PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 PALOSAAREN KANSALAISRAADIN LOPPURAPORTTI Vaasa Kansalaisraadin toteuttaja: Suomen Setlementtiliitto ry, Uusi paikallisuus hanke Yhteistyössä: Vaasan kaupunki, Vaasan yliopisto

2 ESIPUHE Uusi paikallisuus hanke on kansalaistoiminnan kehittämishanke, joka hakee paikallisyhteisöjen uudenlaisen yhteisöllisyyden ja osallisuuden muotoja muuttuvassa yhteiskunnassa. Yhtenä erityisenä kehittämisen kohteena on kansalaisvaikuttaminen. Tästä syystä hanke kiinnostui kansalaisraatimallista, jota on pilotoitu Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen tutkimuksessa ja opetuksessa. Hanke päätti toteuttaa kansalaisraadin osana hankkeen toimintaa kaikilla kolmella pilottipaikkakunnallaan Kemijärvellä, Vaasan Palosaarella ja Tampereen Hervannassa. Tämä loppuraportti kuvaa Palosaaren kansalaisraadin prosessia, joka tuo esiin palosaarelaisten äänen. Kansalaisraati konkretisoi niitä asukkaiden kokemuksia, joiden avulla Palosaarta voidaan kehittää viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi asuinalueeksi. Kiitän palosaarelaisia aktiivisesta ja innostuneesta osallistumisesta Palosaaren kansalaisraatiin. Kiitän myös asiantuntijoita, jotka uhrasivat raadille vapaa-aikaansa ja jakoivat omaa tietämystään Palosaaresta. Kiitokset kuuluvat myös yhteistyökumppaneille: Vaasan kaupungin kaavoitukselle, jonka työntekijöiden kanssa yhdessä mietimme raadin aihetta, sekä Vaasan yliopiston tutkijoille Harri Raisiolle ja Juha Lindellille, jotka jakoivat arvokkaita kokemuksiaan. Projektipäällikkö Anne Majaneva-Virkola Uusi paikallisuus hanke Itselleni tämä on hyvin riittävä ja mukava tapa tutustua alueen toimintaan! Kiitos hienosta tapahtumasta! Ideat lentoon ja esille!

3 YHTEENVETO Uusi paikallisuus hanke toteutti Vaasan yliopistolla neljänä arki-iltana toukokuussa 2012 Palosaaren kansalaisraadin. Tavoitteena oli testata kansalaisraatimenetelmää kansalaisvaikuttamisen välineenä sekä aktivoida palosaarelaisia osallistumaan ja vaikuttamaan oman asuinalueensa asioihin. Mielenkiinnon kohteena oli, millaisia ajatuksia ja ehdotuksia asukkaat esittävät, kun pohjana ovat monipuoliset faktatiedot ja tasapuoliset keskustelut muiden asukkaiden sekä asiantuntijoiden kanssa. Raadin teemaksi valittiin laaja kysymys Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua?, jonka toivottiin kiinnostavan useita ja herättävän monipuolista keskustelua omasta lähiympäristöstä. Raati koostui 16 palosaarelaisesta, jotka ilmoittautuivat mukaan. Vähäisestä ilmoittautujamäärästä johtuen Palosaaren kansalaisraati ei täysin vastannut kansalaisraati-formaatin ideaalia. Pyrkimyksenä oli kuitenkin mahdollisuuksien mukaan seurata tätä ideaalia. Deliberatiivinen keskustelu onnistuikin kohtalaisen hyvin. Edustavuus ei täysin toteutunut. Ideaalin kannalta keskeinen tekijä on myös vaikuttavuus. Vaikka vielä on liian aikaista puhua konkreettisista vaikutuksista, näyttää tilanne positiiviselta ainakin julkilausuman tiedotustilaisuudessa paikalla olleiden päättäjien kommenteista päätellen. Raatilaisten aikaansaamat toimenpide-ehdotukset Palosaaren kehittämiseksi esiteltiin tiedotustilaisuudessa valtuustosalissa Ehdotuksia syntyi yhteensä 8 kappaletta. Tämän loppuraportin tarkoituksena on esittää nämä kyseiset ehdotukset sekä kuvata itse Palosaaren kansalaisraadin prosessi.

4 SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe Yhteenveto 1. Kansalaisraati uudenlaisena vaikuttamisen tapana 2. Palosaaren kansalaisraati 2.1 Organisoijataho 2.2 Ohjausryhmä 2.3 Teema 2.4 Raadin jäsenet 2.5 Asiantuntijapaneeli 2.6 Prosessi 3. Palosaaren kansalaisraadin julkilausuma 4. Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen LIITE 1. Vetäjät LIITE 2. Ohjausryhmän kokoonpano LIITE 3. Raadin jäsenet LIITE 4. Kansalaisraadin mainos ja ilmoittautumislomake LIITE 5. Aikataulu LIITE 6. Asiantuntijapanelistit, heille esitetyt kysymykset ja saadut vastaukset LIITE 7. Raatilaisten näkemyksiä Palosaaren kansalaisraadista LIITE 8. Julkilausuman kommentit LIITE 9. Kansalaisraadista julkaistut artikkelit Vasabladetissa ja Pohjalaisessa LIITE 10. Yhteystiedot

5 1. KANSALAISRAATI UUDENLAISENA VAIKUTTAMISEN TAPANA Suomalainen yhteiskunta tulee tulevaisuudessa kohtaamaan yhä monimutkaisemmiksi, monitulkintaisemmiksi ja arvolatautuneemmiksi kehittyviä ongelmakysymyksiä. Myös kuntauudistus aiheuttaa haasteita paikalliselle demokratian toteutumiselle. Nämä ongelmat edellyttävät kansalaisten suurempaa osallisuutta. Kansalaiset ovat eletyn elämän asiantuntijoita ja tietävät siten näiden ongelmien todellisuuden 1. Heidän näkemyksensä syventävät ymmärrystä ongelmien luonteesta sekä antavat oivalluksia ratkaisuihin. On tarve muuttaa osallisuuden kulttuuria Suomessa. Tähän tarvitaan uudenlaisia osallisuuden muotoja. Siirtymä on "pikademokratiasta" kohti "hidasta demokratiaa" 2. Pikademokratia on yhtä kuin nopea asiantuntijavetoinen päätöksenteko, jossa ei anneta aikaa syvälliselle asian pohdinnalle ja punninnalle. Hidas demokratia muodostaa puolestaan vaihtoehdon, jossa kansalaisilla on aikaa keskustella paitsi päättäjien myös muiden kanssaihmisten kanssa. Hidas demokratia voidaan rinnastaa deliberatiiviseen demokratiaan 3 eli demokratian muotoon, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua, jossa jokainen osallistuja voi tuoda esiin omat näkökulmansa ja argumenttinsa. Huomio ei ole argumentin esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Deliberatiivinen tarkoittaa keskustelevaa ja pohdiskelevaa. Tämän päivän Suomessa ideaalisten deliberatiivisten olosuhteiden luominen on kuitenkin erittäin haasteellista. Osallisuuden kulttuurin muuttaminen ei tapahdu hetkessä eikä itsestään, vaan se vaatii aktiivista ja pitkäkestoista toimintaa aidon osallisuuden lisäämiseksi. Eri puolella Suomea on jo tartuttu haasteeseen ja lähdetty toteuttamaan deliberatiivisen ideaalin mukaisia kansalaisraateja. Kansalaisraadit ovat demokratia-innovaatioita, jotka lähestyvät osallisuuden tematiikkaa hyvin erilaisesta näkökulmasta kuin mihin Suomessa on totuttu. Ne ovat kestoltaan pidempiä ja keskusteluiltaan laadukkaampia. Kansalaisraadit pyrkivät muodostamaan kohdeväestön, esimerkiksi kunnan, aidosti pienoiskoossa. Ennen kaikkea suunta on osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Tiivistettynä kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyyn tarvitaan aikaa. 2. Edustavampia Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia. 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia Koulutetut keskustelunohjaajat varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasaarvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan. 1 Clarke, M. & Stewart, J. (2000). Handling the Wicked Issues. Teoksessa C. Davies, L. Finlay & A. Bullman (toim.). Changing Practice in Health and Social Care. Lontoo: Sage Schlesinger, A. B. (2009).The Death of "Why?": The Decline of Questioning and the Future of Democracy. San Francisco: Berrett-Koehler. 3 Lisätietoa:

6 4. Vaikuttavampia Ei osallistamista osallistamisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin. 5. Mahdollisia valintojen muuttajia Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa. Pienryhmäkeskustelua Palosaaren kansalaisraadissa Kuva: Salome Tuomaala.

7 2. PALOSAAREN KANSALAISRAATI Palosaaren kansalaisraati on deliberatiivisen demokratian mukaisen kansalaisraadin sovellus. Se toteutettiin toukokuussa 2012 Vaasan yliopistolla. Raadin pääasiallisena tavoitteena oli osallistaa Palosaaren asukkaita aidolla tavalla heille tärkeiden asioiden käsittelyyn. Tärkeä tavoite oli myös kansalaisraatimenetelmän testaus välineenä asukkaiden osallistamisessa ja osana kaupungin päätöksentekoa. Kansalaisraati pyrittiin kokoamaan siten, että se edustaa tilastollisesti Palosaaren asukkaita iän, sukupuolen, äidinkielen, koulutus- ja työllisyystilanteen sekä asuinpaikan mukaan. Palosaaren kansalaisraati toteutettiin osana Uusi paikallisuus hankkeen toimintaa. 2.1 ORGANISOIJATAHO Palosaaren kansalaisraadin organisoi Suomen Setlementtiliiton koordinoima Uusi paikallisuus hanke, joka on kansalaistoiminnan kehittämishanke. Se etsii, kehittää ja toteuttaa toimintatapoja, joiden avulla kansalaiset yhteistyössä kunnan kanssa voivat huolehtia omasta asuinympäristöstään ja aidosti vaikuttaa sen kehitykseen. Hanke on viisivuotinen ( ) ja sitä rahoittaa RAY. Hanke toimii kolmessa paikallisyhteisössä: Vaasan Palosaarella, Kemijärvellä ja Tampereen Hervannassa. Koordinointi tehdään keskitetysti Setlementtiliiton toimistolla Helsingissä. Kansalaisraatimenetelmää testataan kaikilla kolmella pilottipaikkakunnalla. Kemijärvellä ja Vaasassa raati toteutettiin samanaikaisesti, toukokuussa Kemijärven raadin aiheena oli Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaisuuteen kuntalaisuuteen? Tampereen Hervannassa raati toteutetaan marraskuussa Hankehenkilöstö sai koulutusta menetelmän käyttöön Vaasan yliopistolla tutkijatohtori Harri Raision johdolla. 2.2 OHJAUSRYHMÄ Ohjausryhmän keskeisin tehtävä on tarkkailla koko kansalaisraatiprosessia ja erityisesti projektityöryhmän toimintaa. Ohjausryhmä ohjaa ja valvoo raadin kokonaisprosessia, mutta se ei saa vaikuttaa raadin lopputulokseen. Ohjausryhmän rooli korostuu erityisesti kolmessa asiassa: raatilaisten käsittelemän kysymyksen määrittelyssä, kansalaisraadin kokoonpanon tarkentamisessa sekä asiantuntijatodistajien valinnassa 4. 4 Raisio, Harri ja Vartiainen, Pirkko (2011). Osallistumisen illuusiosta aitoon vaikuttamiseen. Deliberatiivisesta demokratiasta ja kansalaisraatien toteuttamisesta Suomessa. Helsinki: Suomen Kuntaliitto.

8 Palosaaren kansalaisraadin ohjausryhmässä oli 3 henkilöä Uusi paikallisuus hankkeen ohjausryhmästä ja 3 henkilöä Vaasan kaupungin kaavoituksesta, joka toimi kansalaisraadin suunnittelun yhteistyökumppanina (liite 2). Aikataulujen yhteensovittaminen oli vaikeaa, joten ohjausryhmätyöskentely tapahtui pääasiassa sähköpostitse. Ohjausryhmätyöskentelyn lisäksi projektipäällikkö käytti apuna myös hankkeen muuta henkilökuntaa sekä aluetieteen professori Hannu Katajamäkeä (joka toimii hankkeen valtakunnallisen ohjausryhmän puheenjohtajana) ja tutkijatohtori Harri Raisiota. 2.3 TEEMA Palosaaren kansalaisraadin teemaksi muodostui keskustelujen jälkeen Tulevaisuuden Palosaari millaisessa kaupunginosassa haluan asua? Raatilaisille itselleen annettiin päätösvalta siitä, mitä asioita tämän otsikon alla käsitellään. Alun perin tarkoituksena oli käsitellä ajankohtaista Mansikkasaaren ja Palosaaren salmen kaavoituskysymystä. Alueen suunnittelusta järjestettiin arkkitehtikilpailu, jonka tulokset julkistettiin marraskuussa 2011, ja kaavoitus käynnistyy voittaneen ehdotuksen pohjalta vuoden 2012 aikana. Keskusteluissa Vaasan kaupungin kaavoituksen kanssa todettiin kuitenkin, että kansalaisraatimenetelmä ei sovellu yksittäisen kaavakysymyksen käsittelyyn. Tässä tapauksessa kaavoitusprosessi on jo edennyt liian pitkälle, ja lisäksi kaavoitettavalla alueella on paljon yksityisomistuksessa olevaa maata, jonka suunnitteluun on vaikeampaa vaikuttaa. Kansalaisraatimenetelmä sopii sen sijaan ennakoivaan suunnitteluun. Yllä esitetyn kysymyksen avulla kaavoitus toivoo saavansa eväitä tulevaa kaavatyöskentelyä varten. 2.4 RAADIN JÄSENET Tavoitteena oli koota kansalaisraadin osallistujat siten, että raati edustaa tilastollisesti Palosaaren asukkaita iän, sukupuolen, äidinkielen, koulutus- ja työllisyystilanteen sekä asuinpaikan (omakotitalovoittoinen Vikinga / muu Palosaari) mukaan. Lisäksi ilmoittautumislomakkeessa kysyttiin vastaajan yhdistysaktiivisuutta. Tavoitteena oli saada mukaan sekä yhdistysten jäseniä että ei-jäseniä. Raatiin tavoiteltiin 20 jäsentä. Mainonta paikallisissa sanomalehdissä, ilmaisjakelulehdissä, paikallisradiossa, kauppojen ja oppilaitosten ilmoitustauluilla sekä osittain jopa suoraan ihmisten postilaatikoihin tuotti 19 hakemusta, joten kaikki ilmoittautuneet pääsivät mukaan. Paikan päälle ensimmäisenä raatipäivänä tuli 16 henkilöä, jotka muodostivat Palosaaren kansalaisraadin. (Mainos ja ilmoittautumislomake liitteessä 4.)

9 Alla olevissa taulukoissa kuvataan Palosaaren kansalaisraadin tilastollinen tavoitekoostumus sekä toteutunut tilanne. Demografiset tekijät Vaihtoehdot Tavoite (20 henkilöä) Toteutunut (16 henkilöä) Ikä v v v 4 7 yli 65-v 4 4 Sukupuoli Nainen Mies 10 6 Asuinpaikka Vikinga 11 3 Muu Palosaari 9 13 Äidinkieli suomi ruotsi 6(7) 3 muu 1(0) 0 Koulutus peruskoulu 6 2 keskiaste 5 4 ylioppilas 3 3 yliopistotutkinto 6 7 Työllisyystilanne työssä 9 9 työtön 1 2 opiskelija 3 2 eläkeläinen 5 4 muu 2 0 Yhdistysaktiivisuus kyllä - 7 ei - 9 Tavoitteet saavutettiin kohtuullisen hyvin ottaen huomioon ilmoittautuneiden vähäisen määrän. Keskiikäisten, suomenkielisten, naisten, yliopistokoulutettujen ja Palosaarella (vs. Vikingalla) asuvien osuus on raadissa tilastoihin nähden ylikorostunut. Raatiin saatiin hyvin mukaan eri työllisyystilanteissa olevia ihmisiä ja yhdistysaktiiveja sekä passiiveja. (Kansalaisraadin osallistujat liitteessä 3.)

10 2.5 ASIANTUNTIJAPANEELI Raatilaisia poistumassa yhteiskuvauksesta Kuva: Salome Tuomaala. Kansalaisraadin ideaalin mukaisesti raatilaisilla oli mahdollisuus kuulustella asiantuntijoita. Aiheen laajuuden vuoksi asiantuntijoiden valitseminen oli haasteellinen tehtävä. Toinen haaste oli aikataulujen sovittaminen. Kaikki pyydetyt asiantuntijat eivät valitettavasti pystyneet osallistumaan kansalaisraatiin. Asiantuntijat koostuivat kuudesta Vaasan kaupungin viranomaisesta ja yhdestä tutkijasta. Kukin asiantuntija piti aluksi kymmenen minuutin alustuksen omasta erikoisalueestaan. Tämän jälkeen moderaattorin johdolla käytiin paneelikeskustelussa läpi kysymykset, jotka raatilaiset olivat edellisenä iltana laatineet (liite 6). Asiantuntijoiden alustukset käynnissä (vas.). Professori Hannu Katajamäki moderoi paneelikeskustelua (oik.) Kuvat: Anne Majaneva-Virkola

11 2.6 PROSESSI Palosaaren kansalaisraati vietiin läpi neljän arki-illan aikana ja Ajankohdaksi valittiin arki-illat kahdelle eri viikolle sijoitettuna, jotta mahdollisimman monella olisi mahdollisuus osallistua. (Aikataulu liitteessä 5.) Ensimmäisenä iltana käytiin läpi kansalaisraadin menetelmää ja aikataulua. Raatilaiset tutustuivat toisiinsa parihaastattelun avulla ja lopuksi koostettiin yhdessä kysymyksiä seuraavan illan asiantuntijapaneelia varten. Toisena iltana kysymykset esitettiin asiantuntijoille ja niistä keskusteltiin yhdessä. Viikon tauon jälkeen alkoivat varsinaiset keskustelut kahdessa pienryhmässä. Pienryhmät oli jaettu mahdollisimman heterogeenisiksi em. demografisten tekijöiden suhteen. Pyrkimyksenä keskusteluissa oli käsitellä annettua teemakysymystä asiantuntijapaneelin kuulustelujen pohjalta. Keskustelunohjaajat olivat kirjanneet saadut vastaukset ylös, ja nämä muistiinpanot olivat keskustelun tukena. Keskustelunohjaajat varmistivat, että keskustelu pysyi asiassa ja että kaikki saivat kertoa mielipiteensä. Kumpikin pienryhmä esitteli keskustelun tuloksena syntyneitä toimenpide-ehdotuksia illan päätteeksi. Keskustelut käytiin kaksikielisinä, kaikki saivat käyttää omaa äidinkieltään. Viimeisenä iltana keskityttiin laatimaan julkilausumaa, mutta keskusteluja käytiin samalla edelleen. Raatilaiset itse valitsivat, mitkä aiheet ja ehdotukset kirjattiin julkilausumaan. Keskusteluissa käsiteltiin myös sellaisia aiheita, jotka jätettiin julkilausuman ulkopuolelle. Julkilausuma esiteltiin tiedotustilaisuudessa valtuustosalissa. Paikalle oli kutsuttu tiedotusvälineiden edustajia, päättäjiä ja viranomaistahoja. Projektipäällikön esipuheen jälkeen kaksi raatilaista esitteli julkilausuman toimenpide-ehdotukset perusteluineen. Tiedotustilaisuudessa julkilausuma jaettiin myös kirjallisessa muodossa. Kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja Marjatta Vehkaoja ja kaavoitusarkkitehti Jussi Hallasmaa esittivät etukäteen pyydetyt kommenttipuheenvuorot julkilausumaan. He kertoivat, millaisia hyötyjä näkivät menetelmän käytössä olevan omalle työskentelylleen, sekä miten julkilausumassa esiin tulleet asiat voitaisiin toteuttaa. Myös päättäjät käyttivät lukuisia kommenttipuheenvuoroja tilaisuuden lopuksi. Kommentit kiittelivät pääosin menetelmää hyväksi ja kehitettävän arvoiseksi, sekä julkilausuman toimenpide-ehdotuksia toteuttamiskelpoisiksi. Kuvia pienryhmäkeskusteluista. Kuvat: Salome Tuomaala.

12 3. PALOSAAREN KANSALAISRAADIN JULKILAUSUMA Johdanto Palosaari on hyvä asuinympäristö, jossa palvelut ovat lähellä (koulut, päiväkodit, hyvät kirjastopalvelut, kaupat, apteekki). Palosaarella sijaitsevat myös yliopisto ja korkeakoulut. Luonto on lähellä ja koettavissa kaikkialla - rannat, puistot ja meri ovat Palosaaren parasta antia. Palosaari on elävä ja kaksikielinen, rauhallinen ja turvallinen kaupunginosa, jossa on väljiä ja suojaisia pihoja ihan kaupungin keskustan lähellä. Palosaarella on hyviä asuinmahdollisuuksia kaikille, erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille. Me palosaarelaiset koemme, että Vaasan kaupunki hoitaa Palosaaren asioita pääsääntöisesti hyvin. Haluamme kuitenkin nostaa esiin seuraavat asiat, joita olemme raadissa käsitelleet. Koemme nämä asiat tärkeiksi ja sen vuoksi edelleen ylläpidettäviksi tai uudelleen tarkastelua vaativiksi. 1. Palosaaresta siistimpi - Mitä palosaarelaiset voivat yhdessä tehdä ympäristönsä hyväksi? Asukkaat ovat valmiita osallistumaan siivoustalkoisiin esimerkiksi tori-illan kanssa samalla viikolla. Talkoot on hyvä saada asukasyhdistyksen organisoimaksi yhteistyössä kaupungin kanssa. Kiinteistönomistajien on kiinnitettävä huomiota tonttien siisteyteen. Tarvittaessa kaupungin on annettava nykyistä napakammin siivous- ja rakennusten kunnostuskehotuksia. Kaupungin pitää hankkia lisää roskiksia, myös koirien jätöksille. Venesäilytyspaikkojen valvonta ja siisteyden ylläpito on suunniteltava uudelleen, jotta ne toimivat nykyistä paremmin. 2. Palosaaren ranta-alueet Nykyisen rantaraitin ympärivuotinen käytettävyys, kunnossapito ja siisteys ovat palosaarelaisille merkittäviä. Mansikkasaaren ja Vikingan uimarannat ovat niin ikään tärkeitä. 3. Palosaaren salmi ja Mansikkasaari Alueen tunnelma vanhana telakka-, teollisuus- ja satama-alueena maastonmuotoineen ja puistoineen on säilytettävä. Alueesta halutaan helposti lähestyttävä ja monipuolinen, ei liian suunniteltu ja steriili. Vanhoja rakennuksia ja rakennelmia on säilytettävä ja uusien rakennusten on sovittava tyyliin. Arkkitehtikilpailun voittanut ehdotus on hyvä lähtökohta, mutta aluetta ei saa rakentaa liian tehokkaasti. Kaikilla ihmisillä pitää olla mahdollisuus asua ja liikkua salmen rannalla, niin kuin muuallakin Palosaarella. Alue on siivottava välittömästi, vaikka rakentamista ei vielä aloitettaisikaan. Raadin yhteinen näkemys on, että tulevaisuudessa alue on Palosaaren helmi. 4. Palosaaren katujen kunnossapito Talviaikaiseen katujen kunnossapitoon halutaan muutos erityisesti kevyen liikenteen väylien osalta. Joustavuutta ja yhteistyötä on lisättävä kaupungin ja aurausyrittäjien välillä. Palosaaren alueella on kokeiltava vuoropysäköintiä, jotta auraus saadaan sujuvammaksi. Konkreettinen ehdotuksemme on laatusertifikaatin laatiminen ja käyttöönotto talvikunnossapidossa.

13 5. Palosaari-info Vaasan kaupungin kotisivuille on saatava tietoa Palosaaresta, asukkaille on annettava mahdollisuus tarjota tietoa asuinalueestaan. Asukasyhdistykselle on saatava oma kotisivu. Tapahtumista on saatava ajantasaista tietoa Palosaaren kirjaston infotaululle ja nettiin. Tehdään yhteistyössä asukkaiden ja koulujen kesken Palosaari-esite, jota jaetaan uusille asukkaille sekä opiskelijoille paperiversiona ja netissä. Palosaaren kirjastosta on muodostettava Palosaaren kansalaisinfo. Sekä Palosaaren kirjaston että tiedekirjasto Tritonian lauantaiaukiolo on turvattava. 6. Palosaaren tapahtumat Palosaarella on jo perinteeksi muodostuneet toritapahtumat kesällä ja syksyllä. Näiden lisäksi kaivataan lisää säännöllistä toimintaa ja rikastavaa vuorovaikutusta Palosaarelle: puistojumppaa kaikille yliopiston nurmialueella, joulutori joulukuusineen Palosaaren torille, Palosaaren museoiden ja historian esille tuominen esimerkiksi historiapäivien ja kävelyjen avulla. Palosaarella on paljon yhteisiä julkisia tiloja, jotka pitää nostaa paremmin esiin ja aktivoida tapahtumien ja tiedotuksen avulla. 7. Palosaaren terveyspalvelut Palosaarella asuu suhteellisesti enemmän ikääntynyttä väestöä kuin muissa kaupunginosissa, mutta alueelle toivotaan myös nykyistä enemmän lapsiperheitä. Tämä on huomioitava terveysasemien jatkosuunnittelussa. Äitiys-, lasten- ja seniorineuvolan palvelut on saatava Palosaarelle, esimerkiksi Medibothnian yhteyteen terveyskioskina tai vastaavana. 8. Palosaaresta myös lapsiperheiden kaupunginosa Palosaarella on hyvät edellytykset houkutella myös lapsiperheitä, koska alue on turvallinen, rauhallinen ja vihreä. Palosaari on yksi niistä Vaasan kaupunginosista, jossa on säilynyt paljon viihtyisää puutalomiljöötä. Tätä kannattaa hyödyntää kun Vaasaan houkutellaan lisää asukkaita. Esimerkkikortteleita monipuolisesta ja Palosaarelle tyypillisestä ja suositeltavasta rakentamistavasta ovat korttelit 3, 4, 7 ja 10 (Työväenkadun ja Onkilahdenkadun välissä). Kaavoituksessa pitää huomioida lapsiperheille ja kaikille ihmisryhmille sopivien asuntojen tarve. Palosaaren kansalaisraati Brändö medborgarrådet ja/och Osmo Ahtola, Hannele Andersson, Kim-Erik Berts, Tiina Böling, Leena Hiltunen, Anneli Ketola, Johanna Kivineva, Mirja Kiviniemi, Iivari Käkelä, Valter Lidsle, Niklas Lundström, Rauni McBreen, Ritva Mertaniemi, Lahja Nord, Erkki Rantamäki, Gunborg Segerstam.

14 4. OSALLISTUMISEN ILLUUSIOSTA AITOON VAIKUTTAMISEEN Vaikuttavuus on yksi kansalaisraatiformaatin keskeisimmistä kriteereistä. Kyse ei tällöin ole pelkästä dialogista, vaan todellisena pyrkimyksenä on ratkaista dialogin kohteena oleva asia tai ongelma. Jotta raadeilla saataisiin aikaan vaikuttavuutta, tarvitaan keskustelussa sovittujen ratkaisujen, kehittämisehdotusten tai visioiden toimeenpanoa. Tässä poliittiset päättäjät ja viranhaltijat ovat avainasemassa. Ideaalina on, että kansalaisraadeissa vaadittaisiin aina päättäjien kannanotto tai vastine, jossa esitetään se, miten raatien kautta saadut ehdotukset otetaan huomioon. Vaikuttavuuden merkitys korostuu myös raatilaisten kommenteissa: Jag vet inte hur mycket beslutsfattare bryr sej om våra beslut Riippuu siitä, mitä tapahtuu raadin ja julkilausuman jälkeen eli onko sillä mitään vaikutusta. Kuullaanko ääni? Palosaaren kansalaisraadin tilanne vaikuttavuuden suhteen näyttää varsin lupaavalta. Tästä kertovat tiedotustilaisuudessa esitetyt kommenttipuheenvuorot. Kaavoituksen viranhaltija piti kommentissaan kansalaisraatia erinomaisena menetelmänä tiedon keruussa, kun jotain aluetta ryhdytään suunnittelemaan. Se tarjoaa punnittua ja faktatietoihin perustuvaa, yhdessä keskustellen aikaansaatua tietoa asukkaiden näkemyksistä. Myös asiantuntijoiden kesken pystytään siirtämään tietoa tehokkaasti kansalaisraadin asiantuntijapaneelin avulla. Päättäjät kokivat, että menetelmä on hyvä keino saada tietoa asukkailta päätöksenteon pohjaksi. Lähidemokratia ja erilaiset kansalaisvaikuttamisen tavat kiinnostavat monia, kun kuntauudistus on käynnissä ja vaikuttamisen uudet tavat ovat hahmottumassa. Uusi paikallisuus hankkeen projektipäällikkö seuraa yhdessä raadin osallistujien kanssa julkilausumassa esitettyjen asioiden etenemistä ja pitää keskustelua yllä viranhaltijoiden ja päättäjien kanssa. Toukokuussa 2013 projektipäällikkö kutsuu raatilaiset yhteiseen tapaamiseen, jossa tarkastellaan kuluneen vuoden tapahtumia. Onko julkilausumalla ollut todellista vaikutusta? Palautteessaan raatilaiset toivoivat lisää kansalaisraateja ja kokivat raadin tärkeäksi. Tämä on tulkittavissa kaipuuksi aitoon osallistumiseen. Kyynisyyttä vastaan tuleekin taistella kehittämällä uusia tapoja osallistaa asukkaita heille tärkeisiin asioihin. Muutoin on vaarana, että asenne miksi osallistuisin, kun en kuitenkaan voi vaikuttaa vain lisääntyy entisestään. Osallistumisesta on tehtävä helppoa, kiinnostavaa, ja ehkä jopa hauskaakin. Voidaanko ottaa pysyvään käytäntöön? Tätä lisää, tätä tarvitaan! Asia on ajankohtainen. Vois kokeilla toistekin.

15 LIITE 1. Palosaaren kansalaisraadin vetäjät Projektipäällikkö Anne Majaneva-Virkola, Uusi paikallisuus hanke Keskustelunohjaajat: Susann Sjöström, hankesuunnittelija, THL Marina Lindell, tutkija, Åbo akademi Tuure Vairio, abiturientti (EEC-koulutus) Joona Luomala, abiturientti (EEC-koulutus) Mentori: tutkija Juha Lindell, Vaasan yliopisto

16 LIITE 2. Palosaaren kansalaisraadin ohjausryhmä Uusi paikallisuus hankkeen ohjausryhmästä: Marjatta Vehkaoja, kaupunginvaltuutettu Jussi Koiranen, opiskelija Kari Laitala, Palosaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Vaasan kaupungin kaavoituksesta: Juhani Hallasmaa, kaavoitusarkkitehti Marketta Kujala, projektipäällikkö Oliver Schulte-Tigges, toimistoarkkitehti

17 LIITE 3. Palosaaren kansalaisraadin osallistujat Osmo Ahtola, Hannele Andersson, Kim-Erik Berts, Tiina Böling, Leena Hiltunen, Anneli Ketola, Johanna Kivineva, Mirja Kiviniemi, Iivari Käkelä, Valter Lidsle, Niklas Lundström, Rauni McBreen, Ritva Mertaniemi, Lahja Nord, Erkki Rantamäki, Gunborg Segerstam.

18 LIITE 4. Kansalaisraadin mainos ja ilmoittautumislomake ILMOITTAUDU PALOSAAREN KANSALAISRAATIIN! Haluatko osallistua Palosaaren tulevaisuuden suunnitteluun? Haluatko vaikuttaa asuinympäristösi viihtyisyyteen? Ilmoittaudu Palosaaren kansalaisraatiin! Kansalaisraadissa Palosaaren asukkaat pääsevät keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa asuinaluetta koskevista asioista. Asiantuntijakeskustelujen ja raatilaisten välisten ohjattujen keskustelujen kautta raatilaiset laativat yhteisen julkilausuman, joka esitellään päättäjille ja medialle ja kaikille kiinnostuneille tiedotustilaisuudessa. Raatilaisten työskentelyn tulokset sitoudutaan ottamaan osaksi käsiteltyjen asioiden valmistelua. Kansalaisraati eroaa merkittävästi tavanomaisista osallistumistavoista, kuten kuntalaiskuulemisista, joissa usein kuunnellaan yksipuolisesti yhden tai muutaman ihmisen mielipiteitä. Kansalaisraadissa kaikkien mielipiteet ovat aivan yhtä tärkeitä. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 16-vuotias palosaarelainen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta arpomalla siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti erilaisia palosaarelaisia. Raatiin valitaan yhteensä 20 henkilöä ja 4 varajäsentä. Ilmoittautuminen ensimmäiseen raatiin tapahtuu huhtikuuta 2012 netissä, puhelimitse tai postitse. Raati järjestetään ja ilta-aikaan Vaasan yliopistolla. Raadissa on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa tärkeisiin Palosaarta koskeviin aiheisiin. Raadin aikana sinulla on mahdollisuus tutustua uusiin ihmisiin. Raadin aikana tarjotaan kahvia/teetä ja pientä purtavaa. Osallistujat saavat lisäksi arvokkaasta osallistumisesta asianmukaisen palkkion. Lisätietoja: Mukana Palosaaren kansalaisraadissa: Suomen Setlementtiliitto ry, Uusi paikallisuus hanke Vaasan kaupunki Vaasan yliopisto Anne Majaneva-Virkola, projektipäällikkö p

19 ILMOITTAUTUMISLOMAKE Palosaaren kansalaisraati Nimi: Osoite: Puhelinnumero: Sähköpostiosoite: Sukupuoli: nainen mies muu Syntymävuosi: Äidinkieli: suomi ruotsi muu, mikä Koulutus: kansakoulu/keskikoulu/peruskoulu ammattitutkinto ylioppilastutkinto yliopisto muu Työllisyystilanne: työssä/osa-aikatyössä työtön opiskelija vanhempain- tai hoitovapaalla eläkkeellä muu Oletko jonkin yhdistyksen tai järjestön aktiivinen jäsen? kyllä ei Jos tulen valituksi Palosaaren kansalaisraatiin, sitoudun osallistumaan raatiin seuraavina ajankohtina: maanantai 7.5., tiistai 8.5., maanantai ja tiistai kello Vaasan yliopistolla. Ilmoittautumiset suoraan Anne Majaneva-Virkolalle sähköpostilla: tai puhelimitse: Voit täyttää ilmoittautumislomakkeen myös netissä: Jos haluat lähettää ilmoittautumisen postitse, pyydämme Sinua itse maksamaan postimaksun. Ilmoittautumiset osoitteeseen Anne Majaneva-Virkola Vaasan Setlementtiyhdistys Huvilakatu Vaasa Kiitos ilmoittautumisestasi! Raatiin valituille ilmoitetaan valinnasta henkilökohtaisesti viimeistään

20 LIITE 5. Palosaaren kansalaisraadin aikataulu MA 7.5. Vaasan yliopisto B203 Klo 16: Tervetulokahvit Klo : Raadin esittely Klo : Raatilaisten esittelykierros Klo : Kysymysten laadinta asiantuntijapaneelia varten TI 8.5. Vaasan yliopisto B203 Klo 15.30: Avaus ja asiantuntijoiden esittely Klo 16 17: Asiantuntijoiden alustukset Klo : Kahvi ja välipala Klo : Paneelikeskustelu, moderoijana professori Hannu Katajamäki MA Vaasan yliopisto B203, B209 Klo : Keskustelua pienryhmissä Klo : Kahvi ja välipala Klo : Keskustelua pienryhmissä Klo : Yhteenveto TI Vaasan yliopisto B203, B209 Klo : Julkilausuman laadintaa yhdessä ja pienryhmissä Klo : Kahvi ja välipala Klo : Julkilausuman viimeistely yhdessä Klo : Yhteenveto KE Valtuustosali Klo 15.30: Avaussanat Klo 15.35: Raadin esittely (Anne) Klo 15.50: Julkilausuman esittely (raatilaiset) Klo 16.20: Kommentit (Marjatta Vehkaoja, Jussi Hallasmaa) Klo : Keskustelut ja haastattelut Julkilausuman vastineet Seuranta ja asian silmälläpito Yhteinen kokoontuminen vuonna 2013

21 LIITE 6. Palosaaren kansalaisraadin asiantuntijapanelistit Juhani Hallasmaa, kaavoitusarkkitehti Markku Litmanen, katutoimen johtaja Erkki Penttinen, sosiaalityön ja perhepalveluiden johtaja Juha-Pekka Lehmus, koulutoimenjohtaja Tuula Ahonpää, nuorisotoimen johtaja Marjut Hannuksela, liikuntatoimen johtaja Peter Ehrström, filosofian tohtori, väitellyt Palosaaren metamorfoosista (jäi pois sairastumisen vuoksi) Moderaattori: professori Hannu Katajamäki Raadin kysymykset asiantuntijapaneelille vastauksineen 1. Saadaanko Palosaaren terveysasema lähemmäs Palosaarta tai Palosaarelle esimerkiksi äitiys-, lasten- ja seniorineuvola, terveyskioski? - ei omaa sosiaalitoimistoa - Penttisen mukaan ei ole tonttia julkiselle rakennukselle - Tulevaisuuden ongelma: palveluasuminen - Vuoden kuluttua suuria muutoksia kun keskussairaala alkaa hoitaa laboratoriopalvelut? Medibothnia-projektissa jonkinlainen terveyspiste/seniorineuvola mahdollisuus. - Ei tule Palosaarelle terveysasemaa. Huutoniemen terveysasema väliaikaiseksi rakennetussa rakennuksessa, lastenneuvolat siellä missä on lapsia, terveysasemat vähenevät neljään (Gerby, keskusta, Sepänkyläntie,.. Medibothniassa mahdollisuus terveyskioskityyppiseen). - Onko kyse asukaspohjasta? Kyllä se on yksi kriteeri, mutta myös se, miten ihmiset liikkuvat. - Palvelubussit kulkevat aina terveyskeskusten kautta. 2. Mikä on Palosaaren ikärakenne ja miten se huomioidaan tulevaisuudessa? - Palvelubussi. Senioribussi. - Kerrostaloihin hissejä (valtion rakennustukea näihin projekteihin). - Liikenneturvallisuus mm. koulujen ympäristö -> hidasteet yms. - Katujen kunnossapito siten, että kaikilla on mahdollisuus liikkua turvallisesti ympäri vuoden -> eritoten valaistus. 3. Onko mahdollista saada parannusta nykyisille liikuntapaikoille ja erityisesti ohjattua toimintaa niille? - Tällä hetkellä tilat ovat aika vaatimattomat. Mutta liikuntapaikkoja on ja niitä huolletaan ja kunnostetaan jatkuvasti. Palosaaren urheilukentällä on kesällä ohjattua toimintaa: yleisurheilua, lasten liikuntatoimintaa ja yhdistystoimintaa. - Ohjattuja tunteja on eniten lapsille ja nuorille (koulun yhteydessä) sekä senioreille. Ensi syksynä tulee myös ohjattua toimintaa naisille ja miehille. - Palosaaren nurmikentälle on ehkä mahdollista saada keinonurmi, mutta milloin ei tällä hetkellä voi sanoa. - Puistojumppa yliopiston alueelle on hyvä idea. 4. Säilyvätkö Mansikkasaaren ja Vikingan uimarannat? - Uimarantoja aiotaan pitää yllä myös tulevaisuudessa sekä Mansikkasaaressa, että Vikingalla. Rantojen sosiaalitiloja aiotaan kehittää. Lähitulevaisuudessa rannoista saattaa poistua Isolahden uimaranta. 5. Onko Merimuseolle ja Työväenmuseolle olemassa tulevaisuuden suunnitelmia? - Hallasmaa: kaavoissa ainakin säilytetään käyttötarkoitukset museotoimintaa varten näillä paikoilla, Merimuseo nykyisin ilman omaa tonttia mutta se tulee uuteen kaavaan omalle tontille. - Kaupunki tukee museoita ylläpitäviä yhdistyksiä, työntekijöitä ne saavat työllistämistuella ja muilla avustuksilla. - Aktiivisten kansalaisten varassa!

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys

Uusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen

Lisätiedot

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön

Lisätiedot

Jyväskylä tarvitsee sinua!

Jyväskylä tarvitsee sinua! Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke

Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö

Lisätiedot

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö

Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö 18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015)

MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) MARIANKADUN KUMPPANUUSTALON TIEDOTE Numero 2 / 2015 (16.4.2015) Valmisteluryhmän terveiset Kumppanuustalon suunnittelu ja valmistelu etenee 1. Kulmassa toteutettiin suunnitteluilta 10.2.2015. Tilaisuudessa

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015

Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma. Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Jyväskylän kaupungin osallisuusohjelma Kuntalaistyöpaja 2.3.2015 Työpajan tuottamat ideat ja kehittämisehdotukset Osallisuusohjelman laatiminen, muistio 2.3.2015 Kaupunkilaisille avoin työpaja 2.3.2015

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati

Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija

Lisätiedot

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET

OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET OSALLISENA METROPOLISSA DRAAMAN JA SOVELTAVAN TEATTERIN MENETELMIEN MAHDOLLISUUDET Yli vuoden kansalaisnavigoinnin jälkeen on hyvä koota yhteen tähänastisia kokemuksia draaman ja soveltavan teatterin mahdollisuuksista.

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Palaute Nyytin ja SPR:n Hengailuillasta 4.11.2011 Yhteenvetoraportti Osallistujia 31, joista 8 miestä. Palautteita 24 Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Nainen 16 66,67% 2. Mies

Lisätiedot

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä

KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä KOTIRUKKANEN työryhmä yhteistyön lisäämiseksi asumisyksiköissä Mitä Kotirukkasella tavoitellaan? Kotirukkasen avulla tiivistetään yhteistyötä asumisyksikön työntekijöiden, asukkaiden ja läheisten välillä.

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys

Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Varkauden seudun kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän pohdintoja ja linjauksia 13.8.2014 9.10.2014 Page 1 Uudistuksen tavoitteita Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen Poliittisen johtamisen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen

Winter is an attitude. Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude Elävä kaupunkikeskusta Juhlakonferenssi 29.8.2012 Tuottaja Saara Saarteinen Winter is an attitude: Projektin tavoite 1) Winter is attitude projektin avulla halutaan elävöittää

Lisätiedot

Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA 2013 2015

Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA 2013 2015 Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA 2013 2015 Vuonna 2013 Palosaarella käynnistettiin 15 paikallisen yhdistyksen

Lisätiedot

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta

Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta Osallistuva lapsi ja nuori parempi kunta O P A S K A U N I A I S T E N V I R A N H A L T I J O I L L E J A L U O T T A M U S H E N K I L Ö I L L E L A S T E N J A N U O R T E N K U U L E M I S E E N 1

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015

Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi

Uusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke oma lähiympäristö tärkeäksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima ja RAY:n rahoittama 5 -vuotinen (2011-2015) kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa

Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,

Lisätiedot

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012

KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 KANSALAISRAATI TUULIVOIMARAKENTAMISESTA KEMIJÄRVELLÄ 16. 18. LOKAKUUTA 2012 Miten tuulivoimaloihin pitäisi Kemijärvellä suhtautua? SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kansalaisraati 2. Kansalaisraadin valmistelut

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012

Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta. Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 Kysely yhteistoimintaryhmien toiminnasta Vakuutus- ja hyvinvointiyksikkö 2012 2 Aktiivinen lomituksen yhteistoimintaryhmä Toimeksiantosopimus edellyttää ryhmän perustamista Yhteistoimintaryhmän tehtävät

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät

KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015. EK-Kylät KYSELYTULOKSET 19.3. - 1.4.2015 EK-Kylät Jotta ohjelman sisältö vastaisi myös kylien/asuinalueiden ajatuksia ja toiveita, haluaisimme sinunkin mielipiteesi maakuntamme kylätoiminnan kehittämisestä. Mitkä

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi.

Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. VANHEMPAINYHDISTYKSEN JOHTOKUNNAN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA Aika 12.5.2015 klo 18.00 Paikka Läsnä Kirjaston neuvottelutila Timo Väisänen Nina Havakka Susanna Tiilikainen Annukka Monthan-Kosonen Maija Pusenius

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan?

Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? Demokratiaa kimpassa: Mitä keskustelevalla demokratialla on tarjottavanaan? KESKI-SUOMEN SOSIAALITURVAYHDISTYKSEN 75v JA KIMPPA-HANKKEEN JUHLASEMINAARI 23.4.2013 Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali-

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI

MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI MEDIBOTHNIAN OPISKELIJARAATI 5.-7.10.2011 & 13.10.2011, Vaasa LOPPURAPORTTI 1 S i v u TIIVISTELMÄ Medibothnia hankkeella on edessään merkittävä haaste alueellisen sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-,

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla

KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla KIRJOLAN KOULUN KERHO-OHJE Soveltuvin osin käytössä myös Saaren koululla Koulun kerhotoiminta on säännöllistä, suunnitelmallista ja tavoitteellista. Kerhoissa toimitaan turvallisesti ja hyviä käytöstapoja

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12

RL Nuorisotyöryhmän avoinkokous 3/12 Aika 27.05.12 klo: 09:30 Paikka Siikaranta Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Osastojen

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti

Lähivoimalahanke. Asukaskysely raportti Lähivoimalahanke Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-hanke järjesti syksyllä 2013 asukaskyselyn Kaukajärven asuinalueella (Kaukajärvi-Annala). Sähköinen

Lisätiedot

kysely ja haastattelut, kevät 2014

kysely ja haastattelut, kevät 2014 kysely ja haastattelut, kevät 2014 Päätöksen äärellä - Avaimet käteen -seminaari, Kaupunkiverstas 25.3.2014 Minna Tarkka, Saija Salonen, Emmi Vainio, Stadi.TV / m-cult Päätöksen äärellä -kehityshanke Päätöksen

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KULTTUURIFOORUMI - KULTURFORUM 12.3.2015 TEEMARYHMÄT 1. Luovan alan yrittäjyys 2. Kolmannen sektorin yhteistyö 3. Kulttuuri- ja

Lisätiedot

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana?

Koulutusala: Liiketalous/Matkailu, Tekniikka, Sosiaali-Hoitoala, Tietojenkäsittely. Kuinka moneen tapahtumaan osallistuit viikon aikana? LIITE 1 1(8) FIRST WEEK FESTIVAL PALAUTEKYSELY VAMOK järjesti lukuvuoden alussa First Week Festivalin, joka piti sisällään 5 erilaista tapahtumaa. Tämän kyselyn tarkoituksena on kartoittaa opiskelijoiden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Kaupan Harava-kyselyn tuloksia

Kaupan Harava-kyselyn tuloksia Kaupan Harava-kyselyn tuloksia Meri Malmari Turun kauppakorkeakoulu HARAVA Karttapohjainen kyselytyökalu Osa Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelmaa (SADe-ohjelma) tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus Myös ne hyvät asiat Toimintatutkimus siitä, miten Hyvän elämän palapeli työkirja voi tukea lapsiperheitä palveluiden suunnittelussa vammaispalveluissa Ilona Fagerström Käytäntötutkimuksen teema ja toteutus

Lisätiedot

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012

Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 Liite 3.V. 2009 sovittujen toimenpiteiden toteutuminen 10/2012 TEEMA: KYLÄTALO Idea: Kylätaloselvitys tehdään yhteinen kylätaloselvitys muiden lakkautettujen koulujen kiinteistöistä ja niiden käytöstä

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013

JÄSENKIRJE 2/2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY 13.9.2013 JÄSENKIRJE 2/2013 13.9.2013 FORSSAN SEUDUN YRITTÄJÄNAISET RY Syksyn tuuli jo puissa puhaltelee ja on tullut aika ryhtyä hommiin. Syksyn toimintakalenteriin on koottu tuttuun tapaan yritysvierailuja ja

Lisätiedot

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla

Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Viestiseinä ideoita vuorovaikutuksen lisäämiseen ja opetuksen monipuolistamiseen luennoilla Anette Lundström & Emma Kostiainen, Agora Center, Jyväskylän yliopisto 1 Viestiseinä on virtuaalinen viestintäväline,

Lisätiedot

PALOSAAREN JÄRJESTÖFOORUMI TOIMINTAKERTOMUS 2013-2014

PALOSAAREN JÄRJESTÖFOORUMI TOIMINTAKERTOMUS 2013-2014 PALOSAAREN JÄRJESTÖFOORUMI TOIMINTAKERTOMUS 2013-2014 2013 Vuoden 2013 toiminta Uusi Paikallisuus hankkeen Palosaaren osahankkeessa keskittyi ennen kaikkea järjestöyhteistyön luomiseen ja vahvistamiseen.

Lisätiedot

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Tutkimuksen puheenvuoro Arjen turvaa kylissä

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

PALAUTEKYSELYN TULOKSET

PALAUTEKYSELYN TULOKSET Mentorointiohjelma 2014 PALAUTEKYSELYN TULOKSET 18.11.2014, n=72 Mentorointiohjelma 2014 0 FAKTAT 18.11.2014 31 paria Helsingissä 20 paria Tampereella 9 paria Oulussa 120 ammattilaista 6-11/2014 RILin

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen

Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014. Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen Asiakasraadit kuntalaisten osallisuutta vahvistamassa 15.5.2014 Kuntalaiset keskiöön projektiverkosto 15.5.2014 Projektipäällikkö Tuula Tuominen SOS hanke SOS I 2011-2013 SOS II 2013-2015 (31.10.2015 asti)

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina

EK-ARTU. Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma. Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina EK-ARTU Etelä-Kymenlaakson kuntien turvallisuussuunnitelma Safe Community seminaari 18.4.2013 Hamina KyAMK Sosiaali- ja terveysala / EK-ARTU-hanke 18.4.2013 1 EK-ARTU-HANKE Etelä-Kymenlaakson kunnat Hamina,

Lisätiedot

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan

Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan PANEELIKESKUSTELU Uudenlaista osallisuutta ja aitoa kuulemista: kansalaispaneelista sosiaaliseen mediaan Kuntamarkkinat 11.9.2012 24.9.2013 Page 1 KESKUSTELIJAT Dekaani Hannu Katajamäki, Vaasan yliopiston

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C

Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C Asiakasraati Aika: Maanantai 20.4.2015 klo 13-15 Paikka: Sarviksen sosiaaliasema, Hatanpäänkatu 3 F 1.krs., luentosali C Muistio 1. Kokoontuminen Käytiin nimikierros. Vieraana Tuija Hyyrynen Kotouttavasta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi

Annamari Ruonakoski. KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN, POSTIIN JA PYSÄKILLE Toimintamalli asiointiliikkumisen olosuhteiden parantamiseksi KÄVELLEN KAUPPAAN -HANKE Motivan koordinoima liikkumisen ohjauksen t&k ohjelma, jota rahoittivat liikennevirasto,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä

Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä LIITE 1 Vanhusneuvoston toiminnan itt l esittelyä xx.xx.xxxx Mitä on vanhusneuvostotyö? Sosiaali ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto; Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi: Vanhusneuvosto

Lisätiedot

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015

Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Suurten kaupunkien terveysasemavertailu 2015 Kuntaliiton vertailututkimus (toteutus TNS gallup) Erityisasiantuntija Anu Nemlander, puh. 050 563 6180 Erityisasiantuntija Hannele Häkkinen, puh. 050 375 2164

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Västankvarns skola/ Stödsföreningen Almus rf. Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa

Lisätiedot