Asuminen ja elinympäristö lapsen hyvinvoinnin kannalta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asuminen ja elinympäristö lapsen hyvinvoinnin kannalta"

Transkriptio

1 Asuminen ja elinympäristö lapsen hyvinvoinnin kannalta Anneli Juntto Professori emerita asumisen tutkimus, Itä-Suomen yliopisto 1

2 Asumistutkimusta Itä-Suomen yliopistossa Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella 5 vuoden asumisen tutkimusohjelma ja asumisen tutkimuksen professuuri Asumistutkimusta monessa yksikössä ISY:ssä (sosiologia, sosiaalipolitiikka, ympäristömittaustekniikka) ja THL:ssa Tutkimusalueita mm asunnottomuus, ympäristökysymykset, turvallisuus, tulevaisuuden asuminen asumisterveys, ikääntyvät, Joensuun kampus maaseutuasuminen, luonnonvarayhdyskunnat 2

3 Esitykseni teemat Asuinympäristöjen kehityssuunnat Lasten asuminen Perheiden erilaiset mahdollisuudet, köyhyys ja kasvavat asuinalueiden erot Mitä on hyvä asuinympäristö lapsen kannalta Eri-ikäisten lasten ympäristötarpeet Asuinympäristön aktiivisuus ja lapsen omatoimisuus ja ympäristönhallinta Lapsi maalla ja kaupungissa. Eri alueiden tarjouma lasten kannalta Aina koti ja oma perhe ei riitä, tarvitaan lisää tukea 3

4 Hyvinvoinnin ulottuvuudet Erik Allardtin kolmijako elämän laatuun vaikuttavista asioista Having: taloudelliset resurssit, terveys, asuntoneliöt kulutusmahdollisuudet Loving: perhe, läheissuhteet Being/Doing: merkitykselliset toiminnat, itsensä toteuttaminen, vaikutusmahdollisuudet Hyvinvoinnin objektiiviset ja subjektiiviset mittarit vrt. suhteellinen ja absoluuttinen köyhyys Hyvinvoinnin tasot Perustaso Kohtuullinen aikalaistaso Näyttävä ylikulutus Elämänhallinta, lapsen kannalta tärkeä, miten pieni yhteiskunta, arki (Eräsaari 2012) toimii 4

5 Lasten elinoloissa on kasvavia eroja samoin vanhempien mahdollisuuksissa Suhteellisen köyhyyden merkitys korostuu nuoruusvuosina, kun ei olekaan varaa samaan kuin kavereilla. Aikalaistaso, harrastukset. Esim. Itä-Suomen yliopiston sosiologian prof. Juho Saaren onnellisuustutkimusten mukaan hyvinvointiin vaikuttavat olennaisesti suhteelliset erot ja koettu subjektiivinen elementti. Lasten tilanne on erilainen eri alueilla. Kaupungeissa asumiskustannusten korkeus ja liikenteen turvattomuus ovat ongelmina, harvaan asutulla maaseudulla taas kavereiden puute ja pitkät matkat. 5

6 Uhkat Elämäntavan ja asumistapojen vaikutuksesta voi löytyä syrjäyttäviä elementtejä. Perhemuotojen nopea muutos voi tuoda lapsille ongelmia. Uusperheissä lasten tultua murrosikään konfliktit ovat todennäköisempiä. Privatisoituva perheeseen ja kotiin käpertyvä kehitys tekee lapsista haavoittuvampia ja eristää. 6

7 Asumisen ongelmat lasten hyvinvoinnin kannalta Ahtaasti asuvien lapsien ( lasta alle hu/he) määrä on vielä suuri Suomessa. Ahdas asuminen etenkin alle 7-vuotiaiden perheissä Uudet lapsiperheiden omakotitalot ovat suuria, jopa 200 m2 ja yli, lasten huoneet pysyvät pieninä, edustavuus on usein liian määräävä tavoite, asunnot ja asuinympäristöt ovat liian valmiita, niissä ei ole tilaa lasten leikeille ja tekemiselle Varustetaso suomalaisissa asunnoissa hyvä, asunnot melko uusia kääntöpuoli historian puute asuinympäristöissä Ahtauden ohella asumisen kalleus on lapsiperheiden ongelma. Asuntovelkaantuneisuus, suurimmat asuntolainat lapsiperheillä, vuokraasunnoissa korkeat vuokrat Monet muutot, suomalaiset muuttavat 13 kertaa elämässään, ekaluokkalaisista muuton oli kokenut 70%, lasten kasvaessa perheen muutot vähenevät lasten toiveet vaikuttavat osaltaan Aikapula vanhemmilla 6/10 koki sitä 7

8 Lapsiperheitä eli 22,6% kaikista asuntokunnista 2011, Tilastokeskus 8

9 Alle 18 v. lapsia , heistä ahtaasti asuvia (alle hu/he) 39% eli Lapset alle 18 v. asumismuodon ja ahtaasti asumisen mukaan 2011 ( enemmän kuin he/hu keittiötä huoneeksi lukematta) Tilastokeskus Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Lapsia Ahtaasti asuvia 9

10 Monen kerroksen väkeä: Keskipinta-ala kasvaa vain uusissa omakotitaloissa ja eniten suurimmissa (Tilastokeskus) vuokra-asunnot pieniä 10

11 Asuntokunnat pienenevät, yksilöllistyminen nuorten aikainen kotoa muutto, ikääntyvien määrän kasvu taustalla Asuntokunnat koon mukaan 2011, Tilastokeskus henk. 2 henk. 3 henk. 4 henk. 5 henk. 11

12 Suomessa yksin asuvia toiseksi eniten EU-maista 2003, Eurostat 12

13 Lapsen määritelmä tilastoissa alle 18 vuotta Kotoa muuttoikä Suomessa tytöt usein v pojat armeijan jälkeen. Monissa Euroopan maissa kotoa muuttoikä paljon korkeampi, korkean työttömyyden maissa kotona asutaan vielä 30 v. iässä Tämän jälkeen itsenäistymisen harmaa vyöhyke, asutaan hajasijoitetussa lastenhuoneissa eli itsenäisesti vuokra-asunnoissa, mutta usein vanhemmat tukevat rahallisesti Lapsuuden maantieteessä ikärajana pidetty 25 vuotta 13

14 Nuoret muuttavat varhain kotoa, itsenäinen asuminen, 2010, Tilastokeskus Pojat 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Tytöt 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % % Perheisiin kuulumaton Aviopuoliso ei lapsia Perheisiin kuulumaton Aviopuoliso ei lapsia Aviopuoliso jolla lapsia Avopuoliso jolla lapsia Aviopuoliso jolla lapsia Avopuoliso jolla lapsia Avopuoliso ei lapsia Äiti/isä ei puolisoa Avopuoliso ei lapsia Äiti/isä ei puolisoa Lapsi Lapsi 14

15 Asumisen kalleus vaikuttaa lapsiperheisiin Taloudelliset huolet vaivaavat niin pienituloisia köyhyysriskin alla eläviä kuin ylisuuriin asuntolainoihin sitoutuneita perheitä. Vuonna 2010 lapsiperheillä asuntolainaa (tulonjakotilasto) perhettä perhettä Yli perhettä Suurimmat asuntolainat keskimäärin alle 3-vuotiaiden perheillä Perheen rahahuolien ei tulisi kuulua lapsuuteen silti vanhempien kokema huoli, taloudellinen tasapainottelu vaikuttaa lapsiin. Yksinhuoltajaperheissä pienituloisten määrä on suuri ja köyhien lapsiperheiden määrä on kaikkiaan kasvanut. Asumisessa absoluuttisena köyhyytenä on pidetty asunnottomuutta. Suomessa ollaan oltu ylpeitä siitä, että asunnottomia perheitä on ollut hyvin vähän. Asunnottomien perheiden määrä on kääntynyt kasvuun, vaikka määrät ovat pieniä, se on merkki pohjoismaisen hyvinvointivaltiokehityksen vaarantumisesta. 15

16 Syrjäytyminen asumisesta Asunnottomuus ARA tilastot Nuoria alle-25-vuotiaita Perheitä Maahanmuuttajaperheet Nuorten asunnottomuus usein lyhytaikaisempaa, tuttujen luona asumista, sen vuoksi vaikea selvittää eikä aina näy tilastoissa Vuokramarkkinoiden kiristyminen ja tarjonnan niukkuus vaikeuttaa nuorten tilannetta, Vuokratason korkeus etenkin pääkaupunkiseudulla johtaa yksinhuoltajaperheiden ahtaaseen asumiseen, kaikilla ei ole omaa huonetta 16

17 Toimeentuloerot ja lapsiköyhyys Lapsista pienituloisissa perheissä % ,5% 2010 toimeentulotukea sai lasta, perheistä 7% Pienituloisuuden määritelmä (Eurostat) tulot alle 60% käytettävissä olevien tulojen mediaanista Tulot kehittyneet heikoimmin nuorilla yksin asujilla ja yksinhuoltajilla Yksinhuoltajaperheiden tulot reaalikasvu 23% kun kaikki taloudet 53% kahden huoltajan perheet % Itsenäistyvillä nuorilla-25 v tulot pienimmät Monia nuoria perhe auttaa, entä kun perheen taloudellinen ja sosiaalinen tuki puuttuu 17

18 Pienituloisten osuus eri perhetyypeissä % v (laskennallinen määrittely alle 60 % keskitulosta) Tilastokeskus, Tulonjakotilasto Kaikki Muut taloudet Yksinhuoltajataloudet Kahden vanhemman lapsiperheet Pari 65- Pari Pari -34 Parit yht. Yksin -65 Yksin Yksin. -34 Yhden henkilön taloudet Pienituloisten henkilöiden osuus, % 18

19 Lapset sosiaalityö ja tuen muodot Perheen yksityistyminen ja isolaatio? Paljas perhe tukiverkon heikkous Lisääntyvä tuen tarve Asunnoton nuori Huostaan otetut nuoret Tuettua asumista tarvitseva nuori Vammaisten nuorten tulot pysyvästi pienet Samoin kuin tuloissa ja varallisuudessa lapsen saaman tuen ja huolenpidon erot kasvavat Teini-ikäiset kasvavana ongelmaryhmänä, jolle nykyinen asumisen malli ei anna riittävää tukea Tukiasumisratkaisut, eri tason tukea mutta millaista asuinympäristöä lapsille silloin tarjotaan 19

20 Entä asuinympäristö? Vaikka suurin osa lapsiperheistä asuu hyvin, erot asumistasossa ja asuinympäristön laadussa ovat kasvussa Asuinympäristöjä suunniteltaessa ei useinkaan selvitetä ja oteta huomioon eri-ikäisten lasten tarpeita. On sanottu, että terve keski-ikäinen autoileva mies on suunnittelussa lähtökohtana (tosin keittiöt on suunniteltu suomalaisen naisen keskipituuden mukaan) Etenkin nuorten ja varhaisnuorten toiminnalliset tarpeet ja toiveet unohdetaan usein. Asuinalueet eivät tarjoa lasten kasvamisen edellyttämää riittävää yhteisöllisyyttä tai toimintamahdollisuuksia. 20

21 Lapsen asuinympäristö muuttuu, tulevat yleiset kehityssuunnat Kaupungistuminen jatkuu, kaupunkien koon ja kaupunkiväestön kasvu Toimintojen (työpaikat, asuminen, palvelut/kauppa) erottautuminen fyysisessä ympäristössä jatkuu Sosiaalisen kehitys, perheiden sirpaloituminen ja privatisoituminen, paljas perhe (Jallinoja 2011) Sosioekonomisten erojen kasvu 21

22 Kaupungistuminen Globaali, pitkään jatkunut kaupungistumisprosessi Suomi muihin Pohjoismaihin verrattuna vielä kauttaaltaan asutumpi, pieniä keskuksia ja kaupunkeja Vanha maaseutu/ kaupunkijako romuttuu, pientaloasuminen, asumismaaseutu suurten kaupunkien lähellä suosittu kasvava elementti, pendelöintikunnat erikoistuvat asumisen tuottamiseen Asuinympäristöjen riskit, terveys ja turvallisuus. Liikenne, melu, ilman epäpuhtaudet lisääntyvät, ympäristöhaitat erottelevat sosiaalisesti (Kuopio THL paikkatietoanalyysit) Elämäntapa kaupungistuu kaikkialla Kansainvälinen malli leviää, siinä lapsen itsenäinen liikkuminen vähenee, kyyditys yleistyy, Suomessa hyvä perinne ollut lapsen itsenäinen liikkuminen 22

23 Enemmistö lapsista asuu kaupunkimaisissa kunnissa Lapsia 0-18 v vähennys -17% Lasten 0-18 v. lukumäärä kuntatyypin mukaan 1980 ja 2011, Tilastokeskus Kaupunkimaiset kunnat Taajaan asutut kunnat Maaseutumaiset kunnat 23

24 Liikkuva yhteiskunta, entä lapsen paikkasidonnaisuus Yhdyskuntarakenteessa paikkasidonnaisuus vähentynyt Vanha esiteollinen yhteiskunta maalla kylissä samoin kaupungeissa monitoimintaisuus, toiminnat samassa paikassa, teollistumisen 1. aallossa asunnon piti olla kävelyetäisyydellä työstä, kivijalka- ja kyläkaupat Funktionalismin kaupunkikehitys lähiöiden synty, asuminen, työ palvelut sijoittuvat eri alueille, joita liikenne yhdistää tuottavuuden yhteiskunnassa (Hankonen 1994) Uusi verkostokaupunkiajattelu, yksilön kulkureitit luovat kaupunkiverkon, monikeskustaisuus, lasten verkostoja ei tutkittu Liikkuva yhteiskunta on ristiriidassa lapsen omatoimisesti hallitseman ympäristön kanssa, lapsi kyytiläisenä ja kyydittävänä 24

25 Etäisyydet kasvavat mutta lapset ovat lähieläjiä Asuinympäristö ei ole vain merkityksellinen lapsille, vaan lapset ovat riippuvaisia lähiympäristöstään (pihat, tontit, korttelit), koska lasten liikkumasäde on lyhyt (Heikkilä 2010). Mitä pienempi lapsi sitä tärkeämpi on lähiympäristö ja sitä suppeampi on lapsen itsenäisesti hallitsema toiminta-alue Viime vuosina liikennettä lisännyt lasten kuljettaminen harrastuksiin, kun asuinalue ei näitä tarjoa 25

26 Lapsen tarpeet, toimintakyky ja kehitysvaihe asettavat erilaisia vaatimuksia asuinympäristölle Pieni lapsi Leikki-ikäinen Koululainen Varhaisteini Teini-ikäinen Itsenäistyvä nuori Omilleen muuttanut nuori 26

27 Lapsen kehitysvaiheet ja asuinympäristö Vauvaikä ja varhaislapsuus (0-2v.) tärkeitä hoitava syli, toiset ihmiset, koti ja lähiympäristö, liikunnallisten perustaitojen kehittyminen vähittäin Leikki-ikä (3-6v.) koti, lähiympäristö leikkipuisto tms. toimintasäde laajenee pihalle ja naapurustoon tutustuminen itsenäisesti. Yhteiset leikit ja toveripiiri laajentavat lapsen sosiaalista ympäristöä. Päiväkoti tärkeänä ympäristönä. Esikouluikäiselle liikunnalliset pelit ja leikit ovat tärkeitä, yhteisten pelien avulla ystävyyssuhteita voi laajentaa. Liikunta ja kehon hallinta kehittää lapsen itsetuntoa (Horelli 1992, Heikkilä 2010) 27

28 Kouluikä ja nuoruus Kouluikä (7-11/12v.) 10-vuotiaasta suoritukset korostuvat, kyky jäsentää ympäristöä, koulu, koulumatka ja harrasteet laajentavat toimintasädettä Nuoruus (12-18v.) Nuorille asumisympäristö merkitsee ihmissuhteiden hankkimista ja muiden nuorten kanssa yhdessä oloa. (Kyllönen & Kurenniemi 2003) Lähiympäristön tulisi tarjota mahdollisuuden kokeilla erilaisia rooleja, osallistua aikuisten tehtäviin sekä päästä mukaan nuorisokulttuureihin. Nuorille on myös tärkeää, että he kokevat olevansa hyväksyttyjä asumisympäristössään. Nuoret hakevat sellaista paikkaa, jossa voivat tavata toisiaan ja jossa olisi jotain mielekästä tekemistä. (Horelli 2003, Heikkilä 2010) 28

29 Lapsi toimijana korostuu tutkimuksissa Ympäristöpsykologit esim. Marketta Kyttä, Liisa Horelli korostaneet lasta toimijana asuinympäristön tarjoamien mahdollisuuksien, tarjoumien (affordances) käyttäjänä ja osallistujana Mikä rooli lapselle annetaan asuinympäristössä? Mitä ovat lapsen toimintamahdollisuudet eri kehitysvaiheissa? Mitä erilaiset asuinympäristöt tarjoavat leikki-ikäiselle tai nuorelle? Lapsi on myös yksilö, hänellä on omat mieltymyksensä. Lapsuuden maantiede tutkii alle 25-vuotiaiden lasten ja nuorten suhdetta jokapäiväiseen ympäristöönsä. Näitä ympäristöjä ovat esimerkiksi asuinympäristö, koulu- tai päiväkotiympäristö sekä myös virtuaaliympäristö (Heikkilä 2010) Tutkijat ovat kiinnostuneita lasten ja ympäristön suhteesta sosiaalisesta näkökulmasta; lapset ovat ympäristöjensä toimijoita ja tekijöitä 29

30 Lapsen asuinympäristön ulottuvuudet, Marketta Kyttä 2003 ympäristöpsykologian väitöskirja TKK/YTK mukaan Asuinympäristön Asuinympäristön tarjouma, jonka lapsi pystyy saavuttamaan Hallinta Vähäinen Runsas Korkea Autiomaa Melukylä Matala Selli Ansari 30

31 Suomalainen lapsi ollut itsenäisempi Em. tutkimusten mukaan lapsilla on Suomessa vielä enemmän tekemisen vapautta ja itsenäisen liikkumisen mahdollisuuksia kuin monissa Euroopan maissa. Mahdollisuudet ovat suuremmat maaseudulla, joka on lapsiystävällinen, mutta myös kaupungeissa ne olivat lähes yhtä hyvät. (Kyttä, Horelli) 31

32 Anna Strandell. Asukasbarometri 2010, ( löytyy ympäristöministeriön nettisivuilla) vuotiaden asuinympäristömielipiteet Osallistumismahdollisuuksiinsa oman asuinympäristöönsä melko tai erittäin tyytyväisiä vuotiaissa vähiten, 40% alle 7-vuotiaiden lasten perheissä tyytyväisiä vain 42% 7-vuotiaista lapsista ei voi liikkua asuinalueella liikenteen kannalta turvallisesti 27%, keskustoissa 42%, lähiöissä tilanne paras Naapurikontaktit useimmilla hyvät! Kaikista vastaajista 37% juttelee naapureiden kanssa lähes päivittäin. 85% lapsiperheistä juttelee naapureiden kanssa joko päivittäin tai viikoittain, osuus korkeampi perheissä joissa lapset alle 7 vuotta tiiviisti asutuilla alueilla kerrostaloissa ja vuokra-asunnoissa kontaktit vähäisemmät 32

33 Asuinympäristöjen erot Vanhat kaupunkikeskustat ovat toiminnallisesti ja rakennustaiteellisesti monipuolisia. Niiden haittapuolina ovat lasten kannalta raskas liikenne, ilman saasteisuus sekä luonnon ja leikkipaikkojen vähäisyys ja 1970-luvuilla rakennetuissa lähiöissä on runsaasti tilaa leikkimistä ja liikkumista varten, mutta alueet ovat toiminnallisesti yksipuolisia. Pientaloalueet ovat yleensä luonnonläheisiä ja lasten mittakaavan mukaisia, mutta niistä puuttuvat usein harrastusmahdollisuudet ja ikätoverit. (Horelli 1992) 33

34 Asuinalueiden kehittäminen Lähielämään panostaminen Eri-ikäisten lasten ja nuorten toiminnalliset tarpeet -> asuntoalueiden rikkaammat tarjoumat Lasten turvallisuutta voi lisätä avoimella suunnittelulla gated communities ja lasten kuljetusmallin sijaan Pientaloalueiden suurempi toiminnallisuus ja yhteiset tilat, lähiharrasteet Asuntosuunnittelu lasten aktiivisen toiminnan sallivaksi Aktiivisen tekemisen tilat Suurten sosioekonomisten erojen välttäminen sekoittaminen, sosiaalisen asumisen sijoittaminen Kaikkien asuntoalueiden laadun ylläpito lähiöuudistus Yksityinen, julkinen ja puolijulkinen tila tasapainossa, kaupallinen tila on kasvanut mutta nuorille tulee tarjota myös ilmaista tilaa, julkisia tiloja on kehitettävä 34

35 Nuoret asuinalue- ja asuntosuunnittelussa unohdettuna ryhmänä Kauppakeskukset Nuoret lainsuojattomina mistä ilmaista yhdessäolotilaa, kaupunkisuvantoja ( Timo Kopomaa) Virtuaaliyhteisöt eivät korvaa fyysisen ympäristön kohtauspaikkoja Lapsi asunnossa etenkin poikien leikit ja touhut, kotien hienous ja edustavuus on ristiriidassa lapsen ja etenkin poikien toiminnallisuuden kanssa Joskus on kysytty on missä miehen paikka asunnossa ja vastattu sohvalla (Kirsi Saarikangas), lapsen paikka kodissa ei voi olla passiivinen tai vain virtuaalinen 35

36 Kansalliset hyvät piirteet niiden säilyttäminen Lasten turvallinen itsenäinen liikkuminen Lähiyhteisöjen ja alueiden kehittäminen Lapselle sopiva mittakaava yhdyskunnissa ja yhdyskuntasuunnittelussa Pienet sosiaaliset erot asuinalueiden välillä, ei slummeja Luonnonläheisyys 36

37 Kirjallisuutta Horelli, Liisa (1992). Lapset ympäristön tutkijoina. Menetelmäopas kasvattajille. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Horelli, Liisa (1994). Lasten näköinen elinympäristö. Kokemuksia yhdyskuntasuunnittelun, ympäristökasvatuksen ja ehkäisevän sosiaalipolitiikan välisestä yhteistyöstä Kiteen Rantalan ala-asteella. Tutkimusraportti 3/1994. Ympäristöministeriö. Helsinki: Painatuskeskus Oy. Horelli, Liisa (2003). Lapset ympäristön valloittajina. Teoksessa Sassi, P. & Tarkkonen, T. (toim.) Lapsi ja kasvuympäristö. Puheenvuoroja ja kirjallisuusvinkkejä Helsinki: Cultura Oy.. Horelli, Liisa, Kyttä, Marketta (2002). Ympäristö lapsen kehityksen näyttämönä. Teoksessa Lapsuuden rakennettu ympäristö Euroopan rakennusperintöpäivät. Horelli, Liisa Kyttä, Marketta. & Kaaja, Mirkka (1998). Lapset ympäristöagentteina. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja. Helsinki. Kyllönen, Eija, Kureniemi, Marja. (2003). Asunto ja elämänkaari. Katsaus asumisen laatua koskevaan tutkimukseen. Stakes aiheita 23/2003. Helsinki: Stakes. Kyttä, Marketta (2003). Children in Outdoor Contexts. Affordances and independent mobility in the assessment of environmental child friendliness. Väitöskirja. Teknillinen korkeakoulu, Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen julkaisuja A 28. (nettiväitöskirjat) Kyttä, Marketta (2004). Ihmisystävällinen elinympäristö. Tutkimustietoa ja käytännön ideoita rakennetun ympäristön suunnittelua varten. YIT, Teknillinen korkeakoulu. Heikkinen, Asta (2010). Lapset ja hyvä asuinympäristö. Pro gradu Itä-Suomen yliopisto, Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta, Yhteiskuntatieteiden laitos Sosiaalipolitiikka. Strandell, Anna (2011) Asukasbarometri Suomen ympäristö 746. Ympäristöministeriö (myös nettijulkaisu) 37

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 25.9.2015 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014 Lahdessa oli vuoden 2014 lopussa 54 666 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 513 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina?

Arvoista: tahdommeko säilyä kansana. ja kulttuurina? Arvoista: tahdommeko säilyä kansana 1 Syntyvyys on uusiutumistasolla eli naista kohti on 2,1 lasta: > kansa ja kulttuuri säilyy ja kulttuurina? väestö 2 Syntyvyys on alle uusiutumistason, mutta maahanmuutto

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Irja Henriksson 2.6.2016 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015 Lahdessa oli vuoden 2015 lopussa 61 930 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 457 asuntokunnalla. Asuntokuntien keskikoko pienenee jatkuvasti.

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Townhouse - tutkimuksen kertomaa

Townhouse - tutkimuksen kertomaa Townhouse - tutkimuksen kertomaa toteutettu: asumispreferenssikysely alkuvuosi 2014 workshops alkuvuosi 2015 menossa: energia- ja ympäristöasennekysely Eija Hasu, Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos

Lisätiedot

Köyhyyden poistaminen on koko yhteiskunnan etu Dos. Timo Pokki Lahden diakonialaitos 6.5.2010 Mitä on globaali köyhyys? Köyhyyden mittaamiseen ei ole yhtä yleisesti hyväksyttyä ja kiistatonta mittaria.

Lisätiedot

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ

ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ ASUNNOTTOMUUDEN DYNAMIIKKA HELSINGISSÄ 17.10.2012 Eeva Kostiainen Kaupunkitutkimus TA Oy Liikkuvuus asunnottomuuden ja asuntokannan välillä Tutkimuksen lähtökohtia Kattava kvantitatiivinen rekisteritutkimus

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa?

Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Näkökulma: Tuleeko suomalaisista eläkeläisistä köyhiä tulevaisuuden Euroopassa? Telan asiantuntijaseminaari 12.2.2016 Jussi Ahokas, pääekonomisti, SOSTE 1 (13) Esityksen sisällys 1. Suomalainen eläkeläisköyhyys

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen

Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia. Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen Muuttuvan vapaa-ajan asumisen haasteita ja mahdollisuuksia Mikkelin tiedepäivä Mikkeli 7.4.2011 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 11.4.2011 1 Muuttuva vapaa-ajan asuminen muuttuvalla maaseudulla

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Geodemografinen luokitus

Geodemografinen luokitus Geodemografinen luokitus Esite 2015 Suomi 1 Geodemografi nen luokitus Yleiskatsaus Suomi A A1 A2 A3 A4 Varakkaat talonomistajat Omakotitalounelma Aktiiviset lapsiperheet Varakkaat eläkeläiset Tuttua ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro

Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Maahanmuuttajien asunnottomuus Verkostopäivä 27.8.2013 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak, KatuMetro Tutkimushanke osa Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikka kehittämis- ja tutkimusohjelmaa Ohjelman tavoitteena

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

IÄN ILOINEN KESÄAMU

IÄN ILOINEN KESÄAMU IÄN ILOINEN KESÄAMU 14.6.2012 Iän iloinen Kainuu 2030 Kainuun ikääntymispoliittinen strategia Suvilaulu JO JOUTUI ARMAS AIKA JA SUVI SULOINEN, KAUNIISTI JOKA PAIKKAA KORISTAA KUKKANEN. NYT LÄMPÖÄNSÄ SUOPI

Lisätiedot

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään?

Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen ja olemisen toiveita, miten maaseutu voi vastata kysyntään? Asumisen valinnat Mahdollisuuksien maaseutu Pälkäne 29.11.2011 Eija Hasu Tohtorikoulutettava Maisema-arkkitehti, KTM Arkkitehtuurin

Lisätiedot

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.

Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki. Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,

Lisätiedot

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä

Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Perusturvan riittävyys ja köyhyys iäkkäillä Pasi Moisio Köyhyys vanhuudessa Mitkä ovat päätöksenteon ikävaikutukset? 29.11.2016 Pikku Parlamentti 27.10.2016 1 Perusturva ja köyhyys Sosiaalivakuutus korvaa

Lisätiedot

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen

Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Palveluasumisen tarve ja kehittäminen Iisalmi 20.11.2014 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-2017 Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Maahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset

Maahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset Maahanmuuttajien asumistarpeet ja toiveet pääkaupunkiseudulla: Tapausesimerkkinä somalialaiset Hanna Virtanen 22.5.2007 Maantieteen laitos Asumisen muutoksen tutkijakoulu Tutkimuksen tarkoitus ja tavoite

Lisätiedot

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy

Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö. Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy Viihtyisä ja turvallinen koti ympäristö Ulla-Kirsikka Ekman Arkkitehtikonttori Vainio & Ekman Oy 1 Rakennettu ympäristö luo pohjan asuinalueen hyvinvoinnille ja turvallisuudelle 2 Perustuu avoimen yhteiskunnan

Lisätiedot

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska

Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin. Lapsuudentutkimuksen päivät Turku Terhi-Anna Wilska Verkostoitumalla lapsuudentutkimuksen uusiin avauksiin Lapsuudentutkimuksen päivät 02.06.2008 Turku Terhi-Anna Wilska Miksi lasten ja lapsuuden tutkimus tärkeää juuri nyt? Havaitut ongelmat lasten fyysisessä

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet

Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet Sosiaalipolitiikan uudistumisen esteet SOSIAALIPOLITIIKAN PÄIVÄT KARI VÄLIMÄKI 23.10.2015 Sosiaalipolitiikka julkiset toimet, joilla pyritään takaamaan väestölle kohtuullinen elintaso, turvallisuus ja

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila

KÖYHYYS JA LUOKKAEROT. Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYS JA LUOKKAEROT Maunu T. Asikainen Alisa J. Salminen Ilona V. A. Anttila KÖYHYYDEN MÄÄRITELMIÄ Euroopassa köyhyysrajana käytetään yleisesti pienituloisuuteen perustuvaa määritelmää, mikä n 60% kotitalouksien

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ

PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ PAIKALLISEN TYÖRYHMÄN KOKEMUKSIA JA UUSIA NÄKÖKULMIA LAHDEN HISSI ON KIINTEISTÖN KEHITTÄMISTÄ Valtakunnallinen hissiseminaari Lahdessa 08.05.2014 Ari Juhanila Asuntoasiainpäällikkö Hissi on kiinteistön

Lisätiedot

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen

Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015. Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Esa Iivonen, johtava asiantuntija, vaikuttamistyö ja lasten oikeuksien edistäminen 30.10.2015 Ajankohtaiskatsaus lapsiperheköyhyyteen Hyvinvoinnin perusta rakentuu lapsuudessa Lapsuusiän olosuhteet vaikuttavat

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.

Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10. Suvi Fried, sh, TtM, HM Ikäinstituutti etunimi.sukunimi(at)ikainstituutti.fi Ikäystävällinen asuinalue -seminaari 12.5. klo 10.35-11 Kohteena erityisesti asuinympäristön ja asumisen fyysiset puitteet ja

Lisätiedot

Mummot, muksut ja kaikki muut

Mummot, muksut ja kaikki muut Mummot, muksut ja kaikki muut Keitä perheeseen kuuluu? Mikä on perheessä pyhää? Perhekerho- ja pikkulapsityön neuvottelupäivät 17.-18.3.2011 Meillä siihen kuuluu meidän lisäksi mun vanhemmat ja sisarukset,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström

Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia Eeva Hellström Missä piilee hyvä elämä? Maamerkit-barometrin tuloksia 18.5.2011 Eeva Hellström MAAseudun MERKITykset Maamerkit-barometri 1. Mikä barometri? 2. Suomalaiset ja hyvä elämä 3. Asuinpaikka ja hyvä elämä 4.

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet

Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Kodista palvelukotiin Palveluasumisen monet mahdollisuudet Johanna Sinkkonen Koti- ja erityisasumisen johtaja Järvenpään kaupunki Kolme kokeilua menossa: 1. tyhjillään oleva liikehuoneisto muutetaan asumiskäyttöön

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Anneli Juntto: Miltä ohjelma kuullostaa? Asuntopolitiikan dosentti, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari, Säätytalo 27.9.

Anneli Juntto: Miltä ohjelma kuullostaa? Asuntopolitiikan dosentti, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari, Säätytalo 27.9. Anneli Juntto: Miltä ohjelma kuullostaa? Asuntopolitiikan dosentti, Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman seminaari, Säätytalo 27.9.2013 Kommentit: hyvältä yhdellä sanalla -saavutus! Esim. mielen hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III

Kysely kotona asuville kehitysvammaisille. Seutu III Kysely kotona asuville kehitysvammaisille Seutu III Tietoja Vastausmäärä seuduittain 80 60 40 20 0 Seutu I Seutu II Seutu III Kaikki vastaukset 70 44 41 Seutu I Seutu II Seutu III Yhteensä Kotona asuvat

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE

ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE ARJEN KESKIÖSSÄ HANKE - uudenlaista asuntosuunnittelua ja asumisratkaisuja PAAVO suppea ohjausryhmä 11.11.2013 Saara Nyyssölä, ARA ARA Jarmo Lindén 15.2.2011 ARAn rahoittama kehittämishanke Arjen keskiössä

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016

Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 12.5.2016 Köyhät aina keskuudessamme? Jouko Karjalainen Jäidenlähtöseminaari 9.5.2016 Jouko Karjalainen 1 Käsitteiden käsittäminen Huono-osaisuus on monien tilanteiden ja prosessien (tarkoittamaton) seuraus

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö

PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet. Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-ohjelman toteutus ja haasteet Organisaatiotaso Sininauhasäätiö PAAVO-OHJELMA palveluntuottajan näkökulmasta Vahva tuki ohjelman mukaisiin investointeihin ja palvelujen kehittämiseen (RAY ja ARA)

Lisätiedot

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Nuori Suomi, 5.10.12. klo 11 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2012

Lisätiedot

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto

Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen. Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eläkkeensaajien asumistuki verrattuna yleiseen asumistukeen Pertti Honkanen Kela, tutkimusosasto Eduskunnan köyhyysryhmä 20.10.2015 Historiaa Eläkkeensaajien asumistuki tuli käyttöön 1970. aluksi osa kansaneläkettä,

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman painopisteitä vuosina 2016-2017 Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliseminaari, 16.12.2015, Finlandia talo, Helsinki ohjelmapäällikkö Sari Hosionaho,

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta

Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Kaupunkilaisten kokemuksia elinympäristön laadusta Ympäristöterveyskyselyn tuloksia 14.12.2016 Timo Lanki HSY:n ilmanlaadun tutkimusseminaari Tausta Kaivattiin ilmansaasteiden ja melun epidemiologisiin

Lisätiedot

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä.

Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee. Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä. Esteettömyys ja turvallisuus kotona - tapahtuma Tiistai 9.10.2012, Kitee Esteetön ja turvallinen koti- käytännön esimerkkejä Timo Ekroos ISAK- koordinaattori Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu/ Muotoilun

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI

Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI Länsi-Uudenmaan MAL- yhteistyö: ASUNTOPOLIITTINEN TULEVAISUUSDIALOGI 2.3.2010 Monkola, KH1, MAL koordinaattori Mariitta Vuorenpää RYHMÄTYÖMUISTIO 1: 12.3.2010 Osallistujat: Jussi Savela, Heikki Rouvinen,

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä?

Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Asuminen on elämys mitä taloyhtiö odottaa isännöitsijältä? Teija Ojankoski Asuntotoimen johtaja, FT Asunto on paitsi tavara myös koti - Asumisen historiassa erilaiset tarpeet ovat jatkuvasti muokkaantuneet

Lisätiedot

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina

Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Ikääntyneet paikallisen yhteisöllisyyden rakentajina Tutkimus kohdistui Lahdessa sijaitsevaan Liipolan asuinalueeseen. Liipolassa, kuten monissa muissakin saman aikakauden asukasrakenteeltaan nopeasti

Lisätiedot

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012.

ISSN 1237-1288. Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067. Selvitys 1/2012. ISSN 1237-1288 Lisätiedot: Saara Nyyssölä Puh. 040 172 4917 Hannu Ahola (tilastot) Puh. 0400 996 067 Selvitys 1/2012 Asunnottomat 2011 16.2.2012 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely

Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Asiakastyytyväisyyskysely Kiteen kaupunki Kesälahden Vuokratalot Oy 1 (6) Kiteen Kotitalot Oy ja KOY Kesälahden Vuokratalot asiakastyytyväisyyskysely Yhteenvetoraportti N=124 Julkaistu: 24.4.2014 Vertailuryhmä: Kesälahden Vuokratalojen

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011

Toimintaympäristön seuranta ja alueelliset kuluttajakuvat. Pekka Myrskylä 24.11.2011 ja alueelliset kuluttajakuvat Pekka Myrskylä Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö Kehittämispäällikkö Merja Haapakorva-Kallio, p. 040 142 6919 Sähköposti: etunimi.sukunimi@lpshp.fi 3.6.2015 1 Alueellisen Hyte-työn painotukset

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014

PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 PAAVO-ohjelman seurantakyselyn tuloksia 2012-2014 30.1.2015 Ympäristöministeriö PAAVO ohjausryhmän kokous Sari Timonen, projektipäällikkö PAAVO-Verkostokehittäjät / Y-Säätiö Taustaa Asiakaskohtaisia tulolomakkeita

Lisätiedot

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa

TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa Marjo Outila 24.1.2017 TIEDON TUOTANTO JA ARVIOINTI Kotona asuvien ikääntyneiden asema ja hyvinvointi teknologioiden ja palveluiden tuottaman tuen kontekstissa TIEDONTUOTANNON TAVOITE JA NÄKÖKULMA Arvioida

Lisätiedot

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa?

Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Miten liikkuminen näkyy Helsingin varhaiskasvatuksen strategisissa linjauksissa? Strategia => viraston tuloskortti => alueen toimintasuunnitelma Sanoista tekoihin Onko tuloskortin kirjaus näkynyt toimintana

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00

Säästöpankin Säästämisbarometri 2013. HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankin Säästämisbarometri 2013 HUOM. Ei julkisuuteen ennen 31.10.2013 klo 9.00 Säästöpankit osa suomalaista yhteiskuntaa jo 191 vuotta Suomen vanhin pankkiryhmä. Ensimmäinen Säästöpankki perustettiin

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot