Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma 2014-2015 Salon kaupunki"

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä

2 2(17) JOHDANTO Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jonka yleisten edellytysten luominen on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä. Se on laaja-alaista moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja päihdehaittojen vähentämiseksi. Ehkäisevän päihdetyön piiriin kuuluvat yleinen ehkäisy ja riskiehkäisy. Valmisteilla olevan alkoholi- ja raittiustyölain kokonaisuudistuksen yhteydessä pyritään kehittämään paikallisen vaikuttamisen keinoja. Salon kaupunki on ollut hallituksen käynnistämän valtakunnallisen Alkoholiohjelman kuntakumppani sen ensimmäisestä toimintakaudesta alkaen. Alkoholiohjelman strateginen vastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) on ohjelman pääkoordinaattori, joka yhdessä aluehallintovirastoissa työskentelevien koordinaattorien kanssa tukee paikallista alkoholihaittojen ehkäisyä. Yksi valtakunnallisen alkoholiohjelman hyvistä käytännöistä on Pakka-paikallinen alkoholipolitiikka- toimintamalli, jonka avulla pyritään vaikuttamaan alkoholin saatavuuden säätelyyn. Valtakunnallisten suositusten ja lainsäädännön lisäksi toimintaa ohjaavat paikallisesti laaditut suunnitelmat. Salon kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on laadittu vuosiksi ja siinä käsitellään mielenterveys- ja päihdetyötä kokonaisuutena. Salon kaupungin päihdepelisääntöjen tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä, suojella lapsia ja nuoria päihteiltä sekä puuttua varhain päihteiden ongelmakäyttöön. Erikseen laaditussa ehkäisevän päihdetyön suunnitelmassa huomioidaan laaja-alaisesti kaikki ikäryhmät ja sen tavoitteena on kaikenikäisten asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelman päivityksestä vastaa eri hallintokuntien, alkoholielinkeinon ja kolmannen sektorin edustajista koostuva perustettu moniammatillinen työryhmä, jonka nimeämisestä on päätetty kaupunginhallituksessa Työryhmän tehtävänä on laatia linjaukset kaupungin ehkäisevälle päihdetyölle sekä seurata ja arvioida suunnitelman toteutumista. (Työryhmän kokoonpano, liite 1, s.15). Päihdepalveluista Salon kaupungin omaa toimintaa ovat ehkäisevä päihdetyö sekä opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoito. Muut päihdehuollon avopalvelut järjestetään A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen Salon avopalveluissa. Näitä ovat A-klinikka, toimintakeskukset (3kpl), Rolle-työ sekä vertaistukityö. Ehkäisevä päihdetyö perustuu monialaiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Syksyllä 2013 käynnistyi Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke. Hankkeen aikana kehitetään paljon palveluita käyttävien riskiryhmien, erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelumalleja Salossa. Yhtenä tavoitteena on lisätä riskiryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä palvelurakenteita muuttamalla ja luomalla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja räätälöityjä palveluita palvelumuotoilun keinoin. Salon kehittämisosio jakaantuu kahteen osaan, paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelumuotoiluun sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämiseen. Yhteistyötahoina ovat kaupungin eri toimialat sekä järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNITELMA Päihteiden saatavuuteen vaikutetaan vastuullisella myynnillä ja anniskelulla sekä puuttumalla alkoholin ja tupakan välittämiseen alaikäisille. Käytännössä toiminta tarkoittaa ikärajavalvonnan tiukentamista, kieltäytymistä myymästä ja anniskelemasta alkoholia päihtyneelle sekä omavalvonnan tukemista esim. ostokokeiden ja koulutusten avulla. Alkoholi- ja tupakkalain noudattamiseen paikallisesti kiinnitetään huomiota ja asiaa pidetään esillä paikallisessa mediassa sekä erilaisissa järjestetyissä tapahtumissa. Aikuisten asenteet ja esimerkki vaikuttavat lasten ja nuorten asenteisiin ja sitä kautta joko ehkäisevät tai edistävät tupakoinnin ja päihteiden käytön aloittamista. Vanhemmuuden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaikkien toimijatahojen tulee kiinnittää huomiota päihteiden käytön puheeksi ottoon ja varhaiseen puuttumiseen sekä tuntea olemassa olevat palvelut ja osata ohjata asiakkaita eteenpäin. Koulutussuunnitelmissa tämä huomioidaan erityisesti uusien työntekijöiden kohdalla. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä matalan kynnyksen palveluja kehitetään edelleen. Ehkäisevä työ aloitetaan jo äitiys- ja lastenneuvoloissa mm. tukemalla vanhemmuutta ja antamalla suullista ja kirjallista terveysneuvontaa. Kaikkien tahojen tulee omassa toiminnassaan pyrkiä vaikuttamaan vanhempien asenteisiin erityisesti herättämällä keskustelua alkoholin käytöstä lasten läsnä ollessa. Terveyspalveluissa vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja perheväkivalta otetaan neuvolakäynneillä puheeksi luonnollisena osana terveyshaastattelua ja riskiperheitä tuetaan ja seurataan. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on keskeistä. Terveyspalveluiden ja Salon A-klinikan yhteistyötä hyödynnetään varhaisvaiheen päihdetyön toimintamallissa terveysasemalla. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

3 3(17) Tutkimusten mukaan terveysriskit ja riski sairastua päihderiippuvuuteen ovat sitä suuremmat mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan. Siksi on tärkeätä pyrkiä terveys- ja asennevaikuttamisen keinoin siirtämään nuorten päihteiden käytön aloittamista mahdollisimman pitkälle. Kouluissa käsitellään alakouluikäisistä alkaen päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä riippuvuuden syntymistä ja merkitystä osana normaalia opetusta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto tavoittaa kaikki ikäryhmät. Yleinen asennevaikuttaminen sekä itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamiseen tähtäävät keinot ovat keskeisiä päihteiden käyttöä ehkäiseviä toimia. Vanhempainilloissa / koko perheille tarkoitetuissa tilaisuuksissa annetaan ajankohtaista tietoa päihdeasioista sekä vahvistetaan vanhemmuutta nuorten elämänhallintataitojen kehittämiseksi. Kaikilla kouluilla, nuorisotiloilla, seurakunnan tilaisuuksissa ja harrastuspiireissä on oltava omat päivitetyt toimintaohjeensa päihteiden käyttöön puuttumiseksi. Kiusaaminen, poissaolot, näpistykset sekä tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käyttö edellyttävät aina välitöntä asiaan puuttumista. Kaikkien toimijoiden pitää tuntea vastuunsa huolen herätessä lapsen / nuoren tai hänen läheisensä suhteen. Syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan ja oppilashuoltoon tulee osoittaa riittävästi resursseja. Poliisilla on merkittävä rooli varhaisessa puuttumisessa, sillä he kohtaavat hälytystehtävissään (perhe)väkivaltaa, päihteidenkäyttöä ja mielenterveysongelmia kaikenikäisten keskuudessa. Päihteettömyyden myönteisiä puolia tulee korostaa. Lapsille, lapsiperheille ja nuorille tarkoitettujen tilaisuuksien tulee olla täysin päihteettömiä ja sitä edistetään mm. järjestyssääntöjen ja valvonnan kautta. Kaupungin järjestämien yleisötilaisuuksien ja sen tukemien vapaa-ajan toimintojen anniskelulupien tarve on aina tarkkaan harkittu ja mahdollisimman monet yleisötilaisuudet ovat päihteettömiä. Seutulupalausuntomenettely mahdollistaa paikalliseen vaikuttamiseen uusien anniskelulupien myöntämisen yhteydessä. Liikunta- ja vapaa-ajan järjestöjen toimintasuunnitelmiin liitetään järjestöjen laatimat päihdepelisäännöt. Päihdekasvatusta toiminnassaan toteuttavia seuroja kannustetaan ja tätä edellytetään kaupungin toiminta- / kohdeavustusten jakamisessa. Työikäisiä ja ikääntyviä kohdataan hyvin paljon erilaisissa terveydenhuollon toimipisteissä. Olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja päihteiden käytön puheeksi ottamiseksi ja riskikäytön seuraamiseksi tulee kattavasti hyödyntää. Kaikki vastaanotto- tai kotikäyntityötä tekevät tahot ovat avainasemassa, mikäli huoli asiakkaan tai perheen päihteidenkäytöstä tai mielenterveydellisistä ongelmista herää. Toimipisteissä tulee olla selkeät puuttumisen ja hoitoon ohjaamisen mallit, jotta ongelmaan voidaan tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kriisitilanteisiin tulee olla tarjolla riittävästi tukimuotoja ja olemassa olevista palveluista tulee tiedottaa asiakkaita. Suuret elämänmuutokset kuten sairaudet, eläkkeelle jääminen, liikuntakyvyn rajoittuneisuus, työttömyys ja muut elämän kriisitilanteet voivat aiheuttaa riskin mielenterveys- ja päihdeongelmien syntymiselle. Toimintakyvyn lisäksi elämänlaatuun vaikuttaa hyvin paljon henkinen hyvinvointi. Asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys edistävät kaikenikäisten hyvinvointia. Vapaa-ajan toimintojen maksuttomuus mahdollistaa myös heikommassa taloudellisessa asemassa olevien harrastusmahdollisuuden. Salon kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnitelma käsittelee seuraavia kohteita ja asiakasryhmiä: palvelujärjestelmän kehittäminen (s. 4-5) odottavat perheet (s. 6) alle kouluikäiset lapset (s. 7) peruskouluikäiset lapset (s. 8-9) 2. asteen opiskelijat (s ) aikuiset / työikäiset sekä (s ) ikääntyvät / vanhukset (s. 14) Erityisryhmät on tässä suunnitelmassa integroitu muuhun väestöön ja heidän mahdollisten erityistarpeidensa huomioiminen (esim. tulkkipalvelujen, avustajien tai selkokielisten esitteiden saatavuus tarvittaessa) on keskeistä kunkin ikäryhmän kohdalla. Suunnitelmassa käytettyjen käsitteiden ja lyhenteiden selitykset ovat liitteenä (liite 2, s.16-17). Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

4 4(17) Palvelujärjestelmän kehittäminen Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman linjausten huomioiminen Salon kaupungissa 1. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toteuttaminen käytännössä 1. Palveluprosessien päivittäminen, palveluista tiedottaminen 1. Hyvinvointikertomus, kansalaiskyselyt 1. Tavoitetaso: ajantasaiset tiedot palveluista kaupungin kotisivuilla vastuutaho: Sosiaali- ja terveyspalvelut 2.1. Julkisten palveluntuottajien ja järjestöjen yhteistyömuotojen kehittäminen 2.1. A-klinikan päihdetyöntekijän työpanoksen hyödyntäminen terveysasemalla 2.1. Kirjattujen interventioiden määrä 2.1. Vastuutahot: Terveyspalvelut ja Salon A- klinikka 2.2. Perusterveydenhuollon vahvempi palvelujärjestelmä mielenterveys- ja päihdeongelmiin Asiakaslähtöinen moniammatillinen työtapa 2.2. Eri toimialojen osallistujamäärät, saadut palautteet 2.2. Erikoissairaanhoito, A- Klinikka, kaupungin eri toimialat 3. Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 3. Palveluiden käyttäjien kuuleminen 3. Asiakaskyselyt 3. Vastuutaho: sosiaali- ja terveyspalvelut

5 5(17) Palvelujärjestelmän kehittäminen Paikalliset toimenpiteet alkoholi- ja tupakkalain toteutumiseksi (Pakka) 1. Asennevaikuttaminen, kokonaiskulutuksen vähentäminen, asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus 1.1. Eri ikäryhmille suunnattu tiedotus ja puheeksi otto, paikallismedian käyttö painopistealueina olevista asioista, yhteistyö poliisin, alkoholivalvonnan ja alkoholielinkeinon (myynti- ja anniskelu) kanssa 1.2. Salon kaupungin päihdepelisääntöjen noudattaminen 1.3. Valtakunnallinen verkostoyhteistyö (mm. alkoholiohjelma) 1.4.Seutulupalausuntomenettely 1. Kampanjat vuosittain, tilastotiedot, asiantuntija-arvio yhteistyön toteutumisesta, alkoholin ostokokeiden tulokset kahden vuoden välein 1.2. Kysely pelisääntöjen toteutumisesta käytännössä 1.3. Yhdyshenkilötapaamiset, raportointi kaupungin johdolle ja koordinaatiovastuussa olevalle THL:lle 1.4. Paikallisesti annettujen lausuntojen huomioiminen uusia anniskelulupia myönnettäessä 1.1. Tavoite: sitoutuminen laaja-alaiseen yhteistyöhön Vastuu: kaikki tahot (kaupungin toimijat, yritykset, järjestöt, yhdistykset, yksityishenkilöt, media) koordinointivastuu: ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä 1.2. Lähiesimiehet 1.3. Vastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö 1.4. Koordinointivastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö

6 6(17) Odottavat perheet 1. Tiedon ja taidon lisääminen päihdeasioista 1.1. Henkilökohtainen ohjaus vastaanotoilla, perhevalmennus, palveluihin ohjaaminen, tiedotusvälineiden käyttö 1.2. Työntekijöiden koulutus (päihteet, varhainen tukeminen), tiedotustilaisuus yhteistyötahoille olemassa olevista toimintatavoista ja hoitoonohjausmalleista 1.1. Asiantuntija-arviointi vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 1.2. Koulutussuunnitelman toteutuminen, yhteistyötapaamisiin osallistuminen 1.1. Kaikki odottavia perheitä kohtaavat tahot: Päihdeasiat ja palveluista tiedottaminen sisällytetään tapaamisiin ja tilaisuuksiin 1.2. Uudet työntekijät / vastaanottotyö, tiedon päivitys yhteistyötahoille Vastuu: terveyspalvelut 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja tukeminen 2.1. Laajat terveystarkastukset, päihteiden käytön puheeksi otto, perheiden AUDIT-kyselyt neuvolan vo:lla, kotikäynnit, verkostotyö, huolen puheeksi otto, ennakollinen lastensuojeluilmoitus 2.2. Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointi 2.1. Audit -kyselyjen määrä annettujen ohjeiden mukaisissa tilanteissa 4 kk:n välein 2.2. Ohjattujen perheiden määrä 2.1. Tehdään kaikille: 1. äitiysneuvolakäynti. Kaikilla odottavia perheitä kohtaavilla tahoilla vastuu huolen puheeksi otosta! 2.2. Äitiysneuvola, päihdeyksikkö, lastensuojelu: Käytännön vakiintuminen kaikissa neuvoloissa 3. Päihdeperheiden tunnistaminen ja hoitoonohjaus 3. Hoitoonohjaus olemassa olevan mallin mukaisesti 3. Tunnistettujen perheiden lukumäärä 3. Mallien käyttöön otto kaikissa neuvoloissa

7 7(17) Alle kouluikäiset lapset 1. Vanhempien tukeminen 1.1. lasten kerho- ja ryhmätoiminta 1.2. Tiedotus, tuen tarpeen arviointi, varhainen puuttuminen 1.1. Lakisääteiset palvelut toteutettu 1.2. Asiantuntija-arvio vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä Tavoite: Vastuu: Neuvola, varhaiskasvatus, esiopetus, seurakunta, järjestöt, kasvatusja perheneuvola lastensuojelu, poliisi 1.3. Henkilöstön koulutus ja konsultointi 1.3. Koulutussuunnitelman toteutuminen 1.4. Vastuu: Lastensuojelu 1.4. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet 1.4. Lakisääteiset palvelut toteutettu 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja seuranta 2.1. Henkilökunnan koulutus 2.2. Vanhempien päihteiden käytön puheeksi otto, perheiden AUDIT-kyselyt neuvolan vastaanotoilla ja kotikäynneillä, verkostotyö, huolen puheeksi otto 2.1. Koulutussuunnitelman toteutuminen 2.2. Audit -kyselyjen määrä sovittujen ohjeiden mukaisesti 4 kk:n välein 2.1. Uudet työntekijät v. ja 4v. neuvolakäynnit 3. Riskiperheiden tukeminen 3.1. Verkostoyhteistyö, huolen puheeksi ottaminen (esim. huoliseula, vanhemmuuden roolikartta) 3.1. Asiantuntija-arvio verkostotyön toimivuudesta moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 3.1. Riskiperheillä sovitut verkostotapaamiset

8 8(17) Tavoitteet Konkreettiset menetelmät Arviointimittarit Tavoitetaso /Vastuutaho Peruskouluikäiset lapset 1. Tupakan ja muiden päihteiden saatavuuden ja käytön väheneminen, aloitusiän siirtäminen, vanhemmuuden tukeminen ja yleinen asennevaikuttaminen 1.1. Terveysneuvonta ja muu tiedottaminen, elämän-hallintaan ja itsetuntoon liittyvien asioiden käsittely (nuoret + vanhemmat), 1.2. Vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen, iltapäivätoiminta, maksuttomat tilaisuudet, lainattavat harrastusvälineet 1.1. Pidetyt tilaisuudet / ikäryhmä / v., Kouluterveyskyselyjen tulokset 1.2. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen ym. tilaisuuksien määrät, maksuttomia tilaisuuksia ja välineiden lainausta järjestetty 1.1. Koulu yhteistyössä vanhempien, kouluterveydenhuollon ja eri asiantuntijatahojen kanssa, tehostetusti alakoulusta yläkouluun siirtyvät 1.2. Nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, seurakunta, järjestöt / yhdistykset 1.3. Yhteistyö vähittäismyynnin, anniskelupaikkojen ja alkoholivalvonnan kanssa 1.3. Kampanja vuosittain 1.3. Alkoholivalvontaviranomaiset, elinkeinoelämän edustajat, ehkäisevän työn toimijat 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja seuranta 2. Henkilökunnan koulutus 2. Koulutussuunnitelman toteutuminen 2. Koulutusta tarjolla vuosittain 3. Riskiperheiden tukeminen 3. Verkostoyhteistyö, huolen puheeksi ottaminen (esim. huoliseula, vanhemmuuden roolikartta) 3. Asiantuntija-arvio verkostotyön toimivuudesta 3. Riskiperheillä sovitut verkostotapaamiset

9 9(17) Peruskouluikäiset lapset 3. Varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön, suojaavien tekijöiden vahvistaminen 3.1. Järjestyssäännöt: nollatoleranssi päihteiden käytön suhteen, tupakoinnin lopettamista tukevat toimet. Hoitoonohjausmallit Päivitetyt järjestyssäännöt ja toimintamallit kouluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä niiden mukainen toiminta 3. Opetustoimi, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, järjestöt, poliisi, A-klinikka, lastensuojelu, VANHEMMAT 3.2. Oppilashuolto / moniammatillinen yhteistyö ja konsultointi 3.3. Etsivän ja erityisnuorisotyön yksilöohjauksessa ohjatut nuoret 3.3. Ohjattavien nuorten määrä 3.4. Kontaktien määrä 3.5. Kontaktien määrä Tavoitetaso: kaikki alle 18v tilaisuudet ja toiminnat täysin päihteettömiä, puuttuminen kaikkien tehtävä 3.4. Jalkautuva työ, poliisin tehovalvonnat 3.5. Lastensuojeluilmoitukset, Valomerkki-tapaamiset, Omin jaloin -tapaamiset 4. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 4. Verkkovinkkis neuvontaa nuorille netissä (kohderyhmä salolaiset vuotiaat) 4. Kysyjien taustatietojen kerääminen ja seuranta, kontaktien määrä 4. Tavoitetaso: vakiintunut ehkäisevän työn työväline Vastuu: Terveyspalvelut yhteistyössä paikallisten toimijatahojen sekä A- klinikkasäätiön Päihdelinkin kanssa

10 10(17) 2. asteen opiskelijat 1. Tupakan ja muiden päihteiden saatavuuden ja käytön väheneminen, aloitusiän siirtäminen, vanhemmuuden tukeminen ja yleinen asennevaikuttaminen 1.1. Terveysneuvonta, asennevaikuttaminen sekä elämänhallintaan, itsetuntoon, vastuulliseen aikuisuuteen ja seurusteluun liittyvät asiat, tupakasta vieroitus ryhmät 1.2. Vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen 1.3. Yhteistyö vähittäismyynnin, anniskelupaikkojen ja alkoholivalvonnan kanssa 1.1. Pidetyt tilaisuudet / ikäryhmä / v. sisällytetty terveystiedon opetukseen Kouluterveyskyselyjen tulokset 1.2. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen ym. tilaisuuksien määrä 1.3. Kampanja vuosittain 1.1. Koulu yhteistyössä vanhempien, opiskelijaterveydenhuollon ja eri asiantuntijatahojen kanssa 1.2. Nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, seurakunta, järjestöt 1.3. Alkoholivalvontaviranomaiset, elinkeinoelämän edustajat, ehkäisevän työn toimijat 2. Riskiryhmien tunnistaminen ja varhainen puuttumien, suojaavien tekijöiden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy 2.1. Järjestyssäännöt: nollatoleranssi ja hoitoonohjausmallit 2.2. Oppilashuolto / Moniammatillinen yhteistyö ja konsultointi 2.3. Etsivän ja erityisnuorisotyön yksilöohjauksessa ohjatut nuoret Päivitetyt toimintamallit kouluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä niiden mukainen toiminta 2.3. Ohjattavien nuorten määrä 2.4. Kontaktien määrä 2.5. Kontaktien määrä 2. Koulutoimi, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, järjestöt, poliisi, A-klinikka, VANHEMMAT Tavoitetaso: kaikki alle 18v tilaisuudet ja toiminnat täysin päihteettömiä, puuttuminen kaikkien tehtävä 2.4. jalkautuva työ, poliisin tehovalvonnat 2.5. lastensuojeluilmoitukset, Valomerkkitapaamiset, Omin jaloin -tapaamiset

11 11(17) 2. asteen opiskelijat 3. Syrjäytymisen ehkäisy, sosiaalinen vahvistaminen 3.1. Räätälöity koulutus + tuki keskeyttämistilanteissa, työllistymistä tukevat toimenpiteet, vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen, työpajatoiminta 3. Vuosittaiset seurantatilastot opintojen keskeyttämisestä 3.2. Ohjattavien määrä 3. Opetustoimi, nuorisopalvelut, moniammatillinen yhteistyö tarpeellisten asiantuntijatahojen kanssa 3.2. Etsivä nuorisotyö: palvelujen ulkopuolella olevat alle 29-vuotiaat nuoret. Opintojen keskeytykset, puolustusvoimat/siviilipalveluskeskus, ilman opiskelupaikkaa jääneet, nivelvaihetyö 4. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 4. Verkkovinkkis neuvontaa nuorille netissä (kohderyhmä salolaiset vuotiaat) 4. Kysyjien taustatietojen kerääminen ja seuranta, kontaktien määrä 4. Tavoitetaso: vakiintunut ehkäisevän työn työväline Vastuu: Terveyspalvelut yhteistyössä paikallisten toimijatahojen sekä A- klinikkasäätiön Päihdelinkin kanssa

12 12(17) Aikuiset / työikäiset 1. Tietoisuuden lisääminen, asennemuutos, ikärajavalvottaviin tuotteisiin liittyvien lakien noudattaminen paikallisesti 1.1. Henkilökohtaiset tapaamiset, yleinen tiedotus, koulutus 1.2. yhteistyö elinkeinoelämän ja alkoholivalvonnan kanssa 1. Asiantuntija-arviointi vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 1.2. kampanja vuosittain 1. Vastuu: Kaikki asiakastyötä tekevät eri sektoreilla, moniammatillinen yhteistyö, media 2. Alkoholin ja muiden päihteiden riskikulutuksen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen 2.1. Puheeksi otto, puhallutukset tapaturmien vuoksi hoitoon hakeutuessa, mini-interventio, perhetilanteen selvittely, lapsinäkökulma, tuki elämän kriisitilanteissa 2.1. Audit- kyselyjen tulokset, riskiryhmäseuranta, hoitoonohjausten luku-määrä 4 kk:n välein Yhteistyötä tehdään 2.1. Olemassa olevien toimintamallien toteutuminen käytännössä ja sen seuranta: terveyspalvelut Palvelut tiedossa 2.2. Vertaistuen eri muodot 2.3. Yhteistyö poliisin kanssa palveluihin ohjaus 3. Työkyvyn ylläpitäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 3.1. Työhyvinvoinnin edistäminen 3.1. Työtyytyväisyyskyselyt, sairauspoissaolot 3.1. Työsuojelu, työterveyshuolto 3.2. Mt- ja päihdesuunnitelma, puheeksi otto- ja hoitoonohjausmallit työpaikoilla (esim. päihdeohjelma) 3.3. Työttömien palvelujen kehittäminen, kuntouttava työtoiminta 3.4. Hoitolaitoksesta tai vankilasta palaavan tukeminen 3.2. Lisääntyneet hoitoonohjaukset 3.3. Asiantuntija-arvio vuosittain 3.4. Toimintamallin mukaan 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut, työnantajat 3.3. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa 3.4. Lähettävä taho, seurakunnan päihde- ja kriminaalityö

13 13(17) Aikuiset / työikäiset 4. Tupakoinnin väheneminen 4.1. Tupakoinnin puheeksi otto vastaanottotilanteissa (tk:n toimintamalli), tupakoimattomuuden tukeminen: mini-interventio, vertaistuki 4.2. järjestyssäännöt, valvonta 4.1. TUTAP- ja ASKIVUmerkinnät terveyspalvelujen asiakastietojärjestelmässä, tulosten seuranta 4.2. Savuttomat työpaikat, lasten harrastustoiminnat Tavoite: vastaanottotyötä tekevät osaavat ohjata tupakoinnin lopettamisessa 4.1. Vastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö, yhteistyö terveysjärjestöjen kanssa 4.2. Vastuu: työnantajat, nuorisopalvelut, järjestöt 5. Tartuntatautien ehkäisy 5. Terveysneuvonta 5. Asiakasmäärän lisääntyminen terveysneuvontapisteessä, (Uukkari), tartuntatautien määrän seuranta 5. Uukkaripäivystäjät, terveyspalvelut

14 14(17) Ikääntyvät / vanhukset 1. Alkoholin käytön sekä lääkkeiden ja alkoholin sekakäytön väheneminen 1.1. Puheeksi otto ja miniinterventio vastaanotoilla ja kotikäynneillä, lääkehoidon seuranta 1.2. Tiedotus, kampanjat 1.3. Moniammatillinen varhainen puuttuminen 1. Hoitosuunnitelmien seuranta ja tarkistus kotihoidossa, kotisairaalassa, ympärivuorokautisessa hoidossa ja vastaanotoilla, sisäinen arviointi 1-3. Tavoite: Yhteistyön tiivistäminen Vastuutahot: vanhustyötä tekevät kiinteässä yhteistyössä omaisten ja muiden toimijoiden kanssa yli sektorirajojen: Kotihoito, sosiaali- ja terveystoimi, A- klinikan Rolle-työ, erilaiset potilasjärjestöt, julkinen keskustelu, tiedotusvälineet 2. Suurkulutuksen riskiryhmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen 2.1. Hoitohenkilökunnan koulutus (AUDITG) 2.2. Hoitoonohjausmallit, palveluohjaus 2.3. Omaisten ja läheisten tiedottaminen 2. Koulutussuunnitelman ja toimintamallien seuranta, AUDITG-tulosten tehostettu seuranta (4 kk:n välein), miniinterventioiden määrä, puhallutukset tarvittaessa 2.4. Hyvinvointia edistävät kyselyt ja kotikäynnit 3. Ikääntyvän elämänhallinnan lisääntyminen 3. Yhteisölliseen toimintaan ohjaaminen, virkistys-päivät, kerhot, toimintakeskukset, tukihenkilö, valmennusta eläkkeelle jäämiseen 3. Yhteistyön sujuvuuden sisäinen arviointi 3. Yhteistyö päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, srk:n, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa

15 15(17) LIITTEET Liite 1 Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä (ent. päihdepoliittinen) kokoonpano 1 / 2014: Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori (pj) Katja Marjanen, päihdetyöntekijä, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö (siht) Birte Bergström, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Taina Säisä, yksikköjohtaja, A-klinikka Riitta Loiske, rehtori, Marian koulu Johanna Siekkinen, nuorisotoimenjohtaja Elisa Paavola, nuorisotyöntekijä Pekka Piiroinen, valmennuspäällikkö, Salon Hockey Team ry Timo Sjöblom, erityisnuorisotyönohjaaja, Salon srk Maritta Järveläinen, johtava nuorisotyönohjaaja, Salon srk Milla Lumio, erityissosiaalityöntekijä, lastensuojelu Joonas Tikka, komisario, Varsinais-Suomen poliisilaitos Juha Roos, ryhmäpäällikkö, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Kosti Talala, toimialajohtaja, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Tapio Riihimäki, myymäläpäällikkö, Alko Heikki Mäki, alkoholitarkastaja, AVI Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

16 16(17) Liite 2 Suunnitelmassa käytettyjä käsitteitä ja lyhenteitä AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) on Maailman terveysjärjestön WHO:n 1980-luvulla kehittämä testi, jonka avulla arvioidaan juomisen riskejä. Kysymykset liittyvät alkoholin käytön tiheyteen, tavallisesti käytettyyn alkoholimäärään, humalajuomiseen ja haittoihin. AUDITG = Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä v toteutetun Kiinteä ote päihdeongelmaisen hoitoon - hankkeen kehittämä alkoholinkäytön riskejä kartoittava testi ikääntyneille (vrt. AUDIT) Bikva (Brugerindragelse i kvalitetsvurdering) = Hanne Krogstrupin kehittämä asiakaslähtöinen arviointimalli, jossa keskeistä on asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana Huoliseula on työntekijän työvälineeksi kehitetty lomake, jota eri ammattilaiset voivat käyttää jäsentäessään omia havaintojaan, kokemuksiaan ja huolen tunteitaan asiakkaina olevien lasten osalta. Hyvinvointia edistävät / arvioivat kotikäynnit ovat osa Salon kaupungin vanhuspalvelujen Toimintakykyisenä ikääntyminen kehittämishankkeen kehittämää toimintamallia. Hankkeen tavoitteena on ikääntyneen koko elämä kotona siten, että ikääntyneellä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodin omaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Laaja hyvinvointikertomus valmistellaan kunnanvaltuustolle kerran valtuustokaudessa. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain (hyvinvointitilinpito). Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä joka toinen vuosi tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Opettajan ohjaama luokkakysely tehdään kunnan kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Mini-interventio on terveydenhuollossa tapahtuva lyhyt neuvonta, jossa pyritään tukemaan asiakasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja. Hoito sisältää alkoholin kulutuksen kartoittamisen, neuvonnan ja mahdollisesti muutaman seurantakäynnin. Omin jaloin toiminta pohjautuu Lohjan kaupungissa kehitettyyn ennalta ehkäisevään lastensuojelun menetelmään, jossa kartoitetaan nuoren elämän suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä yhdeksän eri osaalueen kautta (perhe, koulu, kaverit, seurustelu, harrastukset ja vapaa-aika, rikkeet, raha, terveys ja päihteet). Salon kaupungissa toteuttajatahoja ovat erityisnuorisotyö ja ehkäisevä päihdetyö. Ostokokeet = vähittäismyynnin omavalvontaa tukeva menetelmä, jonka avulla saadaan selville kuinka kattavasti kassahenkilöt toteuttavat ikärajaseurantaa alkoholijuomia (tai muita ikärajavalvottavia tuotteita) ostettaessa. Ostokokeen suorittajat ovat täysi-ikäisiä, mutta heillä ei ole mukana henkilöllisyystodistusta. Pakka-toimintamalli on Stakesin (nyk. THL) vuosina kehittämä toimintamalli alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. Mallissa yhdistyvät alkoholilain virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn alkoholijuomien välittämisen ehkäisemiseksi ja vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi. Toimintamalli on osa valtakunnallista alkoholiohjelmaa ja sen hyviä käytäntöjä on otettu käyttöön ympäri Suomea. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

17 17(17) Rolle-työ on kotiin vietyä päihdepalvelua niille asiakkaille, jotka eivät itse kykene hakeutumaan A- klinikalle, sekä heidän omaisilleen. Toimintamuotoina ovat asiakkaan tukitarpeen arviointi, konsultointi ja kotikäynnit sekä yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa. Seutulupalausuntomenettely mahdollistaa paikallisen vaikuttamisen uusien alkoholilupien myöntämiseen. Alkoholilupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää kaupungin nimetyltä yhdyshenkilöltä lausuntoa siihen onko Aluehallintoviraston lupakäsittelyssä oleva anniskelu- tai vähittäismyyntipaikka sijainniltaan asiallinen tai onko suunnitellusta toiminnasta odotettavissa haittoja lähialueen asukkaille tai toimijoille. Yhdyshenkilö kokoaa lausuntoa varten kannanottoja tarvittavilta tahoilta ja lausunto toimitetaan alkoholitarkastajalle määräaikaan mennessä. Päätöksen luvan myöntämisestä tekee Aluehallintovirasto. THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TUTAP ja ASKIVU = terveystoimen asiakastietojärjestelmään kirjattavia mittareita: kuvaavat asiakkaan tupakointitapaa ja tupakoinnin määrää Uukkari on Salon sosiaali- ja terveyspalvelujen, seurakunnan ja A-klinikan yhteistyönä ylläpitämä terveysneuvontapiste suonensisäisiä huumeita käyttäville. Toiminta perustuu tartuntatautiasetukseen. Uukkarissa asiakas saa terveysneuvontaa, tietoa tartuntataudeista ja päihdehoitopaikoista sekä mahdollisuuden käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihtoon. Valomerkki-toiminta on Salon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja Salon poliisin tekemää yhteistyötä, jonka kautta pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuorten päihteidenkäyttöön ja rikolliseen toimintaan. Mikäli nuoresta tehty lastensuojeluilmoitus ei johda laajempaan lastensuojelun tarpeen selvittelyyn, nuori ja hänen huoltajansa ohjataan valomerkkikeskusteluun. Keskustelussa käydään läpi tapahtuma tai huoli, joka on johtanut ilmoituksen tekemiseen sekä pohditaan mahdollisten tukitoimien tarvetta. Malli pohjautuu Kaarinassa kehitettyyn Valomerkki-toimintamalliin. Vanhemmuuden roolikartta on syntynyt Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän henkilöstön kehittämistyön tuloksena vuonna Sen avulla voidaan tarkastella ja arvioida vanhemmuuden vahvoja ja heikkoja puolia viiden keskeisen osa-alueen avulla: elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja, rajojen asettaja, huoltaja ja rakkauden antaja. Verkkovinkkis on salolaisille vuotilaille nuorille tarkoitettu internetpohjainen moniammatillinen neuvontapalvelu, joka tarjoaa nuorelle mahdollisuuden ottaa anonyymisti yhteyttä ammattilaiseen mielenterveys-, päihde- tai elämänhallinnallisissa kysymyksissä. Vastaajina toimii Salon kaupungin, Salon A-klinikan ja Salon seurakunnan työntekijöitä. Verkkovinkkis on suunniteltu ja toteutettu ostopalvelusopimuksen perusteella A-klinikkasäätiön kanssa osana Länsi 2012 päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen kuntapilottia ja on nyt osa kaupungin ehkäisevää mielenterveysja päihdetyötä. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki. Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä

Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki. Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä 1.6.2016 2(18) JOHDANTO Ehkäisevä päihdetyö on osa kunnan lakisääteistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 1.12.2015

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä

Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi. Alueellinen päihdepäivä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Alueellinen päihdepäivä 26.10.2016 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylä Irmeli Tamminen YTM, LSSAVI 27.10.2016 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI

Pakkatoimintamalli. Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn PAKKA-TOIMINTAMALLI Pakkatoimintamalli Yhteistyöllä tehoa paikalliseen alkoholi-, tupakkaja rahapelihaittojen ehkäisyyn Pakka-toiminta kannattaa! Monialainen yhteistyö tekee Pakka-toiminnasta vaikuttavaa: alkoholin, tupakan

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa. Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevä päihdetyö kunnissa Lounais-Uudenmaan kuntien tapaaminen Hangossa 6.10.2016 Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Mikko Valkonen, peruspalvelut, oikeudet ja luvat,

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin kuvaus

Pakka-toimintamallin kuvaus Pakka-toimintamallin kuvaus Rovaniemi 2.9.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p. 0295 017 392, tuula.kokkonen@avi.fi Paikallisen

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ; LAAJA-ALAINEN EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ esimerkkinä (Seutu)lupalausuntomenettely osana paikallista vaikuttamista Espoon Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous, 2.11.2015

Lisätiedot

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät

Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015) Elina Kotovirta, neuvotteleva virkamies, VTT Tupakka ja terveys -päivät Miksi EPT-laki? Perustuslaki: Julkisen vallan tulee edistää väestön terveyttä

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE! 27.11.2013 Susanna Leimio Seutukoordinaattori Ehkäisevä mielenterveys- ja päihdetyö Aluekoordinaattori Tanja Lehtimäki Heinola Aluekoordinaattori Anna Hiltunen Kampanjatyöryhmät

Lisätiedot

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa

Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Lapsiperheiden ja nuorten päihdepalvelujen kehittäminen Kainuussa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 Kainuun kehittämisosio Saara Pikkarainen, projektipäällikkö

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2015 1 (5) 2 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman seuranta HEL 2015-001770 T 06 01 02 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedoksi ja valmistelussa

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille

Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Kysely päihdeasioista kaupungin asukkaille Terveyden edistämisen yksikön ehkäisevä päihdetyö ja Länsi 2013- hanke toteuttivat touko-kesäkuussa yli 18-vuotiaille asukkaille ja kaupungin työntekijöille webropol

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI

TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI 1 TYÖTERVEYSHUOLTO VARHAISEN PUUTTUMISEN MALLI Satu Myller, vastaava työterveyshoitaja Joensuun Työterveys Savuton Pohjois-Karjala työryhmän jäsen Siun Soten työterveyden asiakkuusvastaava 1.1.2017 2.11.2016

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä?

Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Miten teet laadukasta ehkäisevää päihdetyötä? Tampere 19.4.2016 Ylitarkastaja Juha Mieskolainen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.4.2016 1 EPT:n laatukäsikirja ehkäisevän työn tukena EPT laatukäsikirja

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN?

MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? MIKÄ ON EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUHDE SOTEEN? Pykälistä käytäntöön tilaisuus 20.4.2016, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori Mikkelin kaupunki Kaleva 20.2.2016 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään?

Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Sote-uudistus: mikä muuttuu ja missä mennään? Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Seinäjoki kehittämispäällikkö Jaana Markkula

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet

Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Erityisestä edistävään tulokset ja kehittämishaasteet Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4.2009 Pekka Makkonen Marita Päivärinne Irmeli Leino Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Case-työpaja työskentelyn

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä

PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä PAKKA toimintamalli yhteisöllisessä päihdehaittojen ehkäisyssä Rundi 2013 seminaari Tupakka, päihteet- ja rahapelit, varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn 29.5.2013 OULU aluekoordinaattori

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys

Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys Raumalaisen alaikäisen nuoren päihteiden hallussapito, käyttö, myynti ja välitys EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ YLEINEN EHKÄISY RISKIEHKÄISY RISKIEN TUNNISTAMINEN TYÖSKENTELYVAIHE 1 3 KK KORJAAVA PÄIHDETYÖ PÄIHDEHOITO

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Savuton työpaikka osa työhyvinvointia Miksi savuton työpaikka? Kustannussäästöt Päivittäin tupakoiva aiheuttaa työnantajalle maltillisen arvion mukaan vuodessa keskimäärin 1 060 1 300 euron kustannukset

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Vaasa Kimmo Mäkelä

Vaasa Kimmo Mäkelä Vaasa 17.12.2009 Kimmo Mäkelä Välittäjä 2009 Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (31%) Vaasan sairaanhoitopiiri(26%) Tampereen kaupunki(13%) Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä(30%) Kustannusarvio

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala

Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta. Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala Mini-interventiokyselyn 2014 tuloksia Kymenlaakson osalta Yhdyshenkilöiden yhteistyöpäivä 18.12.2014 Etelä-Suomen aluehallintovirasto Heli Heimala 1 Kysely mini-intervention toteuttamisesta 2014 THL ja

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta. Etelä-Suomen aluehallintovirasto Kysynnän, tarjonnan ja haittojen vähentäminen alkoholitarkastajan näkökulmasta Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Alkoholihallinto Toiminnan tarkoituksena on alkoholin kulutusta ohjaamalla ehkäistä alkoholipitoisista

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella

Pohjanmaa hanke. mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella Pohjanmaa hanke mielenterveystyön ja päihdehuollon kehittäminen kolmen sairaanhoitopiirin alueella 2005 2014 Tausta Kansallinen terveydenhuollon hanke Sosiaalialan kehittämishanke Alkoholiohjelma Terveys

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä

Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Tupakkalaki ja laki ehkäisevästä päihdetyöstä Miten ne vaikuttavat nuorten parissa toimiessa? Minttu Tavia 29.11.2016 Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Toimimme valtakunnallisesti koko väestön parissa terveiden

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla

-Step. Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla A -Step Alkoholihaittojen ehkäisyyn työpaikoilla Työpaikan alkoholihaitat puheeksi ja hallintaan Tämä A-Step -vihkonen on työväline alkoholiasioiden yhteiseen käsittelyyn työpaikalla. Se on kehitetty Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriölle

Sosiaali- ja terveysministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle Asia: SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto alkoholilainsäädännön kokonaisuudistukseen Hallitusohjelman mukaan hallitus tehostaa toimia koko väestön erityisesti

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Pakka-toimintamalli. Ehkäisevän päihdetyön työkokous

Pakka-toimintamalli. Ehkäisevän päihdetyön työkokous Pakka-toimintamalli Ehkäisevän päihdetyön työkokous 31.8.2016 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p. 0295 017 392, tuula.kokkonen@avi.fi

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot