TOIMI. Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -välittäjäorganisaatiohanke Tavoite 3-ohjelma Hakemusnumero Työministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMI. Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -välittäjäorganisaatiohanke 27.2.2006. Tavoite 3-ohjelma Hakemusnumero 606919 Työministeriö"

Transkriptio

1 Tavoite 3-ohjelma Hakemusnumero Työministeriö Suomen Kylätoiminta ry Meijeritie Suomusjärvi p. (02) TOIMI Maaseudun sirpaleisten töiden kokoaminen yhteen -välittäjäorganisaatiohanke Toimintasuunnitelma ajalle

2 SISÄLLYS 1. Hankkeen tausta ja tarve 3 2. Tavoitteet 3 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat 4 4. Toimenpiteet ja välittäjäorganisaation tehtävät 5 5. Välittäjäorganisaation vastuut ja velvollisuudet 6 6. Osahankkeiden toteuttajat ja tehtävät 7 7. Osahankkeiden valintakriteerit ja hankehaun järjestäminen 8 8. Hankkeen tulokset 9 9. Taloushallinto Yhteydet muihin projekteihin Organisaatio ja johtaminen Seuranta ja arviointi Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen Aikataulu 13 Liite 1. Hankkeen työntekijöiden toimenkuvaukset 15 Liite 2. Hankkeen kustannus- ja rahoitussuunnitelma 17 2

3 1. Hankkeen tausta ja tarve Maaseudulla erityisesti naisten työttömyys sekä samanaikaisesti tapahtuva palvelujen väheneminen ovat haasteita, jotka heijastavat työn ja osaamisen kohtaanto-ongelmaa. Palvelutarpeita ja työmahdollisuuksia on kylissä erittäin paljon; maiseman- ja ympäristönhoitotöitä, ikäihmisten kotipalvelu- ja asiointiapuun liittyviä työtehtäviä, pihanhoitotöitä, kylätalkkaritoimintaa, vapaa-ajan asukkaille ja maaseutumatkailijoille suunnattuja palveluja, kulttuuri- ja koulutustuotantoa, tietotekniikkapalveluja jne. Ongelmana on, että työtehtävät ovat usein niin sirpaleisia ja pieniä, että ne eivät tarjoa riittävän suurta kokonaisuutta ja mielekästä tapaa työllistyä. Näin ollen maaseudulla kärsitään yhtä aikaa sekä palveluiden että työpaikkojen puutteesta, vaikka molemmille on olemassa selkeä tarve. Haasteena on, miten maaseudun sirpaleisesta työ- ja palvelukentästä muodostetaan eheä kokonaisuus. Varteenotettava ratkaisumalli kyseiseen kohtaanto-ongelmaan ovat pienten toimijoiden kuten paikallistason yhdistysten käynnistämät monipuoliset toiminta- ja palvelukeskukset eli monipalvelupisteet, jotka keräävät yhteen maaseudun sirpaleisia työtehtäviä ja järjestävät niitä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tämä tapahtuu tiiviissä yhteistyössä muiden maaseudulla toimivien kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n sekä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Osahankkeet eli pienet toimijat valitaan hankkeessa hakumenettelyllä, joka on kaikille toimijoille aidosti avoin ja julkinen haku. Monipalvelukeskukset ovat aikaisempien kokemusten mukaan erittäin sopiva väline työn ja palveluiden kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi kylissä ja maaseudulla, koska tällöin työllistämistä ja palveluiden tuottamista koskeva tietämys on lähimmällä mahdollisella tasolla eli omassa kylässä. Samalla syntyy uusia työpaikkoja ja palveluja kylille. Monipalvelupisteet tuottavat kokopäiväistä tai vähintäänkin osa-aikaista työtä työttömille sekä vajaatyöllistyneille maaseudun asukkaille. Erityisenä kohderyhmänä ovat maaseudulla asuvat työttömät naiset. Olennaista palvelukeskustoiminnassa on, että palveluiden tarvitsija saa tarvitsemansa palvelut kylätasolla yhdestä palvelupisteestä, mikä yksinkertaistaa ja helpottaa sekä työn tarjoamista että sen vastaanottamista. Monipalvelupisteestä voi myös alkuvaiheessa saada apua työnantajavelvoitteiden hoitamisessa, mikä madaltaa työllistämiskynnystä ja ns. harmaan työn osuutta paikallistasolla. Tämä on hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa erittäin tärkeää, koska osaamattomuus työnantajavelvoitteiden hoitamisessa on eräs keskeisimmistä asioista, jotka estävät yksityishenkilöitä työllistämästä työttömiä pienimuotoisiin työtehtäviin. Kun maaseudun sirpaleiset työtehtävät kootaan yhteen ja paikallisyhdistys mahdollisesti hoitaa työnantajavelvoitteet, työllistämis- ja työllistymiskynnys madaltuu. Tästä on useita onnistuneita esimerkkejä kuten Suomen Kylätoiminta ry:n hallinnoima Kylätalous hanke sekä 4H-järjestön koordinoima nuorten työllistämistoiminta. Aikaisempaa osaamista ja kokemuksia hyödynnetään tämän TOIMI -välittäjäorganisaatiohankkeen käynnistämisessä, tiedottamisessa ja koulutuksessa sekä osahankkeiden tavoitteellisessa ohjaamisessa paikallistasolla. 2. Tavoitteet TOIMI -välittäjäorganisaatiohankkeen tavoitteena on tukea maaseudun paikallisia yhdistyksiä käynnistämään osahankkeita, jotka työllistävät työttömiä ja vajaatyöllistettyjä avoi- 3

4 mille työmarkkinoille perustamalla monipuolisia toiminta- ja palvelukeskuksia. Erityisinä kohderyhminä hankkeessa ovat maaseudulla asuvat työttömät ja vajaatyöllistetyt naiset. Hankkeen tavoitteena on luoda uutta palvelutuotantoa niille maaseutualueille ja aloille, joilla palveluista sekä työpaikoista on pulaa. Välittäjäorganisaatiohankkeella kehitetään uusia toimintatapoja ja menetelmiä sekä perustetaan pilottimaisesti kyliin monipalvelupisteitä yhteistyössä maaseudun muiden toimijoiden kanssa. Hankkeen tavoitteena on monipalvelupistemallin kehittäminen, jolla edistetään työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista maaseudulla. Kysymykseen voi esimerkiksi tulla harvaan asutulla tai ydinmaaseudulla sijaitseva kylä, jolla on tai jolla on odotettavissa vaikeuksia saada alan vaatimukset täyttäviä työntekijöitä ja jolla esiintyy samanaikaisesti työttömyyttä tai työttömyysuhkaa. Tavoitteena välittäjäorganisaatiohankkeessa on tukea pieniä paikallisia yhdistyksiä käynnistämään kylissä osahankkeita, joissa 1) työllistetään yhdistysten ja aloittavien yritysten avulla maaseudulla ja erityisesti kylissä asuvia työttömiä ja vajaatyöllistettyjä, erityisesti maaseudun naisia, avoimille työmarkkinoille 2) edistetään kylissä jo olemassaolevaa, paikallisista tarpeista ja voimavaroista kumpuavaa yritystoimintaa lisätyöllistämisen välineenä 3) kehitetään kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus ts. monipalvelupiste, joka toteuttaa kumppanuuteen perustuvaa yhteistoimintaa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin välillä 4) edistetään palveluyritysten sekä uusien työpaikkojen syntymistä palvelualoille 5) kartoitetaan maaseudun paikallisten asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden palvelutarpeet sekä vastataan niihin luomalla uusia, pysyviä tai osa-aikaisia työ- tai työharjoittelupaikkoja 6) edistetään luottamukseen perustuvan yhteisöllisyyden kasvua sekä sosiaalisen pääoman syntymistä paikallis- ja aluetasolla Hankkeen kehitystavoitteita (pitkän ajan tavoitteet) ja välittömiä tavoitteita (lyhyen ajan tavoitteet) seurataan kehitys- ja tulosmittareiden avulla. Tämän hankkeen kehitystavoitteena on uusien pysyvien tai osa-aikaisten työpaikkojen syntyminen sekä kannattavan palveluyritystoiminnan kehittyminen kylissä. Hankkeen ensimmäisen vaiheen välittömiä tavoitteita ovat esimerkiksi alueen vahvuuksia tukevien uusien työmahdollisuuksien tunnistaminen, monipalvelupistetoiminnan käynnistäminen sekä työmahdollisuuksien kehittäminen asiakkaiden palvelutarpeiden mukaan. Hankkeen kehitysmittareina käytetään aloittavien monipalvelupisteiden ja luotujen työpaikkojen määrää, palveluyritystoiminnan käynnistymistä sekä asiakkaiden tyytyväisyyttä. Ensimmäisen vaiheen välittömien tavoitteiden saavuttamista seuraavia tulosmittareita ovat esimerkiksi uusien, työmahdollisuuksien määrä, monipalvelupistetoiminnan piiriin saatettujen asiakkaiden määrä sekä asiakkaiden tyytyväisyys saamiinsa tukipalveluihin. Onnistuneessa hankkeessa saavutetaan sekä laadulliset että sisällölliset tavoitteet aikataulun mukaisesti ja sovituilla kustannuksilla. 3. Kohderyhmät ja hyödynsaajat Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat maaseudulla ja erityisesti kylissä asuvat työttömät ja vajaatyöllistetyt, mutta osahankkeiden kohderyhmänä voivat olla myös muut työmarkkinoiden ulkopuolella olevat tai työssäkäyvät henkilöt. Sukupuolitarkastelun mukaisesti hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat kylissä asuvat naiset, mutta hankkee- 4

5 seen voivat osallistua myös maaseudulla asuvat miehet. Olennaista on, että osahankkeisiin osallistuvilla henkilöillä on ammattitaitoa tai muuta osaamista, jota vahvistamalla voidaan toteuttaa uutta, luovaa ja työllistävää palveluyrittäjyyttä tai palvelutuotantoa kylien asukkaiden tarpeista lähtien. Välillisinä kohderyhminä ja keskeisinä sidosryhminä ovat maaseudulla toimivat kylä- ja paikallisyhdistykset, yritykset, kunnat, työvoimahallinto, maakuntaliitot, TE-keskukset sekä toimintaryhmät. Kansalaisjärjestöistä Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliitto ovat välittäjäorganisaatiohankkeen keskeiset sidosryhmät ja yhteistyötahot, jotka osallistuvat myös hankkeen toteuttamiseen. Hankkeen toiminta kohdistuu ja vaikuttaa välillisesti lähes kaikkiin maaseudun asukkaisiin, paikallisiin vapaa-ajan asukkaisiin sekä mökkiläisiin. 4. Toimenpiteet ja välittäjäorganisaation tehtävät Suomen Kylätoiminta ry vastaa hankkeen välittäjäorganisaatiotoiminnasta kokonaisuutena. Välittäjäorganisaatio Suomen Kylätoiminta ry järjestää osahankehakuja ja vuosina 2006 ja 2007 osahankkeen toimijoille koulutusta, vastaa tiedotussuunnitelman laatimisesta ja toteuttamisesta sekä esitemateriaalintuotannosta, hoitaa hankkeen koordinoinnin, vastaa raportoinnista, osahankkeiden väliraporttien kokoamisesta sekä koostetun maksatushakemuksen laatimisesta. Välittäjäorganisaatio laatii viestintäsuunnitelman ajalle , jossa käsitellään hankkeen ulkoista ja sisäistä viestintää sekä määritellään tiedotukselliset tavoitteet. Viestintäsuunnitelma tarkistetaan ja sen toteutuminen arvioidaan vuosittain. Hankkeen aikana tuotetaan kylien monipuolisen toiminta- ja palvelukeskuksen toteuttamismalli, jota hyödynnetään monipalvelupistetoiminnan levittämisessä. Kyseessä on kokeilu, jonka avulla perustetaan kyliin pilottimaisesti monipalvelupisteitä. Nämä monipuoliset toiminta- ja palvelukeskukset ovat merkittävä väline, jolla voidaan tehokkaasti poistaa sekä palvelujen että työpaikkojen yhtäaikaisesta puutteesta aiheutuvia kohtaanto-ongelmia maaseudulla. Välittäjäorganisaatiotoiminta voi lisäksi sisältää kansalaisjärjestön tai paikallisyhdistyksen järjestämää, monipalvelupisteen yhteydessä tapahtuvaa, pienryhmätoimintaa tai koulutusta, jonka tavoitteena on osallistujien työelämäkynnysten alentaminen ja työttömien työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa painotetaan pitkäjänteistä työskentelytapaa ja toimintaa. Tämä korostuu erityisesti osahankkeiden työttömille ja vajaatyöllistyville henkilöille järjestettävään koulutukseen liittyen. Näin pystytään parhaiten ennaltaehkäisemään ns. tyhjää osallistumista. Koulutuksen ja materiaalintuotannon toteuttamisessa välittäjäorganisaatio Suomen Kylätoiminta ry toimii kiinteässä yhteistyössä muiden yhteistyötahojen kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n sekä Maaseudun Sivistysliiton sekä osahankkeiden kanssa. Suomen Kylätoiminta ry:lla on kuitenkin hankkeessa sekä siihen liittyvässä koulutuksessa ja tiedotuksessa päävastuu. Osahankkeille järjestettävässä koulutuksessa kiinnitetään huomiota: - kylien monipalvelupistemallin paikalliseen organisointiin ja soveltamiseen - yhteistyöhön paikallisten asukkaiden, vapaa-ajan asukkaiden sekä sidosryhmien kanssa 5

6 - yhdistysten työllistämisosaamiseen (mm. työnantajavelvoitteiden hoitaminen työn tilaajan puolesta) - paikallisten palvelutarpeiden kokoamiseen yhteen - maaseudun työttömien ja vajaatyöllistettyjen, ennen muuta naisten, muodostamien ryhmien kokoamiseen kylien monipalveluiden tuottamiseksi - eri palveluiden ja toisaalta sirpaleisten työtehtävien yhdistämiseen isommiksi kokonaisuuksiksi - osaamisen tason nostamiseen tiedottamisessa ja markkinoinnissa. Välittäjäorganisaatiohankkeesta tiedotetaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa muun muassa paikallisille kyläyhdistyksille, kotiseutuyhdistyksille, nuorisoseuroille ja muille paikallisille toimijoille. Osahankkeiden toteuttamisen tueksi laaditaan kirjallinen ohjeistus siitä, mitä osahankkeen tulee pitää sisällään. Osahankkeiden toteuttajat laativat osahankesuunnitelmat talousarvioineen, ja hankkeen ohjausryhmä valitsee 3-alueella toteutettavat osahankkeet, arviolta 10 kpl. Osahankkeiden toteuttajiksi valittavat paikallisyhdistykset käynnistävät osahankkeensa vuoden 2006 jälkipuoliskolla ja jatkavat pääsääntöisesti vuoden 2007 marraskuuhun saakka. Paikallisyhdistysten käynnistämät monipalvelukeskukset kokoavat yhteen ja sovittavat kohtaamaan toisiinsa paikalliset palvelutarpeet sekä toisaalta työllisyyden tarpeet. Pyrkimyksenä on, että monipalvelupisteen toiminnassa mahdollisimman moni yhdistys ottaisi vastuuta erilaisten työtehtävien yhteen kokoamisesta sekä osahankkeen kautta työllistyvien henkilöiden työnantajavelvoitteiden hoitamisesta. Tämä madaltaisi työtä vailla olevan henkilön ja myös palvelua tarvitsevan henkilön tai tahon työllistymis- ja työllistämiskynnystä. Myöhemmin ko. toiminnassa olevat ja sitä kautta koko- tai osa-aikaisesti työllistyvät henkilöt voisivat perustaa paikallisia monipalveluyrityksiä, joille työnantajana toimimisen vastuu vähitellen siirtyisi paikallisyhdistyksiltä. 5. Välittäjäorganisaation vastuut ja velvollisuudet Välittäjäorganisaatiota velvoittavat EU-säädökset, kansallinen lainsäädäntö sekä hallintoja maksuviranomaisen antamat ehdot ja ohjeet. Välittäjäorganisaation rooli toimeenpanossa merkitsee vastuuta pienten toimijoiden toiminnan ohjauksesta ja hallinnon sujuvuudesta. Välittäjäorganisaatiota hallinnoivan tahon Suomen Kylätoiminta ry:n keskeisiä vastuualueita ovat: - toiminnan säädöstenmukaisuudesta, toiminnan etenemisestä sekä kustannusten todentamisesta vastaaminen kaikilta osin (myös osahankkeiden osalta) suunnitelmien mukaisesti - taloushallinnon järjestäminen: avustusten välittäminen osahankkeille, maksatushakemusten kokoaminen, kustannustoteuman seuranta - vakiomuotoisen kirjanpidon pitäminen, josta projektin tulot ja menot voidaan selvästi erottaa - osahankkeiden toteuttaman toiminnan seuranta ja tietojen kerääminen - varsinaisen välittäjäorganisaatiotoiminnan sekä myös ulkopuolisten heijastusvaikutusten seuraaminen ja raportointi - viranomaisten raportointitarpeisiin vastaaminen - toimiminen tuki- ja koulutusorganisaationa pienille toimijoille sekä hallinto-, seuranta- ja asiantuntijapalveluiden tarjoaminen näille toimijoille sujuvan 6

7 hallinnon varmistamiseksi (esim. palvelujen säädöstenmukaisuuden varmistaminen sekä seurantatietojen keräämisen ohjeistaminen) - hankkeesta tiedottaminen. Välittäjäorganisaatio vastaa myös siitä, että hanke noudattaa julkisista hankinnoista annettua lainsäädäntöä kaikissa tavara- ja palveluhankinnoissa silloin, kun se saa hankinnan tekemiseen julkista tukea yli 50 % hankinnan arvosta. Useista erilaisista kokonaisuuksista muodostuvissa hankkeissa hankkeen toteuttaja vastaa hankintasäädösten noudattamisesta ostaessaan projektin asiakkaille tarkoitettuja palveluja. 6. Osahankkeiden toteuttajat ja tehtävät Keskeistä välittäjäorganisaatiohankkeen toteutuksessa on se, että osahankkeet ovat pieniä toimijoita, joille voidaan välittää EU:n ja valtion rahoitusta. Osahankkeiden toteuttajia voivat olla juridiset, oikeustoimikelpoiset ja rekisteröidyt yhdistykset tai kansalaisjärjestöt, joilla on riittävät valmiudet ja aikaisempaa kokemusta vastaavien tehtävien toteuttamisesta. Yritykset eivät voi olla osahankkeita eivätkä siten valtionavustuksen saajina. Osahankkeiden toteuttajat eli pienet toimijat valitaan tavoite 3 -alueelta, jonka toteuttamisalue kattaa Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kaakkois-Suomen, Etelä-Karjalan, Hämeen, Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan maakunnat sekä osittain Keski-Suomen, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Osahankkeen toteuttajia voivat olla esimerkiksi Suomen Kylätoiminta ry:n, Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n tai Maaseudun Sivistysliiton alue- ja paikallistasolla toimivat yhdistykset, jotka toimivat tavoite 3-alueella. Koko Suomessa näitä yhdistyksiä on yhteensä yli 3500 kpl. Paikallisella tasolla toimivilla yhdistyksillä on valmiina hyvät verkostot ja kontaktit kylien asukkaisiin, erityisesti kylissä asuviin naisiin, ja toimintaa toteutetaan niissä maaseudun asukkaiden tarpeista lähtien eri yhteistyötahojen kanssa. Osahankkeiden käytännön tehtävät ovat: - löytää paikallisilla, omaehtoisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla uusia työmahdollisuuksia, ansiolähteitä ja elinkeinoja kylissä - löytää paikallisilla, omaehtoisilla ja innovatiivisilla ratkaisuilla uusia sekä tunnistaa jo olemassa olevia palvelutarpeita maaseudulla - yhdistää ja selkeyttää sellaisia tehtäviä, jotka jäävät tällä hetkellä vapaaehtoistoiminnan, julkisten palvelujen sekä yritystoiminnan välimaastoon (esim. ympäristönhoito, hoivatyö, kulttuuripalvelut, kotipalvelu, kylätalkkaritoiminta, loma-asukkaiden tarvitsemat palvelut, tietotekniikkapalvelut) - koota sirpaleiset työt yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi vastaamaan paikallisia palvelutarpeita - perustaa kylien monipalvelupiste, joka toimii työnvälittäjänä ja antaa ohjausta, neuvoa sekä tukea työnantajavelvoitteiden hoitamisessa kylätasolla - toteuttaa hankkeessa paikallista kumppanuutta keskeisten yhteistyötahojen kanssa, joita ovat muun muassa työhallinto eli alueen työvoimatoimisto, kunta, yritykset, paikallinen toimintaryhmä jne. Osahankkeen keskeisten yhteistyötahojen edustajat kuuluvat myös osahankkeen aluetiimiin, joka toimii paikallisena ohjaus- ja tukiryhmänä hankkeelle. Jokaisella osahankkeella 7

8 on oma aluetiiminsä. Tähän kuuluvat osahankkeen hankekoordinaattori sekä yhteistyökumppaneiden edustajat, yhteensä noin 3-5 henkilöä. Aluetiimi kokoontuu noin 2-5 krt/vuodessa. Kokoonkutsuja ja esityslistan valmistelija on osahankkeen vetäjä eli hankekoordinaattori. 7. Osahankkeiden valintakriteerit ja hankehaun järjestäminen Valintakriteereitä ovat muun muassa osahankkeen toimintasuunnitelman toteuttamiskelpoisuus, paikallisyhdistyksen valmiudet ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta, paikallisten palvelutarpeiden olemassaolo, asukkaiden työllisyystilanne, sitoumus kuntarahan saamisesta ja sitoumus omarahoitusosuudesta, joka voi olla kokonaan myös talkootyötä ja luontaissuorituksia. Hakuilmoituksessa kuvataan osahankkeiden valintamenettely sekä määritellään osahankkeiden valintakriteerit, jotka ovat seuraavat: - toteuttaja on juridinen ja oikeustoimikelpoinen rekisteröity yhdistys tai kansalaisjärjestö, jolla on riittävät valmiudet ja aikaisempaa kokemusta vastaavien hankkeiden toteuttamisesta - toimintasuunnitelman tulee olla Euroopan sosiaalirahaston osarahoittaman tavoite 3 -ohjelman ja välittäjäorganisaatiotoiminnan mukainen sekä toteuttamiskelpoinen - osahankkeen toteuttaja on tavoite 3 -alueella toimiva, pieni toimija, joille välittäjäorganisaationa toimiva Suomen Kylätoiminta ry voi välittää EU:n ja valtion rahoitusta. - yritykset eivät voi olla osahankkeita eivätkä siten valtionavustuksen saajina, mutta osahanke voi hyödyntää yritysyhteyksiä esimerkiksi kohderyhmän tavoittamisessa - rahoitettavien hankkeiden tulee olla luonteeltaan uudistavia, paikallista ja alueellista kehittämistoimintaa tukevia ja kylien työllisyyttä edistäviä - osahankkeen kohderyhmänä tulee ensisijaisesti olla kylissä asuvat työttömät tai vajaatyöllistetyt naiset, mutta osahanke voi ulottua koskemaan myös muita työmarkkinoiden ulkopuolella olevia tai työssäkäyviä henkilöitä sekä miehiä - jokaisessa osahankkeessa kuntien rahoituksen minimiosuuden tulee olla 1500 euroa (ks. Ar. Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin: kuntien rahoitus yhteensä euroa) - osahankkeelta edellytetään kylien kehittämistyön asiantuntemusta, kylätason palvelutarpeiden ja työllisyystilanteen asiantuntemusta sekä perehtyneisyyttä ja mielellään myös aikaisempaa kokemusta työttömien työllistämisestä avoimille työmarkkinoille - osahankkeelta edellytetään kykyä perustaa kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus ts. monipalvelupiste - osahankkeelta edellytetään kykyä pitkäjänteiseen, tulokselliseen työskentelyyn - osahankkeen tulee osallistua hankkeen toteuttamiseen ja toimintaan myös omalla panostuksella, joka voi sisältää esimerkiksi luontoissuorituksia tai talkootyötä Osahankkeiden hakumenettely toteutetaan vuonna 2006 kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen hakumenettely toteutetaan näillä näkymin ajalla ja toinen hakumenettely ajalla Hakuilmoitukset julkaistaan viimeistään perjantaina toiminta-alueen eli tavoite 3-alueen kohderyhmät tavoittavissa tiedotusvälineissä kuten uutiskirjeissä, yhdistysten sähköpostijakelulistoilla sekä internet-sivuilla. Lisäksi asiasta pyritään tiedottamaan sanomalehdissä mm. Maaseudun Tulevaisuudessa. Ky- 8

9 seessä on julkinen ja kaikille avoin haku. Rahoituksen hakemiseen liittyviä ohjeita ja lomakkeita saa Suomen Kylätoiminta ry:n nettisivuilta (http://www.maaseutuplus.fi). Välitettävän avustuksen minimi- tai maksimimäärää ei ole etukäteen rajattu vaan ohjausryhmä valitessaan osahankkeita tekee tästä esityksen, jonka TE-keskus rahoittajana hyväksyy. Ohjausryhmä valitessaan osahankkeita voi myös esittää jaettavaksi pienempää määrää kuin mitä hakija esittää, mikäli tämä on perusteltua. Kaikkien saapuneiden osahankehakemusten perusteella projektihenkilöstö tekee vertailun, jossa hakemuksia verrataan toisiinsa valintakriteereiden mukaisesti. Ohjausryhmä perehtyy osahankehakemuksiin ja hakemusvertailuun tehden toukokuussa 2006 näiden asiakirjojen pohjalta valintaesityksen Varsinais-Suomen TE-keskukselle em. valintakriteerien mukaisesti siten, että osahankkeiden toimintasuunnitelmat noudattavat tavoite 3 -ohjelmassa välittäjäorganisaatiotoiminnalle asetettuja tavoitteita ja tuottavat käytännön innovaatioita monipalvelupistemallin toteuttamiseksi kumppanuusperiaatteella. Hankkeiden valinnassa korostetaan niiden valmiusastetta ja toteutettavuutta sekä kykyä perustaa kylään monipuolinen toiminta- ja palvelukeskus. Varsinais-Suomen TE-keskus pyytää ohjausryhmän antaman valintaesityksen perusteella lausuntoja niiltä TE-keskuksilta, joiden alueella osahankkeet olisi tarkoitus toteuttaa (tarvearviointi). Lopullisen päätöksen välittäjäorganisaatiohankkeen osahankkeiden valinnasta tekee Varsinais-Suomen TE-keskus. Mikäli ensimmäisessä haussa saadaan runsaasti kaikki määrälliset ja laadulliset valintakriteerit täyttäviä hakemuksia, joiden perusteella kymmenen osahankkeen valinta on perusteltua toteuttaa, voidaan toinen hakumenettely jättää toteuttamatta. Tästä tekee päätöksen välittäjäorganisaatiohankkeen ohjausryhmä ensimmäisen hakumenettelyn perusteella. Ohjausryhmän ensimmäinen osahankkeiden valintakokous järjestetään toukokuussa 2006 ja toinen valintakokous tarvittaessa lokakuussa Hankkeen tulokset Hankkeen tuloksena syntyy noin 10 paikallista monipalvelupistettä ja arviolta noin koko- tai osa-aikaista työpaikkaa maaseudun palveluiden tuottamisessa. Hanke luo maaseudulla asuville asukkaille ja erityisesti naisille uusia työllistymismahdollisuuksia. Uusia työpaikkoja syntyy monialaisissa tehtävissä myös osuustoiminnan ja palveluyrittäjyyden laajenemisen kautta. Myös tieto-taito kylien monipalvelupisteiden organisoimisesta, maaseudun naisten työllistämisestä, työnantajavelvoitteiden hoitamisesta ja paikallisten lähipalveluiden kokoamisesta yhteen suuremmiksi kokonaisuuksiksi karttuu hankkeessa tavalla, joka on arvokasta kunta- ja palveluverkon odotettavissa olevan harventumisen oloissa. Hankkeen tuottamien monipuolisten toiminta- ja palvelukeskusten kautta löytyy toimivia ratkaisumalleja lähipalveluiden tuottamiseksi niitä tarvitseville. Samalla hankkeen määrällisenä tuloksena syntyy uusia työpaikkoja maaseudun vajaatyöllistetyille ja työttömille. 9. Taloushallinto Hankkeen taloushallinnosta vastaa Suomen Kylätoiminta ry, käytännössä projektipäällikkö ja projektisihteeri. Auktorisoitu Tilitoimisto Wahlsten Oy vastaa Suomen Kylätoiminta ry:n tilitoimistopalveluista. Hankkeiden väliaikaisrahoitusjärjestelmä Osuuspankkikeskuksen 9

10 kanssa mahdollistaa ennakkorahoituksen, mikä mahdollisesti helpottaa hankkeen toteuttamista. Suomen Kylätoiminta ry hallinnoi hanketta ja vastaa taloushallinnosta tarkistaen osahankkeiden pääkirjat, menot ja laskut siten, että ne ovat kaikilta osin tukikelpoisia ja hankkeessa hyväksyttäviä kustannuksia. Suomen Kylätoiminta ry käsittelee osahankkeiden maksatushakemukset, maksaa niiden perusteella ensin osahankkeille ja toimittaa sitten yhden kootun maksatushakemuksen liitteineen Varsinais-Suomen TE-keskukselle. Osahankkeiden maksatushakemukset liitteineen pyydetään ja käsitellään noin 3 kk välein. Osahankkeet vastaavat kustannusten asiatarkastuksesta keräten menoista aiheutuvat laskut ja kuitit. Osahankkeet toimittavat tositteet hankkeista aiheutuvista kustannuksista Suomen Kylätoiminta ry:lle numerotarkastusta ja hyväksyntää varten. Osahankkeet tekevät myös tarkennetut budjetit ja talouslaskelmat, jotka liitetään varsinaiseen osahankesuunnitelmaan sekä välittäjäorganisaation kanssa tehtävään sopimukseen. 10. Yhteydet muihin projekteihin Maaseudun kehittämishankkeet ovat tyypillisesti sellaisia, että hankkeiden kehittelyyn ja toteuttamiseen on syytä vetää mukaan hyvin erityyppisiä sidosryhmiä hallinnon edustajista varsinaisten kohderyhmien edustajiin; yhteistyö toisten projektien kanssa on ehdoton edellytys hankkeen onnistumisen kannalta. Toisaalta on muistettava, että mitä useampia sidosryhmiä tai yhteistyötahoja on, sitä tärkeämpää on niiden roolin määrittely. On myös tärkeää kerätä kokemuksia vastaavasta toiminnasta niiltä sidosryhmiltä, jotka ovat sitä aikaisemmin tehneet. Maaseudun sirpaleisten töiden yhteen kokoamisesta ja vastaavasta toiminnasta on olemassa useita, vakuuttavia esimerkkejä sekä dokumentoituja kokemuksia kuten Suomen Kylätoiminta ry:n aiemmin toteuttama ja hallinnoima Kylätalous-hanke ja 4H-yhdistysten koordinoima nuorten työllistämistoiminta. Tätä osaamista ja aikaisempia kokemuksia hyödynnetään TOIMI-välittäjäorganisaatiohankkeen käynnistämisessä, koulutuksessa sekä osahankkeiden tavoitteellisessa ohjauksessa paikallistasolla. Hankkeen projektipäällikkö koordinoi yhteistyötä ja solmii yhteyksiä myös muihin hankkeisiin ja projekteihin, jotka liittyvät läheisesti kylien monipalvelupisteiden kehittämiseen tai välittäjäorganisaatiotoimintaan maaseudulla. Esimerkiksi KYLLIKKI Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hankkeen tavoitteena on auttaa kyliä kehittämään lähipalvelujaan, vahvistamaan kyläkoulujen toimintaa ja luomaan kylille monipalvelukeskuksia. KYLLIKKI - Kyläkouluista monipalvelukeskuksia -hanketta hallinnoi Lahden Tiede- ja yrityspuisto Oy ajalla ja sitä toteutetaan yhteistyössä Päijät-Hämeen kylät ry:n kanssa. ESR:n osarahoittamista ja työllisyyttä edistävistä projekteista keskeisimpiä ovat Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiveri ry:n ja Keski-Suomen Yhteisöjen Tuen (KYT) keväällä 2006 käynnistämät välittäjäorganisaatiohankkeet. Näiden tahojen kanssa tehdään hankkeen aikana tiivistä yhteistyötä. Yhteyksien luominen muihin hankkeisiin onnistunee hyvin, koska tiiviit yhteistyöverkostot toimintaryhmien, maakunnallisten kylien yhteenliittymien ja kyläyhdistysten kanssa ovat jo olemassa. Suomen Kylätoiminta ry on tehnyt esimerkiksi tiivistä yhteistyötä jo usean vuoden ajan Päijät-Hämeen Kylät ry:n kanssa, joka on myös Suomen Kylätoiminta ry:n jäsen. Päijät-Hämeen Kylät ry oli mukana Suomen Kylätoiminta ry:n EQUAL-rahoitteisessa Kylätaloushankkeessa vuosina sekä osakumppaneina Suomen Kylätoiminta ry:n 10

11 hallinnoimassa Kylien elinolot paremmiksi yhteisvoimin hankkeessa ajalla , joka sai rahoituksen ylimaakunnallisesta ALMA-ohjelmasta. Hankkeiden välisen yhteistyön luomisessa on näin ollen kyse yhteistyön tiivistämisestä ja uusien toimintamallien kuten monipalvelupisteiden kehittämisestä yhteisvoimin. Keskeistä on avoin vuorovaikutuksellisuus, oppimisprosessien jakaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen. Opintokäynnit ja vastavuoroiset vierailut em. hankkeissa, ajankohtaisista asioista tiedottaminen sekä kokemusten vaihto tarjoavat mahdollisuuden tiivistää hanketoimijoiden välistä yhteistyötä. 11. Organisaatio ja johtaminen Projektityöhön sisältyy sekä ohjausta että toteutusta. Samalla tavoin hankkeen hallinta voidaan jakaa ohjausprosessiin ja toteutusprosessiin, joista jälkimmäisellä tarkoitetaan kaikkea sitä toimintaa, joka tähtää suoranaisesti hankkeen lopputuloksen aikaansaamiseen. Toteutustyötä on kuitenkin ohjattava, jotta tulos vastaisi asetettuja vaatimuksia. Välittäjäorganisaatiohankkeelle perustetaan ohjausryhmä, johon kuuluvat työministeriön ja TE-keskuksen edustajat ESR-rahoituksen asiantuntijoina, välittäjäorganisaationa toimivan järjestön eli Suomen Kylätoiminta ry:n edustajat, keskeisten yhteistyötahojen kuten Suomen Kotiseutuliitto ry:n, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry:n ja Maaseudun Sivistysliiton edustajat sekä kaksi myöhemmin nimettävää osahankkeen edustajaa. Puheenjohtajana toimii projektia hallinnoivan tahon ulkopuolinen edustaja eli maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän pääsihteeri. Sihteerinä toimii hankkeen projektipäällikkö. Ohjausprosessin avulla pyritään saavuttamaan lopputulos mahdollisimman tehokkaasti samalla, kun laatu pidetään tavoitteiden mukaisena. Ohjausryhmä kokoontuu noin 3-4 kertaa vuodessa tarpeen mukaan. Ohjausryhmä määrittää hankkeen ajalliset, tekniset ja kustannukselliset tavoitteet. Se seuraa sekä arvioi suunnitelman toteutumista. Päätösvalta hankkeesta on toteuttajalla ja rahoittajalla, mutta ohjausryhmä käsittelee keskeiset päätökset sekä antaa asiantuntemustaan sekä suosituksia. Ohjausryhmä voi myös esittää hankkeen lopettamista tai muutoksia sen toimintaan. Hankkeen toteuttaja vastaa muutoshakemusten tekemisestä ja muista käytännön toimenpiteistä. Rahoittajan näkökulmasta ohjausryhmän tarkoitus on kahtalainen: yhtäältä avustaa rahoittajaa hankkeen projektisuunnitelman mukaisen toteutumisen seurannassa, toisaalta koota projektin toteuttajan tueksi toiminnan kannalta relevanttien tahojen asiantuntemus, jota voidaan hyödyntää hankkeen arvioinnissa. Ohjausryhmä voi kokouksissaan päättää omalta osaltaan hyväksyä esimerkiksi raportit ja maksatushakemukset, mutta ohjausryhmän päätökset eivät juridisesti sido rahoittavaa viranomaista tai projektin vastuullista toteuttajatahoa. Ohjausryhmän kokoonpano: puheenjohtaja professori, pääsihteeri Eero Uusitalo, maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä sihteeri hankkeen projektipäällikkö, Suomen Kylätoiminta ry ylitarkastaja Riikka-Maria Turkia, työministeriö yksikönpäällikkö Tuula Purmonen, Varsinais-Suomen TE-keskus (varajäsen ESR-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen TE-keskus) ohjelma-asiamies Tuomas Perheentupa, Suomen Kylätoiminta ry hankkeen projektisihteeri, Suomen Kylätoiminta ry 11

12 puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Suomen Kotiseutuliitto ry pääsihteeri Tuija Sivonen, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry toiminnanjohtaja Paula Yliselä, Maaseudun Sivistysliitto kahden osahankkeen edustajat (nimetään myöhemmin) Projektiorganisaationa ja toteuttajaorganisaationa TOIMI-välittäjäorganisaatiohankkeessa toimii Suomen Kylätoiminta ry, joka edistää valtakunnallisesti kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä. SYTY toimii maaseudun kehittämistä edistävien järjestöjen ja kylien valtakunnallisena yhteistyöelimenä. Suomen Kotiseutuliitto ry, Suomen Nuorisoseurojen liitto ry sekä Maaseudun Sivistysliitto ovat keskeiset yhteistyötahot, jotka osallistuvat hankkeen toteuttamiseen. Suomen Kotiseutuliitto on kotiseututyön valtakunnallinen keskusjärjestö kansallisen kulttuurin edistämiseksi. Liiton jäsenistön muodostavat paikalliset kotiseutuyhdistykset, joiden piirissä Suomessa toimii lähes henkilöä. Suomen Nuorisoseurojen Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, kulttuurista nuorisotyötä tekevä perhejärjestö, jonka jäsenmäärä on henkilöä. Maaseudun Sivistysliiton tavoitteena on aikuiskasvatuksen ja kulttuuritoiminnan keinoin edistää tasa-arvon, ihmisyyden ja maaseutukulttuurin päämäärien toteutumista. 12. Seuranta ja arviointi Hankkeeseen luodaan seuranta- ja arviointijärjestelmä, jonka avulla voidaan arvioida hankkeen etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista sekä niiden kestävyyttä. Hyvällä seurannalla hankkeesta saadaan oppiva prosessi ja sen perusteella voidaan muokata yksityiskohtaisia työsuunnitelmia. Pitkäaikaisissa hankkeissa kuten välittäjäorganisaatiohankkeessa tehdään jo hankkeen aikana systemaattinen väliarviointi. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa analyyttistä tietoa hankkeen jatkon suunnittelulle. Välittäjäorganisaatiohankkeen toteuttamista arvioidaan puolen vuoden välein sekä koko hankkeen että osahankkeiden tasolla. Arviointi toteutetaan sekä määrällisten arviointimenetelmien (indikaattoritietojen kerääminen, seurantalomakkeet) että laadullisten arviointimenetelmien avulla, koska kaavakkeiden pohjalta tehtävä arviointi ei takaa vielä hyvää laadullista oppimisprosessia. Hankkeen kuluessa tehdään vuosittain myös hankkeen viestintäsuunnitelman väliarviointi. Hankkeen aikana toteutettu väliarviointi saattaa myös johtaa hankkeen alkuperäisten tavoitteiden ja toimintamallin muuttamiseen. Arvioinnissa panostetaan osallistuvuuteen, jotta kohderyhmältä ja muilta sidosryhmiltä saadaan kattavasti ja avoimesti palautetta. Hankkeen lopussa tehdään loppuarviointi, jossa arvioidaan hankkeen tavoitteiden toteutumista ja hankkeella aikaansaatuja vaikutuksia. Arvioinnin tavoitteena on tuottaa analyyttistä tietoa hankkeen toteutumisesta sekä tietoa yleisempään alan oppimisprosessiin. Arvioinnissa tarkastellaan sekä niitä vaikutuksia, joihin hankkeella on pyritty että tahattomia vaikutuksia. Koska hankkeessa ei ole mahdollista teettää ulkopuolista arviointia muun muassa sen kalleuden vuoksi, tehdään tarkastelu osallistuvana itsearviointina. Tämä edellyttää avointa ja itsekriittistä asennetta sekä rohkeutta tunnustaa mahdolliset virheet ja ongelmat. 12

13 13. Hankkeen tulosten ja hyvien käytäntöjen levittäminen Hankkeen kautta syntyviä tuloksia ja hyviä käytäntöjä levitetään Suomen Kylätoiminta ry:n julkaisemassa Maaseutu Plus -lehdessä sekä Internet-sivuilla. Hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä esitellään osahankkeiden, hankkeen sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen kotisivuilla. Lisäksi kokemuksia hyödynnetään hankkeessa mukana olevien yhdistysten ja järjestöjen jäsenyhteisöilleen tarjoamassa koulutuksessa. Hankkeessa saatuja tuloksia ja kokemuksia levitetään myös 58 paikalliselle toimintaryhmälle, joiden toiminta-alue kattaa koko Suomen. Hankkeen aikana tuotetaan monipalvelupisteiden perustamisen ja toteuttamisen verkkoopas, joka on tärkeä väline sirpaleisen työn yhteen kokoamisessa sekä omavaraisen monipalvelupistetoiminnan levittämisessä. Hankkeessa toteutetut osahankkeet kootaan ja esitellään kyseisessä oppaassa yksityiskohtaisten esimerkkien avulla. Näitä osahankkeiden esittelemiä tuloksia hyödynnetään hankkeen arvioinnissa sekä hyvien käytäntöjen levittämisessä. 14. Aikataulu Hankkeen esivalmistelut ja suunnittelu tammi-helmikuu kokous klo Varsinais-Suomen TE-keskuksessa (läsnä Riikka-Maria Turkia/työministeriö, Tuula Purmonen/Varsinais-Suomen TE-keskus, Mika Villa/Varsinais-Suomen TE-keskus, Pietari Jääskeläinen/Suomen Kylätoiminta ry, Tuomas Perheentupa/Suomen Kylätoiminta ry, Raija Tuppurainen/Suomen Kylätoiminta ry, Pirja Peltomäki/Suomen Kylätoiminta ry) - hankesuunnitelma tarkennetaan ja lähetetään sähköpostilla työministeriön ja Varsinais-Suomen TE-keskuksen edustajille - kokous klo (Varsinais-Suomen TE-keskus, SYTY ry) - projektihakemus (ESRA) ja toimintasuunnitelma tarkennetaan lopulliseen muotoonsa - työministeriö ja SYTY ry tekevät sopimuksen - projektihakemus lähetetään Varsinais-Suomen TE-keskukselle, joka sopimuksen astuttua voimaan tekee projekti- ja rahoituspäätöksen - osahankehaun ja valintakriteerien valmistelu - projektipäällikön ja projektisuunnittelijan haku ja nimeäminen. Varsinainen hanke toteutetaan ajalla Aikataulu on seuraava: A. Maalis-huhtikuu järjestetään hankkeen aloitukseen liittyvä tiedotustilaisuus - SYTY ry nimeää hankkeelle ohjausryhmän. Ensimmäinen kokous pidetään maaliskuussa ja ohjausryhmä vahvistaa osahankkeiden valintakriteerit - osahankehaku järjestetään ajalla B. Touko-kesäkuu projektihenkilöstö tekee saapuneiden osahankehakemusten vertailun valintakriteereiden mukaisesti - ohjausryhmä tekee toukokuussa 2006 osahankkeiden valintaesityksen Varsinais- Suomen TE-keskukselle 13

14 - Varsinais-Suomen TE-keskus pyytää ohjausryhmän antaman valintaesityksen perusteella lausuntoja niiltä TE-keskuksilta, joiden alueella osahankkeet olisi tarkoitus toteuttaa (tarvearviointi) ja tekee lopullisen päätöksen - kaikille hankehakuun osallistuneille tiedotetaan päätöksestä C. Heinä-elokuu osahankkeet aloittavat toimintansa omien hankesuunnitelmiensa mukaisesti ja nimeävät aluetiiminsä - tehdään hankkeen väliarviointi ajalta seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - SYTY ry järjestää osahankkeille ensimmäisen koulutustilaisuuden D. Syys-lokakuu mikäli ensimmäisessä hakumenettelyssä ei saatu riittävän hyviä hakemuksia, järjestetään toinen osahankehaku ajalla osahankkeet järjestävät koulutustilaisuuden toimijoille E. Marras-joulukuu SYTY järjestää osahankkeille toisen koulutustilaisuuden - ensimmäinen hankearviointi suoritetaan ja puolivuotisraportit sekä indikaattoritiedot kerätään ajalta F. Tammi- marraskuu ohjausryhmä kokoontuu 2 4 kertaa vuonna tehdään hankkeen väliarviointi ajalta seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - jatketaan hankkeen toteutusta - järjestetään koulutustilaisuudet osahankkeille (2 kpl) - tiedotetaan eri kohderyhmiä hankkeen kulusta ja etenemisestä esim. messuilla ja erilaisissa tilaisuuksissa - ohjataan osahankkeiden toimintaa neuvonnalla, ohjeistuksella ym. - seurantalomake viedään ESRA:an mennessä - osahankkeiden tulee päättyä mennessä - päätösseminaari järjestetään marraskuussa 2007 G. Marras- joulukuu loppuraportointi, loppuarviointi, loppumaksatushakemus - tuloksista tiedottaminen - hankkeen päättäminen - jatkotoimista sopiminen 14

15 LIITE 1. HANKKEEN TYÖNTEKIJÖIDEN TOIMENKUVAUKSET Projektipäällikkö Projektisihteeri ja projektipäällikkö toimivat hankkeessa yhdensuuntaisesti, tuloksellisesti ja hankesuunnitelman mukaisesti. Projektipäällikkö vastaa hankkeesta ja sen taloushallinnosta, hankkeen edellyttämistä toimenpiteistä ja niiden seurannasta sekä raportoinnista. Projektipäällikön tehtäviin kuuluvat projektin aikataulujen ja kustannusarvioiden laadinta ja niiden seuranta sekä laadun valvontaan liittyvien menettelytapojen hallinta. Häneltä edellytetään johtamis- ja viestintätaitoja sekä vuorovaikutustilanteiden hallintaa. Projektipäällikön valitsee ja nimeää tehtäväänsä Suomen Kylätoiminta ry:n hallitus. Projektipäällikkö toimii ohjausryhmän sihteerinä. Projektipäällikön tehtävät: laatii hankkeen taloudelliset perustelut ja vaatimukset ja seuraa niiden toteutumista käynnistää ja suunnittelee hankkeen määrittelemällä sen muodon, suunnan ja perusmenetelmät käynnistää hankkeen ohjausryhmätyöskentelyn ja toimii ohjausryhmän sihteerinä käynnistää osahanketyöskentelyn ja ohjaa osahankkeiden toimintaa tekee yhteistyötä hankkeen välillisen ja välittömän kohderyhmän, tukijoiden ja muun johdon kanssa, joille projektin edistyminen osoitetaan päämäärien toteutumisella, tavoitteisiin pääsemisellä, ongelmien ratkaisemisella ja riskien lieventämisellä johtaa ihmisiä ja hallitsee erilaisia vuorovaikutustilanteita sekä viestintää päämäärien toteuttamiseksi, tavoitteisiin pääsemiseksi sekä projektin päättämiseksi aikataulun ja budjetin rajoissa kykenee hallitsemaan epävarmuutta, nopeaa muutosta, epäselvyyttä, yllätyksiä ja epävakaata ympäristöä kykenee käyttämään kattavaa ja virallista raportointitapaa johtaa hanketta omalla esimerkillään ja motivoi kaikkia osallistumaan, kunnes hankkeen tavoite on saavutettu johtaa hankkeen toimeenpanoa ja tehtävien antoa sekä valvoo työn etenemistä varustaa projektiryhmän tarvittavilla tiedoilla ja koulutuksella huolehtii hankkeen dokumentoinnista ja arkistoinnista laatii hankkeen loppuraportin ja päättää projektin vastaa hankkeen toteuttamisesta ja siihen liittyvästä informoinnista Suomen Kylätoiminta ry:n hallitukselle Projektisihteeri Projektisihteeri ja projektipäällikkö toimivat hankkeessa yhdensuuntaisesti, tuloksellisesti ja hankesuunnitelman mukaisesti. Projektisihteerin tehtäviin kuuluvat välittäjäorganisaatiohankkeen käytännön toteutus ja seuranta, hankkeiden valmistelu, päätöksentekoprosessien valmistelu ja läpivienti, hankkeiden ohjaus, tukeminen ja seuranta. Projektisihteeri toimii tiiviissä yhteistyössä Varsinais-Suomen TE-keskuksen ja Suomen Kylätoiminta ry:n kanssa vastaten erityisesti taloushallintoon liittyvistä kysymyksistä. Hän toimii ohjaavana, neuvovana ja tukea-antavana henkilönä suhteessa osahankkeisiin. Projektisihteeri osallistuu myös ohjausryhmän työskentelyyn. 15

16 Projektisihteeri huolehtii numerotarkastuksesta, maksatuksista, budjetin kirjanpidon seuraamisesta, raporttien tarkastuksista, maksatushakemusten lähettämisestä TEkeskukselle, seurantalomakkeisiin tarvittavien tietojen keräämisestä osahankkeilta, seurantalomakkeiden toimittamisesta, tietojen siirtämisestä ESRA-tietokantaan ja lähettämisestä viranomaisille. Projektisihteeri vastaa viranomaisten esittämiin lisäselvityspyyntöihin ja toimittaa pyynnöstä tarvittavat asiakirjat asianmukaisin allekirjoituksin varustettuna. 16

17 LIITE 2. HANKKEEN KUSTANNUS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA KUSTANNUSSUUNNITELMA Suomen Kylätoiminta ry TOIMI-välittäjäorganisaatiohanke rahoituspäätös Aineet ja tarvikkeet 500,00 250,00 250,00 2. Henkilöstökulut , , ,00 3. Matkakulut 15000, , ,00 4. Vuokrat 4200, , ,00 5. Palveluiden ostot 18150, , ,00 6. Tiedotus- ja markkinointi 2000, ,00 750,00 7. Vakuutukset 8. Poistot 9. Sisäiset kulut 10. Muut kulut , , ,00 Yhteensä , , ,00 Suomusjärvi Raija Tuppurainen taloussihteeri tied.raija2006/tavoite3/budjettiexell 17

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa Hankkeen virallinen nimi: Monialaisten yhteispalveluverkostojen luominen pitkäaikaistyöttömille Pohjois-Suomeen 1.12.2015-30.11.2017

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus

ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.

L-metodi. (suomalainen) versio 2.0. Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2. L-metodi (suomalainen) versio 2.0 Satakunnan ja Varsinais-Suomen toimintaryhmien hallitusten ja henkilöstön koulutus 8.2.2008 Kemiön Kasnäs Torsti Hyyryläinen HY-Ruralia, Rural Studies -verkosto Esityksen

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 18.6.2014 1 29.8.2014 Ohjelmakauden 2014 2020 käynnistyminen Valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien hankehaut

Lisätiedot

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi.

Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. 19.1.2010 HANKEHAKU Keski Suomen liitto avaa kohdennetun hankehaun Keski Suomen sosiaali ja terveydenhuollon tulevan palvelurakenteen suunnittelemiseksi. Rahoitushakemukset on jätettävä viimeistään 5.2.2010

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander

ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa. Henri Helander ESR-rahoitus OKM:n valtakunnallisten toimenpidekokonaisuuksien toteutuksessa Henri Helander 26.8.2014 1 27.8.2014 Rakennerahasto-ohjelman valtakunnallinen toiminta Tavoitteena erityinen lisäarvo sektoripolitiikoiden

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

14.2.2012. Laatua ammatilliseen koulutukseen pohjoisessa (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Toimintasuunnitelma 1 (5) LAMPPU-hankkeen tarkennettu toimintasuunnitelma Hankkeen nimi (koulutuksen järjestäjä) Koordinaattorin yhteystiedot (LAMPPU-hanke) Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke

Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Luonnonhoitohankkeiden toimintamalli ja hankehaku Työtä ja toimeentuloa luonnonhoitotöistä Siikainen 1.10.2015 Matti Seppälä Vaikuttavuutta METSO Luonnonhoitoon -hanke Oikeudellinen tausta KemeraLaki (34/2015)

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Yleishyödylliset investointihankkeet

Yleishyödylliset investointihankkeet Yleishyödylliset investointihankkeet Tiina Suutari, ryhmäpäällikkö Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 28.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 28.5.2015

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje)

TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Etelä-Suomen maakuntien EU-yksikkö Päijät-Hämeen liitto Päivitetty: 30.3.2009 (korvaa ohjeen 30.12.2008) TEEMAHANKKEEN SEURANTALOMAKKEET (Yleisohje) Teemahankkeen seurantatiedot (indikaattoritiedot) tallennetaan

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen > Ovet-valmennus Ovet-valmennusta omaishoitajille Omaishoitolan muutos 1.7.2016; valmennus kuntien tehtäväksi 1.1.2018 alkaen Ovet-valmennus

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016

Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi

Lisätiedot

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti ESR TL 3:n kehittämisohjelma: Osuvuutta ja kysyntälähtöisyyttä aikuisopiskeluun tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden valtakunnallisella kehittämisohjelmalla Projektipäällikkö

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Työllisyyden edistämisen ESR-hankkeen hakemisesta ja toteuttamisesta

Työllisyyden edistämisen ESR-hankkeen hakemisesta ja toteuttamisesta 1 SOPIMUS Työllisyyden edistämisen ESR-hankkeen hakemisesta ja toteuttamisesta 1. Sopijaosapuolet Hankkeen päätoteuttaia: Diakonia -ammattikorkeakoulu Oy PL 12 00551 Helsinki Y-tunnus: 0115776-3 Johtaja

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus

Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus Maaseudun kehittämisohjelman tilannekatsaus MYR 13.3.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Sivu 1 16.3.2015 Työryhmät MYR asettanut kaksi työryhmää maaseudun kehittämisohjelman tueksi: biotalouden

Lisätiedot

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus

SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus SOLID-hankkeiden neuvontatilaisuus Kristiina Mauriala, Iikka Saunamäki Helsinki, 5.2.2014 Neuvontatilaisuuden sisältö Rahastojen tilannekatsaus Rahoituspäätös ja muutokset Hankkeen hallinnointi Hankeraportointi

Lisätiedot

Hanke Salon keskusta-alueella Salo

Hanke Salon keskusta-alueella Salo PAIKAL - Paikallinen kehittäminen Turun ja Salon seuduilla Hanke Salon keskusta-alueella Salo 13.9.2016 Omaehtoisen, alhaalta ylöspäin suuntautuvan kansalaistoimijalähtöisen paikallisen kehittämistoiminnan

Lisätiedot

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 HIIDENVEDEN KUNNOSTUS 2012-2015 -HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1 JOHDANTO Kunnostushankkeen hankesuunnitelma päivitettiin vuosille 2013-2015 laaditun hoito- ja kunnostussuunnitelman pohjalta. Vuosina

Lisätiedot

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu

HYVINKÄÄN-RIIHIMÄEN TALOUSALUEEN KOHEESIO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA PÖYTÄKIRJA Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1. :t Liite Asiat Sivu Ohjausryhmä 4/2010 1 Kokousaika klo 13.00 15.30 Kokouspaikka Riihimäen kaupungintalo, kokoushuone 2 :t Liite Asiat Sivu 33 KOKOUKSEN AVAUS JA OSANOTTAJIEN TOTEAMINEN 3 34 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Suunnitelma Valtiovarainministeriö/Julkisen hallinnon ICT - toiminto/vaatimukset ja suositukset JHKA-sihteeristö 22.1.2014 Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurijaoston työsuunnitelma 2014 Julkisen hallinnon

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)

Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa

korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE korkeakoulut ja yhteisöt Keski-Suomessa KYTKE lyhyesti Toteuttamisaika: 1.8.2015-30.6.2017 Päätavoite: korkeakouluopiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen yhdistysyhteistyöllä Muita tavoitteita:

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi

Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Suomen ohjauspolitiikan ja valtakunnallisen ELO-ryhmän linjaukset ja alueellinen koordinointi Salmian TNO-asiantuntijoiden koulutus 17-18.3.2014 Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TOIMINTASUUNNITELMA 2012 1. Toiminnan tarkoitus Linnaseutu ry:n tarkoituksena on maaseudun monimuotoinen kehittäminen edistämällä maaseudun paikallista aloitteellisuutta, maaseudun ja kaupungin välistä

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015

Kehittämishanke. Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Kehittämishanke Hankenumero:13911 Hakemuksen tila:avattu täydennettäväksi (TR) Vireilletulopvm:22.9.2015 Perustiedot Hankesuunnitelma Kustannus ja rahoitus Tavoitteet Allekirjoitus ja lähetys Hakija N

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Rahoitushakemuksen täyttöohje

Rahoitushakemuksen täyttöohje Rahoitushakemuksen täyttöohje 1 Hankkeen nimi Kannattaa pyrkiä lyhyeen ja ytimekkääseen nimeen. Tarvittaessa keksittävä hankkeelle lyhenne. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan Alla on lueteltu

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha

Rahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää Työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 23.12.2014 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli marraskuun

Lisätiedot