MÄKITALO INKERI HEIKKILÄ, ANTTI LAPPALAINEN, HEIKKI TORKKELI

Transkriptio

1 INKERI HEIKKILÄ, ANTTI LAPPALAINEN, HEIKKI TORKKELI

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT MODULAARISUUS MUUNNELTAVUUS RAKENNUSPAIKAN JA TARPEIDEN MUKAAN SOVELTUVUUS RINNERATKAISUIHIN YMPÄRISTÖN SÄÄSTÄMINEN KOHTUULLINEN HINTA 2

3 MODULAARISUUS Jotta rakennus olisi mahdollisimman muokattava erilaisia tilantarpeita ajatellen, päätimme koota rakennukset pienistä puurakenteisista tilamoduuleista, joista voisi koota tarvittavan määrän erilaisia asuntokokonaisuuksia. Alkuperäisenä ajatuksenamme oli, että tilamoduulit voisi kuljettaa rakennustyömaalle valmiina, ja asentaa rakennusrunkoon halutunlaisina kokonaisuuksina. Lopputuloksena oli neljä erilaista ulkomitoiltaan 8400 mm x 4200 mm x 3300 mm:n moduulia, joista kokosimme koekerrostaloomme yhden moduulin kokoisia yksiöitä (30,4 m 2 ), puolentoista moduulin kokoisia kaksioita (46,4 m 2 ) ja kolmiota (n. 64 m 2 ). Asuntokokoja on mahdollista muunnella siten, että kolmiosta tehdään suuri kaksio ja suurempi kolmio muodostetaan kolmesta moduulista (n. 96 m 2 ). Alkuperäisenä ideanamme oli myös, että rakennuksen kantavat rakenteet muodostuisivat pilari-palkki-rungosta, johon tilamoduulit yksitellen kiinnitettäisiin. Näin pienessä rakennuksessa erilliseen kantavaan rakenteeseen kuitenkaan tuskin on tarvetta, vaan moduulit kiinnitetään toisiinsa, ja itse moduulit muodostavat kantavan rakenteen. Moduuleiden yhdistely

4 MODULAARISUUS Esimerkki kerrostalo 1 4

5 MODULAARISUUS Esimerkki kerrostalo 1 5

6 JULKISIVUELEMENTIT 1:100 Elementin korkeus 3300mm ja leveys 4200mm Modulaarisuuta ajateltiin myös julkisuvuratkaisuissa. Erilaisilla julkisivuratkaisuilla voidaan vaikuttaa muun muassa rakennuksen ulkonäköön ja hintaan. Periaatteessa yhdistelemällä erilisia julkisivuelementtejä voidaan luoda hyvinkin vaihtelevia julkisivukokonaisuuksia tarpeen mukaan. 6

7 PARVEKKEIDEN JULKISIVUJA 1:100 Myös parvekkeet tehdään puurakenteisina ja ajatuksena oli, että ne ripustetaisiin moduulin ulkoseinästä tai rakennuksen rungosta julkisivuverhouksen tavoin EDESTÄ Leveydet 2100mm ja 4200mm SIVULTA Syvyys 2200mm RANSKALAINEN PARVEKE Korkeus 2600mm, leveys 1200mm, syvyys 500mm 7

8 HUONEISTOT Ulotimme moduuliajattelua myös huoneistojen suunnitteluun. Sisätilat muodostuvat periaateesa 3 erilaisesta tilamoduulista. Käytännössä tämä kuitenkin tuotti toimivein asuntojen suunnittelun kannalta hankaluuksia. ESIMERKKEJÄ MAHDOLLISISTA TILAMODUULEISTA 1:100 8

9 HUONEISTOT SISÄNÄKYMÄ KAKSIOSTA 9

10 RINNERAKENTAMINEN Rinnetonttia ajatellen pilariperusteinen, tarvittaessa kahteen tasoon sijoittuva rakennus tuntui järkevimmältä vaihtoehdolta. Pilariperustuksen etuja ovat nopea rakennusaikataulu, tuulettuvuus radonhaittojen ehkäisemiseksi ja soveltuvuus rinneratkaisuihin. Tontin nykyiset maastonmuodot ja maaperä voidaan säilyttää mahdollisimman ennallaan joka taas helpottaa hulevesien hallintaa. Todellisuudessa rakennustyyppimme olisi sovellettavissa myös muualle kuin rinnerakentamiseen. Se ei varsinaisesti ole varsinaisesti myöskään riippuvainen perustamistavasta, vaan on muilta osin toteutettavissa myös esimerkiksi maanvaraisella betonisella alapohjalla. 10

11 GSEducationalVersion MÄKITALO LEIKKAUKSET A B B A Ground Floor 1: LEIKKAUS A - A 1:100 S-02 Building Section 1:100 11

12 GSEducationalVersion MÄKITALO LEIKKAUKSET A B B A 0. Ground Floor 1: LEIKKAUS B - B 1:100 12

13 JULKISIVUT East Elevation 1:100 Julkisivu itään 1:100 13

14 JULKISIVUT JULKISIVU POHJOISEEN 1:100 14

15 JULKISIVUT West Elevation 1:100 JULKISIVU LÄNTEEN1:100 15

16 JULKISIVUT JULKISIVU ETELÄÄN 1:100 16

17 POHJAPIIRUSTUKSET Esimerkkirakennuksemme muodostuu kahdesta kolmikerroksisesta eri tasoissa sijaitsevasta yksiköstä, joita yhdistää porraskäytävä W W W POHJAPIIRUSTUS 1 KRS 1:100 Varastotilat,, talopesula, roskakatos -1. Story 1:100 17

18 POHJAPIIRUSTUKSET POHJAPIIRUSTUS 2 JA 3 KRS 1:100 Asuintiloja Ground Floor 1:100

19 POHJAPIIRUSTUKSET Kattopuutarha POHJAPIIRUSTUS 4 KRS 1:100 Asuintiloja, kattopuutarha, sauna Story 1:100

20 SAUNA, KATTOPUUTARHA JA VIHERKATTO Rakennuksen erityisesti rinteessä alemmaksi sijoittuvan osan, katot suunniteltiin kattopuutarhaksi. Valinta perustui pitkälti ekologisiin ja viihtyisyyttä lisääviin tekijöihin, mutta sillä on myös rakennustekniset perusteensa esimerkiksi rakennuksen lämmönsäätelyn kannalta. Ylempänä sijaitsevaan rakennusosan on tarkoitus sijoittaa sauna, ja kattopuutarha toimisi osittain myös saunan vilvoittelualueena. Lisäksi katolle voisi sijoittaa pienen oleskelualueen muuta käyttöä varten. Vilvoittelualueen ja oleskelualueen rakenteeksi ajateltiin kevyttä vapaasti muotoiltua puuterassia, jonka ajateltiin soveltuvan parhaiten rakennuksen ulkonäköön. Vaihtoehtoisena käyttönä ylemmän rakennusosan tiloille olivat suuremmat loft-asunnot, joiden käyttöön kattopuutarha-terassi -yhdistelmä sopisi myös erinomaisesti. Viherkatto Kattopuutarha 2. Story 1:100 POHJAPIIRUSTUS 4 KRS 1:200 Kattopuutarha ja viherkatto 20

21 SIJAINTI Valitsemamme kapea pohjois-eteläsuuntainen rinnetontti sijaitsee Vuosaaressa, Porslahdentien ja siitä länteen sijaitsevan Naurulokinpolun väliin jäävällä suurehkolla kallioalueella. Idässä se rajautuu Porslahdentiehen, pohjoisessa Haapasaarentiehen, ja idässä ja etelässä metsäiseen kallioalueeseen. Valon kannalta rakennukset olisi optimaalista sijoitella tontille siten, että mahdollisimman suuri osa ikkunoista olisi suunnilleen eteläsuuntaisia. Koska tontti on kuitenkin pitkänomainen, etelä-pohjoissuunnassa, ratkaisimme asian siten, että rakennukset käännettiin suunnilleen koillis-luoteis-suuntaisiksi edullisen luonnonvalon saamiseksi mahdollisimman suureen osaan asunnoista. Osa asunnoista luonnollisesti vääjäämättä sijaitsee luonnonvalon kannalta epäedullisesti, mutta ratkaisimme asian siten, että tällaisissa asunnoissa ikkunapinta-ala on mahdollisimman suuri. Lisäksi sijoitimme varjoisalle puolelle ensisijaisesti yksiöitä, joissa liiallinen suora auringonvalo erityisesti kesäaikaan mahdollisesti olisi lämmittänyt asuntoja liikaa. Huolto- ja pelastusliikennettä ja talon mahdollisille parkkialueille pääsyä varten allioalueelle tosin on tehtävä tie. Suurin osa kallioalueesta säilyisi kuitenkin koskemattomana. Asemakaava 1:

22 YMPÄRISTÖ Pilariperusteista rakennusta tehtäessä tontin nykyiset maastonmuodot ja maaperä voidaan säilyttää mahdollisimman ennallaan joka taas edelleen helpottaa hulevesien hallintaa. Erityisesti jos rakennuselementit tuodaan valmiina paikalle, voidaan myös tehokkaasti välttää rakennusalueen ympäristölle rakennusvaiheessa koituvia haittoja. Valitsemamme kapea pohjois-eteläsuuntainen rinnetontti sijaitsee Vuosaaressa, Porslahdentien ja siitä länteen sijaitsevan Naurulokinpolun väliin jäävällä suurehkolla kallioalueella. Idässä se rajautuu Porslahdentiehen, pohjoisessa Haapasaarentiehen, ja idässä ja etelässä metsäiseen kallioalueeseen. Kallioalueen kasvillisuus on lähinnä pienikasvuisia mäntyjä, katajia, pieniä koivuja sekä pajuja. Kenttäkerros muodostuu lähinnä ruohoista, pohjakerroksessa paikoittain sammalia ja jäkäliä. Alue on säilynyt melko luonnontilaisena ilmeisesti vähäisestä käytöstä johtuen. Vaikka tämä on toisaalta hyvä, voisi kallioalueen osittainen käyttöönotto lisätä sen arvoa virkistysalueena kuitenkaan kuluttamatta herkkää kallioluontoa liikaa. Ajattelimmekin, että rakennusten sijoittaminen aivan kallioalueen itälaitaan, Porslahdentien reunaan, ei merkittävästi vaikuttaisi alueen luontoon. 22

23 23