Verotuksen oikaisun, veron määräämisen ja päätöksen oikaisun määräaika

Transkriptio

1 Mika Jokinen ja Virp Pasanen Valtiovarainministeriö PL Valtioneuvosto Lausunto 1 (5) Lausuntopyyntönne VM008:00/2015 VEROTUSMENETTELYN JA VERONKANNON UUDISTAMINEN Valtiovarainministeriö on pyytänyt Elinkeinoelämän keskusliitolta lausuntoa verotusmenettelyn ja veronkannon uudistamista koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta. Esitysluonnoksessa ehdotetaan säädettäväksi muun muassa laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä ja uusi veronkantolaki. Samalla verolajikohtaiset käsitteet yhdenmukaistettaisiin ja ajantasaistettaisiin. Lakiin oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä koottaisiin oma-aloitteisten verojen yleiset veron ilmoittamista, maksamista, määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset. Esitämme lausuntonamme seuraavaa: Esityksen tavoitteet Esitysluonnoksen tavoitteena on oma-aloitteisia veroja koskevan lainsäädännön rakenteellinen yhtenäistäminen ja selkeyttäminen kokoamalla eri verolakien yleiset menettelysäännökset yhteen lakiin. Muutosten myötä Verohallinnon toiminnan olisi tarkoitus tehostua ja verovelvollisten oikeusturvan parantua. Säännösten selkeyttäminen, Verohallinnon toiminnan tehostaminen ja verovelvollisten oikeusturvan parantaminen ovat kaikki kannatettavia tavoitteita. Esitysluonnoksesta jää joiltakin osin kuitenkin se kuva, että Verohallinnon toiminnan tehostaminen ajaa tarvittaessa ohi verovelvollisen oikeusturvan parantamisen. Näin ei saa olla. Verotuksen oikaisun, veron määräämisen ja päätöksen oikaisun määräaika Määräaika Esitysluonnoksen mukaan verotuksen oikaisun, veron määräämisen ja päätöksen oikaisun määräaikoja yhtenäistettäisiin eri verolajeissa. Yleinen määräaika olisi kolme vuotta verovuoden, kalenterivuoden tai tilikauden päättymistä seuraavan vuoden alusta. Määräaika vastaisi verovelvolliselle ehdotettua muutoksenhakuaikaa. Verohallinnon osalta määräaikaa olisi kuitenkin mahdollista jatkaa joko vuodella tai kolmella vuodella ja tietyin edellytyksin jopa vieläkin pidemmäksi. Verovelvollis- Elinkeinoelämän keskusliitto EK PL 30 Eteläranta 10, Helsinki Puhelin etunimi.sukunimi@ek.fi Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

2 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Lausunto 2 (5) ten muutoksenhakuaikoihin ei ehdoteta säädettäväksi minkäänlaisin pidennyksiä. Verovelvolliselle esitetty kolmen vuoden muutoksenhakuaika on joidenkin verolajien osalta kuitenkin nykyistä valitusaikaa huomattavasti lyhyempi. Käytännössä näin lyhyt valitusaika saattaa johtaa siihen, että verovelvollinen ei pysty hakemaan muutosta ehdotetussa määräajassa. Esitysluonnoksen mukaan oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettavan lain 5 :ssä säädettäisiin verotuksen tasapuolisuudesta. Verotusmenettelyssä ja muissa veron määräämiseen liittyvissä toimissa veronsaajien ja verovelvollisen edut tulee ottaa huomioon tasapuolisesti. Mainittua tasapuolisuutta tulisi noudattaa myös muutoksenhakutilanteissa. Esitysluonnoksen mukaista verovelvollisten kolmen vuoden muutoksenhakuaikaa ja veronsaajille ehdotettavia erilaisia pidennettyjä määräaikoja ei voida pitää millään tavoin tasapuolisina. Verotusmenettelyä koskevassa lainsäädännössä tulisi pyrkiä huolehtimaan myös verovelvollisten oikeusturvasta eikä keskittyä vain veronsaajien intressien huomioon ottamiseen. Esitysluonnoksen mukaista epäsuhtaa muutoksenhakuajoissa ei voida pitää perusteltuna eikä kannatettavana muutoksena. Perustevalitus Esitysluonnoksen mukaan välittömän verotuksen osalta verovelvollisten muutoksenhakuaika lyhenisi noin puoleen nykyisestä. Samalla mahdollisuus perustevalituksen tekemiseen poistettaisiin välittömän verotuksen osalta kokonaan. Jos muutoksenhakuaika lyhenee näinkin merkittävästi ja samalla veronsaajille turvataan laveat viranomaisten harkintaan perustuvat oikeudet määräaikojen pidennyksiin, mahdollisuus perustevalituksen käyttöön tulisi säilyttää ainakin nykyisellään. Muussa tapauksessa verovelvolliset joutunevat turvautumaan ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin aiempaa useammin, eikä tällaista kehityssuuntaa voida pitää kenenkään kannalta toivottavana. Jatkaminen vuodella Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 44 :ssä säädettäisiin veroviranomaisen harkintaan perustuvasta oikeudesta jatkaa 43 :ssä säädetyn kolmen vuoden määräaikaa yhdellä vuodella. Pidennys olisi mahdollinen vaikka verovelvollinen on täyttänyt oman ilmoitusvelvollisuutensa asianmukaisesti ja Verohallinto on tällöin kaikkien käytettävissään olevien tietojen perusteella ratkaissut asian. Pidennyksestä Verohallinto voisi päättää jopa 43 :ssä säädetyn kolmen vuoden määräajan jälkeen. Tällainen sääntely on omiaan heikentämään verotuksen ennustettavuutta ja loukkaamaan verovelvollisten oikeusturvaa.

3 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Lausunto 3 (5) Veronkorotus Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 37 :ssä säädettäisiin veronkorotuksen määrästä. Veronkorotuksen taso määräytyisi kaavamaisesti eikä siihen pääsääntöisesti sisältyisi viranomaisharkintaa. Veronkorotus olisi 1 momentin mukaan 10 % verovelvollisen vahingoksi määrätystä verosta. Veronkorotuksen tasoa harkittaisiin tapauskohtaisesti vain silloin, kun harkintaan liittyy veronkorotusta korottavia tekijöitä. Veronkorotus olisi toisin sanoen määrältään aina vähintään 10 prosenttia. Tällainen sääntely vaikuttaisi perustellulta vain Verohallinnon valmisohjelmahankkeen näkökulmasta. Sääntely olisi kuitenkin yleisen oikeustajun vastainen ja loukkaisi merkittävästi verovelvollisten oikeusturvaa. Myöskään kansainvälinen vertailu ei näyttäisi tukevan näin ankaraa sääntelyä. Sanktioita ei tule säädellä tietojärjestelmien ehdoilla vaan niiden tulee olla oikeassa suhteessa niiden perusteena olvien tekojen moitittavuuteen. Verovelvollisen vahingoksi määrättävän veron suuruus on vain yksi tekijä verovelvollisen toiminnan moitittavuutta arvioitaessa. Esimerkiksi arvonlisäverotuksessa konserniverokeskuksen asiakkaiden maksettavaksi määrättävä veronkorotus on käsityksemme mukaan ollut nykyisin yleensä noin 2 prosenttia. Vähimmäiskorotuksen nostaminen 10 prosentin tasolle tarkoittaisi korotusten viisinkertaistumista. Tällaista muutosta ei voida pitää millään tavoin perusteltuna. Nämä yritykset hoitavat arvonlisäverovelvoitteensa niin hyvin kuin se käytännössä on mahdollista, mutta inhimillisiltä virheiltä ei voida käytännössä täysin välttyä. Korotusten moninkertaistaminen tällaisessa tilanteessa vaikuttaisi lähinnä rahastukselta. Kun yrityksellä on tavaroiden tai palvelujen myyntejä ja ostoja kuukaudessa satojatuhansia tai miljoonia ja tässä yhteydessä yksi liiketoimi tulee väärin kirjatuksi inhimillisen virheen vuoksi, tekoa ei voida pitää sillä tavoin moitittavana, että viivästysseuraamusten lisäksi pitäisi määrätä automaattisesti vähintään 10 prosentin veronkorotus. Tällainen korotus ei vastaisi yleistä oikeustajua. Tämän vuoksi kysymyksessä olevan 1 momentin mukaan määrättävä korotus tulisi edelleen olla määrältään 0-10 prosenttia ja korotus tulisi määrätä teon moitittavuuden eikä vain verovelvollisen vahingoksi määrätyn veron suuruuden mukaan. Esitysluonnoksen mukaan veronkorotus voitaisiin jättää määräämättä, jos verovelvollinen tai muu ilmoittamisesta vastuussa oleva osoittaa pätevän syyn laiminlyönnille. Pätevänä syynä pidettäisiin mm. sairastumista ja ylivoimaista estettä. Veronkorotus voitaisiin jättää määräämättä kokonaan, jos kyse on tulkinnallisesta asiasta. Epäselvyyksien välttämiseksi ja yhtenäisen korotuskäytännön varmistamiseksi lain 36 :ään tulisi kirjoittaa auki mahdollisuus jättää veronkorotus määräämättä pätevästä syystä.

4 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Lausunto 4 (5) Oikaisuvaatimusmenettely Korjaamismenettely Esitysluonnoksen mukaan myös arvonlisäveroasioissa otettaisiin käyttöön oikaisuvaatimusmenettely nykyisen joustavan ja verovelvollisten kannalta edullisen ja nopean muutoksenhakumenettelyn tilalle. Muutoksen on vaikea nähdä miltään osin parantavan verovelvollisten oikeusturvaa. Jos tällaiseen muutokseen kuitenkin päädytään, tulisi kaikin tavoin pyrkiä varmistamaan, että muutoksenhakuprosessien kokonaiskesto ei miltään osin pitene. Lisäksi on ehdottomasti varmistettava, että oikaisulautakunnassa olisi riittävä asiantuntemus arvonlisäveroasioiden osalta. Tämä on kyettävä varmistamaan myös niissä esitysluonnoksessa mainituissa tilanteissa, joissa samaa asiaa, mutta eri verolajeja koskevat oikaisuvaatimukset käsitellään samassa oikaisulautakunnan jaostossa. Korjaamismenettelyn osalta esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi vähäisiä virheitä koskevasta korjausmenettely. Verovelvollisen ei tarvitsisi kohdistaa vähäisen virheen korjausta sille verokaudelle, jota virhe koskee. Veroilmoituksessa olevan vähäisen virheen voisi korjata seuraavilta verokausilta annettavassa ilmoituksessa. Esitysluonnoksessa jää epäselväksi, mitä vähäisellä virheellä tältä osin tarkoitetaan. Kyseessä ei voi olla vain euromääräiseen rajaan perustuva arvio. Esimerkiksi tilanteessa, jossa ulkomaalainen henkilö tulee työskentelemään Suomeen neljäksi kuukaudeksi, annetaan hänelle lähdeverokortti ja työantaja perii ja tilittää lähdeveroa. Kun neljän kuukauden kulumisen jälkeen selviää, että työskentely jatkuukin vielä pidempään ja henkilöstä tulee yleisesti verovelvollinen, on työnantaja Verohallinnon ohjeiden mukaan velvollinen korjaamaan tilitetyt ja perityt lähdeverot ennakonpidätyksiksi. Voimassa olevan menettelykäytännön mukaan Verohallinto ohjaa tekemään korjauksen seuraavalle verokaudelle. Tämän pitää olla mahdollista myös jatkossa. Lopuksi Esitysluonnoksen mukaista lainsäädäntöä tehdään ensisijassa Verohallinnon Valmis hankkeen tarpeisiin. Epäselväksi jää, miten Valmishanke on synkronoitu vireillä olevan Kansallinen tulorekisteri hankkeen kanssa. Olemme ottaneet kantaa lausunnossamme vain nyt esitettyihin omaaloitteisia veroja koskeviin muutoksiin. Kuten esitysluonnoksessakin todetaan, toteutetaan hanke kolmessa eri vaiheessa. Näin ollen tässä yhteydessä emme ota, emmekä edes voi ottaa, kantaa siihen, miten esimerkiksi yhteisöjen tuloverotus tulisi kysymyksessä olevilta osin toteuttaa.

5 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Lausunto 5 (5) Esitysluonnoksessa on lisäksi joitakin perustelujen ja pykälätekstien välisiä kirjoitusvirheiden luonteisia teknisiä virheitä, joita emme tässä erikseen kommentoi. ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Talouspolitiikka Jussi Mustonen johtaja