VG-62 RINGETEN TOIMINTAPERIAATTEET

Transkriptio

1 VG-62 RINGETEN TOIMINTAPERIAATTEET

2 SISÄLTÖ 1 ESITTELY 4 2 VG 62 RINGETEN TOIMINTALINJAUKSET Visio Tavoitteet Kasvatuksellisuus Eettisyys 5 3 SINETTISEURA JA SINETTIKRITEERIT 5 4 SEURAN KASVATUSPERIAATTEET 7 5 JAOSTO Puheenjohtajan toimenkuva Valmennuspäällikön toimenkuva Junioripäällikön toimenkuva Nuorisopäällikön toimenkuva Rahastohoitajan toimenkuva Sihteerin toimenkuva Varapuheenjohtajan toimenkuva 12 6 JOUKKUEEN BUDJETTI JA TOIMINTASUUNNITELMA 12 7 JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS 12 8 JOUKKUEEN RAHAT, TILIOTTEET JA OMAISUUS 13 9 JOUKKUEEN RAHAVAROJEN SIIRTYMINEN PELAAJIEN VARUSTEET, NIIDEN HOITO JA PALAUTUS MAALIVAHDIN VARUSTEET, HANKINTA JA HOITO JOUKKUEIDEN PELISÄÄNNÖT JA MUODOSTAMINEN OHJAUSTOIMINTA JÄÄHARJOITTELU PELAAMINEN 15 2

3 16 PELUUTTAMINEN POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN ONGELMAT JA NIIDEN RATKAISEMINEN RINGETTE JA VANHEMMAT RINGETTEKOULU KUSTANNUKSET JOUKKUEET IKÄKAUSITTAIN PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET RINGETTEJOUKKUEEN TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄKUVAT Vastuuvalmentaja Joukkueenjohtaja Toinen valmentaja Maalivahtivalmentaja Huoltaja Rahastonhoitaja 20 3

4 1 ESITTELY Ringette on tyttöjen talvinen kilpailu- ja harrastusmahdollisuus. Ringette on kehitetty Kanadassa 1963 tytöille, jotka pitävät vauhdikkaasta jääpelistä ilman taklauksia ja lyöntilaukauksia. Ringette on todellinen joukkuepeli. Sen säännöt on laadittu niin, että yhden pelaajan sooloilu kentän päästä päähän ei ole mahdollista, koska siniviivat on aina ylitettävä syöttämällä. Säännöt kieltävät myös turhan kovuuden esimerkiksi taklaaminen, koukkaaminen, huitominen ja kampitus ovat kielletty. Ringeten säännöt ja luonne korostavat yhteispeliä, luistelutaitoa, nopeutta, iloa ja ystävyyttä. VG-62 Ringette pelaa Naantalin Kuparivuoren jäähallissa. Seurassa on yli 200 lajin harrastajaa neljä viisivuotiaista ringettekoululaisista yli 30 vuotiaisiin naisiin. Naantalilla on joukkue kaikissa Lounais Suomen aluesarjoissa. Sinettiseurana VG-62 Ringette noudattaa juniori toiminnassaan Nuori Suomi periaatteita. 2 VG 62 RINGETEN TOIMINTALINJAUKSET 2.1 Visio VG 62 Ringette haluaa antaa mahdollisuuden joukkuelajista kiinnostuneille tytöille ja heidän vanhemmilleen osallistua laadulliseen ja tavoitteelliseen talviurheilutoimintaan. Haluamme tarjota tytöille mahdollisuuden harrastaa omien taitojensa ja kykyjensä mukaan positiivisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, sekä harrastus- että kilpailutoimintaa. Haluamme panostaa myös monipuoliseen liikkumiseen sekä osaavaan valmentamiseen. Haluamme edistää ringetteä lajina yleisesti ja tarjoamme pelaajille mahdollisuuden kehittyä kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 2.2 Tavoitteet Pääasiallisena tavoitteena on tarjota mahdollisuus harrastaa lajia. Seura tarjoaa puitteet laadulliseen harrastukseen ja joukkuetoimintaan. Seuran tavoitteena on tarjota pelaajille laadukasta ja kehittävää ohjausta / valmennusta ringettekoulusta edustusjoukkueeseen. Kilpailuikäluokkien valmennus tähtää siihen että pelaajalla on mahdollisuus lunastaa paikka edustusjoukkueessa. Myös harrastuksellinen toiminta pyritään jääaikojen puitteissa takaamaan kaikille halukkaille. Tavoitteena on tarjota myös monipuolista liikuntaa harrastajille. Seura haluaa edistää lapsille ja nuorille urheilullista elämäntapaa. Seura haluaa myös kannustaa nuoria toimimaan seurassa esim. valmentajina tarjoamalla koulutusta ja muina seuratyöntekijöinä. 4

5 Seurassa toimii aktiivisesti Nuorten ryhmä Power Team, johon kuuluu pelaajia D- junioreista B-junioreihin. Ryhmällä on mahdollisuus järjestää erilaisia tapahtumia ja vaikuttaa oman seuran toimintaan. Ryhmän jäsen voi myös osallistua jaoston kokouksiin ja tuoda sinne pelaajan näkökulmaa. 2.3 Kasvatuksellisuus Kasvatuksellisuus on tärkeä osa joukkueen toimintaan. Valmennuksessa painotetaan tasapuolisuutta, rehellisyyttä, sitoutumista, oikeudenmukaisuutta sekä vastuunottamista omista ja joukkueen tekemisistä. Kasvatuksellisuuteen kuuluu myös terveyskasvatus. Joukkue toimii kauden alussa tekemiensä pelisääntöjen mukaan, joita jokainen sitoutuu noudattamaan. 2.4 Eettisyys Seuran ja joukkueiden toimintaa ohjaa eettisyys. Kaikkia tulee kunnioittaa ja arvostaa omana itsenään. Fyysinen eikä psyykkinen väkivalta kuulu urheiluun. Seurassa tulee toimia rehellisesti, avoimesti, demokraattisesti sekä oikeudenmukaisesti. Seuran ja joukkueiden talous pitää olla vastuullista. 3 SINETTISEURA JA SINETTIKRITEERIT VG-62 on yksi ringeten sinettiseuroista. Sinettitoiminta on Ringetteliiton ja Nuori Suomen yhteinen hanke, jonka toiminta tarjoaa jokaiselle mukana olevalle lapselle kasvua ja kehitystä tukevaa laadukasta harrastustoimintaa. Sinettiseuraksi pääsemiseksi on seuran täytettävä tietyt kriteerit koskien joukkueiden ja seuran toimintaa. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen ja nuoren kokonaisvaltainen kasvu huomioiden kasvatuksellisuus, monipuolisuus ja jokaisesta lapsesta välittäminen. Sinettiseuran toiminnan tarkastus on kahden vuoden välein. VG-62 ringeten toimintaa ohjaa 12 laadullista sinettikriteeriä, jotka on ryhmitelty neljään eri osa-alueeseen (1) Yhteisöllisyys ja yksilöllisyys, (2) harjoitteleminen ja kilpaileminen, (3) ohjaaminen ja valmentaminen sekä (4) viestintä ja organisointi. YHTEISÖLLISYYS JA YKSILÖLLISYYS Toiminnan lähtökohtana on lapsen ja nuoren paras Ilmapiiri on kannustava Toiminnassa on yhdessä tekemisen kulttuuri Seura haluaa pitää aidosti huolta kaikista harrastajista. Toiminta on iloista ja innostavaa. Seurassa toimiva nuorten ryhmä antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden vaikuttaa seuran asioihin. Toimintaperiaatteet on kirjattu ja niissä on huomioitu kasvatuksellisuus, arvot ja periaatteet. Toimintaperiaatteet ovat kaikkien luettavissa seuran nettisivuilla. Pelisääntökeskustelut käydään kauden alussa kaikissa juniorijoukkueissa pelaajien ja vanhempien 5

6 kesken. Kauden päätteeksi palkitaan aktiivisia toimijoita. Seura tekee tiivistä yhteistyötä kaupungin ja VG-62 emoseuran kanssa ( esim.via VG-valmennuksen kehityshanke ). HARJOITTELEMINEN JA KILPAILEMINEN Monipuolista, määrällisesti riittävää ja kehitystason huomioivaa Elämyksiä ja haasteita tarjoavaa Tukee oppimista ja antaa mahdollisuuden mitata kehittymistä Seurassa tarjotaan lapsille turvallinen ilmapiiri kokeilla ja oppia myös epäonnistumisten kautta. Samalla tarjoutuu turvallisia mahdollisuuksia tunteiden käsittelyyn, itsetunnon kehittymiseen ja ryhmässä toimimisen opetteluun. Omien taitojen kehittymistä pystyy seuraamaan seurassa käytettävien testien avulla. Seura kannustaa harrastamaan monipuolisesti muitakin lajeja ja ottaa nämä mahdollisuuksien mukaan huomioon. Harjoitukset suunnitellaan monipuolisesti. Valmentajat keskustelevat pelaajien sekä heidän vanhempien kanssa terveellisistä elämäntavoista, riittävästä levosta, terveellisestä ravinnosta ja päihteettömyydestä. Seuran nettisivuilla on materiaalia keskustelujen avuksi. OHJAAMINEN JA VALMENTAMINEN Tapahtuu osaavassa ja innostavassa ilmapiirissä Huomioi erilaiset yksilöt Kannustaa urheilulliseen elämäntapaan Valmennuspäällikkö pitää koulutusrekisteriä valmentajista ja järjestää valmentajille erilaisia yhteisiä koulutuksia ja tapahtumia kauden aikana, joissa valmentajat voivat vaihtaa kokemuksiaan ja saavat vertaistukea toisilta valmentajilta. Jokaisessa joukkueessa on vähintään yksi apuvalmentaja täysi-ikäisen vastuuvalmentajan lisäksi. Seurassa toimii maalivahtivalmentajia. Treeneissä pyritään jakamaan joukkue pienempiin ryhmiin, jotta asioiden opettelu ja opettaminen helpottuu. Uusien taitojen oppiminen on laadukkaampaa ja pysyy mielenkiintoisempana. Seurassa noudatetaan ringetteliiton määräämiä ikärajoja joukkueissa. Säännöstä poiketaan vain jaoston päätöksellä. VIESTINTÄ JA ORGANISOINTI Avointa ja vuorovaikutteista Roolit ja toimintatavat ovat selkeät Toimintaa kehitetään aktiivisesti Seurassa on sinettiryhmä, johon kuuluu puheenjohtaja, valmennuspäällikkö, juniorivalmennuspäällikkö ja nuorisopäällikkö. Nämä ovat perehtyneet Nuori Suomi - ja sinettiseuraohjelmaan. Avointa viestintää on kehitetty aloittamalla seurapostin julkaisu nettisivuilla. Nettisivuilla on materiaalia ja toimintaohjeita valmentajille, vanhemmille ja toimihenkilöille. Kaikki joukkueet käyttävät aktiivisesti joukkueensa nettisivuja. Talous ja hallinto ovat kunnossa ja vastuullisesti hoidettu. Jaostolla ja jokaisella joukkueella on oma rahastonhoitaja. Joukkueilla on erikseen tilinvalvoja, joka tarkastaa tilit puolessa välissä kautta sekä kauden 6

7 lopussa. Toiminnan kehittämisessä käytetään apuna nettikyselyjä, sekä muuten tullutta palautetta. Toimintaperiaatteisiin on kirjattu jaoston vastuuhenkilöiden tehtävät. 4 SEURAN KASVATUSPERIAATTEET VG 62 ringetelle jokainen lapsi ja pelaaja ovat tärkeitä. Seurassa halutaan ottaa jokainen huomioon joukkueen toiminnassa sekä seura haluaa myös noudattaa yhdessä sovittuja kasvatusperiaatteita. Haluamme omalta osaltamme kasvattaa lapsista ja nuorista toiset huomioon ottavia ja terveitä elämäntapoja kunnioittavia ihmisiä. Joukkuetoiminnassa huomioidaan eri ikäkausien tuomat haasteet ja pyritään vastaamaan niihin kouluttamalla valmentajia jatkuvasti sekä lajiosaamisen kehittämiseksi että pelaajan henkisen kasvun tukemiseksi. RINGETTEKOULUSSA opetellaan ryhmässä toimimista läpi kauden. Lisäksi vanhemmille ja koululaisille annetaan tietoa pähkinäkuoressa seuran toiminnasta. Kauden aikana pyritään järjestämään myös muita tapahtumia kuin jäällä tapahtuva ringettekoulutunti. Tämä lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Opetellaan tulemaan ajoissa paikalle sekä neuvotaan varusteissa ja kuinka tärkeää liikkumisen kannalta on oikean kokoiset luistimet ja niistä huolehtiminen. Opitaan tekemään asioita isoissa sekä pienemmissä ryhmissä. Kannustetaan yrittämään. Opitaan taitoja leikin avulla. G JA F JUNIOREISSA kannustetaan pelaajia, jokainen osaa jotain. Harjoitellaan varusteiden laittoa itsenäisesti. Tärkeää, että kohdellaan kaikkia pelaajia tasa arvoisesti. Opitaan kuuntelemaan valmentajaa ja muita pelaajia eli kun yksi puhuu niin muut kuuntelevat. Opetellaan pitämään omista varusteista huolta. Toimihenkilöiden vastuuna opettaa pelaajille reilu peli. Tahallaan ei vahingoiteta toisia peleissä eikä harjoituksissa. Korostetaan koululaisille koulun tärkeyttä, kouluasiat ovat etusijalla. E JUNIOREISSA kaikki edellinen jatkuu. Korostetaan joukkuepelaamisen tärkeyttä. Ilman kaikkien omaa panosta ei ole hyvää joukkuetta. Sitoutuminen joukkueen toimintaan. Poissaoloista ilmoittaminen lisää vastuuta omasta toiminnasta. Palautteen antaminen rakentavasti. Joukkueen toiminnassa puhutaan myös unen ja ruokailutottumusten terveellisestä vaikutuksesta. Hygieniasta keskustellaan myös. Joukkuetapahtumissa toimitaan yhdessä joukkueena. Toiminta avointa, demokraattista ja tasapuolista. D JUNIORIT kaikki edellinen jatkuu. Opetellaan myös ottamaan vastaan henkilökohtaista palautetta omista tekemisistä. Keskustellaan myös päihteiden vaikutuksesta elämään ja urheilusuoritukseen. Tuodaan esille säännöt ja tavat miten kyseisessä joukkueessa toimitaan. Korostetaan opiskelun tärkeyttä. 7

8 C JUNIORIT JA SITÄ VANHEMMAT kaikki edellinen jatkuu. Korostetaan jokaisen osallistujan panoksen antamista sovittuihin asioihin. Korostetaan jokaisen pelaajan tärkeyttä joukkuetoimintaan. Tehdyistä sopimuksista kiinnipitäminen. Henkilökohtaisen vastuun ottaminen omista tekemisistä ja päätöksistä. Asioista ja epäkohdista keskustelu avoimesti ja rakentavasti. Omaan tekemiseen keskittyminen. Opiskelun ja joukkuetoiminnan yhteensovittaminen. Näiden edellä mainittujen asioiden lisäksi valmennuksessa noudatetaan polkua joka opettaa lajitaitoja oikeassa järjestyksessä ja auttaa uusia valmentajia tiedostamaan mitkä taidot missäkin ikäluokassa on opeteltu. 5 JAOSTO Jaosto tekee raamit seuran toiminnalle. Päättää lisenssimaksujen suuruudesta jne. Jaosto kokoontuu kerran kuukaudessa. Jaostoon kuuluu puheenjohtaja, nuorisopäällikkö, valmennuspäällikkö, junioripäällikkö, rahastonhoitaja, sihteeri ja varapuheenjohtaja. Näiden toimintakausi on aina kaksi vuotta kerrallaan, jonka jälkeen tehdään uudet valinnat. Puheenjohtaja, sihteeri, valmennuspäällikkö ja junioripäällikkö ovat erovuorossa samalla kertaa. Seuraavana vuonna erovuorossa ovat nuorisopäällikkö, rahastonhoitaja ja varapuheenjohtaja. Lisäksi jaostoon kuuluu jokaisesta joukkueesta edustaja, joka yleensä on joukkueenjohtaja. 5.1 Puheenjohtajan toimenkuva Pj laatii kokousten esityslistat Kutsuu kokouksen koolle Johtaa puhetta kokouksissa Hoitaa tiedotuksen mikäli sitä ei ole määrätty kenellekään muulle Edustaa jaostoa emoseuran hallituksessa yhdessä erikseen nimetyn hallituksen jäsenen kanssa Muodostaa Nuori Suomi- ryhmän yhdessä valmennus- ja nuorisopäällikön kanssa Toimii puheenjohtajana edustusjoukkueen taloustoimikunnassa Tekee jaoston valmentajasopimukset Tekee jaoston pelaajasopimukset Valvoo jaoston sisäisten pelisääntöjen noudattamista Laatii jaoston budjetin, toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen Valvoo jaoston sekä joukkueiden budjettien toteutumista Hyväksyy jaostolle tehtävät hankinnat Toimii valmennuspäällikön ja nuorisopäällikön esimiehenä Vastaa seurapostin julkaisusta 8

9 5.2 Valmennuspäällikön toimenkuva Valmennuspäällikkö vastaa seuran kilpailullisista joukkueista eli C junioreista ylöspäin. Yhteistyössä junioripäällikön kanssa laatii seuralle yhtenäisen valmennuslinjan. Omalta osaltaan vastaa ringeten ja jaoston ulkoisen kuvan kehittämisestä. Kehittää seuran urheilutoimintaa. Pitää huolta valmentajien koulutusrekisteristä sekä kannustaa valmentajia koulutuksiin. Kehittää ja pitää valmennuskerhoa. Auttaa valmentajia joukkueiden urheilutoimintasuunnitelman teossa. On mukana valitsemassa pelaajia kilpailullisiin joukkueisiin. Toimii yhteystyössä junioripäällikön, puheenjohtajan ja nuorisopäällikön kanssa. Vastata: Toimia: Valvoa: Pelaajien siirtymisestä joukkueesta toiseen. Jääaikojen jaon linjauksista. Urheilupaikkojen jakamisesta joukkueille. Uusien ohjaajien ja valmentajien rekrytoinnista uuden kauden alkaessa. Seuran sisäisten pelisääntöjen noudattamisesta. Nuori Suomi -ohjelman edistäjänä seurassa. Palautteen antaja ohjaajille ja valmentajille peleistä ja harjoituksista. Valmentajakerhon vetäjänä Ohjaajien ja valmentajien tuki- ja yhdyshenkilönä seuran johtoon päin. Valmennussuunnitelman toteutumista eri joukkueissa. Valmentajien mukana oloa valmentajakerhossa. Maalivahtivalmennusta. 5.3 Junioripäällikön toimenkuva Junioripäällikkö vastaa seuran juniorijoukkueista ringettekoulusta D junioreihin. Yhteistyössä valmennuspäällikön kanssa laatii seuralle yhtenäisen valmennuslinjan. Omalta osaltaan vastaa ringeten ja jaoston ulkoisen kuvan kehittämisestä. Kehittää seuran urheilutoimintaa. Pitää huolta valmentajien koulutusrekisteristä sekä kannustaa valmentajia koulutuksiin. Kehittää ja pitää valmennuskerhoa. Auttaa valmentajia joukkueiden urheilutoimintasuunnitelman teossa. Toimii yhteystyössä valmennuspäällikön, puheenjohtajan ja nuorisopäällikön kanssa. Vastata: Pelaajien siirtymisestä joukkueesta toiseen. Jääaikojen jaon linjauksista. Urheilupaikkojen jakamisesta joukkueille. Uusien ohjaajien ja valmentajien rekrytoinnista uuden kauden alkaessa. 9

10 Toimia: Valvoa: Seuran sisäisten pelisääntöjen noudattamisesta. Nuori Suomi -ohjelman edistäjänä seurassa. Palautteen antaja ohjaajille ja valmentajille peleistä ja harjoituksista. Valmentajakerhon vetäjänä Ohjaajien ja valmentajien tuki- ja yhdyshenkilönä seuran johtoon päin. Valmennussuunnitelman toteutumista eri joukkueissa. Valmentajien mukana oloa valmentajakerhossa. Maalivahtivalmennusta. 5.4 Nuorisopäällikön toimenkuva Puheenjohtajan ja valmennuspäällikön kanssa yhteystyössä kehittää ringeten ja jaoston ulkoista kuvaa. Ringettejaoston junioritoiminnan kehittäminen. Yhteisöllisyyden kehittäminen seurassa. Nuori Suomi ideologian levittäminen seurassa. Lajin positiivisuuden levittäminen yleisesti. Toimii seuran yhdyshenkilönä. Vastata: Nuori Suomi ideologian levittämisestä seurassa. Ringettekoulun toimimisesta. Nuori Suomi materiaalin ja tapahtumien levittäjänä jaostossa. Sinettiseuran sääntöjen toteutumisesta seurassa. Vetäjänä seuran toimesta sinetin auditoinnissa. Joukkueiden ilmoittautumisesta aluesarjaan. Toimia: Lajin edistäjänä ja uusien harrastajien saamiseksi seurassa. Seuran yhteisöllisyyden lisääminen seurassa. Osallistuu Nuori Suomen järjestämään sinettiseminaariin. Apuna ohjaajille ja valmentajille pelisääntökeskusteluissa. Apuohjaajana tarvittaessa junioreiden harjoituksissa. Välittää tietoa seuran toimijoille koulutuksista ja alueen ja liiton tapahtumista. Nuorten ryhmän vastuuaikuisena. Valvoo: Nuori Suomi Pelisääntöjen toteutumista joukkueissa. Pelisääntöjen lähettämisestä liittoon. Sinetin sääntöjen toteutumista seurassa. 10

11 5.5 Rahastohoitajan toimenkuva Osallistuu jaoston kokouksiin. Taloustilannekatsaus kuukausittain. Osallistuu keskusteluun seuraavan kauden lisenssimaksun suuruudesta. Laskujen maksu. lisenssimaksut syksyllä liittoon. keväällä liiton jäsenmaksu. sarjapelien tuomarilaskut kauden aikana. tuomarikerhon lasku 2x/vuosi sarjapelien linja-autolaskut varustelaskut jaoston/puheenjohtajan hyväksyttyä toiminnanjohtajan osuus 4x/vuosi jäämaksut vakuutusmaksut varusteiden säilytystiloista valmentajien koulutuskulut muut toimintaan kuuluvat laskut Lisenssien maksu ringetteliitolle joukkueiden johtajien toimittamien tietojen perusteella syksyllä kauden alkaessa. seuran jäsenmaksun hoitaminen liitolle lisensioitujen pelaajien pääluvun perusteella (tästä tulee lasku). pelaajien maksujen seuranta ja tarvittaessa huomautukset joukkueenjohtajan kautta. Erilaiset varainhankintaan liittyvät tehtävät ( esim. tiliöinnit, laskutus ym. ). Kausijulkaisumaksujen vast.otto ja seuranta joukkueittain. Tilitysaineiston toimittaminen tapahtuu kirjanpitäjälle keväällä ja syksyllä. Joukkueilta kerätään pelkät tiliotteet syyskaudesta vuodenvaihteessa ja kevätkaudesta kauden loputtua kaikkine kuitteineen. Jaoston kuitit toimitetaan kirjanpitäjälle 2x/vuosi. Tiliotteista lasketaan tulot ja menot helpottaaksemme kirjanpitäjän työtä. Tuomarilaskut kuitteineen toiminnanjohtajalle ennen kk:n 10 päivää (ennakkoverojen maksupäivä). Hän palauttaa ne kirjattuaan rahastonhoitajalle liitettäväksi kirjanpitoaineistoon. Joukkueiden tilit ja käyttöoikeudet pankkiin päin hoitaa toiminnanjohtaja. Muuta: Erikseen voidaan jonkin joukkueen kanssa sopia esim. liiton tukirahojen käytönraportoinnista liittoon. Neuvontaa, apua epäselvissä asioissa. 11

12 5.6 Sihteerin toimenkuva - toimii kuukausittain kokoontuvan jaoston sihteerinä ja kirjaa kokouksen pöytäkirjan - välittää jaostossa päätetyt asiat joukkueiden tietoon (sähköpostilla pöytäkirja jakoon) - laatii tarvittavat pöytäkirjaotteet mm. joukkueiden tilinkäyttö oikeuteen liittyen - osallistuu tarvittaessa jaoston/ seuran toiminnan kehittämiseen yhdessä puheenjohtajan ja muiden toimijoiden kanssa - laatii tarvittaessa kirjelmät yhdessä puheenjohtajan kanssa Ringetteliittoon toiminnan muuttamiseen tai kehittämiseen liittyvissä ehdotuksissa Osallistuu jaoston kokouksiin. Kirjaa kokouksessa puhutut ja päätetyt asiat. Lähettää pöytäkirjan tiedoksi seuran toimijoille. 5.7 Varapuheenjohtajan toimenkuva Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajana silloin kun nimetty puheenjohtaja on estynyt osallistumaan esimerkiksi jaoston kokoukseen tai muihin seuran edustustehtäviin. Varapuheenjohtaja osaltaan osallistuu myös seuran tapahtumiin ja seuran kehittämiseen yhdessä puheenjohtajan ja muiden toimijoiden kanssa. 6 JOUKKUEEN BUDJETTI JA TOIMINTASUUNNITELMA Jokainen ringettejoukkue tekee kullekin toimintakaudelle (elo heinäkuu) budjetin. Jokaisen joukkueen on suoriuduttava kaikista sitoumuksistaan ja jaoston/seuran osoittamista talkoista ym. tehtävistä. Menot voivat olla tuloja suuremmat vain, jos joukkueella on rahaa edelliseltä kaudelta. Joukkueen budjetti esitellään syys lokakuussa ringettejaostolle. Lisäksi joukkue tekee joukkueelle toimintasuunnitelman kaudeksi, jossa tulee näkyä joukkueen tavoitteet, harjoitusmäärät, kasvatuksellisuus ja monipuolisuus. Jokainen joukkue käyttää ringettejaoston laatimaa toimintasuunnitelmapohjaa. Joukkueen varojen käyttöä valvovat joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. Kaksi kertaa kaudessa joukkueen tilinvalvoja, joka ei ole kukaan joukkueeseen nimetyistä toimihenkilöistä, tarkastaa joukkueen tilin. Joukkueenjohtaja esittelee joukkueen taloudellisen tilanteen ringettejaostolle tammikuussa. Samalla hän arvioi loppukauden budjetin pitävyyden. 7 JOUKKUEEN PANKKITILIN KÄYTTÖOIKEUS Joukkueen nimissä olevan pankkitilin käyttöoikeus on tilille nimetyillä käyttäjillä. Nämä ovat yleensä joukkueenjohtaja ja rahastonhoitaja. Pankki hyväksyy käyttöoikeuden vasta, kun ringettejaosto on hyväksynyt henkilöt, joilla ko. käyttöoikeus on. 12

13 8 JOUKKUEEN RAHAT, TILIOTTEET JA OMAISUUS Kaikki joukkueen rahat ja omaisuus, joka on maksettu tilille, kerätty tai hankittu eri menetelmin, on seuran omaisuutta, joka on joukkueen käytössä. Rahastonhoitaja taltioi kaikki kuitit ja joka kuukausi otettavan tiliotteen joukkueen tilimappiin siten, että ko. kuukauden tiliote ja sitä vastaavat kuitit ovat aikajärjestyksessä. Tammikuun aikana edellisen vuoden jokaisen kuukauden tiliote tai sen kopio toimitetaan ringettejaoston rahastonhoitajalle seuran tilipäätöstä varten. Joukkueen tilimappi toimitetaan keväällä kauden loputtua jaoston puheenjohtajalle, joka arkistoi vanhat kuitit ja antaa tilimapin joukkueen uudelle rahastonhoitajalle. Ringettejaosto päättää huhtikuussa tulevan kauden lisenssimaksujen suuruuden. Lisenssimaksu kattaa mm. vakuutuksen, perusvarusteet, ohjauksen, valmennuksen, sarjamaksut, tuomaripalkkiot, jäämaksut, harjoitustilat maksut, osan pidemmistä pelimatkoista, jne. Tavoitteena on, että lisenssimaksu on mahdollisimman pieni ja että suurin osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoita tekemällä, kausijulkaisuun ilmoituksia keräämällä jne. Samalla jaosto päättää sisaralennuksesta. Tarvittaessa jaosto pyrkii auttamaan myös taloudellisesti vaikeuksissa olevaa perhettä niin, ettei tytön tarvitse lopettaa harrastamasta ringetteä. 9 JOUKKUEEN RAHAVAROJEN SIIRTYMINEN Toimintakauden päätteeksi joukkueen rahavarat jaetaan joukkueeseen jäävien ja seuraavaan ikäluokkaan nousevien pelaajien suhteessa. Joukkueiden rahastonhoitajat sopivat varojen jaon heti uuden kauden alussa. 10 PELAAJIEN VARUSTEET, NIIDEN HOITO JA PALAUTUS Ringettejaosto nimeää kaksi henkilöä varustevastaaviksi, joista toinen tuntee nuorempien pelaajien ja toinen vanhempien pelaajien tarpeet. Kenttäpelaajien käyttöön luovutetaan kauden alussa peli- ja harjoituspaidat, pelihousut ja sukat. Varusteiden jako aloitetaan aina vanhemmasta ikäluokasta alkaen. Varusteet luovutetaan heti harjoitus- ja pelikauden loputtua (viimeistään kauden päätösjuhlaan mennessä) pestyinä ja kunnostettuina joukkueen huoltajille. Huoltajat sopivat edelleen varusteiden luovutuspäivästä varustevastaavan kanssa. 13

14 11 MAALIVAHDIN VARUSTEET, HANKINTA JA HOITO Maalivahdit saavat perusvarustuksen lisäksi myös suojat. D ja sitä vanhemmille junioreille jaosto antaa käyttöön myös luistimet. Rikkoutunut varuste on heti toimitettava huoltajalle korjaustoimenpiteitä varten. Maalivahdin varusteiden hoito, luovutus ja palautus tapahtuvat samoin kuin kenttäpelaajilla. 12 JOUKKUEIDEN PELISÄÄNNÖT JA MUODOSTAMINEN Pelisäännöt: Ringettejaosto edellyttää, että jokainen joukkue tekee vuosittain 30.9 mennessä joukkueen omat kirjalliset pelisäännöt Ringetteliiton ohjeiden mukaisesti. Nuorisopäällikkö tallettaa säännöt Nuoren Suomen Pelisäännöt ohjelmaan. Muodostaminen: Juniorijoukkueita muodostetaan vuosittain siten, että joukkueen koko on noin 13 ja 25 kenttäpelaajaan välillä, siten kuin joukkue luontevasti muodostuu ja mihin jaostolla on olosuhteiden puolesta mahdollisuuksia. Ringetteliiton asettamista ikärajoista pyritään pitämään kiinni. Poikkeuksista ja joukkueiden muodostamisesta päättää ringettejaosto. 13 OHJAUSTOIMINTA Ringettejaosto osoittaa joukkueille vastuuvalmentajan / ohjaajan, joka valitsee joukkueelle katsomansa määrän apuvalmentajia / ohjaajia sekä joukkueen muut toimihenkilöt. Ringettejaosto tarjoaa valmentajille / ohjaajille kouluttautumismahdollisuuksia jaoston kustantamana. Toimintavuoden aikana F E-junioreilla voi olla viikossa enintään kolme yhteistä tapahtumaa. Tapahtumaksi katsotaan palaveri, kuiva- ja jääharjoitukset sekä koti- ja vieraspelit. Tapahtumien kestoksi suositellaan enintään 60 minuuttia. D junioreilla voi olla viikossa enintään neljä yhteistä tapahtumaa, joiden kestoksi suositellaan enintään 90 minuuttia. C ja B juniorien tapahtumamäärä ja kestoaika sovitaan valmennuspäällikön kanssa joukkuekohtaisesti erikseen. Tapahtuma määriin voidaan tarvittaessa sallia poikkeuksia kaikissa ikäryhmissä. 14 JÄÄHARJOITTELU Ringettejaosto osoittaa joukkueille jäät. Jäänjaosta vastaa jaoston puolesta nimetty jäänjakaja yhteistyössä valmennuspäälliköiden kanssa. Harjoituksissa joukkueilla on käytössä joko koko kenttä tai puolikaskenttä toisen ringettejoukkueen kanssa jäätilanteen mukaan. 14

15 15 PELAAMINEN Ringettejaosto osallistuu joukkueillaan alueen näille ikäluokille järjestämiin sarjoihin ja noudattaa näin tehdessään ringetteliiton ja alueen sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Joukkueilla on oikeus pelata harjoitusotteluita ja osallistua turnauksiin. Molemmista on ilmoitettava valmennuspäällikölle ja jäänjakajalle. Näin valmennuspäällikkö voi valtuuksiensa puitteissa rajata tapahtumien määrää ja jäänjakaja voi osaltaan optimoida jään käytön. Tapahtumia laskettaessa yksi turnauspäivä vastaa yhtä tapahtumaa, vaikka päivässä olisikin useampia pelejä. 16 PELUUTTAMINEN Ringettejaosto valvoo, että tyttöjä peluutetaan sekä yhden ottelun sisällä että koko pelikauden puitteissa tasapuolisesti. F joukkueesta muodostetaan otteluihin maalivahti mukaan luettuna pelaajan joukkueita riittävän pelikohtaisten kokemusten varmistamiseksi. Kaikki saavat peliaikaa, koska pelaajia voidaan myös lainata tai pyytää lainaksi vastustajalta. E ja D juniorissa suositellaan, että ottelut pelataan kolmella ketjulla riittävän ottelukohtaisen pelikokemuksen saamiseksi. Tasapuolisuus säilytetään kierrättämällä lepääviä pelaajia. Tasapuolisuutta mitataan pelikauden aikana pelattujen otteluiden määrällä ja otteluissa pelattuina vaihtoina. Peliajan edellytyksenä on sekä yleisten käyttäytymis- että pelaajien itsensä laatimien joukkueen sääntöjen noudattaminen. 17 POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN Pelaaja tai hänen edustajansa on velvollinen ilmoittamaan pelaajan poissaolosta joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa, mutta viimeistään kaksi tuntia ennen sen alkamisaikaa. Ilmoitus tehdään ensisijaisesti vastuuvalmentajalle ja vasta toissijaisesti joukkueenjohtajalle. Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelukiellolla, pelaamattomuudella tai vastaavalla, jos hän on ilmoittanut poissaolostaan sovitulla tavalla. 18 ONGELMAT JA NIIDEN RATKAISEMINEN Pelisääntöjen urheilutoiminta kohtaan liittyvät epäselvyydet ja erimielisyydet ratkaisee viime kädessä ringettejaosto, jonka päätöksestä voi valittaa emoseuran VG 62 ry:n johtokunnalle. 15

16 19 RINGETTE JA VANHEMMAT VG 62 Ringeten toimintaa hoidetaan täysin vapaaehtoisin voimin. Tärkeää on, että jokaisen tytön vanhemmat osallistuvat tavalla tai toisella joukkueen toiminnan pyörittämiseen. Vaikka joukkueen vastuuvalmentaja nimetäänkin ringettejaoston toimesta tarvitsee joukkue paljon lisää taustavoimia. Hoidettavia tehtäviä ovat apuvalmentaja, joukkueenjohto, rahastonhoito, huoltotehtävät kentän laidalla, toimitsijatehtävät (mm. pelikellon käyttö, kirjuri, kuulutus, jäähyaitioiden hoito) ja lähipeleihin kuljetusten hoitaminen unohtamatta kannustusjoukkoja katsomoon. Tarvittaessa tehtäviin saa opastusta ja koulutusta. Lisäksi taustavoimia tarvitaan erilaisiin tapahtumiin, talkoisiin ja tempauksiin, joilla kerätään rahaa joukkueen toiminnan turvaamiseksi. Joukkueen toiminnan edellytyksenä on hoitaa seuran sekä jaoston mahdollisesti järjestämät talkoot ym. tehtävät. 20 RINGETTEKOULU Ringettekoulussa harjoitellaan luistelua ja sitä kautta tutustutaan myös ringeten saloihin. Pakollisia varusteita ovat hokkarit ja kypärä, jossa ristikko, koska kevät kauden ajan kaikilla on myös mailat mukana. Mailat saadaan seuran puolesta käyttöön. Käyttöön saa myös harjoituspaidan ja pelihousut. Ringettekoulussa saa kokeilla ringeten saloja kaksi kertaa ilmaiseksi, jonka jälkeen jaetaan vasta lisenssimaksu laskut, joka kattaa koko vuoden. Valmennuspäällikkö nimeää ringettekoululle rehtorin, joka vastaa ringettekoulun toiminnasta ja mainostamisesta. Rehtori pyytää itselleen tarvittavan määrän apuohjaajia. Suositeltavaa käyttää ohjaajina junioreita, jotka saavat näin tuntuman ohjaustoimintaan. 21 KUSTANNUKSET Suurin jokavuotinen kustannuserä on lisenssimaksu. Ns. vakuutuksellinen lisenssi kattaa mm. vakuutuksen, pelivarusteet, ohjauksen / valmennuksen, sarjamaksut, tuomaripalkkiot, jäämaksut, harjoitusmaksut, osan pitkistä pelimatkakuluista jne. Mahdollista on maksaa myös ns. vakuutukseton lisenssi. Tämä edellyttää, että pelaajalla on vakuutus, joka kattaa myös urheilusuorituksissa tapahtuvat tapaturmat. Lisenssimaksu on silloin noin 10 % halvempi. Tavoitteena on, että lisenssimaksu pidetään mahdollisimman pienenä. Tällöin suuri osa joukkueen tarvitsemasta rahasta kerätään talkoilla ja mainosten myynnillä. Tähän tarvitaan erityisesti vanhempien panosta. 16

17 Lisenssimaksut kaudella Vakuutukselliset lisenssimaksut ja maksupäivät ovat seuraavat Ringettekoulu 60 euroa toisen kerran jälkeen F 250 euroa 15.7 ja 30.9 E 390 euroa 15.7 ja 30.9 D 420 euroa ja 30.8 C 470 euroa ja 30.8 B 490 euroa ja 30.8 Naiset 290 euroa 5.7. ja 30.8 Sisaralennusta myönnetään nuoremmasta sisaresta 30 euroa, joka huomioidaan II maksuerässä. Muut hankintakustannukset Itse on kustannettava luistimet (hokkarit), polvi- ja kyynärsuojat, kaulasuoja, pelikäsineet ja kypärä ristikolla tai pleksillä varustettuna. Ilman asianmukaista kypärää, kaulasuojaa ja voimassa olevaa lisenssiä tai vakuutusta ei pääse jäälle. Näiden itse hankittavien varusteiden yhteishankintahinta on uutena noin euroa. Osan varusteista voi saada edullisemmin vähän käytettynä. 22 JOUKKUEET IKÄKAUSITTAIN VG 62 Ringetessä pelaavat seuraavat ikäluokat. F juniorit vuotiaat E juniorit vuotiaat D juniorit vuotiaat C nuoret vuotiaat B - nuoret vuotiaat NAISET 18 - vuotiaat ja sitä vanhemmat. Edustusjoukkueen pelaajat kutsutaan joukkueeseen erikseen. 23 PALKITSEMISET JA HUOMIONOSOITUKSET Jaosto palkitsee joka kevät kauden päättäjäisjuhlissa pelaajia ja toimihenkilöitä. Ringettekoululaiset saavat jokainen palkinnon osallistumisesta ringettekouluun. F ja E juniorijoukkueet palkitaan aluesarjan osallistumismitalein. D -, C-, B- ja Naistenjoukkueet saavat aluesarjamitalin aluesarjassa menestymisen mukaan. Lisäksi joukkueista palkitaan pelaajia pokaalein. Näiden saajat päättävät kyseisen joukkueen toimihenkilöt. Pokaalit ovat seuraavat: G juniorit: Kauden harjoittelija, Kauden kehittyjä ja joukkuepelaaja. F juniorit: Kauden harjoittelija, Kauden kehittyjä, Kauden tulokas ja Vuoden Katinpentu. 17

18 E juniorit: Kauden kehittyjä, Kauden harjoittelija, Kauden pelaaja ja Ilopilleri. D juniorit: Kauden taistelija, Kauden pelaaja, Harjoitus aktiivi, Kauden puolustaja. C juniorit: Pistepörssi, Turnauspelaaja, Kauden pelaaja ja Harjoitus aktiivi. B/ Naiset: Kauden Pelaaja ja Pistepörssi. Edustusjoukkueen palkinnot: Vuoden Watti Katti, Vuoden tulokas, Ilopilleri ja Pistepörssi. Lisäksi on juniorijoukkueiden yhteispalkintoja jotka ovat: Vuoden symppis, Ringette mini, Ringette girl. Jaosto palkitsee myös seuratyöntekijöitä seuraavin pokaalein: Vuoden aktiivi, Vuoden valmentaja, MVP, Vuoden ahertaja, Ringette special ja Alpon Fair Play. Lisäksi on Nuori Suomen ja Veikkauksen lahjoittama Vuoden juniorivalmentaja pokaali. Nuorten ryhmä Power Team palkitsee valitsemansa junioripelaajan Power Girl pokaalilla. 24 RINGETTEJOUKKUEEN TOIMIHENKILÖIDEN TEHTÄVÄKUVAT Ringettejoukkueessa kasvatuksellisten, opetuksellisten ja kilpailullisten tavoitteiden saavuttamisesta vastaa joukkueen nimetty vastuuvalmentaja. Näin riippumatta siitä, minkä ikäisten joukkueesta on kysymys. Vastuuvalmentaja on joukkueensa kokonaistoiminnan johtaja ja samalla vastuussa urheilutoiminnan sujumisesta. Vastuullisen vetäjän apuna on joukko muita henkilöitä, jotka omalla panoksellaan tukevat joukkueen ponnistuksia yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi joukkueenjohtaja, toinen valmentaja, maalivahtivalmentaja, huoltaja ja rahastonhoitaja Vastuuvalmentaja toimii joukkueen toimihenkilöryhmän kokoajana ja vetäjänä laatii joukkueelle koko kauden kattavan toimintasuunnitelman (kasvatus- ja koulutussuunnitelma) varaa harjoitusohjelmien edellyttämät paikat ja välineet yhdessä valmennuspäällikön kanssa laatii jokaista harjoitusta varten kirjallisen minuuttiohjelman huolehtii, että pelaajilla on asianmukaiset varusteet vastaa palaverien, harjoitusten ja otteluiden johtamisesta kokoaa pelaajien osallistumisesta kertovan ruksilistan laatii joukkueen budjetin yhdessä joukkueenjohtajan ja rahastonhoitajan kanssa vastaa osaltaan joukkueessa työrauhan säilymisestä on läsnäolovelvollinen aina palavereissa, harjoituksissa ja otteluissa pitää yhteyttä pelaajien vanhempiin käy kehityskeskustelut tyttöjen kanssa vanhemmissa ikäryhmissä 18

19 osallistuu valmennuspäällikön palavereihin 24.2 Joukkueenjohtaja hoitaa yhteyden joukkueesta seuran johtoon pitää yhteyttä pelaajien vanhempiin hoitaa yhteistyön muihin seuroihin laatii joukkueen budjetin yhdessä vastuuvalmentajan ja rahastonhoitajan kanssa ja vastaa sen toteuttamisesta vastaa ottelujärjestelyistä o harjoitusottelut o osallistumiset sarjoihin ja turnauksiin o pöytäkirja-asiat o matkoihin liittyvät järjestelyt o lahjat ym. Muistamiset hoitaa palaveri- ja virkistystilaisuuksien järjestelyt valvoo lisenssimaksut yhdessä rahastonhoitajan kanssa vastaa osaltaan joukkueessa työrauhan säilymisestä on läsnäolovelvollinen otteluissa, tarvittaessa muissa tilaisuuksissa 24.3 Toinen valmentaja osallistuu kaikkien harjoitusohjelmien suunnitteluun vastuuvalmentajan kanssa toimii harjoituksissa ohjaajana vastuuvalmentajan kanssa sovitulla tavalla hoitaa otteluissa vastuuvalmentajan kanssa sovitut asiat vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä on läsnäolovelvollinen aina harjoituksissa ja otteluissa osallistuu valmennuspäällikön palavereihin 24.4 Maalivahtivalmentaja vastaa joukkueen maalivahtien valmennuksen suunnittelusta ja toteutuksesta toimii yhteistyössä vastuu- ja toisen valmentajan kanssa vastaa osaltaan joukkueessa työrauhan säilymisestä on läsnäolovelvollinen aina harjoituksissa osallistuu valmennuspäällikön palavereihin 24.5 Huoltaja hoitaa joukkueen varustehankinnat yhdessä varustevastaavan kanssa huolehtii seuran varusteiden jaosta ja vastaanotosta kauden alussa tai lopussa varustevastaavan kanssa hankkii tarvittavat harjoitusvälineet varustevastaavan kanssa hoitaa luistimien teroituksen ja vastaa teroituskoneen kunnosta toimii harjoituksissa ja otteluissa huoltajana (virvoke- ja varustehuolto). 19

20 opettaa pelaajille oikeita asenteita varusteiden huoltoa ja puhtaudesta huolehtimista ajatellen hoitaa ensiavun tarvittaessa vastaa omalta osaltaan joukkueessa työrauhan säilymisestä on läsnäolovelvollinen aina harjoituksissa ja otteluissa 24.6 Rahastonhoitaja osallistuu tarvittaessa jaoston kokouksiin laatii joukkueen budjetin yhdessä vastuuvalmentajan ja joukkueenjohtajan kanssa ja vastaa sen toteuttamisesta hoitaa joukkueen rahaliikenteen, mapittaa tositteet tilikansioon ja tiedottaa taloudellisesta tilanteesta vanhempia ja/tai pelaajia valvoo lisenssimaksut yhdessä joukkueenjohtajan kanssa toimittaa tammikuun aikana jaoston rahastonhoitajalle joukkueen edellisen vuoden tiliotteet tilinpäätöstä varten kauden päätyttyä keväällä toimittaa joukkueen tilimapin jaoston puheenjohtajalle vastaa osaltaan joukkueen työrauhan säilymisestä on läsnäolovelvollinen tarvittavissa tilaisuuksissa 20