1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alueen sijainti ja luonne 1.2 Asemakaavan tavoitteet 1.3 Kaavaprosessin vaiheet

Transkriptio

1 Hallila, Hervanta, Korkinmäki, Lukonmäki, Muotiala, Turtola, katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueita sekä kaupunginosien välistä rajaa, Messukylän kylän tilaa rn:o 1:57, raitiotie, uusi asemakaava ja asemakaavan muutos, asemakaava nro 8604 Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen luonnoksen selostus, joka koskee päivättyä ja sekä tarkistettua asemakaavakarttaa nro Asian hyväksyminen kuuluu kaupunginvaltuuston toimivaltaan. 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaava-alueen sijainti ja luonne Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km kaakkoon Tampereen keskustasta. Hervannan keskustaan etäisyys on noin 1,5 km. Suunnittelualueen laajuus on noin 48 ha. Suunnittelualuetta rajaa Hallilan, Hervannan, Korkinmäen, Lukonmäen, Muotialan ja Turtolan kaupunginosat. Alue sijoittuu valtatie VT9 eritasoliittymän ympäristöön ja Hervannan valtaväylän alueelle. Lisäksi tarkastelualueena on huomioitu liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja paikallisiin lähipalveluihin. Virkistysalueet ovat nykyisin rakentamatonta, aktiivisessa ulkoilukäytössä olevaa metsää. Alueen kautta kulkee tärkeä jalankulun ja pyöräilyn reitti kohti Tampereen keskustaa. Rakentamisoloiltaan alue on vilkkaiden liikenneväylien melualuetta ja suurelta osin jyrkähköä pohjoisrinnettä tai matalaa kosteaa painannetta. 1.2 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa tarkistetun raitiotien yleissuunnitelman mukainen rakentaminen Hallilan asuinaluetta sivuten. Suunnittelualueen pohjoisosassa Itäisen ohikulkutien ja sen ramppien sekä Kanjonin ylitys edellyttää siltojen rakentamista raitiotietä varten. Kanjonin pohjoispuolelle sijoitetaan sähkönsyöttöasema radan varteen. Suunnittelualueen eteläosassa raitiotielinja kulkee omassa käytävässään Hervannan valtaväylän rinnalla suojaviheralueella. Suunnittelussa tutkitaan myös kevyen liikenteen yhteydet. Asuinalueita suojataan liikennemelulta mm. suojaviheraluein. Raitiotien linjaus on tarkentunut ja siitä on tehty viheryleissuunnitelma toteutuksen pohjaksi. Asemakaavoituksen tavoitteet ovat raitiotien tarkistetun yleissuunnitelman mukaiset. Hallilan kehittyminen on riippuvainen kaupungin liikennejärjestelmän muutoksista ja raitiotien toteuttamispäätöksestä. 1.3 Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan ja oli ajoitettu vuodelle Asemakaavamuutos tuli vireille, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi. Osallistumis- 1

2 ja arviointisuunnitelma lähetettiin nähtävilläoloaikana tiedossa oleville osallisille. Yleisötilaisuus pidettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin yhteensä 7 kommenttia ja 13 mielipidettä. ELY-keskus esitti kommentissaan, että on tarpeellista järjestä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu, kun osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut selvitykset ovat käytettävissä Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa edellytettiin, että kaavahankkeeseen liittyen suoritetaan arkeologinen inventointi muinaismuistolain 13 :n mukaisesti. Inventoinnin perusteella ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista suojelukohteista. Tampereen Veden kommentissa todettiin, että asemakaavan alueella sijaitsee talousveden päärunkovesijohto, jonka uusi sijainti tulee yhteensovittaa asemakaavassa. Tilakeskuksen kommentissa ei ollut huomautettavaa. Elisan Oyj:n merkittävä kaapelikanava on Hervannan valtaväylän länsireunassa. Käsitellään johtosiirtoprosessissa. Säteilyturvakeskuksen kommentissa ei ollut huomautettavaa TeliaSoneralla ei ollut huomautettavaa. Tampereen Ympäristösuojeluyhdistyksen mielipiteessä toivotaan viheralueita säästettävän mahdollisimman paljon. Raitiotien pitäisi kulkea Hervannan valtaväylän vieressä koko matkaltaan. Pyöräteiden toteutuksessa tulisi ottaa huomioon pyöräilyn sujuvuus ja turvallisuus. Kaavoittaja: Raitiotie linjataan Hallilaan mahdollisimman metsää säästävästi, pyöräilyyn on kiinnitetty erityistä huomiota. Tampereen polkupyöräilijät ry ilmoittautuu osalliseksi ja esittää, että raitiotien rakentamisen yhteydessä sen viereen rakennetaan laadukas pyörätie koko matkalle. Kaavoittaja: Pyöräilyn laatukäytävä toteutetaan erillishankkeena ja asemakaavassa sille määritellään edellytykset. Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys Yhdistys kiinnittää huomiota VT9:n tuottamaan meluun Suutalanahteella ja Vackerinpuistossa sekä viheralueiden tärkeyteen ja monimerkityksellisyyteen. Hervanta-Seura ry, Tampereen rakennussuojeluseura ry, Messukylän osakaskunta/kalastuskunta, Hervanta-Seura ry, Höytämöjärviyhdistys ry, Suomen Maankäytön seura, Suomen Ympäristökamari. Pirkanmaan liito-oravayhdistys, Pertti Pietilä, Timo Koivula, Jarmo Virta ja Esko Vuoristo, seura esittää, että kaava on yleiskaavan vastainen ja suunnitelmat huonot ja hanke julkisten varojen tuhlausta. 2

3 Yksityisissä mielipiteissä esitetään raitiotielle uusia linjauksia Hallilaan, ollaan huolissaan meluntorjunnasta ja raitiotien melusta, raitiotietä vastustetaan, ollaan huolissaan vaikutuksesta kiinteistöön, esitetään pyöräilyn laatukäytävälle toivomuksia ja linjauksia, ollaan huolissaan luonnosta ja hankkeen järkevyydestä, toivotaan Hallilaan pientalorakentamista, esitetään uutta pysäkkiä ja uutta linjausta raitiotielle, ehdotetaan uutta kevyen liikenteen siltaa valtaväylän yli ja ollaan huolissaan risteysten liikenteen toimivuudesta. Saaduista lausunnoista ja mielipiteistä laadittiin kooste, joka on asemakaavan liitteenä. Mielipiteisiin on vastattu selostuksessa. Valmisteluvaihe Viiteaineisto ja tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi ja ne lähetettiin tiedossa oleville osallisille. Samalla pyydettiin kommentit kaupungin asianomaisilta toimialoilta ja viranomaistahoilta. Valmisteluaineistosta jätettiin 3 kommenttia ja 7 mielipidettä. Tampereen ympäristösuojeluyhdistys ry esitti ELY-keskukselle neuvottelua osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. ELY-keskus ei katsonut neuvottelua tarpeelliseksi. Yleisötilaisuus järjestettiin Kanjonin koululla. TeliaSoneralla, Elisalla ja STUK:lla ei ollut huomautettavaa. Viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen kanssa järjestettiin Yksityisissä mielipiteessä tuotiin esille uuden pysäkin sijainti Korkinmäessä, arvioidaan, että suunnitelmien liikennejärjestelyt vaikeutuvat. Mielipiteissä esitetään myös korjausehdotus suunnitelmiin ja kevyen liikenteen siltaa Hervannan valtaväylän yli. Raitiotien kalleus, hankkeen turhuus ja suunnitelmien huonous tuotiin myös esiin. Tampereen rakennussuojeluseura ry esittää, että asemakaava ja raitiotielinjaus on luonnonsuojelulain vastainen ja että vireillepanoa ei ole ilmoitettu julkisissa tiedotusvälineissä. Asemakaava on myös yleiskaavan vastainen. Raitiotietä pidetään turhana ja kalliina. Tampereen ympäristösuojeluyhdistys ry, vaatii kaavan hylkäämistä ja uuden kaavaluonnoksen esittämistä. Asemakaava on yleiskaavan vastainen. Kaava-aineistoa liito-oravahavaintojen osalta ei ole ollut saatavilla verkossa. Rakentaminen heikentää liito-oravan elinoloja. Pyöräilyn laatukäytävä on kaava-aineiston parasta antia. Tampereen ympäristösuojeluyhdistys, Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Luonto-Liiton Hämeen piiri ja Pirkanmaan Lintutieteellinen yhdistys ry Asemakaava on yleiskaavan vastainen. Kaava-aineistoa liito-oravahavaintojen osalta ei ole ollut saatavilla verkossa. Rakentaminen heikentää liito-oravan elinoloja. Pyöräilyn laatukäytävä on kaava-aineiston parasta antia. 3

4 Tampereen polkupyöräilijät ry Pyöräilyn pääreittiä pidetään tärkeänä seudullisena pyöräilyn laatukäytävänä. Pyörätielle on varattava riittävästi tilaa, jotta voidaan rakentaa kaksisuuntainen erotettu pyörätie. Jalankulku tulee erottaa omaksi väyläkseen. Myös rakentamisaikaiseen pyöräliikenteeseen tulee kiinnittää huomiota, jotta reittien laatutaso säilyy. Saaduista lausunnoista ja mielipiteistä laadittiin kooste, joka on asemakaavan liitteenä. Mielipiteisiin on vastattu selostuksessa. Liito-oravaselvitysten perusteella asemakaava-aluetta on laajennettu Hervannan valtaväylän itäpuolelle ja pohjoisessa Muotialaan Vihiojan pohjoispuolelle sekä etelässä Kanjonin eteläpuolelle ja leveyssuunnassa siltojen kohdalla Kanjonissa. Kaava-alueen pinta-ala on yli kaksinkertaistunut. Asuin- ja liikerakentaminen on jätetty pois ja asemakaava tehdään vain raitiotietä ja siihen liittyviä järjestelyjä varten. Neuvottelujen pohjalta ELY- keskus esitti, että raitiotien rakentaminen liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan halki edellyttää poikkeamista luonnonsuojelulaista. Tarkistettu kaavaluonnos oli nähtävillä ja nähtävilläoloaikana pidettiin kaksi päivystystä 31.8 ja 7.9 Hallilan lähikaupan tiloissa. Päivystyksessä saaduissa mielipiteissä toivottiin melusuojausta Lukonmäen puolelle vanhan alikulun kohdalle, koko raitiotiehanketta vastustettiin ja puollettiin, palvelujen toivottiin säilyvän ja kehittyvän. Suutalanahteen melusuojausten riittävyys ja raitiotien tuottama melu aiheutti huolta. Lisäksi nähtävillä oloaikana tuli 4 kommenttia ja 8 mielipidettä. Maakuntamuseolla pelastuslaitoksella, STUK:lla eikä yleisten alueiden suunnittelulla ole hankkeeseen huomautettavaa. Tampereen kaupungin ympäristösuojelu kommentoi kaavaluonnosta esittämällä, että Suutalanahteella Kyläkeinunkadun puisto tulisi ottaa mukaan kaava-alueeseen ja liito-oravan yhteyksien säilyminen ja kehittäminen tulisi turvata kaavamerkinnöin ja ne on siirrettävä vihersuunnitelmaan. Kaavoittaja: Kaava-aluetta on laajennettu ottamalla Kyläkeinunkadun puiston osa mukaan kaava-alueeseen. Ympäristösuojelu kiinnitti huomiota myös Vackerinpuistossa kevyen liikenteen väylien vaikutuksiin liito-oravan pesäpuihin, niiden säilyminen tulisi varmistaa. Asemakaavan merkintöjä tulisi täydentää liito-oravaa suosivalla tavalla ja pohjois- eteläsuuntainen liito-oravayhteys Pehkusuonkadun ja Insinöörinkadun välillä tulisi säilyttää ja sitä tulisi vahvistaa, uuden alikulun toteuttaminen on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. 4

5 Kaavoittaja: Kaavaluonnokseen on lisätty määräykset sl-17 ja sl-18, jotka edellyttävät liito-oravan kulkuyhteyksien ja elinympäristön säilyttämistä. Pohjois - eteläsuuntainen yhteys tuhoutuu Hallilan puolelta, mutta yhteys on varmistettu Lukonmäen puolella kaavamääräyksellä, joka edellyttää nykyisen puuston säilyttämisen siten, että yhteys säilyy (sl-6). Liito-oravan pääsy Hervannan valtaväylän yli itäpuolelle on varmistettu lisäämällä VT9:n ramppien saarekkeisiin (ELY-keskuksen suostumuksella) sl-6, jonka mukaan oleva puusto tulee säilyttää ja istutuksia tehdä liito-oravaa suosivalla tavalla. Raitiotien rakentamisen vuoksi vanha alikulku ei toimi enää kulkuyhteytenä. Kevyen liikenteen väyliä ja uuden alikulun suuntausta on tarkistettu. Viheryleissuunnitelmaa tulee tarkentaa ja siitä tehtävien erillissuunnitelmien vaikutukset tulee arvioida liito-oravan kannalta. Hulevesisuunnitelmaa ei ole näytetty. Kaavoittaja: Viheryleissuunnitelmaa on tarkennettu luonnonsuojelulaista saadun poikkeusluvan ehtojen mukaisesti. Hulevesisuunnittelu perustuu Hallilan rakentamisluonnoksen hulevesisuunnitelmaan. Putkien suojaputket väylien ali on esitetty kaavan liitemateriaalissa luonnoksena. Viivytys on mahdollista järjestää tehokkaasti ja luontoarvot huomioon ottaen, valtaväylän ali on mitoitettava suurempi putki. Lisäksi todettiin, että Kanjonin pohjoisreunalta olisi löytynyt tihkupuntoja/ lähteitä. Kaavoittaja: Maastokäynneillä biologi ei ole havainnut mainittuja kohteita. Tampereen ympäristösuojeluyhdistys, Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry, Luonto-Liiton Hämeen piiri ja Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys jättivät yhteisen mielipiteen, jossa huomautetaan, että valmisteluaineisto oli nähtävillä vain kolme viikkoa. Kaava-aineistoa ei ollut saatavilla verkossa mennessä. Kaava-alueelta Vackerin suojaviheralueelta puuttuvat sl-17-merkinnät. Pysäkin paikka on ongelmallinen. Valmisteluaineistossa tulee esittää eri raitiotielinjausvaihtoehtojen vaikutukset alueen eläinlajistoon. Lisäksi mielipiteessä on lueteltu kirjo lintu- ja eläinlajeja. Pyöräilystä toivotaan laajempaa näkemystä sen huomioimisesta Tampereella. Hallilan kevyen liikenteen väyliä on joka tapauksessa sujuvoitettava. Mielipiteessä on myös ehdotuksia väylien sijainnista. Vastine on selostuksessa. Tampereen rakennussuojeluseura ry, Messukylän osakaskunta/kalastuskunta, Hervanta-Seura ry, Höytämöjärviyhdistys ry, Suomen Maankäytön seura, Suomen Ympäristökamari. Pirkanmaan liito-oravayhdistys, Pertti Pietilä, Jarmo Virta ja Esko Vuoristo jättivät mielipiteen, jossa uudistetaan aikaisemman luonnoksen nähtävillä olon aikana esitetyt asiat. Siinä mainitaan yleiskaavan vastaisuus, luonnonsuojelulain vastaisuus ja hankkeen kalleus ja vastuuton tuhlaus. Mielipiteessä otetaan esiin myös raitiotiejärjestelmän tulevien laajennusten kustannukset ja vaatimus aloittaa sähkö- ja kaasubusseihin perustuva joukkoliikennesuunnittelu. Vastine on selostuksessa. 5

6 Tampereen polkupyöräilijät ry esittää mielipiteenään, että Raitiotiepysäkiltä pohjoiseen tulisi pyöräilyn laatukäytävän kulkea samalla sillalla VT-9:tien yli. Pyörätievaraus tulisi osittaa myös Hakalankaistalle. Kaavoittaja: Suutalanahteelle on lisätty pyörätie Hakalankaistalle raitiotien viereen. Yksityinen henkilö kysyy mielipiteessään näkösuojaa raitiotielle Suutalanahteella, häviääkö nykyinen kasvillisuus. Kaavoittaja: Raitiotie kulkee Suutalanahteella penkalla ja sitä varten kasvillisuutta ja puustoa pitää poistaa ja maastoa täyttää. Raitiotiepenkalle on myös kaavassa mahdollistettu pyöräilyn laatukäytävän rakentaminen. Puusto saa kasvaa paikalle uudelleen sikäli kuin se ei haittaa raitiotien toimivuutta. Yksityinen henkilö esittää mielipiteessään, että kun Suutalanahteelta poistetaan puustoa niin ainoa melusuoja, joka on Hervannan valtaväylän melua vastaan, häviää. Kaavoittaja: Raitiotien penkere tulee omalta osaltaan suojaamaan valtaväylän melulta ja raitiotie ei itsessään tuota melua, jota vastaan pitäisi suojautua. Puusto kasvaa takaisin ja tulee sitomaan pölyä ja suojaamaan melulta vastaisuudessa. Yksityinen henkilö, mielipiteessä esitetään, että Hervannan valtaväylän alikulun kohdalle Lukomäen puolelle tehtäisiin melueste. Kaavoittaja: Asemakaavaehdotukseen on kevyen liikenteen väylien suunnittelussa otettu huomioon meluesteen vaatima tila. Meluesteen rakentaminen on erillishanke. As Oy Tampereen Siikinkatu 10, meluaita pitäisi rakentaa Lukonmäen alikulkutunnelin Lukonmäen puoleiselle sivulle. Raitiotien äänet ja tärinät pitäisi huomioida suunnittelussa. Kaavoittaja: Asemakaavaehdotukseen on kevyen liikenteen väylien suunnittelussa otettu huomioon meluesteen vaatima tila. Meluesteen rakentaminen on erillishanke. Raitiotie ei lisää Lukonmäen melua eikä raitiotien tärinä tunnu Lukonmäen puolella. Raitiotie on hiljainen ja tasaisesti kulkeva liikenneväline. Yksityinen henkilö, mielipiteessä esitetään, että on aika lopettaa liitooravan elinympäristön tuhoaminen. Raitiotie tulisi linjata kulkemaan Hervannan valtaväylän viertä, linjata syvemmältä Hallilan keskustaa tai Lukonmäen puolelta. Kaavoittaja: Raitiotien eri linjausvaihtoehdot on tutkittu poikkeusluvassa, jonka ELY-keskus myönsi hankkeelle Raitiotien geometria ei taivu esitettyihin linjaukseen. Ratageometrialle on määritelty pituuskaltevuus ja kaarresäteet sen toimivuuden takaamiseksi. Saaduista lausunnoista ja mielipiteistä laadittiin kooste, joka on asemakaavan liitteenä. Mielipiteisiin on vastattu selostuksessa. 6

7 Tampereen kaupunki jätti ELY-keskukselle luonnonsuojelulain 49 3 momentin mukaisen poikkeamislupahakemuksen alkuvuodesta Poikkeuslupa myönnettiin Poikkeuslupa sallii Hallilan rinteelle raitiotietä varten 60 metrin levyisen hakkuuaukon ja pysäkin kohdalle 85 metriä leveän. Lisäksi Pehkusuonkadun eteläpuolella oleva liito-oravan mahdollinen kulkuyhteys valtaväylän yli saadaan hävittää ja kaava-alueen ulkopuolella oleva kevyen liikenteen yhteys Hallilan keskustasta pysäkille rakentaa. Puuston saa poistaa vasta, kun raitiotien rakentaminen on varmistunut ja vain liitooravan lisääntymiskauden ulkopuolella ( ). Poikkeuslupaehdot edellyttävät liito-oravalle sopivien pönttöjen asettamista Vackerinpuistoon, Kyläkeinunpuistoon, Tuomaanlähteenpuistoon ja asemakaavoittamattomalle alueelle Hervannan valtaväylän kaakkoispuolelle. Pöntötys tulee tehdä ennen lisääntymis- ja levähdyspaikka-alueen osan hävittämistä. Lisäksi lupa edellyttää puuistutuksia ja kulkuyhteysalueiden ylläpitoa ja kehittämistä sekä seurantaa ja raportointia. Poikkeuslupahakemus ja poikkeuslupapäätös ovat kaavan liiteaineistossa. Kaavakarttaan on merkitty poikkeusluvan ehtojen edellyttämät merkinnät ja määräykset. Lisäksi tekeillä on pöntötyssuunnitelma ja kompensaatioistutusten suunnitelma, jotka esitetään ELY-keskukselle kommentoitavaksi. Samoin laaditaan kompensaatiotoimenpiteiden vaikutusten seurantasuunnitelma - ja liito-oravalle suotuisan ympäristön ylläpitosuunnitelma ELY-keskuksen edellyttämistä kohteista. Tampereen ympäristösuojeluyhdistys ja Villi Vyöhyke jättivät ehdotuksen kaupungin ja yhdistysten välisestä liito-oravayhteistyöstä. Tampereen kaupunki kutsui kesällä kokoon liito-oravayhteistyöryhmän, jossa käsiteltiin myös Hallilan roolia liito-oravaverkostossa. Hallilan rooli kulkuyhteysverkostossa on osoittautunut vaatimattomaksi ja ruokailu- ja levähdysalue pieneksi jo ennen raitiotien rakentamissuunnitelmia alueen halki. Kokoukseen osallistui Tampereen kaupungin, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistyksen ja Villi vyöhyke- yhdistyksen ja ELY-keskuksen edustajia ja siellä käytiin läpi Kantakaupungin yleiskaava 2040 yhteydessä tehtyä koko kaupungin käsittävää liito-oravaselvitystä ja raitiotiehen liittyvien selvitysten tuloksia sekä mahdollista pilottihanketta yhteistoiminnallisesta liito-oravien hoito- ja suojelualuekokeilusta. 1.4 Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaava mahdollistaa raitiotien rakentamisen Hallilan rinteeseen siten, että pysäkiltä on esteetön yhteys sekä Hallilaan, että Lukonmäkeen. Raitiotie ylittää VT9 valtatien ja Hervannan Kanjonin uusilla silloilla. Raitiotien sähkönsyöttöasemalle on merkitty tontti Kanjonin sillan pohjoispuolelle ja siihen 100 m2 rakennusoikeutta muuntamoa varten. Puisto- ja virkistysalueet on muutettu suojaviheralueiksi liikenneväylien tuottaman melun vuoksi. Pyöräilyn laatureitille on kaavassa osoitettu uusi linjaus, mutta se ei kuulu raitiotien rakentamisen aikaiseen toteutukseen vaan on erillinen hanke. Vanhat kevyen liikenteen reitit liitetään 7

8 osin muokattuihin ja uusiin reitteihin ja metsän virkistyskäyttö säilyy ennallaan. Hervannan valtaväylän alikululle on osoitettu uusi sijainti pohjoisempana, jotta kevyen liikenteen esteetön yhteys Lukonmäestä on mahdollinen. Liito-oravalle on osoitettu säilytettävät ja kehitettävät alueen osat, joilla varmistetaan myös kulkuyhteyksien säilyminen. Keskeisen sisällön lisäykset mielipiteiden, kommenttien, lausuntojen ja luonnonsuojelulaista saadun poikkeusluvan jälkeen: Asemakaavaan on tehty seuraavia tarkistuksia ja lisäyksiä mielipiteiden, kommenttien, lausuntojen, luonnonsuojelulain poikkeamisluvan perusteella: Kevyen liikenteen väylät on osoitettu pääsääntöisesti sitovina ja linjattu osittain uudelleen raitiotien hakkuuaukon alueelle liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden ja kulkuyhteyksien turvaamiseksi, samasta syystä on lisätty aluemerkintöjä kasvillisuuden säilyttämiseksi liito-oravaa suosivana. Kaava-aluetta on laajennettu Kyläkeinun puistoon. Hervannan valtaväylän alikulku Lukonmäen kohdalla uusitaan n. 80 metriä pohjoisemmaksi kevyen liikenteen väylien esteettömyyden saavuttamiseksi. Kaavaehdotuksessa alikulun suuntausta on tarkistettu. Asemakaavassa on yleismääräys, jonka mukaan ulkoilureittien suunnittelussa tulee huomioida alueen luontoarvot ja jonka mukaan Vackerin suojaviheralueen, Tuomaanlähteenpuiston, Taavetinkallionpuiston ja Kanjonin suojaviheralueiden puustoa ei saa poistaa tai ryhtyä muihin ympäristöä merkittävästi muuttaviin toimenpiteisiin ennen kuin ELY-keskuksen myöntämä poikkeuslupa luonnonsuojelulaista on lainvoimainen ja poikkeamispäätöksessä edellytetyt kompensaatiotoimet on tehty. Lisäksi on merkitty yleismääräykset, joiden mukaan ennen rakentamisen aloittamista tulee tehdä rakentamisaikaisten hulevesien hallintasuunnitelma, jonka Tampereen kaupungin ympäristönsuojelu hyväksyy ja ennen rakentamisen aloittamista sl-6 alueiden puut tulee merkitä maastoon aitaamalla ja tarvittaessa suojata yksittäin. Nimet: Korkinmäen kohdan alikulku: Portaankorvan alikulku Suutalanahteella oleva raitiotiesilta: Hallinojan silte Vackerin suojaviheralue, raitiotien alikulku: Lammelankallionsilta Turdonraitti VT-9:n yli: Turdonsilta Vackerinpuisto. Vackerin suojaviheralue Tuomaanlähteenpuisto: Tuomaanlähteen suojaviheralue Taavetinkallionpuisto: Taavetinkallion suojaviheralue Kanjoni: Kanjonin suojaviheralue Kaavaton alue: Lukonmäen suojaviheralue Turdonraitti jatkuu Kanjoninraittina Lukomäen pohjoisreunasta Hepolamminkadulle Hallilanraitti jatkuu Hallilasta Kanjonin yli Hervantaan Kevyen liikenteen silta Kanjonin yli: Koivusensilta Raitiotiesilta Kanjonin yli: Koivusenojansilta Alikulku Hallilasta Lukonmäkeen: Siikinalikulku Kanjonin pohjalla oleva oja: Koivusenoja 8

9 Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yritystalouteen. Kiinteistötoimella ei ole huomautettavaa. 1.5 Asemakaavan toteuttaminen Kaavamuutos voidaan toteuttaa asemakaavan ja poikkeamisluvan saatua lainvoiman. Päätös raitiotien rakentamisesta on tehty Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Tavoitteena on saada raitiotien ensimmäisen osuus liikennöintiin vuonna PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Hallila (062), katu-, virkistys- ja liikennealuetta, Hervanta (065), katu-, puisto- ja virkistysaluetta. Korkinmäki (316), katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisaluetta, Lukonmäki (061), katu-, puisto- ja virkistysaluetta, Muotiala (135), katu-, virkistys- ja erityisaluetta, Turtola (053), katu- ja liikennealuetta, sekä kaupunginosien välistä rajaa. Uusi asemakaava koskee: Hallila (062), erityisaluetta, Hervanta (065), erityisaluetta, sekä kaupunginosien välistä rajaa ja Lukonmäki (061), erityisaluetta, Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Hallila (062), kortteli nro 6908, katu-, erityis- ja liikennealuetta, Hervanta (065), katu- ja erityisaluetta, Korkinmäki (316), katu-, liikenne- ja erityisaluetta, Lukonmäki (061), katu- ja erityisaluetta, Muotiala (135), katu- ja erityisaluetta, Turtola (053), katu- ja liikennealuetta, sekä kaupunginosien välistä rajaa Kaavan laatija: Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue, maankäytön suunnittelu, projektiarkkitehti Eeva Hakola. Dno: TRE:7100/ /2014 Vireille tulo: Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km kaakkoon Tampereen keskustasta. Hervannan keskustaan etäisyys on noin 1,5 km. Suunnittelualueen laajuus on noin 48 ha. Suunnittelualuetta rajaa, Hallilan, Hervannan, Korkinmäen, Lukonmäen, Muotialan ja Turtolan kaupunginosat. Alue sijoittuu valtatie VT9 eritasoliittymän ympäristöön ja Hervannan valtaväylän alueelle. Lisäksi tarkastelualueena on huomioitu liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja paikallisiin lähipalveluihin. Alue on nykyisin rakentamatonta, aktiivisessa ulkoilukäytössä olevaa metsää. Alueen 9

10 kautta kulkee tärkeä jalankulun ja pyöräilyn reitti kohti Tampereen keskustaa. Rakentamisoloiltaan alue on haasteellinen. Se on vilkkaiden liikenneväylien melualuetta ja suurelta osin jyrkähköä koillis- ja pohjoisrinnettä tai matalaa kosteaa painannetta Kaavan nimi ja tarkoitus Hallila, Hervanta, Korkinmäki, Lukonmäki, Muotiala, Turtola, katu-, virkistys-, liikenne- ja erityisalueita sekä kaupunginosien välistä rajaa, Messukuylän kylän tilaa RN:O 1:57, Raitiotie, uusi asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro Luettelo kaavaehdotuksen selostuksen liiteasiakirjoista Liitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavakartta Selostus Asemakaavan seurantalomake Oheismateriaali Poikkeuslupahakemus luonnonsuojelulaista Poikkeuslupapäätös luonnonsuojelulaista Poistettava asemakaava Kooste mielipiteistä, OAS-vaihe Kooste mielipiteistä, luonnos Kooste mielipiteistä, tarkistettu luonnos Liito-oravan osaelinympäristöt Liito-oravat, Vihioja Hervantajärvi Hulevesirunkolinja Hallila-Hervannan Kanjonivyöhyke, liito-oravat Luonnos vesihuollon suojaputkien sijainnista Liito-oravaselvitys, raitotielinjauksen 1. vaihe 2.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Raitiotien yleissuunnitelman tarkistus EHYT- selvitys Yleiskaava 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 5 km kaakkoon Tampereen keskustasta Hallilan, Hervannan, Korkinmäen, Lukonmäen, Muotialan ja Turtolan kaupunginosassa. Hervannan keskustaan etäisyys on noin 1,5 km. Suunnittelualue rajautuu pohjois- eteläsuunnassa Muotialan ja Hervan- 10

11 nan kaupunginosien rajoihin. Lännessä suunnittelualuetta rajaavat Hallilan ja Korkinmäen asuinalueet sekä Taavetinkallionpuisto. Idässä alue rajautuu Lukonmäen pientaloalueeseen. Alue sijoittuu valtatie 9 eritasoliittymän ympäristöön ja Hervannan valtaväylän alueelle. Suunnittelualueen pinta-ala on yhteensä noin 48 ha. Alue jakautuu toiminnallisesti kolmeen osaan: 1) Korkinmäen ja Hallilan välinen Itäinen ohikulkutie (valtatie VT 9) eritasoliittymineen ja reuna-alueineen, 2) Hallilan asuinalueen koillispuolella oleva metsäalue sekä 3) Hervannan valtaväylä reuna-alueineen välillä Hallila Hervanta. Lisäksi tarkastelualueena on huomioitu liittyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen ja paikallisiin lähipalveluihin. Suunnittelualueen ydin on Hallilan asuinaluetta rajaavaa metsäaluetta (Vackerinpuisto). Sen halki kulkeva kevyen liikenteen väylä (Suutalanraitti) yhdistää Korkinmäen ja Hallilan kaupunginosat. Alueen maasto on kallioista ja laskee voimakkaasti kohti valtatie 9:n eritasoliittymää. Metsäalueen eteläpuolella kulkee Pehkusuonkatu, joka on Hallilan kokoojakatu. Suunnittelualueeseen sisältyvä Pehkusuonkadun ja Hervannan valtaväylän risteysalue muodostaa sisääntulon Hallilan asuinalueelle. Alue on nykyisin rakentamatonta, aktiivisessa ulkoilukäytössä olevaa metsää. Alueen kautta kulkee tärkeä jalankulun ja pyöräilyn reitti kohti Tampereen keskustaa. Rakentamisoloiltaan alue on haasteellinen. Se on vilkkaiden liikenneväylien melualuetta ja suurelta osin jyrkähköä pohjoisrinnettä tai matalaa kosteaa painannetta Luonnonympäristö Suunnittelualue käsittää havupuuvaltaista metsää, ja katu- ja liikennealueita. Alueella on korkeita kalliomäkiä, joten maanpinnan korkeus vaihtelee suuresti lyhyelläkin matkalla. Maaperä Alueella pintamaan alla on moreeni lukuun ottamatta avokallioalueita. Syvimmillään kallion yläpinta on tehtyjen porakonekairausten mukaan tasossa +115 kalliomäkien välissä alueen pohjoisosassa. Hallilan eteläosassa kallion pinta on tasaisempi ja korkeusasemat ovat noin tasossa Luontoarvot Alueen luontoarvot tutkittiin vuonna 2014 keväällä ja kesällä 2015 uudelleen. Alueelta ei löydetty merkittäviä kasvi-, hyönteis- tai muita lajeja liito-oravan lisäksi. Tuomaanlähteenpuistossa sijaitsee lähde, johon ei kohdistu muutoksia raitiotien rakentamisen yhteydessä. Välillä Pehkusuonkatu- Insinöörinkatu sijaitsee Taavetinkallionpuistossa avainbiotyyppi 2.ML. Kosteikko muodostuu matalasta turvekerroksesta kallion päällä. Kosteikko ei säily vaan tulee kuivumaan raitiotien rakentamisen yhteydessä. Samoin Hervannan kanjonin kohdalla pohjoisreunassa on avainbiotooppi, joka on arvioitu ei- luonnontilaiseksi 11

12 metsäluonnon erityisen tärkeäksi elinympäristöksi, josta kuitenkaan ei ole löytynyt erityisiä luontoarvoja. Biotyyppi jää uuden raitiotiesillan alle, mutta osa siitä voi säilyä. Avainbiotyypit ja raitiotielinjaus, kuva Jaana Grönlund Kanjoniin Insinöörinkadun puolelta laskevaa koskea käytiin arvioimassa luonnontilaisuuden osalta ja se todettiin Insinöörinkadun pysäköinti ym. alueiden hulevesien purku-uomaksi eikä se ole luonnontilainen. Samalla käynnillä otettiin esille mahdolliset tihkupinnat, mutta niistä ei löytynyt tarkastelussa merkkejä. Liito-oravat Hallilan Vackerinpuiston raitiotielinjan selvitysalueen liito-oravatilanne käytiin inventoimassa Tällöin liito-oravan esiintymisestä etsittiin merkkejä sen jätösten muodossa ja etsittiin mahdolliset pesäpuut (kolopuut, risupesät ja pöntöt) sekä arvioitiin lajin todennäköiset ja mahdolliset kulkuyhteydet. Edellisen kerran alueen liito-oravatilanne oli inventoitu vuonna Tällöin liito-oravan elämisestä alueella ei saatu havaintoa. Kaiken kaikkiaan selvitysalue on biotoopiltaan liito-oravalle hyvin soveltuvaa (liitekartta). Alueella kasvaa runsaasti liito-oravalle hyvää ravintopuuainesta, haapaa, jota kasvaa paikoin järeähkönkin kuusimetsän sisällä ja paikoitellen lähes puhtaina haavikkoina. Keväällä 2014 ei saatu havaintoja liito-oravan elämisestä alueella. Tulos oli jopa odotettu, sillä alue on hyvin erillään ja eristynyt lähimmistä liito-oravaesiintymistä Hervannassa. Pohjoisen suuntaan yhteyksiä ei ole ollenkaan. Myös lännen suuntaan yhteydet ovat heikot puuston laadun ja asutuksen takia. Maankäytön suunnittelun erikoissuunnittelija/biologi Kari Korte laati asemakaavan luonnosvaiheessa suunnittelualueesta päivätyn uuden liito-oravaselvityksen ja tämä selvitys ja koko kantakaupungin liito-oravaselvitys ovat osoittaneet, että Hallilasta on kuitenkin yhteyksiä 12

13 muualle. Sen jälkeen alueella on tehty havaintoja myös 2016 ja todettu liito-oravan käyttävän aluetta ja mahdollisesti jo pesivän alueella. Liito-oravahavainnot Hallilassa selvitettiin liito-oravalle suotuisaa aluetta vuonna 2014 kaavoitusta varten. Vuoden 2014 selvityksessä Hallilan Vackerinpuistosta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta, vaikka alueen todettiin olevan liitooravalle suotuisaa. Koko vanhan Hallilan koilliskulman suotuisalla alueella arvioitiin olevan suotuisaa metsää n. 3,3 ha ja lisäksi sopivaa metsää n. 3,7 ha. Koska naaraan elinympäristön pinta-alan minimivaatimuksena pidetään 4 hehtaaria, niin näytti todennäköiseltä, että alue ei riitä liito-oravan lisääntymispaikaksi. Liito-oravan elinympäristön luokittelu Hallilassa, kuva Kari Korte Vuoden 2015 keväällä alueelta löytyi vähäisessä määrin liito-oravan jätöstä ja kaksi risupesää. Syksyllä 2015 alueelta löydettiin neljä uutta oravan risupesää ja havaittiin yhden risupesän hävinneen eli tunnettuja risupesiä on tällä hetkellä edelleen viisi. Ne kaikki sijaitsevat Pehkusuonkadun varren kuusikossa, puiston ylärinteellä erillään ruokailualueesta. Oravan risupesien alta ei löytynyt liito-oravan jätöksiä. Marraskuussa tehdyllä käynnillä havaittiin jätöstä ruokailualueella alhaalla enemmän ja laajemmalla alueella kuin keväällä. Tällä käynnillä löytyi myös Hervannan valtaväylän itäpuolelta, Lukonmäen kohdalta, liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Keväällä 2016 löydettiin Hallilan ruokailualueelta Hervannan Valtaväylän varresta runsaasti jätöksiä, kaksi kolopuuta ja mahdollinen risupesä. 13

14 Samoin Hallilan pohjoispuolelta Korkinmäestä raitiotielinjan länsipuolelta löytyi jätöksiä ja kaksi kolopuuta sekä Vihiojan eteläpuolelta suuri haapa, jonka juurella oli jätöksiä. Kesällä 2015 Tuomaanlähteenpuisto osoittautui biotoopiltaan potentiaaliseksi liito-oravalle, mutta lajista ei saatu havaintoja. Syksyllä 2015 Tuomaanlähteenpuiston eteläpuoliselta kaavoittamattomalta alueelta löytyi jätöksiä, kolopuita ja liito-oravalle hyvin soveltuvaa metsää. 14

15 Lukonmäen ja Hervannan valtaväylän välisen alueen liito-oravatilanne syksyllä 2015, kuva Kari Korte Kevään 2016 aikana yleiskaavaan liittyvän liito-oravaselvityksen yhteydessä Hervannan Kanjonista laskettelurinteeltä länteen varmistettiin liito-oravan kulkuyhteyksiä ja kolopuita ja todettiin Kanjoni varteenotettavaksi kulkuyhteydeksi. Samoin Kanjonin pohjoispuolella on arvioitu liito-oravan kulkuyhteys Hervannan valtaväylän yli. 15

16 Kaava- alueen ja sen ympäristön liito- oravahavainnot Pesinnät ja yksilömäärät Hallilassa ei todettu varmistettua liito-oravan pesintää vuonna 2014 eikä keväällä Liito-oravan pesintään soveltuvat oravan risupesät sijaitsevat metrin päässä ruokailupuiden juurelta löytyneistä jätöshavainnoista. Tämän perusteella kokonaisuus todettiin liito-oravan elinympäristöksi. Myöhäissyksyllä 2015 tehtyjen runsaiden jätöshavaintojen perusteella biologi päätteli, että alueelle olisi muuttanut saman kesän poikanen. Keväällä 2016 löydettyjen kolopuiden ja jätöshavaintojen perusteella on pääteltävissä, että alueella on myös pesintää. 16

17 Kaavamuutoksen mukainen raitiotielinjaus ja liito-oravahavainnot Hallilassa ja Korkinmäessä, kuva Jaana Grönlund Liito-oravan kulkuyhteydet Selvitykset ovat osoittaneet, että Hallilan kulkuyhteydet muodostuvat heikosta yhteydestä Pehkusuonkadun eteläpään yli Hervantaan päin, Hallilan alarinteeltä ramppien välialueiden yli itään ja mahdollisesti Hervannan valtaväylän yli Lukonmäenpuolelle itään Pehkusuonkadun liittymän pohjoispuolelta. Nämä yhteydet ovat toimineet, mistä osoituksena ovat runsaat jätöslöydökset alarinteen haavikossa valtaväylän vieressä. Etäisyys VT9:n yli Korkinmäkeen on todettu liian pitkäksi, jotta liitoorava pystyisi liitämään valtatien yli. Sen sijaan Karkunvuoren tunnelin 17

18 päältä lännessä liito-oravalla on mahdollisuus päästä Korkinmäestä Hallilaan Hallilan Vackerinpuiston esiintymästä ulos suuntautuvat kulkuyhteydet ovat heikot. Vuoden 2014 selvityksessä Vackerinpuiston arvioitiin olevan liito-oravan kannalta lähes merkityksetön johtuen kulkuyhteyksien heikosta tilasta (yhteyksien laatu ja niiden pituus muille ympäröiville soveltuville alueille). Tuolloin ei myöskään löytynyt havaintoja liito-oravasta. Kevätkesällä 2015 inventoitiin Hallilasta etelän suuntaan olevia kulkuyhteyksiä, sillä etelässä olevan voimalinjan ja Särkijärven välisellä alueella on aiemmin todettu liito-oravan pesintää. Vackerinpuistosta etelään löydettiin kaksi mahdollista kulkuyhteyttä, jotka on määritelty kulkuyhteyksiksi soveltuviksi alueiksi. Näistä Hervannan valtaväylän varrelle sijoittuva heikko kulkuyhteys on puustoltaan parempi kuin Hallilan asutusalueen läpi länteen arvioitu kulkuyhteys, vaikka sekään ei ole kokonaisuutena ottaen hyvä. Vackerinpuistosta on mahdollisesti ajateltavissa oleva yhteys Hervannan valtaväylän ylitse itäpuolelle Tuomaanlähteenpuistoon itäisen VT9:n rampin vieressä olevan mäen kautta tai etelämpää Hervannan valtaväylän ylitse. 18

19 Liito-oravan kulkuyhteys Tuomaanlähteenpuistosta etelään kaavoittamattomalle viheralueelle ja Kanjoniin päin on toimiva. On arvioitu, että kulkuyhteys jatkuu Hervannan valtaväylän yli länteen juuri Kanjonin pohjoispuolella ja Kanjoni toimii yhteytenä itä-länsisuunnassa koko matkallaan vaikka kasvusto katusillan alla on vaatimatonta. Vuonna 2015 myös Hallilan alueen kulkuyhteyksiä arvioitiin toistamiseen sieltä tehtyjen jätöshavaintojen vuoksi ja alkukesän tarkastelun perusteella heikko kulkuyhteys arvioitiin etelän suuntaan mahdolliseksi. Kevään 2016 löydettyjen Korkinmäen havaintojen perusteella arvioitiin kulkuyhteyttä pohjoisesta Korkinmäestä VT9:n yli Hallilaan uudelleen. Liitomatkaksi muodostui lähemmäs 80 metriä. Eteläpuolella olevat korkeat kuuset ovat liian kaukana (n.100m) pohjoispuolen riittävän korkeista puista, jotka ovat myös korkeammalla, ja välimaaston puusto on nuorta mäntyä ja vitelikköä, joka on huonoa kulkuyhteydeksi, joten ylitys ei toimi kulkuyhteytenä. Liito-orava kulkee Korkinmäkeen todennäköisesti lännessä sijaitsevan Karkunvuoren tunnelin päältä. Kaavaan valittu raitiotielinjaus väistää Korkinmäen havaintokohdat. Kanjonin kulkuyhteys itä-länsisuunnassa Koko kaupungin liito-oravaselvityksessä Kanjonin kulkuyhteys on osoittautunut olevan tärkeä reitti liito-oravalle. Raitiotiesillan rakentamisen aikainen kulkuyhteyden turvaaminen tuli esiin tarkasteluissa. Tuleva silta on 20 m korkea, 8,5 m leveä, työleveys n.20m. Todettiin, että liitoorava pääsee kulkemaan sillan alitse puisten tukirakenteiden läpi tai jos rakenteet ovat metallia, niihin kiinnitettävien sopivien puupintojen 19

20 kautta. Liito-oravan elinympäristöverkosto Hallila-Kanjoni Hallilan sijainti liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen verkostossa on uusienkin havaintojen nojalla eristynyt. Uudet arvioidut yhteysmahdollisuudet jäävät heikoiksi. 20

21 3.1.3 Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Hallilan asutus on lähiömäistä kerrostaloasutusta Pehkusuonkadun varrella ja itäpuolella Hallilaa. Kerrostalot sijoittuvat lähimmäs raitiotiepysäkkiä palveluiden lähelle ja pientalovaltainen asutus länsiosaan aluetta. Hervanta on lähin suuri aluekeskus. Asuminen Hallilassa on noin 2700 asukasta. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Hallilan työpaikat liittyvät palveluihin, mm. lähikauppaan, ravintolaan ja seurakunnan toimintaan sekä päiväkodin ja koulun tarjoamiin palveluihin. Virkistys Suunnittelualue käsittää osan Taavetinkallionpuistoa ja Vackerinpuistoa Hallilassa ja Korkinmäessä, osan Kanjonin puistoa Hervannassa. Nämä ovat luonnontilaista metsää. Korkinmäessä Suutalanahteen suojaviheralue on osaksi metsää ja osaksi avointa niittyä. Nämä puistot ja metsät VT9.n ja Hervannan valtaväylän lähellä sijaitsevat liikennemelualueella. Liikenne Hallila on liikenteellisesti hieman sivussa pääväylistä. Hallilaan on valoohjattu liittymä Hervannan valtaväylältä. Joukkoliikenne on järjestetty linja-autolla Hallilan halki. Hervannan valtaväylällä on myös Hallilan kohdalla pysäkki. Kulkiessaan yleissuunnitelman mukaisesti Hallilan alueen läpi raitiotie muodostaa Hallilan asuinalueelle pääasiallisen joukkoliikennepalvelun sekä Tampereen keskustan että Hervannan aluekeskuksen suuntaan. Raitiotiepysäkin avulla Hallilan alueelle pystytään järjestämään nykyistä korkeatasoisemmat ja houkuttelevat joukkoliikennepalvelut nykytilannetta edullisemmilla käyttökustannuksilla. Hallilan raitiotiepysäkillä pystytään täydentämään myös Lukonmäen asuinalueen joukkoliikennepalveluita. Kunnallistekniikka Alueella on valmis kunnallistekniikka. Raitiotien tarvitsema energiahuolto järjestetään raitiotien rakentamisen yhteydessä Maanomistus Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa lukuun ottamatta Itäistä ohikulkutietä (valtatie 9), jonka omistaa valtio. 3.2 Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava 21

22 Pirkanmaan 1. maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa Maakuntakaa-van mukaan suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) sekä virkistysaluetta (V). Alueen halki menee moottoriliikennetie (mo) sekä tärkeä yhdystie (yt). Ote Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella Yleiskaava Tampereen kantakaupungin yleiskaava on vahvistettu ympäristöministeriössä. Yleiskaavan mukaan suunnittelualueeseen kuuluvan Korkinmäen asuntoalueen reuna-alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), joka varataan pientaloille. Alueelle voidaan rakentaa myös pienkerrostaloja ja asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pienkerrostaloihin saadaan sijoittaa enintään 25 % alueen kerrosalasta. Alueelle on asemakaavan laadinnan yhteydessä tarvittaessa laadittava meluselvitys (me). Itäisen ohikulkutien eteläpuolella sijaitseva Vackerinpuisto on yleiskaavassa luonnonmukaista lähivirkistysaluetta (VLL). Alue varataan ulkoilu-, liikunta- ja urheilutoiminnoille sekä luonnon kokemiseen laajoina pääosin luonnontilaisina aluekokonaisuuksina. Puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanvaraisia, kuten RakL 124a :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Lähivirkistysalueen pohjoisosa on merkitty yleiskaavassa suojaviheralueeksi (ev). Hallilassa Pehkusuonkadun varrella on lähikeskustoimintojen alue (C- 11), joka varataan lähikeskustasoisille julkisille ja yksityisille palveluille, ympäristöön soveltuvalle työpaikkatoiminnalle ja asunnoille. Hallilan sisääntuloalue Pehkusuonkadun pohjoispuolella on yleiskaavan mukaan kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK). Alue varataan kerrostaloille, joihin on sijoitettava 70 % alueen kerrosalasta. Alueelle voidaan rakentaa myös asuinympäristöön soveltuvia työtiloja. Pehkusuonkadun eteläpuolella on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Hallilan eteläpuolella Hervannan valtaväylän länsipuoleinen viheralue on yleiskaavan mukaan maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua 22

23 lähivirkistysaluetta (VLM). Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Puiden kaataminen, kaivamis-, louhimis-, tasoittamis- ja täyttötyöt tai niihin verrattavat toimenpiteet ovat alueella luvanvaraisia, kuten RakL 124a :ssä on säädetty. Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Myös suunnittelualueen pohjoisin reuna-alue Korkinmäessä on maiseman- ja luonnonhoitoalueeksi varattua lähivirkistysaluetta (VLM). Lukonmäessä on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Kaava-alueen viheralueet on merkitty yleiskaavan kartalle: Viherverkko ja suojelu, viheralueena, säilytettävänä alueena ja merkittävänä viheralueena säilytettävänä alueena, joiden kautta kulkee kevyen liikenteen pääreitti. Asemakaava on voimassa olevan yleiskaavan ja valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaava 2040.n mukainen.. Ote kantakaupungin yleiskaavasta. Suunnittelualueen rajaus punaisella. 23

24 Ote kantakaupungin yleiskaavasta; Viherverkko ja suojelu. Suunnittelualueen rajaus punaisella Voimassa oleva asemakaava Suunnittelualueella ovat voimassa asemakaavat nro 3537, 4500, 5435, 5771, 6750, 6830, 7288, 7316, 7880 ja Asemakaavat ovat vuosilta Suunnittelualueen pohjoisosassa, Muotialan kaupunginosassa, on voimassa asemakaava nro Alueella on Hakalankaista, suojaviheralue (EV), johon on merkitty alueen osa, jolle on rakennettava melusuojaksi istutettava maavalli. Hervannan valtaväylän puoleisen ajoradan reunaan on rakennettava vähintään suluissa olevan metrimäärän korkuinen umpinainen melukaide. Korkinmäen kaupunginosassa suojaviheralueen nimi on Suutalanahde. Asemakaavan nro 8025 suojaviheralueen Itäisen ohitustien puoleiselle osalle on merkitty alue, jolle on tontin rakentamisen yhteydessä rakennettava vähintään neljä metriä korkea melusuoja. Melusuojan voi rakentaa istutettavana maavallina, meluseinänä tai näiden yhdistelmänä. Suojaviheralueelle on merkitty ohjeellisesti yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat. Itäisen ohikulkutien (valtatie 9) tiealueella on voimassa asemakaavat nro 6830 ja Asemakaavojen mukaan Itäinen ohikulkutie on kauttakulku- tai sisääntulotietä suoja- ja näkymäalueineen (LT ja LT-1). Tiealueelle on merkitty eritasoristeys Suutalanraitin kevyen liikenteen reittiä varten. Asemakaavojen nro 6750 ja 6830 mukaan Hallilan asuinalueeseen, Itäiseen ohikulkutiehen ja Hervannan valtaväylään rajautuva metsäalue on Vackerinpuistoksi nimettyä lähivirkistysaluetta (VL). Virkistysalueen halki kulkee Suutalanraitti -niminen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu. Vackerinpuistoon on merkitty myös yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varatut alueen osat. 24

25 Suunnittelualueen eteläosa on lähivirkistys- ja katualuetta sekä osittain asemakaavoittamatonta aluetta. Asemakaavan nro 6750 mukaan Hallilan eteläpuolinen metsäalue (Taavetinkallionpuisto) on lähivirkistysaluetta (VL). Lähivirkistysalueelle on merkitty yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa. Pehkusuonkadun katualueella on voimassa asemakaava nro Hervannan valtaväylän katualueella Lukonmäen kaupunginosassa on voimassa vahvistettu asemakaava nro Suunnittelualueen eteläosassa, Hervannan kaupunginosassa, virkistysalueella (Kanjoni) on voimassa vahvistettu asemakaava nro Hervannan valtaväylän katualueen asemakaava nro 4500 on vahvistettu Suunnittelualueen keskiosassa olevalla noin 1,8 ha:n kokoisella metsäalueella ei ole asemakaavaa Tonttijako Alueella ei ole tehty tonttijakoa Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima ja se on tarkistettu vuonna ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Tampereen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt raitiotien yleissuunnitelman ja päättänyt ryhtyä toteuttamaan yleissuunnitelman mukaista raitiotiehanketta. Raitiotiehankkeen kehitysvaihe alkaa välittömästi ja päättyy vuoden 2016 aikana. Päätös rakentamisvaiheeseen siirtymisestä tehdään kaupunginvaltuustossa marraskuussa Raitiotietä varten suunniteltavat asemakaavat valmistellaan niin, että raitiotiereittiä voi liikennöidä myös linja-autoilla. Kaupunginvaltuusto päätti jakaa raitiotien suunnittelun ja toteutuksen kahteen osaan. Ensimmäinen vaihe sisältää radat Hervannasta keskustaan ja keskustasta Taysille, varikon, kulunvalvonnan ja informaatiojärjestelmän. Hallilan asemakaava liittyy tähän vaiheeseen. Raitiotie suunnitellaan ja rakennetaan allianssimallilla. Allianssikumppanin valinnasta päätettiin kaupunginvaltuustossa ja suunnittelutyö käynnistyi heinäkuussa

26 Raitiotien yleissuunnitelmaan pohjautuva maankäytön suunnittelu käynnistyi kolmella eri asemakaavalla. Kaava nro 8600 käsittää raitiotien varikon Hervanta Ruskon teollisuusalueelle. Kaava nro 8601 käsittää raitiotien sähkönsyöttöaseman Arkkitehdinkadun tuntumaan. Kaava nro 8604 (tämä kaava) koskee Hallilan raitiotielinjaa Vihiojalta Hervannan Kanjonin yli Insinöörinkadun päähän ja Hallilan pysäkkiä. Hallilan sijainti raitiotielinjalla. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan ja on ajoitettu vuodelle Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Suunnittelualueen maanomistajat Naapurikiinteistöt (lähivaikutusalue) Kaupungin eri toimialat, mm. kaupunkiympäristön kehittäminen viranomaisyksikköineen, yleisten alueiden suunnittelu, joukkoliikenne, kiinteistötoimi, ympäristönsuojelu, tietohallinto, Pirkanmaan pelastuslaitos Kaupungin liikelaitokset: Tampereen Kaukolämpö Oy, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi Liikelaitos Raitiotiehanke Pirkanmaan ELY-keskus Säteilyturvakeskus (STUK) 26

27 TeliaSonera Finland Oyj Elisa Oyj DNA Oy Tampereen Puhelin Oy Kaakkois-Alvari Hallila-Seura ry Hervanta-Seura ry Finnin-Lukonmäen omakotiyhdistys ry Korkinmäki-Veisun omakotiyhdistys ry Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Pirkanmaan liito-oravayhdistys ry Tampereen polkupyöräilijät ry Tampereen hyönteistutkijain seura ry Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ry Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry Tampereen rakennussuojeluseura ry Höytämöjärvi-yhdistys ry Messukylän osakaskunta/kalastuskunta Suomen Maankäytön seura Suomen Ympäristökamari Esko Vuoristo Jarmo Virta Pertti Pietiä Timo Koivula Vesa Riitijoki Mielipiteensä jättäneet ja muut ilmoituksensa mukaan Vireilletulo Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavaprosessin vaiheet Aloitusvaihe Asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin asemakaavoitusohjelmaan ja oli ajoitettu vuodelle Hallilan asemakaavan muutos laaditaan Tampereen kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen perusteella jatkaa raitiotien suunnittelua. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi Hervannan kirjastoon, palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin tiedossa oleville osallisille. Koska osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olo sijoittui joulun ja vuodenvaihteen yhteyteen, aineiston nähtävilläoloaika oli tavallista pidempi (tavallisesti 3 viikkoa, mutta nyt 5 viikkoa). 27

28 Asemakaavan muutos on yleiskaavan ja valmisteilla olevan kantakaupungin yleiskaava 2040:n mukainen. Raitiotiehen liittyvistä asemakaavan muutoksista nro 8600, 8601 ja 8604 järjestettiin yhteinen yleisötilaisuus Hervannan elokuvateatteri Cinolassa. Tilaisuuteen osallistui noin 37 kaupunkilaista. Yleisötilaisuudessa esiteltiin raitiotiehanketta ja kaavahankkeita. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. raitiotien linjauksesta, pysäkeistä, vuorovälistä, linja-auto-, pyöräily- ja kävely-yhteyksistä, raitiovaunun ominaisuuksista, vikaantumisriskistä sekä koko hankkeen tarpeellisuudesta ja kustannuksista. Raitiotien rakentaminen herätti sekä kritiikkiä että kannatusta. Kaupungin asiantuntijat olivat paikalla vastaamassa kysymyksiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta jätettiin 7 kommenttia ja 13 mielipidettä sekä ELY-keskukselta saatu palaute. Mielipiteen jättäjät olivat yksityishenkilöitä, Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ry, Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys ry, Tampereen polkupyöräilijät ry, Hervanta-Seura ry, Tampereen rakennussuojeluseura ry, Höytämöjärvi-yhdistys ry, Pirkanmaan liito-oravayhdistys, Messukylän osakaskunta/ kalastuskunta, Suomen Maankäytön seura ja Suomen Ympäristökamari. Pirkanmaan ELY-keskuksen kommentissa todettiin, että kaavoitettava alue sijoittuu valtatien VT9 eritasoliittymän ympäristöön ja sisältää osaalueen raitiotien linjaukseen liittyvästä maankäytön suunnittelusta. ELYkeskus katsoo tarpeelliseksi järjestää kaavasta aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun kun osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitut selvitykset ovat käytettävissä. Pirkanmaan maakuntamuseon kommentissa edellytettiin, että kaavahankkeeseen liittyen suoritetaan arkeologinen inventointi muinaismuistolain 13 :n mukaisesti tehdyssä inventoinnissa ei havaittu merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä tai muista suojelukohteista. Tampereen Veden kommentissa todettiin, että asemakaavan alueella sijaitsee talousveden päärunkovesijohto, jonka uusi sijainti tulee yhteensovittaa asemakaavassa. Tampereen Vesi ilmoitti kommentissaan haluavansa olla mukana asemakaavan suunnittelussa. Uusi talousveden päärunkovesijohdon sijainti tulee yhteen sovitettavaksi asemakaavassa. Tilakeskuksen kommentissa ei ollut huomautettavaa. Elisan Oyj:n merkittävä kaapelikanava on Hervannan valtaväylän länsireunassa. Käsitellään johtosiirtoprosessissa. Säteilyturvakeskuksen kommentissa ei ollut huomautettavaa TeliaSoneralla ei ollut huomautettavaa Tampereen Ympäristösuojeluyhdistyksen mielipiteessä toivotaan viheralueita säästettävän mahdollisimman paljon. Raitiotien pitäisi kulkea Hervannan valtaväylän vieressä koko matkaltaan. Pyöräteiden toteutuksessa tulisi ottaa huomioon pyöräilyn sujuvuus ja turvallisuus. 28