LIETTUA. Kesäkuu 2009

Transkriptio

1 LIETTUA Kesäkuu 2009

2 Liettuan maaraportti 2 (46) Liettuan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Liettuan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous... 8 Makrotalous... 8 BKT... 9 Inflaatio Valuutta Vaihtotase Yksityistäminen Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Erityistalousalueet ja teollisuuspuistot Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia ja ympäristö... 35

3 Liettuan maaraportti 3 (46) Palvelut Vähittäis- ja tukkukauppa Rahoitussektori Matkailu Tietoliikenne Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 45

4 Liettuan maaraportti 4 (46) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: metsävarat, maanviljelysmaa, dolomiitti, savi, hiekka Naapurimaat: Valko-Venäjä, Latvia, Puola, Venäjä (Kaliningrad) Aikaero Suomeen: 0 tuntia (GMT + 2) Suurimmat kaupungit: Vilna ( as.), Kaunas ( as.), Klaipeda ( as.), Šiauliai ( as.), Panevezys ( ) Asukasluku: 3,354 miljoonaa (IV Q 2008) (kaupungeissa 66,7 %, maaseudulla 33,3 %) Eliniänodote: miehet 66,48 vuotta, naiset 77,85 vuotta Virallinen kieli: liettua Uskonnot: roomalaiskatoliset (79 %), ortodoksit (4,0 %), muut (17 %) Etniset ryhmät: liettualaiset (84,3 %), puolalaiset (6,2 %), venäläiset (5,0 %), valkovenäläiset (1,1), muut (0,2 %)

5 Liettuan maaraportti 5 (46) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero: maatunnus +370, Vilna 5 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G 2100 Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 23,7 prosenttia vuoden 2007 lopussa, liittymää. Matkapuhelintiheys: 146 prosenttia vuoden 2007 lopussa (4,92 milj. liittymää). Tieverkosto: 21, km, maantietiheys: 326,53 km/1000 km2); moottoritietä km; 62,01 % teistä on asfalttipäällistettyjä Rautatieverkosto: 1998 km; rautatieyhteys Latviaan, Kaliningradiin, Puolaan ja Valko-Venäjälle. Lentokentät: 4 kansainvälistä lentokenttää: Kaunas, Palanga, Šiauliai, Vilnius; Syksyllä 2008 avattu uusi junayhteys Vilnan kansainvälisen lentokentän ja kaupungin rautatieaseman välissä on osa kaupungin julkista liikennettä. Vilnan lentokenttä on ainut lentokenttä Baltiassa, johon on junayhteys. Vesistöreitti: 600 km kulkukelpoista reittiä Satamat: Butinge, Klaipeda, Sventoji; jokisatamat: Kaunas, Rumsiskes, Nida, Juodkrante Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Lietuvos Respublika, Liettuan tasavalta, The Republic of Lithuania Itsenäistynyt: ; julistautui ensimmäisenä Baltian maista uudelleen itsenäiseksi Valtiomuoto: tasavalta Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtion päämies: Presidentti (kansa äänestää, valitaan joka 5.vuosi) Valdas Adamkuksen seuraaja on Dalia Grybauskaite. Dalia Grybauskaite, EU:n talous- ja budjettikomissaari, voitti Liettuassa järjestetyt presidenttivaalit 69 % äänivoimalla. Uusi presidentti astuu virkaansa Pääministeri: Andrius Kubilius (TS-LKD, alkaen) Parlamentti: Seimas, joka valitaan 4 vuodeksi kerrallaan ja jossa on 141 edustajaa. Lokakuussa 2008 järjestetyt parlamenttivaalit voitti Homeland Union Lithuanian Christian Democrats (TS-LKD, Tėvynės sąjunga-lietuvos krikščionys demokratai), joka sai parlamenttiin 45 edustajaa. Muiden puolueiden välissä paikat jakautuvat seuraavasti: Lithuanian Social Democratic Group 26; National Revival Political Group 18; Order and JusticePolitical Group 18; Liberals Movement Political Group 11; Labour Party 10; Liberal and Centre Political Group - 9, vapaat kandidaatit 4. Seuraavat Seiman vaalit pidetään lokakuussa Hallitus: Liettuan Tasavallan hallitus, jonka päämiehenä on pääministeri Andrius Kubilius (LSDP-Social Democratic Party). Uuden hallituksen ( ) muodostavat: Homeland Union - Lithuanian Christian Democrats, the National Resurrection Party, Liberal Movement, and the Liberal and Centre Union Government of the Republic of Lithuania. Vuodesta 1990 lähtien nykyinen on järjestyksessä 15. hallitus.

6 Liettuan maaraportti 6 (46) Seuraavat vaalit: Europarlamenttivaalit kesäkuussa 2009 ja Parlamenttivaalit lokakuussa Alue- ja paikallishallinto: 10 keskushallinnon alaista lääniä (apskritis), joissa on 60 kuntaa (savivaldybė). Seniūnija (546) on pienempi aluehallinnollinen muoto Liettuassa. Perustuslaki: Kansallispäivä: (Vuoden 1918 itsenäisyysjulistus); lisäksi juhlitaan Itsenäisyyden palauttamisen muistopäivää. Liettuan kuningaskunta perustettiin vuonna 1251, vuonna 1569 muodostettiin Liettuan ja Puolan liitto, vuonna 1795 liitto hajosi Venäjän valloitettua Liettuan alueen, vuonna 1918 Liettua julistautui itsenäiseksi, vuonna 1940 Liettua liitettiin Neuvostoliittoon, vuosina Liettua oli Saksan miehittämä. Liettua itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna Syyskuussa 1991 Liettua hyväksyttiin YK:n jäseneksi, helmikuussa 1993 Algirdas Brazauskas valittiin maan ensimmäisillä vapailla vaaleilla presidentiksi, tammikuussa 1994 Liettua haki ensimmäisenä Baltian maana NATO-jäsenyyttä, kesäkuussa 1995 allekirjoitettiin Eurooppa-sopimus EU:n kanssa, Liettuasta tuli EU:n assosiaatiojäsen, joulukuussa 1999 Liettua kutsuttiin mukaan EUjäsenyysneuvotteluihin, toukokuussa 2001 Liettuasta tuli WTO:n jäsen, Liettuasta tuli NATOn jäsenmaa ja Liettua liittyi Euroopan unioniin, Valdas Adamkus valittiin presidentiksi. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: liti (litas, LTL) = 100 senttiä (centas) Vaihtokurssi: liti kytkettiin Euroopan unionin ERM II - valuuttakurssijärjestelmään, vaihtokurssi on 1 EUR = LTL 3,45280 Bruttokansantuote käyvin hinnoin (2008): 32,689 mrd. BKT/capita käyvin hinnoin (2008): käyvin hinnoin 9 714, ostovoimakorjattuna Verotus: arvonlisäveron peruskanta 19 %, yhtiövero 20 %, henkilövero 21 %, työnantaja maksaa sosiaalimaksut 31 % palkasta (2009) Keskimääräinen kuukausipalkka (2008): bruttopalkka LTL (630 ) ja netto (483 ) Inflaatio (2008): 10,9 %; ennuste vuodelle 2009: 4,3 %. Tärkeimmät vientituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä kivennäisainetuotteet ja tekstiilit Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, öljy, kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet Tärkeimmät kauppakumppanit: Venäjä, Latvia, Saksa, Puola Liettuan bruttokansantuote henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna Eurostatin arvioiden mukaan 59,5 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2007 (arvio vuodelle 2008 on

7 Liettuan maaraportti 7 (46) 60,6 %). Suhde on noussut viime vuosina keskimääräistä nopeamman talouskasvun ansiosta. WEF:n syksyn 2008 vertailussa maan yleinen kilpailukykyindeksi oli 44. korkein 134 maan joukossa. IMD:n vuoden 2009 vertailussa Liettuan kilpailukyky oli 31. paras 57 tutkitun maan joukossa (2008: 36.sija). Liiketoiminta Liettuan vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden positiivisia piirteitä Itämeren lähialuepiiriin kuuluva maa Hyväkuntoinen infrastruktuuri Koulutettua työvoimaa on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Markkinoiden negatiivisia piirteitä Inflaatio Tehoton hallinnollinen byrokratia Rajoittava työsääntely Korruptio Verokanta Poliittinen epävakaus Kaupan ja jakelun osalta kilpailutilanne on kireä Tuotannollisuus kasvussa, logistiikka edelleen kehitysvaiheessa Harmaan talouden osuus on suuri Oikean neuvottelupartnerin löytyminen saattaa tuottaa vaikeuksia Päätöksenteko hidasta ja arvaamatonta Palkkakehitys on irtautunut yleisestä talouskehityksestä Potentiaalisia toimialoja IT-ala kehittyy muiden Baltian-maiden vanavedessä Rakentamisen ja tarvikekaupan kehitysluvut ovat suuret myös jatkossa Energiasektori uudistuu, tosin kilpailun vapautuminen vie vielä vuosia Liettuan EU-rahoitus on samansuuruinen kuin Virossa ja Latviassa yhteensä Logistinen risteys itä-länsi- ja pohjois-etelä -akseleilla Terveydenhuoltosektori yksityistyy, laitehankinnat ohjelmissa Matkailu Keski-Euroopasta vahvassa kasvussa Yhteistyötä Valko-Venäjän ja Kaliningradin kanssa

8 Liettuan maaraportti 8 (46) Yritysrakenteessa on vahva alihankintakulttuuri Venäläisen kaupankäynnin ja toimintatavan asiantuntijoita Ympäristösektorilla suuret haasteet Rahoitus ja takuut Finnvera luokittelee Liettuan riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Liettuaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Liettuan kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: aluepäällikkö Anja Pakkala, anja.pakkala@finnvera.fi Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e BKT käyvin hinnoin (mrd. EUR) 5,27 6,04 7,01 8,38 9,55 9,17 BKT, muutos (%) 7,4 7,8 7,8 8,9 3,0-10 Inflaatio (%) 1,2 2,7 3,7 5,7 10,9 4,5 Yksityinen kulutus, muutos % Investoinnit kiinteään pääomaan, muutos % Teollisuustuotanto, muutos % 11,9 12,2 10,6 12,4 4,7-18,0 3,4 4,0 6,1 5,2 3,3 2,4 10,8 7,1 7,3 4,0 7,0 6,0 Työttömyysaste (%) 11,4 8,3 5,6 4,3 5,8 13,0 Vaihtotaseen vaje (% BKT:stä) -7,7-7,0-10,6-14,6-11,9-3,0 Vaihtokurssi LTL:USD 2,78 2,77 2,75 2,52 2,36 2,61 Vaihtokurssi LTL:EUR 3,45 3,45 3,45 3,45 3,45 3,45 Lähde: EIU, 05/2009

9 Liettuan maaraportti 9 (46) BKT Liettua on ollut muiden Baltian maiden tavoin jo useamman vuoden talouskasvun kärjessä koko Keski- ja Itä-Euroopassa. Liettuan talous on kasvanut vuodesta 2000 lähtien. Keskimääräinen talouskasvu on useamman vuoden ajan ollut 7,5 prosentin vuotuisella tasolla. Talouskasvua ovat tukeneet yksityinen kulutus sekä varsinkin investoinnit. Nyt muiden Baltian maiden kaltoin Liettuan talous on menossa laskusuuntaan ja talous on supistumassa ensimmäisen kerran vuoden jälkeen. Liettuan tilastokeskuksen mukaan BKT:n kasvu oli koko vuoden 2008 osalta 3,1 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 8,9 prosenttia. Vuosi 2009 näyttää synkältä, silloin ennustetaan BKT:n supistuvan noin 13 prosenttia. Alamäki alkoi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin BKT supistui 2,2 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen vertauskauteen. Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen alustavat BKT-luvut liikkuivat 12,6 prosentin tasolla. Liettuan tilastoviraston toukokuun 2009 lopussa tarkennettujen lukujen mukaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui 13,1 prosenttia (Latvia 18 %, Viro 15,1) verrattuna vuodentakaiseen vertauskauteen. Liettuan Valtionvarainministeriö antoi uuden BKT ennusteen , jonka mukaan vuonna BKT:n odotetaan supistuvan 18,2 prosenttia ja vuonna ,3 prosenttia. Liettuan talouskasvun hidastumisen ennustetaan jatkuvan vielä vuoden 2010 toisella neljänneksellä, mutta loppuvuosi voisi näyttää jo valoisammalta. BKT:n kasvu ja ennuste ,4 7,8 7,8 8,9 Muutos % ed. vuodesta , e -13,0 Lähde: EIU, 06/2009

10 Liettuan maaraportti 10 (46) Rahoitusta palveleva toiminta; 15,60 BKT:n rakenne vuonna 2008 Julkishallinto; 16,98 Maatalous, metsästys, metsätalous, kalastus; 4,47 Teollisuus; 22,23 Rakentaminen; 9,97 Kauppa ; hotellija ravintolaala, liikenne, varastointi ja viestintä; 30,76 Lähteet: Liettuan tilastovirasto, 06/2009 Inflaatio Inflaatiokehitys , ennuste ,9 10 Muutos % ,7 3,8 5,7 5,0 5, , e 2010e Lähteet: EIU 05/2009 Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella inflaatio oli Liettuassa useita vuosia selvästi alle kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuosien aikana tiettyjen verojen ja tariffien sopeuttaminen EU-tasolle, palkankorotukset, terveydenhuoltokulujen ja elintarvikkeiden hintojen nousu sekä öljyn korkeat maailmanmarkkinahinnat ovat kuitenkin aiheuttaneet inflaatiopaineita. Vuonna 2007 keskimääräinen inflaatio oli jo 5,7 prosenttia ja vuonna 2008 lukemat nousivat 10,9 prosenttiin. Taloutta jo jonkun aikaan vaivannut inflaatio on taloustaantuman myötä hiipumassa. Liettuan keskuspankki ennustaa inflaation laskua vuosina 2009 ja Keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 9,6 prosenttia. Vuoden toisella puolikkaalla

11 Liettuan maaraportti 11 (46) inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan niin, että keskimääräinen inflaatio on kuluvana vuonna vuoden 2007 lukemissa. Ennusteet vuodelle 2009 vaihtelevat 5 ja 5,6 prosentin välillä. Vaikuttavat tekijät ovat sekä ulkoiset että sisäiset - öljyn hinnan lasku, maailmanlaajuinen energian kysynnän väheneminen, sekä vähenevä kotimainen kysyntä. Valuutta Liettuan liti kytkettiin Euroopan yhtenäiseen valuuttakurssijärjestelmään, ERM-II:een Vaihtokurssi on 3,4528 LTL: 1 EUR. Liettuan piti liittyä euroon jo vuoden 2007 alussa, mutta korkean inflaation vuoksi liittymistä on lykätty vuosi vuodelta eteenpäin. Liettua pyrkii täyttämään Maastrichtin kriteerit pystyäkseen liittymään euroalueeseen niin nopeasti kuin se on mahdollista. Vaihtotase Vaihtotaseen kasvu on ollut inflaation ohella merkittävin vakaata talouskehitystä varjostava seikka. Vuonna 2007 vaihtotaseen vaje nousi ennätykselliseen 13,2 prosenttiin BKT:sta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vaje kuitenkin supistui 11,3 prosenttiin bkt:sta kauppatasetilanteen paranemisen ansiosta. Samansuuntaisen kehityksen odotetaan jatkuvan lähivuosien aikana. Viennin kasvu voimistuu vuonna 2008, kun Mazeikiun öljynjalostamo saadaan korjausten jälkeen täyteen käyntiin. Samanaikaisesti tuontitarpeen odotetaan vähenevän kulutus- ja investointikysynnän kasvun hidastuessa. Palvelutase pysyy ylijäämäisenä, joskin ulkomaisten konsulttiyms. palvelujen kysynnän kasvu syö kuljetus- ja matkailutulojen ylijäämää. Vaihtotasetilannetta helpottavat myös EU-rakennerahastoista tulevien varojen lisääntyminen sekä ulkomailla työskentelevien liettualaisten kotimaahansa lähettämien varojen kasvu. Vuonna 2009 vaihtotaseen vajeen alustavasti ennustetiin alenevan 11,5 prosenttiin bkt:stä. Vaihtotasetilanne , ennuste vuoteen 2010 saakka % BKT:sta ,1-7,7-10,7-10,4-12,0-11,5-13, e 2009e 2010e Lähteet: Ministry of Finance of Lithuania, EIU 3/2008

12 Liettuan maaraportti 12 (46) Talouspolitiikka Liettuan poliittista kenttää ovat viime vuosina ravistelleet useat korruptiosyytökset ja poliittiset skandaalit, joista vakavin johti presidentti Rolandas Paksasin eroon huhtikuussa Uudet presidentinvaalit järjestettiin ja toinen kierros Presidentiksi valittiin Valdas Adamkus, joka oli toiminut Liettuan presidenttinä aikaisemminkin, vuosina Poliittiset skandaalit ovat heilutelleet myös hallitusta ja lokakuussa 2004 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen perustettu hallitus on jo ehtinyt hajota. Heinäkuun 2006 alussa presidentti nimitti uudeksi pääministeriksi Gediminas Kirkilasin parlamentti vahvisti uuden keskustavasemmistolaisen vähemmistöhallituksen kokoonpanon. Nykyisessä hallituksessa Sosiaalidemokraattisella puolueella on kuusi paikkaa, Kansallisella maanviljelijöiden liitolla kolme paikkaa, Kansalaisdemokraateilla sekä Liberaalien ja Keskustan liitolla kummallakin kaksi paikkaa. Hallituspuolueilla on vain 59 paikkaa 141-jäsenisessä parlamentissa, mutta ne saivat syyskuuhun 2007 saakka tukea konservatiiviselta Kotimaan liitto -puolueelta (Homeland Union; TS), jolla on 24 paikkaa parlamentissa. Syyskuun 2007 loppupuolella TS:n ja koaltion välinen sopimus raukesi. Sopimuksen loppuminen vaikeuttaa vähemmistöhallituksen toimintaa, mutta hallituksen uskotaan pysyvän koossa vuoden 2008 lokakuussa järjestettäviin parlamenttivaaleihin saakka. Valtion talous vielä alijäämäinen Liettuan julkinen talous on edelleen alijäämäinen, mutta vajeet ovat jääneet voimakkaan talouskasvun ansiosta ennakoitua pienemmiksi. Vuonna 2005 vaje puolittui edellisvuodesta 738 miljoonaan litiin, joka oli 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2006 budjettivaje supistui vain 0,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vuonna 2007 vaje jälleen suureni 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, vaikka IMF oli suositellut pyrkimistä 0,75 prosentin ylijäämään tai vähintäänkin tasapainotettuun budjettiin. Tasapainoinen budjetti on tämänhetkisen kehityksen valossa todennäköinen vasta vuonna Yksityistäminen Yksityistämisestä vastasi itsenäisyysvuosien alkupuolella Lithuanian Privatization Agency, jonka tilalle perustettiin vuonna 1997 Lithuanian State Property Fund (Valstybes Turto Fondas). SPF laatii luettelot yksityistettävistä yrityksistä ja vie ne edelleen hallitukselle hyväksyttäväksi. SPF edustaa valtion intressejä yksityistettävissä yrityksissä, valmistelee niitä yksityistämisprosessiin, etsii potentiaalisia ostajia, laatii tarvittavat asiakirjat, neuvottelee potentiaalisten investoijien kanssa yms. Yksityistämisprosessi alkaa olla loppusuoralla ja yksityistämättä on enää lähinnä suuria infrastruktuuriyrityksiä.

13 Liettuan maaraportti 13 (46) Lisätietoja Liettuan yksityistettävistä yrityksistä ja yksityistämislainsäädännöstä: Työvoima Liettuan melko hyvin koulutetusta työvoimasta yli 2/3 työskentelee yksityissektorilla. Työttömien määrässä on suuria alueellisia eroja maaseudun ja kaupunkien välillä. Eniten työttömiä on maa- ja metsätaloudessa, seuraavaksi eniten työttömyydestä kärsivät teollisuustyöntekijät. Viralliset työllisyystilastot osoittavat, että viime vuosina suuri joukko työntekijöitä on siirtynyt maatalouden, vähittäiskaupan ja rakentamisen piiristä kuljetus- ja tietoliikenne- sekä julkiselle sektorille (opetustyö, sosiaaliala). Maatalous, joka ennen työllisti muualle sopimatonta työvoimaa, kärsii kuitenkin edelleen liian suuresta työntekijämäärästä. Tulotaso (sisältää palkansaajien ohella mm. eläkkeiden, työttömyys-, sosiaalituet) vaihtelee suuresti alueittain. Keskimääräinen tulotaso on ylivoimaisesti korkein Vilnan seudulla ja alhaisin Taurasin (Taurage) alueella. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Liettuan työttömyysaste kasvoi 11,9 (Latvia 13,9 % ja Viro 11,4 %) ja se vastaa vuoden 2004 lukuja. Vuoden aikana työttömyys on kasvanut 2,4 kertaa. Työttömyys on dramaattisesti kasvanut rakennusalalla, jossa enimmäkseen työllistetty miehet (miesten työttömyys 14,6 %). Eniten on kasvanut työttömyysluvut nuorten keskuudessa. Nuorten työttömyys vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä oli 25 prosenttia ja se kasvoi edellisestä neljänneksestä 44 %. Ulkomaankauppa Liettua liittyi Euroopan unionin (EU) jäseneksi ja tuli samalla osaksi Euroopan yhteisöä (EY, EC). Liittymispäivästä alkaen Liettua on osapuolena kaikissa niissä sopimuksissa, joihin Euroopan unioni perustuu. Euroopan unioni on myös tulliliitto, jolla on yhteinen tullitariffi. Tuontitullit ja kaikki vaikutuksiltaan vastaavat maksut ja muut rajoitukset ovat kiellettyjä tulliliiton sisällä. Kolmansien eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa Liettua soveltaa EY:n yhteistä tullitariffia. EU:n uudet jäsenmaat soveltavat yhteisön tullilainsäädäntöä kaupassaan kolmansien maiden kanssa. Yhtenäisen kauppapolitiikan mukaisesti Liettua myöntää tullietuja niiden maiden alkuperätuotteille, joiden kanssa EY:llä on vapaakauppa- tai muita tullietuussopimuksia. EU-jäsenyyden myötä lakkasivat Liettuan ja EY:n välinen

14 Liettuan maaraportti 14 (46) Eurooppa-sopimus samoin kuin muutkin Liettuan ja kolmansien maiden väliset aikaisemmat tullietuussopimukset. Lisätietoja: Laivauskäsikirja. Kokonaiskauppa Liettuan tavaravienti ja -tuonti v (mrd. USD) e 2009e 2010e Vienti 9,3 11,8 14,1 17,2 23,7 15,1 15,8 Tuonti 11,7 14,7 18,4 23,1 29,3 16,1 16,7 Kauppatase -2,4-2,9-4,2-5,8-5,6-1,0-900 Lähde: EIU, 06/2009 Ulkomaankaupan kehitys Liettua on pieni avoin talous, jonka taloudelle ulkomaankaupan merkitys on suuri. Liettuan ulkomaankauppa onkin kasvanut koko itsenäisyyden ajan lukuun ottamatta Venäjän talouskriisin aiheuttamaa notkahdusta 90-luvun lopulla. Liettuan ulkomaankauppa elpyi nopeasti Venäjän talouskriisin jälkeen viennin alettua voimistua länsimarkkinoille. Vuonna 2007 Liettuan vienti kasvoi maan tilastoviraston tietojen mukaan 11,4 prosenttia edellisvuodesta 12,5 miljardiin euroon. Tuonti puolestaan kasvoi 14,9 prosenttia 17,7 miljardiin euroon. Tuonnin vientiä voimakkaamman kasvun vuoksi kauppavaje kasvoi 24,4 prosenttia edellisvuodesta 5,1 miljardiin euroon. Viennin kasvua vauhditti ennen kaikkea muovien ja muovituotteiden, maantieajoneuvojen, lannoitteiden sekä koneiden ja laitteiden viennin voimistuminen. Tuonnissa puolestaan korkeimpia kasvulukuja kirjattiin maantieajoneuvojen, polttoaineiden sekä sähkökoneiden ja -laitteiden osalta. Ulkomaankaupan rakenne Liettuan koko talous on edelleen voimakkaasti riippuvainen öljysektorista, öljyn saannista Venäjältä ja jalostettujen öljytuotteiden viennistä. Vuonna 2007 Mazeikiun öljynjalostamo ei pystynyt edellissyksyn tulipalon vuoksi tuottamaan entistä määrää öljytuotteita, minkä vuoksi öljytuotteiden vienti väheni 36 prosenttia edellisvuodesta ja osuus viennissä supistui alle 14 prosenttiin edellisvuoden 24 prosentista. Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet nousivat tärkeimmäksi vientituoteryhmäksi 23,4 prosentin osuudella. Maataloustuotteet ja elintarvikkeet olivat kolmanneksi suurin vientituoteryhmä ennen kemiallisia tuotteita, muovia ja kumia. Merkittävä vientisektori on perinteisesti ollut myös tekstiiliteollisuus, joka on toiminut sopimusvalmistajana suurille läntisille vaatetusalan yrityksille. Tekstiiliteollisuuden menestystä ovat tähän saakka tukeneet alhaiset työvoimakustannukset. Viime aikoina kilpailu samoista

15 Liettuan maaraportti 15 (46) sopimusvalmistuttajista on kasvanut edullisemmissa tuotantomaissa mm. Aasiassa, mikä näkyy viennin kasvun vähenemisenä. Lähde: Liettuan tilastovirasto Viennin rakenne vuonna 2007 Metallit ja tuotteet 5,2 % Puunjal.teoll. tuotteet 6,2 % Tekstiilit 7,5 % Kemialliset tuotteet, muovit ja kumi 15,9 % Muut 11,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 23,4 % Maataloustuotteet, elintarvikkeet 16,7 % Kivennäisöljy,- tuotteet 13,8 % Vuonna 2007 merkittävin tuoteryhmä tuonnissa olivat koneet ja laitteet sekä kuljetusvälineet, joiden yhteenlaskettu osuus nousi 33,9 prosenttiin edellisvuoden 30 prosentista. Erityisen voimakkaasti kasvoi ajoneuvojen tuonti. Kivennäisainetuotteiden (pääasiassa öljy) osuus tuonnissa nousi hintojen kallistumisen vuoksi 17,3 prosenttiin edellisvuoden 13,6 prosentista. Tekstiilituotteiden osuus laski 4,8 prosenttiin edellisvuoden viidestä prosentista, mikä heijastelee sopimusvalmistuksen vähenemistä. Tuonnin rakenne vuonna 2007 Tekstiilit 4,8 % Metallit ja tuotteet 7,8 % Muut 11,8 % Maataloustuotteet, elintarvikkeet 9,5 % Kemialliset tuotteet, muovi ja kumi 14,9 % Koneet ja laitteet 17,5 % Kivennäisainetuotteet 17,3 % Ajoneuvot 16,4 % Lähde: Liettuan tilastovirasto Tärkeimmät kauppakumppanit Vienti Venäjä, Latvia ja Saksa olivat vuonna 2007 tärkeimmät vientimaat Vuonna 2007 EUmaiden osuus Liettuan viennissä oli 64,8 prosenttia ja IVY-maiden 24,4 prosenttia

16 Liettuan maaraportti 16 (46) Tärkeimmät vientimaat vuonna 2007 Muut 37,0 % Venäjä 15,0 % Latvia 12,8 % Valko-Venäjä 4,0 % Tanska 4,1 % Iso-Britannia 4,6 % Puola 6,3 % Viro 5,8 % Saksa 10,5 % Lähde: Liettuan tilastovirasto Tuonti Vuonna 2007 EU-maiden osuus Liettuan tuonnissa oli 68,1 prosenttia. IVY-maiden osuus tuonnissa supistui 22,1 prosenttiin edellisvuoden 28,0 prosentista. Venäjä oli edelleen Liettuan ylivoimaisesti tärkein tuontimaa Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2007 Kauppa Suomen kanssa Muut 35,3 % Lähde: Liettuan tilastovirasto Venäjä 18,2 % Saksa 14,9 % Viro 3,6 % Puola Ruotsi 10,6 % 3,8 % Latvia Italia 5,5 % 3,9 % Alankomaat 4,2 % Suomen kauppa Liettuan kanssa on ollut vähäisempää kuin Viron tai Latvian kanssa. Vienti on kuitenkin osoittanut kasvua viimeisten kymmenen vuoden aikana vuosia lukuun ottamatta. Vuonna 2007 Suomen vienti Liettuaan kasvoi 11,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 413,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 Suomen vienti Liettuaan supistui 8 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 380,8 miljoonaa euroa.

17 Liettuan maaraportti 17 (46) Tuonti Liettuasta Suomeen on kasvanut kaksinumeroisin luvuin useana vuonna kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Vuonna 2007 kasvu kiihtyi lähes 54 prosenttiin. Vuonna 2008 tuonti kasvoi 37 prosenttia ja oli arvoltaan 199,8 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo on kuitenkin edelleen huomattavasti viennin arvoa alhaisempi, minkä ansiosta kauppa on Suomelle yli 180 miljoonaa euroa ylijäämäistä. 450,0 Suomen Liettuan kauppa v , miljoonaa EUR 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 vienti tuonti tase 100,0 50,0 0, Lähde: Tullihallitus, 05/2009 Suomen ja Liettuan välinen kauppa vuonna 2008 Vienti Tuonti Tase Milj. Muutos Osuus % Milj. Muutos Osuus % Milj. % % ,8-8 0,6 199, , Lähde: Tullihallitus 05/2009

18 Liettuan maaraportti 18 (46) Suomen Liettuan viennin rakenne v Muut tavarat; 4,2 % Erinäiset valmiit tavarat; 9,4 % Elintarvikkeet ja juomat; 4,6 % Raaka ja polttoaineet; 3,6 % Poltto ja voiteluaineet, eläin ja kasviöljyt; 1,80 % Kemialliset aineet ja tuotteet; 14,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 39,8 % Valmistetut tavarat; 22,3 % Lähde: Tullihallitus, 05/2009 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Liettuaan vuonna 2008 SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 78 Moottoriajoneuvot 41,9 11, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 36,7 9, Eri toimialojen erikoiskoneet 24,6 6, Orgaaniset kemialliset aineet 22,4 5, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 21,7 5, Muut sähkökoneet ja -laitteet 19,8 5, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 18,0 4, Toimistokoneet ja atk-laitteet 17,4 4, Rauta ja teräs 16,6 4, Erittelemätön 15,9 4, tärkeintä yhteensä 234,9 61,7-12 Koko vienti 380,8 100,0-8 Lähde: Tullihallitus

19 Liettuan maaraportti 19 (46) Suomen Liettuan tuonnin rakenne v Erinäiset valmiit tavarat; 26,6 % Muut tavarat; 3,8 % Elintarvikkeet ja juomat; 11,0 % Raaka aineet; 24,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 7,9 % Lähde: Tullihallitus, 05/2009 Valmistetut tavarat; 12,3 % Polttoaineet; 3,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet ja eläin ja kasviöljyt; 11,1 % Ulkomaiset investoinnit Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Liettuasta vuonna 2008 SITC-nimike Milj. e Osuus % 1 24 Puutavara ja korkki 33,3 16,7 9 Muutos % 2 89 Muut valmiit tavarat 18,7 9, Huonekalut ja niiden osat 16,4 8, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 16,0 8, Tuotteet epäjalosta metallista 11,4 5, Erinäiset kemialliset tuotteet 9,6 4, Öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 8,1 4, Erittelemätön 7,5 3, Muovit, valmistamattomat 7,3 3, Muut sähkökoneet ja -laitteet 6,9 3,5 123 Lähde: Tullihallitus Ulkomaisten sijoitusten kanta Liettuassa kvartaaleittain v. 2008, miljoonaa litia I II III IV Kaikki sijoitukset , , , ,7

20 Liettuan maaraportti 20 (46) Suorat sijoitukset 34712, , , ,6 Arvopaperisijoitukset 12703, , , ,4 Johdannaiset 154,7 23,5 96,7 322,4 Muut sijoitukset 53903, , , ,3 Lähde: Liettuan tilastokeskus, 06/2009 Vuonna 2008 alustavien laskelmien mukaan Liettuaan oli tehty suoria ulkomaisia sijoituksia arvoltaan 31484,6 miljoonaa litia, mikä on 11,3 prosenttia vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Suorat ulkomaiset investoinnit henkeä kohti vuonna 2008 olivat 9398 litia (noin 2721,85 ). Suorat sijoitukset Liettuaan maittain v. 2008, % Tärkeimmät investoijamaat (investointien kanta v. 2008) Muut 23,2 % Saksa 10,1 % Ruotsi 16,8 % Norja 3,9 % Venäjä 5,3 % Alankomaat 6,7 % Suomi 5,6 % Puola 5,9 % Rotsi 8,7 % Viro 7,6 % Latvia 6,2 % Lähteet: Liettuan tilastovirasto, Lithuanian Development Agency 06/2009 Eniten maahan sijoittuivat vuonna 2008 saksalaiset, latvialaiset ja virolaiset toimijat Sijoittajat yhteensä Saksa Latvia

21 Liettuan maaraportti 21 (46) Viro Tanska Ruotsi Norja Suomi Venäjä Yhdistynyt kuningaskunta Puola Lähde: Liettuan tilastovirasto, 06/2009 Ulkomaiset investoinnit toimialoittain (investointien kanta ) Toimiala Osuus % Valmistusteollisuus 23,3 Kiinteistösektori 16,3 Rahoitussektori 15,6 Kuljetus- ja tietoliikenneala 14,4 Vähittäis- ja tukkukauppa 14,1 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 7,5 Muut 8,8 Yhteensä 100,0 Lähde: Liettuan tilastovirasto, 06/2009 Valtaosa suorista ulkomaisista investoinneista on tehty Vilnan alueelle (69,3 %) sekä Kaunasin (9,9 %), Klaipedan (9,8 %) ja Telšiain (21,9 %) lääneihin. Vähiten ulkomaista pääomaa ovat saaneet Tauragen (0,2 %) ja Marijampolen (0,4 %) läänit. Investointiedut ja -rajoitukset Viimeisin ulkomaisia investointeja koskeva laki hyväksyttiin (Law on Investments). Ulkomaisella investoijalla on lain mukaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin liettualaisellakin yrityksellä. Ulkomaiset investoinnit ovat sallittuja lähes kaikille talouden osa-alueille muutamia laissa määriteltyjä poikkeuksia lukuun

22 Liettuan maaraportti 22 (46) ottamatta (mm. arpajaisten järjestäminen, valtion turvallisuuteen ja puolustamiseen liittyvät alat, narkoottisten yms. aineiden valmistus tai myynti, tiedotusvälineet pääosin yms.). Voittojen kotiuttamista ei ole rajoitettu ja omaisuus on suojattu pakkolunastamiselta. Liettuan hallituksella tai sen valtuuttamalla viranomaisella on oikeus tehdä investointisopimuksia, joissa sovitaan erityisistä investointiehdoista. Erityisetujen saaminen edellyttää, että sijoittaja investoi Liettuaan vähintään 20 miljoonaa litiä tai 5 miljoonaa litiä alueilla, joilla työttömyys on maan keskiarvoa korkeampi. Liettua on allekirjoittanut investointien suojelu- ja turvaamissopimuksen 24 maan (mm. Suomen ja useimpien muiden EU- sekä Efta- ja Cefta-maiden) kanssa ja sopimuksen kaksoisverotuksen ehkäisemisestä 12 maan (mm. Suomen) kanssa. Suurimmat ulkomaiset investoijat Liettuassa Investoija Alkuperämaa Investointikohde Toimiala TeliaSonera Ruotsi/Suomi TEO LT Telekommunikaatio Philip Morris USA Philip Morris Lietuva Tupakkateollsuus PKN Orlen Puola Mazeikiu Nafta Öljyteollisuus DSV Tanska Lithuanian Shipping Varustamoala Company Indorama PET Thaimaa Orion Global PET Muoviteollisuus Mars Inc. USA Masterfoods Lietuva Elintarviketeoll. Royal Unibrew Tanska Kalnapils Tauras Group Panimoala Kraft Food USA Foods Lietuvos Elintarvikeala International Paroc Suomi Paroc Rakennusaineet StoraEnso Ruotsi/Suomi StoraEnso Timber Puunjalostus Statoil ASA Norja Lietuva Statoil Öljytuotteet TDC TeleDenmark A/S Tanska Bite GSM Teleala Carlsbergs Breweries/ Baltic Beverages Holding Erityistalousalueet ja teollisuuspuistot Ruotsi/Suomi/ Tanska Svyturys and Utena Panimoala TDC TeleDenmark A/S Tanska Bite GSM Teleala Hansapank AS Viro Hansabankas LTB Pankkiala Lähde: Lithuanian Development Agency Erityistalousalueiden toimintaa säätelee laki Law on the Fundamentals of Free Economic Zones (No. I-976). Tällä hetkellä Liettuassa on kaksi erityistalousaluetta: Klaipedassa ja Kaunasissa. Erityistalousalueilla toimiville liettualaisille ja ulkomaisille yrityksille myönnetään tiettyjä helpotuksia. Jos investoinnin arvo on yli miljoona euroa, investoija vapautetaan yhtiöverosta kuudeksi vuodeksi, jonka jälkeen se maksaa yhtiöveroa kymmenen seuraavan vuoden ajan 50 prosenttia peruskannasta. Kyseisen veroedun ehtona on, että vähintään 75 prosenttia investoijan tuloista kertyy erityistalousalueella tapahtuvasta toiminnasta (tuotanto-, jalostus-, tukkukauppa- tms.