Opiskelijakunta opas OPAS KEUDAN YKSIKÖIDEN OPISKELIJAKUNTIEN HALLITUKSILLE

Transkriptio

1 Opiskelijakunta opas OPAS KEUDAN YKSIKÖIDEN OPISKELIJAKUNTIEN HALLITUKSILLE 2016

2 Sisällys Johdanto... 2 Opiskelijakuntatoiminta Mitä opiskelijakuntatoiminta on? Miksi opiskelijakuntatoimintaa on? Opiskelijakuntatoiminta Keudassa Talous... 5 Opiskelijakunnan hallitus Jäsenten rekrytointi Jäsenten valinta Jäsenten roolit OHO opiskelijakunnan hallituksen ohjaava opettaja... 9 Kokoukset Kokousmuodot Kokouskäytänteet Kokousasiakirjat Vuosikello Linkkivinkkejä Liitteet Lakipykälät Asialista Pöytäkirja Kevät-/syyskokouksen asialista Kevät-/syyskokouksen pöytäkirja

3 Johdanto Moi! Mahtavaa, että olet päättänyt lähteä mukaan opiskelijakuntatoimintaan! Olen Juuso Mäki ja toimin Keudan opiskelijakunta Kuoman puheenjohtajana. Opiskelen Keravan Keskikadulla merkonomiksi ja olen mukana oman yksikköni opiskelijakunnan hallituksessa. Lähdin mukaan opiskelijakuntatoimintaan, koska haluan vaikuttaa opiskelijoiden asioihin mahdollisimman paljon ja haluan saada opiskelijoiden äänen kuulumaan entistä enemmän. Opiskelijakuntatoiminnassa mukana oleminen niin omassa yksikössä kuin koko Keudan tasolla on tarjonnut minulle paljon uusia haasteita ja vastuutehtäviä opiskelujen ohella. Olen päässyt antamaan oman mielipiteeni erinäisissä tapahtumissa ja saanut tutustua moniin uusiin henkilöihin. Kuomassa jokaisella on mahdollisuus saada oma mielipiteensä kuuluviin. Pyrimme kehittämään opiskelijoiden hyvinvointia järjestämällä ympäri vuoden tiiviisti tapahtumia ja aktiviteetteja kaikille Keudan opiskelijoille. Meillä Kuomassa on todella hyvä yhteishenki ja puhallamme aina yhteen hiileen. Hyvästä yhteishengestä kertoo esimerkiksi se, että meidän kokouksissa on aina hauskaa! Pyrimme myös olemaan esimerkkinä kaikille yksiköille, niiden opiskelijakunnille ja ennen kaikkia opiskelijoille. Haluaisitko sinäkin olla vaikuttamassa kaikkien Keudan opiskelijoiden asioihin? Tervetuloa Kuomaan! - Juuso 15KITO Keuda Keskikatu Tästä oppaasta saat tietoa toiminnan tueksi. Ota rohkeasti yhteyttä oman yksikkösi opiskelijakunnan ohjaavaan opettajaan, jos tulee mitä vaan kysyttävää! Oppaan on kirjoittanut yhteisöpedagogi Tiia Haimi huhtikuussa

4 Opiskelijakuntatoiminta 2.1. Mitä opiskelijakuntatoiminta on? Opiskelijakunnan tehtäviin kuuluu huolehtia opiskelijoiden hyvinvoinnista. Opiskelijoiden hyvinvointia ja koulussa viihtyvyyttä voidaan lisätä erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla. Tapahtumia voidaan liittää kalenterista löytyviin juhliin, esimerkiksi ystävänpäivään, vappuun tai Halloweeniin. Tapahtumia ja pienempiä tempauksia voi järjestää myös muulloinkin, kuin vain joinain tiettyinä päivinä. Voidaan järjestää esimerkiksi erilaisia liikuntaturnauksia ja pelejä, tietokilpailuja, kahvihetkiä.. Luovuus kehiin! Opiskelijakuntatoiminta on toimintaa, jossa joukko opiskelijoita edustaa kaikkia kyseisen koulun opiskelijoita ja ajavat heidän etujaan. Opiskelijat toimivat siis kanssaopiskelijoidensa edunvalvojina: otetaan kantaa asioihin, viedään kehittämisehdotuksia eteenpäin koulun johdolle ja annetaan lausuntoja opintoihin liittyvistä asioista, esimerkiksi opetussuunnitelmista. Edunvalvontaa tehdään, jotta opiskelu olisi reilua kaikkia opiskelijoita kohtaan. Opiskelijakuntatoiminta valmentaa opiskelijoita työelämään. Toiminnassa opitaan tärkeitä työelämässä tarvittavia taitoja, kuten työskentelyä uusien ihmisten kanssa, kokouskäytänteitä ja erilaisten projektien/tapahtumien suunnittelua ja toteutusta. Opiskelijakuntatoiminta on paras tapa vaikuttaa asioihin, jotka koskevat opiskelijoita. Toiminta on opiskelijoilta opiskelijoille ja nimenomaan sen näköistä toiminnan pitääkin olla! Opiskelijakunnassa saa vastuuta, uusia kavereita, hienoja kokemuksia ja oppii paljon Miksi opiskelijakuntatoimintaa on? Opiskelijakuntatoiminta on lain määräämää toimintaa, joten kouluilla on siis velvollisuus järjestää sitä. Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta ja nuorisolaki määräävät, että nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa ja oppilaitoksilla tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta, jolle tulee turvata riittävät toimintaedellytykset. 3

5 Vaikka toiminta on lain määräämää toimintaa, ei sen tarvitse olla vakavaa ja tylsää, pelkissä kokouksissa istumista. Opiskelijakunnan täytyy hoitaa muutamat perusjutut, mutta muuten opiskelijoilla on hyvin vapaat kädet toiminnan toteuttamiseen. Toiminnasta saa tehtyä hyvinkin hauskaa ja rentoa! 2.3. Opiskelijakuntatoiminta Keudassa Keudan ammattiopistolla on 10 yksikköä. Jokaisessa yksikössä on oma opiskelijakunta. Yksikön kaikki opiskelijat muodostavat kyseisen yksikön opiskelijakunnan. Opiskelijoiden keskuudesta valitaan opiskelijakunnan hallitus. Hallitus on se porukka, joka on toiminnan toteuttajana: eli siis ajaa opiskelijoiden etuja ja järjestää tapahtumia. Opiskelijakuntatoiminta edistää opintoja, sillä opiskelija saa toimintaan osallistumisesta 1-3 osaamispistettä. Osaamispisteiden saaminen edellyttää kuitenkin, että opiskelija on tehnyt toiminnan aikana jotain. Ei siis riitä, että opiskelija on nimellisesti valittu hallitukseen ja ilmestyy silloin tällöin kokouksiin. Kun toimintaan on lähtenyt mukaan, kannattaa siitä ottaa kaikki irti! Keudan jokainen yksikkö on erilainen, joten hallitustenkin toiminta eroaa toisistaan. Jokaisessa yksikössä kannattaakin miettiä porukalla, mikä on se meidän yksikön oma juttu ja tehdä rohkeasti sen näköistä toimintaa. Muiden yksiköiden hallituksilta saa varmasti paljon hyviä vinkkejä toimintaan, joten yhteistyötä kannattaa tehdä edes jollain tasolla. Keudan opiskelijakunta Kuoma 4

6 Kuoma on Keudan opiskelijakunta. Yksiköissä on siis omat opiskelijakunnat ja niiden hallitukset ja Kuoma on koko Keudan opiskelijakunta. Kuoma koostuu yksiköiden opiskelijakuntien hallituksista. Kuoman hallitus valitaan kevään yleiskokouksessa ja sen toimikausi kestää seuraavaan kevätkokoukseen asti. Jokaisen yksikön hallituksesta valitaan edustajat Kuoman hallitukseen (1 varsinainen jäsen ja vähintään 1 varajäsen). Varajäsen voi halutessaan osallistua Kuoman hallituksen kokouksiin yhdessä varsinaisen jäsenen kanssa ja hänellä on täysin samat mahdollisuudet olla mukana päätöksenteossa. Yksiköiden opiskelijakuntien hallitukset keskittyvät ajamaan omien yksiköidensä opiskelijoiden etuja ja järjestämään heille toimintaa, kun taas Kuoma toimii koko Keudan laajuisesti. Kuoma valvoo kaikkien Keudan opiskelijoiden etuja ja toimii heidän äänitorvenaan. Kuoma myös järjestää toimintaa ja tapahtumia kaikille Keudalaisille. Jos siis haluaa vaikuttaa asioihin koko Keudan tasoisesti, kannattaa lähteä mukaan Kuoman toimintaan! Kuomassa pitäisi olla edustajat jokaisesta yksiköstä, jotta Kuomassa tiedetään mitä yksiköissä tapahtuu ja yksiköissä tiedetään mitä Kuomassa tapahtuu. Kuoman hallitus saattaakin päättää aina välillä jotain, joka pitää viedä yksiköihin tiedoksi ja/tai toteutettavaksi Talous Tässäkin asiassa opiskelijakunnat eroavat hyvin paljon yksiköittäin. Osalla on oma pankkitili, toisilla ei. Osa saa yksikön budjetista rahaa, toisilla ei ole rahaa ollenkaan ja muutama hankkii rahansa esimerkiksi juomaautomaattien ja koulukuvauksien kautta. Raha-asioista ja varainhankinnan keinoista pitää puhua tarkemmin oman yksikön osalta henkilökunnan ja opiskelijakunnan ohjaavan opettajan kanssa. Koska rahaa ei vain sada taivaalta, täytyy opiskelijakunnan tehdä jotain sen eteen että sillä on rahaa käytössään. Esimerkkejä varainhankinnasta: - Juoma-automaatin ylläpitäminen o Sinebrychoffin kautta tilattu automaatti ei maksa opiskelijakunnalle mitään o Kuluttaa kuitenkin sähköä ja tarvitsee hyvän paikan o 5

7 - Kioskin pitäminen o Rahaa kuluu tuotteiden ostamiseen o Tarvitsee hyvän paikan ja sitoutuneet kioskin pitäjät - Keksien ja karkkien myyminen o o o - Kirpputoripöydän vuokraaminen ja pitäminen - Sponsoreiden (=rahoittajien) hankkiminen opiskelijakunnan järjestämiin tapahtumiin Ei kuin miettimään miten teidän yksikkönne opiskelijakunta voisi kerätä rahaa! Talousseuranta ja taloussuunnitelma tehdään kerran vuodessa. Talousseuranta käydään läpi opiskelijakunnan kevätkokouksessa ja taloussuunnitelma syyskokouksessa. Talousseurantaan merkitään kaikki vuoden aikana käytetyt ja saadut rahat. Kannattaa myös pitää tallessa kuitit kaikista tehdyistä ostoista. Taloussuunnitelmaan suunnitellaan seuraavan vuoden budjetti. Eli mietitään kuinka paljon rahaa saadaan ja mihin sitä käytetään ja minkä verran. Jollei ole tiedossa tarkkoja summia, suunnitelmaan voi laittaa vain pelkkiä arvioita summista. Mihin sitä rahaa sitten voi käyttää? No tietenkin yksikön opiskelijoiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen! Rahasta voi olla hyötyä kun järjestetään erilaisia tapahtumia ja aktiviteetteja. Joissain yksiköissä opiskelijakunta myöntää myös stipendejä jokaiselle luokalle. Kun on mietitty miten rahaa hankitaan, voi alkaa ideoimaan mihin kaikkeen sitä voikaan käyttää. 6

8 Opiskelijakunnan hallitus 3.1. Jäsenten rekrytointi Jotta opiskelijakuntatoimintaa voi olla, täytyy saada kasattua porukka joka on kiinnostunut toiminnasta. Toimintaa toteuttava porukka on siis opiskelijakunnan hallitus. Ihannetilanne olisi se, että yksikön jokaisesta ryhmästä olisi 1-2 edustajaa hallituksessa. Monesti opiskelijakuntatoiminnasta puhutaan koulun alkaessa esimerkiksi ryhmänohjaajan toimesta. Kaikista tehokkain tapa rekrytoida uutta porukkaa hallitukseen on kuitenkin, se kun opiskelijat, jotka ovat olleet mukana toiminnassa, kertovat omien kokemuksiensa kautta toiminnasta. Toiminnassa mukana olleet osaavat kertoa parhaiten siitä, mitä toiminta on ollut, mitä toiminnasta on saanut ja miksi muiden opiskelijoiden kannattaa lähteä mukaan. Kun uusi hallitus valitaan alkusyksystä, kannattaa hallituksen alkaa miettiä jo keväällä miten opiskelijat saadaan innostettua mukaan toimintaan. Tässä esimerkkejä hallitustoiminnan markkinointiin: - Hallitus käy jokaisessa luokassa kertomassa toiminnasta ja valmistelee siihen mukaan jonkin visuaalisen esityksen (esim. PowerPoint, prezi..) - Jos ei ole aikaa käydä jokaisessa luokassa, voisi tehdä esimerkiksi videon, jossa kerrotaan tärkeimmät asiat ja se näytettäisiin joka luokassa - Info-pisteen pitäminen käytävillä - Julisteita käytäville ja markkinointia sosiaalisessa mediassa 3.2. Jäsenten valinta Kun toimintaa on markkinoitu ja työ on tuottanut tulosta, on aika valita jäsenet uuteen hallitukseen. Hallitus voisi yhdessä miettiä erilaisia tapoja, joilla eri ryhmien edustajat valittaisiin niin, ettei ketään pakoteta mukaan. Yksi idea ryhmien edustajien valintaan on, että ryhmät keskustelisivat keskenään opiskelijakuntatoiminnasta ja miettisivät millainen on hyvä edustaja ja millainen huono edustaja. Sen jälkeen jokainen ryhmäläinen miettisi olisiko hän valmis lähtemään edustajaksi tänä vuonna ja käydään yhdessä läpi ryhmän halukkuus. (Tarkempi ohje tähän löytyy opiskelijakuntien ohjaavien opettajien oppaasta.) Syksyllä järjestetään yleiskokous (syyskokous), jossa valitaan uusi hallitus. Syyskokoukseen on tervetulleita kaikki yksikön opiskelijat. Kokouksessa valitaan hallitus, joka toimii seuraavaan syyskokoukseen saakka. 7

9 Hallitukseen valitaan (mielellään jokaisesta ryhmästä) varsinaiset jäsenet ja varajäsenet, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Syyskokouksen jälkeen hallitus voi pitää oman järjestäytymiskokouksen, jossa valitaan esimerkiksi hallituksen sihteeri ja talousvastaava. Jos hallituksessa on muita vastuutehtäviä, niin henkilöt niihin tehtäviin voi valita myös järjestäytymiskokouksessa Jäsenten roolit Puheenjohtaja (pj.) Puheenjohtaja on henkilö, joka johtaa hallitusta. Nimensä mukaisesti puheenjohtaja johtaa kokouksissa puhetta: jakaa puheenvuoroja ja vie keskustelua eteenpäin. Puheenjohtajalla on opiskelijakunnassa suurin vastuu, sillä hänen tulee huolehtia kokouksien järjestämisestä ja että, kokouksissa päätetyt asiat tulee hoidettua. Puheenjohtajaa voidaan myös pyytää erilaisiin edustustehtäviin edustamaan opiskelijakuntaa ja opiskelijoita. Varapuheenjohtaja (vpj.) Varapuheenjohtaja toimii puheenjohtajan tukena ja apuna. Jos puheenjohtaja on jostain syystä estynyt, eikä pääse kokoukseen, toimii silloin varapuheenjohtaja kokouksen puheenjohtajana. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta homma toimii parhaalla mahdollisella tavalla. Sihteeri Sihteeri kirjoittaa kokouksista pöytäkirjan ja palavereista muistion. Sihteeri toimii yhteistyössä puheenjohtajan kanssa. Puheenjohtaja ja sihteeri tekevät yhdessä kokouskutsut ja esityslistat. Puheenjohtaja (tai varapuheenjohtaja) ei voi toimia kokouksen sihteerinä. Sihteerin voi valita joko yleiskokouksessa koko hallitusvuodelle kerrallaan tai jokaisessa kokouksessa erikseen. Rahastonhoitaja/Talousvastaava Jos opiskelijakunnalla on rahaa tai se harrastaa varainkeruuta, kannattaa valita hallituksesta joku rahastonhoitajaksi/talousvastaavaksi. Rahastonhoitajan tehtävänä on huolehtia opiskelijakunnan taloudesta sekä pitää kirjaa rahoista. Rahastonhoitaja kirjoittaa talousseurannan ja suunnitelman (eli budjetin) opiskelijakunnan syys- tai kevätkokoukseen (voi ihan hyvin tehdä yhdessä muun hallituksen kanssa!). 8

10 Varsinainen jäsen Henkilö, joka on valittu hallitukseen. Hallituksen jäsen sitoutuu toimintaan ja osallistuu kokouksiin ja päätöksentekoon. Hallituksen jäsenet toimivat puheenjohtajan tukena ja tekevät heille annetut tehtävät sekä hoitavat omat vastuualueensa, jotka on jaettu esimerkiksi jonkin tapahtuman toteutusta varten. Hallituksen jäsenistä voidaan valita kokouksissa sihteeri, pöytäkirjantarkastajia sekä ääntenlaskijoita. (Näistä lisää kokouskäytänteiden kohdalla.) Varajäsen Hallitukseen valitaan jokaisesta ryhmästä 1 varsinainen jäsen ja loput kiinnostuneet voivat toimia varajäseninä. Varajäsen tuuraa varsinaista jäsentä kun hän on estynyt ja ei pääse vaikka kokoukseen. Varajäsen voi osallistua toimintaan ihan samalla tavalla kuin varsinainen jäsen. Hallitus voi päättää, onko varajäsenillä äänioikeutta äänestystilanteissa vai ei (esim. Kuoman hallituksessa varajäsenillä on samanlaiset oikeudet kuin varsinaisilla jäsenillä) OHO opiskelijakunnan hallituksen ohjaava opettaja Jokaisessa yksikössä on valittu henkilökunnan keskuudesta OHO eli opiskelijakunnan hallituksen ohjaava opettaja/vastuuhenkilö. OHOn tehtävänä on ohjata yksikön opiskelijakunnan hallituksen toimintaa. OHOn tehtäviin kuuluu mm. - Hallituksen tukena ja apuna toimiminen - Yhteyshenkilönä toimiminen opiskelijoiden ja henkilökunnan välillä - Hallituksen perehdyttäminen ja opastaminen toimintaan - Neuvominen - Rahankäytön valvominen - Opiskelijoiden kannustaminen ja rohkaiseminen OHO ei siis tee mitään opiskelijakunnan puolesta, vaan opiskelijat tekevät kaiken tarvittavan ja sovitut jutut. OHOlta saa tukea ja apua aina kun sitä tarvitsee. 9

11 Kokoukset Kokous on tilaisuus, johon tietty porukka kokoontuu keskustelemaan ja päättämään asioista. Kokouksissa on aina oltava jokin asiasisältö, ei ole järkeä kokoustaa pelkkien kokousten vuoksi. Kokouksissa päätetään esimerkiksi yksikön opiskelijakunnan hallituksen edustaja Kuoman hallitukseen tai ideoidaan tulevaa tapahtumaa. Jos vain mahdollista, kannattaa tutustua edellisiin pöytäkirjoihin, jotta saa vähän kuvaa siitä millaisia asioita kokouksissa on käsitelty Kokousmuodot Hallituksen kokous Kokous, joka on tarkoitettu yksikön opiskelijakunnan hallitukselle. Kokouksia olisi hyvä pitää noin kerran kuussa, tarvittaessa useammin. Opiskelijakunnan ohjaavalla opettajalla on aina puhe- ja läsnäolo-oikeus kokouksissa, äänioikeutta hänellä ei ole. Muutkin kuin hallituksen jäsenet voivat osallistua kokouksiin ja hallitus voi päättää heidän puhe- ja läsnäolooikeudestaan kokouksen alussa. Yleiskokous (=kevät- ja/tai syyskokous) Yleiskokous järjestetään kerran vuodessa, mutta se voidaan myös jakaa kahtia: kevät- ja syyskokoukseen. Yleiskokouksessa valitaan hallitus, puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja aina yhdeksi kaudeksi kerrallaan. Toimikausi on yleiskokouksien välinen aika. Yleiskokouksessa käsitellään toimintakertomus- ja suunnitelma sekä talousseuranta- ja suunnitelma. Yksiköiden opiskelijakunnilla on omat yleiskokouksensa ja Kuomalla omat. Yksiköiden syyskokouksessa valitaan hallitus ja se toimii aina seuraavaan syyskokoukseen asti. Kuoman hallitus valitaan taas kevätkokouksessa ja se toimii aina seuraavaan kevätkokoukseen asti. Yksiköiden yleiskokoukset ovat avoimia kaikille yksikön opiskelijoille ja Kuoman yleiskokoukset ovat avoimia Kuoman jäsenille, eli kaikkien yksiköiden hallituksien jäsenille. 10

12 4.2. Kokouskäytänteet Kokouskäytänteitä noudatetaan, jotta kokouksissa saadaan taattua kaikille tasapuoliset osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet. Kun käytänteet ovat hallussa, kokoukset sujuvat nopeammin ja joustavammin. - Ennen kokousta: o Puheenjohtaja lähettää kokouskutsun ja esityslistan viikko ennen kokousta Esityslistan laatimiseen voi osallistua koko hallitus Esityslistaan tutustutaan itsenäisesti ennen kokousta o Käytännönjärjestelyt Tila, tarjoilut, tarvittavat välineet ja materiaalit - Kokouksessa: o Puheenjohtaja avaa kokouksen o Käydään läpi läsnäolijat, valitaan kokousvirkailijat, hyväksytään esityslista ja edellisen kokouksen pöytäkirja Sihteeri kirjoittaa pöytäkirjan, ei tarvitse valita jos hallituksesta on valittu yksi tietty henkilö nimenomaan sihteeriksi Pöytäkirjantarkastajia ei tarvitse valita, jos pöytäkirjat tarkistetaan aina seuraavassa kokouksessa. Yleiskokouksissa valitaan aina. Ääntenlaskijat tarvitaan, jos kokouksessa tulee asia josta äänestetään. Yleiskokouksissa valitaan aina. Huom! Yleiskokouksessa valitaan kokouksen alussa vain sille kyseiselle kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, pöytäkirjantarkastajat ja ääntenlaskijat. o Käydään läpi päätösasiat (esim. päätetään järjestää kevättapahtuma 19.4.) o Mahdolliset muut asiat (kokouksen aikana on tullut mieleen käsiteltäviä asioita, jotka eivät ole olleet esityslistalla) o Puheenjohtaja päättää kokouksen o Kokouksessa tulee toimia niin, että jokaisen mielipide huomioidaan ja päätökset ovat oikeasti demokraattisia o Vaikka puheenjohtaja johtaakin kokousta, se ei tarkoita että puheenjohtaja on ainoa joka puhuu pyritään mahdollisimman keskustelevaan kokoukseen 11

13 - Kokouksen jälkeen: o Kirjoitetaan pöytäkirja puhtaaksi ja tiedotetaan muille opiskelijoille ja henkilökunnalle päätöksistä o Huolehditaan, että kokouksessa päätettyjen asioiden eteen aletaan tekemään tarvittavia toimenpiteitä 4.3. Kokousasiakirjat Kokouskutsu Kokouskutsuun laitetaan kokouksen päivämäärä, kellonaika ja paikka. Kokouskutsun mukana laitetaan kokouksen asialista. Kokouskutsuun voi myös laittaa ilmoittautumispyynnön. Kokouskutsun ei välttämättä tarvitse olla mikään oma asiakirjansa, vaan sen voi laittaa vaan sähköpostin viestikenttään. Sähköpostin lisäksi kokouskutsun voi laittaa paikassa, jossa hallitus viestii (esim. Facebook tai WhatsApp). Asialista Asialistalla on kokouksessa käsiteltävät asiat. Esimerkki asialistasta löytyy oppaan viimeisiltä sivuilta, liitteenä 2. Käsiteltäviä asioita voi ihan hyvin olla yli 2 (esimerkkiin nyt laitettu vain kaksi). Pöytäkirja Asiakirja, johon sihteeri on kirjoittanut kokouksessa käsitellyt ja päätetyt asiat. Pöytäkirja käydään läpi ja tarkistetaan seuraavassa kokouksessa (voi myös valita jokaisessa kokouksessa pöytäkirjantarkastajat, jotka tarkastavat, että vastaako pöytäkirja kokousta ja allekirjoittavat pöytäkirjan). Esimerkki pöytäkirjasta löytyy liitteenä 3. Yleiskokousten asiakirjat Yleiskokouksissa käsitellään erilaisia asioita kuin hallituksen kokouksessa, joten asialista ja pöytäkirja eroavat hieman hallituksen kokouksien asiakirjoista. Kokouskutsukin pitää muistaa laittaa kaikille yksikön opiskelijoille. Esimerkit yleiskokouksien asialistasta ja pöytäkirjasta löytyvät liitteinä 4 ja 5. 12

14 Vuosikello Vuosikellosta saa ideoita erilaisten tapahtumien ja aktiviteettien järjestämiseen ja siitä hahmottaa, miten koko vuosi rakentuu. Asiat, joita vuosikellossa on, ei tarvitse kaikkia alkaa toteuttamaan. Hallitus voi myös itse keksiä lisää ideoita vuosikelloon ja myös muilta opiskelijoilta kannattaa kysellä, millaista toimintaa he haluaisivat yksikköön. Eri yksiköiden välillä kannattaa myös vaihtaa tapahtuma ja aktiviteetti-ideoita. Hallituksen kannattaa tehdä toiminnan alkaessa syksyllä vuosikello toiminnalle. Merkataan ylös asiat, jotka pitää toteuttaa ja asiat jotka olisi kiva toteuttaa, jos aikaa riittää. Esimerkiksi apulaisrehtorin kuulemistilaisuuksien järjestäminen on asia, joka pitää toteuttaa kun taas Halloween-tapahtuman voi järjestää jos aika riittää. Vuosikellon tapahtumaideoita voi myös siirtää eri kuukausille, tehkää vuosikellosta oman yksikkönne näköinen! Joulukuu Pikkujoulut Joulujuhla Tammikuu Teemana motivaatio Teemana terveys Uusi vuosi Helmikuu Ystävänpäivä Laskiainen korttiboksi halipäivä pullakahvit pulkkamäki Naamiaiset: pukukilpailu Halloween ruokien maistelua Kuvasuunnistusta Marraskuu Pelipäivä Meditaatio/ rentoutushetkiä Yksikön kuulemistilaisuus Lokakuu Halloween Ulkoilupäivä Syyskuu Onnellisuuspäivä Uuden hallituksen perehtytys Syyskokous VUOSIKELLO ideoita toimintaan Elokuu Opiskelijakunnan aktivoituminen Ryhmäytyminen Hallitustoiminnan markkinointi Kesäkuu Kevätjuhla Maaliskuu Amistanssit Amisristeily (Sakki Ry) Kevätkokous Toukokuu Yrityspäivä Pihapelipäivä Yksikön kuulemistilaisuus Huhtikuu Virkistyspäivä opiskelijakunnalle Seuraavan hallituksen rekrytoinnin ja perehdytyksen suunnittelu 13

15 Linkkivinkkejä - Demokratia.fi:n tietotori - Järjestötietopalvelu Jelli - Kokouskäytänteet - Nuorten ääni-blogi - Nuorten äänitorvi - Opiskelijakuntatoiminnan opas - Osallistuva oppilas yhteisöllinen koulu: toimivan oppilaskunnan opas (tehty peruskouluun, pystyy hyvin soveltamaan 2. asteelle) - OSKU ry Suomen Opiskelija-Allianssi - Sakki ry - Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKU ry Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto 14

16 - Suomen lukiolaisten liiton opiskelijakuntatoiminnan opas (pystyy soveltamaan myös ammatilliselle puolelle) - Tietoa vaikuttamisesta - Oppilaskunta - Valtakunnallinen nuorten vaikuttamispalvelu - Yhdistystoiminnan rahoitusopas Liitteet Kaikki esimerkki asiakirjat löytyvät myös KeudaKermitistä Opiskelijakunta Materiaalipankki. Punaisella fontilla olevat muokataan omaa kokousta vastaaviksi. 15

17 7.1. Lakipykälät 36 Osallisuus ja opiskelijakunta: - Koulutuksen järjestäjän tulee o edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta o huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen o huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista o järjestää opiskelijoille mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja järjestyssääntöjen valmisteluun - Jokaisella oppilaitoksella tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta ja koulutuksen järjestäjän tulee turvata opiskelijakunnalle riittävät toimintaedellytykset - Opiskelijakunnan tehtävänä on o edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista o kehittää opiskelijoiden ja koulutuksen järjestäjän välistä yhteistyötä - Opiskelijakunnat valmistavat opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen Nuorisolaki 8 Nuorten osallistuminen ja kuuleminen: - Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja nuorisopolitiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn - Nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa 16

18 7.2. Asialista NuLon yksikön opiskelijakunnan hallituksen kokous Päivä: Aika: Paikka: NuLon opiskelijakunnan tila 1 Kokouksen avaaminen 2 Kokouksen laillisuuden, osallistujamäärän ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Asialistan hyväksyminen 4 Edellisen pöytäkirjan tarkastaminen 5 Asia 1 6 Asia 2 7 Muut Asiat 8 Seuraava kokous 9 Kokouksen päättäminen 17

19 7.3. Pöytäkirja NuLon yksikön opiskelijakunnan hallituksen kokous Päivä: Aika: Paikka: NuLon opiskelijakunnan tila Läsnä: XX XX XX 1 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden, osallistujamäärän ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista. 4 Edellisen pöytäkirjan tarkastaminen Tarkastettiin ja hyväksyttiin edellisen kokouksen pöytäkirja. 5 Asia 1 Käsiteltiin, päätettiin seuraavaa:. 6 Asia 2 Käsiteltiin, päätettiin että 7 Muut Asiat Idea Vapputapahtumasta 18

20 - Hallituksen jäsen ehdotti pidettäväksi vappua edeltävänä perjantaina koulussa naamiaiset, teemana 90-luku. Päätettiin yksimielisesti toteuttaa. - Työryhmässä: XX, XX, XX jotka suunnittelevat mainoksen infotelkkariin, myös opettajat osallistuvat! 8 Seuraava kokous klo 9-11 Sama tila 9 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

21 7.4. Kevät-/syyskokouksen asialista NuLon yksikön opiskelijakunnan syys/kevätkokous Päivä: Aika: Paikka: NuLon opiskelijakunnan tila 1 Kokouksen avaaminen 2 Kokouksen laillisuuden, osallistujamäärän ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Kokousvirkailijoiden valinta Kokouksen puheenjohtaja Kokouksen sihteeri Kokouksen pöytäkirjantarkastajat Kokouksen ääntenlaskijat 4 Asialistan hyväksyminen 5 Toimintakertomus (kevätkokous) 6 Hallituksen valinta kaudelle (syyskokous) - Hallituksen valinta - Puheenjohtajan valinta - Varapuheenjohtajan valinta 7 Toimintasuunnitelma (syyskokous) 8 Talousseuranta (kevätkokous)/taloussuunnitelma (syyskokous) 9 Muut esille tulevat asiat 10 Kokouksen päättäminen 20

22 7.5. Kevät-/syyskokouksen pöytäkirja NuLon yksikön opiskelijakunnan syys/kevätkokous Päivä: Aika: Paikka: NuLon opiskelijakunnan tila Läsnä: XX XX 1 Kokouksen avaaminen Puheenjohtaja avasi kokouksen klo Kokouksen laillisuuden, osallistujamäärän ja päätösvaltaisuuden toteaminen Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. 3 Kokousvirkailijoiden valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin XXXX. Kokouksen sihteeriksi valittiin XXXX. Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin XXXX ja XXXX. Kokouksen ääntenlaskijoiksi valittiin XXXX ja XXXX. 4 Asialistan hyväksyminen Hyväksyttiin asialista. 5 Toimintakertomus (kevätkokous) Käytiin läpi toimintakertomus ja hyväksyttiin se. 6 Hallituksen valinta kaudelle (syyskokous) 21

23 Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin XX, XX, XX, XX Hallituksen varajäseniksi valittiin XX, XX, XX, XX Puheenjohtajaksi valittiin XXXX (jos äänestys, merkataan kaikki ehdokkaat ja äänimäärät) Varapuheenjohtajaksi valittiin XXXX. 7 Toimintasuunnitelma (syyskokous) Käytiin läpi toimintasuunnitelma ja hyväksyttiin se. 8 Talousseuranta (kevätkokous)/taloussuunnitelma (syyskokous) Käytiin läpi talousseuranta/taloussuunnitelma ja hyväksyttiin se. 9 Muut esille tulevat asiat 10 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo