4/2006 vol. 35. Suomen Atomiteknillinen Seura 40 vuotta. Tässä numerossa. PÄÄKIRJOITUS: No johan on markkinat EDITORIAL: What a market...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4/2006 vol. 35. Suomen Atomiteknillinen Seura 40 vuotta. Tässä numerossa. PÄÄKIRJOITUS: No johan on markkinat... 3. EDITORIAL: What a market..."

Transkriptio

1 4/2006 vol. 35 Tässä numerossa PÄÄKIRJOITUS: No johan on markkinat... 3 Suomen Atomiteknillinen Seura 40 vuotta EDITORIAL: What a market... 4 Uutisia... 5 Pekka Jauho ydinasioista kuultuna... 6 ATS JAPANIN EKSKURSIO: ATS nousevan auringon maassa Vierailu Mitsubishi Heavy Industriesin Futamin konepajalla JAEA vipuaa Japania ydinvoimaosaamisen kärkeen Monju natriumjäähdytteinen nopea hyötyreaktori Tsurugassa Kashiwazaki-Kariwan ydinvoimalaitoksella seitsemän yksikköä Fugenin raskasvesilaitos käytöstä poistettavaa ydinteknologiaa ATS:n syysseminaari ja 40-vuotisjuhlat Uraania kaivoksista polttoaineeksi World Association of Nuclear Operators Diplomityöt KOLUMNI: Juhlavaa menoa Tapahtumakalenteri ja seuran uudet jäsenet... 35

2 JULKAISIJA / PUBLISHER Suomen Atomiteknillinen Seura Atomtekniska Sällskapet i Finland ry. ATS WWW ATS 4/2006, vol. 35 VUODEN 2006 TEEMAT 1/2007 Energiamarkkinat ja talous 2/2007 Ei-energiatuotannon ydintekniikka 3/2007 Suomen ydintekniikan historia 4/2007 Syysseminaari, ekskursio ILMOITUSHINNAT 1/1 sivua 700 1/2 sivua 500 1/4 sivua 300 TOIMITUKSEN OSOITE ATS Ydintekniikka c/o Kai Salminen Fortum PL 1, Fortum p fax ISSN Painotalo Miktor Ky Toimitus / Editorial Staff Johtokunta / Board Toimihenkilöt / Officials Päätoimittaja / Chief Editor DI Kai Salminen Fortum Toimitussihteeri / Subeditor Minna Rahkonen Fancy Media Ky p Erikoistoimittajat / Members of the Editorial Staff TkL Jarmo Ala-Heikkilä Teknillinen korkeakoulu DI Riku Mattila Säteilyturvakeskus FM Johanna Hansen Posiva DI Eveliina Takasuo VTT TkT Jari Tuunanen Teollisuuden Voima Haastattelutoimittaja / Journalist reporter DI Klaus Kilpi Puheenjohtaja / Chairperson DI Harriet Kallio Fortum Power and Heat PL 100, Fortum p Varapuheenjohtaja / Vice-chairperson DI Harry Lamroth Fortum Nuclear Services Sihteeri / Secretary of the Board DI Juha Poikolainen VTT Rahastonhoitaja / Treasurer Ins Käthe Sarparanta Teollisuuden Voima Jäsenet / Other Members of the Board FM Johanna Hansen Posiva DI Ronnie Olander Säteilyturvakeskus DI Olli Nevander Teollisuuden Voima Jäsenrekisteri / Membership Register Liisa Hinkula Fujitsu-Siemens p Kv. asioiden sihteeri / Secretary of International Affairs DI Satu Siltanen Fortum Nuclear Services Energiakanava / Energy Channel TkT Karin Rantamäki VTT Young Generation DI Satu Siltanen Fortum Nuclear Services Ekskursiosihteerit / Excursion Secretaries DI Pekka Nuutinen Teollisuuden Voima DI Kristiina Turtiainen Teollisuuden Voima Suomen Atomiteknillisen Seuran (perustettu 1966) tarkoituksena on edistää ydintekniikan alan tuntemusta Suomessa, toimia yhdyssiteenä jäsentensä kesken kokemusten vaihtamiseksi ja ammattitaidon syventämiseksi sekä vaihtaa tietoja ja kokemuksia kansainvälisellä tasolla. ATS Ydintekniikka on neljä kertaa vuodessa ilmestyvä lehti, jossa esitellään ydintekniikan tapahtumia, hankkeita ja ilmiöitä numeroittain vaihtuvan teeman ympäriltä. Lehti postitetaan seuran jäsenille. Jäseneksi pääsee johtokunnan hyväksymällä hakemuksella. ATS:n jäsenhakemus löytyy internetistä pdfmuodossa: Lehdessä julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajien omia mielipiteitä, eikä niiden kaikissa suhteissa tarvitse vastata Suomen Atomiteknillisen Seuran kantaa.

3 PÄÄKIRJOITUS Harriet Kallio DI Harriet Kallio, ATS:n johtokunnan pj. Fortum Power and Heat Oy, PÄÄKIRJOITUS No johan on markkinat! ATS:n perinteinen syysseminaari 13. lokakuuta järjestettiin tänä vuonna seuran 40- vuotisjuhlien yhteydessä. Keski-ikäisenäkin seuramme yrittää pysyä ajan hermolla, ja siksipä teemaksi oli valittu ne niin paljon parjatut markkinat: Pohjoismaiset sähkömarkkinat, joiden toiminta tai toimimattomuus näyttäytyy eri valossa eri tahoille. Kauneus on katsojan silmässä on joku kollegoistani minulle opettanut pätisikö se totuuteenkin. Samat piirakkadiagrammit kun tuntuvat samoine faktoineen kertovan ihan eri totuuksia tulkitsijoilleen eri tahoilla. Ne piirakat nimittäin, jotka kuvaavat sähköntuottajien tuotanto-osuuksia pohjoismaisilla markkinoilla. Onko tuotanto liian keskittynyttä harvoille, vai ovatko markkinat itse asiassa kovinkin fragmentoituneet? Toimivatko markkinat, vai eivät? Onko sähkön hinta noussut markkinoiden toimimattomuuden takia, vai toimivista markkinoista huolimatta? Markkinavoimat ovat oi niin mahtavat, mutta ehkä jokin vieläkin suurempi voima saa kääntämällä hanat kiinni meidät maanmatoset kiemurtelemaan kohonneiden sähkölaskujemme tuskassa. Yhdestä asiasta ainakin useimmat tahot tuntuvat kuitenkin olevan yhtä mieltä: Pohjoismaiset sähkömarkkinat ovat maailman toimivimmat. Tämä tuli esille myös syysseminaarimme korkeatasoisten esitelmien yhteydessä. Asiantuntijaesitelmöitsijämme, professori Mikko Kara VTT:ltä ja Svensk Energin toimitusjohtaja Bo Källstrand Ruotsista, herättivät vilkkaan keskustelun, mutta eivät kuitenkaan varsinaista vastaväitteiden vyöryä. Ehkäpä esitettyihin totuuksiin oli tällä kertaa suhteellisen helppoa yhtyä. Ruotsin sähköntuotannon tulevaisuuden haasteista kertoessaan Bo Källstrand toi esiin ydinvoiman osalta mm. että mitään takarajaa nyt käynnissä olevien ydinreaktorien käytölle ei enää ole asetettu ja nykyisten ydinvoimalaitosten tehonnostoaikeet on yleisesti hyväksytty Ruotsissa. Uudenkaan ydinvoiman ajattelu, tutkiminen ja suunnittelu ei ole enää laitonta puuhaa. Tätä koskeva lakimuutos tehtiin tänä vuonna. Suomen Atomiteknillinen Seura onnittelee! Pohjoisesta kauas itään! ATS:n ulkomaanekskursio lokakuun lopulla suuntautui Japaniin, jonka eristyneillä markkinoilla sähkö on myös kallista ainakin Kashiwazaki-Kariwan seitsemää reaktoriyksikköä isännöivän apulaispäällikkö Akio Toban mukaan. Japanin korkeat energiakustannukset ovat vaikuttaneet mm. vientituotepalettiin, joka koostuu suurelta osin vähemmän energiaintensiivisistä elektroniikkatuotteista. Ydinsähkön yksikkökustannuksia Japanissa nostavat ainakin viranomaisten edellyttämät tiheät tarkastukset, jotka pitkittävät vuosihuoltoja merkittävästi. Sekundääripuolen pääkomponenteille, esim. turpiineille, tehdään joka vuosi tarkastuksia, jotka edellyttävät turpiinien avaamista. Keskimääräinen vuosihuollon pituus laitoksella on 50 vuorokautta! Tiheät laitteiden purkamiset/uudelleenkokoamiset ovat myös generoineet ylimääräisiä vikoja. Turvallisuutta ei lisätä tarkastuksia maksimoimalla mutta tämähän meillä jo tiedetäänkin! n ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

4 EDITORIAL Harriet Kallio M.Sc. Harriet Kallio, Chairperson of Finnish Nuclear Society Fortum Power and Heat Oy, EDITORIAL What a market! This year the Finnish Nuclear Society s traditional autumn seminar was organised on 13 October in connection with the society s 40 th anniversary celebrations. Even in its middle age, our society aims to keep its finger on the pulse of the times, and that s why, as the seminar s theme, the much-maligned Nordic electricity market was chosen; a market whose functioning or malfunctioning is seen in a very different light by different parties. Beauty resides in the eye of the beholder does this old saying apply to truth as well, I wonder? The same pie charts with the same facts tend to tell quite different stories to those interpreting them. This is particularly the case for those pie charts that describe power producers production shares in the Nordic market. Is production too centralised to too few parties or is the market in fact very fragmented? Is the market functional or not? Has the price of electricity risen due to the malfunctioning of the market or in spite of the functioning market? Market forces are powerful, but maybe there is some even higher power that closes the taps and makes us flinch at our increased electricity bills. However, there is one thing on which at least most parties agree: the Nordic electricity market is the most functional in the world. This also came up in connection with the high-quality presentations at our autumn seminar. Our expert speakers, Professor Mikko Kara from VTT, the Technical Research Centre of Finland, and President Bo Källstrand from Svensk Energi, Sweden, inspired a lively discussion, but did not cause an avalanche of objections. Perhaps this time it was relatively easy to agree with the truths presented. When describing the future challenges for Swedish electricity generation, Bo Källstrand mentioned, among other things with regard to nuclear power, that no deadline for ending the continued use of the now operating reactors has been set and that the intentions to increase the power of current nuclear power plants have generally been accepted in Sweden. Thinking about, investigating and planning new nuclear power are no longer considered illegal activities. The legal amendment concerning this issue was implemented this year. The Finnish Nuclear Society extends its congratulations! From the North to the East! The Finnish Nuclear Society s foreign excursion at the end of October headed for Japan, whose isolated market electricity is also expensive at least according to deputy manager Akio Toba, who manages the seven reactor units of Kashiwazaki-Kariwa. Japan s high energy costs have affected the export product palette, among others, which mainly consists of less energyintensive electronics products. In Japan the unit costs of nuclear electricity are increased in part by the frequent inspections required by the authorities, which significantly lengthen annual maintenance outages. Inspections are performed every year on the main components of the secondary side for example, turbines that require opening. The average duration of an annual maintenance outage at the plant is 50 days! Frequent disassemblies/reassemblies of the equipment have also generated additional faults. Safety is not increased by maximising inspections but we know this already! n 4 ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

5 UUTISIA Google Earth ja ydinvoimalaitokset Google-yhtiön lanseeraama maapallonkatselusovellus Google Earth, jonka voi kuka tahansa ladata itselleen verkosta, näyttää kaupunkien ja turistikohteiden lisäksi suomalaisten ja ulkomaisten ydinvoimalaitosten laitosalueet melkoisella tarkkuudella. Kuva ei ole liikkuvaa tai edes reaaliaikaista, mutta silti herää ajatus sen käyttömahdollisuudesta hämäriin tarkoituksiin. Loviisan voimalaitoksen suojelupäällikkö Olli Vanhanen kuitenkin kertoo tilanteen olevan hyvin tiedossa eikä pidä Google Earthia minään uutena uhkana. Vanhasen mukaan laitoksen suojelusuunnitelmissa on lähtökohtana se, että kaikki mikä on silmin nähtävissä on tunnettua mahdollisille pahantekijöille. Laitoksella on käynyt vuosittain tuhansia vierailijoita, joten näkyvien rakenteiden ja järjestelmien tuntemus on aina ollut perusolettamuksena suunnittelun perustana olevissa sabotaasi- tai terrorismiuhkakuvissa. Sinänsä laitosalueiden kuvaaminen on Suomen lain vastaista, mutta prosessi Googlea tai vastaavia kaupallisia palveluja tarjoavia ulkomaisia yrityksiä vastaan olisi ajanhaaskausta. n Tutkimusohjelma Kestävä energia SusEn SAFIR-tutkimusohjelmalle seuraaja: SAFIR2010 Suomen Akatemia on käynnistämässä tutkimusohjelmaa Kestävä energia SusEn. Akatemia tukee ohjelmassa energiajärjestelmien ympäristömyötäisyyttä edistävää perustutkimusta. Ohjelman avulla pyritään syventämään toimivaa vuoropuhelua tutkijoiden ja teollisuuden toimijoiden välillä perustutkimuksen suuntaan ja samalla luodaan mekanismeja uuden tiedon nopealle ja tehokkaalle hyödyntämiselle. Ohjelmalla tuetaan alan tohtorikoulutusta sekä lisätään tutkijoiden kansainvälistä verkottumista ja kansallista monitieteistä yhteistyötä. Ohjelman yhtenä aihealueena ovat fissio ja fuusio. n Lisätietoa: http//www.aka.fi/energia Nelivuotinen julkisrahoitteinen ydinturvallisuustutkimusohjelma SAFIR päättyi vuodenvaihteessa. Sen suora seuraaja SAFIR2010 -tutkimusohjelma käynnistyi vuoden 2007 alussa. Tavoitteena on paitsi tuottaa tieteellisiä ja teknisiä tuloksia, myös varmistaa suomalaisen osaamisen säilyminen ja kehittyminen. Haasteita luovat sekä uusi Olkiluoto 3 että olemassaolevat laitokset, alalla käynnissä olevan sukupolvenvaihdoksen ryydittämänä. SAFIR2010:n johtoryhmän puheenjohtajana toimii Marja-Leena Järvinen STUK:sta ja ohjelman johtajana Eija Karita Puska VTT:ltä. n Lisätietoa: Seminaariesityksiä verkossa ATS:n syysseminaarissa pidettiin seuraavat esitykset: Mikko Kara (VTT): Pohjoismaiset sähkömarkkinat Bo Källstrand (Svensk Energi): Prospects of nuclear power in the Swedish electricity production Esitykset osoitteessa: Samana päivänä aamupäivän puolella pidettiin ydinturvallisuus- ja ydinenergianeuvottelukuntien vuotuinen syysseminaari, jonka teemana oli tällä kertaa turvallisuuskultturi. Tämän seminaarin esitykset löytyvät STUK:n verkkosivuilta: /fi_fi/ydinenergiaseminaari/ ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

6 Jauho otti kantaa myös energiapolitiikkaan, ilmasto-ongelmaan, paleometeorologiaan ja Suomen saamaan väärään kohteluun EU:n päästöoikeuksissa. Palstatilasyistä joudun kuitenkin vetämään yhteen, että ydinenergian merkitys on kasvamassa tuuli-, bio- ja aurinkoenergia pysyessä vain vähäisellä ja huonosti kannattavalla tasolla. Jäätiköiden ja ikiroudan sulaessa vapautuisi metaanipäästöjä ja niiden määrät olisivat valtavia ja siten massiivinen ongelma verrattuna nykyisiin päästöillä leikkimisiin. Suomi on lämmön ja sähydinasioista kuultuna Teksti: Klaus Kilpi VTT:n pääjohtaja Pekka Jauho kuvattuna pääjohtajan työhuoneessa v Pekka Jauho: ATS mukaan keskustelijaksi energiajärjestelmästä Teemme haastattelun parituntista akateemikko, professori, pääjohtaja Pekka Jauhon kotona Tapiolassa. Päätoimiensa lisäksi myös lukuisissa yhteisöissä ja luottamustehtävissä toiminut Jauho on sekä ATS:n perustaja- että kunniajäsen. Hän kertoi aluksi esitelmänsä sisällöstä ATS:n 40-vuotisjuhlaan, jottei tulisi toistoa. Oikea toive jo siksi, että esitelmä vaatisi parikin lehden sivua. Esitän kuitenkin Jauhon visionäärisen toiveen ATS:n parin lähivuosikymmenen tehtäväksi. ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

7 kön yhteistuotantonsa 50 %:n ja biopolttoaineiden 23 %:n osuudella maailman ylivoimainen kärkimaa ja Ruotsin ja Norjan jälkeen energiajärjestelmässä maailman paras. Poliitikkomme eivät vain ymmärrä tätä eivätkä osaa kertoa siitä niin, että EU:n poliitikot sen ymmärtäisivät. Perehdyin etukäteen Pekka Jauhon omaelämänkertaan Ensiksi kielsin konditionaalin ja valmistelin kysymyksistä kronologisen sarjan. Kannattaakohan näitä asioita taas käydä läpi, ovathan ne jo siinä kirjassanikin?, pohdiskeli Jauho aluksi. Kronologiassa kuitenkin pysyimme, sillä parempi että haastateltava teki asiavalinnat ja painotukset kuin että haastattelija yritti kysymyksillään luoda kuvittelemaansa henkilökuvaa. Niinpä Jauho sitten kertoi ja tarinoi kuin opettaja, ja minä lähinnä kuuntelin kuin oppilas, hyvin mielenkiintoinen haastattelukokemus. Oulusta maailmalle Löysin matematiikan ja fysiikan jo koulussa. Isäni kuollessa olin 13-vuotias ja aloin purkaa energiaani ja isän menetystäni lukemalla primitiivistä kvanttifysiikkaa käsitteleviä tähtitieteen kirjoja. Koulun matematiikan luin jo neljännellä luokalla, ja kemia, luonnontieteet ja eksaktit tieteet viehättivät minua suuresti. Kiinnostus oli luultavasti isän vaikutusta. Sotaväkeen lähdin Lentosotakoulun upseerikurssille 13. Moottoripuoli ja mittareiden ja automaattiohjauksen tekniikka kiinnosti, lentämisen liikesarjoissa on kolmiulotteista balettitanssin omaista. Harkitsin sodan lopussa 360 lentotunnin jälkeen Aeroon menoa. Valitsin kuitenkin yliopistouran ja luin sitten parissa vuodessa maisteriksi suoritettuani jo v matematiikan approbaturin. Menin Nevanlinnan luo kertomaan jatkoaikeistani ja lähdin sitten stipendin turvin Ruotsiin tekemään teoreettisen fysiikan väitöstyötäni itse keksimästäni inversio-ongelma -aiheesta. Professorina TKK:ssa Korkeakouluun tulin Erkki Laurilan johdosta v Hän piti mm. luentoa Ehdin ATS Ydintekniikka (35) 4/2006 Suomen kulttuurirahaston kannatusyhdistyksen edustajat luovuttamassa kannatusyhdistyksen kunniajäsenen diplomia Pekka Jauholle tämän kotona Tapiolassa v tekemään niin paljon, kun olen niin pieni., jossa tämä pieni oli elektroni, jota hän kuin ensi kertaa esitti, elektroniikkaa, modernia mittaustekniikkaa, laitteistoja, ynnä muuta. Se kiinnosti, olin jo 10-vuotiaana radionrakentaja itsekin. Huomasin Suomen teknisessä opetuksessa valtavan aukon teoreettisessa fysiikassa. Korkeakouluopetus oli käytännön tason opetusta. Eräät professorit sanoivatkin, ettei Suomessa kannata tutkia tekniikan syvempiä tietämyksiä vaan ostetaan lisenssi ja valmistetaan Suomessa halvemmalla kuin muualla. Olimme Laurilan kanssa toista mieltä. Aiemmin lentokonetehtaan instrumenttipuolen vetäjänä ja ideanikkarina Laurila oli matemaattisten mallien ja tietokoneitten hyväksikäytön voimakas puolestapuhuja. Vaikutusvaltaisena henkilönä hän mm. atomienergiakomitean puheenjohtajana loi komiteaan rahoitusjärjestelmän, jossa stipendiaatit saattoivat hakea hyvään aiheeseen rahoitusta aina tohtorin väitöskirjaan asti. Sain sillä lailla kasvatetuksi 32 tekniikan tohtoria. Koin itseni aidosti opettajaksi, olen aina ollut innostunut. Luin paljon ja kirjoitin varmaan yli tuhat artikkelia eri aiheista ja osallistuin lukuisiin matkoihin ja kokouksiin. Oppilaille välitin stipendejä ja ohjasin heitä ulkomaillekin. Se keskittyi paljolti teknillisen fysiikan osastoon mutta laajeni vähitellen muillekin osastoille. VTT:n pääjohtajuudesta Pääjohtajuudesta minulla oli etukäteen hyvinkin suuret suunnitelmat. Minua oli pyydetty myös korkeakoulun rehtoriksi mutta koin VTT:n suurempana haasteena. Olin käynyt eri maiden tutkimuslaitoksissa ja tiesin kuinka paljon olemme muun maailman tasosta jäljessä. Näin erääksi mahdollisuudeksi VTT:n kehittämisen monipuoliseksi ja alaansa syvällisesti hallitsevaksi tutkimuslaitokseksi. Aloittaessani v väkeä VTT:llä oli 360, lähtiessäni parin tuhannen nurkilla.

8 Riskeistä ja todennäköisyyksistä Pääjohtaja Pekka Jauho esittelemässä VTT:n organisaatiokaaviota Tasavallan presidentti Urho Kekkoselle tämän vierailukäynnillä VTT:ssä v Assosiaatiosanaleikki Tapiola? Hyvä paikka elää. Länsimetro? Yhteysliikenne on aika problemaattinen. Selvitysmies Matti Purasjoki? Periaatteessa samaa mieltä, mutta toteuttaminen vaikeaa. Matematiikan uusosaamattomuus? Todellinen kansallinen ongelma. Akateemikko? Olen tavannut vastata: Olen suomalainen. Musiikki? Suurenmoinen kulttuuriaarre. Kirjallisuus? Sanottu ihmiskunnan tärkeimmäksi keksinnöksi en ole sitä mieltä. Fuusio? Ihmiskunnan tärkein innovaatio on ollut tulenkäytön keksiminen ja energian hyväksikäyttö. Helsinki-Sipoo? Kunnioitan kunnallista itsemääräämisoikeutta. Monenlaisia kriisejä oli, oleellinen vaikeus oli että VTT oli valtion virasto ja viraston rahoitus menee valtion budjetin kautta, jolloin eduskunnalla on sen suhteen suvereeni päätäntävalta. Kehotin tutkijoita hankkimaan tilaustutkimuksia ja hehän hankkivat. Kasvuprosenttimme oli % vuodessa. Kerran jouduin tukeutumaan aina Kekkoseen asti turvatakseni meille rahoituksen. VTT:llä oli ilman muuta väärä organisaatiomuoto, sen olisi pitänyt olla liikelaitosorganisaatio. Ja jos menot silloin ylittävät tulot, niin silloin pistetään pääjohtaja hirteen. Mutta olihan mukavaa nähdä VTT:n kasvun jatkuvan ja arvovallan kasvavan. Ulkomaan yhteyksiä saatiin, oli pohjoismainen yhteistyöelin, eurooppalainen materiaalitutkimuselin (EM) ja ydinenergiapuolen yhteistyökuviot. Olimme paljossa mukana, olin 30 % työajasta ulkomailla mutta pienensin sitä sitten 20 %:iin saadakseni paremmin aikaa mm. omalle julkaisutoiminnalle. Viihdyin VTT:ssäkin, tein paljon työtä, 10 tuntia päivässä. Ja kyllä tutkijoidenkin huoneissa valot paloivat viikonloppuisin. Töitä tehtiin ja innostuttiin. Innostus ja sen säilyminen ovat hyvin tärkeitä asioita tutkimustyössä. Kuin myös se että on kehitystä ja päästään aina parempiin tuloksiin. Sellainen on välttämätöntä, muuten tutkimustyö hiipuu. Mielenkiintoni riski- ja todennäköisyyslaskennan hyväksikäyttöön johtuu alkujaan siitä, että rahapulassani jouduin menemään aktuaariksi Kansa-yhtiöön. Opiskelin siellä vakuutusmatematiikan, riskiteoriaa puhtaimmillaan. Sehän on yksi näitä kaaosmaisia ilmiöitä, joita ei voi kvantitatiivisesti käsitellä eksaktisti vaan täytyy käyttää hyväksi joukko-opin keinoja. Todennäköisyyslaskenta on siis välttämätöntä ja siinä lasketaan sitten rahastojen määrät ja riskin suuruudet ja systeemi saadaan tavallisessa tilanteessa stabiilisti toimimaan, mutta pitkää aikaa tarkastellessa vakuutusyhtiö sen sijaan menee konkurssiin. Yksi tulos siis on että konkurssia koetetaan lykätä niin kauaksi, ettei se ole kenenkään harmiksi. Riski- ja todennäköisyyslaskenta on hyödyllinen mutta ikävä kyllä uskottavuudeltaan yhteiskunnassa aika pieni. Näin, vaikka ihminen toimii spontaanisti käyttäytyessään riskiteorian mukaisesti. Vanha sanonta Parempi virsta väärään kuin vaaksa vaaraan on tyypillinen riskiteorian sovellus kuin myös palkkojen kaivos- tai nosturilisät ja se mihin moottoritiet kannattaa rakentaa. Mutta jos todennäköisyys menee niin pieneksi kuin sydämensulamisonnettomuudessa, kerran vuodessa, niin asiaa on hyvin vaikeaa ymmärtää, jos ei tiedä laskelmien taustoja. Kyseessähän ei ole eksakti lausuma, mutta tulos antaa kuitenkin käsityksen todennäköisyydestä. Teknistieteellisestä komiteatyöstä Suomen ja Neuvostoliiton väliseen teknistieteelliseen komiteatyöhön minua toivottiin kovasti ja olinkin sitten toiminnassa puheenjohtajana 17 vuotta ja sadan matkan verran. Liian kauan niin että se alkoi kiusata itseäni ja rupesinkin sitten vastaavanlaiseen toimintaan myös Ranskan kanssa saadakseni eräänlaista poliittista balanssia, jottei minua leimattaisi liikaa venäläisystäväksi. Sen ainakin havaitsin, että suomalaisilla on väärä käsitys venäläisistä. Venäläiset olivat usein hyvin fiksuja ja länsimaisuus ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

9 teki heistä kommunismista huolimatta sivistyneitä. Yksi kumppanini oli Romanov. Mies tarinoi aitovenäläisesti vähän kuin orava liikkuu, menee yhtä oksaa, jatkaa toista, hyppää takaisin, kuin Tsehov jutuissaan. Tulin hänen kanssaan oikein hyvin toimeen. Totesimme vain, että me olemme kapitalisteja ja he kommunisteja, sillä siisti, ei anneta sen vaikuttaa. Mutta vastapainoksi olen aina ollut Ranskan, sen kirjallisuuden, tieteen ja sen entisen suuruuden ihailija. Vaikka suuruus on jo takana, pidin Ranskasta paljon ja olin myös komiteayhteistyössä heidän kanssaan. Suuritöisin oli varmastikin avaruusjärjestö ESA, johon liityimme ensin ulkojäseneksi ja sitten täysjäseneksi. Yhteisöjen hallinnossa Kulttuurirahasto oli minulle rakas paikka, Laurilakin oli siellä. Kävin siellä joka viikko, olin raha-asiavaliokunnan puheenjohtaja. Teollisuussuhteiden syntyminen oli myös hyvin mielenkiintoista, olin vähitellen aika monen yrityksen hallintojohdossa irtautuakseni hieman pääjohtajan työstä. Näitä tehtäviä olivat mm. hypoteekkiyhdistyksen hallintoneuvoston puheenjohtajuus ja Wärtsilän ja Huhtamäen hallituksien jäsenyys. Kalevassa olin 34 vuotta. Se on minulle tärkeä lehti, olen siihen paljon kirjoittanut, vieläkin olen luvannut kirjoittaa kuusi kirjoitusta vuodessa. Oulun yliopiston perustaminen lankesi minulle melkein synnyinlahjana sillä jo isäni oli ollut puheenjohtajana silloisessa yliopistoseurassa. Olin 1950-luvulla perustetun Kaiteran komitean jäsen ja sihteeri. Oulun yliopisto on tasoltaan hyvinkin Suomen kakkonen, mm. Nokian Ouluun tulo oli ilman muuta osin yliopiston ansiota. Yliopisto on ensimmäinen, jossa humanistiset ja tekniset aineet on yhdistetty. Idea oli minun, ajoin voimakkaasti sen toteutusta, ja ratkaisu on osoittautunut oikein hyväksi. Tiedeneuvostossa olin aktiivinen. Suomen tutkimuspanos oli vain puolet Ruotsin panoksesta johtuen tietenkin teollisuuden rakenteesta ja prosessi- ja perusteollisuuden suuresta osuudesta. Pyrin nostamaan tutkimuspanosta yli 2 %:iin. Myöhemmin neuvoston nimeksi tuli tiede- ja teknologianeuvosto, jolloin siihen tuli myös teollisuuden edustajia mukaan. Sain heiltä voimakasta tukea tutkimuspanoksen nostopyrkimyksessä. Oli selvää, että VTT:n luomat kanavat ja yhteydet teollisuuteen ja hallintoon olivat tärkeitä, ihmisiä piti tuntea. Minulla oli kyllä varsin mutkattomat suhteet mm. maan korkeimpaan johtoon, Kekkoseen ja Koivistoon. ATS keskustelijaksi ATS:ssä olin perustajana, Seuran rooli on ollut hyvä ja järkevä ja siinä on toimittu hyvin. Yhdistyksiähän perustetaan innolla mutta usein ensi-innon jälkeen toiminta hiipuu. ATS on jaksanut toimia hyvin huononkin ajan yli. Kun toiminta on kaikin mitoin mitaten ollut niin hyvää, asettaisin ATS:lle nyt uuden suuren tavoitteen: Toivoisin Seuran lähtevän keskusteluun siitä, miten energiajärjestelmäämme tulisi kehittää, jotta se kykenisi kohtaamaan vuoden päässä syntyvät haasteet öljyn ja maakaasun saatavuuden oleellisesti heiketessä ja hinnan oleellisesti noustessa. Harrastuksista Kulttuurivaikuttaja, en tiedä? Harrastan niin montaa, rakastan lukemista. Viime aikoina olen lukenut ruotsalaista humanistihistorioitsijaa Peter Englundia. Häntä ei huolittu humanististieteelliseen tiedekuntaan, koska hänet nähtiin enemmän taiteilijaksi. Hän sekoittaa hauskalla tavalla historian ja ihmisen. Sitten tämä, mikä on tärkeintä? Minulle musiikki on tärkeintä. Harrastan musiikkia itsekin, olen soittanut mutta nyt lopettanut, koska en enää pysty sormien mentyä semmoisiksi. Kaikki klassillinen musiikki kelpaa, käyn monissa eri musiikkitilaisuuksissa. Kirjallisuusharrastukseni lisäksi vielä myös kirjoitan, en tosin enää kirjaa, se on liian pitkäjänteistä ja työlästä kaikkine taustojen tarkistamisineen, mutta artikkeleita Kalevalehteen. Vähän olen jo tullut laiskaksi. n ATS:n syysseminaarissaan palkitsemat stipendiaatit, vasemmalta Magnus von Bonsdorff, Erkki Laurila, Pekka Jauho, Kalevi Numminen, Jorma K. Miettinen ja Antti Vuorinen. ATS Ydintekniikka (35) 4/2006 9

10 Kristiina Turtiainen ATS:n ryhmä Kiotossa kultaisella paviljongilla. ATS Japanin ekskursio ATS nousevan auringon maassa Mitsubishin Futamin raskaiden komponenttien konepaja, reaktorit Monju ja Fugen Tsurugassa, Kashiwazaki-Kariwan ydinvoimalaitos sekä polttoaineen jälleenkäsittelylaitos ja Japanin atomienergiajärjestön tutkimustoiminta Tokaissa saivat 17 ATS:n jäsentä osallistumaan lokakuun lopussa järjestetylle ekskursiolle. Nousevan auringon maa Japani oli ATS:n tämän vuoden ulkomaan ekskursio kohteena. Olkiluodon rakenteilla olevan kolmannen yksikön paineastia on valmisteilla Mitsubishin Futamin tehtaalla Japanissa, mikä soi otollisen ajankohdan opintomatkan järjestämiselle itäisen Aasian saarivaltioon. Muina teknisen vierailun kohteina olivat Japanin atomienergiajärjestön, JAEA:n reaktorit Monju ja Fugen Tsurugan niemimaalla ja polttoaineen jälleenkäsittelylaitos, jätteiden ja polttoaineen loppusijoituksen tutkimus ja kiihdytinprojekti Tokain kylässä sekä TEPCO:n seitsemän BWR:n kompleksi Kashiwazaki-Kariwassa. Mielenkiintoiset vierailukohteet ja mahdollisuus päästä tutustumaan Japanilaiseen monimuotoiseen kulttuuriin ja täsmällisyyteen olivat saaneet 17 erilaisen taustan omaavaa ydinvoimaosaajaa osallistumaan ekskursiolle. Mukana oli sekä ensimmäistä kertaa Aasiassa vierailevia kuten myös kokeneita Aasian matkaajia, ja mah- 10 ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

11 tuipa mukaan vielä eräs tällä hetkellä Japanissa asuva ATS:n jäsen. Ryhmä koostui hyvin kattavasta joukosta eri organisaatioita. Niin voimayhtiöiden, viranomaisten, tutkimustoiminnan, insinööriyrityksen kuin tutkimusrahoituksen edustajia oli läsnä. Lumihiutaleiden hiljaa putoillessa ATS:n opintomatka Japaniin käynnistyi perjantaina aamupäivällä Finnairin lentoemäntien ja stuerttien lakon hiljentämältä Helsinki-Vantaan lentokentältä. Keski-Euroopassa suoritetun koneenvaihdon ja pitkän yölennon jälkeen utelias joukko matkalaisia saapui Osakan lentokentälle. Kentältä lähtiessämme pääsimme tutustumaan Japanin toimivaan ja erittäin kattavaan luotijunaverkostoon, Shinkanseniin. Junamatka Osakasta Hiroshimaan taittuikin joutuisasti lukuisten vuoristojen alta kulkevien tunneleiden läpi nopeuden ollessa yli 200 km tunnissa. Atomipommin jäljillä Hiroshimassa Maanantaiaamuna 6. päivä elokuuta vuonna 1945 Hiroshimaan pudotettiin 15 kilotonnin uraani-235-pommi nimeltään Little Boy. Pommin kohteeksi oli valittu Aioin silta, koska näin suuri rakennelma oli helposti tunnistettavissa ilmasta käsin. Pommi räjähti 300 metrin päässä kohteestaan Shiman sairaalan kohdalla ilmassa noin 600 metrin korkeudessa tappaen välittömästi lähes ihmistä ja tuhoten yli puolet Hiroshiman kaupungista. Hiroshima jälleenrakennettiin toisen maailman sodan jälkeen uudeksi moderniksi kaupungiksi ja siellä asuu tänä päivänä 1,2 miljoonaa ihmistä. Vuonna 1949 Japanin parlamentti julisti Hiroshiman rauhan kaupungiksi, jonka jälkeen se on toiminut useiden rauhaa ja yhteiskunnallisia kysymyksiä käsittelevien konferenssien pitopaikkana. Räjähdyksestä toipumisen jälkeen Hiroshima on pyrkinyt edistämään rauhanaatetta maailmanlaajuisesti ja jatkaa edelleenkin puhumista ydinaseista luopumisen puolesta. Rauhan museossa onkin esillä kaikki Hiroshiman kaupunginjohtajan ydinkokeita tehneille valtioille suunnatut vetoomuskirjeet ydinaseiden käytön lopettamiseksi. Hiroshiman kaupungin sydämeen on perustettu rauhanpuisto muistolle ihmiskunnan voimakkaimman aseen atomipommin käytöstä toisia ihmisiä kohtaan. Puistossa on useita muistomerkkejä atomipommin räjähdyksessä menehtyneiden muistoksi sekä atomipommimuseo, jossa vaikuttavan aineiston, valokuvien, esineiden ym. avulla tuodaan esiin Hiroshiman pommin räjäytyksen syitä ja seurauksia. Rauhanpuiston alueella sijaitsee myös säilyneistä rakennuksista pommin räjäytyspaikkaa eli nollatasoa lähimpänä vain 160 metrin päässä olleen messuhallin rauniot, jotka on nimetty A-Bomb Dome:ksi. Vuonna 1996 A-Bomb Dome listattiin maailmanperintölistalle ihmiskunnan historian ensimmäisen ydinaseen käytöstä johtuneen tragedian todistajana. Miyajiman saarella Päiväretkellä ryhmämme pääsi tutustumaan aikojen alusta asti kunnioituksen ja palvonnan kohteena olleeseen Itsukushiman saareen, joka tunnetaan paremmin nimellä Miyajima. Saarta on kutsuttu myös jumalien lepopaikaksi. Vuoristoinen ja harvaan asuttu Miyajiman saari sijaitsee Japanin sisämerellä noin 20 kilometriä Hiroshimasta lounaaseen. Luonnonläheisyys on helposti aistittavissa tällä historiallisella ja rauhallisella saarella. Jo laivasta ulos astuttaessa kesyt metsäpeurat olivat tervehtimässä tulijoita ja kärkkymässä suupaloja. UNESCO:n maailmaperintökohde shintolainen pyhäkkö Itsukushima Shrine on tehnyt Miyajima saaren tunnetuksi. Tämä vuonna 500-luvulla rakennettu ja 1160-luvulla restauroitu ainutlaatuinen ja laiturimainen pyhäkkö ja sen puinen torii-portti, joka nousuveden aikaan seisoo ylväänä saaren rantavedessä ovat yksi Japanin suosituimmista turistinähtävyyksistä. Itsukushima Shrine sijaitsee vuoriston juurella, jonka korkein huippu nimeltään Misen vuori kohoaa 530 metrin korkeuteen. Vuoren rinteelle pääsee helposti köysirataa pitkin ja loppumatka huipulle taittuu jalan. Huippu-upeine näköaloineen on suosittu piknikpaikka paikallisten keskuudessa. Valkoisen haikaran linna Himejissä Maanantaiaamuna oli aika aloittaa tekniset vierailut. Matkalla Mitsubishin Futamin konepajalle poikkesimme vielä Himejin kaupungissa sijaitsevaan linnaan, joka tunnetaan myös nimellä valkoisen haikaran linna luvun alkupuolella linna rakennettiin 9 vuodessa toimimaan puolustuksena sodassa, mutta läpikäymättä yhtään taistelua se on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa. Himejin linna on yksi vanhimmista Japanin keskiajalta säilyneistä rakennuksista ja siinä on tyypillisen japanilaisen linnan tapaan monimuotoisia puolustuksellisia ja arkkitehtuurillisia ominaisuuksia. Mielenkiintoinen yksityiskohta on linnan kaakkoisosassa sijaitseva harakiri-maru, johon samurai saattoi mennä suorittamaan itsemurhan. James Bond elokuvassakin esiintynyt valkoisen haikaran linna on Japanin kolmen vierailluimman linnan joukossa. Kulttuurin parista siirryimme raskaiden komponenttien valmistukseen Mitsubishin konepajalle Futamiin. Antoisan vierailun jälkeen matkamme jatkui Kansain seudun suurkaupunkialueeseen kuuluvaan 1,5 miljoonan asukkaan Kiotoon. Kioto japanilaisen kulttuurin kehto Vuodesta 794 vuoteen 1868 Japanin pääkaupunkina ollut Kioto on japanilaisen kulttuurin keskuspaikka. Geisha-kulttuurin vaalimiseen ja samurai-elokuvien kuvaamiseen löytyy Kiotosta omat korttelialueet eikä perinteiden vaalimisen vuoksi pilvenpiirtäjien rakentamista kaupunkiin sallita. Japanilaisen naisviihdyttäjän kimonoon pukeutuvan geishan tehtävä on saada vieraat tuntemaan olonsa mukavaksi muun muassa tanssimalla, laulamalla, ylläpitämällä keskustelua, tarjoilemalla teetä, sakea tai muuta juomaa. Geishaksi tullakseen tytöt käyvät läpi monivuotisen geisha-koulutuksen ja jatkavat opiskelua läpi ATS Ydintekniikka (35) 4/

12 Osallistujat: Aino Ahonen, FNS Sami Asikainen, TVO Antti Autio Magnus Hanses Petri Holma, TVO Yrjö Hytönen, STUK Henrik Immonen, Oy Abilitas Ab Harriet Kallio, Fortum P&H Paavo Käräjäoja, FNS Petteri Lehtonen, FNS Reijo Munther, Tekes Janne Nevalainen, STUK Tapani Nummelin, Tekes Raisa Ovaskainen, IAEA Juha Poikolainen, VTT Kristiina Turtiainen, TVO Olavi Vapaavuori uransa tavoitellen täydellisyyttä ja kauneutta kaikissa toimittamissaan askareissa. Ryhmällä oli kunnia nauttia nuoren ja oppimattomamman geishan eli Maikon viihdytyksestä illallisen merkeissä. Tiistaina ohjelmassa ollut päiväretki suuntautui Japaninmeren rannalla, Tsurugan niemimaalla sijaitseville uudelleen käynnistämistä odottavalle Monjulle ja käytöstäpoistoa läpikäyvälle Fugenille. Uskonnollisia vierailukohteita Kioton kaupunkikierroksella pääsimme tutustumaan kahteen šintolaistemppeliin: Kinkaku-jiin ja Heian Jinguun sekä Sanjusangen-do buddhalaistemppeliin. Kinkaku-ji, joka tunnetaan paremmin kultaisena paviljonkina rakennettiin alun perin 1390-luvulla eläkehuvilaksi kenraali Ashikaga Yoshimitsulle. Paviljonki on palanut usean kerran maan tasalle ja rakennettu uudelleen entisen kaltaiseksi vuosien saatossa. Nykyinen rakennus on vuodelta Heiankyon kaupungin eli nykyisen Kioton perustamisen 1100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1895 rakennettu Heian Jingu temppeli upeine ja valtavine puutarhoineen on omistettu keisareille Kammu ja Komei. Kammu siirsi aikoinaan Japanin pääkaupungin Kiotoon ja Komei oli viimeinen hallitseva keisari ennen pääkaupungin siirtämistä Kiotosta Tokioon. Sanjusangen-doossa sijaitsee Japanin kansallisaarteena pidetty tuhatkätinen Bodhisattva eli täysin valaistunut buddha, jonka molemmilla puolilla seisoo näteissä riveissä yhteensä 1000 pienempää tuhatkätistä Bodhisattvajia. Mutkia matkalla Nagaokaan Japanilaisesta täsmällisyydestä huolimatta ikävien tapausten seurauksena junat voivat myöhästyä aikataulustaan. Keskiviik- Hiroshiman tunnetuin symboli atomipommin räjähdyspaikkaa lähimpänä säilyneen rakennuksen, A Bomb Domen rauniot. 12 ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

13 koiltapäivällä, jolloin meidän oli tarkoitus matkustaa Kiotosta Nagaokaan Japanin rautateiden nuori työntekijä päätti lopettaa päivänsä hyppäämällä lähes 300 km tunnissa kulkevan junan eteen. Tämän valitettavan tapauksen vuoksi junat myöhästelivät useita tunteja ja kymmenien tuhansien ihmisten aikataulut menivät uusiksi. Meidänkin oli poikettava alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta junien kulkiessa tiuhaan tahtiin tämä ei tuottanut meille suurempia hankaluuksia. Saavuimme perille Nagaokaan illansuussa muutaman tunnin alkuperäistä aikataulua jäljessä. Huolimatta myöhäisemmästä saapumisesta kaikki olivat aamulla pirteinä Kashiwazaki-Kariwan voimalaitosvierailuun. Tokion valoloistossa Kashiwazakissa hyvästeltyämme TEPCO:n edustajat suuntasimme matkamme kohti Japanin pääkaupunkia Tokiota. Torstai-iltana ryhmän saapuessa Tyynen valtameren rannalla sijaitsevaan Tokioon, kenenkään ei tarvinnut kahdesti miettiä miksi Japanin ydinvoimalaitokset syöttävät sähköä verkkoon; valoloisto oli lähes sokaisevaa. Valomainokset kadunkulmien valtavine screeneineen ja korkeat pilvenpiirtäjät täyttivät katukuvan ja saivat pienestä pohjoisen maasta tulevan matkaajan vetämään henkeä hämmästyksestä. Moderni teknologia, kaupankäynti ja arkkitehtuuri esiintyvät sulassa sovussa vanhojen perinteiden kanssa tässä eksoottisessa pääkaupungista, josta löytyy jokaiselle jotakin. Tokion metropoli muodostaa maailman suurimman yhtenäisen kaupunkialueen lähes 37 miljoonalla asukkaallaan. Ihmispaljouteen pääsee kosketuksiin sukeltaessaan ihmisvirtaan esimerkiksi Tokion hektisillä juna- ja metroasemilla. Ripeästi liikkuvan ihmismassan seassa puikkelehtimisessa on omat haasteensa ja helpommalla pääsee, kun antaa vain virran viedä mennessään. Perjantaina oli vuorossa ekskursio viimeinen tekninen vierailu, jonka aikana pääsimme tutustumaan Japanin atomienergiajärjestön toimintaan Tokain kylässä. Nuoren ja oppimattomamman geishan eli Maikon tehtäviin kuuluu vieraiden viihdyttäminen tanssimalla, laulamalla, ylläpitämällä keskustelua ja tarjoilemalla juomaa. Mielenkiintoisen ja monipuolisen vierailun jälkeen ryhmämme palasi Tokioon, jossa oli vielä mahdollisuus tutustua vilkkaan kaupungin ilta- ja yöelämään ja tehdä viimeiset tuliaisostokset ennen kuin kotiinlähtö koittaisi. Lauantaiaamupäivällä lentokoneen noustessa Naritan lentokentältä yläilmoihin Japanin korkein vuori Fuji (3776 m) pilkisti pilvien läpi hyvästellen väsyneet matkaajat. Pitkä kotimatka oli alkanut. Joukon saapuessa takaisin kotisuomeen oli talvi tullut ja maan peitti valkoinen lumi. Oli aika kääntää kellot talviaikaan ja palata arkirutiineihin. Matkamme ei olisi onnistunut ilman ystävällisiä ja vieraanvaraisia isäntiämme, joille haluan esittää suuret kiitokset. Matkan käytännön järjestelyistä haluan lämpimästi kiittää Kaleva Travelsin Seppo Hartikaista. Lisäksi suurkiitokset paikallisille matkaoppaillemme, jotka huolehtivat meidät ajoissa oikeisiin juniin ja värittivät matkaamme mielenkiintoisilla kertomuksilla. DI Kristiina Turtiainen Käyttölupainsinööri OL3-projekti Teollisuuden Voima Oy n ATS Ydintekniikka (35) 4/

14 Yrjö Hytönen & Janne Nevalainen Vierailu Mitsubishi Heavy Industries:n Futamin konepajalla ATS:n ekskursioryhmälle tarjoutui tilaisuus tutustua Japanin-matkan ensimmäisenä teknisenä kohteena Mitsubishi Heavy Industries (MHI) -divisioonan telakka- ja konepajaryhmän raskaiden komponenttien valmistukseen erikoistuneeseen konepajaan Koben kaupungissa MHI on Japanin ainoa painevesireaktorilaitosten toimittaja. Ensimmäinen toimitus oli Mihaman ykkösyksikkö 340 MWe, jonka kaupallinen käyttö alkoi Tähän päivään mennessä MHI on toimittanut Japaniin 23 painevesilaitosta, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on MWe. Viimeisenä on valmistunut Ohin nelosyksikkö 1180 MWe vuonna Raskaiden komponenttien valmistus on sijoitettu erilleen Koben telakasta Futamin keinotekoiselle saarelle. Samalla tontille on sijoitettu konepajan lisäksi valimo, tieliikenteenohjausjärjestelmän testikenttä ja suojarakennuksen teräslinerin kokoonpanokenttä unohtamatta yrityksen urheilukenttiä. Saaritontilla on rakennettua kerrosalaa noin m 2. Raskaiden komponenttien konepaja on valmistunut ja sen tuotanto aloitettu vuonna Tontilla sijaitseva valimo tuottaa pääasiassa pesäaihioita kaasu- ja höyryturbiinien valmistukseen, sylinteriryhmäaihioita dieselmoottoreihin, pumppupesiä ja työstökoneiden runkorakennevaluja. Tiivistahtinen vierailu ATS oli tutustumassa erityisesti raskaiden komponenttien konepajaan, joka keskittyy vaativiin raskaisiin komponentteihin, kuten reaktoripainesäiliöihin, paineistimiin sekä suuriin vaativiin siltarakenteisiin. Pajassa oli parhaillaan työn alla Olkiluoto 3 -reaktoripainesäiliön komponentteja. Vierailu Futamin raskaiden komponenttien konepajaan oli erittäin tiivis. ATS:n käynnille oli varattu aikaa japanilaiseen tehokkaaseen tapaan vain tunti, josta tervetulotoivotukset, esittelyt ja videoesitys veivät kolmasosan. Konepajan läpikäyntiin oli varattu puoli tuntia ja loput kysymyksille sekä kiitossanoille. ATS:n isäntinä toimivat Futamin laitoksen johtaja Kiyoshi Watanabe ja markkinointipäällikkö Itaru Kikuoka. OL3:n painesäiliön tilaajaorganisaatiota Arevaa tilaisuudessa edusti tarkastaja Georges Mourey ja TVO:n laadunvarmistusorganisaatiosta oli paikalla Markku Pesonen. Tervetulotoivotusten jälkeen ryhmälle esitettiin neuvotteluhuoneessa MHI:n toimintaa yleisesti käsittelevä video, jonka jälkeen saimme esittää kysymyksiä. Yleisesti ottaen saimme vaikutelman, että tunnelma oli jonkin verran kireä, syynä ilmeisesti kovat työpaineet. Poikkeamien käsittelyä koskevaan kysymykseemme vastattiin päämääränä olevan toiminnan, jossa ei synny lainkaan poikkeamia. Jos poikkeamia kuitenkin syntyy, keskustellaan niistä aina tilaajan kanssa. Kaiken toiminnan on oltava laatujärjestelmän (ASME, ISO) mukaista. Valmiin komponentin mukana toimitetaan niin sanottu end of manufacturing documentation, josta ilmenevät valmistuksen aikana alkuperäiseen suunnitelmaan nähden syntyneet poikkeamat. Käynti konepajan puolella Kysymysten esittämisen jälkeen siirryimme valmistustekniikan asiantuntijan Hisashi Nishikin opastamina konepajan puolelle, jossa 52 työntekijää työskentelee kahdessa vuorossa. Pajan lattiatasolle emme päässeet, vaan saimme kulkea hallin lävitse sivuseinällä olevaa kulkutasoa pitkin, eli emme päässeet kovin lähelle työn alla olevia komponentteja. Valokuvaaminen oli kielletty niin tehdashallissa kuin ulkoalueillakin. Vertailukohtana mainittakoon, että aiemmin syksyllä Moskovan lähistöllä Podolskissa järjestetyn vaakahöyrystinseminaarin yhteydessä järjestettiin käynti höyrystintehtaalle, ja tämän käynnin yhteydessä valokuvausta ei mitenkään rajoitettu. MHI Futamin konepajan halli on noin 180 m pituinen ja leveydeltään sekä korkeudeltaan noin 42 m. Koko hallin pituudella toimii kaksi päällekkäistä siltanosturia nostokapasiteeteiltaan 500 tn ja 150/50 14 ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

15 Olkiluoto 3-paineastian yhdekappale Futamin konepajalla v (Kuva:TVO) tonnia raskaiden komponenttien siirtämistä varten. Hallin pituudesta noin kolmannes on siirrettävällä väliseinällä erotettavissa ilmastoiduksi erilliseksi osastoksi, jossa suoritetaan parempaa ilmanvaihtoa edellyttäviä työvaiheita. Ilmastointivaatimuksia aiheutuu esimerkiksi hitsauksesta. Käsiteltäessä samoissa tiloissa hiiliteräksiä ja ruostumattomia teräksiä on tärkeätä pitää hiiliteräksiä työstettäessä syntyvä koneistusjäte ja pöly erillään ruostumattomista materiaaleista. Hallin sivuilla on erilliset syvennykset, joista toisessa suoritetaan takeiden lämpökäsittelyitä ja toisessa radiografisia tarkastuksia. Tilat ovat riittävän kokoisia esimerkiksi EPR-laitoksen reaktoripainesäiliön ja höyrystimien lämpökäsittelyyn ja radiografisiin tarkastuksiin. Konepajassa oli nähtävillä useita suurten takeiden liikutteluun, hitsaamiseen ja työstämiseen liittyviä apulaitteistoja. Konepajalla oli työn alla muun muassa Olkiluoto 3- reaktoripainesäiliön kansi-, pohja- vaippa- ja yhdetae. Yhdetakeen yhteiden pyöristysten alueella suoritettiin vierailumme aikana pienten pintanäyttämien poishiontaa käsityökaluilla. Työn alla oli myös muiden asiakkaiden tilauksia; esimerkiksi ilmeisesti jonkin kiehutusvesilaitoksen reaktoripainesäiliön pohja päätellen siihen liittyvistä pääkiertopumppujen yhteiden aihioista. Ilmastoidulla puolella oli muovien alle verhottuna painevesilaitoksen reaktoripainesäiliön kansi, jossa säätösauvakoneistojen suojaputket olivat kiinnitettyinä paikoilleen. Vertailun vuoksi mainittakoon, että MHI: n Japaniin toimittaman kolmiluuppisen laitostyypin painesäiliön vaipan päädimensiot ovat noin 330 tn ja sisähalkaisija 3988 mm (OL3: 510 tn ja 4870 mm). Futamin konepaja valmistaa MHI:n toimittamiin painevesilaitoksiin reaktoripainesäiliön, höyrystimet, paineistimen ja pääkiertopumput. Olkiluoto 3:n tapauksessa Futamin konepaja toimii alihankkijana. Olkiluoto 3- reaktoripainesäiliön ja höyrystinten takeet on tehty Hokkaidon saarella sijaitsevalla Japan Steel Worksin (JSW) tehtaalla. Ainoastaan reaktoripainesäiliön hitsaus tehdään Futamin konepajalla. Höyrystinten hitsaus- ja asennustyöt tehdään Ranskan Chalonissa. Olkiluoto 3:n pääkiertopumput ja paineistin valmistetaan kokonaisuudessaan Ranskassa. Tiivistahtisen vierailun aikana ATS:n ryhmälle muodostui käsitys siististä, hyvin organisoidusta ja tehokkaasti toimivasta konepajasta. DI Yrjö Hytönen Ylitarkastaja Ydinvoimalaitosten valvonta, Mekaaniset laitteet Säteilyturvakeskus DI Janne Nevalainen Ylitarkastaja Ydinvoimalaitosten valvonta, Voimalaitostekniikka Säteilyturvakeskus n ATS Ydintekniikka (35) 4/

16 Henrik Immonen JAEA vipuaa Japania ydinvoimaosaamisen kärkeen Täsmällisesti kello pysähtyy SuperExpress juna Hitachi no 11 Tokain rautatieasemalle kahdeksantoista vuotta keisarin virkaanastujaisista. Laiturilla odottaa herra Tatsuro Tsuchida JAEA:n kansainvälisten suhteitten osastolta ATS:n opintomatkaajia. Tästä alkoi opintomatkaajien tiivein päivä viisine vierailukohteineen, joiden väliin oli vielä ohjelmoitu kiireessä nautittu viiden aterian länsimainen lounas kauniin puistolammen kupeeseen rakennettussa JAEA:n Akogigaura klubissa. Samassa Tokaissa, jossa vuonna 1999 tapahtui inhimillisen erehdyksen johdosta Japanin suurin ydinonnettomuus, jossa huolimaton rikastetun uraanin käsittely johti ylikriittisyyteen. Oma olo tuntui kuitenkin turvalliselta, kun huomasin saaneeni ID-laatan tunnuksella 007. Päivän opintoteema oli jäte ja tutkimus seuraavissa kohteissa: - Polttoaineen jälleenkäsittely: Tokai Reprocesssing Plant TRP - Korkea-aktiivisen jätteen loppusäilytys: Geogical Isolation Research and Development Directorate & Nuclear Fuel Cycle Engineering Laboratories: Geological Isolation Basic Research Facility ENTRY - Loppusäilytyksen kemia: Geogical Isolation Research and Development Directorate & Nuclear Fuel Cycle Engineering Laboratories: Quantitative Assessment Radionuclide Migration Experimental Facility QUALITY - Onnettomuustransienttien tutkimuslaitos: Tokai Research Establishment: Nuclear Science Research Center, Department of Reactor Safety Research LSTF - Materiaali- ja hiukkastutkimus: High Energy Accelerator Research Organization: Japan Proton Accelerator Research Complex J-PARC JAEA eli Japan Atomic Energy Agency Japanilla on määrätietoinen tavoite tulla johtavaksi ydinteknologian maaksi. Japanilla on jo nyt kolmas sija ydinvoimaloiden lukumäärällä (54, 55) mitattuna Yhdysvaltojen (103) ja Ranskan (57) jälkeen. Kaikki alkoi vuonna 1955, jolloin perustettiin JAEA:n (Japan Atomic Energy Agency) edeltäjät: JAERI:n (Japan Atomic Energy Research Institute) ja JNC:n (Japan Nuclear Cycle Development). Saman vuoden lopulla hyväksyttiin ensimmäinen rauhanomaisen ydinteknologian kehittämiseen liittyvä laki. Molemmat organisaatiot yhdistettiin runsas vuosi sitten JAEA:ksi. Japani ei aio ydinasevallaksi Pohjois-Korean äskettäin tekemän ydinkokeen jälkeen on esitetty ääniä Japanin avoimen ydinaseen kehittämisen puolesta. Tähän joukkoon kuuluu muun muassa Taiwanin ulkoministeri Taro Aso ja Japanin liberaali-demokraattisen puolueen Shoidi Nakagawa. Kuitenkin, Japanin tuore pääministeri Abe on sanonut Japanin pysyvän entisessä linjassa. Vaikka Japanilla on kykyä nopeassa ajassa valmistaa valtava määrä ydinaseita, tämän päivän siviilipuolen energiarealiteetit vaativat nopeasti lisää ydinvoimaa ja entistä parempia ratkaisuja jätteiden käsittelylle ja säilytykselle. Näiden tavoitteiden eteenpäin viemisen työkaluna on JAEA, joka on opetus-, kulttuuri-, urheilu-, tiede- ja teknologia ministeriön (MEXT) alainen organisaatio. JAEA:n tehtävät määrittelee laki ja sen toiminta rahoitetaan täysin valtion budjettivaroilla. Toinen merkittävä julkinen taho ydinteknologian kehittämisessä on Japanin kauppa- ja teollisuusministeriö (METI). Monipuolista tutkimusta JAEA:n virallisia painopistealueita ovat Monju-hyötöreaktorin kehittäminen kaupalliseksi tuotteeksi, J-PARC hiukkaskiihdytin kompleksin rakentaminen ja sen hyödyntäminen ydinfysiikan tutkimuksessa, korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitus ja varmuus, sekä fuusioreaktorin kehittäminen kansainvälisen yhteistyön puitteissa. JAEA toimii kymmenessä paikassa ympäri Japania. Pääpaikka on Tokai ssa, noin 130 km koilliseen Tokiosta, jossa JAEA:lla on laskentakeskus ja lobbauspiste. Henkilöstöä on noin 4 400, josta puolet on Tokaissa. JAEA:n vuosibudjetti on lähes 1,4 miljardia euroa (ks. taulukko sivulla 18). Tokai Research and Development Center Tokai-murassa (mura eli kylä) alkoi Japanin ydintekniikan tutkiminen ja kehittäminen 1950-luvulla. Tänään alueella työskentelee kaksi tuhatta henkilöä ja uusien laitosten myötä lukumäärä kasvanee. Tänne rakennettiin Japanin ensimmäiset tutkimusreaktorit JRR-1 ja JJR-2 jotka nyt on ajettu alas, sama koskee myöhemmin rakennettua JPDR-reaktoria. Aktiivisessa toiminnassa on nyt kaksi tutkimusreaktoria, JRR-3 ja 16 ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

17 LSTF:n (Large Scale Test Facility) valvomossa oli ollut edellisenä päivänä kova vilske, kun kansainväliseen ROSA-projektiin liittyvät kokeet olivat loppuneet myöhään edellisenä iltana. JJR-4, joita hyödynnetään materiaali- ja säteilyturvatutkimuksissa. Alueelta löytyy kaikki keskeiset laitokset kuten polttoaineen jälleenkäsittelylaitos, lasituslaitos, bitumointilaitos, dekontaminointilaitos, haihdutuslaitos, plutoniumin konvertointilaitos, maaperätutkimuslaitos, säteilyvalvontayksikkö, hiukkaskiihdyttimiä, reaktorionnettomuuksien koelaitos, korkea- ja matala-aktiivisen jätteen tai aineiden säilytyspaikat. Ensi vuonna valmistuu uusi matala-aktiivisen aineen käsittely-yksikkö. Alueella toimivat myös isot kaupalliset yritykset yhteistyössä, kuten Mitsubishi Nuclear Fuel Co Ltd. Polttoaineen jälleenkäsittely, TRP Japani on progressiivisesti kehittänyt täydellisen kotimaisen polttoainekierron, joka perustuu tuontiuraaniin. TRP-laitoksen (Tokai Reprocesssing Plant) rakennustyöt aloitettiin vuonna 1971 ja ensimmäiset testit uraanilla suoritettiin syyskuussa Japani on kolmanneksi suurin ydinvoimamaa, joten jätettä syntyy suuria määriä. Ajalla on käsitelty tonnia käytettyä polttoainetta. Tästä runsaat 60 % on peräisin kiehutusvesilaitoksista ja 35 % painevesilaitoksista. Kun uusi jälleenkäsittelylaitos Rokkashossa aloitti aktiivisen testin huhtikuussa 2006, jää Tokain laitos tutkimuslaitokseksi. Kuvaavaa Japanin suunnitelluille ohjelmille on, etta ensimmäinen polttoainesauva pilkottiin Rokkashossa täsmälleen samana päivänä, kun viimeinen sauva Tokaissa. Rokkashon jälleenkäsittelylaitos aloittaa kaupallisen toimintansa vuoden 2007 loppupuolella. Korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitus Japanin tavoitteena on löytää mahdollisimman varma luolaratkaisu korkea-aktiivisen jätteen loppusijoitukselle. Loppusijoituspaikkoja selvitellään. Kokeita tehdään Honorobessa 500 metrin syvyydessä sedimentaarisessa kallioperässä ja Mizunamissa 1000 metrin syvyydessä vulkaanisessa maaperässä. Selvitystyö alkoi vuonna 1976, jonka jälkeen on valmistunut kaksi väliraporttia. Sijoituspaikat pyritään valitsemaan vuoteen 2010 mennessä. Varsinainen täyttö alkaisi 2030 luvulla. Suunnitelmat perustuvat jäteyksikköön vuoteen 2050 mennessä. Lopulliset syvyydet määritellään selvitysten jälkeen. Tunnelikäytävät täytetään louhintamurskeella. Korkea-aktiivinen jäte on tarkoitus sekoittaa lasimassaan 110 litran sylintereihin. Sylinteri asetetaan vuorostaan 22 cm paksuun teräskuoreen. Suojakuoreen sijoitettu sylinteri eristetään kalliosta bentoniitti-puskurikerroksella. Jäteyksikön paino on kg ja korkeus 178 cm. On arvioitu, että MW:n laitoksessa syntyy vuodessa noin 30 jätesylinterin verran jätettä. Jäteasioita hoitaa oma vuonna 2000 perustettu organisaatio, NUMO, jonka vastuulla on suunnitelman toteuttaminen, sijoituspaikan valinta, tarvittavien prosessien ja laitteistojen rakentaminen ja pyörittäminen, sekä tarvittavien maksujen keruu. JAEA antaa teknisen pohjan ja Japanin hallitus päättää loppusijoituspaikan valinnan perusstrategiasta ja suuntaviivat viranomaismääräyksille. Loppusijoituksen kemiaa tutkitaan Loppusijoitetun jätekapselin vaikutukset maaperään ja pohjaveteen tutkitaan sekä laskennallisesti että kokeellisesti erilaisilla liukenemis-, diffuusio- ja absorbointikokeilla. Tätä varten Tokaissa on oma kemian laitos tarvittavine varusteineen. Laboratoriorakennuksen koko on 3x1200 m 2, mikä antanee jonkinlaisen kuvan laitoksen koosta. Onnettomuustransienttien tutkimuslaitos Putkimurtojen aiheuttamien monimutkaisten termohydraulisten ilmiöiden tutkimiseen on rakennettu testilaitos, jonka tilavuus-skaala on 1/48 isosta PWR-laitoksesta. Pääkomponenttien korkeus vastaa todellista, eli koelaitoksen korkeus on 27 metriä. Testilaitteen sydän muodostuu 1008 täyspitkästä sähkölämmitetystä lämpösauvasta, joilla saavutetaan jopa 10 MW:n teho. Sauvojen halkaisija vastaa 17x17 polttoaine-elementin halkaisijaa. Testilaitteistossa on kaksi lämmönvaihdin-pumppu piiriä ja mahdollisuus saada yli 2500 mittauspistettä. ATS Ydintekniikka (35) 4/

18 J-PARC:iin (Japan Proton Accelerator Research Complex) rakenteilla olevilla kiihdyttimillä tullaan tutkimaan mm. proteiinien koostumusta ja puoliintumisaikoihin vaikuttavia tekijöitä. Laitos on suurempi kuin Ranskan BETH- SY (1/100) tai Saksan PKL-III (1/145). Suuri koko mahdollistaa 3-D kokeitten suorittamisen. Vaikka 4 miljardia yeniä maksaneella koelaitoksella on jo vuosia takanaan, laitoksessa tehdään edelleen kokeita, kuten kansainvälistä ROSA-projektia. Tähän mennessä on tehty 180 suurempaa koesarjaa. J-PARC molekyylien tirkistyslaite JAEA:n eri toimintojen rahoitus (milj. euroa) Pommittamalla materiaa pienhiukkasilla, esimerkiksi protoneilla, saadaan materiasta irtoamaan neutroneja. Selvittämällä irtaantuneitten neutronien määrää ja irtoamiskulmaa syntyy kuva tutkittavasta kohteesta, esimerkiksi molekyylistä. Tirkistelyyn tarvittava hiukkasvuo saadaan joko ydinreaktorista, vakiovuo, tai hiukkaskiihdyttimestä pulssivuo (vertaa valokuvauksessa pysyvä valo ja salamavalo). Tokain tutkimusreaktoria JRR-3 käytetään hiukkaslähteenä tapauksissa jossa vakiovuo menettelee. Pulssivuo on tarkoitus aikaansaada nyt rakennettavasta 1,3 miljardia euroa maksavasta valtavasta hiukkaskiihdyttimestä. Rakennustyöt Vuosi Vuosi FBR (Monju) J-PARC Jäte Jälleenkäsittelyteknologia Paikalliset tahot Fuusio Turvallisuus ITER 18 9 JAEA yhteensä valmistuvat ensi vuonna ja sitä seuraavana vuonna päästään varsinaiseen tutkimustyöhön. Laitokseen on kohdistunut myös suuri mielenkiinto teollisuuden taholta. Esimerkiksi proteiinien koostumus voidaan selvittää, joka on keskeistä sairauksien diagnosointiin ja lääkkeiden kehittämiseen. Lääketeollisuuden ohella myös esimerkiksi autoteollisuus, joka haluaa ymmärtää paremmin polttomoottorin polttoprosessin ja sylinteriseinämiin kohdistuvat materiaalivaatimukset voivat J-PARC:ssa saada haluamia vastauksia kysymyksiinsä. Eräitten laskelmien mukaan laitos maksaisi itsensä takaisin 20 vuoden jälkeen 2 3 kertaisesti. Ydintekniikan puolella suuri haaste on oppia ymmärtämään paremmin puoliintumisaikoihin vaikuttavat tekijät ja siten kehittää menetelmiä, jolla korkea-aktiivisen jätteen säteilytasoja saataisiin nopeasti alenemaan. Tällä olisi valtava merkitys koko ydinvoiman tulevaisuudelle. Inspiroiva vierailu Yhden ATS:läisen tokaisu erittäin tiiviin ohjelman jälkeen Kyllä sähkön tekeminen on helppoa tähän verrattuna! Nähdyt panostukset ovat suuria suurellekin teollisuusvaltiolle. Meidän tulisi itse pohtia, miten voisimme päästä mukaan tällaiseen uusia ulottuvuuksia avaavaan materiaalitutkimukseen, mitä J-PARC edustaa. Suomella ja Japanilla on sama naapuri, mutta maat toimivat eri kilpailusarjassa, jolloin edellytykset pitäisivät olla paremmat päästä mukaan erilaisiin projekteihin. Lopuksi on todettava, että isännät olivat laatineet erinomaisen ohjelman, jonka he japanilaisella tehokkuudella toteuttivat. Henrik Immonen Oy Abilitas Ab n 18 ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

19 Reijo Munther & Tapani Nummelin Miyajiman shinto-temppeli jonka takana buddhalainen viisikerroksinen pagodi. Pahat ajatukset siirtyvät pagodin viisikerroksisen katon kautta avaruuteen. Monju natriumjäähdytteinen nopea hyötöreaktori Tsurugassa Japanilaiset jos ketkä ovat kunnostautuneet uuden teknologian käyttöönottajina sekä edelleen kehittäjinä. Tällä avoimella suhtautumistavalla on juurensa japanilaisten uskonelämässä, joka on käytännöllinen sekoitus shintolaisuutta, buddhismia ja zen-buddhismiä. Buddhalaisesta perinteen mukaan Monju-bodhisattva, joka on tuonpuoleisen viisauden Bodhisattva, auttaa erityisesti viisauteen ja päähän liittyvissä asioissa. Bodhisattvalla tarkoitetaan täysin valaistunutta (nirvanan saavuttanutta) buddhalaista, joka voi auttaa toisia eteenpäin kohti valaistumista. Boddhisattvat ovat erikoistuneita ja Monju-bodhisattvalle tekevät uhrauksia, eritoten opiskelijat pääsykoeaikaan. Myös päänsärkyä ja dementiaa potevat voivat hakea apua Monjulta, joten se oli meillekin varsin luonteva aloituskohde Japanin ekskursiollamme. Natriumvuoto pysäytti reaktorin Opiskelua on tarvittu myös Monju-hyötöreaktorin kanssa. Kiotosta pohjoiseen sijaisevassa Tsurugan kylässä sijaitsevan Monjun rakennustyöt aloitettiin vuonna Valmis laitos ehti olla käynnissä vuodesta 1990 vuoteen 1995, jolloin laitos jouduttiin pysäyttämään natriumvuodon seurauksena. Sekundaaripiirin lämpötilamittausyhteestä vuoti lattialle noin 700 kg natriumia. Vuoto johti muutostöihin, joiden on tarkoitus valmistua ensi vuonna. Suunnitelmien mukaan laitoksen pitäisi käynnistyä jälleen toukokuussa vuonna ATS Ydintekniikka (35) 4/

20 MONJU- hyötöreaktori Tsurugassa, Japanin meren rannalla. Paikanpäällä näimme myös videon vuodosta ja sen myötä tehdyistä parannuksista. Alkuperäinen lämpötila-anturi oli huomattavasti nykyisin käytettävää pidempi, ja anturin läpiviennistä tapahtuneen vuodon on ajateltu olevan seurausta pitkän anturin värähtelystä virtauksessa. Myös putkien halkaisijaa on kasvatettu turbulenssin hallitsemiseksi. Tavoitteena suljettu polttoainekierto Monjulla on suuri merkitys japanilaiselle suljetulle polttoainekierrolle ja Japani onkin asettanut tavoitteekseen toteuttaa kaupallisesti toimiva FBR vuoteen 2050 mennessä. Reaktorissa käytettävä polttoaine on Tokain jälleenkäsittelylaitoksella valmistettua uraani-plutonium-sekaoksidia (MOX), joka koostuu plutoniumin (PuO 2 ) ja uraanin (UO 2 ) oksideista ja jossa plutoniumin osuus on painoprosenttia polttoainesauvan sijainnista riippuen. Monjussa on kolme kiertopiiriä eikä sitä ole tarkoitettu puhtaasti kaupalliseen käyttöön. Reaktorin tarkoituksena on tutkia ja demonstroida natriumjäähdytteisen nopean reaktorin toimintaa sekä erityistä, hyvin pitkälle kehitettyä polttoaineenkäsittelylaitteistoa. Monju on teholtaan pieni, vain 280 MWe (714 MWt). Suorituskyvyltään se on kuitenkin varsin tehokas, sillä konversiosuhde on 1,2 ja keskimääräinen polttoaineen poistopalama 80 MWd/kg. Natrium sopii reaktorin jäähdytteeksi vallan mainiosti hyvien lämmönsiirto-ominaisuuksiensa ja neutronitaloudellisuutensa takia. Uusi ja vanha lämpötila-anturi. Jälleenkäynnistämisestä kiistelty Vaikka vuonna 1995 tapahtunut vuoto oli INES-asteikon mukaan alimmalla tasolla, on laitoksella edelleen hankaluuksia paikallispoliitikkojen kanssa. Tilanteesta on otettu opiksi ja nykyisellään avoimuus on tiedotuksen peruslähtökohta, jopa siinä määrin, että varsinainen FBR-teknologia jäi 20 ATS Ydintekniikka (35) 4/2006

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT

Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Ydinvoima ja ydinaseet Markku Anttila Erikoistutkija, VTT Energia - turvallisuus - terveys -seminaari Helsinki 18.11.2006 Järjestäjät: Lääkärin sosiaalinen vastuu ry ja Greenpeace 2 Sisältö Ydinvoima -

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto

Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus. SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Suomen ydinenergian osaamisen nykytilanne ja tulevaisuus SAFIR2010 -seminaari 10.3.2011 Espoo Jorma Aurela Energiaosasto Eduskunta 1.7.2010 Valiokunnat YmV (enemmistö 9-8 vastusti), TuV (kaikki muut valiokunnat

Lisätiedot

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010

Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Sukuseuran matka Pietariin 13 16.5.2010 Ohessa olemme pyrkineet heijastamaan joitakin tapahtumia ja tunnelmia sukuseuran matkasta. Lyhyellä matkakertomuksellamme tahdomme jakaa hauskan ja antoisan matkamme

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Leila Koivunen. Humanistinen tiedekunta. Yleinen historia PROFESSORILUENTO Professori Leila Koivunen Yleinen historia Humanistinen tiedekunta 16.12.2015 Professori Leila Koivunen pitää professoriluentonsa Educariumin Edu 1 -salissa, Assistentinkatu 5 16. joulukuuta

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

IFRF Suomen kansallinen osasto

IFRF Suomen kansallinen osasto IFRF Suomen kansallinen osasto www.ffrc.fi International Flame Research Foundation Finnish Flame Research Committee (päivitetty 10.09.2015, AL) IFRF Kansainvälinen polttotekniikan tutkimusorganisaatio

Lisätiedot

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013

Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Council Meting Portugal 5.11-10.11.2013 Lappeenrannasta osallistui Council Meetingiin tänä vuonna kahden delegaatin lisäksi ennätyksellisesti viisi henkilöä. Lappeenranta oli siis hyvin edustettuna. Lähdimme

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Mitä kuuluu. politiikan journalismille?

Mitä kuuluu. politiikan journalismille? Mitä kuuluu politiikan journalismille? Politiikan toimittajien jäsenkyselyn tulokset Jukka Vahti Jäsenkysely Toteutettiin touko kesäkuussa 2014 sähköpostitse 49 vastaajaa yhdistyksen 132 jäsenestä vapaamuotoinen

Lisätiedot

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä

Suomalainen Klubi 26.1.2015. Jukka Heikkilä Suomalainen Klubi 26.1.2015 Jukka Heikkilä 1 Perustettu 18.1.1944 nimellä Sotamuistoyhdistys ry. V. 1949 Sotamuseoseura ry. V. 1957 Sotahistoriallinen Seura ry. > sotahistoriallinen yleisseura Vuonna 2004

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna

Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Tutkimustoiminta Lappeenrannassa Tänään ja huomenna Arto Ylönen Dr. sc. ETH Zurich Lappeenrannan teknillinen yliopisto arto.ylonen@lut.fi Sisältö 1. Johdanto 2. Tutkimustoiminta tänään Kokeellinen tutkimus

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto

Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Suomen ja korkeatasoisen tutkimuksen kohtalonyhteys Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos Sähkötekniikan korkeakoulu Aalto yliopisto Nordic Innovation Monitor 2009 There is probably no historical

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010

Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma SAFIR2010 Kansallinen ydinturvallisuuden tutkimusohjelma Eija Karita Puska (-ohjelman johtaja) www.vtt.fi/safir2010 eija-karita.puska@vtt.fi Taustaa 2 Kansallinen julkinen ydinturvallisuuden tutkimus on organisoitu

Lisätiedot

Fortumin johtoryhmä 31.12.2013

Fortumin johtoryhmä 31.12.2013 Fortumin vuosikertomus 2013 Fortum on vahvasti kestävään kehitykseen sitoutunut energiayhtiö. Vastaamme asiakkaidemme tarpeisiin tuottamalla, myymällä ja jakelemalla sähköä ja lämpöä sekä tarjoamalla energia-alan

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja

Vuosi 2006. Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja Vuosi 2006 Jukka Rinnevaara Toimitusjohtaja 1 Disclaimer This presentation is confidential and is intended solely for the use of the recipients of the presentation in connection with their consideration

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

Tutkija, maailma tarvitsee sinua!

Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Tutkija, maailma tarvitsee sinua! Yleistajuistamisen perusteet VNK-SELVITYSTOIMINNAN VIESTINTÄ- JA HYÖDYNTÄJÄDIALOGIN KOULUTUSTYÖPAJA 17.11. LIISA MAYOW, KASKAS MEDIA Mitä jos maailman kaikki ongelmat

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon

Suomen lippu. lippu; liputus, liputtaa, nostaa lippu salkoon Suomen lippu Suomessa on laki, miten saat liputtaa. Lipussa on valkoinen pohja ja sininen risti. Se on kansallislippu. Jokainen suomalainen saa liputtaa. Jos lipussa on keskellä vaakuna, se on valtionlippu.

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet

Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007. teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet Virtaussimulaatioseminaari 29.3.2007 teollisuuden puheenvuorot: virtaussimulaatiot, merkitys ja kehitystarpeet T. Toppila (FNS) Espoo Dipoli 29.3.2007 29.3.2007 1 FNS CFD virtaussimuloinnit, taustaa :

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta

K.V. Laurikainen. The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta K.V. Laurikainen The Finnish Society for Natural Philosophy 25 Years Luonnofilosofian seura 25 vuotta PUBLICATIONS OF THE FINNISH SOCIETY FOR NATURAL PHILOSOPHY K.V. Laurikainen The Finnish Society for

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio

Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa. Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Opiskelijat valtaan! TOPIC MASTER menetelmä lukion englannin opetuksessa Tuija Kae, englannin kielen lehtori Sotungin lukio ja etälukio Päättääkö opettaja ohjelmasta? Vai voisivatko opiskelijat itse suunnitella

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Teleste Oyj Yhtiökokous 2010. Hallitukseen ehdotettujen henkilöiden esittely

Teleste Oyj Yhtiökokous 2010. Hallitukseen ehdotettujen henkilöiden esittely Teleste Oyj Yhtiökokous 2010 Hallitukseen ehdotettujen henkilöiden esittely Pertti Ervi Ins., s. 1957 Teleste Oyj:n hallituksen jäsen vuodesta 2009 Yritysjohdon konsultti Computer 2000 -konsernin pääjohtaja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär pähkinänkuoressa Lingon & Blåbär (L&B) on tarjonnut ruotsalaista suunnittelua olevia laadukkaita vaatteita koko perheelle vuodesta 1996 lähtien. Tänä päivänä

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Suomen Akatemia Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Luonnontieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan luonnontieteistä avaruustieteitä ja tähtitiedettä, fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA

KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA KATSAUS YDINVOIMALAITOSTEN RAKENTAMISEEN MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Workshop Ydinenergiarenessanssin mahdollisuudet Hanasaaren kulttuurikeskus, 28.8.2008 FinNuclear 28.8.2008 1 Esityksessä on tarkoitus

Lisätiedot

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet

Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet Simo Säynevirta Global Technology Manager ABB Process Automation Services, Aalto AlumniWeekend 2015 24.10.2015 Teollisen tuotannon uusi aika Esineiden, palveluiden ja ihmisten internet A global leader

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA. PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITON PK-YRITYSVALTUUSKUNTA PK-yritysvaltuuskunnan puheenjohtaja Heimo J. Aho 8.2.2006 Mikä mies? Heimo Juhani Aho, s. 9.4.1949, Tampere Ylioppilas, Kalevan yhteiskoulu 1968 Dipl.ekonomi,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA, lyhyt esittely Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen edeltäjä Taloudellinen Tutkimuskeskus perustettiin 1.8.1946. ETLA on voittoa tavoittelematon

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto

Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Laskennallisen fysiikan esimerkkejä avoimesta tutkimuksesta Esa Räsänen Fysiikan laitos, Tampereen teknillinen yliopisto Julian Voss, Quantum man, 2006 (City of Moses Lake, Washington, USA) Kolme näkökulmaa

Lisätiedot

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä

Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä Kuinka hyödynnän EU-rahoitusta yrityksen kehittämisessä 18.4.2013 Jukka Hellgren Culmentor EU-hankkeiden ja rahoituksen asiantuntija 2001: Ohjelmisto Reportronic - Projektien ja -salkkujen hallinnon ja

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Yleisesittely murskaa nyt myös lajitellut alkaliparistot. Rec Alkaline Oy

Yleisesittely murskaa nyt myös lajitellut alkaliparistot. Rec Alkaline Oy Yleisesittely AkkuSer Oy kierrättää vaarallisiksi määritellyt akku ja paristo tuotteet käyttämällä Dry-Technology prosessia AkkuSer:llä on 24 työtekijää (2015). AkkuSer kierrätyslaitos sijaitsee Nivalassa,

Lisätiedot

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa

Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa Fysiikan maanalaisen tutkimuksen nykytila Suomessa 1. kosmisten säteiden koe EMMA 2. LAGUNA-infrastruktuuritutkimus Timo Enqvist Oulun yliopisto Oulun Eteläisen instituutti IX Kerttu Saalasti -seminaari,

Lisätiedot

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus

Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuus Kuva julkaistu Helsingin Sanomien artikkelissa 26.4.1990, Sirpa Pääkkönen 1 Tšernobylin ydinvoimala (Lähde: Wikipedia) Ydinvoimala sijaitsee noin 18 kilometrin päässä

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu

Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu Japanin malli Suomeen ja internetiin Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu SCM-Scorecard 25.5.2005 Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab Perustettu

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014

Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Hallituspartnereiden kolmannet valtakunnalliset Partneripäivät järjestetään

Lisätiedot

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA

LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA LAATUMITTARIT LÄÄKETEOLLISUUDESSA Marianne Torkko 27.9.2014 1.10.2014 1 Julkaisut Torkko M, Linna A, Katajavuori N, Juppo A.M. 2013. Quality KPIs in pharmaceutical and food industry. J Pharm Innov. 2013;

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Puheenjohtajana: yksikön johtaja Arja Kallio 10.00 10.10 Tervetuloa, Yksikön johtaja Arja Kallio 10.10 10.50 Käytännön asioita aloittaville huippuyksiköille, Tiedeasiantuntija

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto 2004 2008

Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Jyväskylän yliopisto 2004 2008 Tiedebarometri Tuotokset ja panokset maisterit tohtorit julkaisut tukimusrahoitus kok.rah. henkilötyövuodet *) kansainkvreferoidut muut tieteelliset kansallinen 1) välinen

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta

Erkki Antila Teknillinen tiedekunta 9.10. 2012 Toimintakatsaus ja vuorovaikutussuhteet Erkki Antila Teknillinen tiedekunta Asialista Teknillinen tiedekunta Strategia Painoalat Koulutus ja tutkimus Koulutusohjelmat Tutkimustoiminta Tutkimusalusta

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto

Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Vihdin Yrittäjät - merkkipäiviä 2011-2014, arkisto Taru-Kalusteen Tarja Siivonen toiminut yrittäjänä 40 vuotta Nummelan Kenttälässä toimivan Taru-Kalusteen yrittäjä Tarja Siivoselle on kertynyt yrittäjyysvuosia

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot