, Valter Lidsle, Niklas Lundström, Rauni McBreen, Ritva Mertaniemi, Lahja Nord, Erkki Rantamäki, Gunborg Segerstam.

18 LIITE 4. Kansalaisraadin mainos ja ilmoittautumislomake ILMOITTAUDU PALOSAAREN KANSALAISRAATIIN! Haluatko osallistua Palosaaren tulevaisuuden suunnitteluun? Haluatko vaikuttaa asuinympäristösi viihtyisyyteen? Ilmoittaudu Palosaaren kansalaisraatiin! Kansalaisraadissa Palosaaren asukkaat pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa asuinaluetta koskevista asioista. Asiantuntijakeskustelujen ja raatilaisten välisten ohjattujen keskustelujen kautta raatilaiset laativat yhteisen julkilausuman, joka esitellään päättäjille ja medialle ja kaikille kiinnostuneille tiedotustilaisuudessa. Raatilaisten työskentelyn tulokset sitoudutaan ottamaan osaksi käsiteltyjen asioiden valmistelua. Kansalaisraati eroaa merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista, kuten kuntalaiskuulemisista, joissa usein kuunnellaan yksipuolisesti yhden tai muutaman ihmisen mielipiteitä. Kansalaisraadissa kaikkien mielipiteet ovat aivan yhtä tärkeitä. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 16-vuotias palosaarelainen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta arpomalla siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti erilaisia palosaarelaisia. Raatiin valitaan yhteensä 20 henkilöä ja 4 varajäsentä. Ilmoittautuminen ensimmäiseen raatiin tapahtuu huhtikuuta 2012 netissä, puhelimitse tai postitse. Raati järjestetään ja ilta-aikaan Vaasan yliopistolla. Raadissa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa tärkeisiin Palosaarta koskeviin aiheisiin. Raadin aikana sinulla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Raadin aikana tarjotaan kahvia/teetä ja pientä purtavaa. Osallistujat saavat lisäksi arvokkaasta osallistumisesta asianmukaisen palkkion. Lisätietoja: Mukana Palosaaren kansalaisraadissa: Suomen Setlementtiliitto ry, Uusi paikallisuus hanke Vaasan kaupunki Vaasan yliopisto Anne Majaneva-Virkola, projektipäällikkö p

19 ILMOITTAUTUMISLOMAKE Palosaaren kansalaisraati Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Sukupuoli: nainen mies muu Syntymävuosi: Äidinkieli: suomi ruotsi muu, mikä Koulutus: kansakoulu/keskikoulu/peruskoulu ammattitutkinto ylioppilastutkinto yliopisto muu Työllisyystilanne: työssä/osa-aikatyössä työtön opiskelija vanhempain- tai hoitovapaalla eläkkeellä muu Oletko jonkin yhdistyksen tai järjestön aktiivinen jäsen? kyllä ei Jos tulen valituksi Palosaaren kansalaisraatiin, sitoudun osallistumaan raatiin seuraavina ajankohtina: maanantai 7.5., tiistai 8.5., maanantai ja tiistai kello Vaasan yliopistolla. Ilmoittautumiset suoraan Anne Majaneva-Virkolalle sähköpostilla: tai puhelimitse: Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen myös netissä: Jos haluat lähettää ilmoittautumisen postitse, pyydämme Sinua itse maksamaan postimaksun. Ilmoittautumiset osoitteeseen Anne Majaneva-Virkola Vaasan Setlementtiyhdistys Huvilakatu Vaasa Kiitos ilmoittautumisestasi! Raatiin valituille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti viimeistään

20 LIITE 5. Palosaaren kansalaisraadin aikataulu MA 7.5. Vaasan yliopisto B203 Klo 16: Tervetulokahvit Klo : Raadin esittely Klo : Raatilaisten esittelykierros Klo : Kysymysten laadinta asiantuntijapaneelia varten TI 8.5. Vaasan yliopisto B203 Klo 15.30: Avaus ja asiantuntijoiden esittely Klo 16 17: Asiantuntijoiden alustukset Klo : Kahvi ja välipala Klo : Paneelikeskustelu, moderoijana professori Hannu Katajamäki MA Vaasan yliopisto B203, B209 Klo : Keskustelua pienryhmissä Klo : Kahvi ja välipala Klo : Keskustelua pienryhmissä Klo : Yhteenveto TI Vaasan yliopisto B203, B209 Klo : Julkilausuman laadintaa yhdessä ja pienryhmissä Klo : Kahvi ja välipala Klo : Julkilausuman viimeistely yhdessä Klo : Yhteenveto KE Valtuustosali Klo 15.30: Avaussanat Klo 15.35: Raadin esittely (Anne) Klo 15.50: Julkilausuman esittely (raatilaiset) Klo 16.20: Kommentit (Marjatta Vehkaoja, Jussi Hallasmaa) Klo : Keskustelut ja haastattelut Julkilausuman vastineet Seuranta ja asian silmälläpito Yhteinen kokoontuminen vuonna 2013

21 LIITE 6. Palosaaren kansalaisraadin asiantuntijapanelistit Juhani Hallasmaa, kaavoitusarkkitehti Markku Litmanen, katutoimen johtaja Erkki Penttinen, sosiaalityön ja perhepalveluiden johtaja Juha-Pekka Lehmus, koulutoimenjohtaja Tuula Ahonpää, nuorisotoimen johtaja Marjut Hannuksela, liikuntatoimen johtaja Peter Ehrström, filosofian tohtori, väitellyt Palosaaren metamorfoosista (jäi pois sairastumisen vuoksi) Moderaattori: professori Hannu Katajamäki Raadin kysymykset asiantuntijapaneelille vastauksineen 1. Saadaanko Palosaaren terveysasema lähemmäs Palosaarta tai Palosaarelle esimerkiksi äitiys-, lasten- ja seniorineuvola, terveyskioski? - ei omaa sosiaalitoimistoa - Penttisen mukaan ei ole tonttia julkiselle rakennukselle - Tulevaisuuden ongelma: palveluasuminen - Vuoden kuluttua suuria muutoksia kun keskussairaala alkaa hoitaa laboratoriopalvelut? Medibothnia-projektissa jonkinlainen terveyspiste/seniorineuvola mahdollisuus. - Ei tule Palosaarelle terveysasemaa. Huutoniemen terveysasema väliaikaiseksi rakennetussa rakennuksessa, lastenneuvolat siellä missä on lapsia, terveysasemat vähenevät neljään (Gerby, keskusta, Sepänkyläntie,.. Medibothniassa mahdollisuus terveyskioskityyppiseen). - Onko kyse asukaspohjasta? Kyllä se on yksi kriteeri, mutta myös se, miten ihmiset liikkuvat. - Palvelubussit kulkevat aina terveyskeskusten kautta. 2. Mikä on Palosaaren ikärakenne ja miten se huomioidaan tulevaisuudessa? - Palvelubussi. Senioribussi. - Kerrostaloihin hissejä (valtion rakennustukea näihin projekteihin). - Liikenneturvallisuus mm. koulujen ympäristö -> hidasteet yms. - Katujen kunnossapito siten, että kaikilla on mahdollisuus liikkua turvallisesti ympäri vuoden -> eritoten valaistus. 3. Onko mahdollista saada parannusta nykyisille liikuntapaikoille ja erityisesti ohjattua toimintaa niille? - Tällä hetkellä tilat ovat aika vaatimattomat. Mutta liikuntapaikkoja on ja niitä huolletaan ja kunnostetaan jatkuvasti. Palosaaren urheilukentällä on kesällä ohjattua toimintaa: yleisurheilua, lasten liikuntatoimintaa ja yhdistystoimintaa. - Ohjattuja tunteja on eniten lapsille ja nuorille (koulun yhteydessä) sekä senioreille. Ensi syksynä tulee myös ohjattua toimintaa naisille ja miehille. - Palosaaren nurmikentälle on ehkä mahdollista saada keinonurmi, mutta milloin ei tällä hetkellä voi sanoa. - Puistojumppa yliopiston alueelle on hyvä idea. 4. Säilyvätkö Mansikkasaaren ja Vikingan uimarannat? - Uimarantoja aiotaan pitää yllä myös tulevaisuudessa sekä Mansikkasaaressa, että Vikingalla. Rantojen sosiaalitiloja aiotaan kehittää. Lähitulevaisuudessa rannoista saattaa poistua Isolahden uimaranta. 5. Onko Merimuseolle ja Työväenmuseolle olemassa tulevaisuuden suunnitelmia? - Hallasmaa: kaavoissa ainakin säilytetään käyttötarkoitukset museotoimintaa varten näillä paikoilla, Merimuseo nykyisin ilman omaa tonttia mutta se tulee uuteen kaavaan omalle tontille. - Kaupunki tukee museoita ylläpitäviä yhdistyksiä, työntekijöitä ne saavat työllistämistuella ja muilla avustuksilla. - Aktiivisten kansalaisten varassa!

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1 /

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1 / LAPPEENRANNAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1 / 2017 1, AIKA klo 18:00 20:30 PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53550 Lappeenranta KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 /

LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / LAPPEENRANNAN KAUPUNKI ESITYSLISTA 1 / 2017 1 AIKA 19.1.2017 klo 18:00 - PAIKKA Myllymäen koulu Hiessillankatu 11, 53 KÄSITELTÄVÄT ASIAT Asianro Sivu 1 Kokouksen avaus ja toiminnan esittely 2 2 Pöytäkirjan

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika 12.5.2015 klo 18.00 Paikka Läsnä Kirjaston neuvottelutila Timo Väisänen Nina Havakka Susanna Tiilikainen Annukka Monthan-Kosonen Maija Pusenius

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut

Päivähoidon asiakasraadin arviointi. Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut Päivähoidon asiakasraadin arviointi Kevät 2011 Jyväskylän kaupunki Lasten päivähoitopalvelut 1 erittäin huono: 0% 2 huono: 27% 5 erittäin hyvä: 9% Oma aktiivisuuteni asiakasraadin jäsenenä 4 hyvä: 36%

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

MANSIKKASAAREN KEHITTÄMISKÄVELY Raportti

MANSIKKASAAREN KEHITTÄMISKÄVELY Raportti MANSIKKASAAREN KEHITTÄMISKÄVELY 5.6.2013 Raportti JOHDANTO Uusi paikallisuus hanke järjesti päättäjille ja kansalaisille yhteisen kävelyn Mansikkasaaren, Rahkolan ja Saippuatehtaan alueille. Kävelyllä

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

Asiakasraadin toiminta kehittyy

Asiakasraadin toiminta kehittyy Asiakasraadin toiminta kehittyy Raatilaisten ajatuksia asiakasraadin toiminnasta 2015-2016? Onnistumiset: Keskustelua laidasta laitaan, jokainen kysymys on arvokas, pyritään löytämään hyvä vastaus, ei

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen asiakasraati

Vanhuspalvelujen asiakasraati Vanhuspalvelujen asiakasraati 14.10.2015 14.10.2015 tapaaminen Tervetuloa asiakasraatiin Lyhyt esittelykierros Ketä me olemme ja miksi haluamme olla täällä Mikä ja miksi asiakasraati Jyväskylän kaupungin

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja 1..01 TNS Gallup Oy Jaakko Hyry t. 0 Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Suomen Taitelijaseura halusi selvittää suomalaisten suhtautumista

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

TTYHY:n jäsenkysely 2014

TTYHY:n jäsenkysely 2014 TTYHY:n jäsenkysely 2014 1. Oletko saanut yhdistyksestä tarvitsemaasi apua tai palvelua? Kerrotko missä onnistuimme tai mitä jäit kaipaamaan. en Rakenneuudistus: työsopimukseen lisätty koeaika tiettyyn

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla

Kohti kumppanuusyhteiskuntaa. Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta Muurla Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Erityisasiantuntija/MANE kansalaistoiminnan verkosto Tauno Linkoranta 19.4. Muurla Puheenvuoron keskeiset asiat Isoja muutoksia, hurjia haasteita Tulevaisuuden kunta perustuu

Lisätiedot

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen

Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen Ketään ei saa jättää yksin Voikukkia- verkostohankkeessa vahvistamme vanhempien hyvinvointia ja vanhemmuutta lapsen huostaanoton jälkeen VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto

Lisätiedot

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia.

Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä. Kyselyyn vastaaminen vie noin 10 minuuttia. Asiakas- ja asukasnäkökulma sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisessä Sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät Siun soten järjestämisvastuulle vuoden 2017 alussa. Tällä kyselyllä haetaan vastauksia siihen,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen oppimisen

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Uusi vaikuttamispalvelu: Nuortenideat.fi Demokraattinen vaikuttamiskanava Nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä tukeva Matalan kynnyksen palvelu, näkyvä

Lisätiedot

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut

Asiakasraati. Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut Asiakasraati Jyväskylän kaupunki Varhaiskasvatuspalvelut 21.9.2016 Asiakasraati aloittanut toimintansa maaliskuussa 2008 on kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakkaiden osallisuus-

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä

Kuntalaiskyselyn tulokset. Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Kaupunginkanslia / Suunnittelu ja rahoitusryhmä Kuntalaiskyselyn tulokset Taustatiedot: Vastauksia 178 N 55% M 45% Taustatiedot: ammatti 3 % 8 % 8 % 3 % 1 % 16 % 25 % 36 % Koululainen Kunnan tai valtion työntekijä Yrittäjä Työtön Opiskelija Töissä yksityisellä

Lisätiedot

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä

TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS. Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Raportti Tutkimusraportti 3.2.2010 23.3.2010 TÖISSÄ JA ELÄKKEELLÄ - TUTKIMUS Tutkimusjohtaja Mikko Kesä Tutkimusjohtaja Tutkija Suvi Kovero Mikko Kesä Innolink Research Oy Oy. 2009-2010 2010 Perustiedot

Lisätiedot

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus

Malmin lentokentän tulevaisuus. Malmin lentokentän tulevaisuus Tutkimuksen toteuttaminen Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta. Malmin lentokenttää koskevat kysymykset esitettiin Uudellamaalla asuville. Yhteensä tehtiin 1.023 haastattelua.

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia

Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Kansalaisten osallistuminen osana kestävää hyvinvointia Riikka Paloniemi & Eeva Lehtomäki Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kestävä hyvinvointi ja eriarvoisuus Sosiaalipoliittinen yhdistyksen iltapäiväseminaari

Lisätiedot

Kuntapalvelukyselyn tulokset

Kuntapalvelukyselyn tulokset Kuntapalvelukyselyn tulokset 3.10.2012 Kysely oli avoinna MLL:n nettisivuilla www.mll.fi 5.-23.9.2012. Kyselyyn tuli yhteensä 1731 vastausta. Kyselyssä oli yhteensä 48 kysymystä yhdeksältä eri aihealueelta.

Lisätiedot

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely Eno. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Pasi Saukkonen 27.10.2015 (131 vastausta) % Koko aineisto (n. 500 vastausta) 0 20 40 60 80 100 4% Kaupunkilainen vai maalainen? Oletko mielestäsi kaupunkilainen maalainen 67 % a) kaupunkilainen

Lisätiedot

Pöytäkirja 12/15 1 (13)

Pöytäkirja 12/15 1 (13) Pöytäkirja 12/15 1 (13) Nuorisovaltuuston pöytäkirja Aika klo 18.00 Paikka Nuorisotila Zentra 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4. Esityslistan

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013

Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.-15.2.2013 Palautekysely CE Hki Pietari 2013 festivaalista 11.15.2.2013 1. Olen Opiskelija Opettaja tai muuta henkilökuntaa 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 2. Sukupuoli Nainen 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13

Lisätiedot

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme?

LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 miten menestymme? LähiTapiola vuonna 2020 Palautekysely 22.8.2014 miten menestymme? Palautekysely 22.8.2014 Vastasiko asiaosuus odotuksianne? 4,96 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 5,5

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

ME ASUMME TÄÄLLÄ! lähidemokratiatyökalu LähDe testissä Tapaninvainiossa

ME ASUMME TÄÄLLÄ! lähidemokratiatyökalu LähDe testissä Tapaninvainiossa ME ASUMME TÄÄLLÄ! lähidemokratiatyökalu LähDe testissä Tapaninvainiossa MIKÄ TAPANINVAINIOSSA ON HYVIN Luonto lähellä Erinomaiset naapurit Turvallinen Lapsirikas Uimaranta Hiihtoladut VOISI OLLA PAREMMIN

Lisätiedot

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan

Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan Lapsiasianeuvottelukunnan toimintaa arvioivan kyselyn tulokset Mirella Huttunen, Lapsiasianeuvottelukunnan sihteeri/ Suomen UNICEFin kotimaan vaikuttamistyön päällikkö Osa I Taustamuuttujat Vastaajat Vastaajia

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA 2013 2015

Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA 2013 2015 Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA 2013 2015 Vuonna 2013 Palosaarella käynnistettiin 15 paikallisen yhdistyksen

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat

Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Pohdintaa osallisuuden arvosta: Case turvallisuuskahvilat Harri Raisio & Alisa Puustinen DDI T&K-päivä 9.11.2016, Vantaa TURVALLISUUSKAHVILA Ketterä tapa osallistaa laaja joukko ihmisiä yhteiseen keskusteluun

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE

Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE 1 Susanna Kähkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Sanna Riipinen, Rovaniemen Kehitys Oy MAKUJEN LAPPI -RUOKATAPAHTUMAN OSALLISTUJIEN PALAUTE 2 1 JOHDANTO 5.-6.5.1 Rovaniemellä järjestetty MAKUJEN LAPPI

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Koulutuskysely asuinkiinteistöjen turvallisuuskoulutetuille 2012 Mistä kyselyssä oli kyse? SPEK ryhmän omatoimisen varautumisen kurssitetuille suunnattiin asiakaskysely

Lisätiedot

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona?

Esimerkkikysymyksiä: Tulitko pyörällä kouluun? Syötkö lähes päivittäin koulussa välipalan? Käytkö päivittäin välitunnilla ulkona? 1 Idealaboratorio on työpaja, jossa nuoret pääsevät itse ideoimaan koulun toimintakulttuuria. Työpaja on suunniteltu 15-60 hengelle ja ideointi tapahtuu 4-5 oppilaan ryhmissä. 60-90 minuuttia kestävän

Lisätiedot