Palvelutalojen parvekkeet

Transkriptio

1 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/91 Palvelutalojen parvekkeet Päivi Aro Tuula Tuononen Satu Åkerblom

2

3 Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera Arkkitehtiosaston julkaisuja 2006/91 Palvelutalojen parvekkeet Päivi Aro Tuula Tuononen Satu Åkerblom Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti Sotera

4 Julkaisumyynti: Teknillinen korkeakoulu Arkkitehtiosasto PL TKK Puh. (09) s-posti: Sotera, TKK ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN Otamedia Oy Espoo 2006 Kannen kuva: näkymä Töölön palvelutalon parvekkeelta

5 Alkusanat Palvelutalojen parvekkeet -tutkimus oli osa Teknillisen korkeakoulun Sotera-instutuutin toteuttamaa TeTT-Esteettömyys asuinrakennuksissa -projektia. TeTT-projektissa kehitettiin uudis- ja korjausrakentamista varten testausmenetelmiä, joiden avulla voidaan siirtää optimoidusti käyttäjien vaatimukset ja rakennuksen asettamat rajat ja mahdollisuudet suunnitelmiin ja tuotteiden kehittämistavoitteisiin. Menetelmiä kehitetään todellisissa uudis- ja korjauskohteissa. TeTT-projektin päärahoittaja oli Tekes, ja projekti kuului Tekesin iwelltutkimusohjelmaan. Lumon Oy oli yksi projektin yritysrahoittajista. Lumon Oy:n edustajana markkinointijohtaja Erkki Hilliaho osallistui johtoryhmätyöskentelyyn. Parvekkeita koskeva asukkaille suunnattu kyselytutkimus toteutettiin kuudessa palvelutalossa. Asuntoparvekkeita koskevan kyselyn sisällön suunnitteluun osallistui arkkitehti Pete Lattunen Lumon Oy:stä. Ennen kyselytutkimuksen suorittamista kerättiin tietoa palvelutalojen parvekkeista paikalla käynneillä ja kohteita valokuvaamalla. Palvelutalojen johtajat esittelivät palvelutalot tutkijoille. Lisäksi tehtiin erillinen teemahaastattelu ryhmäkotien parvekkeista henkilökunnalle. Sotera-instituutin tutkimusapulainen Marko Rajala osallistui materiaalin keräämiseen valmistellessaan diplomityötään Palvelutalon korjausmalli. Rajala tutki opinnäytetyössään muun muassa erilaisten parvekkeiden lisäämisvaihtoehtoja Helsingin Malmilla sijaitsevaan Syystien palvelutaloon. Rajalan työstä on raportti elektronisena julkaisuna Sotera-instituutin kotisivulla ( 3

6 Tiivistelmä Parvekkeesta on tullut oleellinen osa suomalaista asuntoa. Nykyisin myös vanhusten palveluasuntoihin rakennetaan asuntokohtaiset parvekkeet ja parvekkeettomiin asuntoihin asuntoparvekkeita lisätään peruskorjauksen yhteydessä. Tutkimushankkeen tavoitteena oli selvittää, kuinka palvelutalojen asukkaat käyttävät parvekkeita ja mikä merkitys parvekkeilla on heidän asumiselleen. Lisäksi tutkimuksella haettiin tietoa parvekkeiden ominaisuuksista: mitkä parvekkeiden ominaisuudet ovat asukkaille hyviä ja tärkeitä, mitkä taas hankaloittavat parvekkeen käyttöä tai jopa estävät sen käyttämisen. Tutkimuskohteiksi valittiin seitsemän palvelutaloa pääkaupunkiseudulta, joihin tehtiin havainnointikäyntejä. Palvelutalojen asukkaille tehtiin parvekkeiden käyttöä ja ominaisuuksia koskeva kysely. Palvelutalojen ryhmäkotien henkilökuntaa haastateltiin yhteisparvekkeiden käytöstä. Kerättyjä aineistoja verrattiin Jari Heikkilän (1996) suomalaisten kerrostaloparvekkeiden käyttöä käsittelevään tutkimukseen. Tutkimuksessa selvisi, että palvelutalojen asukkaat käyttävät parvekkeita monipuolisesti ajanviettoon, ruokailuun, harrastuksiin ja vaatehuoltoon. Liikuntarjoitteisille asukkaalle parveke on tärkeä ulkoilumahdollisuutena ja sosiaalisena kontaktina ympäristöön. Ryhmäkodeissa parveke on toiminnallinen yhteistilatila. Korkea kynnys ja liian kapea oviaukko vaikeuttivat kulkua ja estivät osan asukkaista pääsyn parvekkeelle. Oven ja parvekelasituksen mekanismit ovat useille vanhuksille liian jäykkiä tai sijaitsevat käden ulottumattomissa. Parvekelasitus lisää ja monipuolistaa parvekkeen käyttöä. Koska vanhukset kärsivät muuta väestöä enemmän kuumuudesta, on ilman vaihtumiseen kiinnitettävä lasitetulla parvekkeella erityisesti huomiota. Täysin läpinäkyvä kaide koettiin ongelmalliseksi osin intimiteettisyistä, osin huimauksen takia. Parvekkeisiin liittyviä tulevaisuuden tuotekehityskohteita ovat kynnys, oven ja parvekelasituksen mekanismit, läpinäkyvyyden suhteen säädeltävä kaide ja liikuntarajoitteisille soveltuvat parvekekalusteet. Avainsanat: arkkitehtuuri, parveke, palveluasuminen, ryhmäkoti 4

7 Abstract The balcony has become an essential part of a Finnish apartment. Today balconies are also built on sheltered homes, and homes without balconies are equipped with balconies concurrent with building renovation. The aim of the project was to learn how residents of sheltered homes use balconies and what meaning balconies have for their lives. Another aim was to obtain information on the various features of balconies; which features are good and important for the users, which complicate or even prevent residents from using them. Seven case studies were carried out in sheltered homes in the Helsinki metropolitan area. Researchers made observation visits, the residents were given questionnaires, and the employees were interviewed. The data was compared with the results of Jari Heikkilä s study (1996) on how the Finns use their balconies. The study revealed that the residents of the sheltered homes use balconies in a variety of ways, for the purposes of passing time, eating, engaging in hobbies and airing clothes. For the physically impaired, the balcony plays an important role as an outdoor location and as a social contact to the surroundings. In group homes the collective balcony is part of the common facilities. A high doorstep and too narrow a doorway complicate and prevent some residents from using the balcony. The mechanisms of the door and the balcony glazing are too stiff for many elderly people or the handles are out of reach. The balcony glazing increases and diversifies its use. Since the elderly usually suffer from the heat more than others, special attention has to be paid to the ventilation. A fully transparent railing was considered problematic, partly due to the lack of intimacy, partly due to dizziness. Future challenges of product development are the doorstep, door mechanisms and the glazing, a railing with adjustable transparency as well as furniture suitable for the physically impaired. Keywords: architecture, balcony, sheltered housing, group home 5

8 6

9 Sisällysluettelo AlkusanAT 3 Tiivistelmä 4 AbstracT 5 1. Johdanto Parveke asuinkerrostalon ulkotilana Parvekkeiden sijoitus, tyyppi ja mitoitus Parvekkeiden esteettömyys Parvekkeiden turvallisuus Parvekelasitus Tutkimuksen TavoiteeT Tutkittavat kohteet Liesitorin palvelutalo Folkhälsan seniorhuset Hanna-koti (Yrjö ja Hanna -säätiön palvelutalo) Puistolan palvelutalo Töölön palvelutalo Myllypuron palvelutalo Tutkimuksen kulku ja menetelmät palvelutaloasuntojen parvekkeet Tietoa asunnoista ja parvekkeista Tietoa asukkaista Parveke asumismukavuutta sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuuksia lisäävänä tekijänä Parvekkeiden kalustus Parvekkeiden käytön määrä ja käyttötavat ympäristön vaikutus Parvekkeiden ominaisuuksiin Parvekkeiden rakenteelliset ominaisuudet Parvekelasituksen merkitys palvelutalossa Myllypuron yhteiskäytössä olevat parvekkeet Ryhmäkotien parvekkeet Liesitorin palvelutalo, Ryhmäkoti Emma-Sofia Folkhälsanin palvelutalon ryhmäkoti Puistolan palvelutalon ryhmäkoti Töölön palvelutalo, Ryhmäkoti Ruusu Yhteenveto ryhmäkotien parvekkeista PohdinTA LähteeT 47 LiitteeT 49 7

10 8

11 1. Johdanto 1.1. Parveke asuinkerrostalon ulkotilana Parvekkeiden rakentamista on Suomessa ohjannut erityisesti ARAVA-kerrostalojen ohjeet. Vaikka em. ohjeet ovat koskeneet valtion lainoittamia kohteita, ne ovat ohjanneet asuntosuunnittelua yleisemminkin. Vielä 1960-luvulla ARAVA-lainoitettujen talojen yksiöihin ei saanut rakentaa parveketta luvun asuntotuotannossa asunnon ulkotilan määrä ja laatu riippuivat talotyypistä. Parveke oli yleinen kaksioissa ja sitä suuremmissa asunnoissa, mutta vain korkeintaan puoleen yksiöistä rakennettiin parveke. 2 Toisaalta valtion lainoittamien talojen asuttavuustutkimuksesta käy ilmi, että juuri yksiöissä asuvat käyttivät parveketta eniten. 3 ARAVA-ohjeissa parveke tai terassi edellytettiin ensimmäisen kerran kaikkiin asuntoihin vuonna luvun puolivälissä arkkitehti Jari Heikkilä teki väitöskirjatyötänsä varten parvekkeiden käyttöä ja kokemuksia koskevan laajan kyselytutkimuksen. Asukaskyselyyn vastanneet pitivät parveketta välttämättömänä osana kerrostaloasuntoa. Parvekkeita pidettiin kuitenkin pieninä ja epäviihtyisinä. Ne olivat käytössä päivittäin etenkin lämpimänä vuodenaikana ja niitä käytettiin monipuolisesti huolto-, oleskelu- ja harrastustoimiin. Eniten parvekkeen käyttöä rajoittavat sääolosuhteet: sade, lumi, kylmyys tai tuulisuus. Lisäksi pöly, lika, melu ja parvekkeiden huono kunto vähentävät parvekkeiden käyttöä. Parantamistoiveista ykköseksi nousi Heikkilän tutkimuksessa parvekkeiden lasittaminen. Parvekelasitus lisää parvekkeiden käyttöä ja vähentää säästä johtuvia haittoja. 4 Ruotsalaisissa tutkimuksissa 5 todetaan, että parvekelasitus pidentää parvekkeiden käyttöä noin kaksi ja puoli kuukautta vuodessa, erityisesti keväällä. Lasitetun parvekkeen ylikuumeneminen huonon tuulettuvuuden vuoksi todettiin ruotsalaisissa tutkimuksissa ongelmaksi. Peruskorjauksen yhteydessä parvekkeiden lisääminen tai lasittaminen tehdään usein julkisivun muun korjauksen yhteydessä. 6 Lähes kaikkiin 2000-luvulla rakennettuihin uusiin kerrostaloasuntoihin kuuluu parveke ja se on yleensä lasitettu. Parvekkeet ovat erityisen tärkeitä vanhusten asumiskohteissa, joissa asunnot ovat kooltaan pieniä. Palvelutalojen asukkaiden liikkumis- ja toimimiskyky on heikentynyt, ja he viettävät paljon aikaa sisätiloissa. Parveke kasveineen luo lähiyhteyden ulkotilaan. Lisäksi sen kautta voidaan saada motivaatio lähteä liikkumaan muihin ulkotiloihinkin. 7 Raitisilma, vihreyden näkeminen, kasvien tarkkailu ja eri vuodenaikojen havainnointi vaikuttavat positiivisesti elämänlaatuun. 8 Liikuntakykynsä menettäneille vanhuksille lähellä olevat kasvit ja ikkunanäkymät ovat tärkeitä. Aktiivinen osallistuminen kasvien hoitamiseen tuottaa iloa ikääntyneille. 9 1) Heikkilä (1996) s.151 2) Asuntohallitus (1976) s. 50 3) Kantanen 4) Heikkilä (1996) 5) Engvall (1989) (1992) 6) Rajala (2004) 7) Ottosson, Grahn (1998) s. 78 8) Küller (1994) s.10 9) Rappe (2005) 9

12 1.2. Parvekkeiden sijoitus, tyyppi ja mitoitus Asunnon parvekkeiden ja terassien mitoitusohjeita on esitetty RT-kortissa Asunnon ulkotilat 10. Ohjeet on tarkoitettu uudisrakentamiseen ja soveltaen korjausrakentamiseen. Erityisasumiseen, kuten palveluasuntoihin, ohjeita voidaan käyttää vain soveltuvin osin. Palvelutalon asuntoihin tulisi kuulua parveke tai terassi. Palvelutalojen ryhmäkodeissa asuntokohtainen ulkotila korvataan yleensä ryhmäkodin yhteisellä ulkotilalla. Erikoistapauksissa asuntokohtainen parveke voidaan korvata kaiteella varustetulla ikkunaovella, niin kutsutulla ranskalaisella parvekkeella. 11 Kuvat 1-2. Parvekkeiden sijoitustyypit ja parvekkeen erikoistapaus, nk. ranskalainen parveke. Parvekkeen tulee olla toiminnallisesti ja visuaalisesti luonteva sisätilan jatke. Useimmiten parveke liittyy oleskelutiloihin. Se tulisi suunnata ensisijaisesti etelän ja lännen välille. Sijoitukseen vaikuttaa myös parveelta avautuva näköala. Parvekkeen ovan sijoituksessa on otettava huomioon että kulku parvekkeelle on mahdollista myös apuvälineiden avulla liikkuville. Asuntokohtaisten saunojen yleistyessä yhteys saunasta parvekkeelle tai erillisen vilvoitteluparvekkeen tarve kasvaa. 12 Parveke voi sijaita rakennuksen rungon ulkopuolella, kokonaan tai osittain sisäänvedettynä tai rakennuksen sisäkulmassa. 13 Rakenteellisesti parvekkeet voidaan tyypitellä betoni-, teräs ja puuparvekkeisiin. Suurin osa parvekkeista rakennetaan edelleen betonista. 14 Paloturvallisuusmääräysten pääsääntö on, että kerrostalon parveke tehdään palamattomasta materiaalista. Yhdenmukaiset ohjeet kevyiden parvekejärjestelmien paloturvallisuudesta puuttuvat. 15 Samoin lasitettujen parvekkeiden osalta valtakunnallinen ohjeistus puuttuu. 16 Tuennan perusteella parveketyypit voidaan jaotella kokonaan tai osittain rakennuksen runkoon ja omille perustuksille tukeutuviin parvekkeisiin ) RTS (1994) RT ) RTS (1994) RT ) Heikkilä (1996) s ) RTS (1994) RT ) Heikkilä (1996) s ) Heikkilä (1996) s ) Näköaloja 17) RTS (1995) RT

13 Parvekkeen mitoituksen lähtökohtana on oleskeluun ja ruokailuun liittyvien kalusteiden tilantarve. Parvekkeen tulisi tarjota riittävä suoja sateelta, tuulelta ja ulkopuolisten katseilta, jotta oleskelu siellä tuntuisi turvalliselta ja viihtyisältä. Parvekkeiden kalusteiden ja varusteiden tulisi mahdollistaa myös vaatteiden kuivatus ja tuuletus. Parvekkeella tulee olla pistorasia valaisimia, lämmittimiä ja muita sähköisiä laitteita varten. Lämmittimet lisäävät parvekkeen käyttöaikaa keväällä ja syksyllä. 18 Parvekkeen monipuolinen käyttö ja kalustaminen sekä apuvälineiden avulla liikkuminen edellyttää riittävän väljää mitoitusta. Parvekkeen suositeltava vähimmäispinta-ala on 6 8 m². Parvekkeen käytettävyys on riippuvainen myös parvekkeen muodosta. Parvekkeen syvyys tulisi olla vähintään mm. 19 Kuvat 3-5. Esimerkkejä ulkonevasta, osittain ja kokonaan sisäänvedetyistä parvekkeista. 18) ja 19) RTS (1994) RT

14 1.3. Parvekkeiden esteettömyys Kosteusteknisistä syistä parvekkeen lattialaatan suositellaan olevan mm alempana kuin kynnys. Kynnys voidaan madaltaa 20 mm:iin 20 parvekkeelle asennettavan ritilän avulla, jolloin huoneen lattia ja parvekkeen ritilä ovat samalla korkeudella. 21 Kynnyspelti tulisi tehdä luistamattomasta materiaalista, esimerkiksi kuvioidusta alumiinista, tai se tulisi varustaa liukuesteellä. Kynnyksen korkeus ei ole ainoa liikkumista vaikeuttava tekijä. Esimerkiksi kuvan 6 mukainen kynnys, jossa kynnys on matala, on osoittautunut apuvälineellä vaikeaksi ylittää, koska kynnyksessä on porrastusta leveällä vyöhykkeellä. Kuvat 6-8. Erilaisia kynnysratkaisuja. Asunnon asumista palvelevien välttämättömien ovien ja kulkuaukkojen vapaa leveys tulee olla 800 mm 22. Ainakin uudisrakentamisessa parveke voidaan katsoa kuuluvan asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin. Oven kulkuaukon vapaa leveys rippuu aukeamiskulmasta. Parvekkeen ovat aukeavat yleensä vain 90. Silloin oven liittymismitan tulisi olla10 M, jotta kulkuaukon todellinen leveys olisi 800 mm avatun ovilevyn kohdalla. Jos ovi pääsee aukeamaan 180, niin ovi voi olla 9 M -ovi. 23 Oven avaamiselle ja ovilevyn aukeamiselle on varattava riittävästi tilaa. Ovi pitäisi pystyä avaamaan yhdellä kädellä. Pyörätuolin käyttäjää varten myös oven saranapuolella tulisi olla vedin. 24 Aukipitolaite, esimerkiksi ovijarru estää tuulta paiskomasta ovea. Ovijarrun jäykkyys pitää olla säädettävissä niin, että ovi on kevyt avata mutta pysyy silti auki. 20) RTS (1999) RT ) RTS (1994) RT ) YM (2005) RakMK G1 23) ja 24) RTS (1999) RT

15 1.4. Parvekkeiden turvallisuus Parvekkeen lattia ei saa olla märkänäkään liukas. Parvekelaatat ja siten myös parvekkeen lattiat ovat yleensä betonia. Lattia voidaan joko maalata tai pinnoittaa sementti- tai polymeeripohjaisilla pinnoitteilla. Niihin voidaan lisätä hiutaleita tai hiekkarakeita liukkauden estämiseksi. Lattiapinta voidaan laatoittaa säänkestävillä joko kiviaineisilla tai keraamisilla liukastumisen estevillä laatoilla. 25 Teräsrakenteisen parvekkeen lattia voi olla betonia tai teräspalkkien kannattama profiilipelti-puuritilä-rakenne. Puurakenteisten parvekkeiden, joita on lähinnä pientaloissa, lattiapintana on yleensä puuritilä. 26 Lattiaritilä on tehtävä osista, jotta sitä olisi helppo käsitellä siivotessa. Ritilän raot saavat olla enintään 5 mm leveitä, jotta apuvälineet eivät jää niihin kiinni. Myöskään kaiteen ja lattian välissä ei saa olla rakoa, johon apuväline voi takertua. 27 Asunnon parvekkeen tai terassin kaiteen korkeus on vähintään 1000 mm riippumatta siitä, millä korkeudella parveke tai terassi sijaitsee. Etenkin korjausrakentamisessa on huolehdittava, että kaide on yhä riittävän korkea, jos parvekelaattaa on korotettu tai parvekkeelle on lisätty irtoritilä. 28 Kaiteen on oltava suojakaide, missä suojaavan osan korkeus on vähintään 700 mm. 29 Suojakaide voi olla esim. pinna-, verkko- tai lasikaide. Oleskelutasoilla suositellaan, että suojakaide on joko osittain tai kokonaan läpinäkyvää materiaalia tai siinä on kurkistusaukkoja. Varsinkin pyörätuolin käyttäjälle tämä on tärkeää, koska hän ei välttämättä näe kaiteen yli eikä pysty tarkkailemaan ympäristöään seisten. Kaiteen rakenteelle ja aukoille on asetettu erityisiä määräyksiä, jotta putoamisvaara vältettäisiin. 30 Lasikaiteissa on käytettävä lanka-lasia, laminoitua lasia tai karkaistun ja laminoidun lasin yhdistelmää putoamisvaaran vuoksi, ellei putoamista ole estetty rakenteellisesti. 31 Suomessa kaidelasit ovat yleensä laminoitua lasia (4 + 4 mm). 32 Turvallisuuden lisäksi kaiteessa on oltava käsijohde, josta saa tukevan otteen. 33 Kaide tai käsijohde ei saa sisältää nikkeliä tai kromia, jotka voivat aiheuttaa allergiaa. 34 Toistaiseksi valmiisiin kaiderakenteisiin ei ole integroitu kalusteita kukkalautaa lukuunottamatta. 35 Kuvat Lasitiilikaide ja pinnakaiteen variaatioita. 25) RTS (1996) RT ) RTS (1995) RT ) RTS (1999) RT ) RTS (1994) RT ) YM (2001) RakMK F2 30) RTS (2002) RT ) YM (2001) RakMK F2 32) Lumon Oy 33) RTS (1999) RT ) RTS (2002) RT ) Lumon Oy 13

16 Parvekkeen valaistukseen on ei kiinnitetä suunnittelussa riittävästi huomiota. Asukkaan on yleensä itse hankittava parvekkeelle pistorasiaan liitettävä irtovalaisin. Valaistuksen puute liittynee ajatukseen, että parveketta käytetään vain valoisaan vuodenaikaan. Parvekkeen valaiseminen on luonnollisesti viihtyvyystekijä, mutta se vaikuttaa myös asumisturvallisuuteen. 36 Valaistus lisää liikkumisen turvallisuutta ja sen avulla voidaan joskus tasoittaa voimakkaasta auringonvalosta johtuvia kontrasteja. Kuvat Erilaisia parvekelasituksia Parvekelasitus Parvekkeet tulisi suunnitella siten, että ne voidaan myöhemmin tarvittaessa varustaa parvekelasituksella. 37 Palveluasunnoissa ulkotila, piha tai parveke suositellaan suojattavaksi ainakin osittain lasiseinillä. 38 Lasituksessa tulee käyttää kirkasta lasia. 39 Kääntyvien lasituselementtien tai ruutujen suositellaan kääntyvän sisäänpäin, jotta käyttö ja puhdistus olisi turvallista ja helppoa ilman kurottelua. 40 Käytettävyyden kannalta yksittäinen ruutu ei saa olla liian leveä eikä korkea. Lasitus ei saa estää parvekkeen ilman vaihtumista, muuten parvekkeen takana olevan huonetilan kosteus saattaa tiivistyä parvekkeen laseihin ja rakenteisiin. 41 Kiinteässä lasituksessa tuuletus on järjestettävä avattavan osan kautta. Parvekkeiden välisten väliseinien on oltava riittävän tiiviitä, jotta esimerkiksi tupakansavu ei leviää parvekkeelta toiselle ) Pirinen (2003) s ) RTS (1994) RT ) RTS (1994) RT ) Helsingin kaupunki (2002) 40) RTS (1995) RT ) RTS (1996) RT ) Helsingin kaupunki (2002) 14

17 2. Tutkimuksen Tavoiteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää palvelutalojen asunto- ja yhteisparvekkeiden merkitystä, käyttöä ja tarpeellisuutta erikuntoisille ja -ikäisille asukkaille. Tavoitteena oli perehtyä palvelutalojen parvekkeiden rakenteellisiin ominaisuuksiin ja vertailla niitä ja asukaskyselystä saatuja tuloksia parvekkeiden merkityksestä, käyttötavoista ja -määristä. Kyselyn avulla oli tarkoitus myös tuoda esiin käyttäjien mielipiteet erilaisista parvekeratkaisuista ja edelleen pyrkiä osoittamaan, millä tavoin parveketta ja sen ominaisuuksia voidaan kehittää palvelutalon asukkaiden tarpeita vastaavaksi. Tutkimuksen toisena tavoitteena oli kehittää yksittäisen tilakokonaisuuden, parvekken toimivuutta mittaava kyselymenetelmä, jota voidaan soveltuvin osin käyttää muidenkin tilojen käytettävyyden arvioinneissa. 3. Tutkittavat kohteet Tutkimuskohteiksi valittiin kuusi palvelutaloa pääkaupunkiseudulta, joihin tehtiin tutustumiskäynnit lokakuussa Myllypuron, Töölön ja Puistolan palvelutalot edustavat rakennustyyppiä, joihin parveke on lisätty peruskorjauksen yhteydessä. Yrjö ja Hanna -säätiön Hanna-koti sekä Folkhälsanin ja Liesitorin palvelutalot edustavat uutta rakennuskantaa, joissa on lasitetut parvekkeet. Kuva 14. Näkymä parvekkeelta Töölön palvelutalon sisäpihalle. 15

18 Kuvat Liesitorin palvelutalo ja 3. kerroksen pohjapiirustus Liesitorin palvelutalo Vaskivuorentie 12, Vantaa. Rakennusvuosi Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Forma-Futura Oy. Liesitorin palvelutalo sijaitsee Myyrmäen aseman vieressä Vantaalla. Palvelutalo koostuu 8-kerroksisesta asuintornista ja kahdesta matalammasta siivestä, joista toisessa sijaitsevat palvelutilat. Palvelutalossa on 64 erillisasuntoa ja yksi 12 asukkaan ryhmäkoti. Enemmistö asunnoista on noin 50 m²:n kaksioita. Osa asunnoista on suurempia kuin palvelutaloissa yleensä, 3 4h+k (70 80 m²). Palvelutalossa on erityyppisiä ja -kokoisia parvekkeita. Ne ovat rakenteeltaan sisäänvedettyjä tai ulkonevia, lasitettuja tai lasittamattomia parvekkeita. Niissä on useita erityyppisiä kaideratkaisuja. Parvekkeet avautuvat etelään, länteen ja pohjoiseen ja niille kuljetaan olohuoneen kautta. Lattia ovat pääsääntöisesti betonia. Ryhmäkodin asuinhuoneissa on omat parvekkeet, joiden lisäksi ryhmäkodissa on yhteiskäytössä oleva tilava parveke. Asuntoparvekkeen koot: 8 m² ja 6,8 m² Parvekemitat: 4000 x 2000 mm ja 3800 x 1800 mm Parvekkeiden ilmansuunnat: pohjoinen, etelä ja länsi 16

19 Kuvat Follkhälsan seniorhuset ja 1. kerroksen pohjapiirustus Folkhälsan seniorhuset Mannerheimintie 97, Ruskeasuo, Helsinki. Rakennusvuosi Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Jan Söderlund Oy. Folkhälsans seniorhus on ruotsinkielinen palvelutalo Helsingissä. Se koostuu 5-kerroksisesta päärakennuksesta sekä 3- ja 4-kerroksisista asuinsiivistä. Palvelutalossa on asuntoja 77 kpl ja kolme ryhmäkotia. Suurin osa asunnoista on noin 38 m² kaksioita. Osa parvekkeista on sisäänvedettyjä ja umpikaiteisia, osa ulkonevia ja joissa kaide on lasitiiltä. Kaikissa parvekkeissa on lasitus. Parvekkeille kuljetaan pääsääntöisesti olohuoneesta, mutta muutamista asunnoista kulku on makuuhuoneesta tai keittiöstä. Parvekkeen lattioilla on puuritilät. Ryhmäkodissa ei ole asuinhuonekohtaisia parvekkeita, mutta asukkaiden yhteisessä käytössä on tilava parveke. Parvekkeen koot: 5,2 m² Parvekemitat: 2900 x 1800 mm Parvekkeiden ilmansuunnat: itä ja länsi (ryhmäkoti etelä/kaakko) 17

20 Kuvat Hanna-kodin 3. kerroksen pohjapiirustus, sisäpiha ja terassi Hanna-koti (Yrjö ja Hanna -säätiön palvelutalo) Tyynylaavantie 19, Vuosaari, Helsinki. Rakennusvuosi Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Nurmela-Raimoranta-Tasa Oy. Hanna-koti sijaitsee Vuosaaressa keskeisellä paikalla. Asuntoja palvelutalossa on 38 sekä yksi asukkaan dementiaryhmäkoti. Suurin osa asunnoista on noin 43 m²:n kaksioita. Kohteen parvekkeiden leveys vaihtelee mm. Kaikki parvekkeet ovat ulkonevia ja lasitettuja. Parvekekaiteet ovat opaalipintaista lasia, yksi sivu on läpinäkyvää lasia. Parvekkeen lattiat on laudoitettu. Parvekkeille kuljetaan olohuoneesta tai makuuhuoneesta, osassa asunnoista myös keittiöstä. Ryhmäkodissa ei ole asuinhuonekohtaisia parvekkeita vaan ulkoilutilana toimii viereisen päiväkodin katolla sijaitseva tilava kattoterassi. Parvekkeen koko: 4,5 5,2 m² Parvekemitat: x 1800 mm Parvekkeiden ilmansuunnat: lounas ja koillinen 18

21 Kuvat Puistolan palvelutalo ja asemapiirustus Puistolan palvelutalo Aksiisipolku 1, Helsinki. Rakennusvuosi Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky. Peruskorjausvuosi 1999 (1. krs, yleistilat) ja Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Pekkala-Seppänen-Mikkilä Oy. Puistolan palvelutalo koostuu kahdesta 5- ja 6-kerroksisesta asuintornista, joita yhdistää yksikerroksinen palveluosa. Asunnoissa ei ole alun perin ollut parvekkeita. Palveluasuntoja talossa on yhteensä 115, joista yksiöitä on 97 (25,5 29 m²) ja kaksiota 18 (41,4 53,5 m²). Kohteessa on myös 14 asukkaan ryhmäkoti. Parvekkeellisia asuntoja on 88 ja parvekkeettomia 27. Parvekkeet ovat betonirakenteisia, joissa on teräsrunkoinen opaalilasikaide. Parvekkeen lattiat on laudoitettuja. Parvekkeita ei ole lasitettu. Parvekkeille kuljetaan yleensä keittiöstä tai keittokomerosta, joistain asunnoista kulku on olohuoneesta tai makuuhuoneesta. Ryhmäkodissa on kaksi yhteiskäytössä olevaa parveketta. Ryhmäkodin asuinhuoneissa ei ole omia parvekkeita. Parvekkeen koko: 5,3 m² Parvekemitat: 2400 x 2200mm Parvekkeiden ilmansuunnat: pohjoinen, etelä, itä ja länsi. 19

22 Kuvat Töölön palvelutalon kerrosten asuntojen pohjapiirustuksia ja sisäpihan näkymä Töölön palvelutalo Töölönkatu 33, Helsinki. Rakennusvuosi Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Erkki Karvinen Ky. Peruskorjausvuosi Suunnittelija Arkkitehdit Jurvainen & Pesola Oy. Töölön palvelutalo muodostuu kahdesta, korttelin vastakkaisilla puolilla sijaitsevasta 7-kerroksisesta asuntolamellista ja niitä yhdistävästä 1-kerroksisesta palveluosasta. Palvelutalon yhteydessä toimii palvelukeskus. Asunnot ovat pääsääntöisesti yksiöitä, kooltaan 27 m². Parvekkeet lisättiin vuonna 2000 peruskorjauksen yhteydessä. Parvekkeellisia asuntoja on 108 ja parvekkeettomia 27. Ryhmäkoti Ruusu on 13 asukkaalle, joiden asuinhuoneissa on omat parvekkeet. Parvekkeet ovat kaikki ulkonevia, rakenteeltaan betonisia. Kaiteet ovat umpinaisia betonikaiteita ja lattiat laudoitettuja. Parvekkeille kuljetaan keittokomerosta. Muutama parveke on lasitettu asukkaiden toimesta. Parvekkeen koko: 4,5 m² Parvekemitat: 2500 x 800 mm Parvekkeiden ilmansuunnat: lounas ja koillinen 20

23 Kuvat Myllypuron palvelutalon 4. kerroksen pohjapiirustus, oleskelupatio ja näkymä yhteisparvekkeelta Myllypuron palvelutalo Myllypadontie 6, Helsinki. Rakennusvuosi Suunnittelija arkkitehti Maunu Kitunen. Peruskorjausvuosi 1997.Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Koskinen & Schalin Oy. Palvelutalossa on 108 palveluasuntoa, joista 3 on lyhytaikaisen hoidon (LAH) asuntoja. Yksiöitä on 72 kpl (20,5 22,0 m²) ja kaksioita 36 kpl (42,5 45,5 m²). Ryhmäkoti on valmistunut loppuvuodesta Rakennuksessa on seitsemän rappua. Yhteiset tilat sijaitsevat maatasokerroksessa. Noin puolet asunnoista on parvekkeellisia. Parvekkeet on lisätty peruskorjauksen yhteydessä Asukkaiden yhteiskäytössä on lasitetuiksi oleskeluparvekkeiksi muutetut entiset tuuletusparvekkeet. Asuntoparvekkeet ovat lasittamattomia ja niissä on reikäpeltinen kaide. Umpiseinät ovat tiiltä ja betonia, lattiat on laudoitettu. Parvekkeille kuljetaan asunnosta riippuen olohuoneesta, makuuhuoneesta tai keittokomerosta. Parvekkeen koot: yksiö 4,4 m², kaksio 4,7 m², yhteiset parvekkeet n. 6 m² Parvekemitat: yksiö 2500 x 1750 mm, kaksio 2600 x 1800 mm, yhteiset parvekkeet 3100 x 2220 mm (kapea osa 1040 mm) Parvekkeiden ilmansuunnat: länsi ja itä 21

24 4. Tutkimuksen kulku ja menetelmät Palvelutalojen havainnointikäynneillä parvekkeet kuvattiin ja mitattiin. Taloista hankittiin myös pohjapiirrokset. Parvekkeen oven avautumiseen, avaamismekanismiin sekä oviaukon leveyteen ja kynnysratkaisuun kiinnitettiin erityistä huomiota. Tietoa kerättiin havainnointilomakkeen avulla (Liite 1). Käyttäjätieto asukkailta kerättiin kyselyn avulla. Kyselylomakkeen kysymykset oli jaoteltu seuraavasti: taustatiedot asukkaasta ja asunnosta, asukkaan toimintakyky, parvekkeen rakenteelliset tiedot, parvekelasitus, parvekkeen merkitys ja käyttö sekä parvekkeen ominaisuudet (sää- ja valo-olosuhteet, näkymä, turvallisuus ja esteettömyys). Kysely jaettiin tutkittavien palvelutalokohteiden asukkaille joulukuussa Ryhmäkotien yhteisparvekkeen käytöstä tehtiin teemahaastattelu henkilökunnalle. (Liite 9) Jokaisen palvelutalon vastauksista koottiin erilliset raportit, joissa vastaukset on purettu taulukoihin (Liitteet 2-7). Vertailua tehtiin eri kohteiden, ikäjakauman, toimintakyvyn sekä lasitettujen ja lasittamattomien parvekkeiden välillä. Kyselyn purkuvaiheessa analysoitiin kyselykaavakkeen toimivuus. Lomaketta muutettiin niissä kohdissa, joissa havaittiin, että vastaajilla oli ollut vaikeuksia täyttää lomaketta tai kysymys aiheutti epäluotettavaksi tulkittavia vastauksia. Lopulliset asukaskyselylomakkeet, kysely asuntojen parvekkeista ja kysely yhteiskäytössä olevista parvekkeista, ovat tämän raportin liitteenä (Liite 8). 22

25 5. palvelutaloasuntojen parvekkeet Kyselyitä jaettiin yhteensä 468 kpl ja vastauksia saatiin 237 kpl. Parvekkeellisia asuntoja koskevia vastauksia oli 220. Vastausprosentti vaihteli kohteittain % välillä. Koko aineiston vastausprosentti oli 51 %. Kyselytulokset kuvasivat kaupunkiympäristössä palvelutaloissa asuvien vanhusten parvekkeiden käyttöä ja merkitystä. Palvelutalokohteiden parvekkeista tehty kysely antoi hyvän kuvan eri kohteista. Kyselyn tuloksia vertailtiin kohteiden kesken ja myös tavallisten asuinkerrostalojen parvekkeita koskevan kyselytutkimuksen 43 tuloksiin Tietoa asunnoista ja parvekkeista Kyselyyn vastanneista asui yksiöissä 46 %, kaksioissa 46 % ja kolmioissa 7 %. Yksiöt olivat pienikokoisia, keskimäärin 27,7 m². Pienimmät yksiöt olivat Myllypuron palvelutalossa (20,5 22,0 m²) ja suurimmat Liesitorin palvelutalossa (keskimäärin 38,2 m²). Hanna-kodin ja Folkhälsanin palvelutalojen parvekkeet olivat kaikki lasitettuja. Liesitorin palvelutalon parvekkeista lasitettuja oli kyselyn mukaan noin 70 % ja Töölön palvelutalossa lasitus oli muutamassa parvekkeessa. Suurimmat parvekkeet olivat Liesitorin palvelutalossa, niiden pinta-ala oli joko 6,8 tai 8 m². Suurin parvekesyvyys (2200 mm) oli Puistolan ja Liesitorin palvelutaloissa. Kaikkien kohteiden parvekkeiden syvyys oli vähintään 1750 mm. Kyselyyn vastanneiden asukkaiden asuntoparvekkeet avautuivat kaikkiin ilmansuuntiin: itään 28 %, länteen 24 %, koilliseen 21 %, etelään 13 % ja pohjoiseen 5 %. Asuntotyypit (%) Liesitori Folkhälsan Hanna-koti Töölö Puistola Myllypuro yksiö Asuntotyypit (%) Liesitori 13 Folkhälsan 4 Hanna-koti 14 Töölö 97 Puistola 83 Myllypuro 58 kaksio yksiö kolmio kaksio h kolmio tai enemmän puuttuva 4h tai enemmän tieto puuttuva tieto Taulukko 1. Kohteiden asuntotyypit. yksiö Liesitori Folkhälsan Hanna-koti Töölö Puistola Myllypuro pinta-ala yksiö (m²) Liesitori 6,8 Folkhälsan 5,2 Hanna-koti 4,5-5,2 Töölö 4,5 Puistola 5,3 Myllypuro 4,4 syvyys pinta-ala x leveys (m²) (mm) 18006,8 x ,2 x ,5-5, ,5 x ,3 x ,4 x 2500 kaksio syvyys x leveys (mm) pinta-ala kaksio (m²) 1800 x ,8 ja x , ,5-5, x , x , x ,7 syvyys pinta-ala x leveys (m²) (mm) ,8 x ja ,2 x ,5-5, ,5 x ,3 x ,7 x 2600 syvyys x leveys (mm) 1800 x x x x x 2600 Taulukko 2. Parvekkeiden pinta-alat ja mitoitus Tietoa asukkaista Suurin osa kyselyyn vastanneista asui yksin (92 %). Vastaajista naisia oli 79 %. Vastanneiden keski-ikä oli 79,6 vuotta. Aineisto jakautui tasan yli ja alle 80-vuotiaiden kesken ( kpl). Vastaajista 73 % oli 75 vuotta täyttäneitä. Töölön palvelutalon ja Folkhälsanin palvelutalon vastaajat olivat iäkkäimpiä, keski-iältään lähes 83 vuotta. 43) Heikkilä (1996) 23