Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki

Transkriptio

1 Ehkäisevän päihdetyön suunnitelma Salon kaupunki Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä

2 2(17) JOHDANTO Ehkäisevä päihdetyö on lakisääteistä toimintaa, jonka yleisten edellytysten luominen on ensisijaisesti valtion ja kuntien tehtävä. Se on laaja-alaista moniammatillista ja poikkihallinnollista työtä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi ja päihdehaittojen vähentämiseksi. Ehkäisevän päihdetyön piiriin kuuluvat yleinen ehkäisy ja riskiehkäisy. Valmisteilla olevan alkoholi- ja raittiustyölain kokonaisuudistuksen yhteydessä pyritään kehittämään paikallisen vaikuttamisen keinoja. Salon kaupunki on ollut hallituksen käynnistämän valtakunnallisen Alkoholiohjelman kuntakumppani sen ensimmäisestä toimintakaudesta alkaen. Alkoholiohjelman strateginen vastuu on sosiaali- ja terveysministeriöllä. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos (THL) on ohjelman pääkoordinaattori, joka yhdessä aluehallintovirastoissa työskentelevien koordinaattorien kanssa tukee paikallista alkoholihaittojen ehkäisyä. Yksi valtakunnallisen alkoholiohjelman hyvistä käytännöistä on Pakka-paikallinen alkoholipolitiikka- toimintamalli, jonka avulla pyritään vaikuttamaan alkoholin saatavuuden säätelyyn. Valtakunnallisten suositusten ja lainsäädännön lisäksi toimintaa ohjaavat paikallisesti laaditut suunnitelmat. Salon kaupungin mielenterveys- ja päihdesuunnitelma on laadittu vuosiksi ja siinä käsitellään mielenterveys- ja päihdetyötä kokonaisuutena. Salon kaupungin päihdepelisääntöjen tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä, suojella lapsia ja nuoria päihteiltä sekä puuttua varhain päihteiden ongelmakäyttöön. Erikseen laaditussa ehkäisevän päihdetyön suunnitelmassa huomioidaan laaja-alaisesti kaikki ikäryhmät ja sen tavoitteena on kaikenikäisten asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Ehkäisevän päihdetyön suunnitelman päivityksestä vastaa eri hallintokuntien, alkoholielinkeinon ja kolmannen sektorin edustajista koostuva perustettu moniammatillinen työryhmä, jonka nimeämisestä on päätetty kaupunginhallituksessa Työryhmän tehtävänä on laatia linjaukset kaupungin ehkäisevälle päihdetyölle sekä seurata ja arvioida suunnitelman toteutumista. (Työryhmän kokoonpano, liite 1, s.15). Päihdepalveluista Salon kaupungin omaa toimintaa ovat ehkäisevä päihdetyö sekä opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoito. Muut päihdehuollon avopalvelut järjestetään A-klinikkasäätiön Länsi-Suomen palvelualueen Salon avopalveluissa. Näitä ovat A-klinikka, toimintakeskukset (3kpl), Rolle-työ sekä vertaistukityö. Ehkäisevä päihdetyö perustuu monialaiseen ja poikkihallinnolliseen yhteistyöhön eri tahojen kanssa. Syksyllä 2013 käynnistyi Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille hanke. Hankkeen aikana kehitetään paljon palveluita käyttävien riskiryhmien, erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmaisten palvelumalleja Salossa. Yhtenä tavoitteena on lisätä riskiryhmien osallisuutta, hyvinvointia ja terveyttä palvelurakenteita muuttamalla ja luomalla asiakaslähtöisiä, vaikuttavia ja räätälöityjä palveluita palvelumuotoilun keinoin. Salon kehittämisosio jakaantuu kahteen osaan, paljon palveluita käyttävien mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden palvelumuotoiluun sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kehittämiseen. Yhteistyötahoina ovat kaupungin eri toimialat sekä järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat. EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN SUUNITELMA Päihteiden saatavuuteen vaikutetaan vastuullisella myynnillä ja anniskelulla sekä puuttumalla alkoholin ja tupakan välittämiseen alaikäisille. Käytännössä toiminta tarkoittaa ikärajavalvonnan tiukentamista, kieltäytymistä myymästä ja anniskelemasta alkoholia päihtyneelle sekä omavalvonnan tukemista esim. ostokokeiden ja koulutusten avulla. Alkoholi- ja tupakkalain noudattamiseen paikallisesti kiinnitetään huomiota ja asiaa pidetään esillä paikallisessa mediassa sekä erilaisissa järjestetyissä tapahtumissa. Aikuisten asenteet ja esimerkki vaikuttavat lasten ja nuorten asenteisiin ja sitä kautta joko ehkäisevät tai edistävät tupakoinnin ja päihteiden käytön aloittamista. Vanhemmuuden tukeminen on ensiarvoisen tärkeää. Kaikkien toimijatahojen tulee kiinnittää huomiota päihteiden käytön puheeksi ottoon ja varhaiseen puuttumiseen sekä tuntea olemassa olevat palvelut ja osata ohjata asiakkaita eteenpäin. Koulutussuunnitelmissa tämä huomioidaan erityisesti uusien työntekijöiden kohdalla. Moniammatillista ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä matalan kynnyksen palveluja kehitetään edelleen. Ehkäisevä työ aloitetaan jo äitiys- ja lastenneuvoloissa mm. tukemalla vanhemmuutta ja antamalla suullista ja kirjallista terveysneuvontaa. Kaikkien tahojen tulee omassa toiminnassaan pyrkiä vaikuttamaan vanhempien asenteisiin erityisesti herättämällä keskustelua alkoholin käytöstä lasten läsnä ollessa. Terveyspalveluissa vanhempien päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja perheväkivalta otetaan neuvolakäynneillä puheeksi luonnollisena osana terveyshaastattelua ja riskiperheitä tuetaan ja seurataan. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on keskeistä. Terveyspalveluiden ja Salon A-klinikan yhteistyötä hyödynnetään varhaisvaiheen päihdetyön toimintamallissa terveysasemalla. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO Y-tunnus:

3 3(17) Tutkimusten mukaan terveysriskit ja riski sairastua päihderiippuvuuteen ovat sitä suuremmat mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan. Siksi on tärkeätä pyrkiä terveys- ja asennevaikuttamisen keinoin siirtämään nuorten päihteiden käytön aloittamista mahdollisimman pitkälle. Kouluissa käsitellään alakouluikäisistä alkaen päihteiden ja tupakkatuotteiden käytön terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia sekä riippuvuuden syntymistä ja merkitystä osana normaalia opetusta. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto tavoittaa kaikki ikäryhmät. Yleinen asennevaikuttaminen sekä itsetunnon ja elämänhallinnan vahvistamiseen tähtäävät keinot ovat keskeisiä päihteiden käyttöä ehkäiseviä toimia. Vanhempainilloissa / koko perheille tarkoitetuissa tilaisuuksissa annetaan ajankohtaista tietoa päihdeasioista sekä vahvistetaan vanhemmuutta nuorten elämänhallintataitojen kehittämiseksi. Kaikilla kouluilla, nuorisotiloilla, seurakunnan tilaisuuksissa ja harrastuspiireissä on oltava omat päivitetyt toimintaohjeensa päihteiden käyttöön puuttumiseksi. Kiusaaminen, poissaolot, näpistykset sekä tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käyttö edellyttävät aina välitöntä asiaan puuttumista. Kaikkien toimijoiden pitää tuntea vastuunsa huolen herätessä lapsen / nuoren tai hänen läheisensä suhteen. Syrjäytymisen ehkäisyyn panostetaan ja oppilashuoltoon tulee osoittaa riittävästi resursseja. Poliisilla on merkittävä rooli varhaisessa puuttumisessa, sillä he kohtaavat hälytystehtävissään (perhe)väkivaltaa, päihteidenkäyttöä ja mielenterveysongelmia kaikenikäisten keskuudessa. Päihteettömyyden myönteisiä puolia tulee korostaa. Lapsille, lapsiperheille ja nuorille tarkoitettujen tilaisuuksien tulee olla täysin päihteettömiä ja sitä edistetään mm. järjestyssääntöjen ja valvonnan kautta. Kaupungin järjestämien yleisötilaisuuksien ja sen tukemien vapaa-ajan toimintojen anniskelulupien tarve on aina tarkkaan harkittu ja mahdollisimman monet yleisötilaisuudet ovat päihteettömiä. Seutulupalausuntomenettely mahdollistaa paikalliseen vaikuttamiseen uusien anniskelulupien myöntämisen yhteydessä. Liikunta- ja vapaa-ajan järjestöjen toimintasuunnitelmiin liitetään järjestöjen laatimat päihdepelisäännöt. Päihdekasvatusta toiminnassaan toteuttavia seuroja kannustetaan ja tätä edellytetään kaupungin toiminta- / kohdeavustusten jakamisessa. Työikäisiä ja ikääntyviä kohdataan hyvin paljon erilaisissa terveydenhuollon toimipisteissä. Olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja päihteiden käytön puheeksi ottamiseksi ja riskikäytön seuraamiseksi tulee kattavasti hyödyntää. Kaikki vastaanotto- tai kotikäyntityötä tekevät tahot ovat avainasemassa, mikäli huoli asiakkaan tai perheen päihteidenkäytöstä tai mielenterveydellisistä ongelmista herää. Toimipisteissä tulee olla selkeät puuttumisen ja hoitoon ohjaamisen mallit, jotta ongelmaan voidaan tarttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kriisitilanteisiin tulee olla tarjolla riittävästi tukimuotoja ja olemassa olevista palveluista tulee tiedottaa asiakkaita. Suuret elämänmuutokset kuten sairaudet, eläkkeelle jääminen, liikuntakyvyn rajoittuneisuus, työttömyys ja muut elämän kriisitilanteet voivat aiheuttaa riskin mielenterveys- ja päihdeongelmien syntymiselle. Toimintakyvyn lisäksi elämänlaatuun vaikuttaa hyvin paljon henkinen hyvinvointi. Asuinympäristön turvallisuus ja viihtyisyys edistävät kaikenikäisten hyvinvointia. Vapaa-ajan toimintojen maksuttomuus mahdollistaa myös heikommassa taloudellisessa asemassa olevien harrastusmahdollisuuden. Salon kaupungin ehkäisevän päihdetyön suunnitelma käsittelee seuraavia kohteita ja asiakasryhmiä: palvelujärjestelmän kehittäminen (s. 4-5) odottavat perheet (s. 6) alle kouluikäiset lapset (s. 7) peruskouluikäiset lapset (s. 8-9) 2. asteen opiskelijat (s ) aikuiset / työikäiset sekä (s ) ikääntyvät / vanhukset (s. 14) Erityisryhmät on tässä suunnitelmassa integroitu muuhun väestöön ja heidän mahdollisten erityistarpeidensa huomioiminen (esim. tulkkipalvelujen, avustajien tai selkokielisten esitteiden saatavuus tarvittaessa) on keskeistä kunkin ikäryhmän kohdalla. Suunnitelmassa käytettyjen käsitteiden ja lyhenteiden selitykset ovat liitteenä (liite 2, s.16-17). Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

4 4(17) Palvelujärjestelmän kehittäminen Kansallisen päihde- ja mielenterveyssuunnitelman linjausten huomioiminen Salon kaupungissa 1. Päihde- ja mielenterveyssuunnitelman toteuttaminen käytännössä 1. Palveluprosessien päivittäminen, palveluista tiedottaminen 1. Hyvinvointikertomus, kansalaiskyselyt 1. Tavoitetaso: ajantasaiset tiedot palveluista kaupungin kotisivuilla vastuutaho: Sosiaali- ja terveyspalvelut 2.1. Julkisten palveluntuottajien ja järjestöjen yhteistyömuotojen kehittäminen 2.1. A-klinikan päihdetyöntekijän työpanoksen hyödyntäminen terveysasemalla 2.1. Kirjattujen interventioiden määrä 2.1. Vastuutahot: Terveyspalvelut ja Salon A- klinikka 2.2. Perusterveydenhuollon vahvempi palvelujärjestelmä mielenterveys- ja päihdeongelmiin Asiakaslähtöinen moniammatillinen työtapa 2.2. Eri toimialojen osallistujamäärät, saadut palautteet 2.2. Erikoissairaanhoito, A- Klinikka, kaupungin eri toimialat 3. Asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien lisääminen 3. Palveluiden käyttäjien kuuleminen 3. Asiakaskyselyt 3. Vastuutaho: sosiaali- ja terveyspalvelut

5 5(17) Palvelujärjestelmän kehittäminen Paikalliset toimenpiteet alkoholi- ja tupakkalain toteutumiseksi (Pakka) 1. Asennevaikuttaminen, kokonaiskulutuksen vähentäminen, asuinympäristön viihtyisyys ja turvallisuus 1.1. Eri ikäryhmille suunnattu tiedotus ja puheeksi otto, paikallismedian käyttö painopistealueina olevista asioista, yhteistyö poliisin, alkoholivalvonnan ja alkoholielinkeinon (myynti- ja anniskelu) kanssa 1.2. Salon kaupungin päihdepelisääntöjen noudattaminen 1.3. Valtakunnallinen verkostoyhteistyö (mm. alkoholiohjelma) 1.4.Seutulupalausuntomenettely 1. Kampanjat vuosittain, tilastotiedot, asiantuntija-arvio yhteistyön toteutumisesta, alkoholin ostokokeiden tulokset kahden vuoden välein 1.2. Kysely pelisääntöjen toteutumisesta käytännössä 1.3. Yhdyshenkilötapaamiset, raportointi kaupungin johdolle ja koordinaatiovastuussa olevalle THL:lle 1.4. Paikallisesti annettujen lausuntojen huomioiminen uusia anniskelulupia myönnettäessä 1.1. Tavoite: sitoutuminen laaja-alaiseen yhteistyöhön Vastuu: kaikki tahot (kaupungin toimijat, yritykset, järjestöt, yhdistykset, yksityishenkilöt, media) koordinointivastuu: ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä 1.2. Lähiesimiehet 1.3. Vastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö 1.4. Koordinointivastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö

6 6(17) Odottavat perheet 1. Tiedon ja taidon lisääminen päihdeasioista 1.1. Henkilökohtainen ohjaus vastaanotoilla, perhevalmennus, palveluihin ohjaaminen, tiedotusvälineiden käyttö 1.2. Työntekijöiden koulutus (päihteet, varhainen tukeminen), tiedotustilaisuus yhteistyötahoille olemassa olevista toimintatavoista ja hoitoonohjausmalleista 1.1. Asiantuntija-arviointi vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 1.2. Koulutussuunnitelman toteutuminen, yhteistyötapaamisiin osallistuminen 1.1. Kaikki odottavia perheitä kohtaavat tahot: Päihdeasiat ja palveluista tiedottaminen sisällytetään tapaamisiin ja tilaisuuksiin 1.2. Uudet työntekijät / vastaanottotyö, tiedon päivitys yhteistyötahoille Vastuu: terveyspalvelut 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja tukeminen 2.1. Laajat terveystarkastukset, päihteiden käytön puheeksi otto, perheiden AUDIT-kyselyt neuvolan vo:lla, kotikäynnit, verkostotyö, huolen puheeksi otto, ennakollinen lastensuojeluilmoitus 2.2. Vanhemmuuden tuen tarpeen arviointi 2.1. Audit -kyselyjen määrä annettujen ohjeiden mukaisissa tilanteissa 4 kk:n välein 2.2. Ohjattujen perheiden määrä 2.1. Tehdään kaikille: 1. äitiysneuvolakäynti. Kaikilla odottavia perheitä kohtaavilla tahoilla vastuu huolen puheeksi otosta! 2.2. Äitiysneuvola, päihdeyksikkö, lastensuojelu: Käytännön vakiintuminen kaikissa neuvoloissa 3. Päihdeperheiden tunnistaminen ja hoitoonohjaus 3. Hoitoonohjaus olemassa olevan mallin mukaisesti 3. Tunnistettujen perheiden lukumäärä 3. Mallien käyttöön otto kaikissa neuvoloissa

7 7(17) Alle kouluikäiset lapset 1. Vanhempien tukeminen 1.1. lasten kerho- ja ryhmätoiminta 1.2. Tiedotus, tuen tarpeen arviointi, varhainen puuttuminen 1.1. Lakisääteiset palvelut toteutettu 1.2. Asiantuntija-arvio vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä Tavoite: Vastuu: Neuvola, varhaiskasvatus, esiopetus, seurakunta, järjestöt, kasvatusja perheneuvola lastensuojelu, poliisi 1.3. Henkilöstön koulutus ja konsultointi 1.3. Koulutussuunnitelman toteutuminen 1.4. Vastuu: Lastensuojelu 1.4. Lastensuojelun avohuollon tukitoimet 1.4. Lakisääteiset palvelut toteutettu 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja seuranta 2.1. Henkilökunnan koulutus 2.2. Vanhempien päihteiden käytön puheeksi otto, perheiden AUDIT-kyselyt neuvolan vastaanotoilla ja kotikäynneillä, verkostotyö, huolen puheeksi otto 2.1. Koulutussuunnitelman toteutuminen 2.2. Audit -kyselyjen määrä sovittujen ohjeiden mukaisesti 4 kk:n välein 2.1. Uudet työntekijät v. ja 4v. neuvolakäynnit 3. Riskiperheiden tukeminen 3.1. Verkostoyhteistyö, huolen puheeksi ottaminen (esim. huoliseula, vanhemmuuden roolikartta) 3.1. Asiantuntija-arvio verkostotyön toimivuudesta moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 3.1. Riskiperheillä sovitut verkostotapaamiset

8 8(17) Tavoitteet Konkreettiset menetelmät Arviointimittarit Tavoitetaso /Vastuutaho Peruskouluikäiset lapset 1. Tupakan ja muiden päihteiden saatavuuden ja käytön väheneminen, aloitusiän siirtäminen, vanhemmuuden tukeminen ja yleinen asennevaikuttaminen 1.1. Terveysneuvonta ja muu tiedottaminen, elämän-hallintaan ja itsetuntoon liittyvien asioiden käsittely (nuoret + vanhemmat), 1.2. Vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen, iltapäivätoiminta, maksuttomat tilaisuudet, lainattavat harrastusvälineet 1.1. Pidetyt tilaisuudet / ikäryhmä / v., Kouluterveyskyselyjen tulokset 1.2. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen ym. tilaisuuksien määrät, maksuttomia tilaisuuksia ja välineiden lainausta järjestetty 1.1. Koulu yhteistyössä vanhempien, kouluterveydenhuollon ja eri asiantuntijatahojen kanssa, tehostetusti alakoulusta yläkouluun siirtyvät 1.2. Nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, seurakunta, järjestöt / yhdistykset 1.3. Yhteistyö vähittäismyynnin, anniskelupaikkojen ja alkoholivalvonnan kanssa 1.3. Kampanja vuosittain 1.3. Alkoholivalvontaviranomaiset, elinkeinoelämän edustajat, ehkäisevän työn toimijat 2. Riskissä olevien perheiden tunnistaminen ja seuranta 2. Henkilökunnan koulutus 2. Koulutussuunnitelman toteutuminen 2. Koulutusta tarjolla vuosittain 3. Riskiperheiden tukeminen 3. Verkostoyhteistyö, huolen puheeksi ottaminen (esim. huoliseula, vanhemmuuden roolikartta) 3. Asiantuntija-arvio verkostotyön toimivuudesta 3. Riskiperheillä sovitut verkostotapaamiset

9 9(17) Peruskouluikäiset lapset 3. Varhainen puuttuminen päihteiden käyttöön, suojaavien tekijöiden vahvistaminen 3.1. Järjestyssäännöt: nollatoleranssi päihteiden käytön suhteen, tupakoinnin lopettamista tukevat toimet. Hoitoonohjausmallit Päivitetyt järjestyssäännöt ja toimintamallit kouluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä niiden mukainen toiminta 3. Opetustoimi, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, järjestöt, poliisi, A-klinikka, lastensuojelu, VANHEMMAT 3.2. Oppilashuolto / moniammatillinen yhteistyö ja konsultointi 3.3. Etsivän ja erityisnuorisotyön yksilöohjauksessa ohjatut nuoret 3.3. Ohjattavien nuorten määrä 3.4. Kontaktien määrä 3.5. Kontaktien määrä Tavoitetaso: kaikki alle 18v tilaisuudet ja toiminnat täysin päihteettömiä, puuttuminen kaikkien tehtävä 3.4. Jalkautuva työ, poliisin tehovalvonnat 3.5. Lastensuojeluilmoitukset, Valomerkki-tapaamiset, Omin jaloin -tapaamiset 4. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 4. Verkkovinkkis neuvontaa nuorille netissä (kohderyhmä salolaiset vuotiaat) 4. Kysyjien taustatietojen kerääminen ja seuranta, kontaktien määrä 4. Tavoitetaso: vakiintunut ehkäisevän työn työväline Vastuu: Terveyspalvelut yhteistyössä paikallisten toimijatahojen sekä A- klinikkasäätiön Päihdelinkin kanssa

10 10(17) 2. asteen opiskelijat 1. Tupakan ja muiden päihteiden saatavuuden ja käytön väheneminen, aloitusiän siirtäminen, vanhemmuuden tukeminen ja yleinen asennevaikuttaminen 1.1. Terveysneuvonta, asennevaikuttaminen sekä elämänhallintaan, itsetuntoon, vastuulliseen aikuisuuteen ja seurusteluun liittyvät asiat, tupakasta vieroitus ryhmät 1.2. Vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen 1.3. Yhteistyö vähittäismyynnin, anniskelupaikkojen ja alkoholivalvonnan kanssa 1.1. Pidetyt tilaisuudet / ikäryhmä / v. sisällytetty terveystiedon opetukseen Kouluterveyskyselyjen tulokset 1.2. Nuoriso- ja liikuntapalvelujen ym. tilaisuuksien määrä 1.3. Kampanja vuosittain 1.1. Koulu yhteistyössä vanhempien, opiskelijaterveydenhuollon ja eri asiantuntijatahojen kanssa 1.2. Nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, seurakunta, järjestöt 1.3. Alkoholivalvontaviranomaiset, elinkeinoelämän edustajat, ehkäisevän työn toimijat 2. Riskiryhmien tunnistaminen ja varhainen puuttumien, suojaavien tekijöiden vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäisy 2.1. Järjestyssäännöt: nollatoleranssi ja hoitoonohjausmallit 2.2. Oppilashuolto / Moniammatillinen yhteistyö ja konsultointi 2.3. Etsivän ja erityisnuorisotyön yksilöohjauksessa ohjatut nuoret Päivitetyt toimintamallit kouluissa ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä niiden mukainen toiminta 2.3. Ohjattavien nuorten määrä 2.4. Kontaktien määrä 2.5. Kontaktien määrä 2. Koulutoimi, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, seurakunta, järjestöt, poliisi, A-klinikka, VANHEMMAT Tavoitetaso: kaikki alle 18v tilaisuudet ja toiminnat täysin päihteettömiä, puuttuminen kaikkien tehtävä 2.4. jalkautuva työ, poliisin tehovalvonnat 2.5. lastensuojeluilmoitukset, Valomerkkitapaamiset, Omin jaloin -tapaamiset

11 11(17) 2. asteen opiskelijat 3. Syrjäytymisen ehkäisy, sosiaalinen vahvistaminen 3.1. Räätälöity koulutus + tuki keskeyttämistilanteissa, työllistymistä tukevat toimenpiteet, vapaa-ajan toiminnan ja yhteisöllisyyden lisääminen, työpajatoiminta 3. Vuosittaiset seurantatilastot opintojen keskeyttämisestä 3.2. Ohjattavien määrä 3. Opetustoimi, nuorisopalvelut, moniammatillinen yhteistyö tarpeellisten asiantuntijatahojen kanssa 3.2. Etsivä nuorisotyö: palvelujen ulkopuolella olevat alle 29-vuotiaat nuoret. Opintojen keskeytykset, puolustusvoimat/siviilipalveluskeskus, ilman opiskelupaikkaa jääneet, nivelvaihetyö 4. Matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen 4. Verkkovinkkis neuvontaa nuorille netissä (kohderyhmä salolaiset vuotiaat) 4. Kysyjien taustatietojen kerääminen ja seuranta, kontaktien määrä 4. Tavoitetaso: vakiintunut ehkäisevän työn työväline Vastuu: Terveyspalvelut yhteistyössä paikallisten toimijatahojen sekä A- klinikkasäätiön Päihdelinkin kanssa

12 12(17) Aikuiset / työikäiset 1. Tietoisuuden lisääminen, asennemuutos, ikärajavalvottaviin tuotteisiin liittyvien lakien noudattaminen paikallisesti 1.1. Henkilökohtaiset tapaamiset, yleinen tiedotus, koulutus 1.2. yhteistyö elinkeinoelämän ja alkoholivalvonnan kanssa 1. Asiantuntija-arviointi vuosittain moniammatillisessa yhteistyöryhmässä 1.2. kampanja vuosittain 1. Vastuu: Kaikki asiakastyötä tekevät eri sektoreilla, moniammatillinen yhteistyö, media 2. Alkoholin ja muiden päihteiden riskikulutuksen tunnistaminen ja varhainen puuttuminen 2.1. Puheeksi otto, puhallutukset tapaturmien vuoksi hoitoon hakeutuessa, mini-interventio, perhetilanteen selvittely, lapsinäkökulma, tuki elämän kriisitilanteissa 2.1. Audit- kyselyjen tulokset, riskiryhmäseuranta, hoitoonohjausten luku-määrä 4 kk:n välein Yhteistyötä tehdään 2.1. Olemassa olevien toimintamallien toteutuminen käytännössä ja sen seuranta: terveyspalvelut Palvelut tiedossa 2.2. Vertaistuen eri muodot 2.3. Yhteistyö poliisin kanssa palveluihin ohjaus 3. Työkyvyn ylläpitäminen ja syrjäytymisen ehkäisy 3.1. Työhyvinvoinnin edistäminen 3.1. Työtyytyväisyyskyselyt, sairauspoissaolot 3.1. Työsuojelu, työterveyshuolto 3.2. Mt- ja päihdesuunnitelma, puheeksi otto- ja hoitoonohjausmallit työpaikoilla (esim. päihdeohjelma) 3.3. Työttömien palvelujen kehittäminen, kuntouttava työtoiminta 3.4. Hoitolaitoksesta tai vankilasta palaavan tukeminen 3.2. Lisääntyneet hoitoonohjaukset 3.3. Asiantuntija-arvio vuosittain 3.4. Toimintamallin mukaan 3.2. Sosiaali- ja terveyspalvelut, työnantajat 3.3. Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteistyössä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa 3.4. Lähettävä taho, seurakunnan päihde- ja kriminaalityö

13 13(17) Aikuiset / työikäiset 4. Tupakoinnin väheneminen 4.1. Tupakoinnin puheeksi otto vastaanottotilanteissa (tk:n toimintamalli), tupakoimattomuuden tukeminen: mini-interventio, vertaistuki 4.2. järjestyssäännöt, valvonta 4.1. TUTAP- ja ASKIVUmerkinnät terveyspalvelujen asiakastietojärjestelmässä, tulosten seuranta 4.2. Savuttomat työpaikat, lasten harrastustoiminnat Tavoite: vastaanottotyötä tekevät osaavat ohjata tupakoinnin lopettamisessa 4.1. Vastuu: terveyspalvelut, ehkäisevä päihdetyö, yhteistyö terveysjärjestöjen kanssa 4.2. Vastuu: työnantajat, nuorisopalvelut, järjestöt 5. Tartuntatautien ehkäisy 5. Terveysneuvonta 5. Asiakasmäärän lisääntyminen terveysneuvontapisteessä, (Uukkari), tartuntatautien määrän seuranta 5. Uukkaripäivystäjät, terveyspalvelut

14 14(17) Ikääntyvät / vanhukset 1. Alkoholin käytön sekä lääkkeiden ja alkoholin sekakäytön väheneminen 1.1. Puheeksi otto ja miniinterventio vastaanotoilla ja kotikäynneillä, lääkehoidon seuranta 1.2. Tiedotus, kampanjat 1.3. Moniammatillinen varhainen puuttuminen 1. Hoitosuunnitelmien seuranta ja tarkistus kotihoidossa, kotisairaalassa, ympärivuorokautisessa hoidossa ja vastaanotoilla, sisäinen arviointi 1-3. Tavoite: Yhteistyön tiivistäminen Vastuutahot: vanhustyötä tekevät kiinteässä yhteistyössä omaisten ja muiden toimijoiden kanssa yli sektorirajojen: Kotihoito, sosiaali- ja terveystoimi, A- klinikan Rolle-työ, erilaiset potilasjärjestöt, julkinen keskustelu, tiedotusvälineet 2. Suurkulutuksen riskiryhmien tunnistaminen ja varhainen puuttuminen 2.1. Hoitohenkilökunnan koulutus (AUDITG) 2.2. Hoitoonohjausmallit, palveluohjaus 2.3. Omaisten ja läheisten tiedottaminen 2. Koulutussuunnitelman ja toimintamallien seuranta, AUDITG-tulosten tehostettu seuranta (4 kk:n välein), miniinterventioiden määrä, puhallutukset tarvittaessa 2.4. Hyvinvointia edistävät kyselyt ja kotikäynnit 3. Ikääntyvän elämänhallinnan lisääntyminen 3. Yhteisölliseen toimintaan ohjaaminen, virkistys-päivät, kerhot, toimintakeskukset, tukihenkilö, valmennusta eläkkeelle jäämiseen 3. Yhteistyön sujuvuuden sisäinen arviointi 3. Yhteistyö päiväkotien, koulujen, oppilaitosten, srk:n, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa

15 15(17) LIITTEET Liite 1 Ehkäisevän päihdetyön yhteistyöryhmä (ent. päihdepoliittinen) kokoonpano 1 / 2014: Marita Päivärinne, terveyden edistämisen koordinaattori (pj) Katja Marjanen, päihdetyöntekijä, ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö (siht) Birte Bergström, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Taina Säisä, yksikköjohtaja, A-klinikka Riitta Loiske, rehtori, Marian koulu Johanna Siekkinen, nuorisotoimenjohtaja Elisa Paavola, nuorisotyöntekijä Pekka Piiroinen, valmennuspäällikkö, Salon Hockey Team ry Timo Sjöblom, erityisnuorisotyönohjaaja, Salon srk Maritta Järveläinen, johtava nuorisotyönohjaaja, Salon srk Milla Lumio, erityissosiaalityöntekijä, lastensuojelu Joonas Tikka, komisario, Varsinais-Suomen poliisilaitos Juha Roos, ryhmäpäällikkö, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Kosti Talala, toimialajohtaja, Suur-Seudun Osuuskauppa SSO Tapio Riihimäki, myymäläpäällikkö, Alko Heikki Mäki, alkoholitarkastaja, AVI Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

16 16(17) Liite 2 Suunnitelmassa käytettyjä käsitteitä ja lyhenteitä AUDIT (Alcohol Use Disorders Identification Test) on Maailman terveysjärjestön WHO:n 1980-luvulla kehittämä testi, jonka avulla arvioidaan juomisen riskejä. Kysymykset liittyvät alkoholin käytön tiheyteen, tavallisesti käytettyyn alkoholimäärään, humalajuomiseen ja haittoihin. AUDITG = Salon seudun kansanterveystyön kuntayhtymässä v toteutetun Kiinteä ote päihdeongelmaisen hoitoon - hankkeen kehittämä alkoholinkäytön riskejä kartoittava testi ikääntyneille (vrt. AUDIT) Bikva (Brugerindragelse i kvalitetsvurdering) = Hanne Krogstrupin kehittämä asiakaslähtöinen arviointimalli, jossa keskeistä on asiakkaiden osallisuus laadunvarmistajana Huoliseula on työntekijän työvälineeksi kehitetty lomake, jota eri ammattilaiset voivat käyttää jäsentäessään omia havaintojaan, kokemuksiaan ja huolen tunteitaan asiakkaina olevien lasten osalta. Hyvinvointia edistävät / arvioivat kotikäynnit ovat osa Salon kaupungin vanhuspalvelujen Toimintakykyisenä ikääntyminen kehittämishankkeen kehittämää toimintamallia. Hankkeen tavoitteena on ikääntyneen koko elämä kotona siten, että ikääntyneellä on mahdollisuus asua kotonaan tai kodin omaisissa olosuhteissa mahdollisimman pitkään. Hyvinvointikertomus on eri hallinnonalojen asiantuntijoiden yhdessä laatima tiivis katsaus kuntalaisten hyvinvointiin ja terveyteen sekä niihin vaikuttaviin tekijöihin. Laaja hyvinvointikertomus valmistellaan kunnanvaltuustolle kerran valtuustokaudessa. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutuneista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain (hyvinvointitilinpito). Kouluterveyskyselyssä kootaan valtakunnallisesti yhtenäisellä menetelmällä joka toinen vuosi tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, terveydestä, terveystottumuksista, terveysosaamisesta sekä oppilas- ja opiskelijahuollosta. Opettajan ohjaama luokkakysely tehdään kunnan kaikkien peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaille sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoille. Mini-interventio on terveydenhuollossa tapahtuva lyhyt neuvonta, jossa pyritään tukemaan asiakasta alkoholin käytön vähentämisessä silloin, kun käyttö on runsasta, mutta siitä ei ole vielä ehtinyt aiheutua mainittavia haittoja. Hoito sisältää alkoholin kulutuksen kartoittamisen, neuvonnan ja mahdollisesti muutaman seurantakäynnin. Omin jaloin toiminta pohjautuu Lohjan kaupungissa kehitettyyn ennalta ehkäisevään lastensuojelun menetelmään, jossa kartoitetaan nuoren elämän suojaavia tekijöitä ja riskitekijöitä yhdeksän eri osaalueen kautta (perhe, koulu, kaverit, seurustelu, harrastukset ja vapaa-aika, rikkeet, raha, terveys ja päihteet). Salon kaupungissa toteuttajatahoja ovat erityisnuorisotyö ja ehkäisevä päihdetyö. Ostokokeet = vähittäismyynnin omavalvontaa tukeva menetelmä, jonka avulla saadaan selville kuinka kattavasti kassahenkilöt toteuttavat ikärajaseurantaa alkoholijuomia (tai muita ikärajavalvottavia tuotteita) ostettaessa. Ostokokeen suorittajat ovat täysi-ikäisiä, mutta heillä ei ole mukana henkilöllisyystodistusta. Pakka-toimintamalli on Stakesin (nyk. THL) vuosina kehittämä toimintamalli alkoholihaittojen vähentämiseksi paikallisella tasolla. Mallissa yhdistyvät alkoholilain virallinen valvonta ja säätely epäviralliseen sosiaaliseen säätelyyn alkoholijuomien välittämisen ehkäisemiseksi ja vastuullisen elinkeinotoiminnan edistämiseksi. Toimintamalli on osa valtakunnallista alkoholiohjelmaa ja sen hyviä käytäntöjä on otettu käyttöön ympäri Suomea. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO salo@salo.fi Y-tunnus:

17 17(17) Rolle-työ on kotiin vietyä päihdepalvelua niille asiakkaille, jotka eivät itse kykene hakeutumaan A- klinikalle, sekä heidän omaisilleen. Toimintamuotoina ovat asiakkaan tukitarpeen arviointi, konsultointi ja kotikäynnit sekä yhteistyö muiden hoitavien tahojen kanssa. Seutulupalausuntomenettely mahdollistaa paikallisen vaikuttamisen uusien alkoholilupien myöntämiseen. Alkoholilupaviranomainen voi tarvittaessa pyytää kaupungin nimetyltä yhdyshenkilöltä lausuntoa siihen onko Aluehallintoviraston lupakäsittelyssä oleva anniskelu- tai vähittäismyyntipaikka sijainniltaan asiallinen tai onko suunnitellusta toiminnasta odotettavissa haittoja lähialueen asukkaille tai toimijoille. Yhdyshenkilö kokoaa lausuntoa varten kannanottoja tarvittavilta tahoilta ja lausunto toimitetaan alkoholitarkastajalle määräaikaan mennessä. Päätöksen luvan myöntämisestä tekee Aluehallintovirasto. THL = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TUTAP ja ASKIVU = terveystoimen asiakastietojärjestelmään kirjattavia mittareita: kuvaavat asiakkaan tupakointitapaa ja tupakoinnin määrää Uukkari on Salon sosiaali- ja terveyspalvelujen, seurakunnan ja A-klinikan yhteistyönä ylläpitämä terveysneuvontapiste suonensisäisiä huumeita käyttäville. Toiminta perustuu tartuntatautiasetukseen. Uukkarissa asiakas saa terveysneuvontaa, tietoa tartuntataudeista ja päihdehoitopaikoista sekä mahdollisuuden käytettyjen ruiskujen ja neulojen vaihtoon. Valomerkki-toiminta on Salon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden ja Salon poliisin tekemää yhteistyötä, jonka kautta pyritään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa nuorten päihteidenkäyttöön ja rikolliseen toimintaan. Mikäli nuoresta tehty lastensuojeluilmoitus ei johda laajempaan lastensuojelun tarpeen selvittelyyn, nuori ja hänen huoltajansa ohjataan valomerkkikeskusteluun. Keskustelussa käydään läpi tapahtuma tai huoli, joka on johtanut ilmoituksen tekemiseen sekä pohditaan mahdollisten tukitoimien tarvetta. Malli pohjautuu Kaarinassa kehitettyyn Valomerkki-toimintamalliin. Vanhemmuuden roolikartta on syntynyt Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän henkilöstön kehittämistyön tuloksena vuonna Sen avulla voidaan tarkastella ja arvioida vanhemmuuden vahvoja ja heikkoja puolia viiden keskeisen osa-alueen avulla: elämän opettaja, ihmissuhdeosaaja, rajojen asettaja, huoltaja ja rakkauden antaja. Verkkovinkkis on salolaisille vuotilaille nuorille tarkoitettu internetpohjainen moniammatillinen neuvontapalvelu, joka tarjoaa nuorelle mahdollisuuden ottaa anonyymisti yhteyttä ammattilaiseen mielenterveys-, päihde- tai elämänhallinnallisissa kysymyksissä. Vastaajina toimii Salon kaupungin, Salon A-klinikan ja Salon seurakunnan työntekijöitä. Verkkovinkkis on suunniteltu ja toteutettu ostopalvelusopimuksen perusteella A-klinikkasäätiön kanssa osana Länsi 2012 päihde- ja mielenterveystyön kehittämishankkeen kuntapilottia ja on nyt osa kaupungin ehkäisevää mielenterveysja päihdetyötä. Salon kaupunki Tehdaskatu 1, SALO PL 77, SALO salo@salo.fi Y-tunnus: