TOIMI. Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -välittäjäorganisaatiohanke Tavoite 3-ohjelma Hakemusnumero Työministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMI. Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -välittäjäorganisaatiohanke 27.2.2006. Tavoite 3-ohjelma Hakemusnumero 606919 Työministeriö"

Transkriptio

1 Tavoite 3-ohjelma Hakemusnumero Työministeriö Suomen Kylätoiminta ry Meijeritie Suomusjärvi p. (02) TOIMI Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -välittäjäorganisaatiohanke Toimintasuunnitelma ajalle

2 SISÄLLYS 1. Hankkeen tausta ja tarve 3 2. Tavoitteet 3 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat 4 4. Toimenpiteet ja välittäjäorganisaation tehtävät 5 5. Välittäjäorganisaation vastuut ja velvollisuudet 6 6. Osahankkeiden toteuttajat ja tehtävät 7 7. Osahankkeiden valintakriteerit ja hankehaun järjestäminen 8 8. Hankkeen tulokset 9 9. Taloushallinto Yhteydet muihin projekteihin Organisaatio ja johtaminen Seuranta ja arviointi Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen Aikataulu 13 Liite 1. Hankkeen työntekijöiden toimenkuvaukset 15 Liite 2. Hankkeen kustannus- ja rahoitussuunnitelma 17 2

3 1. Hankkeen tausta ja tarve Maaseudulla erityisesti naisten työttömyys sekä samanaikaisesti tapahtuva palvelujen väheneminen ovat haasteita, jotka heijastavat työn ja osaamisen kohtaanto-ongelmaa. Palvelutarpeita ja työmahdollisuuksia on kylissä erittäin paljon; maiseman- ja ympäristönhoitotöitä, ikäihmisten kotipalvelu- ja asiointiapuun liittyviä työtehtäviä, pihanhoitotöitä, kylätalkkaritoimintaa, vapaa-ajan asukkaille ja maaseutumatkailijoille suunnattuja palveluja, kulttuuri- ja koulutustuotantoa, tietotekniikkapalveluja jne. Ongelmana on, että työtehtävät ovat usein niin sirpaleisia ja pieniä, että ne eivät tarjoa riittävän suurta kokonaisuutta ja mielekästä tapaa työllistyä. Näin ollen maaseudulla kärsitään yhtä aikaa sekä palveluiden että työpaikkojen puutteesta, vaikka molemmille on olemassa selkeä tarve. Haasteena on, miten maaseudun sirpaleisesta työ- ja palvelukentästä muodostetaan eheä kokonaisuus. Varteenotettava ratkaisumalli kyseiseen kohtaanto-ongelmaan ovat pienten toimijoiden kuten paikallistason yhdistysten käynnistämät monipuoliset toiminta- ja palvelukeskukset eli monipalvelupisteet, jotka keräävät yhteen maaseudun sirpaleisia työtehtäviä ja järjestävät niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden maaseudulla toimivien kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n sekä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Osahankkeet eli pienet toimijat valitaan hankkeessa hakumenettelyllä, joka on kaikille toimijoille aidosti avoin ja julkinen haku. Monipalvelukeskukset ovat aikaisempien kokemusten mukaan erittäin sopiva väline työn ja palveluiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi kylissä ja maaseudulla, koska tällöin työllistämistä ja palveluiden tuottamista koskeva tietämys on lähimmällä mahdollisella tasolla eli omassa kylässä. Samalla syntyy uusia työpaikkoja ja palveluja kylille. Monipalvelupisteet tuottavat kokopäiväistä tai vähintäänkin osa-aikaista työtä työttömille sekä vajaatyöllistyneille maaseudun asukkaille. Erityisenä kohderyhmänä ovat maaseudulla asuvat työttömät naiset. Olennaista palvelukeskustoiminnassa on, että palveluiden tarvitsija saa tarvitsemansa palvelut kylätasolla yhdestä palvelupisteestä, mikä yksinkertaistaa ja helpottaa sekä työn tarjoamista että sen vastaanottamista. Monipalvelupisteestä voi myös alkuvaiheessa saada apua työnantajavelvoitteiden hoitamisessa, mikä madaltaa työllistämiskynnystä ja ns. harmaan työn osuutta paikallistasolla. Tämä on hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa erittäin tärkeää, koska osaamattomuus työnantajavelvoitteiden hoitamisessa on eräs keskeisimmistä asioista, jotka estävät yksityishenkilöitä työllistämästä työttömiä pienimuotoisiin työtehtäviin. Kun maaseudun sirpaleiset työtehtävät kootaan yhteen ja paikallisyhdistys mahdollisesti hoitaa työnantajavelvoitteet, työllistämis- ja työllistymiskynnys madaltuu. Tästä on useita onnistuneita esimerkkejä kuten Suomen Kylätoiminta ry:n hallinnoima Kylätalous hanke sekä 4H-järjestön koordinoima nuorten työllistämistoiminta. Aikaisempaa osaamista ja kokemuksia hyödynnetään tämän TOIMI -välittäjäorganisaatiohankkeen käynnistämisessä, tiedottamisessa ja koulutuksessa sekä osahankkeiden tavoitteellisessa ohjaamisessa paikallistasolla. 2. Tavoitteet TOIMI -välittäjäorganisaatiohankkeen tavoitteena on tukea maaseudun paikallisia yhdistyksiä käynnistämään osahankkeita, jotka työllistävät työttömiä ja vajaatyöllistettyjä avoi- 3

4 mille työmarkkinoille perustamalla monipuolisia toiminta- ja palvelukeskuksia. Erityisinä kohderyhminä hankkeessa ovat maaseudulla asuvat työttömät ja vajaatyöllistetyt naiset. Hankkeen tavoitteena on luoda uutta palvelutuotantoa niille maaseutualueille ja aloille, joilla palveluista sekä työpaikoista on pulaa. Välittäjäorganisaatiohankkeella kehitetään uusia toimintatapoja ja menetelmiä sekä perustetaan pilottimaisesti kyliin monipalvelupisteitä yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on monipalvelupistemallin kehittäminen, jolla edistetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista maaseudulla. Kysymykseen voi esimerkiksi tulla harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla sijaitseva kylä, jolla on tai jolla on odotettavissa vaikeuksia saada alan vaatimukset täyttäviä työntekijöitä ja jolla esiintyy samanaikaisesti työttömyyttä tai työttömyysuhkaa. Tavoitteena välittäjäorganisaatiohankkeessa on tukea pieniä paikallisia yhdistyksiä käynnistämään kylissä osahankkeita, joissa 1) työllistetään yhdistysten ja aloittavien yritysten avulla maaseudulla ja erityisesti kylissä asuvia työttömiä ja vajaatyöllistettyjä, erityisesti maaseudun naisia, avoimille työmarkkinoille 2) edistetään kylissä jo olemassaolevaa, paikallisista tarpeista ja voimavaroista kumpuavaa yritystoimintaa lisätyöllistämisen välineenä 3) kehitetään kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus ts. monipalvelupiste, joka toteuttaa kumppanuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä 4) edistetään palveluyritysten sekä uusien työpaikkojen syntymistä palvelualoille 5) kartoitetaan maaseudun paikallisten asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeet sekä vastataan niihin luomalla uusia, pysyviä tai osa-aikaisia työ- tai työharjoittelupaikkoja 6) edistetään luottamukseen perustuvan yhteisöllisyyden kasvua sekä sosiaalisen pääoman syntymistä paikallis- ja aluetasolla Hankkeen kehitystavoitteita (pitkän ajan tavoitteet) ja välittömiä tavoitteita (lyhyen ajan tavoitteet) seurataan kehitys- ja tulosmittareiden avulla. Tämän hankkeen kehitystavoitteena on uusien pysyvien tai osa-aikaisten työpaikkojen syntyminen sekä kannattavan palveluyritystoiminnan kehittyminen kylissä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen välittömiä tavoitteita ovat esimerkiksi alueen vahvuuksia tukevien uusien työmahdollisuuksien tunnistaminen, monipalvelupistetoiminnan käynnistäminen sekä työmahdollisuuksien kehittäminen asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan. Hankkeen kehitysmittareina käytetään aloittavien monipalvelupisteiden ja luotujen työpaikkojen määrää, palveluyritystoiminnan käynnistymistä sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä. Ensimmäisen vaiheen välittömien tavoitteiden saavuttamista seuraavia tulosmittareita ovat esimerkiksi uusien, työmahdollisuuksien määrä, monipalvelupistetoiminnan piiriin saatettujen asiakkaiden määrä sekä asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa tukipalveluihin. Onnistuneessa hankkeessa saavutetaan sekä laadulliset että sisällölliset tavoitteet aikataulun mukaisesti ja sovituilla kustannuksilla. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maaseudulla ja erityisesti kylissä asuvat työttömät ja vajaatyöllistetyt, mutta osahankkeiden kohderyhmänä voivat olla myös muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työssäkäyvät henkilöt. Sukupuolitarkastelun mukaisesti hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat kylissä asuvat naiset, mutta hankkee- 4

5 seen voivat osallistua myös maaseudulla asuvat miehet. Olennaista on, että osahankkeisiin osallistuvilla henkilöillä on ammattitaitoa tai muuta osaamista, jota vahvistamalla voidaan toteuttaa uutta, luovaa ja työllistävää palveluyrittäjyyttä tai palvelutuotantoa kylien asukkaiden tarpeista lähtien. Välillisinä kohderyhminä ja keskeisinä sidosryhminä ovat maaseudulla toimivat kylä- ja paikallisyhdistykset, yritykset, kunnat, työvoimahallinto, maakuntaliitot, TE-keskukset sekä toimintaryhmät. Kansalaisjärjestöistä Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliitto ovat välittäjäorganisaatiohankkeen keskeiset sidosryhmät ja yhteistyötahot, jotka osallistuvat myös hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen toiminta kohdistuu ja vaikuttaa välillisesti lähes kaikkiin maaseudun asukkaisiin, paikallisiin vapaa-ajan asukkaisiin sekä mökkiläisiin. 4. Toimenpiteet ja välittäjäorganisaation tehtävät Suomen Kylätoiminta ry vastaa hankkeen välittäjäorganisaatiotoiminnasta kokonaisuutena. Välittäjäorganisaatio Suomen Kylätoiminta ry järjestää osahankehakuja ja vuosina 2006 ja 2007 osahankkeen toimijoille koulutusta, vastaa tiedotussuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta sekä esitemateriaalintuotannosta, hoitaa hankkeen koordinoinnin, vastaa raportoinnista, osahankkeiden väliraporttien kokoamisesta sekä koostetun maksatushakemuksen laatimisesta. Välittäjäorganisaatio laatii viestintäsuunnitelman ajalle , jossa käsitellään hankkeen ulkoista ja sisäistä viestintää sekä määritellään tiedotukselliset tavoitteet. Viestintäsuunnitelma tarkistetaan ja sen toteutuminen arvioidaan vuosittain. Hankkeen aikana tuotetaan kylien monipuolisen toiminta- ja palvelukeskuksen toteuttamismalli, jota hyödynnetään monipalvelupistetoiminnan levittämisessä. Kyseessä on kokeilu, jonka avulla perustetaan kyliin pilottimaisesti monipalvelupisteitä. Nämä monipuoliset toiminta- ja palvelukeskukset ovat merkittävä väline, jolla voidaan tehokkaasti poistaa sekä palvelujen että työpaikkojen yhtäaikaisesta puutteesta aiheutuvia kohtaanto-ongelmia maaseudulla. Välittäjäorganisaatiotoiminta voi lisäksi sisältää kansalaisjärjestön tai paikallisyhdistyksen järjestämää, monipalvelupisteen yhteydessä tapahtuvaa, pienryhmätoimintaa tai koulutusta, jonka tavoitteena on osallistujien työelämäkynnysten alentaminen ja työttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa painotetaan pitkäjänteistä työskentelytapaa ja toimintaa. Tämä korostuu erityisesti osahankkeiden työttömille ja vajaatyöllistyville henkilöille järjestettävään koulutukseen liittyen. Näin pystytään parhaiten ennaltaehkäisemään ns. tyhjää osallistumista. Koulutuksen ja materiaalintuotannon toteuttamisessa välittäjäorganisaatio Suomen Kylätoiminta ry toimii kiinteässä yhteistyössä muiden yhteistyötahojen kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n sekä Maaseudun Sivistysliiton sekä osahankkeiden kanssa. Suomen Kylätoiminta ry:lla on kuitenkin hankkeessa sekä siihen liittyvässä koulutuksessa ja tiedotuksessa päävastuu. Osahankkeille järjestettävässä koulutuksessa kiinnitetään huomiota: - kylien monipalvelupistemallin paikalliseen organisointiin ja soveltamiseen - yhteistyöhön paikallisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden sekä sidosryhmien kanssa 5

6 - yhdistysten työllistämisosaamiseen (mm. työnantajavelvoitteiden hoitaminen työn tilaajan puolesta) - paikallisten palvelutarpeiden kokoamiseen yhteen - maaseudun työttömien ja vajaatyöllistettyjen, ennen muuta naisten, muodostamien ryhmien kokoamiseen kylien monipalveluiden tuottamiseksi - eri palveluiden ja toisaalta sirpaleisten työtehtävien yhdistämiseen isommiksi kokonaisuuksiksi - osaamisen tason nostamiseen tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Välittäjäorganisaatiohankkeesta tiedotetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa muun muassa paikallisille kyläyhdistyksille, kotiseutuyhdistyksille, nuorisoseuroille ja muille paikallisille toimijoille. Osahankkeiden toteuttamisen tueksi laaditaan kirjallinen ohjeistus siitä, mitä osahankkeen tulee pitää sisällään. Osahankkeiden toteuttajat laativat osahankesuunnitelmat talousarvioineen, ja hankkeen ohjausryhmä valitsee 3-alueella toteutettavat osahankkeet, arviolta 10 kpl. Osahankkeiden toteuttajiksi valittavat paikallisyhdistykset käynnistävät osahankkeensa vuoden 2006 jälkipuoliskolla ja jatkavat pääsääntöisesti vuoden 2007 marraskuuhun saakka. Paikallisyhdistysten käynnistämät monipalvelukeskukset kokoavat yhteen ja sovittavat kohtaamaan toisiinsa paikalliset palvelutarpeet sekä toisaalta työllisyyden tarpeet. Pyrkimyksenä on, että monipalvelupisteen toiminnassa mahdollisimman moni yhdistys ottaisi vastuuta erilaisten työtehtävien yhteen kokoamisesta sekä osahankkeen kautta työllistyvien henkilöiden työnantajavelvoitteiden hoitamisesta. Tämä madaltaisi työtä vailla olevan henkilön ja myös palvelua tarvitsevan henkilön tai tahon työllistymis- ja työllistämiskynnystä. Myöhemmin ko. toiminnassa olevat ja sitä kautta koko- tai osa-aikaisesti työllistyvät henkilöt voisivat perustaa paikallisia monipalveluyrityksiä, joille työnantajana toimimisen vastuu vähitellen siirtyisi paikallisyhdistyksiltä. 5. Välittäjäorganisaation vastuut ja velvollisuudet Välittäjäorganisaatiota velvoittavat EU-säädökset, kansallinen lainsäädäntö sekä hallintoja maksuviranomaisen antamat ehdot ja ohjeet. Välittäjäorganisaation rooli toimeenpanossa merkitsee vastuuta pienten toimijoiden toiminnan ohjauksesta ja hallinnon sujuvuudesta. Välittäjäorganisaatiota hallinnoivan tahon Suomen Kylätoiminta ry:n keskeisiä vastuualueita ovat: - toiminnan säädöstenmukaisuudesta, toiminnan etenemisestä sekä kustannusten todentamisesta vastaaminen kaikilta osin (myös osahankkeiden osalta) suunnitelmien mukaisesti - taloushallinnon järjestäminen: avustusten välittäminen osahankkeille, maksatushakemusten kokoaminen, kustannustoteuman seuranta - vakiomuotoisen kirjanpidon pitäminen, josta projektin tulot ja menot voidaan selvästi erottaa - osahankkeiden toteuttaman toiminnan seuranta ja tietojen kerääminen - varsinaisen välittäjäorganisaatiotoiminnan sekä myös ulkopuolisten heijastusvaikutusten seuraaminen ja raportointi - viranomaisten raportointitarpeisiin vastaaminen - toimiminen tuki- ja koulutusorganisaationa pienille toimijoille sekä hallinto-, seuranta- ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen näille toimijoille sujuvan 6

7 hallinnon varmistamiseksi (esim. palvelujen säädöstenmukaisuuden varmistaminen sekä seurantatietojen keräämisen ohjeistaminen) - hankkeesta tiedottaminen. Välittäjäorganisaatio vastaa myös siitä, että hanke noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä kaikissa tavara- ja palveluhankinnoissa silloin, kun se saa hankinnan tekemiseen julkista tukea yli 50 % hankinnan arvosta. Useista erilaisista kokonaisuuksista muodostuvissa hankkeissa hankkeen toteuttaja vastaa hankintasäädösten noudattamisesta ostaessaan projektin asiakkaille tarkoitettuja palveluja. 6. Osahankkeiden toteuttajat ja tehtävät Keskeistä välittäjäorganisaatiohankkeen toteutuksessa on se, että osahankkeet ovat pieniä toimijoita, joille voidaan välittää EU:n ja valtion rahoitusta. Osahankkeiden toteuttajia voivat olla juridiset, oikeustoimikelpoiset ja rekisteröidyt yhdistykset tai kansalaisjärjestöt, joilla on riittävät valmiudet ja aikaisempaa kokemusta vastaavien tehtävien toteuttamisesta. Yritykset eivät voi olla osahankkeita eivätkä siten valtionavustuksen saajina. Osahankkeiden toteuttajat eli pienet toimijat valitaan tavoite 3 -alueelta, jonka toteuttamisalue kattaa Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Karjalan, Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakunnat sekä osittain Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Osahankkeen toteuttajia voivat olla esimerkiksi Suomen Kylätoiminta ry:n, Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n tai Maaseudun Sivistysliiton alue- ja paikallistasolla toimivat yhdistykset, jotka toimivat tavoite 3-alueella. Koko Suomessa näitä yhdistyksiä on yhteensä yli 3500 kpl. Paikallisella tasolla toimivilla yhdistyksillä on valmiina hyvät verkostot ja kontaktit kylien asukkaisiin, erityisesti kylissä asuviin naisiin, ja toimintaa toteutetaan niissä maaseudun asukkaiden tarpeista lähtien eri yhteistyötahojen kanssa. Osahankkeiden käytännön tehtävät ovat: - löytää paikallisilla, omaehtoisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla uusia työmahdollisuuksia, ansiolähteitä ja elinkeinoja kylissä - löytää paikallisilla, omaehtoisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla uusia sekä tunnistaa jo olemassa olevia palvelutarpeita maaseudulla - yhdistää ja selkeyttää sellaisia tehtäviä, jotka jäävät tällä hetkellä vapaaehtoistoiminnan, julkisten palvelujen sekä yritystoiminnan välimaastoon (esim. ympäristönhoito, hoivatyö, kulttuuripalvelut, kotipalvelu, kylätalkkaritoiminta, loma-asukkaiden tarvitsemat palvelut, tietotekniikkapalvelut) - koota sirpaleiset työt yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi vastaamaan paikallisia palvelutarpeita - perustaa kylien monipalvelupiste, joka toimii työnvälittäjänä ja antaa ohjausta, neuvoa sekä tukea työnantajavelvoitteiden hoitamisessa kylätasolla - toteuttaa hankkeessa paikallista kumppanuutta keskeisten yhteistyötahojen kanssa, joita ovat muun muassa työhallinto eli alueen työvoimatoimisto, kunta, yritykset, paikallinen toimintaryhmä jne. Osahankkeen keskeisten yhteistyötahojen edustajat kuuluvat myös osahankkeen aluetiimiin, joka toimii paikallisena ohjaus- ja tukiryhmänä hankkeelle. Jokaisella osahankkeella 7

8 on oma aluetiiminsä. Tähän kuuluvat osahankkeen hankekoordinaattori sekä yhteistyökumppaneiden edustajat, yhteensä noin 3-5 henkilöä. Aluetiimi kokoontuu noin 2-5 krt/vuodessa. Kokoonkutsuja ja esityslistan valmistelija on osahankkeen vetäjä eli hankekoordinaattori. 7. Osahankkeiden valintakriteerit ja hankehaun järjestäminen Valintakriteereitä ovat muun muassa osahankkeen toimintasuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, paikallisyhdistyksen valmiudet ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta, paikallisten palvelutarpeiden olemassaolo, asukkaiden työllisyystilanne, sitoumus kuntarahan saamisesta ja sitoumus omarahoitusosuudesta, joka voi olla kokonaan myös talkootyötä ja luontaissuorituksia. Hakuilmoituksessa kuvataan osahankkeiden valintamenettely sekä määritellään osahankkeiden valintakriteerit, jotka ovat seuraavat: - toteuttaja on juridinen ja oikeustoimikelpoinen rekisteröity yhdistys tai kansalaisjärjestö, jolla on riittävät valmiudet ja aikaisempaa kokemusta vastaavien hankkeiden toteuttamisesta - toimintasuunnitelman tulee olla Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman tavoite 3 -ohjelman ja välittäjäorganisaatiotoiminnan mukainen sekä toteuttamiskelpoinen - osahankkeen toteuttaja on tavoite 3 -alueella toimiva, pieni toimija, joille välittäjäorganisaationa toimiva Suomen Kylätoiminta ry voi välittää EU:n ja valtion rahoitusta. - yritykset eivät voi olla osahankkeita eivätkä siten valtionavustuksen saajina, mutta osahanke voi hyödyntää yritysyhteyksiä esimerkiksi kohderyhmän tavoittamisessa - rahoitettavien hankkeiden tulee olla luonteeltaan uudistavia, paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa tukevia ja kylien työllisyyttä edistäviä - osahankkeen kohderyhmänä tulee ensisijaisesti olla kylissä asuvat työttömät tai vajaatyöllistetyt naiset, mutta osahanke voi ulottua koskemaan myös muita työmarkkinoiden ulkopuolella olevia tai työssäkäyviä henkilöitä sekä miehiä - jokaisessa osahankkeessa kuntien rahoituksen minimiosuuden tulee olla 1500 euroa (ks. Ar. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin: kuntien rahoitus yhteensä euroa) - osahankkeelta edellytetään kylien kehittämistyön asiantuntemusta, kylätason palvelutarpeiden ja työllisyystilanteen asiantuntemusta sekä perehtyneisyyttä ja mielellään myös aikaisempaa kokemusta työttömien työllistämisestä avoimille työmarkkinoille - osahankkeelta edellytetään kykyä perustaa kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus ts. monipalvelupiste - osahankkeelta edellytetään kykyä pitkäjänteiseen, tulokselliseen työskentelyyn - osahankkeen tulee osallistua hankkeen toteuttamiseen ja toimintaan myös omalla panostuksella, joka voi sisältää esimerkiksi luontoissuorituksia tai talkootyötä Osahankkeiden hakumenettely toteutetaan vuonna 2006 kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen hakumenettely toteutetaan näillä näkymin ajalla ja toinen hakumenettely ajalla Hakuilmoitukset julkaistaan viimeistään perjantaina toiminta-alueen eli tavoite 3-alueen kohderyhmät tavoittavissa tiedotusvälineissä kuten uutiskirjeissä, yhdistysten sähköpostijakelulistoilla sekä internet-sivuilla. Lisäksi asiasta pyritään tiedottamaan sanomalehdissä mm. Maaseudun Tulevaisuudessa. Ky- 8

9 seessä on julkinen ja kaikille avoin haku. Rahoituksen hakemiseen liittyviä ohjeita ja lomakkeita saa Suomen Kylätoiminta ry:n nettisivuilta (http://www.maaseutuplus.fi). Välitettävän avustuksen minimi- tai maksimimäärää ei ole etukäteen rajattu vaan ohjausryhmä valitessaan osahankkeita tekee tästä esityksen, jonka TE-keskus rahoittajana hyväksyy. Ohjausryhmä valitessaan osahankkeita voi myös esittää jaettavaksi pienempää määrää kuin mitä hakija esittää, mikäli tämä on perusteltua. Kaikkien saapuneiden osahankehakemusten perusteella projektihenkilöstö tekee vertailun, jossa hakemuksia verrataan toisiinsa valintakriteereiden mukaisesti. Ohjausryhmä perehtyy osahankehakemuksiin ja hakemusvertailuun tehden toukokuussa 2006 näiden asiakirjojen pohjalta valintaesityksen Varsinais-Suomen TE-keskukselle em. valintakriteerien mukaisesti siten, että osahankkeiden toimintasuunnitelmat noudattavat tavoite 3 -ohjelmassa välittäjäorganisaatiotoiminnalle asetettuja tavoitteita ja tuottavat käytännön innovaatioita monipalvelupistemallin toteuttamiseksi kumppanuusperiaatteella. Hankkeiden valinnassa korostetaan niiden valmiusastetta ja toteutettavuutta sekä kykyä perustaa kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus. Varsinais-Suomen TE-keskus pyytää ohjausryhmän antaman valintaesityksen perusteella lausuntoja niiltä TE-keskuksilta, joiden alueella osahankkeet olisi tarkoitus toteuttaa (tarvearviointi). Lopullisen päätöksen välittäjäorganisaatiohankkeen osahankkeiden valinnasta tekee Varsinais-Suomen TE-keskus. Mikäli ensimmäisessä haussa saadaan runsaasti kaikki määrälliset ja laadulliset valintakriteerit täyttäviä hakemuksia, joiden perusteella kymmenen osahankkeen valinta on perusteltua toteuttaa, voidaan toinen hakumenettely jättää toteuttamatta. Tästä tekee päätöksen välittäjäorganisaatiohankkeen ohjausryhmä ensimmäisen hakumenettelyn perusteella. Ohjausryhmän ensimmäinen osahankkeiden valintakokous järjestetään toukokuussa 2006 ja toinen valintakokous tarvittaessa lokakuussa Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena syntyy noin 10 paikallista monipalvelupistettä ja arviolta noin koko- tai osa-aikaista työpaikkaa maaseudun palveluiden tuottamisessa. Hanke luo maaseudulla asuville asukkaille ja erityisesti naisille uusia työllistymismahdollisuuksia. Uusia työpaikkoja syntyy monialaisissa tehtävissä myös osuustoiminnan ja palveluyrittäjyyden laajenemisen kautta. Myös tieto-taito kylien monipalvelupisteiden organisoimisesta, maaseudun naisten työllistämisestä, työnantajavelvoitteiden hoitamisesta ja paikallisten lähipalveluiden kokoamisesta yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi karttuu hankkeessa tavalla, joka on arvokasta kunta- ja palveluverkon odotettavissa olevan harventumisen oloissa. Hankkeen tuottamien monipuolisten toiminta- ja palvelukeskusten kautta löytyy toimivia ratkaisumalleja lähipalveluiden tuottamiseksi niitä tarvitseville. Samalla hankkeen määrällisenä tuloksena syntyy uusia työpaikkoja maaseudun vajaatyöllistetyille ja työttömille. 9. Taloushallinto Hankkeen taloushallinnosta vastaa Suomen Kylätoiminta ry, käytännössä projektipäällikkö ja projektisihteeri. Auktorisoitu Tilitoimisto Wahlsten Oy vastaa Suomen Kylätoiminta ry:n tilitoimistopalveluista. Hankkeiden väliaikaisrahoitusjärjestelmä Osuuspankkikeskuksen 9

10 kanssa mahdollistaa ennakkorahoituksen, mikä mahdollisesti helpottaa hankkeen toteuttamista. Suomen Kylätoiminta ry hallinnoi hanketta ja vastaa taloushallinnosta tarkistaen osahankkeiden pääkirjat, menot ja laskut siten, että ne ovat kaikilta osin tukikelpoisia ja hankkeessa hyväksyttäviä kustannuksia. Suomen Kylätoiminta ry käsittelee osahankkeiden maksatushakemukset, maksaa niiden perusteella ensin osahankkeille ja toimittaa sitten yhden kootun maksatushakemuksen liitteineen Varsinais-Suomen TE-keskukselle. Osahankkeiden maksatushakemukset liitteineen pyydetään ja käsitellään noin 3 kk välein. Osahankkeet vastaavat kustannusten asiatarkastuksesta keräten menoista aiheutuvat laskut ja kuitit. Osahankkeet toimittavat tositteet hankkeista aiheutuvista kustannuksista Suomen Kylätoiminta ry:lle numerotarkastusta ja hyväksyntää varten. Osahankkeet tekevät myös tarkennetut budjetit ja talouslaskelmat, jotka liitetään varsinaiseen osahankesuunnitelmaan sekä välittäjäorganisaation kanssa tehtävään sopimukseen. 10. Yhteydet muihin projekteihin Maaseudun kehittämishankkeet ovat tyypillisesti sellaisia, että hankkeiden kehittelyyn ja toteuttamiseen on syytä vetää mukaan hyvin erityyppisiä sidosryhmiä hallinnon edustajista varsinaisten kohderyhmien edustajiin; yhteistyö toisten projektien kanssa on ehdoton edellytys hankkeen onnistumisen kannalta. Toisaalta on muistettava, että mitä useampia sidosryhmiä tai yhteistyötahoja on, sitä tärkeämpää on niiden roolin määrittely. On myös tärkeää kerätä kokemuksia vastaavasta toiminnasta niiltä sidosryhmiltä, jotka ovat sitä aikaisemmin tehneet. Maaseudun sirpaleisten töiden yhteen kokoamisesta ja vastaavasta toiminnasta on olemassa useita, vakuuttavia esimerkkejä sekä dokumentoituja kokemuksia kuten Suomen Kylätoiminta ry:n aiemmin toteuttama ja hallinnoima Kylätalous-hanke ja 4H-yhdistysten koordinoima nuorten työllistämistoiminta. Tätä osaamista ja aikaisempia kokemuksia hyödynnetään TOIMI-välittäjäorganisaatiohankkeen käynnistämisessä, koulutuksessa sekä osahankkeiden tavoitteellisessa ohjauksessa paikallistasolla. Hankkeen projektipäällikkö koordinoi yhteistyötä ja solmii yhteyksiä myös muihin hankkeisiin ja projekteihin, jotka liittyvät läheisesti kylien monipalvelupisteiden kehittämiseen tai välittäjäorganisaatiotoimintaan maaseudulla. Esimerkiksi KYLLIKKI Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hankkeen tavoitteena on auttaa kyliä kehittämään lähipalvelujaan, vahvistamaan kyläkoulujen toimintaa ja luomaan kylille monipalvelukeskuksia. KYLLIKKI - Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanketta hallinnoi Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy ajalla ja sitä toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen kylät ry:n kanssa. ESR:n osarahoittamista ja työllisyyttä edistävistä projekteista keskeisimpiä ovat Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen (KYT) keväällä 2006 käynnistämät välittäjäorganisaatiohankkeet. Näiden tahojen kanssa tehdään hankkeen aikana tiivistä yhteistyötä. Yhteyksien luominen muihin hankkeisiin onnistunee hyvin, koska tiiviit yhteistyöverkostot toimintaryhmien, maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja kyläyhdistysten kanssa ovat jo olemassa. Suomen Kylätoiminta ry on tehnyt esimerkiksi tiivistä yhteistyötä jo usean vuoden ajan Päijät-Hämeen Kylät ry:n kanssa, joka on myös Suomen Kylätoiminta ry:n jäsen. Päijät-Hämeen Kylät ry oli mukana Suomen Kylätoiminta ry:n EQUAL-rahoitteisessa Kylätaloushankkeessa vuosina sekä osakumppaneina Suomen Kylätoiminta ry:n 10

11 hallinnoimassa Kylien elinolot paremmiksi yhteisvoimin hankkeessa ajalla , joka sai rahoituksen ylimaakunnallisesta ALMA-ohjelmasta. Hankkeiden välisen yhteistyön luomisessa on näin ollen kyse yhteistyön tiivistämisestä ja uusien toimintamallien kuten monipalvelupisteiden kehittämisestä yhteisvoimin. Keskeistä on avoin vuorovaikutuksellisuus, oppimisprosessien jakaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Opintokäynnit ja vastavuoroiset vierailut em. hankkeissa, ajankohtaisista asioista tiedottaminen sekä kokemusten vaihto tarjoavat mahdollisuuden tiivistää hanketoimijoiden välistä yhteistyötä. 11. Organisaatio ja johtaminen Projektityöhön sisältyy sekä ohjausta että toteutusta. Samalla tavoin hankkeen hallinta voidaan jakaa ohjausprosessiin ja toteutusprosessiin, joista jälkimmäisellä tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka tähtää suoranaisesti hankkeen lopputuloksen aikaansaamiseen. Toteutustyötä on kuitenkin ohjattava, jotta tulos vastaisi asetettuja vaatimuksia. Välittäjäorganisaatiohankkeelle perustetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat työministeriön ja TE-keskuksen edustajat ESR-rahoituksen asiantuntijoina, välittäjäorganisaationa toimivan järjestön eli Suomen Kylätoiminta ry:n edustajat, keskeisten yhteistyötahojen kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n ja Maaseudun Sivistysliiton edustajat sekä kaksi myöhemmin nimettävää osahankkeen edustajaa. Puheenjohtajana toimii projektia hallinnoivan tahon ulkopuolinen edustaja eli maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri. Sihteerinä toimii hankkeen projektipäällikkö. Ohjausprosessin avulla pyritään saavuttamaan lopputulos mahdollisimman tehokkaasti samalla, kun laatu pidetään tavoitteiden mukaisena. Ohjausryhmä kokoontuu noin 3-4 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Ohjausryhmä määrittää hankkeen ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet. Se seuraa sekä arvioi suunnitelman toteutumista. Päätösvalta hankkeesta on toteuttajalla ja rahoittajalla, mutta ohjausryhmä käsittelee keskeiset päätökset sekä antaa asiantuntemustaan sekä suosituksia. Ohjausryhmä voi myös esittää hankkeen lopettamista tai muutoksia sen toimintaan. Hankkeen toteuttaja vastaa muutoshakemusten tekemisestä ja muista käytännön toimenpiteistä. Rahoittajan näkökulmasta ohjausryhmän tarkoitus on kahtalainen: yhtäältä avustaa rahoittajaa hankkeen projektisuunnitelman mukaisen toteutumisen seurannassa, toisaalta koota projektin toteuttajan tueksi toiminnan kannalta relevanttien tahojen asiantuntemus, jota voidaan hyödyntää hankkeen arvioinnissa. Ohjausryhmä voi kokouksissaan päättää omalta osaltaan hyväksyä esimerkiksi raportit ja maksatushakemukset, mutta ohjausryhmän päätökset eivät juridisesti sido rahoittavaa viranomaista tai projektin vastuullista toteuttajatahoa. Ohjausryhmän kokoonpano: puheenjohtaja professori, pääsihteeri Eero Uusitalo, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä sihteeri hankkeen projektipäällikkö, Suomen Kylätoiminta ry ylitarkastaja Riikka-Maria Turkia, työministeriö yksikönpäällikkö Tuula Purmonen, Varsinais-Suomen TE-keskus (varajäsen ESR-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen TE-keskus) ohjelma-asiamies Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry hankkeen projektisihteeri, Suomen Kylätoiminta ry 11

12 puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto ry pääsihteeri Tuija Sivonen, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto kahden osahankkeen edustajat (nimetään myöhemmin) Projektiorganisaationa ja toteuttajaorganisaationa TOIMI-välittäjäorganisaatiohankkeessa toimii Suomen Kylätoiminta ry, joka edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. SYTY toimii maaseudun kehittämistä edistävien järjestöjen ja kylien valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliitto ovat keskeiset yhteistyötahot, jotka osallistuvat hankkeen toteuttamiseen. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö kansallisen kulttuurin edistämiseksi. Liiton jäsenistön muodostavat paikalliset kotiseutuyhdistykset, joiden piirissä Suomessa toimii lähes henkilöä. Suomen Nuorisoseurojen Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö, jonka jäsenmäärä on henkilöä. Maaseudun Sivistysliiton tavoitteena on aikuiskasvatuksen ja kulttuuritoiminnan keinoin edistää tasa-arvon, ihmisyyden ja maaseutukulttuurin päämäärien toteutumista. 12. Seuranta ja arviointi Hankkeeseen luodaan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista sekä niiden kestävyyttä. Hyvällä seurannalla hankkeesta saadaan oppiva prosessi ja sen perusteella voidaan muokata yksityiskohtaisia työsuunnitelmia. Pitkäaikaisissa hankkeissa kuten välittäjäorganisaatiohankkeessa tehdään jo hankkeen aikana systemaattinen väliarviointi. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa analyyttistä tietoa hankkeen jatkon suunnittelulle. Välittäjäorganisaatiohankkeen toteuttamista arvioidaan puolen vuoden välein sekä koko hankkeen että osahankkeiden tasolla. Arviointi toteutetaan sekä määrällisten arviointimenetelmien (indikaattoritietojen kerääminen, seurantalomakkeet) että laadullisten arviointimenetelmien avulla, koska kaavakkeiden pohjalta tehtävä arviointi ei takaa vielä hyvää laadullista oppimisprosessia. Hankkeen kuluessa tehdään vuosittain myös hankkeen viestintäsuunnitelman väliarviointi. Hankkeen aikana toteutettu väliarviointi saattaa myös johtaa hankkeen alkuperäisten tavoitteiden ja toimintamallin muuttamiseen. Arvioinnissa panostetaan osallistuvuuteen, jotta kohderyhmältä ja muilta sidosryhmiltä saadaan kattavasti ja avoimesti palautetta. Hankkeen lopussa tehdään loppuarviointi, jossa arvioidaan hankkeen tavoitteiden toteutumista ja hankkeella aikaansaatuja vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa analyyttistä tietoa hankkeen toteutumisesta sekä tietoa yleisempään alan oppimisprosessiin. Arvioinnissa tarkastellaan sekä niitä vaikutuksia, joihin hankkeella on pyritty että tahattomia vaikutuksia. Koska hankkeessa ei ole mahdollista teettää ulkopuolista arviointia muun muassa sen kalleuden vuoksi, tehdään tarkastelu osallistuvana itsearviointina. Tämä edellyttää avointa ja itsekriittistä asennetta sekä rohkeutta tunnustaa mahdolliset virheet ja ongelmat. 12

13 13. Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen Hankkeen kautta syntyviä tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään Suomen Kylätoiminta ry:n julkaisemassa Maaseutu Plus -lehdessä sekä Internet-sivuilla. Hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä esitellään osahankkeiden, hankkeen sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen kotisivuilla. Lisäksi kokemuksia hyödynnetään hankkeessa mukana olevien yhdistysten ja järjestöjen jäsenyhteisöilleen tarjoamassa koulutuksessa. Hankkeessa saatuja tuloksia ja kokemuksia levitetään myös 58 paikalliselle toimintaryhmälle, joiden toiminta-alue kattaa koko Suomen. Hankkeen aikana tuotetaan monipalvelupisteiden perustamisen ja toteuttamisen verkkoopas, joka on tärkeä väline sirpaleisen työn yhteen kokoamisessa sekä omavaraisen monipalvelupistetoiminnan levittämisessä. Hankkeessa toteutetut osahankkeet kootaan ja esitellään kyseisessä oppaassa yksityiskohtaisten esimerkkien avulla. Näitä osahankkeiden esittelemiä tuloksia hyödynnetään hankkeen arvioinnissa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä. 14. Aikataulu Hankkeen esivalmistelut ja suunnittelu tammi-helmikuu kokous klo Varsinais-Suomen TE-keskuksessa (läsnä Riikka-Maria Turkia/työministeriö, Tuula Purmonen/Varsinais-Suomen TE-keskus, Mika Villa/Varsinais-Suomen TE-keskus, Pietari Jääskeläinen/Suomen Kylätoiminta ry, Tuomas Perheentupa/Suomen Kylätoiminta ry, Raija Tuppurainen/Suomen Kylätoiminta ry, Pirja Peltomäki/Suomen Kylätoiminta ry) - hankesuunnitelma tarkennetaan ja lähetetään sähköpostilla työministeriön ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen edustajille - kokous klo (Varsinais-Suomen TE-keskus, SYTY ry) - projektihakemus (ESRA) ja toimintasuunnitelma tarkennetaan lopulliseen muotoonsa - työministeriö ja SYTY ry tekevät sopimuksen - projektihakemus lähetetään Varsinais-Suomen TE-keskukselle, joka sopimuksen astuttua voimaan tekee projekti- ja rahoituspäätöksen - osahankehaun ja valintakriteerien valmistelu - projektipäällikön ja projektisuunnittelijan haku ja nimeäminen. Varsinainen hanke toteutetaan ajalla Aikataulu on seuraava: A. Maalis-huhtikuu järjestetään hankkeen aloitukseen liittyvä tiedotustilaisuus - SYTY ry nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Ensimmäinen kokous pidetään maaliskuussa ja ohjausryhmä vahvistaa osahankkeiden valintakriteerit - osahankehaku järjestetään ajalla B. Touko-kesäkuu projektihenkilöstö tekee saapuneiden osahankehakemusten vertailun valintakriteereiden mukaisesti - ohjausryhmä tekee toukokuussa 2006 osahankkeiden valintaesityksen Varsinais- Suomen TE-keskukselle 13

14 - Varsinais-Suomen TE-keskus pyytää ohjausryhmän antaman valintaesityksen perusteella lausuntoja niiltä TE-keskuksilta, joiden alueella osahankkeet olisi tarkoitus toteuttaa (tarvearviointi) ja tekee lopullisen päätöksen - kaikille hankehakuun osallistuneille tiedotetaan päätöksestä C. Heinä-elokuu osahankkeet aloittavat toimintansa omien hankesuunnitelmiensa mukaisesti ja nimeävät aluetiiminsä - tehdään hankkeen väliarviointi ajalta seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - SYTY ry järjestää osahankkeille ensimmäisen koulutustilaisuuden D. Syys-lokakuu mikäli ensimmäisessä hakumenettelyssä ei saatu riittävän hyviä hakemuksia, järjestetään toinen osahankehaku ajalla osahankkeet järjestävät koulutustilaisuuden toimijoille E. Marras-joulukuu SYTY järjestää osahankkeille toisen koulutustilaisuuden - ensimmäinen hankearviointi suoritetaan ja puolivuotisraportit sekä indikaattoritiedot kerätään ajalta F. Tammi- marraskuu ohjausryhmä kokoontuu 2 4 kertaa vuonna tehdään hankkeen väliarviointi ajalta seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - jatketaan hankkeen toteutusta - järjestetään koulutustilaisuudet osahankkeille (2 kpl) - tiedotetaan eri kohderyhmiä hankkeen kulusta ja etenemisestä esim. messuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa - ohjataan osahankkeiden toimintaa neuvonnalla, ohjeistuksella ym. - seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - osahankkeiden tulee päättyä mennessä - päätösseminaari järjestetään marraskuussa 2007 G. Marras- joulukuu loppuraportointi, loppuarviointi, loppumaksatushakemus - tuloksista tiedottaminen - hankkeen päättäminen - jatkotoimista sopiminen 14

15 LIITE 1. HANKKEEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMENKUVAUKSET Projektipäällikkö Projektisihteeri ja projektipäällikkö toimivat hankkeessa yhdensuuntaisesti, tuloksellisesti ja hankesuunnitelman mukaisesti. Projektipäällikkö vastaa hankkeesta ja sen taloushallinnosta, hankkeen edellyttämistä toimenpiteistä ja niiden seurannasta sekä raportoinnista. Projektipäällikön tehtäviin kuuluvat projektin aikataulujen ja kustannusarvioiden laadinta ja niiden seuranta sekä laadun valvontaan liittyvien menettelytapojen hallinta. Häneltä edellytetään johtamis- ja viestintätaitoja sekä vuorovaikutustilanteiden hallintaa. Projektipäällikön valitsee ja nimeää tehtäväänsä Suomen Kylätoiminta ry:n hallitus. Projektipäällikkö toimii ohjausryhmän sihteerinä. Projektipäällikön tehtävät: laatii hankkeen taloudelliset perustelut ja vaatimukset ja seuraa niiden toteutumista käynnistää ja suunnittelee hankkeen määrittelemällä sen muodon, suunnan ja perusmenetelmät käynnistää hankkeen ohjausryhmätyöskentelyn ja toimii ohjausryhmän sihteerinä käynnistää osahanketyöskentelyn ja ohjaa osahankkeiden toimintaa tekee yhteistyötä hankkeen välillisen ja välittömän kohderyhmän, tukijoiden ja muun johdon kanssa, joille projektin edistyminen osoitetaan päämäärien toteutumisella, tavoitteisiin pääsemisellä, ongelmien ratkaisemisella ja riskien lieventämisellä johtaa ihmisiä ja hallitsee erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä viestintää päämäärien toteuttamiseksi, tavoitteisiin pääsemiseksi sekä projektin päättämiseksi aikataulun ja budjetin rajoissa kykenee hallitsemaan epävarmuutta, nopeaa muutosta, epäselvyyttä, yllätyksiä ja epävakaata ympäristöä kykenee käyttämään kattavaa ja virallista raportointitapaa johtaa hanketta omalla esimerkillään ja motivoi kaikkia osallistumaan, kunnes hankkeen tavoite on saavutettu johtaa hankkeen toimeenpanoa ja tehtävien antoa sekä valvoo työn etenemistä varustaa projektiryhmän tarvittavilla tiedoilla ja koulutuksella huolehtii hankkeen dokumentoinnista ja arkistoinnista laatii hankkeen loppuraportin ja päättää projektin vastaa hankkeen toteuttamisesta ja siihen liittyvästä informoinnista Suomen Kylätoiminta ry:n hallitukselle Projektisihteeri Projektisihteeri ja projektipäällikkö toimivat hankkeessa yhdensuuntaisesti, tuloksellisesti ja hankesuunnitelman mukaisesti. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat välittäjäorganisaatiohankkeen käytännön toteutus ja seuranta, hankkeiden valmistelu, päätöksentekoprosessien valmistelu ja läpivienti, hankkeiden ohjaus, tukeminen ja seuranta. Projektisihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Suomen TE-keskuksen ja Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa vastaten erityisesti taloushallintoon liittyvistä kysymyksistä. Hän toimii ohjaavana, neuvovana ja tukea-antavana henkilönä suhteessa osahankkeisiin. Projektisihteeri osallistuu myös ohjausryhmän työskentelyyn. 15

16 Projektisihteeri huolehtii numerotarkastuksesta, maksatuksista, budjetin kirjanpidon seuraamisesta, raporttien tarkastuksista, maksatushakemusten lähettämisestä TEkeskukselle, seurantalomakkeisiin tarvittavien tietojen keräämisestä osahankkeilta, seurantalomakkeiden toimittamisesta, tietojen siirtämisestä ESRA-tietokantaan ja lähettämisestä viranomaisille. Projektisihteeri vastaa viranomaisten esittämiin lisäselvityspyyntöihin ja toimittaa pyynnöstä tarvittavat asiakirjat asianmukaisin allekirjoituksin varustettuna. 16

17 LIITE 2. HANKKEEN KUSTANNUS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA KUSTANNUSSUUNNITELMA Suomen Kylätoiminta ry TOIMI-välittäjäorganisaatiohanke rahoituspäätös Aineet ja tarvikkeet 500,00 250,00 250,00 2. Henkilöstökulut , , ,00 3. Matkakulut 15000, , ,00 4. Vuokrat 4200, , ,00 5. Palveluiden ostot 18150, , ,00 6. Tiedotus- ja markkinointi 2000, ,00 750,00 7. Vakuutukset 8. Poistot 9. Sisäiset kulut 10. Muut kulut , , ,00 Yhteensä , , ,00 Suomusjärvi Raija Tuppurainen taloussihteeri tied.raija2006/tavoite3/budjettiexell 17

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI

NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI NUOTTA II KOORDINOINTIHANKE 19310 LOPPURAPORTTI YHTEENVETO HANKKEESTA JyväsRiihen NUOTTA II -koordinointihankkeella edistettiin maaseutualueilla toimivien yhteisöjen harrastustoimintaa ja kylien kokoontumispaikkojen

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen

Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM. Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen Nuorisotakuu kokonaisuus /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1 Nuorten ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320

SIEVIN KYLÄT 2010 HANKE. Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 SIEVIN KYLÄT 200 HANKE Päivämäärä to 0.5.2007 Dr 5435/3524-2006 Hankenumero 44320 Aika: 9.00-2.00 Paikka: Kortesjärven säästöpankki Sievin konttori alakerran kokoushuone Kokouksen tyyppi Sievin kylät 200

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

Toimintasuunnitelma 2013. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Toimintasuunnitelma 2013 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä 1 Sisällys 1. Yleistä... 2 2. Tehtävät ja painopistealueet... 3. Hanketoiminta... 3 4. Hallinto... 5. Henkilökunta ja toimisto...

Lisätiedot

ELY-keskusten puheenvuoro

ELY-keskusten puheenvuoro ELY-keskusten puheenvuoro Ylijohtaja Marja Karvonen Mikä on tärkeää rakennerahastokauden 2014-2020 valmistelussa Tampere 25.9.2012 28.9.2012 Ohjelman toteutuksen aito aluelähtöisyys (1) Hankkeiden hakujen,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen

Lisätiedot

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit

TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit TEEMAHANKE Yhdistysten investoinnit Rajupusu Leader ry www.rajupusuleader.fi www.leadersuomi.fi Mikä on teemahanke? Leader-ryhmä hakee Elykeskuksesta tiettyyn teemaan liittyvää teemahanketta Ely-keskus

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2014

TOIMINTASUUNNITELMA 2014 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä ja edunvalvojana.

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta

Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta 1 SOPIMUS Valtakunnallisen romanihankkeen toteuttamisesta 1. Sopijaosapuolet Hankkeen päätoteuttaja: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy PL 12 00551 Helsinki 0115776-3 Vararehtori Pirjo Hakala yliopettaja Marjo

Lisätiedot

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Maksatushakemus flat rate -hankkeissa. Osaamisen ja sivistyksen asialla Maksatushakemus flat rate -hankkeissa Osaamisen ja sivistyksen asialla Flat rate: maksatusprosessi Tuensaaja tekee maksatushakemuksen toteutuneista projektisuunnitelman mukaisista välittömistä kustannuksista.

Lisätiedot

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä

PIÄLLYSMIES. Toimintasuunnitelma 2015. PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä PIÄLLYSMIES Toimintasuunnitelma 2015 PIÄLLYSMIES RY Paikallinen Leader-toimintaryhmä Hyväksytty syyskokouksessa xx.xx.2014 1 Sisältö Yleistä... 2 Tehtävä ja painopistealueet... 2 Hanketoiminta... 3 Hallinto...

Lisätiedot

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI

ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI ALUEELLISET OHJAAMOT JA KOHTAAMO -PROJEKTI KT, projektipäällikkö Salmia NUORISOTAKUU KOKONAISUUS /TEM Ohjaamojen ja nettiohjauksen kehittäminen TL3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite 6.1

Lisätiedot

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013

Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus. Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Kotona asumista tukeva hankekokonaisuus Oma tupa, oma lupa Henkilökohtaisen budjetoinnin seminaari Jyväskylä 20.11.2013 Tampereen osahankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli 2. Henkilökohtaisen

Lisätiedot

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS

TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS Innovatiiviset julkiset hankinnat 18.2.2010 1 OHJELMA 12.30 Tervetuloa! 12.40

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010

Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010 Samapalkkaisuus, tasa-arvo ja uudet palkkausjärjestelmät (SATU) 1.9.2008-31.12.2010 Ohjausryhmän ensimmäinen kokous 12.12.2008 klo 9.30 Palkansaajien tutkimuslaitos Ohjausryhmän järjestäytyminen Esitys

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015

SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Kotona Suomessa -hanke

Kotona Suomessa -hanke Kotona Suomessa -hanke KOTONA SUOMESSA -hanke Uudenmaan ELY-keskuksen koordinaatiohanke HYVÄ ALKU -osahanke Kotoutumisen alkuvaiheen palvelukokonaisuuden ja palveluiden ulkopuolelle jääneiden kotoutumiskoulutuksen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Hankehallinnointikoulutus

Hankehallinnointikoulutus Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia

Lisätiedot

Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011

Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011 Ylimaakunnallinen ESR-haku Länsi-Suomessa 14.2. 15.4.2011 Länsi-Suomen suuralueen ELY-keskukset avaavat Länsi-Suomea koskevan ylimaakunnallisen ESR-hankehaun. Hankehaulla tuetaan Pirkanmaan, Satakunnan,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Ohjeessa rahoittajalla tarkoitetaan välittävää toimielintä, jolle kuuluu seuraavat tehtävät:

Ohjeessa rahoittajalla tarkoitetaan välittävää toimielintä, jolle kuuluu seuraavat tehtävät: 3.7.2008 Liite 7 OHJE OHJAUSRYHMISTÄ 1. Johdanto Tämä ohje pyrkii antamaan puitteet yhtenäisille ohjausryhmämenettelyille eri viranomaisten rahoittamissa EAKR ja ESR -hankeissa. Ohje täydentää niitä määräyksiä,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus

TOIMINTASUUNNITELMA 2010. 1. Toiminnan tarkoitus TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1. Toiminnan tarkoitus Päijänne-Leader ry:n on yksi Suomen 55:stä toimintaryhmästä. Yhdistyksen tehtävänä on toimia maaseudun kehittäjänä Asikkalan, Hartolan, Heinola, Padasjoen,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta

Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen (YPK) mahdollisuudet maakuntaliittojen näkökulmasta Kimmo Riusala www.obotnia.fi facebook.com/obotnia Esityksen rakenne 1. Monirahastoisenyhteisölähtöisen paikallisen

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE

RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE RAJUPUSU KOORDINAATIOHANKE 29.9.2010 Ilpo Lehtinen ja Kalevi Welling SISÄLTÖ 1. HAKIJA 3 2. TIIVISTELMÄ 3 3. HANKKEEN TAUSTA JA TARVE 3 4. HANKKEEN TOTEUTUSAIKA JA ORGANISOINTI 4 5. HANKKEEN TOIMIJAT JA

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu

Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Työllisyyspoliittinen kuntakokeilu Rikosseuraamusasiakkaat yhteiskunnassa: Työ ja opiskelu -seminaari Pääsihteeri Erja Lindberg Hallitusohjelma Tavoite ja sisältö pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi

Lisätiedot

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Toimintasuunnitelma 1 (5) LAMPPU-hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma Hankkeen nimi (koulutuksen järjestäjä) Koordinaattorin yhteystiedot (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)

Tuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2) UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI

LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 1(6) LOGINFO LOGISTIIKAN TIETOALUSTAN PILOTOINTI PROJEKTISUUNNITELMA 2(6) 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset ja niiden hyödyntäminen... 4 4. Toteutus... 4 4.1 Tehtävät/aikataulu...

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 KOTEL 15-002 13.3.2015 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2015 JA 2016 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA

VIESTINTÄSUUNNITELMA 1 (5) ETELÄ-KARJALAN KUNTARAKENNESELVITYS Kuntajohtajien työvaliokunta 17.12.2013 Ohjausryhmä 21.1.2014 Sisältö 1. TAUSTAA JA SELVITYKSEN ORGANISOINTI... 2 2. VIESTINNÄN TAVOITE JA VASTUUT... 2 Tavoite

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA vuosiseminaari 7.10.2014 Savo-Karjalan Uuma2-aluehanke Harri Jyrävä, Ramboll Finland Oy Savo-Karjalan aluehankkeen koordinointi: Harri Jyrävä ja Teemu Matilainen , Savo-Karjala

Lisätiedot