LIETTUA. Kesäkuu 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIETTUA. Kesäkuu 2009"

Transkriptio

1 LIETTUA Kesäkuu 2009

2 Liettuan maaraportti 2 (46) Liettuan maaraportti Sisällysluettelo Maaprofiili... 4 Maa ja väestö... 4 Infrastruktuuri... 5 Politiikka ja hallinto... 5 Talouden avaintiedot... 6 Liiketoiminta... 7 Liettuan vahvuudet ja heikkoudet... 7 Potentiaalisia toimialoja... 7 Rahoitus ja takuut... 8 Talous... 8 Makrotalous... 8 BKT... 9 Inflaatio Valuutta Vaihtotase Yksityistäminen Työvoima Ulkomaankauppa Kokonaiskauppa Ulkomaankaupan kehitys Kauppa Suomen kanssa Ulkomaiset investoinnit Erityistalousalueet ja teollisuuspuistot Suomalaiset investoinnit Maa- ja metsätalous Teollisuus ja rakentaminen Valmistusteollisuus Rakentaminen Energia ja ympäristö... 35

3 Liettuan maaraportti 3 (46) Palvelut Vähittäis- ja tukkukauppa Rahoitussektori Matkailu Tietoliikenne Liikenneyhteydet ja logistiikka Tapakulttuuri Linkkejä... 45

4 Liettuan maaraportti 4 (46) Maaprofiili Maa ja väestö Pinta-ala: km2 Luonnonvarat: metsävarat, maanviljelysmaa, dolomiitti, savi, hiekka Naapurimaat: Valko-Venäjä, Latvia, Puola, Venäjä (Kaliningrad) Aikaero Suomeen: 0 tuntia (GMT + 2) Suurimmat kaupungit: Vilna ( as.), Kaunas ( as.), Klaipeda ( as.), Šiauliai ( as.), Panevezys ( ) Asukasluku: 3,354 miljoonaa (IV Q 2008) (kaupungeissa 66,7 %, maaseudulla 33,3 %) Eliniänodote: miehet 66,48 vuotta, naiset 77,85 vuotta Virallinen kieli: liettua Uskonnot: roomalaiskatoliset (79 %), ortodoksit (4,0 %), muut (17 %) Etniset ryhmät: liettualaiset (84,3 %), puolalaiset (6,2 %), venäläiset (5,0 %), valkovenäläiset (1,1), muut (0,2 %)

5 Liettuan maaraportti 5 (46) Infrastruktuuri Puhelinsuuntanumero: maatunnus +370, Vilna 5 Matkapuhelinstandardi: GSM 900/1800, 3G 2100 Kiinteiden puhelinlinjojen tiheys: 23,7 prosenttia vuoden 2007 lopussa, liittymää. Matkapuhelintiheys: 146 prosenttia vuoden 2007 lopussa (4,92 milj. liittymää). Tieverkosto: 21, km, maantietiheys: 326,53 km/1000 km2); moottoritietä km; 62,01 % teistä on asfalttipäällistettyjä Rautatieverkosto: 1998 km; rautatieyhteys Latviaan, Kaliningradiin, Puolaan ja Valko-Venäjälle. Lentokentät: 4 kansainvälistä lentokenttää: Kaunas, Palanga, Šiauliai, Vilnius; Syksyllä 2008 avattu uusi junayhteys Vilnan kansainvälisen lentokentän ja kaupungin rautatieaseman välissä on osa kaupungin julkista liikennettä. Vilnan lentokenttä on ainut lentokenttä Baltiassa, johon on junayhteys. Vesistöreitti: 600 km kulkukelpoista reittiä Satamat: Butinge, Klaipeda, Sventoji; jokisatamat: Kaunas, Rumsiskes, Nida, Juodkrante Politiikka ja hallinto Virallinen nimi: Lietuvos Respublika, Liettuan tasavalta, The Republic of Lithuania Itsenäistynyt: ; julistautui ensimmäisenä Baltian maista uudelleen itsenäiseksi Valtiomuoto: tasavalta Poliittinen järjestelmä: parlamentaarinen demokratia Valtion päämies: Presidentti (kansa äänestää, valitaan joka 5.vuosi) Valdas Adamkuksen seuraaja on Dalia Grybauskaite. Dalia Grybauskaite, EU:n talous- ja budjettikomissaari, voitti Liettuassa järjestetyt presidenttivaalit 69 % äänivoimalla. Uusi presidentti astuu virkaansa Pääministeri: Andrius Kubilius (TS-LKD, alkaen) Parlamentti: Seimas, joka valitaan 4 vuodeksi kerrallaan ja jossa on 141 edustajaa. Lokakuussa 2008 järjestetyt parlamenttivaalit voitti Homeland Union Lithuanian Christian Democrats (TS-LKD, Tėvynės sąjunga-lietuvos krikščionys demokratai), joka sai parlamenttiin 45 edustajaa. Muiden puolueiden välissä paikat jakautuvat seuraavasti: Lithuanian Social Democratic Group 26; National Revival Political Group 18; Order and JusticePolitical Group 18; Liberals Movement Political Group 11; Labour Party 10; Liberal and Centre Political Group - 9, vapaat kandidaatit 4. Seuraavat Seiman vaalit pidetään lokakuussa Hallitus: Liettuan Tasavallan hallitus, jonka päämiehenä on pääministeri Andrius Kubilius (LSDP-Social Democratic Party). Uuden hallituksen ( ) muodostavat: Homeland Union - Lithuanian Christian Democrats, the National Resurrection Party, Liberal Movement, and the Liberal and Centre Union Government of the Republic of Lithuania. Vuodesta 1990 lähtien nykyinen on järjestyksessä 15. hallitus.

6 Liettuan maaraportti 6 (46) Seuraavat vaalit: Europarlamenttivaalit kesäkuussa 2009 ja Parlamenttivaalit lokakuussa Alue- ja paikallishallinto: 10 keskushallinnon alaista lääniä (apskritis), joissa on 60 kuntaa (savivaldybė). Seniūnija (546) on pienempi aluehallinnollinen muoto Liettuassa. Perustuslaki: Kansallispäivä: (Vuoden 1918 itsenäisyysjulistus); lisäksi juhlitaan Itsenäisyyden palauttamisen muistopäivää. Liettuan kuningaskunta perustettiin vuonna 1251, vuonna 1569 muodostettiin Liettuan ja Puolan liitto, vuonna 1795 liitto hajosi Venäjän valloitettua Liettuan alueen, vuonna 1918 Liettua julistautui itsenäiseksi, vuonna 1940 Liettua liitettiin Neuvostoliittoon, vuosina Liettua oli Saksan miehittämä. Liettua itsenäistyi Neuvostoliitosta vuonna Syyskuussa 1991 Liettua hyväksyttiin YK:n jäseneksi, helmikuussa 1993 Algirdas Brazauskas valittiin maan ensimmäisillä vapailla vaaleilla presidentiksi, tammikuussa 1994 Liettua haki ensimmäisenä Baltian maana NATO-jäsenyyttä, kesäkuussa 1995 allekirjoitettiin Eurooppa-sopimus EU:n kanssa, Liettuasta tuli EU:n assosiaatiojäsen, joulukuussa 1999 Liettua kutsuttiin mukaan EUjäsenyysneuvotteluihin, toukokuussa 2001 Liettuasta tuli WTO:n jäsen, Liettuasta tuli NATOn jäsenmaa ja Liettua liittyi Euroopan unioniin, Valdas Adamkus valittiin presidentiksi. Talouden avaintiedot Rahayksikkö: liti (litas, LTL) = 100 senttiä (centas) Vaihtokurssi: liti kytkettiin Euroopan unionin ERM II - valuuttakurssijärjestelmään, vaihtokurssi on 1 EUR = LTL 3,45280 Bruttokansantuote käyvin hinnoin (2008): 32,689 mrd. BKT/capita käyvin hinnoin (2008): käyvin hinnoin 9 714, ostovoimakorjattuna Verotus: arvonlisäveron peruskanta 19 %, yhtiövero 20 %, henkilövero 21 %, työnantaja maksaa sosiaalimaksut 31 % palkasta (2009) Keskimääräinen kuukausipalkka (2008): bruttopalkka LTL (630 ) ja netto (483 ) Inflaatio (2008): 10,9 %; ennuste vuodelle 2009: 4,3 %. Tärkeimmät vientituotteet: koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä kivennäisainetuotteet ja tekstiilit Päätuontituotteet: koneet ja laitteet, öljy, kuljetusvälineet, kemialliset aineet ja tuotteet Tärkeimmät kauppakumppanit: Venäjä, Latvia, Saksa, Puola Liettuan bruttokansantuote henkeä kohti oli ostovoimakorjattuna Eurostatin arvioiden mukaan 59,5 prosenttia EU27:n keskiarvosta vuonna 2007 (arvio vuodelle 2008 on

7 Liettuan maaraportti 7 (46) 60,6 %). Suhde on noussut viime vuosina keskimääräistä nopeamman talouskasvun ansiosta. WEF:n syksyn 2008 vertailussa maan yleinen kilpailukykyindeksi oli 44. korkein 134 maan joukossa. IMD:n vuoden 2009 vertailussa Liettuan kilpailukyky oli 31. paras 57 tutkitun maan joukossa (2008: 36.sija). Liiketoiminta Liettuan vahvuudet ja heikkoudet Markkinoiden positiivisia piirteitä Itämeren lähialuepiiriin kuuluva maa Hyväkuntoinen infrastruktuuri Koulutettua työvoimaa on myös pääkaupunkiseudun ulkopuolella Markkinoiden negatiivisia piirteitä Inflaatio Tehoton hallinnollinen byrokratia Rajoittava työsääntely Korruptio Verokanta Poliittinen epävakaus Kaupan ja jakelun osalta kilpailutilanne on kireä Tuotannollisuus kasvussa, logistiikka edelleen kehitysvaiheessa Harmaan talouden osuus on suuri Oikean neuvottelupartnerin löytyminen saattaa tuottaa vaikeuksia Päätöksenteko hidasta ja arvaamatonta Palkkakehitys on irtautunut yleisestä talouskehityksestä Potentiaalisia toimialoja IT-ala kehittyy muiden Baltian-maiden vanavedessä Rakentamisen ja tarvikekaupan kehitysluvut ovat suuret myös jatkossa Energiasektori uudistuu, tosin kilpailun vapautuminen vie vielä vuosia Liettuan EU-rahoitus on samansuuruinen kuin Virossa ja Latviassa yhteensä Logistinen risteys itä-länsi- ja pohjois-etelä -akseleilla Terveydenhuoltosektori yksityistyy, laitehankinnat ohjelmissa Matkailu Keski-Euroopasta vahvassa kasvussa Yhteistyötä Valko-Venäjän ja Kaliningradin kanssa

8 Liettuan maaraportti 8 (46) Yritysrakenteessa on vahva alihankintakulttuuri Venäläisen kaupankäynnin ja toimintatavan asiantuntijoita Ympäristösektorilla suuret haasteet Rahoitus ja takuut Finnvera luokittelee Liettuan riittävän maksukyvyn riskiksi, maaluokkaan 3/7. Euroopan unionin tiedonannon mukaisesti julkiset vientitakuulaitokset eivät voi taata ns. markkinariskejä, minkä seurauksena Finnvera ei voi taata alle 2 vuoden riskiajalla (=valmistusaika + takaisinmaksuaika) toteutettavia vientikauppoja mm. EUjäsenmaihin. Finnvera voi harkita taattavaksi tasan 2 vuotta tai pidemmän riskiajan omaavia vientikauppoja Liettuaan. Vientitakuiden myöntämiselle ei ole erityisiä rajoituksia ostajan/takaajan tai maksuajan pituuden suhteen ottaen kuitenkin huomioon, että takuukelpoinen takaisinmaksuaika on Liettuan kohdalla tavallisesti enintään 5 vuotta. Lisätietoja: aluepäällikkö Anja Pakkala, Talous Makrotalous Tärkeimmät talousluvut e BKT käyvin hinnoin (mrd. EUR) 5,27 6,04 7,01 8,38 9,55 9,17 BKT, muutos (%) 7,4 7,8 7,8 8,9 3,0-10 Inflaatio (%) 1,2 2,7 3,7 5,7 10,9 4,5 Yksityinen kulutus, muutos % Investoinnit kiinteään pääomaan, muutos % Teollisuustuotanto, muutos % 11,9 12,2 10,6 12,4 4,7-18,0 3,4 4,0 6,1 5,2 3,3 2,4 10,8 7,1 7,3 4,0 7,0 6,0 Työttömyysaste (%) 11,4 8,3 5,6 4,3 5,8 13,0 Vaihtotaseen vaje (% BKT:stä) -7,7-7,0-10,6-14,6-11,9-3,0 Vaihtokurssi LTL:USD 2,78 2,77 2,75 2,52 2,36 2,61 Vaihtokurssi LTL:EUR 3,45 3,45 3,45 3,45 3,45 3,45 Lähde: EIU, 05/2009

9 Liettuan maaraportti 9 (46) BKT Liettua on ollut muiden Baltian maiden tavoin jo useamman vuoden talouskasvun kärjessä koko Keski- ja Itä-Euroopassa. Liettuan talous on kasvanut vuodesta 2000 lähtien. Keskimääräinen talouskasvu on useamman vuoden ajan ollut 7,5 prosentin vuotuisella tasolla. Talouskasvua ovat tukeneet yksityinen kulutus sekä varsinkin investoinnit. Nyt muiden Baltian maiden kaltoin Liettuan talous on menossa laskusuuntaan ja talous on supistumassa ensimmäisen kerran vuoden jälkeen. Liettuan tilastokeskuksen mukaan BKT:n kasvu oli koko vuoden 2008 osalta 3,1 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 8,9 prosenttia. Vuosi 2009 näyttää synkältä, silloin ennustetaan BKT:n supistuvan noin 13 prosenttia. Alamäki alkoi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä, jolloin BKT supistui 2,2 prosenttia verrattuna vuodentakaiseen vertauskauteen. Vuoden 2009 ensimmäisen neljänneksen alustavat BKT-luvut liikkuivat 12,6 prosentin tasolla. Liettuan tilastoviraston toukokuun 2009 lopussa tarkennettujen lukujen mukaan vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä BKT supistui 13,1 prosenttia (Latvia 18 %, Viro 15,1) verrattuna vuodentakaiseen vertauskauteen. Liettuan Valtionvarainministeriö antoi uuden BKT ennusteen , jonka mukaan vuonna BKT:n odotetaan supistuvan 18,2 prosenttia ja vuonna ,3 prosenttia. Liettuan talouskasvun hidastumisen ennustetaan jatkuvan vielä vuoden 2010 toisella neljänneksellä, mutta loppuvuosi voisi näyttää jo valoisammalta. BKT:n kasvu ja ennuste ,4 7,8 7,8 8,9 Muutos % ed. vuodesta , e -13,0 Lähde: EIU, 06/2009

10 Liettuan maaraportti 10 (46) Rahoitusta palveleva toiminta; 15,60 BKT:n rakenne vuonna 2008 Julkishallinto; 16,98 Maatalous, metsästys, metsätalous, kalastus; 4,47 Teollisuus; 22,23 Rakentaminen; 9,97 Kauppa ; hotellija ravintolaala, liikenne, varastointi ja viestintä; 30,76 Lähteet: Liettuan tilastovirasto, 06/2009 Inflaatio Inflaatiokehitys , ennuste ,9 10 Muutos % ,7 3,8 5,7 5,0 5, , e 2010e Lähteet: EIU 05/2009 Kuluvan vuosikymmenen alkupuolella inflaatio oli Liettuassa useita vuosia selvästi alle kaksi prosenttia vuodessa. Viime vuosien aikana tiettyjen verojen ja tariffien sopeuttaminen EU-tasolle, palkankorotukset, terveydenhuoltokulujen ja elintarvikkeiden hintojen nousu sekä öljyn korkeat maailmanmarkkinahinnat ovat kuitenkin aiheuttaneet inflaatiopaineita. Vuonna 2007 keskimääräinen inflaatio oli jo 5,7 prosenttia ja vuonna 2008 lukemat nousivat 10,9 prosenttiin. Taloutta jo jonkun aikaan vaivannut inflaatio on taloustaantuman myötä hiipumassa. Liettuan keskuspankki ennustaa inflaation laskua vuosina 2009 ja Keskimääräinen inflaatio oli tammikuussa 9,6 prosenttia. Vuoden toisella puolikkaalla

11 Liettuan maaraportti 11 (46) inflaatiovauhdin odotetaan hidastuvan niin, että keskimääräinen inflaatio on kuluvana vuonna vuoden 2007 lukemissa. Ennusteet vuodelle 2009 vaihtelevat 5 ja 5,6 prosentin välillä. Vaikuttavat tekijät ovat sekä ulkoiset että sisäiset - öljyn hinnan lasku, maailmanlaajuinen energian kysynnän väheneminen, sekä vähenevä kotimainen kysyntä. Valuutta Liettuan liti kytkettiin Euroopan yhtenäiseen valuuttakurssijärjestelmään, ERM-II:een Vaihtokurssi on 3,4528 LTL: 1 EUR. Liettuan piti liittyä euroon jo vuoden 2007 alussa, mutta korkean inflaation vuoksi liittymistä on lykätty vuosi vuodelta eteenpäin. Liettua pyrkii täyttämään Maastrichtin kriteerit pystyäkseen liittymään euroalueeseen niin nopeasti kuin se on mahdollista. Vaihtotase Vaihtotaseen kasvu on ollut inflaation ohella merkittävin vakaata talouskehitystä varjostava seikka. Vuonna 2007 vaihtotaseen vaje nousi ennätykselliseen 13,2 prosenttiin BKT:sta. Vuoden viimeisellä neljänneksellä vaje kuitenkin supistui 11,3 prosenttiin bkt:sta kauppatasetilanteen paranemisen ansiosta. Samansuuntaisen kehityksen odotetaan jatkuvan lähivuosien aikana. Viennin kasvu voimistuu vuonna 2008, kun Mazeikiun öljynjalostamo saadaan korjausten jälkeen täyteen käyntiin. Samanaikaisesti tuontitarpeen odotetaan vähenevän kulutus- ja investointikysynnän kasvun hidastuessa. Palvelutase pysyy ylijäämäisenä, joskin ulkomaisten konsulttiyms. palvelujen kysynnän kasvu syö kuljetus- ja matkailutulojen ylijäämää. Vaihtotasetilannetta helpottavat myös EU-rakennerahastoista tulevien varojen lisääntyminen sekä ulkomailla työskentelevien liettualaisten kotimaahansa lähettämien varojen kasvu. Vuonna 2009 vaihtotaseen vajeen alustavasti ennustetiin alenevan 11,5 prosenttiin bkt:stä. Vaihtotasetilanne , ennuste vuoteen 2010 saakka % BKT:sta ,1-7,7-10,7-10,4-12,0-11,5-13, e 2009e 2010e Lähteet: Ministry of Finance of Lithuania, EIU 3/2008

12 Liettuan maaraportti 12 (46) Talouspolitiikka Liettuan poliittista kenttää ovat viime vuosina ravistelleet useat korruptiosyytökset ja poliittiset skandaalit, joista vakavin johti presidentti Rolandas Paksasin eroon huhtikuussa Uudet presidentinvaalit järjestettiin ja toinen kierros Presidentiksi valittiin Valdas Adamkus, joka oli toiminut Liettuan presidenttinä aikaisemminkin, vuosina Poliittiset skandaalit ovat heilutelleet myös hallitusta ja lokakuussa 2004 järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeen perustettu hallitus on jo ehtinyt hajota. Heinäkuun 2006 alussa presidentti nimitti uudeksi pääministeriksi Gediminas Kirkilasin parlamentti vahvisti uuden keskustavasemmistolaisen vähemmistöhallituksen kokoonpanon. Nykyisessä hallituksessa Sosiaalidemokraattisella puolueella on kuusi paikkaa, Kansallisella maanviljelijöiden liitolla kolme paikkaa, Kansalaisdemokraateilla sekä Liberaalien ja Keskustan liitolla kummallakin kaksi paikkaa. Hallituspuolueilla on vain 59 paikkaa 141-jäsenisessä parlamentissa, mutta ne saivat syyskuuhun 2007 saakka tukea konservatiiviselta Kotimaan liitto -puolueelta (Homeland Union; TS), jolla on 24 paikkaa parlamentissa. Syyskuun 2007 loppupuolella TS:n ja koaltion välinen sopimus raukesi. Sopimuksen loppuminen vaikeuttaa vähemmistöhallituksen toimintaa, mutta hallituksen uskotaan pysyvän koossa vuoden 2008 lokakuussa järjestettäviin parlamenttivaaleihin saakka. Valtion talous vielä alijäämäinen Liettuan julkinen talous on edelleen alijäämäinen, mutta vajeet ovat jääneet voimakkaan talouskasvun ansiosta ennakoitua pienemmiksi. Vuonna 2005 vaje puolittui edellisvuodesta 738 miljoonaan litiin, joka oli 0,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vuonna 2006 budjettivaje supistui vain 0,2 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Vuonna 2007 vaje jälleen suureni 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta, vaikka IMF oli suositellut pyrkimistä 0,75 prosentin ylijäämään tai vähintäänkin tasapainotettuun budjettiin. Tasapainoinen budjetti on tämänhetkisen kehityksen valossa todennäköinen vasta vuonna Yksityistäminen Yksityistämisestä vastasi itsenäisyysvuosien alkupuolella Lithuanian Privatization Agency, jonka tilalle perustettiin vuonna 1997 Lithuanian State Property Fund (Valstybes Turto Fondas). SPF laatii luettelot yksityistettävistä yrityksistä ja vie ne edelleen hallitukselle hyväksyttäväksi. SPF edustaa valtion intressejä yksityistettävissä yrityksissä, valmistelee niitä yksityistämisprosessiin, etsii potentiaalisia ostajia, laatii tarvittavat asiakirjat, neuvottelee potentiaalisten investoijien kanssa yms. Yksityistämisprosessi alkaa olla loppusuoralla ja yksityistämättä on enää lähinnä suuria infrastruktuuriyrityksiä.

13 Liettuan maaraportti 13 (46) Lisätietoja Liettuan yksityistettävistä yrityksistä ja yksityistämislainsäädännöstä: Työvoima Liettuan melko hyvin koulutetusta työvoimasta yli 2/3 työskentelee yksityissektorilla. Työttömien määrässä on suuria alueellisia eroja maaseudun ja kaupunkien välillä. Eniten työttömiä on maa- ja metsätaloudessa, seuraavaksi eniten työttömyydestä kärsivät teollisuustyöntekijät. Viralliset työllisyystilastot osoittavat, että viime vuosina suuri joukko työntekijöitä on siirtynyt maatalouden, vähittäiskaupan ja rakentamisen piiristä kuljetus- ja tietoliikenne- sekä julkiselle sektorille (opetustyö, sosiaaliala). Maatalous, joka ennen työllisti muualle sopimatonta työvoimaa, kärsii kuitenkin edelleen liian suuresta työntekijämäärästä. Tulotaso (sisältää palkansaajien ohella mm. eläkkeiden, työttömyys-, sosiaalituet) vaihtelee suuresti alueittain. Keskimääräinen tulotaso on ylivoimaisesti korkein Vilnan seudulla ja alhaisin Taurasin (Taurage) alueella. Vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä Liettuan työttömyysaste kasvoi 11,9 (Latvia 13,9 % ja Viro 11,4 %) ja se vastaa vuoden 2004 lukuja. Vuoden aikana työttömyys on kasvanut 2,4 kertaa. Työttömyys on dramaattisesti kasvanut rakennusalalla, jossa enimmäkseen työllistetty miehet (miesten työttömyys 14,6 %). Eniten on kasvanut työttömyysluvut nuorten keskuudessa. Nuorten työttömyys vuoden 2009 ensimmäisellä neljänneksellä oli 25 prosenttia ja se kasvoi edellisestä neljänneksestä 44 %. Ulkomaankauppa Liettua liittyi Euroopan unionin (EU) jäseneksi ja tuli samalla osaksi Euroopan yhteisöä (EY, EC). Liittymispäivästä alkaen Liettua on osapuolena kaikissa niissä sopimuksissa, joihin Euroopan unioni perustuu. Euroopan unioni on myös tulliliitto, jolla on yhteinen tullitariffi. Tuontitullit ja kaikki vaikutuksiltaan vastaavat maksut ja muut rajoitukset ovat kiellettyjä tulliliiton sisällä. Kolmansien eli EU:n ulkopuolisten maiden kanssa käytävässä kaupassa Liettua soveltaa EY:n yhteistä tullitariffia. EU:n uudet jäsenmaat soveltavat yhteisön tullilainsäädäntöä kaupassaan kolmansien maiden kanssa. Yhtenäisen kauppapolitiikan mukaisesti Liettua myöntää tullietuja niiden maiden alkuperätuotteille, joiden kanssa EY:llä on vapaakauppa- tai muita tullietuussopimuksia. EU-jäsenyyden myötä lakkasivat Liettuan ja EY:n välinen

14 Liettuan maaraportti 14 (46) Eurooppa-sopimus samoin kuin muutkin Liettuan ja kolmansien maiden väliset aikaisemmat tullietuussopimukset. Lisätietoja: Laivauskäsikirja. Kokonaiskauppa Liettuan tavaravienti ja -tuonti v (mrd. USD) e 2009e 2010e Vienti 9,3 11,8 14,1 17,2 23,7 15,1 15,8 Tuonti 11,7 14,7 18,4 23,1 29,3 16,1 16,7 Kauppatase -2,4-2,9-4,2-5,8-5,6-1,0-900 Lähde: EIU, 06/2009 Ulkomaankaupan kehitys Liettua on pieni avoin talous, jonka taloudelle ulkomaankaupan merkitys on suuri. Liettuan ulkomaankauppa onkin kasvanut koko itsenäisyyden ajan lukuun ottamatta Venäjän talouskriisin aiheuttamaa notkahdusta 90-luvun lopulla. Liettuan ulkomaankauppa elpyi nopeasti Venäjän talouskriisin jälkeen viennin alettua voimistua länsimarkkinoille. Vuonna 2007 Liettuan vienti kasvoi maan tilastoviraston tietojen mukaan 11,4 prosenttia edellisvuodesta 12,5 miljardiin euroon. Tuonti puolestaan kasvoi 14,9 prosenttia 17,7 miljardiin euroon. Tuonnin vientiä voimakkaamman kasvun vuoksi kauppavaje kasvoi 24,4 prosenttia edellisvuodesta 5,1 miljardiin euroon. Viennin kasvua vauhditti ennen kaikkea muovien ja muovituotteiden, maantieajoneuvojen, lannoitteiden sekä koneiden ja laitteiden viennin voimistuminen. Tuonnissa puolestaan korkeimpia kasvulukuja kirjattiin maantieajoneuvojen, polttoaineiden sekä sähkökoneiden ja -laitteiden osalta. Ulkomaankaupan rakenne Liettuan koko talous on edelleen voimakkaasti riippuvainen öljysektorista, öljyn saannista Venäjältä ja jalostettujen öljytuotteiden viennistä. Vuonna 2007 Mazeikiun öljynjalostamo ei pystynyt edellissyksyn tulipalon vuoksi tuottamaan entistä määrää öljytuotteita, minkä vuoksi öljytuotteiden vienti väheni 36 prosenttia edellisvuodesta ja osuus viennissä supistui alle 14 prosenttiin edellisvuoden 24 prosentista. Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet nousivat tärkeimmäksi vientituoteryhmäksi 23,4 prosentin osuudella. Maataloustuotteet ja elintarvikkeet olivat kolmanneksi suurin vientituoteryhmä ennen kemiallisia tuotteita, muovia ja kumia. Merkittävä vientisektori on perinteisesti ollut myös tekstiiliteollisuus, joka on toiminut sopimusvalmistajana suurille läntisille vaatetusalan yrityksille. Tekstiiliteollisuuden menestystä ovat tähän saakka tukeneet alhaiset työvoimakustannukset. Viime aikoina kilpailu samoista

15 Liettuan maaraportti 15 (46) sopimusvalmistuttajista on kasvanut edullisemmissa tuotantomaissa mm. Aasiassa, mikä näkyy viennin kasvun vähenemisenä. Lähde: Liettuan tilastovirasto Viennin rakenne vuonna 2007 Metallit ja tuotteet 5,2 % Puunjal.teoll. tuotteet 6,2 % Tekstiilit 7,5 % Kemialliset tuotteet, muovit ja kumi 15,9 % Muut 11,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 23,4 % Maataloustuotteet, elintarvikkeet 16,7 % Kivennäisöljy,- tuotteet 13,8 % Vuonna 2007 merkittävin tuoteryhmä tuonnissa olivat koneet ja laitteet sekä kuljetusvälineet, joiden yhteenlaskettu osuus nousi 33,9 prosenttiin edellisvuoden 30 prosentista. Erityisen voimakkaasti kasvoi ajoneuvojen tuonti. Kivennäisainetuotteiden (pääasiassa öljy) osuus tuonnissa nousi hintojen kallistumisen vuoksi 17,3 prosenttiin edellisvuoden 13,6 prosentista. Tekstiilituotteiden osuus laski 4,8 prosenttiin edellisvuoden viidestä prosentista, mikä heijastelee sopimusvalmistuksen vähenemistä. Tuonnin rakenne vuonna 2007 Tekstiilit 4,8 % Metallit ja tuotteet 7,8 % Muut 11,8 % Maataloustuotteet, elintarvikkeet 9,5 % Kemialliset tuotteet, muovi ja kumi 14,9 % Koneet ja laitteet 17,5 % Kivennäisainetuotteet 17,3 % Ajoneuvot 16,4 % Lähde: Liettuan tilastovirasto Tärkeimmät kauppakumppanit Vienti Venäjä, Latvia ja Saksa olivat vuonna 2007 tärkeimmät vientimaat Vuonna 2007 EUmaiden osuus Liettuan viennissä oli 64,8 prosenttia ja IVY-maiden 24,4 prosenttia

16 Liettuan maaraportti 16 (46) Tärkeimmät vientimaat vuonna 2007 Muut 37,0 % Venäjä 15,0 % Latvia 12,8 % Valko-Venäjä 4,0 % Tanska 4,1 % Iso-Britannia 4,6 % Puola 6,3 % Viro 5,8 % Saksa 10,5 % Lähde: Liettuan tilastovirasto Tuonti Vuonna 2007 EU-maiden osuus Liettuan tuonnissa oli 68,1 prosenttia. IVY-maiden osuus tuonnissa supistui 22,1 prosenttiin edellisvuoden 28,0 prosentista. Venäjä oli edelleen Liettuan ylivoimaisesti tärkein tuontimaa Tärkeimmät tuontimaat vuonna 2007 Kauppa Suomen kanssa Muut 35,3 % Lähde: Liettuan tilastovirasto Venäjä 18,2 % Saksa 14,9 % Viro 3,6 % Puola Ruotsi 10,6 % 3,8 % Latvia Italia 5,5 % 3,9 % Alankomaat 4,2 % Suomen kauppa Liettuan kanssa on ollut vähäisempää kuin Viron tai Latvian kanssa. Vienti on kuitenkin osoittanut kasvua viimeisten kymmenen vuoden aikana vuosia lukuun ottamatta. Vuonna 2007 Suomen vienti Liettuaan kasvoi 11,6 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 413,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2008 Suomen vienti Liettuaan supistui 8 prosenttia edellisvuodesta ja oli arvoltaan 380,8 miljoonaa euroa.

17 Liettuan maaraportti 17 (46) Tuonti Liettuasta Suomeen on kasvanut kaksinumeroisin luvuin useana vuonna kuluvan vuosikymmenen alkupuolella. Vuonna 2007 kasvu kiihtyi lähes 54 prosenttiin. Vuonna 2008 tuonti kasvoi 37 prosenttia ja oli arvoltaan 199,8 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo on kuitenkin edelleen huomattavasti viennin arvoa alhaisempi, minkä ansiosta kauppa on Suomelle yli 180 miljoonaa euroa ylijäämäistä. 450,0 Suomen Liettuan kauppa v , miljoonaa EUR 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 150,0 vienti tuonti tase 100,0 50,0 0, Lähde: Tullihallitus, 05/2009 Suomen ja Liettuan välinen kauppa vuonna 2008 Vienti Tuonti Tase Milj. Muutos Osuus % Milj. Muutos Osuus % Milj. % % ,8-8 0,6 199, , Lähde: Tullihallitus 05/2009

18 Liettuan maaraportti 18 (46) Suomen Liettuan viennin rakenne v Muut tavarat; 4,2 % Erinäiset valmiit tavarat; 9,4 % Elintarvikkeet ja juomat; 4,6 % Raaka ja polttoaineet; 3,6 % Poltto ja voiteluaineet, eläin ja kasviöljyt; 1,80 % Kemialliset aineet ja tuotteet; 14,1 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 39,8 % Valmistetut tavarat; 22,3 % Lähde: Tullihallitus, 05/2009 Suomen 10 tärkeintä vientituotetta Liettuaan vuonna 2008 SITC-nimike Milj. e Osuus % Muutos % 1 78 Moottoriajoneuvot 41,9 11, Paperi ja pahvi sekä tuotteet niistä 36,7 9, Eri toimialojen erikoiskoneet 24,6 6, Orgaaniset kemialliset aineet 22,4 5, Puhelin-,radio-,tv- yms. laitteet 21,7 5, Muut sähkökoneet ja -laitteet 19,8 5, Yleiskäyttöiset teollisuuden koneet ja laitteet 18,0 4, Toimistokoneet ja atk-laitteet 17,4 4, Rauta ja teräs 16,6 4, Erittelemätön 15,9 4, tärkeintä yhteensä 234,9 61,7-12 Koko vienti 380,8 100,0-8 Lähde: Tullihallitus

19 Liettuan maaraportti 19 (46) Suomen Liettuan tuonnin rakenne v Erinäiset valmiit tavarat; 26,6 % Muut tavarat; 3,8 % Elintarvikkeet ja juomat; 11,0 % Raaka aineet; 24,3 % Koneet, laitteet ja kuljetusväl.; 7,9 % Lähde: Tullihallitus, 05/2009 Valmistetut tavarat; 12,3 % Polttoaineet; 3,0 % Kemialliset aineet ja tuotteet ja eläin ja kasviöljyt; 11,1 % Ulkomaiset investoinnit Suomen 10 tärkeintä tuontituotetta Liettuasta vuonna 2008 SITC-nimike Milj. e Osuus % 1 24 Puutavara ja korkki 33,3 16,7 9 Muutos % 2 89 Muut valmiit tavarat 18,7 9, Huonekalut ja niiden osat 16,4 8, Vaatteet ja vaatetustarvikkeet 16,0 8, Tuotteet epäjalosta metallista 11,4 5, Erinäiset kemialliset tuotteet 9,6 4, Öljysiemenet, öljypitoiset pähkinät ja ytimet 8,1 4, Erittelemätön 7,5 3, Muovit, valmistamattomat 7,3 3, Muut sähkökoneet ja -laitteet 6,9 3,5 123 Lähde: Tullihallitus Ulkomaisten sijoitusten kanta Liettuassa kvartaaleittain v. 2008, miljoonaa litia I II III IV Kaikki sijoitukset , , , ,7

20 Liettuan maaraportti 20 (46) Suorat sijoitukset 34712, , , ,6 Arvopaperisijoitukset 12703, , , ,4 Johdannaiset 154,7 23,5 96,7 322,4 Muut sijoitukset 53903, , , ,3 Lähde: Liettuan tilastokeskus, 06/2009 Vuonna 2008 alustavien laskelmien mukaan Liettuaan oli tehty suoria ulkomaisia sijoituksia arvoltaan 31484,6 miljoonaa litia, mikä on 11,3 prosenttia vähemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Suorat ulkomaiset investoinnit henkeä kohti vuonna 2008 olivat 9398 litia (noin 2721,85 ). Suorat sijoitukset Liettuaan maittain v. 2008, % Tärkeimmät investoijamaat (investointien kanta v. 2008) Muut 23,2 % Saksa 10,1 % Ruotsi 16,8 % Norja 3,9 % Venäjä 5,3 % Alankomaat 6,7 % Suomi 5,6 % Puola 5,9 % Rotsi 8,7 % Viro 7,6 % Latvia 6,2 % Lähteet: Liettuan tilastovirasto, Lithuanian Development Agency 06/2009 Eniten maahan sijoittuivat vuonna 2008 saksalaiset, latvialaiset ja virolaiset toimijat Sijoittajat yhteensä Saksa Latvia

21 Liettuan maaraportti 21 (46) Viro Tanska Ruotsi Norja Suomi Venäjä Yhdistynyt kuningaskunta Puola Lähde: Liettuan tilastovirasto, 06/2009 Ulkomaiset investoinnit toimialoittain (investointien kanta ) Toimiala Osuus % Valmistusteollisuus 23,3 Kiinteistösektori 16,3 Rahoitussektori 15,6 Kuljetus- ja tietoliikenneala 14,4 Vähittäis- ja tukkukauppa 14,1 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 7,5 Muut 8,8 Yhteensä 100,0 Lähde: Liettuan tilastovirasto, 06/2009 Valtaosa suorista ulkomaisista investoinneista on tehty Vilnan alueelle (69,3 %) sekä Kaunasin (9,9 %), Klaipedan (9,8 %) ja Telšiain (21,9 %) lääneihin. Vähiten ulkomaista pääomaa ovat saaneet Tauragen (0,2 %) ja Marijampolen (0,4 %) läänit. Investointiedut ja -rajoitukset Viimeisin ulkomaisia investointeja koskeva laki hyväksyttiin (Law on Investments). Ulkomaisella investoijalla on lain mukaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin liettualaisellakin yrityksellä. Ulkomaiset investoinnit ovat sallittuja lähes kaikille talouden osa-alueille muutamia laissa määriteltyjä poikkeuksia lukuun

22 Liettuan maaraportti 22 (46) ottamatta (mm. arpajaisten järjestäminen, valtion turvallisuuteen ja puolustamiseen liittyvät alat, narkoottisten yms. aineiden valmistus tai myynti, tiedotusvälineet pääosin yms.). Voittojen kotiuttamista ei ole rajoitettu ja omaisuus on suojattu pakkolunastamiselta. Liettuan hallituksella tai sen valtuuttamalla viranomaisella on oikeus tehdä investointisopimuksia, joissa sovitaan erityisistä investointiehdoista. Erityisetujen saaminen edellyttää, että sijoittaja investoi Liettuaan vähintään 20 miljoonaa litiä tai 5 miljoonaa litiä alueilla, joilla työttömyys on maan keskiarvoa korkeampi. Liettua on allekirjoittanut investointien suojelu- ja turvaamissopimuksen 24 maan (mm. Suomen ja useimpien muiden EU- sekä Efta- ja Cefta-maiden) kanssa ja sopimuksen kaksoisverotuksen ehkäisemisestä 12 maan (mm. Suomen) kanssa. Suurimmat ulkomaiset investoijat Liettuassa Investoija Alkuperämaa Investointikohde Toimiala TeliaSonera Ruotsi/Suomi TEO LT Telekommunikaatio Philip Morris USA Philip Morris Lietuva Tupakkateollsuus PKN Orlen Puola Mazeikiu Nafta Öljyteollisuus DSV Tanska Lithuanian Shipping Varustamoala Company Indorama PET Thaimaa Orion Global PET Muoviteollisuus Mars Inc. USA Masterfoods Lietuva Elintarviketeoll. Royal Unibrew Tanska Kalnapils Tauras Group Panimoala Kraft Food USA Foods Lietuvos Elintarvikeala International Paroc Suomi Paroc Rakennusaineet StoraEnso Ruotsi/Suomi StoraEnso Timber Puunjalostus Statoil ASA Norja Lietuva Statoil Öljytuotteet TDC TeleDenmark A/S Tanska Bite GSM Teleala Carlsbergs Breweries/ Baltic Beverages Holding Erityistalousalueet ja teollisuuspuistot Ruotsi/Suomi/ Tanska Svyturys and Utena Panimoala TDC TeleDenmark A/S Tanska Bite GSM Teleala Hansapank AS Viro Hansabankas LTB Pankkiala Lähde: Lithuanian Development Agency Erityistalousalueiden toimintaa säätelee laki Law on the Fundamentals of Free Economic Zones (No. I-976). Tällä hetkellä Liettuassa on kaksi erityistalousaluetta: Klaipedassa ja Kaunasissa. Erityistalousalueilla toimiville liettualaisille ja ulkomaisille yrityksille myönnetään tiettyjä helpotuksia. Jos investoinnin arvo on yli miljoona euroa, investoija vapautetaan yhtiöverosta kuudeksi vuodeksi, jonka jälkeen se maksaa yhtiöveroa kymmenen seuraavan vuoden ajan 50 prosenttia peruskannasta. Kyseisen veroedun ehtona on, että vähintään 75 prosenttia investoijan tuloista kertyy erityistalousalueella tapahtuvasta toiminnasta (tuotanto-, jalostus-, tukkukauppa- tms.

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa

Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Venäjän taloustilanne ja suhteet Suomen kanssa Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 16.9.2010 1 Venäjän talous supistui vuonna 2009 voimakkaasti, mutta nousu on jo alkanut 50 40 30 20

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2014. 27.2.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 214 27.2.215 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-214 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa

VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 2013 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa 28.2.214 VIENTIHINTOJEN LASKU VETI VIENNIN ARVON MIINUKSELLE VUONNA 213 Kauppataseen alijäämä 2,3 miljardia euroa Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 213 Tullin ulkomaankauppatilaston mukaan kaksi prosenttia

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2015. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2015 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupassa ollaan kasvuhakuisia Tämän kevään Barometrissä esitimme kolme ylimääräistä kysymystä, joista yksi

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015. 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2015 31.8.2015 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2011-2015 7 Mrd. e 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 2011 2012 2013 2014 2015 Vienti Tuonti Kauppatase 31.8.2015

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.

Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan. Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6. Yleiskatsaus Venäjän talouteen, investointeihin ja rakennustoimintaan Rakennus-, LVI- ja energiatehokkuusalan Venäjä- Suomi-seminaari, Tahko 9.6.2011 Maija Sirkjärvi Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT)

Lisätiedot

Otteita Viron taloudesta

Otteita Viron taloudesta Otteita Viron taloudesta Jaanus Varu Suurlähetystöneuvos HELSINKI 08.05.2015 Viron talouden kehitys Viron talous nyt ja lähivuosina Viron talouden kehitys (1) Ostovoimalla tasoitettu BKT per capita vuonna

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 29.8.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 29.8.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 2016 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Milj.e Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 2006-2015 (1-11) 2 000 1 500 1 000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2014 (1-11)

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2013. 7.2.2014 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 213 7.2.214 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-213 mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Pelastaako Luoteis-Venäjän ja Pietarin talouskasvu Itä-Suomen? Pekka Sutela www.bof.fi/bofit 4.9.2008 Venäjä / Neuvostoliitto Suomen kauppakumppanina 100 80 60 Osuus, % Vienti Venäjälle / NL:on Tuonti

Lisätiedot

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen

Aspo Pörssin monialatähti. Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Aspo Pörssin monialatähti Konsernin toimitusjohtaja Aki Ojanen Ohjeistus vuodelle 2011 Uusi, 8.12.2011 annettu ohjeistus vuodelle 2011 Aspo kasvattaa liikevaihtoaan ja liikevoittoaan noin 20 %. Osavuosikatsauksessa

Lisätiedot

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa

Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2012 Handel Trade Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden tuotteiden tuonti ja vienti v. 2002-2012(1-6) 16 14 Mrd. e Tuonti Vienti 12 10 8

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Mihin menet Venäjä? Iikka Korhonen Suomen Pankki Siirtymätalouksien tutkimuslaitos (BOFIT) 11.12.2012 Esityksen rakenne 1. Venäjän talouden kansallisia erikoispiirteitä 2. Tämän hetken talouskehitys 3.

Lisätiedot

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto

ULKOMAAN- KAUPPA. Taskutilasto ULKOMAAN- KAUPPA 2000 Taskutilasto Tullihallituksen tilastojulkaisut Ulkomaankauppa Osa 1 Tuonnin ja viennin vuositilasto yhdistetyn nimikkeistön, CN, mukaan nimikkeittäin/maittain ja maittain/nimikkeittäin

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2001-2012 (1-8) 5000 Milj. e 4000 3000 2000 1000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016. 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 2016 31.5.2016 TULLI Tilastointi 1 VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE KUUKAUSITTAIN 2012-2016(1-3) 6 Mrd. e 5 4 3 2 1 0-1 2012 2013 2014 2015 2016 Kauppatase Vienti Tuonti 31.5.2016

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002

SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA. Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 SUOMI VIRON TALOUDEN NÄKÖKULMASTA Juha Vehviläinen Luento KA2:n kurssilla 30.10.2002 Luentorunko 1. Stylized facts 2. Viron talouden ominaispiirteet 2.1. Currency Board valuuttakurssi- ja rahajärjestelmä

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät 2013. Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 0 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 0 8 6 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus 00 00 00 006 00 008 00 00 0 0 Tavaravienti

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Suomen ja Kanadan välinen kauppa

Suomen ja Kanadan välinen kauppa Kauppa 2015 Handel Trade Suomen ja Kanadan välinen kauppa 1 000 Milj. e Kuvio 1. Suomen ja Kanadan välinen kauppa v. 2004-2014 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Tuonti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Venäjän talouden näkymät

Venäjän talouden näkymät Venäjän talouden näkymät Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta Journalistiseminaari Helsinki 9.1.1 Vesa Korhonen Siirtymätalouksien tutkimuslaitos BOFIT 1 1 Talous 1 16... Talouteen kasautunut rasitteita.

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 211 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-211 (1-8) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 (1-8) Tuonti Vienti 211 (1-8) Helsinki

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013. 20.12.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Joulukuu 2013 20.12.2013, Lasse Krogell Alan Yritysrakenne TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Tilastokeskus julkaisi marraskuun lopulla tiedot

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Suomen ja Ranskan välinen kauppa

Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Ranskan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Ranskan välinen kauppa v. 22-211 2 1 22 23 24 25 26 27 28 29 21 211 Tuonti Vienti Helsinki 26.3.212 Tietoja lainattaessa lähteenä

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa

Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Suomen ja Turkin välinen kauppa

Suomen ja Turkin välinen kauppa Kauppa 2010 Handel Trade Suomen ja Turkin välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Turkin välinen kauppa v. 2000-2010 (tammikuu) 800 Milj. e 700 600 500 400 300 200 100 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007

Lisätiedot

Suomen ja Saksan välinen kauppa

Suomen ja Saksan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Saksan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Saksan välinen kauppa v. 2002-2012(1-9) 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 (1-9)

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2013 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2003-2013 (1-8) 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Milj. e 2003 2004

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä?

Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? 14.5.2009 Itämeri-foorumi Turku Millä keinoin Itämeren alue selviää talouskriisistä? Toimitusjohtaja Kari Jalas Keskuskauppakamari Talousnäkymät heikentyneet nopeasti Itämeren alueella BKT:n kasvu,% Maailma

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2014 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (milj. tonnia; osuus%) Maantiekuljetukset; 3,5; 8 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa

Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa BoF Online 2008 No. 1 Saksan ulkomaankaupan perusta edelleen Euroopassa Heidi Schauman Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kauppa 2011 Handel Trade Metsäteollisuuden ulkomaankauppa Kuvio 1. Suomen metsäteollisuusvienti ja tuonti v. 2004-2011(1-3) 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0 Mrd. e 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kauppa 2013 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2012 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 9 % Muut kuljetukset; 0,3; 1 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Ulkomaankaupan kuljetukset 2011 Kuvio 1. Vientikuljetukset kuljetusmuodon mukaan (miljoonaa tonnia) Maantiekuljetukset; 3,7; 8,2 % Muut kuljetukset; 0,2; 0,6 % Rautatiekuljetukset;

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välinen kauppa

Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Venäjän välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Venäjän välinen kauppa v. 2002-2012 (1-3) Milj. e 12000 11000 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2002 2003

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy

Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy Miska Tammelin Varatoimitusjohtaja Hyundai Motor Finland Oy 5,756 milj. 12,018 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde: Automotive News Europe 8,232 milj. Lähde:Automotive News Europe Lähde:Automotive

Lisätiedot

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA Suomi KOKO SUOMI ON HYVIN METSÄINEN Metsää* on maapinta-alasta 86 %. Mikäli mukaan ei lasketa joutomaata**, metsän osuus maapinta-alasta on 67 %. Metsän osuus maapinta-alasta

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Suomen ja Viron välinen kauppa

Suomen ja Viron välinen kauppa Kauppa 212 Handel Trade Suomen ja Viron välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Viron välinen kauppa v. 22-211(1-1) 2 Milj. e 15 1 5 22 23 24 25 26 27 28 29 21 21 211 (1-1) (1-1) Tuonti Vienti Helsinki 17.1.212

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Suomen ja Norjan välinen kauppa

Suomen ja Norjan välinen kauppa Kauppa 2012 Handel Trade Suomen ja Norjan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Norjan välinen kauppa v. 2002-2011(1-11) Milj. e 2500 2000 1500 1000 500 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2010

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Suomen ja Kiinan välinen kauppa

Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Kiinan välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2-21 (1-7) 5 Milj. e 4 3 2 1 2 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 (1-7) Tuonti Vienti 21 (1-7) Helsinki 2.1.21

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009

TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut. Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.04.2009 TRALIA Transitoliikenteen lisäarvopalvelut Antti Posti Pentti Ruutikainen 21.4.29 Päätutkimuskysymys Minkälaisia lisäarvopalveluja Suomen transitoliikenteessä on käytössä ja millaiset ovat lisäarvopalvelujen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

01 June 2015. Subject/Place/Occasion

01 June 2015. Subject/Place/Occasion Palveluyritys Missiomme on tukea asiakkaitamme ja toimittajatehtaitamme ja tuottaa niille lisäarvoa Välitämme ihmisistä Enemmän kuin laajan tuotevalikoiman toimittaminen: Tukea jokapäiväiseen työhön Yksinkertaiset

Lisätiedot

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa

Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kauppa 21 Handel Trade Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa Kuvio 1. Suomen ja Alankomaiden välinen kauppa v. 21-21 (tammikuu) 4 Milj. e 3 2 1 21 22 23 24 25 26 27 28 29 29 21 (tammi) (tammi) Tuonti Vienti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot