Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 1035/2004 vp Kemistä Kolariin kulkevien makuuvaunujunien pysähtyminen Torniossa Eduskunnan puhemiehelle Tornio on vahva teollisuuden ja kasvavasti myös opiskelijoiden kaupunki. Siitä huolimatta VR sivuuttaa sen toiminnassaan nykyään täysin. Kyse on sananmukaisesta sivuuttamisesta sikäli, että Kemistä Kolariin ajavat junat eivät enää pysähdy Torniossa. Se tarkoittaa, että Helsingistä Tornioon matkustavien on noustava makuuvaunujunasta Kemissä ja köröteltävä sitten autossa usein junan kanssa samaa vauhtia Kemistä Tornioon. Torniosta etelään junassa matkaavien taas on hankkiuduttava ensin omin neuvoin Kemiin. Ratahallintokeskuksella taas ei tunnu olevan haluja Kemin ja Tornion välisen rataosuuden sähköistämiseen. Kaikki tämä on outoa toimintaa valtiollisilta rautatieliikenteen harjoittajilta, joiden tulee luoda edellytyksiä eri alueiden ja kaupunkien tulevaisuudelle. Ratahallintokeskusta ei tunnu isommin hetkauttavan sekään, että Ruotsi satsaa nyt vahvasti pohjoisen ratayhteyksiinsä. Kemistä Tornioon ja siitä edelleen Haaparantaan oli aikoinaan ns. lättähattuyhteys. Se kuitenkin lopetettiin, vaikka kyse oli myös suositusta kansainvälisestä interrail-yhteydestä Kemistä Tornion ja Haaparannan kautta Ruotsiin ja sieltä vastaavasti Suomeen. Torniota ja sen päättäjiä lohduton nykytilanne rautatieliikenteen osalta ei tietenkään tyydytä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy saadakseen VR:n pysäyttämään Kemistä Kolariin ja sieltä etelään ajavat makuuvaunujunat Torniossa, ottaakseen uudelleen selvitettäväksi ns. kevytjunan liikennöinnin Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä ja turvatakseen Kemin ja Tornion välisen rataosuuden sähköistämisen? Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2004 Esko-Juhani Tennilä /vas Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1035/2004 vp: Mihin toimiin liikenne- ja viestintäministeriö ryhtyy saadakseen VR:n pysäyttämään Kemistä Kolariin ja sieltä etelään ajavat makuuvaunujunat Torniossa, ottaakseen uudelleen selvitettäväksi ns. kevytjunan liikennöinnin Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä ja turvatakseen Kemin ja Tornion välisen rataosuuden sähköistämisen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: VR-Yhtymästä saadun tiedon mukaan VR lopetti Kolarin yöjunien pysähtymisen Tornio- Pohjoinen-seisakkeella kesäkuun alusta Syynä lopettamiseen oli vaatimaton matkustajamäärä, mutta erityisesti turvallisuus- ja asiakaspalvelunäkökohdat. Seisake sijaitsi jyrkässä kaarteessa, jossa konduktöörien oli erittäin vaikeaa varmistua siitä, että matkustajat olivat nousseet tai poistuneet junasta turvallisesti ennen lähtöluvan antamista junalle. Lisäksi seisake sijaitsi sivussa kaupungista hankalan kulkuyhteyden päässä eikä sinne ollut liityntäyhteyttä busseilla. Seisakkeen varustus ja kunto ei muutenkaan vastannut kaupalliselle pysähdyspaikalle asetettuja vaatimuksia. Tällä hetkellä linja-autojen aikataulujen yhteensopivuus liityntäliikenteenä junille Tornion ja Kemin välillä on huono ja liityntäyhteyksien parantamiselle on selvä tarve. VR on käynnistämässä neuvotteluja lääninhallituksen ja liikennöitsijöiden kanssa aikatauluista ja niiden yhteensovittamisesta paremmin junien kanssa. Liikenteen päättymisen jälkeen VR on neuvotellut seisakkeesta Tornion kaupungin johdon kanssa. Neuvottelussa sovittiin, että Tornio ottaa yhteyttä Ratahallintokeskukseen ja pyrkii RHK:n kanssa löytämään ratkaisun, jolla kaupunki ja RHK voisivat rakentaa Tornion kaupungin kohdalle paremmin saavutettavaan paikkaan uuden seisakkeen, joka täyttäisi turvallisuus- ja asiakaspalveluvaatimukset. Mikäli tällaiseen ratkaisuun päästään on VR valmis aloittamaan uudelleen yöjunien pysähtymiset Torniossa. Kiskobussiliikenne lopetettiin aikoinaan Kemin, Tornion ja Haaparannan välillä vähäisten matkustajamäärien ja kaluston ikääntymisen johdosta kannattamattomana. Liikenne olisi myös nykyisin kannattamatonta, minkä takia liikenteen aloittaminen edellyttäisi, että liikenne- ja viestintäministeriö ostaisi kyseinen junaliikenteen. Valtion junaliikenteen ostamiseen osoittamat määrärahat eivät kuitenkaan mahdollista tällaisen uuden liikenteen ostamista. Ratahallintokeskus on selvittänyt rataverkon jatkosähköistämisen tarvetta. Tämän työn yhteydessä kävi ilmi, että rataosaa Röyttä Tornio Laurila ei kannata sähköistää, sillä radan päivittäisestä liikenteestä vain 1 2 junaa voitaisiin hoitaa sähkövedolla. Rataosan läntisen liikenteen kuljetukset ovat siirrettävissä sähkövedolle. Sen sijaan sähkövedon käyttö ei todennäköisesti olisi raakapuun kuljetuksissa kannattavaa, koska sähkövedon hyödyt syntyisivät ainoastaan Tornion ja Kemin väliseltä matkalta ja vastapainona lisäkustannuksia aiheutuisi veturin vaihdosta Torniossa. Myöskään Kolarin henkilöjunaliikennettä rataosan sähköistys ei hyödytä, sillä veturinvaihto pitäisi jatkossakin tehdä Kemissä, kos- 2

3 Ministerin vastaus KK 1035/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas ka juna ei kulje Tornion ratapihan kautta. Selvityksessä kuitenkin todettiin, että radan sähköistystarvetta kannattaa kuitenkin arvioida uudelleen, mikäli esimerkiksi Outokumpu Stainless Oy:n tai läntisen liikenteen tavaravirroissa tapahtuu muutoksia, jotka lisäävät selvästi rataosan liikennettä. Helsingissä 18 päivänä tammikuuta 2005 Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1035/2004 rd undertecknat av riksdagsledamot Esko-Juhani Tennilä /vänst: Vilka åtgärder ämnar kommunikationsministeriet vidta för att få VR att stanna sovvagnstågen på banavsnittet Kemi Kolari i vardera riktningen i Torneå, för att på nytt utreda möjligheten för ett s.k. lättåg att trafikera sträckan Kemi Torneå Haparanda och för att trygga elektrifieringen av banavsnittet Kemi Torneå? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: VR-Group uppger att VR:s nattåg till Kolari slutade stanna på hållplatsen Torneå Nord i början av juni Orsaken till detta var det ringa antalet passagerare, men i synnerhet synpunkter som rör säkerheten och kundservicen. Hållplatsen var belägen i en tvär kurva där det var väldigt svårt för konduktörerna att försäkra sig om att resenärerna tryggt hade stigit på eller av tåget innan de gav tåget tillstånd att avgå. Dessutom låg hållplatsen i utkanten av staden dit det var svårt att ta sig och dit ingen anslutningstrafik med buss fanns. Hållplatsens utrustning och skick svarade inte heller i övrigt de krav som ställs på en hållplats med kommersiell tågtrafik. För närvarande är busstidtabellerna för anslutningstrafiken till tågen mellan Torneå och Kemi dåligt koordinerade och det finns ett klart behov av bättre anslutningsförbindelser. VR inleder som bäst diskussioner med länsstyrelsen och bussföretagen om tidtabeller och bättre koordinering av dem med tågen. VR har förhandlat med Torneå stads ledning om hållplatsen efter det att trafiken på den har upphört. Vid förhandlingarna kom man överens om att Torneå kontaktar Banförvaltningscentralen (BFC) för att finna en lösning genom vilken staden tillsammans med BFC i Torneå stad kan bygga en ny hållplats med bättre tillgänglighet och som fyller kraven i fråga om säkerhet och kundservice. Om en dylik lösning inte står att finna är VR redo att återinföra anhalten för nattåg i Torneå. Rälsbusstrafiken på avsnittet Kemi Torneå Haparanda drogs in en gång i tiden som olönsam på grund av det ringa passagerarantalet samt den föråldrade materielen. Trafiken skulle vara olönsam även i dag och därför skulle återupptagandet av trafiken förutsätta att kommunikationsministeriet köpte trafiken i fråga. De anslag som staten anvisats för upphandling av tågtrafik tillåter dock inte upphandling av ny trafik av detta slag. Banförvaltningscentralen har utrett behovet av att fortsätta elektrifieringen av bannätet. I samband med detta kom det fram att det inte lönar sig att elektrifiera avsnittet Röyttä Torneå Laurila eftersom endast ett eller två tåg av den dagliga trafiken på linjen kunde ha ellok som dragkraft. Transporterna på den västra delen av banan kan flyttas över till ellok. Däremot skulle det förmodligen inte vara lönsamt med ellok för transporter av råvirke eftersom fördelarna med elektriskt drivna tåg endast skulle kunna utnyttjas på sträckan Torneå Kemi, medan bytet av lok skulle leda till extra kostnader i Torneå. Inte heller persontågstrafiken till Kolari skulle dra nytta av ett elektrifierat banavsnitt, då man även i fortsättningen skulle vara tvungen att byta lok i Kemi på grund av att tåget inte kör via bangården 4

5 Ministerns svar KK 1035/2004 vp Esko-Juhani Tennilä /vas i Torneå. I utredningen konstaterades dock att behovet av att elektrifiera banan bör utvärderas på nytt, om det till exempel i godsflödet till och från Outokumpu Stainless Oy eller i trafiken på den västra delen av banan sker ändringar som avsevärt ökar trafiken på banavsnittet. Helsingfors den 18 januari 2005 Kommunikationsminister Leena Luhtanen 5