Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma 2014-2015 Salon kaupunki"

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä

2 2(17) JOHDANTO Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jonka yleisten edellytysten luominen on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä. Se on laaja-alaista moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja päihdehaittojen vähentämiseksi. Ehkäisevän päihdetyön piiriin kuuluvat yleinen ehkäisy ja riskiehkäisy. Valmisteilla olevan alkoholi- ja raittiustyölain kokonaisuudistuksen yhteydessä pyritään kehittämään paikallisen vaikuttamisen keinoja. Salon kaupunki on ollut hallituksen käynnistämän valtakunnallisen Alkoholiohjelman kuntakumppani sen ensimmäisestä toimintakaudesta alkaen. Alkoholiohjelman strateginen vastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) on ohjelman pääkoordinaattori, joka yhdessä aluehallintovirastoissa työskentelevien koordinaattorien kanssa tukee paikallista alkoholihaittojen ehkäisyä. Yksi valtakunnallisen alkoholiohjelman hyvistä käytännöistä on Pakka-paikallinen alkoholipolitiikka- toimintamalli, jonka avulla pyritään vaikuttamaan alkoholin saatavuuden säätelyyn. Valtakunnallisten suositusten ja lainsäädännön lisäksi toimintaa ohjaavat paikallisesti laaditut suunnitelmat. Salon kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on laadittu vuosiksi ja siinä käsitellään mielenterveys- ja päihdetyötä kokonaisuutena. Salon kaupungin päihdepelisääntöjen tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä, suojella lapsia ja nuoria päihteiltä sekä puuttua varhain päihteiden ongelmakäyttöön. Erikseen laaditussa ehkäisevän päihdetyön suunnitelmassa huomioidaan laaja-alaisesti kaikki ikäryhmät ja sen tavoitteena on kaikenikäisten asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelman päivityksestä vastaa eri hallintokuntien, alkoholielinkeinon ja kolmannen sektorin edustajista koostuva perustettu moniammatillinen työryhmä, jonka nimeämisestä on päätetty kaupunginhallituksessa Työryhmän tehtävänä on laatia linjaukset kaupungin ehkäisevälle päihdetyölle sekä seurata ja arvioida suunnitelman toteutumista. (Työryhmän kokoonpano, liite 1, s.15). Päihdepalveluista Salon kaupungin omaa toimintaa ovat ehkäisevä päihdetyö sekä opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoito. Muut päihdehuollon avopalvelut järjestetään A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen Salon avopalveluissa. Näitä ovat A-klinikka, toimintakeskukset (3kpl), Rolle-työ sekä vertaistukityö. Ehkäisevä päihdetyö perustuu monialaiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Syksyllä 2013 käynnistyi Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke. Hankkeen aikana kehitetään paljon palveluita käyttävien riskiryhmien, erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelumalleja Salossa. Yhtenä tavoitteena on lisätä riskiryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä palvelurakenteita muuttamalla ja luomalla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja räätälöityjä palveluita palvelumuotoilun keinoin. Salon kehittämisosio jakaantuu kahteen osaan, paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelumuotoiluun sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämiseen. Yhteistyötahoina ovat kaupungin eri toimialat sekä järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNITELMA Päihteiden saatavuuteen vaikutetaan vastuullisella myynnillä ja anniskelulla sekä puuttumalla alkoholin ja tupakan välittämiseen alaikäisille. Käytännössä toiminta tarkoittaa ikärajavalvonnan tiukentamista, kieltäytymistä myymästä ja anniskelemasta alkoholia päihtyneelle sekä omavalvonnan tukemista esim. ostokokeiden ja koulutusten avulla. Alkoholi- ja tupakkalain noudattamiseen paikallisesti kiinnitetään huomiota ja asiaa pidetään esillä paikallisessa mediassa sekä erilaisissa järjestetyissä tapahtumissa. Aikuisten asenteet ja esimerkki vaikuttavat lasten ja nuorten asenteisiin ja sitä kautta joko ehkäisevät tai edistävät tupakoinnin ja päihteiden käytön aloittamista. Vanhemmuuden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaikkien toimijatahojen tulee kiinnittää huomiota päihteiden käytön puheeksi ottoon ja varhaiseen puuttumiseen sekä tuntea olemassa olevat palvelut ja osata ohjata asiakkaita eteenpäin. Koulutussuunnitelmissa tämä huomioidaan erityisesti uusien työntekijöiden kohdalla. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä matalan kynnyksen palveluja kehitetään edelleen. Ehkäisevä työ aloitetaan jo äitiys- ja lastenneuvoloissa mm. tukemalla vanhemmuutta ja antamalla suullista ja kirjallista terveysneuvontaa. Kaikkien tahojen tulee omassa toiminnassaan pyrkiä vaikuttamaan vanhempien asenteisiin erityisesti herättämällä keskustelua alkoholin käytöstä lasten läsnä ollessa. Terveyspalveluissa vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja perheväkivalta otetaan neuvolakäynneillä puheeksi luonnollisena osana terveyshaastattelua ja riskiperheitä tuetaan ja seurataan. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on keskeistä. Terveyspalveluiden ja Salon A-klinikan yhteistyötä hyödynnetään varhaisvaiheen päihdetyön toimintamallissa terveysasemalla. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

3 3(17) Tutkimusten mukaan terveysriskit ja riski sairastua päihderiippuvuuteen ovat sitä suuremmat mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan. Siksi on tärkeätä pyrkiä terveys- ja asennevaikuttamisen keinoin siirtämään nuorten päihteiden käytön aloittamista mahdollisimman pitkälle. Kouluissa käsitellään alakouluikäisistä alkaen päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä riippuvuuden syntymistä ja merkitystä osana normaalia opetusta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto tavoittaa kaikki ikäryhmät. Yleinen asennevaikuttaminen sekä itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamiseen tähtäävät keinot ovat keskeisiä päihteiden käyttöä ehkäiseviä toimia. Vanhempainilloissa / koko perheille tarkoitetuissa tilaisuuksissa annetaan ajankohtaista tietoa päihdeasioista sekä vahvistetaan vanhemmuutta nuorten elämänhallintataitojen kehittämiseksi. Kaikilla kouluilla, nuorisotiloilla, seurakunnan tilaisuuksissa ja harrastuspiireissä on oltava omat päivitetyt toimintaohjeensa päihteiden käyttöön puuttumiseksi. Kiusaaminen, poissaolot, näpistykset sekä tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käyttö edellyttävät aina välitöntä asiaan puuttumista. Kaikkien toimijoiden pitää tuntea vastuunsa huolen herätessä lapsen / nuoren tai hänen läheisensä suhteen. Syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan ja oppilashuoltoon tulee osoittaa riittävästi resursseja. Poliisilla on merkittävä rooli varhaisessa puuttumisessa, sillä he kohtaavat hälytystehtävissään (perhe)väkivaltaa, päihteidenkäyttöä ja mielenterveysongelmia kaikenikäisten keskuudessa. Päihteettömyyden myönteisiä puolia tulee korostaa. Lapsille, lapsiperheille ja nuorille tarkoitettujen tilaisuuksien tulee olla täysin päihteettömiä ja sitä edistetään mm. järjestyssääntöjen ja valvonnan kautta. Kaupungin järjestämien yleisötilaisuuksien ja sen tukemien vapaa-ajan toimintojen anniskelulupien tarve on aina tarkkaan harkittu ja mahdollisimman monet yleisötilaisuudet ovat päihteettömiä. Seutulupalausuntomenettely mahdollistaa paikalliseen vaikuttamiseen uusien anniskelulupien myöntämisen yhteydessä. Liikunta- ja vapaa-ajan järjestöjen toimintasuunnitelmiin liitetään järjestöjen laatimat päihdepelisäännöt. Päihdekasvatusta toiminnassaan toteuttavia seuroja kannustetaan ja tätä edellytetään kaupungin toiminta- / kohdeavustusten jakamisessa. Työikäisiä ja ikääntyviä kohdataan hyvin paljon erilaisissa terveydenhuollon toimipisteissä. Olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja päihteiden käytön puheeksi ottamiseksi ja riskikäytön seuraamiseksi tulee kattavasti hyödyntää. Kaikki vastaanotto- tai kotikäyntityötä tekevät tahot ovat avainasemassa, mikäli huoli asiakkaan tai perheen päihteidenkäytöstä tai mielenterveydellisistä ongelmista herää. Toimipisteissä tulee olla selkeät puuttumisen ja hoitoon ohjaamisen mallit, jotta ongelmaan voidaan tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kriisitilanteisiin tulee olla tarjolla riittävästi tukimuotoja ja olemassa olevista palveluista tulee tiedottaa asiakkaita. Suuret elämänmuutokset kuten sairaudet, eläkkeelle jääminen, liikuntakyvyn rajoittuneisuus, työttömyys ja muut elämän kriisitilanteet voivat aiheuttaa riskin mielenterveys- ja päihdeongelmien syntymiselle. Toimintakyvyn lisäksi elämänlaatuun vaikuttaa hyvin paljon henkinen hyvinvointi. Asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys edistävät kaikenikäisten hyvinvointia. Vapaa-ajan toimintojen maksuttomuus mahdollistaa myös heikommassa taloudellisessa asemassa olevien harrastusmahdollisuuden. Salon kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnitelma käsittelee seuraavia kohteita ja asiakasryhmiä: palvelujärjestelmän kehittäminen (s. 4-5) odottavat perheet (s. 6) alle kouluikäiset lapset (s. 7) peruskouluikäiset lapset (s. 8-9) 2. asteen opiskelijat (s ) aikuiset / työikäiset sekä (s ) ikääntyvät / vanhukset (s. 14) Erityisryhmät on tässä suunnitelmassa integroitu muuhun väestöön ja heidän mahdollisten erityistarpeidensa huomioiminen (esim. tulkkipalvelujen, avustajien tai selkokielisten esitteiden saatavuus tarvittaessa) on keskeistä kunkin ikäryhmän kohdalla. Suunnitelmassa käytettyjen käsitteiden ja lyhenteiden selitykset ovat liitteenä (liite 2, s.16-17). Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

4 4(17) Palvelujärjestelmän kehittäminen Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman linjausten huomioiminen Salon kaupungissa 1. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toteuttaminen käytännössä 1. Palveluprosessien päivittäminen, palveluista tiedottaminen 1. Hyvinvointikertomus, kansalaiskyselyt 1. Tavoitetaso: ajantasaiset tiedot palveluista kaupungin kotisivuilla vastuutaho: Sosiaali- ja terveyspalvelut 2.1. Julkisten palveluntuottajien ja järjestöjen yhteistyömuotojen kehittäminen 2.1. A-klinikan päihdetyöntekijän työpanoksen hyödyntäminen terveysasemalla 2.1. Kirjattujen interventioiden määrä 2.1. Vastuutahot: Terveyspalvelut ja Salon A- klinikka 2.2. Perusterveydenhuollon vahvempi palvelujärjestelmä mielenterveys- ja päihdeongelmiin Asiakaslähtöinen moniammatillinen työtapa 2.2. Eri toimialojen osallistujamäärät, saadut palautteet 2.2. Erikoissairaanhoito, A- Klinikka, kaupungin eri toimialat 3. Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 3. Palveluiden käyttäjien kuuleminen 3. Asiakaskyselyt 3. Vastuutaho: sosiaali- ja terveyspalvelut

5 5(17) Palvelujärjestelmän kehittäminen Paikalliset toimenpiteet alkoholi- ja tupakkalain toteutumiseksi (Pakka) 1. Asennevaikuttaminen, kokonaiskulutuksen vähentäminen, asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus 1.1. Eri ikäryhmille suunnattu tiedotus ja puheeksi otto, paikallismedian käyttö painopistealueina olevista asioista, yhteistyö poliisin, alkoholivalvonnan ja alkoholielinkeinon (myynti- ja anniskelu) kanssa 1.2. Salon kaupungin päihdepelisääntöjen noudattaminen 1.3. Valtakunnallinen verkostoyhteistyö (mm. alkoholiohjelma) 1.4.Seutulupalausuntomenettely 1. Kampanjat vuosittain, tilastotiedot, asiantuntija-arvio yhteistyön toteutumisesta, alkoholin ostokokeiden tulokset kahden vuoden välein 1.2. Kysely pelisääntöjen toteutumisesta käytännössä 1.3. Yhdyshenkilötapaamiset, raportointi kaupungin johdolle ja koordinaatiovastuussa olevalle THL:lle 1.4. Paikallisesti annettujen lausuntojen huomioiminen uusia anniskelulupia myönnettäessä 1.1. Tavoite: sitoutuminen laaja-alaiseen yhteistyöhön Vastuu: kaikki tahot (kaupungin toimijat, yritykset, järjestöt, yhdistykset, yksityishenkilöt, media) koordinointivastuu: ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä 1.2. Lähiesimiehet 1.3. Vastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö 1.4. Koordinointivastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö

6 6(17) Odottavat perheet 1. Tiedon ja taidon lisääminen päihdeasioista 1.1. Henkilökohtainen ohjaus vastaanotoilla, perhevalmennus, palveluihin ohjaaminen, tiedotusvälineiden käyttö 1.2. Työntekijöiden koulutus (päihteet, varhainen tukeminen), tiedotustilaisuus yhteistyötahoille olemassa olevista toimintatavoista ja hoitoonohjausmalleista 1.1. Asiantuntija-arviointi vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 1.2. Koulutussuunnitelman toteutuminen, yhteistyötapaamisiin osallistuminen 1.1. Kaikki odottavia perheitä kohtaavat tahot: Päihdeasiat ja palveluista tiedottaminen sisällytetään tapaamisiin ja tilaisuuksiin 1.2. Uudet työntekijät / vastaanottotyö, tiedon päivitys yhteistyötahoille Vastuu: terveyspalvelut 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja tukeminen 2.1. Laajat terveystarkastukset, päihteiden käytön puheeksi otto, perheiden AUDIT-kyselyt neuvolan vo:lla, kotikäynnit, verkostotyö, huolen puheeksi otto, ennakollinen lastensuojeluilmoitus 2.2. Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointi 2.1. Audit -kyselyjen määrä annettujen ohjeiden mukaisissa tilanteissa 4 kk:n välein 2.2. Ohjattujen perheiden määrä 2.1. Tehdään kaikille: 1. äitiysneuvolakäynti. Kaikilla odottavia perheitä kohtaavilla tahoilla vastuu huolen puheeksi otosta! 2.2. Äitiysneuvola, päihdeyksikkö, lastensuojelu: Käytännön vakiintuminen kaikissa neuvoloissa 3. Päihdeperheiden tunnistaminen ja hoitoonohjaus 3. Hoitoonohjaus olemassa olevan mallin mukaisesti 3. Tunnistettujen perheiden lukumäärä 3. Mallien käyttöön otto kaikissa neuvoloissa

7 7(17) Alle kouluikäiset lapset 1. Vanhempien tukeminen 1.1. lasten kerho- ja ryhmätoiminta 1.2. Tiedotus, tuen tarpeen arviointi, varhainen puuttuminen 1.1. Lakisääteiset palvelut toteutettu 1.2. Asiantuntija-arvio vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä Tavoite: Vastuu: Neuvola, varhaiskasvatus, esiopetus, seurakunta, järjestöt, kasvatusja perheneuvola lastensuojelu, poliisi 1.3. Henkilöstön koulutus ja konsultointi 1.3. Koulutussuunnitelman toteutuminen 1.4. Vastuu: Lastensuojelu 1.4. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet 1.4. Lakisääteiset palvelut toteutettu 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja seuranta 2.1. Henkilökunnan koulutus 2.2. Vanhempien päihteiden käytön puheeksi otto, perheiden AUDIT-kyselyt neuvolan vastaanotoilla ja kotikäynneillä, verkostotyö, huolen puheeksi otto 2.1. Koulutussuunnitelman toteutuminen 2.2. Audit -kyselyjen määrä sovittujen ohjeiden mukaisesti 4 kk:n välein 2.1. Uudet työntekijät v. ja 4v. neuvolakäynnit 3. Riskiperheiden tukeminen 3.1. Verkostoyhteistyö, huolen puheeksi ottaminen (esim. huoliseula, vanhemmuuden roolikartta) 3.1. Asiantuntija-arvio verkostotyön toimivuudesta moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 3.1. Riskiperheillä sovitut verkostotapaamiset

8 8(17) Tavoitteet Konkreettiset menetelmät Arviointimittarit Tavoitetaso /Vastuutaho Peruskouluikäiset lapset 1. Tupakan ja muiden päihteiden saatavuuden ja käytön väheneminen, aloitusiän siirtäminen, vanhemmuuden tukeminen ja yleinen asennevaikuttaminen 1.1. Terveysneuvonta ja muu tiedottaminen, elämän-hallintaan ja itsetuntoon liittyvien asioiden käsittely (nuoret + vanhemmat), 1.2. Vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen, iltapäivätoiminta, maksuttomat tilaisuudet, lainattavat harrastusvälineet 1.1. Pidetyt tilaisuudet / ikäryhmä / v., Kouluterveyskyselyjen tulokset 1.2. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen ym. tilaisuuksien määrät, maksuttomia tilaisuuksia ja välineiden lainausta järjestetty 1.1. Koulu yhteistyössä vanhempien, kouluterveydenhuollon ja eri asiantuntijatahojen kanssa, tehostetusti alakoulusta yläkouluun siirtyvät 1.2. Nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, seurakunta, järjestöt / yhdistykset 1.3. Yhteistyö vähittäismyynnin, anniskelupaikkojen ja alkoholivalvonnan kanssa 1.3. Kampanja vuosittain 1.3. Alkoholivalvontaviranomaiset, elinkeinoelämän edustajat, ehkäisevän työn toimijat 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja seuranta 2. Henkilökunnan koulutus 2. Koulutussuunnitelman toteutuminen 2. Koulutusta tarjolla vuosittain 3. Riskiperheiden tukeminen 3. Verkostoyhteistyö, huolen puheeksi ottaminen (esim. huoliseula, vanhemmuuden roolikartta) 3. Asiantuntija-arvio verkostotyön toimivuudesta 3. Riskiperheillä sovitut verkostotapaamiset

9 9(17) Peruskouluikäiset lapset 3. Varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön, suojaavien tekijöiden vahvistaminen 3.1. Järjestyssäännöt: nollatoleranssi päihteiden käytön suhteen, tupakoinnin lopettamista tukevat toimet. Hoitoonohjausmallit Päivitetyt järjestyssäännöt ja toimintamallit kouluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä niiden mukainen toiminta 3. Opetustoimi, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, järjestöt, poliisi, A-klinikka, lastensuojelu, VANHEMMAT 3.2. Oppilashuolto / moniammatillinen yhteistyö ja konsultointi 3.3. Etsivän ja erityisnuorisotyön yksilöohjauksessa ohjatut nuoret 3.3. Ohjattavien nuorten määrä 3.4. Kontaktien määrä 3.5. Kontaktien määrä Tavoitetaso: kaikki alle 18v tilaisuudet ja toiminnat täysin päihteettömiä, puuttuminen kaikkien tehtävä 3.4. Jalkautuva työ, poliisin tehovalvonnat 3.5. Lastensuojeluilmoitukset, Valomerkki-tapaamiset, Omin jaloin -tapaamiset 4. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 4. Verkkovinkkis neuvontaa nuorille netissä (kohderyhmä salolaiset vuotiaat) 4. Kysyjien taustatietojen kerääminen ja seuranta, kontaktien määrä 4. Tavoitetaso: vakiintunut ehkäisevän työn työväline Vastuu: Terveyspalvelut yhteistyössä paikallisten toimijatahojen sekä A- klinikkasäätiön Päihdelinkin kanssa

10 10(17) 2. asteen opiskelijat 1. Tupakan ja muiden päihteiden saatavuuden ja käytön väheneminen, aloitusiän siirtäminen, vanhemmuuden tukeminen ja yleinen asennevaikuttaminen 1.1. Terveysneuvonta, asennevaikuttaminen sekä elämänhallintaan, itsetuntoon, vastuulliseen aikuisuuteen ja seurusteluun liittyvät asiat, tupakasta vieroitus ryhmät 1.2. Vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen 1.3. Yhteistyö vähittäismyynnin, anniskelupaikkojen ja alkoholivalvonnan kanssa 1.1. Pidetyt tilaisuudet / ikäryhmä / v. sisällytetty terveystiedon opetukseen Kouluterveyskyselyjen tulokset 1.2. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen ym. tilaisuuksien määrä 1.3. Kampanja vuosittain 1.1. Koulu yhteistyössä vanhempien, opiskelijaterveydenhuollon ja eri asiantuntijatahojen kanssa 1.2. Nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, seurakunta, järjestöt 1.3. Alkoholivalvontaviranomaiset, elinkeinoelämän edustajat, ehkäisevän työn toimijat 2. Riskiryhmien tunnistaminen ja varhainen puuttumien, suojaavien tekijöiden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy 2.1. Järjestyssäännöt: nollatoleranssi ja hoitoonohjausmallit 2.2. Oppilashuolto / Moniammatillinen yhteistyö ja konsultointi 2.3. Etsivän ja erityisnuorisotyön yksilöohjauksessa ohjatut nuoret Päivitetyt toimintamallit kouluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä niiden mukainen toiminta 2.3. Ohjattavien nuorten määrä 2.4. Kontaktien määrä 2.5. Kontaktien määrä 2. Koulutoimi, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, järjestöt, poliisi, A-klinikka, VANHEMMAT Tavoitetaso: kaikki alle 18v tilaisuudet ja toiminnat täysin päihteettömiä, puuttuminen kaikkien tehtävä 2.4. jalkautuva työ, poliisin tehovalvonnat 2.5. lastensuojeluilmoitukset, Valomerkkitapaamiset, Omin jaloin -tapaamiset

11 11(17) 2. asteen opiskelijat 3. Syrjäytymisen ehkäisy, sosiaalinen vahvistaminen 3.1. Räätälöity koulutus + tuki keskeyttämistilanteissa, työllistymistä tukevat toimenpiteet, vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen, työpajatoiminta 3. Vuosittaiset seurantatilastot opintojen keskeyttämisestä 3.2. Ohjattavien määrä 3. Opetustoimi, nuorisopalvelut, moniammatillinen yhteistyö tarpeellisten asiantuntijatahojen kanssa 3.2. Etsivä nuorisotyö: palvelujen ulkopuolella olevat alle 29-vuotiaat nuoret. Opintojen keskeytykset, puolustusvoimat/siviilipalveluskeskus, ilman opiskelupaikkaa jääneet, nivelvaihetyö 4. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 4. Verkkovinkkis neuvontaa nuorille netissä (kohderyhmä salolaiset vuotiaat) 4. Kysyjien taustatietojen kerääminen ja seuranta, kontaktien määrä 4. Tavoitetaso: vakiintunut ehkäisevän työn työväline Vastuu: Terveyspalvelut yhteistyössä paikallisten toimijatahojen sekä A- klinikkasäätiön Päihdelinkin kanssa

12 12(17) Aikuiset / työikäiset 1. Tietoisuuden lisääminen, asennemuutos, ikärajavalvottaviin tuotteisiin liittyvien lakien noudattaminen paikallisesti 1.1. Henkilökohtaiset tapaamiset, yleinen tiedotus, koulutus 1.2. yhteistyö elinkeinoelämän ja alkoholivalvonnan kanssa 1. Asiantuntija-arviointi vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 1.2. kampanja vuosittain 1. Vastuu: Kaikki asiakastyötä tekevät eri sektoreilla, moniammatillinen yhteistyö, media 2. Alkoholin ja muiden päihteiden riskikulutuksen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen 2.1. Puheeksi otto, puhallutukset tapaturmien vuoksi hoitoon hakeutuessa, mini-interventio, perhetilanteen selvittely, lapsinäkökulma, tuki elämän kriisitilanteissa 2.1. Audit- kyselyjen tulokset, riskiryhmäseuranta, hoitoonohjausten luku-määrä 4 kk:n välein Yhteistyötä tehdään 2.1. Olemassa olevien toimintamallien toteutuminen käytännössä ja sen seuranta: terveyspalvelut Palvelut tiedossa 2.2. Vertaistuen eri muodot 2.3. Yhteistyö poliisin kanssa palveluihin ohjaus 3. Työkyvyn ylläpitäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 3.1. Työhyvinvoinnin edistäminen 3.1. Työtyytyväisyyskyselyt, sairauspoissaolot 3.1. Työsuojelu, työterveyshuolto 3.2. Mt- ja päihdesuunnitelma, puheeksi otto- ja hoitoonohjausmallit työpaikoilla (esim. päihdeohjelma) 3.3. Työttömien palvelujen kehittäminen, kuntouttava työtoiminta 3.4. Hoitolaitoksesta tai vankilasta palaavan tukeminen 3.2. Lisääntyneet hoitoonohjaukset 3.3. Asiantuntija-arvio vuosittain 3.4. Toimintamallin mukaan 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut, työnantajat 3.3. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa 3.4. Lähettävä taho, seurakunnan päihde- ja kriminaalityö

13 13(17) Aikuiset / työikäiset 4. Tupakoinnin väheneminen 4.1. Tupakoinnin puheeksi otto vastaanottotilanteissa (tk:n toimintamalli), tupakoimattomuuden tukeminen: mini-interventio, vertaistuki 4.2. järjestyssäännöt, valvonta 4.1. TUTAP- ja ASKIVUmerkinnät terveyspalvelujen asiakastietojärjestelmässä, tulosten seuranta 4.2. Savuttomat työpaikat, lasten harrastustoiminnat Tavoite: vastaanottotyötä tekevät osaavat ohjata tupakoinnin lopettamisessa 4.1. Vastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö, yhteistyö terveysjärjestöjen kanssa 4.2. Vastuu: työnantajat, nuorisopalvelut, järjestöt 5. Tartuntatautien ehkäisy 5. Terveysneuvonta 5. Asiakasmäärän lisääntyminen terveysneuvontapisteessä, (Uukkari), tartuntatautien määrän seuranta 5. Uukkaripäivystäjät, terveyspalvelut

14 14(17) Ikääntyvät / vanhukset 1. Alkoholin käytön sekä lääkkeiden ja alkoholin sekakäytön väheneminen 1.1. Puheeksi otto ja miniinterventio vastaanotoilla ja kotikäynneillä, lääkehoidon seuranta 1.2. Tiedotus, kampanjat 1.3. Moniammatillinen varhainen puuttuminen 1. Hoitosuunnitelmien seuranta ja tarkistus kotihoidossa, kotisairaalassa, ympärivuorokautisessa hoidossa ja vastaanotoilla, sisäinen arviointi 1-3. Tavoite: Yhteistyön tiivistäminen Vastuutahot: vanhustyötä tekevät kiinteässä yhteistyössä omaisten ja muiden toimijoiden kanssa yli sektorirajojen: Kotihoito, sosiaali- ja terveystoimi, A- klinikan Rolle-työ, erilaiset potilasjärjestöt, julkinen keskustelu, tiedotusvälineet 2. Suurkulutuksen riskiryhmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen 2.1. Hoitohenkilökunnan koulutus (AUDITG) 2.2. Hoitoonohjausmallit, palveluohjaus 2.3. Omaisten ja läheisten tiedottaminen 2. Koulutussuunnitelman ja toimintamallien seuranta, AUDITG-tulosten tehostettu seuranta (4 kk:n välein), miniinterventioiden määrä, puhallutukset tarvittaessa 2.4. Hyvinvointia edistävät kyselyt ja kotikäynnit 3. Ikääntyvän elämänhallinnan lisääntyminen 3. Yhteisölliseen toimintaan ohjaaminen, virkistys-päivät, kerhot, toimintakeskukset, tukihenkilö, valmennusta eläkkeelle jäämiseen 3. Yhteistyön sujuvuuden sisäinen arviointi 3. Yhteistyö päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, srk:n, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa

15 15(17) LIITTEET Liite 1 Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä (ent. päihdepoliittinen) kokoonpano 1 / 2014: Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori (pj) Katja Marjanen, päihdetyöntekijä, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö (siht) Birte Bergström, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Taina Säisä, yksikköjohtaja, A-klinikka Riitta Loiske, rehtori, Marian koulu Johanna Siekkinen, nuorisotoimenjohtaja Elisa Paavola, nuorisotyöntekijä Pekka Piiroinen, valmennuspäällikkö, Salon Hockey Team ry Timo Sjöblom, erityisnuorisotyönohjaaja, Salon srk Maritta Järveläinen, johtava nuorisotyönohjaaja, Salon srk Milla Lumio, erityissosiaalityöntekijä, lastensuojelu Joonas Tikka, komisario, Varsinais-Suomen poliisilaitos Juha Roos, ryhmäpäällikkö, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Kosti Talala, toimialajohtaja, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Tapio Riihimäki, myymäläpäällikkö, Alko Heikki Mäki, alkoholitarkastaja, AVI Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

16 16(17) Liite 2 Suunnitelmassa käytettyjä käsitteitä ja lyhenteitä AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) on Maailman terveysjärjestön WHO:n 1980-luvulla kehittämä testi, jonka avulla arvioidaan juomisen riskejä. Kysymykset liittyvät alkoholin käytön tiheyteen, tavallisesti käytettyyn alkoholimäärään, humalajuomiseen ja haittoihin. AUDITG = Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä v toteutetun Kiinteä ote päihdeongelmaisen hoitoon - hankkeen kehittämä alkoholinkäytön riskejä kartoittava testi ikääntyneille (vrt. AUDIT) Bikva (Brugerindragelse i kvalitetsvurdering) = Hanne Krogstrupin kehittämä asiakaslähtöinen arviointimalli, jossa keskeistä on asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana Huoliseula on työntekijän työvälineeksi kehitetty lomake, jota eri ammattilaiset voivat käyttää jäsentäessään omia havaintojaan, kokemuksiaan ja huolen tunteitaan asiakkaina olevien lasten osalta. Hyvinvointia edistävät / arvioivat kotikäynnit ovat osa Salon kaupungin vanhuspalvelujen Toimintakykyisenä ikääntyminen kehittämishankkeen kehittämää toimintamallia. Hankkeen tavoitteena on ikääntyneen koko elämä kotona siten, että ikääntyneellä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodin omaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Laaja hyvinvointikertomus valmistellaan kunnanvaltuustolle kerran valtuustokaudessa. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain (hyvinvointitilinpito). Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä joka toinen vuosi tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Opettajan ohjaama luokkakysely tehdään kunnan kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Mini-interventio on terveydenhuollossa tapahtuva lyhyt neuvonta, jossa pyritään tukemaan asiakasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja. Hoito sisältää alkoholin kulutuksen kartoittamisen, neuvonnan ja mahdollisesti muutaman seurantakäynnin. Omin jaloin toiminta pohjautuu Lohjan kaupungissa kehitettyyn ennalta ehkäisevään lastensuojelun menetelmään, jossa kartoitetaan nuoren elämän suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä yhdeksän eri osaalueen kautta (perhe, koulu, kaverit, seurustelu, harrastukset ja vapaa-aika, rikkeet, raha, terveys ja päihteet). Salon kaupungissa toteuttajatahoja ovat erityisnuorisotyö ja ehkäisevä päihdetyö. Ostokokeet = vähittäismyynnin omavalvontaa tukeva menetelmä, jonka avulla saadaan selville kuinka kattavasti kassahenkilöt toteuttavat ikärajaseurantaa alkoholijuomia (tai muita ikärajavalvottavia tuotteita) ostettaessa. Ostokokeen suorittajat ovat täysi-ikäisiä, mutta heillä ei ole mukana henkilöllisyystodistusta. Pakka-toimintamalli on Stakesin (nyk. THL) vuosina kehittämä toimintamalli alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. Mallissa yhdistyvät alkoholilain virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn alkoholijuomien välittämisen ehkäisemiseksi ja vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi. Toimintamalli on osa valtakunnallista alkoholiohjelmaa ja sen hyviä käytäntöjä on otettu käyttöön ympäri Suomea. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

17 17(17) Rolle-työ on kotiin vietyä päihdepalvelua niille asiakkaille, jotka eivät itse kykene hakeutumaan A- klinikalle, sekä heidän omaisilleen. Toimintamuotoina ovat asiakkaan tukitarpeen arviointi, konsultointi ja kotikäynnit sekä yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa. Seutulupalausuntomenettely mahdollistaa paikallisen vaikuttamisen uusien alkoholilupien myöntämiseen. Alkoholilupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää kaupungin nimetyltä yhdyshenkilöltä lausuntoa siihen onko Aluehallintoviraston lupakäsittelyssä oleva anniskelu- tai vähittäismyyntipaikka sijainniltaan asiallinen tai onko suunnitellusta toiminnasta odotettavissa haittoja lähialueen asukkaille tai toimijoille. Yhdyshenkilö kokoaa lausuntoa varten kannanottoja tarvittavilta tahoilta ja lausunto toimitetaan alkoholitarkastajalle määräaikaan mennessä. Päätöksen luvan myöntämisestä tekee Aluehallintovirasto. THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TUTAP ja ASKIVU = terveystoimen asiakastietojärjestelmään kirjattavia mittareita: kuvaavat asiakkaan tupakointitapaa ja tupakoinnin määrää Uukkari on Salon sosiaali- ja terveyspalvelujen, seurakunnan ja A-klinikan yhteistyönä ylläpitämä terveysneuvontapiste suonensisäisiä huumeita käyttäville. Toiminta perustuu tartuntatautiasetukseen. Uukkarissa asiakas saa terveysneuvontaa, tietoa tartuntataudeista ja päihdehoitopaikoista sekä mahdollisuuden käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihtoon. Valomerkki-toiminta on Salon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja Salon poliisin tekemää yhteistyötä, jonka kautta pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuorten päihteidenkäyttöön ja rikolliseen toimintaan. Mikäli nuoresta tehty lastensuojeluilmoitus ei johda laajempaan lastensuojelun tarpeen selvittelyyn, nuori ja hänen huoltajansa ohjataan valomerkkikeskusteluun. Keskustelussa käydään läpi tapahtuma tai huoli, joka on johtanut ilmoituksen tekemiseen sekä pohditaan mahdollisten tukitoimien tarvetta. Malli pohjautuu Kaarinassa kehitettyyn Valomerkki-toimintamalliin. Vanhemmuuden roolikartta on syntynyt Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän henkilöstön kehittämistyön tuloksena vuonna Sen avulla voidaan tarkastella ja arvioida vanhemmuuden vahvoja ja heikkoja puolia viiden keskeisen osa-alueen avulla: elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja, rajojen asettaja, huoltaja ja rakkauden antaja. Verkkovinkkis on salolaisille vuotilaille nuorille tarkoitettu internetpohjainen moniammatillinen neuvontapalvelu, joka tarjoaa nuorelle mahdollisuuden ottaa anonyymisti yhteyttä ammattilaiseen mielenterveys-, päihde- tai elämänhallinnallisissa kysymyksissä. Vastaajina toimii Salon kaupungin, Salon A-klinikan ja Salon seurakunnan työntekijöitä. Verkkovinkkis on suunniteltu ja toteutettu ostopalvelusopimuksen perusteella A-klinikkasäätiön kanssa osana Länsi 2012 päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen kuntapilottia ja on nyt osa kaupungin ehkäisevää mielenterveysja päihdetyötä. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 2(8) LUONNOS 15.9.2011 Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman 2008-2011 kuntakumppani.

Lisätiedot

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011

Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt. Päihdepoliittinen työryhmä 10.11.2011 Kohti päihdeilmastonmuutosta -Salon kaupungin päihdepelisäännöt Päihdepoliittinen työryhmä 1.11.211 Salon kaupunginhallitus 9.1.212 2(7) Työryhmän toimeksianto Salo on valtakunnallisen alkoholiohjelman

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat

Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat Salon hyvät käytännöt ja pulmakohdat - Missä suunnitelman laatimisen suhteen mennään? Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - taustaa Suomen suurin kuntaliitos toteutui 1.1.2009, kun kymmenen kuntaa Halikko,

Lisätiedot

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012

Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Kouvolan päihdestrategia 2009-2012 Timo Väisänen Palvelujohtaja A-klinikkasäätiö / Järvenpään sosiaalisairaala Rakenne Taustaa Päihteiden käytön nykytilanne Kouvolassa Kouvolan päihdepalvelut Päihdestrategian

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa!

Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat. Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kumppanuusprosessi, kunnat Ota yhteyttä oma alueesi aluekoordinaattoriin jo kumppanuuden suunnitteluvaiheessa! Alkoholiohjelman kuntakumppanuus Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa

TERVEYSEROMATTI. ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa TERVEYSEROMATTI ALKOHOLI JA TUPAKKA syventävät eriarvoisuutta, kunta voi kaventaa Paikallisesti kiinni alkoholin ja tupakan saatavuuteen Alkoholin ja tupakan haittoja voidaan vähentää tehokkaimmin

Lisätiedot

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi

SALO TERVE KUNTA. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. www.salo.fi SALO TERVE KUNTA Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Taustaa Terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyöllä on Salon seudulla pitkät perinteet. Terveyskasvatuksen yhdyshenkilö ja terveyskasvatuksen työryhmät

Lisätiedot

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus

Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus 17.3.2010 Alkoholiohjelman mukainen kumppanuussopimus Toimintasuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 Ammattilaisten oma tieto, taito ja asenne Uskalla ottaa asia puheeksi Don t close your eyes Interventiot

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin kuvaus

Pakka-toimintamallin kuvaus Pakka-toimintamallin kuvaus Rovaniemi 2.9.2015 Tuula Kokkonen, ylitarkastaja Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue p. 0295 017 392, tuula.kokkonen@avi.fi Paikallisen

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020

Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Päihdehaittojen ehkäisyn strategiset tavoitteet Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella vuoteen 2020 Mervi Ropponen Projektikoordinaattori Välittäjä 2013 -hanke Pohjanmaa-hanke Mauri Aalto Ylilääkäri

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016

TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Länsi-Suomen Kaste -hanke 2014 2016 Kehittämisosio ja toiminta-aika Päämäärä Pois syrjästä Salon kehittämisosio 2014 310.2016 Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työyhteisöt ehkäisevän päihdetyön areenana Leena Hirvonen, TtM, erityisasiantuntija Työryhmä: Anne Kujasalo, Katrimaija Luurila, Marketta Kivistö Ehkäisevän päihdetyön toteutuminen

Lisätiedot

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013

PAKKA toimintamalli. Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PAKKA toimintamalli Terveyden edistämisen seminaari Oulu 26.4.2013 PSAVI, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, aluekoordinaattori Raija Fors 12.8.2013 1 PAKKA = paikallinen alkoholipolitiikka

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä

Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Ehkäisevä päihdetyö osana terveyden edistämistä Pohjanmaa-hankkeen juhlaseminaari, Seinäjoki 25.3.2015 16.4.2015 Marjatta Montonen 1 Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä HE 339/2014 vp Eduskunta

Lisätiedot

Ikärajavalvottavat tuotteet Porin seudun ehkäisevässä. Sari Ilvonen, projektityöntekijä, Porin Pakka-hanke

Ikärajavalvottavat tuotteet Porin seudun ehkäisevässä. Sari Ilvonen, projektityöntekijä, Porin Pakka-hanke Ikärajavalvottavat tuotteet Porin seudun ehkäisevässä päihdetyössämahdollisuuksia ja haasteita Sari Ilvonen, projektityöntekijä, Porin Pakka-hanke Puheenvuoro Ikärajojen noudattaminen on yhteinen asia

Lisätiedot

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä

Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Sari Ilvonen, Pakka-hanke, projektityöntekijä Ehkäisevä päihdetyö Porissa, Pakka- toimintamallin toteuttamista. Hanke alkanut Porissa vuoden 2010 alussa. Rahoitus Kaste-ohjelmasta, Länsi 2012- osahanke,

Lisätiedot

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Esityslista 17/2015 1 (5) 2 Vastuullisen alkoholinkäytön toimenpideohjelman seuranta HEL 2015-001770 T 06 01 02 Päätösehdotus Esittelijän perustelut päättää merkitä tiedoksi ja valmistelussa

Lisätiedot

Yhteistyössä tasapainoon

Yhteistyössä tasapainoon Yhteistyössä tasapainoon Järvenpään mielenterveys- ja päihdesuunnitelma 2014-2016 08.05.2014 Sisältö mittarit, s.3 yhteistyössä tasapainoon, s.4 tavoitteet ja arvot prosessit laatu- ja kustannustehokkuus

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri

Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri Perusterveydenhuolto hyvinvointia kaikille turkulaisille Katariina Korkeila perusterveydenhuollon tulosaluejohtaja terveyskeskuksen vastaava lääkäri 2.6.2014 1 Mitä Turun PTH tekee huolehtii noin 180 000

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö päihdetyössä Airi Partanen Kehittämispäällikkö Stakes Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 Alkoholijuomien myynti asukasta

Lisätiedot

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011

Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Kumppanuudella rakenteita päihdehaittojen ehkäisyyn Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Eksote lyhyesti Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) tehtävänä on tuottaa

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Porissa päihdehaittoja ehkäistään porukalla! Pakka-toimintamallin konkretia ja varhaisen puuttumisen mallit

Porissa päihdehaittoja ehkäistään porukalla! Pakka-toimintamallin konkretia ja varhaisen puuttumisen mallit Porissa päihdehaittoja ehkäistään porukalla! Pakka-toimintamallin konkretia ja varhaisen puuttumisen mallit ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen & sosiaalityöntekijä Kati

Lisätiedot

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio

Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Terveyden edistämisen kuntakokous muistio Kemi 22.3.2010 1.Terveyden edistämisen rakenteet ja päätöksenteko: Kaupunkistrategia jäsentää myös terveyden edistämiseen liittyvää toimintaa. Strategisista päämääristä

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 5.6.2014, Mikkeli Ehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön koordinaattori Sari Ilvonen Porin kaupunki,

Lisätiedot

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö

Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Kari Vuorinen Ajankohtaista ehkäisevästä päihdetyöstä: Uusi EHYT-järjestö Ehkäisevän päihdetyön järjestöjen yhdistymishanke Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry PTS Göteborg 3.9.2011 tekee terveyttä edistävää ehkäisevää

Lisätiedot

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin?

Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Puheeksi ottaminen kannattaa! Toimimmeko niin? Erityisasiantuntija Marjatta Montonen & kehittämispäällikkö Jaana Markkula Motivoi asiakas muutokseen Puheeksi ottamisen ja varhaisen puuttumisen menetelmäperhe

Lisätiedot

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja

23.4. 2014 Joensuu. Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 23.4. 2014 Joensuu Anne Kejonen Ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Anne Kejonen, ylitarkastaja 1 Esitys Hieman Alkoholiohjelmasta ja sen koordinaatiosta - työvälineitä

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena Marke Hietanen-Peltola Ylilääkäri, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö 19.3.2015 Kuntotestauspäivät 2015, Kisakallio Määräaikaiset terveystarkastukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta?

Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen - iltapäiväseminaari Miten auttaa syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta Kohtaavatko kysyntä ja tarjonta? Katja Björklund Johtava psykologi Psykososiaaliset palvelut 27.4.12

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke

SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI. Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke SALON PILOTIN YHTEENVETORAPORTTI Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke 1.3.2010-30.9.2012 Katrin Seitz-Ylitalo 8.10.2012 Salon kaupunki Tehdaskatu 1, 24100 SALO PL 77, 24101

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely

Pakka-toimintamallin esittely Pakka-toimintamallin esittely Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! Road Show 6.11.2014 Tampere ylitarkastaja Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Irmeli Tamminen Pakka yhteisöllistä

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS

LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA 2013-2015 Härkätien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalue Sisällysluettelo 1. SUUNNITTELUTYÖN TAUSTAA... 1 1.1 Sosiaali- ja terveystoimen mielenterveys- päihdepalvelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi.

Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. Ehkäisevä päihdetyö Espoossa (Ept) Mitä Ept on? Ept:n Organisoituminen, toimenpiteet ja nykytilan arviointi. MISTÄ ON KYSYMYS EHKÄISEVÄSSÄ PÄIHDETYÖSSÄ? Ehkäisevä päihdetyö (Ept) on tärkeä osa kuntien

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut/Yhteiset palvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -kehittämishanke 2013-2015 Koulutuksellinen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Helsinki 26.8.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa päätettyjen moniammatillisten toimintamallien esittely niille,

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila

Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila Mielenterveystyön kehittäminen 1.8.2008 30.4 2010 Erityisestä edistävään hankkeen toiminta Salossa Irmeli Leino Pekka Makkonen Marita Päivärinne Liisa Anttila ESITYKSEN SISÄLTÖ Mielenterveystyön edistämistä

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 8.5.2014, Turku Seutukoordinaattori, YTM Susanna Leimio Sosiaalialan osaamiskeskus Verso Pakka

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa

Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Hyvinvointi osana kunnan suunnittelua ja päätöksentekoa Sähköinen hyvinvointikertomus kuntasuunnittelun ja päätöksenteon välineeksi Timo Renfors Ulla Ojuva Rakenteet & Hyvinvointikertomus Terveydenhuollon

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen

Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi. Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen Road Show Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi Rovaniemi 25.3.2014 Tarja Mankkinen Miksi tämä seminaari? Moniammatillisten toimintamallien esittely niille, jotka johtavat toimintaa ja vastaavat kuntalaisten

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 23.5.2013 JJ Koski Taustaa KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde-ja mielenterveystyönseudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot