Asuminen ja elinympäristö lapsen hyvinvoinnin kannalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuminen ja elinympäristö lapsen hyvinvoinnin kannalta"

Transkriptio

1 Asuminen ja elinympäristö lapsen hyvinvoinnin kannalta Anneli Juntto Professori emerita asumisen tutkimus, Itä-Suomen yliopisto 1

2 Asumistutkimusta Itä-Suomen yliopistossa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 5 vuoden asumisen tutkimusohjelma ja asumisen tutkimuksen professuuri Asumistutkimusta monessa yksikössä ISY:ssä (sosiologia, sosiaalipolitiikka, ympäristömittaustekniikka) ja THL:ssa Tutkimusalueita mm asunnottomuus, ympäristökysymykset, turvallisuus, tulevaisuuden asuminen asumisterveys, ikääntyvät, Joensuun kampus maaseutuasuminen, luonnonvarayhdyskunnat 2

3 Esitykseni teemat Asuinympäristöjen kehityssuunnat Lasten asuminen Perheiden erilaiset mahdollisuudet, köyhyys ja kasvavat asuinalueiden erot Mitä on hyvä asuinympäristö lapsen kannalta Eri-ikäisten lasten ympäristötarpeet Asuinympäristön aktiivisuus ja lapsen omatoimisuus ja ympäristönhallinta Lapsi maalla ja kaupungissa. Eri alueiden tarjouma lasten kannalta Aina koti ja oma perhe ei riitä, tarvitaan lisää tukea 3

4 Hyvinvoinnin ulottuvuudet Erik Allardtin kolmijako elämän laatuun vaikuttavista asioista Having: taloudelliset resurssit, terveys, asuntoneliöt kulutusmahdollisuudet Loving: perhe, läheissuhteet Being/Doing: merkitykselliset toiminnat, itsensä toteuttaminen, vaikutusmahdollisuudet Hyvinvoinnin objektiiviset ja subjektiiviset mittarit vrt. suhteellinen ja absoluuttinen köyhyys Hyvinvoinnin tasot Perustaso Kohtuullinen aikalaistaso Näyttävä ylikulutus Elämänhallinta, lapsen kannalta tärkeä, miten pieni yhteiskunta, arki (Eräsaari 2012) toimii 4

5 Lasten elinoloissa on kasvavia eroja samoin vanhempien mahdollisuuksissa Suhteellisen köyhyyden merkitys korostuu nuoruusvuosina, kun ei olekaan varaa samaan kuin kavereilla. Aikalaistaso, harrastukset. Esim. Itä-Suomen yliopiston sosiologian prof. Juho Saaren onnellisuustutkimusten mukaan hyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti suhteelliset erot ja koettu subjektiivinen elementti. Lasten tilanne on erilainen eri alueilla. Kaupungeissa asumiskustannusten korkeus ja liikenteen turvattomuus ovat ongelmina, harvaan asutulla maaseudulla taas kavereiden puute ja pitkät matkat. 5

6 Uhkat Elämäntavan ja asumistapojen vaikutuksesta voi löytyä syrjäyttäviä elementtejä. Perhemuotojen nopea muutos voi tuoda lapsille ongelmia. Uusperheissä lasten tultua murrosikään konfliktit ovat todennäköisempiä. Privatisoituva perheeseen ja kotiin käpertyvä kehitys tekee lapsista haavoittuvampia ja eristää. 6

7 Asumisen ongelmat lasten hyvinvoinnin kannalta Ahtaasti asuvien lapsien ( lasta alle hu/he) määrä on vielä suuri Suomessa. Ahdas asuminen etenkin alle 7-vuotiaiden perheissä Uudet lapsiperheiden omakotitalot ovat suuria, jopa 200 m2 ja yli, lasten huoneet pysyvät pieninä, edustavuus on usein liian määräävä tavoite, asunnot ja asuinympäristöt ovat liian valmiita, niissä ei ole tilaa lasten leikeille ja tekemiselle Varustetaso suomalaisissa asunnoissa hyvä, asunnot melko uusia kääntöpuoli historian puute asuinympäristöissä Ahtauden ohella asumisen kalleus on lapsiperheiden ongelma. Asuntovelkaantuneisuus, suurimmat asuntolainat lapsiperheillä, vuokraasunnoissa korkeat vuokrat Monet muutot, suomalaiset muuttavat 13 kertaa elämässään, ekaluokkalaisista muuton oli kokenut 70%, lasten kasvaessa perheen muutot vähenevät lasten toiveet vaikuttavat osaltaan Aikapula vanhemmilla 6/10 koki sitä 7

8 Lapsiperheitä eli 22,6% kaikista asuntokunnista 2011, Tilastokeskus 8

9 Alle 18 v. lapsia , heistä ahtaasti asuvia (alle hu/he) 39% eli Lapset alle 18 v. asumismuodon ja ahtaasti asumisen mukaan 2011 ( enemmän kuin he/hu keittiötä huoneeksi lukematta) Tilastokeskus Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Lapsia Ahtaasti asuvia 9

10 Monen kerroksen väkeä: Keskipinta-ala kasvaa vain uusissa omakotitaloissa ja eniten suurimmissa (Tilastokeskus) vuokra-asunnot pieniä 10

11 Asuntokunnat pienenevät, yksilöllistyminen nuorten aikainen kotoa muutto, ikääntyvien määrän kasvu taustalla Asuntokunnat koon mukaan 2011, Tilastokeskus henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. 11

12 Suomessa yksin asuvia toiseksi eniten EU-maista 2003, Eurostat 12

13 Lapsen määritelmä tilastoissa alle 18 vuotta Kotoa muuttoikä Suomessa tytöt usein v pojat armeijan jälkeen. Monissa Euroopan maissa kotoa muuttoikä paljon korkeampi, korkean työttömyyden maissa kotona asutaan vielä 30 v. iässä Tämän jälkeen itsenäistymisen harmaa vyöhyke, asutaan hajasijoitetussa lastenhuoneissa eli itsenäisesti vuokra-asunnoissa, mutta usein vanhemmat tukevat rahallisesti Lapsuuden maantieteessä ikärajana pidetty 25 vuotta 13

14 Nuoret muuttavat varhain kotoa, itsenäinen asuminen, 2010, Tilastokeskus Pojat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Tytöt 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % Perheisiin kuulumaton Aviopuoliso ei lapsia Perheisiin kuulumaton Aviopuoliso ei lapsia Aviopuoliso jolla lapsia Avopuoliso jolla lapsia Aviopuoliso jolla lapsia Avopuoliso jolla lapsia Avopuoliso ei lapsia Äiti/isä ei puolisoa Avopuoliso ei lapsia Äiti/isä ei puolisoa Lapsi Lapsi 14

15 Asumisen kalleus vaikuttaa lapsiperheisiin Taloudelliset huolet vaivaavat niin pienituloisia köyhyysriskin alla eläviä kuin ylisuuriin asuntolainoihin sitoutuneita perheitä. Vuonna 2010 lapsiperheillä asuntolainaa (tulonjakotilasto) perhettä perhettä Yli perhettä Suurimmat asuntolainat keskimäärin alle 3-vuotiaiden perheillä Perheen rahahuolien ei tulisi kuulua lapsuuteen silti vanhempien kokema huoli, taloudellinen tasapainottelu vaikuttaa lapsiin. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri ja köyhien lapsiperheiden määrä on kaikkiaan kasvanut. Asumisessa absoluuttisena köyhyytenä on pidetty asunnottomuutta. Suomessa ollaan oltu ylpeitä siitä, että asunnottomia perheitä on ollut hyvin vähän. Asunnottomien perheiden määrä on kääntynyt kasvuun, vaikka määrät ovat pieniä, se on merkki pohjoismaisen hyvinvointivaltiokehityksen vaarantumisesta. 15

16 Syrjäytyminen asumisesta Asunnottomuus ARA tilastot Nuoria alle-25-vuotiaita Perheitä Maahanmuuttajaperheet Nuorten asunnottomuus usein lyhytaikaisempaa, tuttujen luona asumista, sen vuoksi vaikea selvittää eikä aina näy tilastoissa Vuokramarkkinoiden kiristyminen ja tarjonnan niukkuus vaikeuttaa nuorten tilannetta, Vuokratason korkeus etenkin pääkaupunkiseudulla johtaa yksinhuoltajaperheiden ahtaaseen asumiseen, kaikilla ei ole omaa huonetta 16

17 Toimeentuloerot ja lapsiköyhyys Lapsista pienituloisissa perheissä % ,5% 2010 toimeentulotukea sai lasta, perheistä 7% Pienituloisuuden määritelmä (Eurostat) tulot alle 60% käytettävissä olevien tulojen mediaanista Tulot kehittyneet heikoimmin nuorilla yksin asujilla ja yksinhuoltajilla Yksinhuoltajaperheiden tulot reaalikasvu 23% kun kaikki taloudet 53% kahden huoltajan perheet % Itsenäistyvillä nuorilla-25 v tulot pienimmät Monia nuoria perhe auttaa, entä kun perheen taloudellinen ja sosiaalinen tuki puuttuu 17

18 Pienituloisten osuus eri perhetyypeissä % v (laskennallinen määrittely alle 60 % keskitulosta) Tilastokeskus, Tulonjakotilasto Kaikki Muut taloudet Yksinhuoltajataloudet Kahden vanhemman lapsiperheet Pari 65- Pari Pari -34 Parit yht. Yksin -65 Yksin Yksin. -34 Yhden henkilön taloudet Pienituloisten henkilöiden osuus, % 18

19 Lapset sosiaalityö ja tuen muodot Perheen yksityistyminen ja isolaatio? Paljas perhe tukiverkon heikkous Lisääntyvä tuen tarve Asunnoton nuori Huostaan otetut nuoret Tuettua asumista tarvitseva nuori Vammaisten nuorten tulot pysyvästi pienet Samoin kuin tuloissa ja varallisuudessa lapsen saaman tuen ja huolenpidon erot kasvavat Teini-ikäiset kasvavana ongelmaryhmänä, jolle nykyinen asumisen malli ei anna riittävää tukea Tukiasumisratkaisut, eri tason tukea mutta millaista asuinympäristöä lapsille silloin tarjotaan 19

20 Entä asuinympäristö? Vaikka suurin osa lapsiperheistä asuu hyvin, erot asumistasossa ja asuinympäristön laadussa ovat kasvussa Asuinympäristöjä suunniteltaessa ei useinkaan selvitetä ja oteta huomioon eri-ikäisten lasten tarpeita. On sanottu, että terve keski-ikäinen autoileva mies on suunnittelussa lähtökohtana (tosin keittiöt on suunniteltu suomalaisen naisen keskipituuden mukaan) Etenkin nuorten ja varhaisnuorten toiminnalliset tarpeet ja toiveet unohdetaan usein. Asuinalueet eivät tarjoa lasten kasvamisen edellyttämää riittävää yhteisöllisyyttä tai toimintamahdollisuuksia. 20

21 Lapsen asuinympäristö muuttuu, tulevat yleiset kehityssuunnat Kaupungistuminen jatkuu, kaupunkien koon ja kaupunkiväestön kasvu Toimintojen (työpaikat, asuminen, palvelut/kauppa) erottautuminen fyysisessä ympäristössä jatkuu Sosiaalisen kehitys, perheiden sirpaloituminen ja privatisoituminen, paljas perhe (Jallinoja 2011) Sosioekonomisten erojen kasvu 21

22 Kaupungistuminen Globaali, pitkään jatkunut kaupungistumisprosessi Suomi muihin Pohjoismaihin verrattuna vielä kauttaaltaan asutumpi, pieniä keskuksia ja kaupunkeja Vanha maaseutu/ kaupunkijako romuttuu, pientaloasuminen, asumismaaseutu suurten kaupunkien lähellä suosittu kasvava elementti, pendelöintikunnat erikoistuvat asumisen tuottamiseen Asuinympäristöjen riskit, terveys ja turvallisuus. Liikenne, melu, ilman epäpuhtaudet lisääntyvät, ympäristöhaitat erottelevat sosiaalisesti (Kuopio THL paikkatietoanalyysit) Elämäntapa kaupungistuu kaikkialla Kansainvälinen malli leviää, siinä lapsen itsenäinen liikkuminen vähenee, kyyditys yleistyy, Suomessa hyvä perinne ollut lapsen itsenäinen liikkuminen 22

23 Enemmistö lapsista asuu kaupunkimaisissa kunnissa Lapsia 0-18 v vähennys -17% Lasten 0-18 v. lukumäärä kuntatyypin mukaan 1980 ja 2011, Tilastokeskus Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 23

24 Liikkuva yhteiskunta, entä lapsen paikkasidonnaisuus Yhdyskuntarakenteessa paikkasidonnaisuus vähentynyt Vanha esiteollinen yhteiskunta maalla kylissä samoin kaupungeissa monitoimintaisuus, toiminnat samassa paikassa, teollistumisen 1. aallossa asunnon piti olla kävelyetäisyydellä työstä, kivijalka- ja kyläkaupat Funktionalismin kaupunkikehitys lähiöiden synty, asuminen, työ palvelut sijoittuvat eri alueille, joita liikenne yhdistää tuottavuuden yhteiskunnassa (Hankonen 1994) Uusi verkostokaupunkiajattelu, yksilön kulkureitit luovat kaupunkiverkon, monikeskustaisuus, lasten verkostoja ei tutkittu Liikkuva yhteiskunta on ristiriidassa lapsen omatoimisesti hallitseman ympäristön kanssa, lapsi kyytiläisenä ja kyydittävänä 24

25 Etäisyydet kasvavat mutta lapset ovat lähieläjiä Asuinympäristö ei ole vain merkityksellinen lapsille, vaan lapset ovat riippuvaisia lähiympäristöstään (pihat, tontit, korttelit), koska lasten liikkumasäde on lyhyt (Heikkilä 2010). Mitä pienempi lapsi sitä tärkeämpi on lähiympäristö ja sitä suppeampi on lapsen itsenäisesti hallitsema toiminta-alue Viime vuosina liikennettä lisännyt lasten kuljettaminen harrastuksiin, kun asuinalue ei näitä tarjoa 25

26 Lapsen tarpeet, toimintakyky ja kehitysvaihe asettavat erilaisia vaatimuksia asuinympäristölle Pieni lapsi Leikki-ikäinen Koululainen Varhaisteini Teini-ikäinen Itsenäistyvä nuori Omilleen muuttanut nuori 26

27 Lapsen kehitysvaiheet ja asuinympäristö Vauvaikä ja varhaislapsuus (0-2v.) tärkeitä hoitava syli, toiset ihmiset, koti ja lähiympäristö, liikunnallisten perustaitojen kehittyminen vähittäin Leikki-ikä (3-6v.) koti, lähiympäristö leikkipuisto tms. toimintasäde laajenee pihalle ja naapurustoon tutustuminen itsenäisesti. Yhteiset leikit ja toveripiiri laajentavat lapsen sosiaalista ympäristöä. Päiväkoti tärkeänä ympäristönä. Esikouluikäiselle liikunnalliset pelit ja leikit ovat tärkeitä, yhteisten pelien avulla ystävyyssuhteita voi laajentaa. Liikunta ja kehon hallinta kehittää lapsen itsetuntoa (Horelli 1992, Heikkilä 2010) 27

28 Kouluikä ja nuoruus Kouluikä (7-11/12v.) 10-vuotiaasta suoritukset korostuvat, kyky jäsentää ympäristöä, koulu, koulumatka ja harrasteet laajentavat toimintasädettä Nuoruus (12-18v.) Nuorille asumisympäristö merkitsee ihmissuhteiden hankkimista ja muiden nuorten kanssa yhdessä oloa. (Kyllönen & Kurenniemi 2003) Lähiympäristön tulisi tarjota mahdollisuuden kokeilla erilaisia rooleja, osallistua aikuisten tehtäviin sekä päästä mukaan nuorisokulttuureihin. Nuorille on myös tärkeää, että he kokevat olevansa hyväksyttyjä asumisympäristössään. Nuoret hakevat sellaista paikkaa, jossa voivat tavata toisiaan ja jossa olisi jotain mielekästä tekemistä. (Horelli 2003, Heikkilä 2010) 28

29 Lapsi toimijana korostuu tutkimuksissa Ympäristöpsykologit esim. Marketta Kyttä, Liisa Horelli korostaneet lasta toimijana asuinympäristön tarjoamien mahdollisuuksien, tarjoumien (affordances) käyttäjänä ja osallistujana Mikä rooli lapselle annetaan asuinympäristössä? Mitä ovat lapsen toimintamahdollisuudet eri kehitysvaiheissa? Mitä erilaiset asuinympäristöt tarjoavat leikki-ikäiselle tai nuorelle? Lapsi on myös yksilö, hänellä on omat mieltymyksensä. Lapsuuden maantiede tutkii alle 25-vuotiaiden lasten ja nuorten suhdetta jokapäiväiseen ympäristöönsä. Näitä ympäristöjä ovat esimerkiksi asuinympäristö, koulu- tai päiväkotiympäristö sekä myös virtuaaliympäristö (Heikkilä 2010) Tutkijat ovat kiinnostuneita lasten ja ympäristön suhteesta sosiaalisesta näkökulmasta; lapset ovat ympäristöjensä toimijoita ja tekijöitä 29

30 Lapsen asuinympäristön ulottuvuudet, Marketta Kyttä 2003 ympäristöpsykologian väitöskirja TKK/YTK mukaan Asuinympäristön Asuinympäristön tarjouma, jonka lapsi pystyy saavuttamaan Hallinta Vähäinen Runsas Korkea Autiomaa Melukylä Matala Selli Ansari 30

31 Suomalainen lapsi ollut itsenäisempi Em. tutkimusten mukaan lapsilla on Suomessa vielä enemmän tekemisen vapautta ja itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia kuin monissa Euroopan maissa. Mahdollisuudet ovat suuremmat maaseudulla, joka on lapsiystävällinen, mutta myös kaupungeissa ne olivat lähes yhtä hyvät. (Kyttä, Horelli) 31

32 Anna Strandell. Asukasbarometri 2010, ( löytyy ympäristöministeriön nettisivuilla) vuotiaden asuinympäristömielipiteet Osallistumismahdollisuuksiinsa oman asuinympäristöönsä melko tai erittäin tyytyväisiä vuotiaissa vähiten, 40% alle 7-vuotiaiden lasten perheissä tyytyväisiä vain 42% 7-vuotiaista lapsista ei voi liikkua asuinalueella liikenteen kannalta turvallisesti 27%, keskustoissa 42%, lähiöissä tilanne paras Naapurikontaktit useimmilla hyvät! Kaikista vastaajista 37% juttelee naapureiden kanssa lähes päivittäin. 85% lapsiperheistä juttelee naapureiden kanssa joko päivittäin tai viikoittain, osuus korkeampi perheissä joissa lapset alle 7 vuotta tiiviisti asutuilla alueilla kerrostaloissa ja vuokra-asunnoissa kontaktit vähäisemmät 32

33 Asuinympäristöjen erot Vanhat kaupunkikeskustat ovat toiminnallisesti ja rakennustaiteellisesti monipuolisia. Niiden haittapuolina ovat lasten kannalta raskas liikenne, ilman saasteisuus sekä luonnon ja leikkipaikkojen vähäisyys ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä on runsaasti tilaa leikkimistä ja liikkumista varten, mutta alueet ovat toiminnallisesti yksipuolisia. Pientaloalueet ovat yleensä luonnonläheisiä ja lasten mittakaavan mukaisia, mutta niistä puuttuvat usein harrastusmahdollisuudet ja ikätoverit. (Horelli 1992) 33

34 Asuinalueiden kehittäminen Lähielämään panostaminen Eri-ikäisten lasten ja nuorten toiminnalliset tarpeet -> asuntoalueiden rikkaammat tarjoumat Lasten turvallisuutta voi lisätä avoimella suunnittelulla gated communities ja lasten kuljetusmallin sijaan Pientaloalueiden suurempi toiminnallisuus ja yhteiset tilat, lähiharrasteet Asuntosuunnittelu lasten aktiivisen toiminnan sallivaksi Aktiivisen tekemisen tilat Suurten sosioekonomisten erojen välttäminen sekoittaminen, sosiaalisen asumisen sijoittaminen Kaikkien asuntoalueiden laadun ylläpito lähiöuudistus Yksityinen, julkinen ja puolijulkinen tila tasapainossa, kaupallinen tila on kasvanut mutta nuorille tulee tarjota myös ilmaista tilaa, julkisia tiloja on kehitettävä 34

35 Nuoret asuinalue- ja asuntosuunnittelussa unohdettuna ryhmänä Kauppakeskukset Nuoret lainsuojattomina mistä ilmaista yhdessäolotilaa, kaupunkisuvantoja ( Timo Kopomaa) Virtuaaliyhteisöt eivät korvaa fyysisen ympäristön kohtauspaikkoja Lapsi asunnossa etenkin poikien leikit ja touhut, kotien hienous ja edustavuus on ristiriidassa lapsen ja etenkin poikien toiminnallisuuden kanssa Joskus on kysytty on missä miehen paikka asunnossa ja vastattu sohvalla (Kirsi Saarikangas), lapsen paikka kodissa ei voi olla passiivinen tai vain virtuaalinen 35

36 Kansalliset hyvät piirteet niiden säilyttäminen Lasten turvallinen itsenäinen liikkuminen Lähiyhteisöjen ja alueiden kehittäminen Lapselle sopiva mittakaava yhdyskunnissa ja yhdyskuntasuunnittelussa Pienet sosiaaliset erot asuinalueiden välillä, ei slummeja Luonnonläheisyys 36

37 Kirjallisuutta Horelli, Liisa (1992). Lapset ympäristön tutkijoina. Menetelmäopas kasvattajille. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Horelli, Liisa (1994). Lasten näköinen elinympäristö. Kokemuksia yhdyskuntasuunnittelun, ympäristökasvatuksen ja ehkäisevän sosiaalipolitiikan välisestä yhteistyöstä Kiteen Rantalan ala-asteella. Tutkimusraportti 3/1994. Ympäristöministeriö. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Horelli, Liisa (2003). Lapset ympäristön valloittajina. Teoksessa Sassi, P. & Tarkkonen, T. (toim.) Lapsi ja kasvuympäristö. Puheenvuoroja ja kirjallisuusvinkkejä Helsinki: Cultura Oy.. Horelli, Liisa, Kyttä, Marketta (2002). Ympäristö lapsen kehityksen näyttämönä. Teoksessa Lapsuuden rakennettu ympäristö Euroopan rakennusperintöpäivät. Horelli, Liisa Kyttä, Marketta. & Kaaja, Mirkka (1998). Lapset ympäristöagentteina. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja. Helsinki. Kyllönen, Eija, Kureniemi, Marja. (2003). Asunto ja elämänkaari. Katsaus asumisen laatua koskevaan tutkimukseen. Stakes aiheita 23/2003. Helsinki: Stakes. Kyttä, Marketta (2003). Children in Outdoor Contexts. Affordances and independent mobility in the assessment of environmental child friendliness. Väitöskirja. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 28. (nettiväitöskirjat) Kyttä, Marketta (2004). Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. YIT, Teknillinen korkeakoulu. Heikkinen, Asta (2010). Lapset ja hyvä asuinympäristö. Pro gradu Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteiden laitos Sosiaalipolitiikka. Strandell, Anna (2011) Asukasbarometri Suomen ympäristö 746. Ympäristöministeriö (myös nettijulkaisu) 37

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015

Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Asunnot ja asuntokunnat 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 23.1.2015 Hyvinkään asumistilastot Asumistilastot tarjoavat tietoa muun muassa Hyvinkään kaupungin asuntotyypeistä, asumisväljyyden muutoksesta

Lisätiedot

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus

Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Asumistoiveet ja mahdollisuudet Asumis- ja varallisuustutkimus 2004/2005, Tilastokeskus Sosiaalitilastoseminaari 12.3.2008 Anneli Juntto Kuopion yliopisto Anneli Juntto 11.3.2008 1 Asumis-survey ensi kertaa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asunto ensin -periaate

Asunto ensin -periaate Asunto ensin -periaate kotouttamisen ja integraation lähtökohtana? Marko Kettunen Maahanmuuttajat metropolissa seminaari 19.8.2010 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖ? Mikkeli 17.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja nuorten hyvinvointi Perhe on nuorten hyvinvoinnin tärkein lähde ja tavat, joilla perhe tuottaa

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus Sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävä kehitys Elinkaarijohtaminen ja resurssiviisaus Osaamisen kokoaminen ja synergioiden

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak

Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Mitä tämä vihko sisältää?

Mitä tämä vihko sisältää? Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET

VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET VISIO2020:n TOTEUTTAMISEN STRATEGISET TAVOITTEET Kuva 1. Mahdollisuus ja tuki huipulle pyrkimiseen Mahdollisuus harrastaa ja kilpailla seuroissa Mahdollisimman paljon liikettä eri muodoissa Laadukasta

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI. Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto PERHESUHTEET JA LAPSEN HYVINVOINTI Ylivieska 7.9. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn rajan,

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014

NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 NUORET LUUPIN ALLA KOULUKYSELY 2014 Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto LANU-koordinaatioryhmä 26.11.2015 Turku Näin tutkimus toteutettiin NUORET LUUPIN ALLA 2014 Vastaajat

Lisätiedot

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen

Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa. Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Lasten ja lapsiperheiden toimeentulo Suomessa ja Euroopassa Lasten ja lapsiperheiden elinolot -seminaari 26.2.2014 Kaisa-Mari Okkonen Tarkastelussa Lasten ja lapsiperheiden tulot, pienituloisuus ja koettu

Lisätiedot

Lapsia liikuttava kaupunki

Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen

Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen 3+ tiimi (Risto, Honkanen, Rauno Saarnio, Matti Sillanpää, asiantuntijoita) Hallitusohjelmaan väestön ja työvoiman uusiutuminen Uusiutumistasoinen syntyvyys ja samalla ikääntymisen taittaminen ei ole mahdollista

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta

Asuminen vihreäksi. Espoon Vihreät asumispolitiikasta Asuminen vihreäksi Espoon Vihreät asumispolitiikasta Hyvä asuminen on taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää. Luonnon monimuotoisuus on säilytettävä, vaikka asuminen oman tilansa vaatiikin.

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto

MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto MITEN LAPSET RAKENTAVAT HYVINVOINTIAAN? Jyväskylä 11.4. 2013 Kimmo Jokinen Perhetutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Perhe ja lasten hyvinvointi Materiaalinen hyvinvointi: kun elintaso saavuttaa tietyn

Lisätiedot

Somalien ja venäläisten näkökulma

Somalien ja venäläisten näkökulma Mistä on maahanmuuttajien asumiskeskittymät tehty? - Somalien ja venäläisten näkökulma Maahanmuuttajat metropolissa -seminaari 19.8.2010 Hanna Dhalmann HY/Geotieteiden ja maantieteen laitos Somalinkielisten

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Seminaari Kelassa 10.11.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto

Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo. Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Kaupunkikehitys ja sosiaalinen tasa-arvo Aulikki Kananoja 25.5.2007 Perjantaiyliopisto Fyysinen ja sosiaalinen ympäristö Rikotun katulampun vaikutus ( Ann Power) Helsingissä vertailtiin kahta eri tavoin

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu

Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Keitä ARA-vuokra-asunnoissa asuu Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät ry:n (KOVA) seminaari 11.11.2015 Tuula Tiainen, ympäristöministeriö Näkökulmia ara-vuokra-asumiseen, 2014 - Innolink Research

Lisätiedot

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää?

Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Asuntomarkkinat 2013 24.1.2013 Miten suomalaiset haluavat asua - onko pilvenpiirtäjille kysyntää? Timo Nieminen DI, varatoimitusjohtaja SRV Eija Hasu KTM, maisema-arkkitehti Asiakastutkimuspäällikkö SRV

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen

27/10/2010 Esa Iivonen. Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen 27/10/2010 Esa Iivonen Lapsiperheiden toimeentulo ja sen turvaaminen Lapset (0-17-v.) ja lapsiperheet 31.12.2009 Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot Lapsia 1 088 456 Lasten osuus koko väestöstä 20,3 %.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty 8.9.2014 Asunto- ja toimitilarakentaminen Päivitetty 8.9.2014 Rakennuskanta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan ssa, Helsingissä, lla ja kehyskunnissa 31.12.2013 Muut kuin asuinrakennukset Asuinrakennukset 0

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen

Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Ajatuksia teemasta: Tulevaisuuden matkustuskäyttäytyminen Mikä muuttuu, mikä pysyy? Projektipäällikkö, TkL Kati Kiiskilä Insinööritoimisto Liidea Oy kati.kiiskila@liidea.fi Liikennesuunnittelun paradigman

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka

Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen tarpeet Sari Valjakka Miljoona esteetöntä asuntoa vuoteen 2030-seminaari 20.3.2014 Tavoitteet ja toteutus Selvittää neurologisesti pitkäaikaissairaiden

Lisätiedot

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010

Yleinen asumistuki Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 2 211 Yleinen asumistuki Helsingissä 21 Yleistä asumistukea sai Helsingissä noin 2 ruokakuntaa. Helsingin asuntokunnista 8 prosenttia sai yleistä asumistukea.

Lisätiedot

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 15:2014 19.12.2014 Tietopalvelu B18:2014 n asuntokanta 31.12.2013 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2013 lopussa kaikkiaan 100 600 asuntoa. Niistä vajaa 62 prosenttia (62 175) oli kerrostaloissa,

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen

Asunto ensin Nuorten asuminen. Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen Asunto ensin Nuorten asuminen Nimi ovessa hankkeen verkostotapaaminen 11.11.11 Mika Paasolainen Jukka Hampunen 3 6 9 12 15 18 21 24 27 30 33 36 39 42 45 Päihteidenkäytön aloittamisikä (Huuti asiakastietokanta

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

OPISKELIJAN KAUPUNKI

OPISKELIJAN KAUPUNKI OPISKELIJAN KAUPUNKI Ideoita, uhkia ja mahdollisuuksia kaupunkikehittämiseen Tutkimusraportti Maria Rytkönen & Juhani Saari Esityksen tulokset Juhani Saari Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10. Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.35-11 Kohteena erityisesti asuinympäristön ja asumisen fyysiset puitteet ja

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa

Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallisuutta - asukkaille ja asukkaiden kanssa kaupungissa Turvallinen ja eheä Suomi seminaari 24.-25.1.2012 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@ulapland.fi Liipola Pääosin 1970-luvulla rakennettu selvärajainen

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN

YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN YHTÄ SELVIYTYMISTÄ PÄIVÄSTÄ TOISEEN Nuorten asunnottomuusilmiö Lahdessa Mari Hannikainen, Emma Peltonen & Marjo Kallas Opinnäytetyön rakenne tiivistelmä ja johdanto tutkimuksen tausta; paavot, nuorten

Lisätiedot

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet

Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Vahvuutta vanhemmuutteen vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet Tuovi Hakulinen-Viitanen, Tutkimuspäällikkö, Dosentti, TtT 28.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Taustaa tutkimukselle Vuorovaikutus on turvallisen

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana

Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Koti elää asukkaan elämänkaaren mukana Kuinka muunneltavuus ja esteettömyys otetaan huomioon uusissa asunnoissa Pekka Helin, YIT 6.9.2012 YIT 1 Internal Asiakaslähtöistä asuntorakentamista Ajankäyttö Ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Lasten urheilun tärkeät asiat

Lasten urheilun tärkeät asiat Lasten urheilun tärkeät asiat 1) Pohdi itsenäisesti, mitkä arvot *) ohjaavat sinun toimintaasi työskennellessäsi lasten ohjaajana ja valmentajana. 2) Kirjoita yksi asia per tarralappu *) Meille jokaiselle

Lisätiedot