Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA
|
|
- Ritva Hukkanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Suomen Setlementtiliitto Uusi paikallisuus -hanke Vaasan Palosaarella, loppuraportti YHTEENVETO TOIMINNAN SISÄLLÖSTÄ VUOSINA Vuonna 2013 Palosaarella käynnistettiin 15 paikallisen yhdistyksen ja toimijan verkostoyhteistyö. Järjestöfoorumiksi nimetty verkosto tuotti 2 toimintaesitettä, kokoontuu säännöllisesti (11/2015) ja järjesti 7 tapahtumaa asukkaille (2160 käyntiä). Suurin oli 3-päiväinen karnevaali ( , noin 1800 asukasta). Toimintamahdollisuuksien parantamiseksi verkosto teki Vaasan kaupungille aloitteen ja haki avustusta kulttuuritoimintaan. Kaupunki myönsi avustuksen vuonna Lisäksi Järjestöfoorumi järjesti kaupungilta luvan kesäkirppiksen pitoon Palosaaren torilla kesälauantaisin. Lapsiperheitä innostettiin mukaan toimintaan neljällä ideaolohuoneella, jonka tuloksena syntyi osallistujien ideoima lapsiperheiden oma tapahtuma Järjestöfoorumin karnevaaleille. Vuosina yhteistyö Vaasan yliopiston kanssa oli tiivistä. Vuonna 2014 testattiin deliberatiivista kansalaisraati ja kehittämiskävely-menetelmää, jossa asukkaat ja paikalliset toimijat ideoivat tapoja lisätä kampusaluetta yhteiseen käyttöön (17 osallistujaa). Tutkijan ja valtuutetun yhteistyöllä tehtiin Vaasan kaupunginhallitukselle Osallistuva budjetointi -hakemus, joka ei ole edennyt päätökseen toimintakauden aikana. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia ja vuorovaikutusta kunnan viranomaisten kanssa parannettiin teemoitelluilla kehittämiskävelyillä (3). Kehittämiskävelyistä osa toteutettiin yhteistyössä kaupungin kanssa, osa asukasyhdistyksen kanssa, osallistujia oli yhteensä 58. Kehittämiskävely-menetelmää sovellettiin myös asukkaiden paikallisidentiteettiä vahvistavilla muistelukävelyillä, joita järjestettiin vuonna 2013 aikana 8 (35 osallistujaa). Kuvat: Johan Hagström. Vasemmalla Palosaari-Karvevaalit. Oikealla mosaiikki-työpaja VALTAKUNNALLISESTI Työntekijät levittivät hankkeen toimintamuotoja sekä tiedottivat hankkeessa saavutetuista tuloksista. Kokemuksia vietiin valtakunnalliseen käyttöön yhteistyössä Kuntaliiton kanssa järjestettiin 3 World Cafe -tapahtumaa Kuntaliiton sidosryhmille (82osallistujaa). Näin saatiin kuntiin osaamista deliberaativisten työmuotojen käytöstä. Menetelmiä esiteltiin Valtiovarainministeriön Kuntaosastolle, KANE:lle ja Rikoksentorjuntaneuvostolle (15 osallistujaa), jonka seminaarissa koulutettiin World Cafe -menetelmästä (50).
2 Setlementtiliikkeen valtakunnallinen rakenneuudistus toteutettiin deliberatiivisen demokratian menetelmin (4 tapahtumaa, 63 osallistujaa). Tuotettiin oppaat Kansalaisraadista ja World Cafesta. Yliopistojen kanssa julkaistiin 10 hankkeen toimintaa arvioivaa ja tuloksia kuvaavaa tutkimusta, samalla kehittyi työskentelymuoto yliopistojen ja kansalaisjärjestöjen välillä. TOIMINNAN TOTEUTTAMINEN SUHTEESSA PROJEKTISUUNNITELMAAN Hankkeen toiminta muotoutui paikallisista tarpeista, jonka vuoksi painotukset ja menetelmät paikkakunnilla vaihtelivat ja myös muokkautuivat vielä viimeisenäkin toimintavuotena vastaamaan sen hetkistä tarvetta. Onnistunut toimintatapa oli kyky mukautua uusiin tilanteisiin, vaikka se vaati välillä projektisuunnitelmasta poikkeamista. Hankkeen työntekijät (suullinen palaute) ja hankkeen ulkoinen loppuarviointi toteaa, että hankkeen toiminnalla onnistuttiin vastaamaan samanaikaisesti useisiin hankkeen tavoitteisiin. Paikkakunnilla havaittiin tarve kunnan uusille kuulemisen tavoille. Se oli myös hankkeen projektisuunnitelman osalta vaikein saavuttaa. Nykyiset päätöksentekorakenteet eivät tunnista uusia lähidemokratian menetelmiä. Niitä kuitenkin testattiin kaikilla paikkakunnilla, koska huomattiin, että toistamalla ja tuomalla menetelmiä tutuiksi kunta alkoi suhtautua niihin myönteisemmin. Kemijärvellä tapahtui selkein muutos parempaan. Kunta halusi itse, hankkeen tuella, kokeilla lähidemokratian menetelmiä vuonna Havaittiin, että paikkakunnan koko vaikutti asiaan, päättäjiä lähestyminen oli helpointa Kemijärvellä ja vaikeinta Tampereella. Osahankkeiden paikkakunnilla toteutetuista haastatteluista (loppuarviointi) voidaan todeta, että asukaslähtöisen toiminnan syntyminen tarvitsee tukea ja koordinointia. Hankkeen koordinoitu toiminta innosti asukkaita osallistumaan yhteiseen toimintaan, lisäsi asukkaiden kiinnostusta ja kiinnittymistä omaan lähiympäristöön sekä loi uusia sosiaalisia verkostoja. Palosaarella onnistuttiin kehittämään uusi järjestöyhteistyön pysyvä muoto, Järjestöfoorumi. Yhdistysten palautteen mukaan (suullinen, kokouksissa kerrottu, loppuarviointi) Järjestöfoorumi onnistui innostamaan asukkaita mukaan toimintaan ja lisäsi yhdistysten toimintamahdollisuuksia. Järjestöjen yhteistyö virkisti paikallisyhteisön toimintaa. Loppuarvioinnin mukaan asukkaat kokivat hankkeen vahvistaneen alueen yhteisöllisyyttä ja paikallista identiteettiä. Erityisesti Palosaari-karnevaalit herättivät paljon keskustelua ja innostusta asukkaissa (sosiaalinen media). Kehittämiskävely-menetelmä onnistui lisäämään asukkaiden ja kaupungin välistä vuorovaikutusta sekä innosti asukkaita osallistumaan. Kuvat: Johan Hagström, Palosaarelta.
3 TULOKSET JA VAIKUTUKSET Palosaarella hankkeen toiminnan vaikutuksesta yhdessä tekemisen kulttuuri vahvistui ja asukkaat kokevat itsensä vahvemmin osaksi yhteisöä (Loppuarviointi - asukkaiden, työntekijöiden ja toimijoiden näkökulma). Asukkaiden tieto yhdistysten toiminnasta Palosaarella on lisääntynyt, joka näkyy lisääntyneissä jäsenmäärissä, toiminnan vilkastumisessa ja niihin osallistuvien lisääntyneessä määrässä. Järjestöfoorumin mukaan yhdistysten toimintaedellytykset ovat yhteistyön ansiosta parantuneet, tuloksena yhdistysten yhteinen toiminta lisääntyi, tiedonvaihto parantui ja yhdistykset ovat saaneet uusia jäseniä. Yhteistyössä järjestetty toiminta on luonut uusia paikallisia osallistumisentapoja ja kerännyt yhteen alueen asukkaita, yrityksiä ja muita toimijoita. Tietoisuus ja kiinnostus hankkeen ja paikallisten yhdistysten toimintaa kohtaan kasvoi. Tämä näkyy mediaosumina, sosiaalisessa mediassa ja lisääntyneissä asukkaiden ja yhteistyötä ehdottavien (järjestöjä, kouluja) yhteydenotoissa. Palosaarella hanke kokeili useita erilaisia asukkaiden vaikuttamismenetelmiä, kuten paneelikeskusteluja, kansalaisraateja, kehittämiskävelyjä ja ideaolohuonetta. Niiden kautta saatiin asukkailta paljon tietoa, ehdotuksia ja ideoita, joita lähdettiin hankkeessa toteuttamaan erityisesti Järjestöfoorumin kautta. Esimerkiksi asukkaiden toive joulukuusesta ja markkinoista Palosaaren torilla sekä alueen historian esiin nostamisesta toteutettiin (valokuvanäyttely yhdistysten historiasta). Kehittämiskävelyt ja kansalaisraati avasivat asukkaille uusia mielekkäitä vaikuttamisen mahdollisuuksia (Loppuarviointi). Hankkeen vaikutuksesta kaupungin päätöksentekijöiden tieto deliberatiivisista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista ja niiden hyödyistä on lisääntynyt (Loppuarviointi). Toimintaan saatiin eri-ikäisiä osallistujia. Kävelyt ja tapahtumat houkuttelivat runsaasti keski-ikäisiä ja eläkeikäisiä. Lapsiperheiden ideaolohuone sekä karnevaalit tavoittivat hyvin myös nuorempia. Vaasan Setlementtiyhdistyksen talo Setlementtikeskus Palosaarella on hankkeen aikana avautunut yhä laajemmalle yleisölle ja profiloituu nyt enemmän kansalaistalona kuin ennen hanketta. MITEN KEHITETTYÄ UUTTA TOIMINTAA AIOTAAN TOTEUTTAA JATKOSSA HANKKEEN PÄÄTYTTYÄ? Hankkeessa testattujen ja kehitettyjen toimintojen (World Cafe, Kehittämiskävelyt, Kansalaisraati) hyödyntäminen hankkeen päätyttyä alkaa valtakunnallisesti heti vuoden 2016 alussa. Ne tulevat olemaan osa Setlementtiliiton osakeyhtiö Viittakivi Oy:n Vastaanottokeskusten kotouttamistyötä yhteistyössä paikallisten setlementtien kanssa. Syksyn 2015 aikana hankkeen menetelmiä esiteltiin ja niistä koulutettiin laajasti (ks. indikaattorit) setlementtikenttää sekä muita yhteistyökumppaneita (Setlementtiasunnot, Kuntaliitto, ministeriöt, Kemijärven kaupunki). Menetelmäosaamisen lisäksi setlementtikentälle jää lisääntynyt ymmärrys kansalaistoiminnan merkityksestä paikallistoiminnassa. Palosaarella Järjestöfoorumi jatkaa toimintaansa ja asukkaille suunnattujen tapahtumien, kuten Joulutorin ja Palosaari-Karnevaalin järjestämistä. Vaasan Setlementtiyhdistys vetää foorumia jatkossa: kutsuu kokoukset koolle ja tarjoaa tilat sekä osallistuu toimintaan. Palosaaren Uusi paikallisuus hankkeen facebook-sivu muutetaan Palosaaren Järjestöfoorumin sivuksi. Vaasan kaupungin arvostus lähidemokratian menetelmiä kohtaan on kasvanut (tutkijan arvio). Vaasan Setlementin Kyläkeskus on kiinnostunut järjestämään kehittämis- ja muistelukävelyjä. Vaasan
4 Setlementtiyhdistyksen talo Setlementtikeskus Palosaarella profiloituu jatkossakin talona, joka on avoin kansalaistoiminnalle. Järjestöfoorumin aikaansaama asukkaiden innostuminen ja järjestöyhteistyön tulokset ovat osoittaneet, että järjestöyhteistyö kannattaa, ja se motivoi asukkaita ja yhdistyksiä toimimaan jatkossakin. MITÄ KEHITTÄMISTARPEITA PROJEKTIN AIKANA ON ILMENNYT JA MITEN NIIHIN KESKITYTTIIN LOPPUAIKANA? Yleisesti haasteena oli osallistumaan tottumattomien ihmisten saaminen mukaan toimintaan sekä hankkeessa toteutettujen deliberatiivisten toimintojen tulosten siirtyminen käytäntöön kaupungin päätöksenteossa. Nykyinen kuntien järjestelmä ei kunnolla tunnista kansalaisvaikuttamista, eikä sen mahdollisuuksia. Paikallisesti ja valtakunnallisesti havaittiin, että vapaa kansalaistoiminta tarvitsee ilmaisia tai halpoja tiloja toimiakseen ja koordinaatiotukea mieluiten palkatun henkilön. Valtakunnallisesti tarve deliberatiivisten menetelmien käytölle on nyt suuri, hanke pyrki vastaamaan tarpeeseen kouluttamalla ja julkaisemalla oppaita menetelmistä. Palosaarella Järjestöfoorumi jää elämään hankkeen päätyttyä. Vuosina asukkaiden innostamiseksi kehitettiin Järjestöfoorumissa tapahtumia, jotka saivat ihmiset osallistumaan (Loppuarviointi). Kansalaisraadeissa ja Kehittämiskävelyillä saatujen asukkaiden ehdotusten käytäntöön panemiseksi hanke teki laajaa tiedotustyötä ja ehdotti niitä kaupungille. Haasteena jatkotoimille kaupungin kanssa oli kaupungin heikko taloustilanne. MITEN KOHDERYHMILTÄ ON KERÄTTY TIETOJA TOIMINNASTA? MITEN KERÄTTYÄ TIETOA ON HYÖDYNNETTY TOIMINNAN SUUNNITTELUSSA JA KEHITTÄMISESSÄ? Avustettuun toimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä yhteensä raportointivuonna 2015 oli Palautetta on kerätty tavoitteellisesti eri tavoin: suullisesti toiminnan aikana, tapaamisissa ja haastatteluilla, kirjallisesti erilaisilla palautelomakkeilla, somessa (facebook), sähköpostitse ja yhteistyökumppaneiden kautta. Osana hankkeen Loppuarviointia toteutettiin sähköinen asukaskysely ja haastateltiin hankkeen yhteistyökumppaneita. Saatu palaute on dokumentoitu. Lisäksi toiminnasta on kuvamateriaalia dokumentteina ja lehtileikkeinä sekä videomateriaalia. Palaute on ohjannut hankkeen toimintamuotojen kehittämistä ja paikallista kohdentamista sekä viestinnän tapoja. Esim. Kemijärven kaupungin toiveesta toteutettiin vuosina World Cafe -tapahtumia ja Kansalaisraateja. Hervannassa toiminta oli erityisen vahvaa asukkaiden omaehtoisen toiminnan tukemisessa, josta tiedon keräämisen tapoja mainitaan kohdassa 3. Palautteen keräämisessä on lisäksi käytetty Setlementtiliiton olemassa olevia tapoja, mm. Setlementtikysely Osallistujaluvut=käyntejä ja henkilöitä.
5 YHTEISTYÖKUMPPANIT Paikalliset järjestötoimijat, paikkakuntien kunnat, paikalliset setlementit, yliopistot: Itä-Suomen yliopisto, Tampereen yliopisto, Vaasan yliopisto, ministeriöt ja Kuntaliitto. Palosaarella keskeisimmät yhteistyökumppanit olivat Vaasan Setlementtiyhdistys, Palosaaren asukasyhdistys, Palosaaren urheiluseura, Vaasan suomalainen seurakunta, Vaasan Yrittäjät, Vaasan yliopisto ja Palosaaren kirjasto. Kuvat: Johan Hagström Miten yhteistyökumppaneilta on kerätty tietoja toiminnasta? Miten kerättyä tietoa on hyödynnetty toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä? Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa oli hankkeen toiminnalle tärkeää. Saatu palaute ohjasi hankkeen toimintaa sille määriteltyjen tavoitteiden puitteissa. Yhteistyökumppaneilta kerättiin palautetta sähköpostitse, sosiaalisessa mediassa, tapahtumien aikana suullisesti tai kirjallisesti, purkupalavereissa ja osana hankkeen yliopistoyhteistyötä. Paikallisesti positiivinen palaute näkyi lisääntyneissä yhteistyöpyynnöissä ja esimerkiksi asukkaiden ideoiden määrien lisääntymisenä. Saatu suullinen palaute on dokumentoitu. Lisäksi paikalliset ohjausryhmät seurasivat osahankkeiden toimintaa ja antoivat paikallista palautetta. Palaute vaikutti mm. tulevan toiminnan aikatauluihin, sisältöihin ja yhteistyökumppaneiden rekrytointiin. JÄRJESTÖN INDIKAATTORIT TIEDOTUS: Uusi paikallisuus -hankkeen ja osahankkeiden Facebook-sivujen tykkääjien lukumäärä 682/2013, 1154/2014 ja 1325/2015. DELIBERATIIVISET TAPAHTUMAT JA JUURRUTUS: Vuosina deliberatiivisen demokratian (World Cafe/Kehittämiskävely/Kansalaisraati) tapahtumia koordinoitiin/järjestettiin yhteensä 33, joissa oli 955 käyntiä (2015, 12kpl/329 käyntiä.) Vuosina koordinoitiin/järjestettiin yhteistyössä 64 koulutusta/seminaaria, joissa oli 1238 käyntiä. Niistä deliberatiivisia menetelmiä käsiteltiin 19:sta, 332 käyntiä.
6 TUOTOKSET Yhteensä kehitettyjen menetelmien määrä on 11. Kurssi- ja koulutusmallit 4kpl: Vapaaehtoistoiminnan kurssi Kehittämiskävely-koulutusmalli Kansalaisraati-koulutusmalli World Cafe-koulutusmalli. JÄRJESTÖYHTEISTYÖ Palosaarella järjestöfoorumi järjesti vuosina yhteensä 27 kokousta (7/2013 ja 9/2014, 11/2015) YLIOPISTOYHTEISTYÖ 2015 Uusi paikallisuus -hankkeen ulkoinen loppuarviointi. Vaasan yliopisto, Levón instituutti. Kohti keskustelevaa demokratiaa. Kansalaisraadit sosiaalityön kehittämisen välineenä. Roivainen. Teoksessa Sosiaalityön yhteisöllisyyttä etsimässä Juurtumista, pettymystä ja tekemisen demokratiaa: Katsaus Hervannan kansalaisraadin vaikuttavuuteen. Värttö, Raisio ja Roivainen. Kunnallistieteellinen Aikakauskirja (43) 1, Uusi paikallisuus -hanke ja keskusteleva demokratia. Ehrström. Setlementtiliikkeen lapsi- ja nuorisotyön kehittämispäivät deliberatiivisen demokratian toimintamallina. Värttö. Lisäksi Väliarviointi ja 2 muuta tutkimusta 2013, ja 1 Pro Gradu -tutkielma (2014), ja kandidaatin tutkielma (2015). Hankkeen muut julkaisut: 1) World Café - opas deliberatiivisen World Caféen järjestämiseen. 2) Kansalaisraati-käsikirja -opas kansalaisraadin järjestäjälle. 3) Mitä kaikkea tapahtuikaan - tarinoita kansalaistoiminnasta. Julkaisut osoitteessa LISÄTIETOJA Suomen Setlementtiliitto Pihla Ruuskanen, kansalaistoiminnan suunnittelija puh pihla.ruuskanen(at)setlementti.fi Vaasan Setlementti Kirsi Ikäheimonen, toiminnanjohtaja puh: (06) , kirsi.ikaheimonen(at)vaasansetlementti.net
Uusi paikallisuus vuonna 2014
Helka Körkkö & Pihla Ruuskanen Uusi paikallisuus vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus 4/2015 TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Suomen Setlementtiliitto,
LisätiedotUusi paikallisuus -hanke. www.uusipaikallisuus.fi
Uusi paikallisuus -hanke www.uusipaikallisuus.fi Uusi paikallisuus -hanke oma lähiympäristö tärkeäksi Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima ja RAY:n rahoittama 5 -vuotinen (2011-2015) kansalaistoiminnan
LisätiedotUUSI PAIKALLISUUS -HANKKEEN PROJEKTISUUNNITELMA VUOSI 2015
UUSI PAIKALLISUUS -HANKKEEN PROJEKTISUUNNITELMA VUOSI 2015 Kansainvälisesti setlementtityössä on yhä määrätietoisemmin alettu puhua setlementtityöstä liikkeenä, movement. Setlementtityö onkin lähtökohdaltaan
LisätiedotNuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke
Nuorisotyön verkostotapaaminen 20.9.2013 Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Uusi paikallisuus -hanke 2011-2015 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön
LisätiedotSuomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke
Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus -hanke 1 Luo mahdollisuuksia ja innostaa asukkaita vaikuttamaan omaan lähiympäristöön Järjestöjen välinen yhteistyö Kunnan ja paikallisyhteisön välinen yhteistyö
LisätiedotPALOSAAREN JÄRJESTÖFOORUMI TOIMINTAKERTOMUS 2013-2014
PALOSAAREN JÄRJESTÖFOORUMI TOIMINTAKERTOMUS 2013-2014 2013 Vuoden 2013 toiminta Uusi Paikallisuus hankkeen Palosaaren osahankkeessa keskittyi ennen kaikkea järjestöyhteistyön luomiseen ja vahvistamiseen.
LisätiedotUusi Paikallisuus Hervannassa Osahankkeen loppuraportti ( )
Uusi Paikallisuus Hervannassa Osahankkeen loppuraportti (2013 2015) Salome Tuomaala, projektipäällikkö Hervannan Uusi Paikallisuus Suomen Setlementtiliitto 1 Uusi Paikallisuus -hankkeen tavoitteena oli
LisätiedotPalosaari osana uutta paikallisuutta vuonna 2014
Anne Majaneva Palosaari osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus Palosaaren osahankkeesta 4/2015 TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS
LisätiedotKuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015
Kuntaliitto kehittää aktiivisesti lähidemokratiaa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HT 26.3.2015 Äänestysaktiivisuuden lasku Ilkeät ongelmat Luottamustoimien ei-houkuttelevuus Vallankäytön korostuminen
LisätiedotHervanta osana uutta paikallisuutta vuonna 2014
Salome Tuomaala Hervanta osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus Hervannan osahankkeesta 4/2015 TOIMINTA- JA ARVIOINTIKERTOMUS
LisätiedotHyvinvoinnin virtaa Mikkelissä
Hyvinvoinnin virtaa Mikkelissä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 24.11.2015 Kansalaistoimijalähtöinen kehittämisen käynnistäminen Mikkelissä (1) Mitä tavoitellaan? Rakennerahasto-ohjelman
LisätiedotKATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,
KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan
Lisätiedotosallisuushanke Salli
osallisuushanke Salli Osallisuuden jäljillä 2011-2014 9.6.2014 Kuva: Ninka Reittu-Kuurila Sallin tavoitteena on Hankkeen päämääränä on lisätä heikossa asemassa olevien ihmisten osallisuutta sekä kuntien
LisätiedotJokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä
Jokaiselle mahdollisuus ja intoa vaikuttaa omaan turvallisuuteensa paikallisyhteisöissä Uusi paikallisuus - hanke Uusi paikallisuus on Suomen Setlementtiliiton hanke Hanke alkoi 2011 ja jatkuu vuoteen
LisätiedotTiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.
Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen
LisätiedotEKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen
EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen
LisätiedotKansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen
Lisätiedot1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA?
1 1. MIKÄ ON OSALLISTUVA VANTAA? Osallistuva Vantaa on vantaalaisen asukasvaikuttamisen toimintamalli. Se tarjoaa asukkaille laajan valikoiman erilaisia vaikuttamisen muotoja ja tukee edustuksellista päätöksentekoa.
LisätiedotKymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020
Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.
LisätiedotHeinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista
TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen
LisätiedotHUIPUT KEHIIN palautelomake
HUIPUT KEHIIN palautelomake 1. Organisaatio Skills Finland ry SAMPO Saimaan ammattiopisto Sampo Vaasan Ammattiopisto Winnova Hyria koulutus Oy WinNova EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä Linnan Vartijat
LisätiedotKYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA
KYSELYILLÄ KUMPPANUUTTA Yhteispelillä kohti hyvinvointia Päijät-Hämeessä alueellista yhteistoimintaa ja hyvinvointia kehitettiin kyselyistä saatujen vastausten avulla. Saate Päijät-Hämeen Sosiaaliturvayhdistyksen
LisätiedotViisi vauhdikasta Mun talous -vuotta
Viisi vauhdikasta Mun talous -vuotta Nuoret ja raha Mun talous -hankkeen päätösseminaari ja Puhu rahasta -messut Ville Kujanpää, Suomen Setlementtiliitto ry 6.9.2017 #nuoretjaraha Mikä ihmeen Sementtiliitto?
LisätiedotLähidemokratian vahvistaminen
Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet
LisätiedotYhdistyslaturin kysely 2019
Yhdistyslaturin kysely 2019 Kyselyn tavoitteena oli selvittää yhdistystoiminnan kipupisteitä. Kyselyssä kartoitimme kiinnostusta yhdistystoiminnan eri alueiden kehittämiseen. Kyselyn tuloksia käytämme
LisätiedotMikko Värttö, Tampereen yliopisto. Setlementtiliikkeen lapsi- ja nuorisotyön kehittämispäivät deliberatiivisen demokratian toimintamallina
Mikko Värttö, Tampereen yliopisto Setlementtiliikkeen lapsi- ja nuorisotyön kehittämispäivät deliberatiivisen demokratian toimintamallina 8/2015 Kehittämispäivien arviointiraportti on toteutettu yhteistyössä
LisätiedotKuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun
Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten
Lisätiedot1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...
Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto
LisätiedotSetlementtiliikkeen nuorisotyön rakenneuudistus. Liittokokous Pentti Lemmetyinen
Setlementtiliikkeen nuorisotyön rakenneuudistus Liittokokous 22.11.2014 Pentti Lemmetyinen Suomen väkimäärä on keskittynyt etelään Pohjoinen Väkiluku 262.489 Alle 30v 84.390 Länsi Väkiluku 2.041.927 Alle
LisätiedotToimintasuunnitelma 2018
Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna
LisätiedotUusi paikallisuus -hanke. Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys
Uusi paikallisuus -hanke Oma lähiympäristö tärkeäksi - Osallistuminen, vaikuttaminen ja yhteisöllisyys Suomen Setlementtiliitto ry:n koordinoima Uusi paikallisuus hanke on RAY:n rahoittama 5- vuotinen
LisätiedotPaikallisuus ja maaseudun kulttuuri
Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista
LisätiedotJyväskylä tarvitsee sinua!
Jyväskylä tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana 28.3.2012 Jukka Laukkanen Kansalaisraati osallistumisen ja vaikuttamisen keinona - Menetelmän taustalla on ajatus deliberatiivisesta
LisätiedotPohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati
Pohjanmaan hyvinvointitutkimuksen ja -osaamisen keskittymä ja avoin verkosto. Yhteistyön konkreettisena esimerkkinä Ikäihmisten kansalaisraati Kuntamarkkinat 14.9.2011 Tutkijatohtori Harri Raisio ja projektitutkija
LisätiedotRovaniemen nuorisovaltuuston kokeilut Kokeilunpaikka.fi:ssä
Rovaniemen nuorisovaltuuston kokeilut Kokeilunpaikka.fi:ssä Nuorisovaltuuston edustajat Laura Honkala ja Jere Tanninen Suunnittelija Anne Luiro Erityisasiantuntija Maarit Alikoski Osallisuuden ja vaikuttamisen
LisätiedotCADDIES asukaskyselyn tulokset
CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,
LisätiedotOsallisuussuunnitelma
Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää
LisätiedotSivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto
Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen
Lisätiedot2016 TOIMINTASUUNNITELMA
2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on
LisätiedotIkääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa
Ikääntyneet huomioiva toimintamalli lähisuhdeväkivaltaan puuttumisessa Leena Serpola-Kaivo-oja Toiminnanjohtaja Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry Rikoksentorjuntaneuvoston ja Helsingin kaupungin Rikoksentorjunta
LisätiedotJärjestöjen välinen yhteistyö
Järjestöjen välinen yhteistyö - yksin vai yhdessä? 14.9.2016 Sirpa Nevasaari Tositoimissa - Vapaaehtoistoiminnan näkyvyys 1 Mitä yhteistyö tarkoittaa? Wikipedia: jonkun toisen kanssa tehtävää työtä. Yhdyssana
LisätiedotOsallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla
Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi
LisätiedotMitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA)
Mitä voimme oppia toisiltamme? Kansainvälistä kokemusten vaihtoa, SolidarCity -hanke Jouni Ponnikas, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut (AIKOPA) KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012
LisätiedotKESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU
KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis
LisätiedotTytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja
HALLINNON MUUTTUVA ROOLI JA UUDET TOIMINTATAVAT TULEVAISUUDEN KUNTA INNOSTAA TOIMIMAAN Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston pj Kuhmon tuleva kaupunginjohtaja www.vaala.fi
LisätiedotMonitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa VUOSIRAPORTTI
Monitavoitearvioinnin käytännöt ja työkalut ympäristövaikutusten arvioinnin laadun ja vaikuttavuuden parantamisessa VUOSIRAPORTTI 1.8.2013-31.7.2014 IMPERIA PYRKII PARANTAMAAN YVA-HANKKEIDEN LAATUA JA
LisätiedotKIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ
KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ J o e n s u u Kyläyhdistysten pitäjäjulistus ja yhteiskunnallinen yrittäminen MATTI VÄISTÖ Osuuskunta Viesimon puheenjohtaja KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄ entinen kunta Kunta perustettu
LisätiedotJyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön
Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön Jukka Laukkanen Jyväskylän kaupunki/ konsernihallinto/ kilpailukyky ja kaupunkikehitys, Kansalaistoiminnankeskus Matara 22.1.2014
LisätiedotPelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta
Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta Pelastustoimen viestintä 2020 -työpaja 27.11.2017, Kuopio Aino Harinen, Pelastusopisto
LisätiedotTURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013
Tarkistettu 2.1.2013 TURVALLISEMPI HUOMINEN Kutsu valtakunnalliseen paikallisen turvallisuussuunnittelun seminaariin 22. 23.1.2013 Arvoisa vastaanottaja Vuoden 2013 valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun
LisätiedotKunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä
Kunnallisen nuorisotyön peruspalvelujen arviointi 2017 Nuorten osallisuus- ja kuulemisjärjestelmä Aluehallintovirastot arvioivat säännöllisesti kuntien peruspalveluja. Nuorisotoimen vuoden 2017 arviointikohteena
LisätiedotLAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot
LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014
HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.
LisätiedotKohti kumppanuusyhteiskuntaa
Kohti kumppanuusyhteiskuntaa Kyläpäällikkökoulutus 27.10. Somero Tauno Linkoranta erityisasiantuntija Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaistoiminta Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat:
LisätiedotTyöpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa
Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä
LisätiedotKuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat Manner-Suomen kunnissa 2017
Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamistavat Manner-Suomen kunnissa 2017 Tuloksia Kuntaliiton kesäkuussa 2018 toteuttamasta Kuntalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen 2017 kyselystä Kuntauutinen (https://www.kuntaliitto.fi/uutishuone/ajankohtaista)
LisätiedotLiite 1. Nuorisotoimi 2015
Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden
LisätiedotVapaaehtoistoimintaa yhteispelillä. Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin.
Vapaaehtoistoimintaa yhteispelillä Tietoa, tukea ja vinkkejä eri tahojen yhdessä toteuttamaan vapaaehtoistoiminnan koordinointiin. Sisällys Saate Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoinen Vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotTOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!
SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho
LisätiedotSuomen Changemakerin säännöt
Suomen Changemakerin säännöt Hyväksytty jäsenkokouksessa 6.10.2012 1 Tavoitteet ja yleiset toimintaperiaatteet A) Tavoite Suomen Changemaker on nuorten vaikuttamisverkosto, jonka tavoitteena on globaali
LisätiedotMonialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla
Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan
LisätiedotKotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009
Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3
LisätiedotOsallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö
18.10.2013 Osallisuus 3 työpaja: Kehittämis- ja muistelukävelyt Suomen Setlementtiliitto ry / Uusi paikallisuus hanke Anne Majaneva, projektipäällikkö Kehittämis- ja muistelukävelyt Työpajan sisältö Uusi
LisätiedotKulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely
LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin
LisätiedotSTT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry. Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016
STT Viestintäpalvelut Oy ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Viestinnän mittaamisen tila suomalaisissa organisaatioissa 2.2.2016 Johdanto STT Viestintäpalvelut Oy ja ProCom ry tutkivat viestinnän mittaamisen
LisätiedotSoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija
SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta
LisätiedotAvustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille
Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan
LisätiedotESR -hanke Osallisuuden askeleet työllistymispoluille Delaktighetssteg för sysselsättningsstigar
ESR -hanke Osallisuuden askeleet työllistymispoluille Delaktighetssteg för sysselsättningsstigar Pohjanmaan järjestöfoorumi 10.10.2017 Asuntopäällikkö Jonas Nylén Hoidetaan kaupunginosien kehittäminen
LisätiedotSuurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO
Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100
LisätiedotLäsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku Karppinen Krister Karttunen (poistui klo 14.45) Anu Pellinen Tanja Rintala
PÄÄTÖSLUETTELO 2/2014 Helsinki 1.3.2014 SATEENKAARIPERHEET RY:N HALLITUKSEN KOKOUS Aika: La 1.3.2014 klo 10.00 15.00 Paikka: Kotola, Yrjönkatu 29 A 1, Helsinki Läsnä: Emmi Pihlajaniemi puheenjohtaja Riku
LisätiedotLIITE. JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke
LIITE JAKE Järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 JAKE JÄRJESTÖ- JA KANSALAISTOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE JAKE-hanke on Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen,
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta
LisätiedotKemijärvi osana uutta paikallisuutta vuonna 2014
Mikko Kellokumpu Kemijärvi osana uutta paikallisuutta vuonna 2014 Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi Paikallisuus -hankkeen toiminta- ja arviointikertomus Kemijärven osahankkeesta 4/2015 TOIMINTA JA ARVIOINTIKERTOMUS
LisätiedotARVIOINTISUUNNITELMA
VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3
LisätiedotMAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma
MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...
LisätiedotYHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014
YHTEISÖLLISEN VERTAISTOIMINNAN MENETELMIÄ 30.9.2014 Mona Särkelä-Kukko Yhdessä mukana -projektitiimi 1 Yhdessä mukana projekti 2013-2016 Toteuttajana Suomen Setlementtiliitto Projekti kuuluu Ray:n rahoittamaan
LisätiedotTavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa
Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning
LisätiedotLauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio
Lukion opetussuunnitelman perusteet 2016 Teemaopinnot Lauri Hellsten, Espoon yhteislyseon lukio Mika Setälä, Lempäälän lukio 1 5.22 Teemaopinnot "Teemaopinnot ovat eri tiedonaloja yhdistäviä opintoja.
LisätiedotYhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla. Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.
Yhdessä Oulussa osallisuus, vaikuttaminen ja paikalliskulttuuri Oulun maaseutualueilla Erityisasiantuntija Päivi Kurikka Kuntaliitto 20.2.2013 Kuntademokratian kehittämiselle on jo nyt hyvää pohjaa lainsäädännössä
LisätiedotJyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys. Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä
Jyväskylän seudun erityinen kuntajakoselvitys Viestinnän linjaukset ja viestintäsuunnitelma, luonnos 4.9.2013, työvaliokunta ja selvitysryhmä Viestintäryhmä Helinä Mäenpää, Jyväskylän kaupunki, viestintäjohtaja,
LisätiedotKunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla
Kunnat ja yhdistykset yhdessä kuntalaisen asialla Yhdistystoiminnan tulevaisuus uudessa Päijät-Hämeessä 24.4.2018 Merja Olenius, kunnanjohtaja 24.4.2018 Kunnan toiminta ja yhteistyö yhdistysten kanssa
LisätiedotJYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä
1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon
LisätiedotYhteistyö järjestökentässä
Yhteistyö järjestökentässä ja katsaus kansainvälisiin malleihin Tiistai 31.10.2017 Matti Cantell, Monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden asiantuntija Setlementtiliitto Setlementit rohkeasti ihmisen puolella
LisätiedotDigi haltuun! (Valtakunnallinen projekti ) Susanna Saarvo
Digi haltuun! (Valtakunnallinen projekti 2017-2020) Susanna Saarvo Yhteistyökumppanit Kansalaisopistojen liitto (KoLry) ADHD-liitto A-Kiltojen Liitto Epilepsialiitto Mielenterveyden Keskusliitto Kuurojen
LisätiedotTalkshoppia ja workshowta
Talkshoppia ja workshowta - projektin satoa Turusta ja muualta Se tarina muutti päiväni kirjasto kertoo ja kuuntelee Turun kaupunginkirjasto Ella Mustamo, Tarja Nikander, Leena Elenius 2 Keitä me olemme?
LisätiedotTavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.
ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman
LisätiedotAsukkaiden Lappeenranta & Neljäs sektori Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa
Asukkaiden Lappeenranta & Neljäs Positiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan ilman politiikkaa Pia Haakana, asukasyhteyshenkilö Sektorit Yritykset Markkinaehtoinen Tavoittelee voittoa 1. YKSITYINEN Valtio,
LisätiedotNUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI
NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen
LisätiedotParhaat käytänteet asukasfoorumitoiminnassa. Suur-Leppävaaran asukasfoorumi Esko Uotila
Parhaat käytänteet asukasfoorumitoiminnassa Suur-Leppävaaran asukasfoorumi Esko Uotila Asukasfoorumi on enemmän kuin yksi tilaisuus Asukasfoorumitoiminta edistää asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus
TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen
Lisätiedot80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia
Vuoden 2015 kohokohdat 80 000 jäsenen raja rikki tuote on kunnossa, onnistunutta jäsenhankintaa ja -hallinnointia Kiilopäällä siirtyminen maalämpöön ja erinomainen tulos Paljon panostusta uusiin lajeihin
LisätiedotOSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013
OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin
LisätiedotJäsentutkimus 2016: Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton legitimiteettitarkastelu Brita Somerkoski
Jäsentutkimus 2016: Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton legitimiteettitarkastelu 29.4.2017 Brita Somerkoski Jäsentutkimus 2016 Taustaa: Jäsentutkimuksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2016 Rakenteeksi sovittiin
LisätiedotKansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus
Kansallista ja kansainvälistä verkostoa palveleva vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen informaatio- ja kehittämiskeskus Toimijat yhteisessä työssä Valtakunnallinen kehittämiskeskus Kansalaisareena ry Alueelliset
LisätiedotYhteis- kehittäminen n e tt i h e k - s i hte
Yhteiskehittäminen Yhteiskehittäminen Suunnittelussa on mukana asiantuntijoita ja asiakkaita sekä verkostoja. Esimerkkinä lastensuojelun nuoret asiakkaat mukana sijaisperheiden kouluttamisessa. KÄYTTÄJIEN
LisätiedotVapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena
Vapaaehtoiset uuden kuntalaisen kotoutumisen tukena Vapaaehtoinen Anu Arhippainen Vapaaehtoisen rooli kotoutumisessa Mikä vapaaehtoista motivoi? Vapaaehtoinen järjestön näkökulmasta Vapaaehtoisen tukena
LisätiedotÄänestäjien liitto ry
Äänestäjien liitto ry Tilinpäätös ja toimintakertomus 2009 Äänestäjien liitto ry perustettiin vuonna 2009. Halusimme innostaa ihmisiä mukaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen luomalla heille työkaluja
Lisätiedot