TOIMI. Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -välittäjäorganisaatiohanke Tavoite 3-ohjelma Hakemusnumero Työministeriö

Transkriptio

1 Tavoite 3-ohjelma Hakemusnumero Työministeriö Suomen Kylätoiminta ry Meijeritie Suomusjärvi p. (02) TOIMI Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -välittäjäorganisaatiohanke Toimintasuunnitelma ajalle

2 SISÄLLYS 1. Hankkeen tausta ja tarve 3 2. Tavoitteet 3 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat 4 4. Toimenpiteet ja välittäjäorganisaation tehtävät 5 5. Välittäjäorganisaation vastuut ja velvollisuudet 6 6. Osahankkeiden toteuttajat ja tehtävät 7 7. Osahankkeiden valintakriteerit ja hankehaun järjestäminen 8 8. Hankkeen tulokset 9 9. Taloushallinto Yhteydet muihin projekteihin Organisaatio ja johtaminen Seuranta ja arviointi Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen Aikataulu 13 Liite 1. Hankkeen työntekijöiden toimenkuvaukset 15 Liite 2. Hankkeen kustannus- ja rahoitussuunnitelma 17 2

3 1. Hankkeen tausta ja tarve Maaseudulla erityisesti naisten työttömyys sekä samanaikaisesti tapahtuva palvelujen väheneminen ovat haasteita, jotka heijastavat työn ja osaamisen kohtaanto-ongelmaa. Palvelutarpeita ja työmahdollisuuksia on kylissä erittäin paljon; maiseman- ja ympäristönhoitotöitä, ikäihmisten kotipalvelu- ja asiointiapuun liittyviä työtehtäviä, pihanhoitotöitä, kylätalkkaritoimintaa, vapaa-ajan asukkaille ja maaseutumatkailijoille suunnattuja palveluja, kulttuuri- ja koulutustuotantoa, tietotekniikkapalveluja jne. Ongelmana on, että työtehtävät ovat usein niin sirpaleisia ja pieniä, että ne eivät tarjoa riittävän suurta kokonaisuutta ja mielekästä tapaa työllistyä. Näin ollen maaseudulla kärsitään yhtä aikaa sekä palveluiden että työpaikkojen puutteesta, vaikka molemmille on olemassa selkeä tarve. Haasteena on, miten maaseudun sirpaleisesta työ- ja palvelukentästä muodostetaan eheä kokonaisuus. Varteenotettava ratkaisumalli kyseiseen kohtaanto-ongelmaan ovat pienten toimijoiden kuten paikallistason yhdistysten käynnistämät monipuoliset toiminta- ja palvelukeskukset eli monipalvelupisteet, jotka keräävät yhteen maaseudun sirpaleisia työtehtäviä ja järjestävät niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden maaseudulla toimivien kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n sekä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Osahankkeet eli pienet toimijat valitaan hankkeessa hakumenettelyllä, joka on kaikille toimijoille aidosti avoin ja julkinen haku. Monipalvelukeskukset ovat aikaisempien kokemusten mukaan erittäin sopiva väline työn ja palveluiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi kylissä ja maaseudulla, koska tällöin työllistämistä ja palveluiden tuottamista koskeva tietämys on lähimmällä mahdollisella tasolla eli omassa kylässä. Samalla syntyy uusia työpaikkoja ja palveluja kylille. Monipalvelupisteet tuottavat kokopäiväistä tai vähintäänkin osa-aikaista työtä työttömille sekä vajaatyöllistyneille maaseudun asukkaille. Erityisenä kohderyhmänä ovat maaseudulla asuvat työttömät naiset. Olennaista palvelukeskustoiminnassa on, että palveluiden tarvitsija saa tarvitsemansa palvelut kylätasolla yhdestä palvelupisteestä, mikä yksinkertaistaa ja helpottaa sekä työn tarjoamista että sen vastaanottamista. Monipalvelupisteestä voi myös alkuvaiheessa saada apua työnantajavelvoitteiden hoitamisessa, mikä madaltaa työllistämiskynnystä ja ns. harmaan työn osuutta paikallistasolla. Tämä on hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa erittäin tärkeää, koska osaamattomuus työnantajavelvoitteiden hoitamisessa on eräs keskeisimmistä asioista, jotka estävät yksityishenkilöitä työllistämästä työttömiä pienimuotoisiin työtehtäviin. Kun maaseudun sirpaleiset työtehtävät kootaan yhteen ja paikallisyhdistys mahdollisesti hoitaa työnantajavelvoitteet, työllistämis- ja työllistymiskynnys madaltuu. Tästä on useita onnistuneita esimerkkejä kuten Suomen Kylätoiminta ry:n hallinnoima Kylätalous hanke sekä 4H-järjestön koordinoima nuorten työllistämistoiminta. Aikaisempaa osaamista ja kokemuksia hyödynnetään tämän TOIMI -välittäjäorganisaatiohankkeen käynnistämisessä, tiedottamisessa ja koulutuksessa sekä osahankkeiden tavoitteellisessa ohjaamisessa paikallistasolla. 2. Tavoitteet TOIMI -välittäjäorganisaatiohankkeen tavoitteena on tukea maaseudun paikallisia yhdistyksiä käynnistämään osahankkeita, jotka työllistävät työttömiä ja vajaatyöllistettyjä avoi- 3

4 mille työmarkkinoille perustamalla monipuolisia toiminta- ja palvelukeskuksia. Erityisinä kohderyhminä hankkeessa ovat maaseudulla asuvat työttömät ja vajaatyöllistetyt naiset. Hankkeen tavoitteena on luoda uutta palvelutuotantoa niille maaseutualueille ja aloille, joilla palveluista sekä työpaikoista on pulaa. Välittäjäorganisaatiohankkeella kehitetään uusia toimintatapoja ja menetelmiä sekä perustetaan pilottimaisesti kyliin monipalvelupisteitä yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on monipalvelupistemallin kehittäminen, jolla edistetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista maaseudulla. Kysymykseen voi esimerkiksi tulla harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla sijaitseva kylä, jolla on tai jolla on odotettavissa vaikeuksia saada alan vaatimukset täyttäviä työntekijöitä ja jolla esiintyy samanaikaisesti työttömyyttä tai työttömyysuhkaa. Tavoitteena välittäjäorganisaatiohankkeessa on tukea pieniä paikallisia yhdistyksiä käynnistämään kylissä osahankkeita, joissa 1) työllistetään yhdistysten ja aloittavien yritysten avulla maaseudulla ja erityisesti kylissä asuvia työttömiä ja vajaatyöllistettyjä, erityisesti maaseudun naisia, avoimille työmarkkinoille 2) edistetään kylissä jo olemassaolevaa, paikallisista tarpeista ja voimavaroista kumpuavaa yritystoimintaa lisätyöllistämisen välineenä 3) kehitetään kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus ts. monipalvelupiste, joka toteuttaa kumppanuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä 4) edistetään palveluyritysten sekä uusien työpaikkojen syntymistä palvelualoille 5) kartoitetaan maaseudun paikallisten asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeet sekä vastataan niihin luomalla uusia, pysyviä tai osa-aikaisia työ- tai työharjoittelupaikkoja 6) edistetään luottamukseen perustuvan yhteisöllisyyden kasvua sekä sosiaalisen pääoman syntymistä paikallis- ja aluetasolla Hankkeen kehitystavoitteita (pitkän ajan tavoitteet) ja välittömiä tavoitteita (lyhyen ajan tavoitteet) seurataan kehitys- ja tulosmittareiden avulla. Tämän hankkeen kehitystavoitteena on uusien pysyvien tai osa-aikaisten työpaikkojen syntyminen sekä kannattavan palveluyritystoiminnan kehittyminen kylissä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen välittömiä tavoitteita ovat esimerkiksi alueen vahvuuksia tukevien uusien työmahdollisuuksien tunnistaminen, monipalvelupistetoiminnan käynnistäminen sekä työmahdollisuuksien kehittäminen asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan. Hankkeen kehitysmittareina käytetään aloittavien monipalvelupisteiden ja luotujen työpaikkojen määrää, palveluyritystoiminnan käynnistymistä sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä. Ensimmäisen vaiheen välittömien tavoitteiden saavuttamista seuraavia tulosmittareita ovat esimerkiksi uusien, työmahdollisuuksien määrä, monipalvelupistetoiminnan piiriin saatettujen asiakkaiden määrä sekä asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa tukipalveluihin. Onnistuneessa hankkeessa saavutetaan sekä laadulliset että sisällölliset tavoitteet aikataulun mukaisesti ja sovituilla kustannuksilla. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maaseudulla ja erityisesti kylissä asuvat työttömät ja vajaatyöllistetyt, mutta osahankkeiden kohderyhmänä voivat olla myös muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työssäkäyvät henkilöt. Sukupuolitarkastelun mukaisesti hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat kylissä asuvat naiset, mutta hankkee- 4

5 seen voivat osallistua myös maaseudulla asuvat miehet. Olennaista on, että osahankkeisiin osallistuvilla henkilöillä on ammattitaitoa tai muuta osaamista, jota vahvistamalla voidaan toteuttaa uutta, luovaa ja työllistävää palveluyrittäjyyttä tai palvelutuotantoa kylien asukkaiden tarpeista lähtien. Välillisinä kohderyhminä ja keskeisinä sidosryhminä ovat maaseudulla toimivat kylä- ja paikallisyhdistykset, yritykset, kunnat, työvoimahallinto, maakuntaliitot, TE-keskukset sekä toimintaryhmät. Kansalaisjärjestöistä Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliitto ovat välittäjäorganisaatiohankkeen keskeiset sidosryhmät ja yhteistyötahot, jotka osallistuvat myös hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen toiminta kohdistuu ja vaikuttaa välillisesti lähes kaikkiin maaseudun asukkaisiin, paikallisiin vapaa-ajan asukkaisiin sekä mökkiläisiin. 4. Toimenpiteet ja välittäjäorganisaation tehtävät Suomen Kylätoiminta ry vastaa hankkeen välittäjäorganisaatiotoiminnasta kokonaisuutena. Välittäjäorganisaatio Suomen Kylätoiminta ry järjestää osahankehakuja ja vuosina 2006 ja 2007 osahankkeen toimijoille koulutusta, vastaa tiedotussuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta sekä esitemateriaalintuotannosta, hoitaa hankkeen koordinoinnin, vastaa raportoinnista, osahankkeiden väliraporttien kokoamisesta sekä koostetun maksatushakemuksen laatimisesta. Välittäjäorganisaatio laatii viestintäsuunnitelman ajalle , jossa käsitellään hankkeen ulkoista ja sisäistä viestintää sekä määritellään tiedotukselliset tavoitteet. Viestintäsuunnitelma tarkistetaan ja sen toteutuminen arvioidaan vuosittain. Hankkeen aikana tuotetaan kylien monipuolisen toiminta- ja palvelukeskuksen toteuttamismalli, jota hyödynnetään monipalvelupistetoiminnan levittämisessä. Kyseessä on kokeilu, jonka avulla perustetaan kyliin pilottimaisesti monipalvelupisteitä. Nämä monipuoliset toiminta- ja palvelukeskukset ovat merkittävä väline, jolla voidaan tehokkaasti poistaa sekä palvelujen että työpaikkojen yhtäaikaisesta puutteesta aiheutuvia kohtaanto-ongelmia maaseudulla. Välittäjäorganisaatiotoiminta voi lisäksi sisältää kansalaisjärjestön tai paikallisyhdistyksen järjestämää, monipalvelupisteen yhteydessä tapahtuvaa, pienryhmätoimintaa tai koulutusta, jonka tavoitteena on osallistujien työelämäkynnysten alentaminen ja työttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa painotetaan pitkäjänteistä työskentelytapaa ja toimintaa. Tämä korostuu erityisesti osahankkeiden työttömille ja vajaatyöllistyville henkilöille järjestettävään koulutukseen liittyen. Näin pystytään parhaiten ennaltaehkäisemään ns. tyhjää osallistumista. Koulutuksen ja materiaalintuotannon toteuttamisessa välittäjäorganisaatio Suomen Kylätoiminta ry toimii kiinteässä yhteistyössä muiden yhteistyötahojen kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n sekä Maaseudun Sivistysliiton sekä osahankkeiden kanssa. Suomen Kylätoiminta ry:lla on kuitenkin hankkeessa sekä siihen liittyvässä koulutuksessa ja tiedotuksessa päävastuu. Osahankkeille järjestettävässä koulutuksessa kiinnitetään huomiota: - kylien monipalvelupistemallin paikalliseen organisointiin ja soveltamiseen - yhteistyöhön paikallisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden sekä sidosryhmien kanssa 5

6 - yhdistysten työllistämisosaamiseen (mm. työnantajavelvoitteiden hoitaminen työn tilaajan puolesta) - paikallisten palvelutarpeiden kokoamiseen yhteen - maaseudun työttömien ja vajaatyöllistettyjen, ennen muuta naisten, muodostamien ryhmien kokoamiseen kylien monipalveluiden tuottamiseksi - eri palveluiden ja toisaalta sirpaleisten työtehtävien yhdistämiseen isommiksi kokonaisuuksiksi - osaamisen tason nostamiseen tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Välittäjäorganisaatiohankkeesta tiedotetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa muun muassa paikallisille kyläyhdistyksille, kotiseutuyhdistyksille, nuorisoseuroille ja muille paikallisille toimijoille. Osahankkeiden toteuttamisen tueksi laaditaan kirjallinen ohjeistus siitä, mitä osahankkeen tulee pitää sisällään. Osahankkeiden toteuttajat laativat osahankesuunnitelmat talousarvioineen, ja hankkeen ohjausryhmä valitsee 3-alueella toteutettavat osahankkeet, arviolta 10 kpl. Osahankkeiden toteuttajiksi valittavat paikallisyhdistykset käynnistävät osahankkeensa vuoden 2006 jälkipuoliskolla ja jatkavat pääsääntöisesti vuoden 2007 marraskuuhun saakka. Paikallisyhdistysten käynnistämät monipalvelukeskukset kokoavat yhteen ja sovittavat kohtaamaan toisiinsa paikalliset palvelutarpeet sekä toisaalta työllisyyden tarpeet. Pyrkimyksenä on, että monipalvelupisteen toiminnassa mahdollisimman moni yhdistys ottaisi vastuuta erilaisten työtehtävien yhteen kokoamisesta sekä osahankkeen kautta työllistyvien henkilöiden työnantajavelvoitteiden hoitamisesta. Tämä madaltaisi työtä vailla olevan henkilön ja myös palvelua tarvitsevan henkilön tai tahon työllistymis- ja työllistämiskynnystä. Myöhemmin ko. toiminnassa olevat ja sitä kautta koko- tai osa-aikaisesti työllistyvät henkilöt voisivat perustaa paikallisia monipalveluyrityksiä, joille työnantajana toimimisen vastuu vähitellen siirtyisi paikallisyhdistyksiltä. 5. Välittäjäorganisaation vastuut ja velvollisuudet Välittäjäorganisaatiota velvoittavat EU-säädökset, kansallinen lainsäädäntö sekä hallintoja maksuviranomaisen antamat ehdot ja ohjeet. Välittäjäorganisaation rooli toimeenpanossa merkitsee vastuuta pienten toimijoiden toiminnan ohjauksesta ja hallinnon sujuvuudesta. Välittäjäorganisaatiota hallinnoivan tahon Suomen Kylätoiminta ry:n keskeisiä vastuualueita ovat: - toiminnan säädöstenmukaisuudesta, toiminnan etenemisestä sekä kustannusten todentamisesta vastaaminen kaikilta osin (myös osahankkeiden osalta) suunnitelmien mukaisesti - taloushallinnon järjestäminen: avustusten välittäminen osahankkeille, maksatushakemusten kokoaminen, kustannustoteuman seuranta - vakiomuotoisen kirjanpidon pitäminen, josta projektin tulot ja menot voidaan selvästi erottaa - osahankkeiden toteuttaman toiminnan seuranta ja tietojen kerääminen - varsinaisen välittäjäorganisaatiotoiminnan sekä myös ulkopuolisten heijastusvaikutusten seuraaminen ja raportointi - viranomaisten raportointitarpeisiin vastaaminen - toimiminen tuki- ja koulutusorganisaationa pienille toimijoille sekä hallinto-, seuranta- ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen näille toimijoille sujuvan 6

7 hallinnon varmistamiseksi (esim. palvelujen säädöstenmukaisuuden varmistaminen sekä seurantatietojen keräämisen ohjeistaminen) - hankkeesta tiedottaminen. Välittäjäorganisaatio vastaa myös siitä, että hanke noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä kaikissa tavara- ja palveluhankinnoissa silloin, kun se saa hankinnan tekemiseen julkista tukea yli 50 % hankinnan arvosta. Useista erilaisista kokonaisuuksista muodostuvissa hankkeissa hankkeen toteuttaja vastaa hankintasäädösten noudattamisesta ostaessaan projektin asiakkaille tarkoitettuja palveluja. 6. Osahankkeiden toteuttajat ja tehtävät Keskeistä välittäjäorganisaatiohankkeen toteutuksessa on se, että osahankkeet ovat pieniä toimijoita, joille voidaan välittää EU:n ja valtion rahoitusta. Osahankkeiden toteuttajia voivat olla juridiset, oikeustoimikelpoiset ja rekisteröidyt yhdistykset tai kansalaisjärjestöt, joilla on riittävät valmiudet ja aikaisempaa kokemusta vastaavien tehtävien toteuttamisesta. Yritykset eivät voi olla osahankkeita eivätkä siten valtionavustuksen saajina. Osahankkeiden toteuttajat eli pienet toimijat valitaan tavoite 3 -alueelta, jonka toteuttamisalue kattaa Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Karjalan, Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakunnat sekä osittain Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Osahankkeen toteuttajia voivat olla esimerkiksi Suomen Kylätoiminta ry:n, Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n tai Maaseudun Sivistysliiton alue- ja paikallistasolla toimivat yhdistykset, jotka toimivat tavoite 3-alueella. Koko Suomessa näitä yhdistyksiä on yhteensä yli 3500 kpl. Paikallisella tasolla toimivilla yhdistyksillä on valmiina hyvät verkostot ja kontaktit kylien asukkaisiin, erityisesti kylissä asuviin naisiin, ja toimintaa toteutetaan niissä maaseudun asukkaiden tarpeista lähtien eri yhteistyötahojen kanssa. Osahankkeiden käytännön tehtävät ovat: - löytää paikallisilla, omaehtoisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla uusia työmahdollisuuksia, ansiolähteitä ja elinkeinoja kylissä - löytää paikallisilla, omaehtoisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla uusia sekä tunnistaa jo olemassa olevia palvelutarpeita maaseudulla - yhdistää ja selkeyttää sellaisia tehtäviä, jotka jäävät tällä hetkellä vapaaehtoistoiminnan, julkisten palvelujen sekä yritystoiminnan välimaastoon (esim. ympäristönhoito, hoivatyö, kulttuuripalvelut, kotipalvelu, kylätalkkaritoiminta, loma-asukkaiden tarvitsemat palvelut, tietotekniikkapalvelut) - koota sirpaleiset työt yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi vastaamaan paikallisia palvelutarpeita - perustaa kylien monipalvelupiste, joka toimii työnvälittäjänä ja antaa ohjausta, neuvoa sekä tukea työnantajavelvoitteiden hoitamisessa kylätasolla - toteuttaa hankkeessa paikallista kumppanuutta keskeisten yhteistyötahojen kanssa, joita ovat muun muassa työhallinto eli alueen työvoimatoimisto, kunta, yritykset, paikallinen toimintaryhmä jne. Osahankkeen keskeisten yhteistyötahojen edustajat kuuluvat myös osahankkeen aluetiimiin, joka toimii paikallisena ohjaus- ja tukiryhmänä hankkeelle. Jokaisella osahankkeella 7

8 on oma aluetiiminsä. Tähän kuuluvat osahankkeen hankekoordinaattori sekä yhteistyökumppaneiden edustajat, yhteensä noin 3-5 henkilöä. Aluetiimi kokoontuu noin 2-5 krt/vuodessa. Kokoonkutsuja ja esityslistan valmistelija on osahankkeen vetäjä eli hankekoordinaattori. 7. Osahankkeiden valintakriteerit ja hankehaun järjestäminen Valintakriteereitä ovat muun muassa osahankkeen toimintasuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, paikallisyhdistyksen valmiudet ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta, paikallisten palvelutarpeiden olemassaolo, asukkaiden työllisyystilanne, sitoumus kuntarahan saamisesta ja sitoumus omarahoitusosuudesta, joka voi olla kokonaan myös talkootyötä ja luontaissuorituksia. Hakuilmoituksessa kuvataan osahankkeiden valintamenettely sekä määritellään osahankkeiden valintakriteerit, jotka ovat seuraavat: - toteuttaja on juridinen ja oikeustoimikelpoinen rekisteröity yhdistys tai kansalaisjärjestö, jolla on riittävät valmiudet ja aikaisempaa kokemusta vastaavien hankkeiden toteuttamisesta - toimintasuunnitelman tulee olla Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman tavoite 3 -ohjelman ja välittäjäorganisaatiotoiminnan mukainen sekä toteuttamiskelpoinen - osahankkeen toteuttaja on tavoite 3 -alueella toimiva, pieni toimija, joille välittäjäorganisaationa toimiva Suomen Kylätoiminta ry voi välittää EU:n ja valtion rahoitusta. - yritykset eivät voi olla osahankkeita eivätkä siten valtionavustuksen saajina, mutta osahanke voi hyödyntää yritysyhteyksiä esimerkiksi kohderyhmän tavoittamisessa - rahoitettavien hankkeiden tulee olla luonteeltaan uudistavia, paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa tukevia ja kylien työllisyyttä edistäviä - osahankkeen kohderyhmänä tulee ensisijaisesti olla kylissä asuvat työttömät tai vajaatyöllistetyt naiset, mutta osahanke voi ulottua koskemaan myös muita työmarkkinoiden ulkopuolella olevia tai työssäkäyviä henkilöitä sekä miehiä - jokaisessa osahankkeessa kuntien rahoituksen minimiosuuden tulee olla 1500 euroa (ks. Ar. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin: kuntien rahoitus yhteensä euroa) - osahankkeelta edellytetään kylien kehittämistyön asiantuntemusta, kylätason palvelutarpeiden ja työllisyystilanteen asiantuntemusta sekä perehtyneisyyttä ja mielellään myös aikaisempaa kokemusta työttömien työllistämisestä avoimille työmarkkinoille - osahankkeelta edellytetään kykyä perustaa kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus ts. monipalvelupiste - osahankkeelta edellytetään kykyä pitkäjänteiseen, tulokselliseen työskentelyyn - osahankkeen tulee osallistua hankkeen toteuttamiseen ja toimintaan myös omalla panostuksella, joka voi sisältää esimerkiksi luontoissuorituksia tai talkootyötä Osahankkeiden hakumenettely toteutetaan vuonna 2006 kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen hakumenettely toteutetaan näillä näkymin ajalla ja toinen hakumenettely ajalla Hakuilmoitukset julkaistaan viimeistään perjantaina toiminta-alueen eli tavoite 3-alueen kohderyhmät tavoittavissa tiedotusvälineissä kuten uutiskirjeissä, yhdistysten sähköpostijakelulistoilla sekä internet-sivuilla. Lisäksi asiasta pyritään tiedottamaan sanomalehdissä mm. Maaseudun Tulevaisuudessa. Ky- 8

9 seessä on julkinen ja kaikille avoin haku. Rahoituksen hakemiseen liittyviä ohjeita ja lomakkeita saa Suomen Kylätoiminta ry:n nettisivuilta ( Välitettävän avustuksen minimi- tai maksimimäärää ei ole etukäteen rajattu vaan ohjausryhmä valitessaan osahankkeita tekee tästä esityksen, jonka TE-keskus rahoittajana hyväksyy. Ohjausryhmä valitessaan osahankkeita voi myös esittää jaettavaksi pienempää määrää kuin mitä hakija esittää, mikäli tämä on perusteltua. Kaikkien saapuneiden osahankehakemusten perusteella projektihenkilöstö tekee vertailun, jossa hakemuksia verrataan toisiinsa valintakriteereiden mukaisesti. Ohjausryhmä perehtyy osahankehakemuksiin ja hakemusvertailuun tehden toukokuussa 2006 näiden asiakirjojen pohjalta valintaesityksen Varsinais-Suomen TE-keskukselle em. valintakriteerien mukaisesti siten, että osahankkeiden toimintasuunnitelmat noudattavat tavoite 3 -ohjelmassa välittäjäorganisaatiotoiminnalle asetettuja tavoitteita ja tuottavat käytännön innovaatioita monipalvelupistemallin toteuttamiseksi kumppanuusperiaatteella. Hankkeiden valinnassa korostetaan niiden valmiusastetta ja toteutettavuutta sekä kykyä perustaa kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus. Varsinais-Suomen TE-keskus pyytää ohjausryhmän antaman valintaesityksen perusteella lausuntoja niiltä TE-keskuksilta, joiden alueella osahankkeet olisi tarkoitus toteuttaa (tarvearviointi). Lopullisen päätöksen välittäjäorganisaatiohankkeen osahankkeiden valinnasta tekee Varsinais-Suomen TE-keskus. Mikäli ensimmäisessä haussa saadaan runsaasti kaikki määrälliset ja laadulliset valintakriteerit täyttäviä hakemuksia, joiden perusteella kymmenen osahankkeen valinta on perusteltua toteuttaa, voidaan toinen hakumenettely jättää toteuttamatta. Tästä tekee päätöksen välittäjäorganisaatiohankkeen ohjausryhmä ensimmäisen hakumenettelyn perusteella. Ohjausryhmän ensimmäinen osahankkeiden valintakokous järjestetään toukokuussa 2006 ja toinen valintakokous tarvittaessa lokakuussa Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena syntyy noin 10 paikallista monipalvelupistettä ja arviolta noin koko- tai osa-aikaista työpaikkaa maaseudun palveluiden tuottamisessa. Hanke luo maaseudulla asuville asukkaille ja erityisesti naisille uusia työllistymismahdollisuuksia. Uusia työpaikkoja syntyy monialaisissa tehtävissä myös osuustoiminnan ja palveluyrittäjyyden laajenemisen kautta. Myös tieto-taito kylien monipalvelupisteiden organisoimisesta, maaseudun naisten työllistämisestä, työnantajavelvoitteiden hoitamisesta ja paikallisten lähipalveluiden kokoamisesta yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi karttuu hankkeessa tavalla, joka on arvokasta kunta- ja palveluverkon odotettavissa olevan harventumisen oloissa. Hankkeen tuottamien monipuolisten toiminta- ja palvelukeskusten kautta löytyy toimivia ratkaisumalleja lähipalveluiden tuottamiseksi niitä tarvitseville. Samalla hankkeen määrällisenä tuloksena syntyy uusia työpaikkoja maaseudun vajaatyöllistetyille ja työttömille. 9. Taloushallinto Hankkeen taloushallinnosta vastaa Suomen Kylätoiminta ry, käytännössä projektipäällikkö ja projektisihteeri. Auktorisoitu Tilitoimisto Wahlsten Oy vastaa Suomen Kylätoiminta ry:n tilitoimistopalveluista. Hankkeiden väliaikaisrahoitusjärjestelmä Osuuspankkikeskuksen 9

10 kanssa mahdollistaa ennakkorahoituksen, mikä mahdollisesti helpottaa hankkeen toteuttamista. Suomen Kylätoiminta ry hallinnoi hanketta ja vastaa taloushallinnosta tarkistaen osahankkeiden pääkirjat, menot ja laskut siten, että ne ovat kaikilta osin tukikelpoisia ja hankkeessa hyväksyttäviä kustannuksia. Suomen Kylätoiminta ry käsittelee osahankkeiden maksatushakemukset, maksaa niiden perusteella ensin osahankkeille ja toimittaa sitten yhden kootun maksatushakemuksen liitteineen Varsinais-Suomen TE-keskukselle. Osahankkeiden maksatushakemukset liitteineen pyydetään ja käsitellään noin 3 kk välein. Osahankkeet vastaavat kustannusten asiatarkastuksesta keräten menoista aiheutuvat laskut ja kuitit. Osahankkeet toimittavat tositteet hankkeista aiheutuvista kustannuksista Suomen Kylätoiminta ry:lle numerotarkastusta ja hyväksyntää varten. Osahankkeet tekevät myös tarkennetut budjetit ja talouslaskelmat, jotka liitetään varsinaiseen osahankesuunnitelmaan sekä välittäjäorganisaation kanssa tehtävään sopimukseen. 10. Yhteydet muihin projekteihin Maaseudun kehittämishankkeet ovat tyypillisesti sellaisia, että hankkeiden kehittelyyn ja toteuttamiseen on syytä vetää mukaan hyvin erityyppisiä sidosryhmiä hallinnon edustajista varsinaisten kohderyhmien edustajiin; yhteistyö toisten projektien kanssa on ehdoton edellytys hankkeen onnistumisen kannalta. Toisaalta on muistettava, että mitä useampia sidosryhmiä tai yhteistyötahoja on, sitä tärkeämpää on niiden roolin määrittely. On myös tärkeää kerätä kokemuksia vastaavasta toiminnasta niiltä sidosryhmiltä, jotka ovat sitä aikaisemmin tehneet. Maaseudun sirpaleisten töiden yhteen kokoamisesta ja vastaavasta toiminnasta on olemassa useita, vakuuttavia esimerkkejä sekä dokumentoituja kokemuksia kuten Suomen Kylätoiminta ry:n aiemmin toteuttama ja hallinnoima Kylätalous-hanke ja 4H-yhdistysten koordinoima nuorten työllistämistoiminta. Tätä osaamista ja aikaisempia kokemuksia hyödynnetään TOIMI-välittäjäorganisaatiohankkeen käynnistämisessä, koulutuksessa sekä osahankkeiden tavoitteellisessa ohjauksessa paikallistasolla. Hankkeen projektipäällikkö koordinoi yhteistyötä ja solmii yhteyksiä myös muihin hankkeisiin ja projekteihin, jotka liittyvät läheisesti kylien monipalvelupisteiden kehittämiseen tai välittäjäorganisaatiotoimintaan maaseudulla. Esimerkiksi KYLLIKKI Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hankkeen tavoitteena on auttaa kyliä kehittämään lähipalvelujaan, vahvistamaan kyläkoulujen toimintaa ja luomaan kylille monipalvelukeskuksia. KYLLIKKI - Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanketta hallinnoi Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy ajalla ja sitä toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen kylät ry:n kanssa. ESR:n osarahoittamista ja työllisyyttä edistävistä projekteista keskeisimpiä ovat Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen (KYT) keväällä 2006 käynnistämät välittäjäorganisaatiohankkeet. Näiden tahojen kanssa tehdään hankkeen aikana tiivistä yhteistyötä. Yhteyksien luominen muihin hankkeisiin onnistunee hyvin, koska tiiviit yhteistyöverkostot toimintaryhmien, maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja kyläyhdistysten kanssa ovat jo olemassa. Suomen Kylätoiminta ry on tehnyt esimerkiksi tiivistä yhteistyötä jo usean vuoden ajan Päijät-Hämeen Kylät ry:n kanssa, joka on myös Suomen Kylätoiminta ry:n jäsen. Päijät-Hämeen Kylät ry oli mukana Suomen Kylätoiminta ry:n EQUAL-rahoitteisessa Kylätaloushankkeessa vuosina sekä osakumppaneina Suomen Kylätoiminta ry:n 10

11 hallinnoimassa Kylien elinolot paremmiksi yhteisvoimin hankkeessa ajalla , joka sai rahoituksen ylimaakunnallisesta ALMA-ohjelmasta. Hankkeiden välisen yhteistyön luomisessa on näin ollen kyse yhteistyön tiivistämisestä ja uusien toimintamallien kuten monipalvelupisteiden kehittämisestä yhteisvoimin. Keskeistä on avoin vuorovaikutuksellisuus, oppimisprosessien jakaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Opintokäynnit ja vastavuoroiset vierailut em. hankkeissa, ajankohtaisista asioista tiedottaminen sekä kokemusten vaihto tarjoavat mahdollisuuden tiivistää hanketoimijoiden välistä yhteistyötä. 11. Organisaatio ja johtaminen Projektityöhön sisältyy sekä ohjausta että toteutusta. Samalla tavoin hankkeen hallinta voidaan jakaa ohjausprosessiin ja toteutusprosessiin, joista jälkimmäisellä tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka tähtää suoranaisesti hankkeen lopputuloksen aikaansaamiseen. Toteutustyötä on kuitenkin ohjattava, jotta tulos vastaisi asetettuja vaatimuksia. Välittäjäorganisaatiohankkeelle perustetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat työministeriön ja TE-keskuksen edustajat ESR-rahoituksen asiantuntijoina, välittäjäorganisaationa toimivan järjestön eli Suomen Kylätoiminta ry:n edustajat, keskeisten yhteistyötahojen kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n ja Maaseudun Sivistysliiton edustajat sekä kaksi myöhemmin nimettävää osahankkeen edustajaa. Puheenjohtajana toimii projektia hallinnoivan tahon ulkopuolinen edustaja eli maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri. Sihteerinä toimii hankkeen projektipäällikkö. Ohjausprosessin avulla pyritään saavuttamaan lopputulos mahdollisimman tehokkaasti samalla, kun laatu pidetään tavoitteiden mukaisena. Ohjausryhmä kokoontuu noin 3-4 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Ohjausryhmä määrittää hankkeen ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet. Se seuraa sekä arvioi suunnitelman toteutumista. Päätösvalta hankkeesta on toteuttajalla ja rahoittajalla, mutta ohjausryhmä käsittelee keskeiset päätökset sekä antaa asiantuntemustaan sekä suosituksia. Ohjausryhmä voi myös esittää hankkeen lopettamista tai muutoksia sen toimintaan. Hankkeen toteuttaja vastaa muutoshakemusten tekemisestä ja muista käytännön toimenpiteistä. Rahoittajan näkökulmasta ohjausryhmän tarkoitus on kahtalainen: yhtäältä avustaa rahoittajaa hankkeen projektisuunnitelman mukaisen toteutumisen seurannassa, toisaalta koota projektin toteuttajan tueksi toiminnan kannalta relevanttien tahojen asiantuntemus, jota voidaan hyödyntää hankkeen arvioinnissa. Ohjausryhmä voi kokouksissaan päättää omalta osaltaan hyväksyä esimerkiksi raportit ja maksatushakemukset, mutta ohjausryhmän päätökset eivät juridisesti sido rahoittavaa viranomaista tai projektin vastuullista toteuttajatahoa. Ohjausryhmän kokoonpano: puheenjohtaja professori, pääsihteeri Eero Uusitalo, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä sihteeri hankkeen projektipäällikkö, Suomen Kylätoiminta ry ylitarkastaja Riikka-Maria Turkia, työministeriö yksikönpäällikkö Tuula Purmonen, Varsinais-Suomen TE-keskus (varajäsen ESR-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen TE-keskus) ohjelma-asiamies Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry hankkeen projektisihteeri, Suomen Kylätoiminta ry 11

12 puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto ry pääsihteeri Tuija Sivonen, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto kahden osahankkeen edustajat (nimetään myöhemmin) Projektiorganisaationa ja toteuttajaorganisaationa TOIMI-välittäjäorganisaatiohankkeessa toimii Suomen Kylätoiminta ry, joka edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. SYTY toimii maaseudun kehittämistä edistävien järjestöjen ja kylien valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliitto ovat keskeiset yhteistyötahot, jotka osallistuvat hankkeen toteuttamiseen. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö kansallisen kulttuurin edistämiseksi. Liiton jäsenistön muodostavat paikalliset kotiseutuyhdistykset, joiden piirissä Suomessa toimii lähes henkilöä. Suomen Nuorisoseurojen Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö, jonka jäsenmäärä on henkilöä. Maaseudun Sivistysliiton tavoitteena on aikuiskasvatuksen ja kulttuuritoiminnan keinoin edistää tasa-arvon, ihmisyyden ja maaseutukulttuurin päämäärien toteutumista. 12. Seuranta ja arviointi Hankkeeseen luodaan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista sekä niiden kestävyyttä. Hyvällä seurannalla hankkeesta saadaan oppiva prosessi ja sen perusteella voidaan muokata yksityiskohtaisia työsuunnitelmia. Pitkäaikaisissa hankkeissa kuten välittäjäorganisaatiohankkeessa tehdään jo hankkeen aikana systemaattinen väliarviointi. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa analyyttistä tietoa hankkeen jatkon suunnittelulle. Välittäjäorganisaatiohankkeen toteuttamista arvioidaan puolen vuoden välein sekä koko hankkeen että osahankkeiden tasolla. Arviointi toteutetaan sekä määrällisten arviointimenetelmien (indikaattoritietojen kerääminen, seurantalomakkeet) että laadullisten arviointimenetelmien avulla, koska kaavakkeiden pohjalta tehtävä arviointi ei takaa vielä hyvää laadullista oppimisprosessia. Hankkeen kuluessa tehdään vuosittain myös hankkeen viestintäsuunnitelman väliarviointi. Hankkeen aikana toteutettu väliarviointi saattaa myös johtaa hankkeen alkuperäisten tavoitteiden ja toimintamallin muuttamiseen. Arvioinnissa panostetaan osallistuvuuteen, jotta kohderyhmältä ja muilta sidosryhmiltä saadaan kattavasti ja avoimesti palautetta. Hankkeen lopussa tehdään loppuarviointi, jossa arvioidaan hankkeen tavoitteiden toteutumista ja hankkeella aikaansaatuja vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa analyyttistä tietoa hankkeen toteutumisesta sekä tietoa yleisempään alan oppimisprosessiin. Arvioinnissa tarkastellaan sekä niitä vaikutuksia, joihin hankkeella on pyritty että tahattomia vaikutuksia. Koska hankkeessa ei ole mahdollista teettää ulkopuolista arviointia muun muassa sen kalleuden vuoksi, tehdään tarkastelu osallistuvana itsearviointina. Tämä edellyttää avointa ja itsekriittistä asennetta sekä rohkeutta tunnustaa mahdolliset virheet ja ongelmat. 12

13 13. Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen Hankkeen kautta syntyviä tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään Suomen Kylätoiminta ry:n julkaisemassa Maaseutu Plus -lehdessä sekä Internet-sivuilla. Hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä esitellään osahankkeiden, hankkeen sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen kotisivuilla. Lisäksi kokemuksia hyödynnetään hankkeessa mukana olevien yhdistysten ja järjestöjen jäsenyhteisöilleen tarjoamassa koulutuksessa. Hankkeessa saatuja tuloksia ja kokemuksia levitetään myös 58 paikalliselle toimintaryhmälle, joiden toiminta-alue kattaa koko Suomen. Hankkeen aikana tuotetaan monipalvelupisteiden perustamisen ja toteuttamisen verkkoopas, joka on tärkeä väline sirpaleisen työn yhteen kokoamisessa sekä omavaraisen monipalvelupistetoiminnan levittämisessä. Hankkeessa toteutetut osahankkeet kootaan ja esitellään kyseisessä oppaassa yksityiskohtaisten esimerkkien avulla. Näitä osahankkeiden esittelemiä tuloksia hyödynnetään hankkeen arvioinnissa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä. 14. Aikataulu Hankkeen esivalmistelut ja suunnittelu tammi-helmikuu kokous klo Varsinais-Suomen TE-keskuksessa (läsnä Riikka-Maria Turkia/työministeriö, Tuula Purmonen/Varsinais-Suomen TE-keskus, Mika Villa/Varsinais-Suomen TE-keskus, Pietari Jääskeläinen/Suomen Kylätoiminta ry, Tuomas Perheentupa/Suomen Kylätoiminta ry, Raija Tuppurainen/Suomen Kylätoiminta ry, Pirja Peltomäki/Suomen Kylätoiminta ry) - hankesuunnitelma tarkennetaan ja lähetetään sähköpostilla työministeriön ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen edustajille - kokous klo (Varsinais-Suomen TE-keskus, SYTY ry) - projektihakemus (ESRA) ja toimintasuunnitelma tarkennetaan lopulliseen muotoonsa - työministeriö ja SYTY ry tekevät sopimuksen - projektihakemus lähetetään Varsinais-Suomen TE-keskukselle, joka sopimuksen astuttua voimaan tekee projekti- ja rahoituspäätöksen - osahankehaun ja valintakriteerien valmistelu - projektipäällikön ja projektisuunnittelijan haku ja nimeäminen. Varsinainen hanke toteutetaan ajalla Aikataulu on seuraava: A. Maalis-huhtikuu järjestetään hankkeen aloitukseen liittyvä tiedotustilaisuus - SYTY ry nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Ensimmäinen kokous pidetään maaliskuussa ja ohjausryhmä vahvistaa osahankkeiden valintakriteerit - osahankehaku järjestetään ajalla B. Touko-kesäkuu projektihenkilöstö tekee saapuneiden osahankehakemusten vertailun valintakriteereiden mukaisesti - ohjausryhmä tekee toukokuussa 2006 osahankkeiden valintaesityksen Varsinais- Suomen TE-keskukselle 13

14 - Varsinais-Suomen TE-keskus pyytää ohjausryhmän antaman valintaesityksen perusteella lausuntoja niiltä TE-keskuksilta, joiden alueella osahankkeet olisi tarkoitus toteuttaa (tarvearviointi) ja tekee lopullisen päätöksen - kaikille hankehakuun osallistuneille tiedotetaan päätöksestä C. Heinä-elokuu osahankkeet aloittavat toimintansa omien hankesuunnitelmiensa mukaisesti ja nimeävät aluetiiminsä - tehdään hankkeen väliarviointi ajalta seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - SYTY ry järjestää osahankkeille ensimmäisen koulutustilaisuuden D. Syys-lokakuu mikäli ensimmäisessä hakumenettelyssä ei saatu riittävän hyviä hakemuksia, järjestetään toinen osahankehaku ajalla osahankkeet järjestävät koulutustilaisuuden toimijoille E. Marras-joulukuu SYTY järjestää osahankkeille toisen koulutustilaisuuden - ensimmäinen hankearviointi suoritetaan ja puolivuotisraportit sekä indikaattoritiedot kerätään ajalta F. Tammi- marraskuu ohjausryhmä kokoontuu 2 4 kertaa vuonna tehdään hankkeen väliarviointi ajalta seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - jatketaan hankkeen toteutusta - järjestetään koulutustilaisuudet osahankkeille (2 kpl) - tiedotetaan eri kohderyhmiä hankkeen kulusta ja etenemisestä esim. messuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa - ohjataan osahankkeiden toimintaa neuvonnalla, ohjeistuksella ym. - seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - osahankkeiden tulee päättyä mennessä - päätösseminaari järjestetään marraskuussa 2007 G. Marras- joulukuu loppuraportointi, loppuarviointi, loppumaksatushakemus - tuloksista tiedottaminen - hankkeen päättäminen - jatkotoimista sopiminen 14

15 LIITE 1. HANKKEEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMENKUVAUKSET Projektipäällikkö Projektisihteeri ja projektipäällikkö toimivat hankkeessa yhdensuuntaisesti, tuloksellisesti ja hankesuunnitelman mukaisesti. Projektipäällikkö vastaa hankkeesta ja sen taloushallinnosta, hankkeen edellyttämistä toimenpiteistä ja niiden seurannasta sekä raportoinnista. Projektipäällikön tehtäviin kuuluvat projektin aikataulujen ja kustannusarvioiden laadinta ja niiden seuranta sekä laadun valvontaan liittyvien menettelytapojen hallinta. Häneltä edellytetään johtamis- ja viestintätaitoja sekä vuorovaikutustilanteiden hallintaa. Projektipäällikön valitsee ja nimeää tehtäväänsä Suomen Kylätoiminta ry:n hallitus. Projektipäällikkö toimii ohjausryhmän sihteerinä. Projektipäällikön tehtävät: laatii hankkeen taloudelliset perustelut ja vaatimukset ja seuraa niiden toteutumista käynnistää ja suunnittelee hankkeen määrittelemällä sen muodon, suunnan ja perusmenetelmät käynnistää hankkeen ohjausryhmätyöskentelyn ja toimii ohjausryhmän sihteerinä käynnistää osahanketyöskentelyn ja ohjaa osahankkeiden toimintaa tekee yhteistyötä hankkeen välillisen ja välittömän kohderyhmän, tukijoiden ja muun johdon kanssa, joille projektin edistyminen osoitetaan päämäärien toteutumisella, tavoitteisiin pääsemisellä, ongelmien ratkaisemisella ja riskien lieventämisellä johtaa ihmisiä ja hallitsee erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä viestintää päämäärien toteuttamiseksi, tavoitteisiin pääsemiseksi sekä projektin päättämiseksi aikataulun ja budjetin rajoissa kykenee hallitsemaan epävarmuutta, nopeaa muutosta, epäselvyyttä, yllätyksiä ja epävakaata ympäristöä kykenee käyttämään kattavaa ja virallista raportointitapaa johtaa hanketta omalla esimerkillään ja motivoi kaikkia osallistumaan, kunnes hankkeen tavoite on saavutettu johtaa hankkeen toimeenpanoa ja tehtävien antoa sekä valvoo työn etenemistä varustaa projektiryhmän tarvittavilla tiedoilla ja koulutuksella huolehtii hankkeen dokumentoinnista ja arkistoinnista laatii hankkeen loppuraportin ja päättää projektin vastaa hankkeen toteuttamisesta ja siihen liittyvästä informoinnista Suomen Kylätoiminta ry:n hallitukselle Projektisihteeri Projektisihteeri ja projektipäällikkö toimivat hankkeessa yhdensuuntaisesti, tuloksellisesti ja hankesuunnitelman mukaisesti. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat välittäjäorganisaatiohankkeen käytännön toteutus ja seuranta, hankkeiden valmistelu, päätöksentekoprosessien valmistelu ja läpivienti, hankkeiden ohjaus, tukeminen ja seuranta. Projektisihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Suomen TE-keskuksen ja Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa vastaten erityisesti taloushallintoon liittyvistä kysymyksistä. Hän toimii ohjaavana, neuvovana ja tukea-antavana henkilönä suhteessa osahankkeisiin. Projektisihteeri osallistuu myös ohjausryhmän työskentelyyn. 15

16 Projektisihteeri huolehtii numerotarkastuksesta, maksatuksista, budjetin kirjanpidon seuraamisesta, raporttien tarkastuksista, maksatushakemusten lähettämisestä TEkeskukselle, seurantalomakkeisiin tarvittavien tietojen keräämisestä osahankkeilta, seurantalomakkeiden toimittamisesta, tietojen siirtämisestä ESRA-tietokantaan ja lähettämisestä viranomaisille. Projektisihteeri vastaa viranomaisten esittämiin lisäselvityspyyntöihin ja toimittaa pyynnöstä tarvittavat asiakirjat asianmukaisin allekirjoituksin varustettuna. 16

17 LIITE 2. HANKKEEN KUSTANNUS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA KUSTANNUSSUUNNITELMA Suomen Kylätoiminta ry TOIMI-välittäjäorganisaatiohanke rahoituspäätös Aineet ja tarvikkeet 500,00 250,00 250,00 2. Henkilöstökulut , , ,00 3. Matkakulut 15000, , ,00 4. Vuokrat 4200, , ,00 5. Palveluiden ostot 18150, , ,00 6. Tiedotus- ja markkinointi 2000, ,00 750,00 7. Vakuutukset 8. Poistot 9. Sisäiset kulut 10. Muut kulut , , ,00 Yhteensä , , ,00 Suomusjärvi Raija Tuppurainen taloussihteeri tied.raija2006/tavoite3/budjettiexell 17