Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 9/2006 ESPOON KAUPUNGIN MELUNTORJUNTA- SELVITYS Ramboll Finland Oy

Transkriptio

1 ESPOON KAUPUNGIN MELUNTORJUNTA- SELVITYS 2006 Ramboll Finland Oy Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 9/2006

2 Espoon ympäristökeskuksen monistesarja 9/2006 ESPOON KAUPUNGIN MELUNTORJUNTA- SELVITYS 2006 Ramboll Finland Oy Espoon ympäristökeskus Espoo 2006

3 Julkaisija Tekijä Julkaisun nimi Tiivistelmä KUVAILULEHTI Espoon ympäristökeskus Matti Keränen (Ramboll Finland Oy) Espoon kaupungin meluntorjuntaselvitys 2006 Työssä on selvitetty ja arvioitu Espoon melutilannetta aikajaksolla Selvityksessä arvioitiin katuverkon melutilanne ja valittiin sellaiset ongelmallisimmat meluntorjuntaan kaipaavat kohteet, jotka ovat kaupungin omin keinoin paranneltavissa. Melutorjuntaselvitys perustuu maastomallipohjaisiin melulaskentoihin. Katuliikenteen osalta Espoon kaupungin alueelta laadittiin maastomallin ja melutasot laskettiin nyky- ja vuoden 2030 tilanteissa autoliikenteen osalta. Laskennat kattoivat sekä pääväylät että katuverkon. Rautatie- ja lentoliikenteen osalta käytettiin aiempia voimassaolevia laskentoja. Espoon alueella altistuu yli 55 suuruiselle tie- ja katuverkon melulle noin asukasta nykytilanteessa. Määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä lähes 50 % noin asukkaaseen. Kasvu on suurempaa pääväylien varrella, mutta katuverkonkin piirissä haitalliselle melulle altistujien määrä lisääntyy. Vain katuverkon melualueiden haitallisen suuruisen melun alueella asuun nykyisin noin asukasta ja vuoden 2030 tilanteessa noin asukasta. Tässä raportissa esitetyt meluntorjuntakohteet ovat alustavasti valittuja ja suosituksia jatkotarkasteluihin. Kohdejoukko ei ole sitova ja voi muuttua jatkossa. Alustavia kohteita on 31 noin 27,5 katukilometrin varrella. Avainsanat Sarja Espoo, melu, meluntorjunta, melueste, melutaso, liikennemelu Espoon ympäristökeskuksen monistesarja ISSN /2006 Sivuja 31+2 Painopaikka Espoon kaupunki

4 PRESENTATIONSBLAD Utgivare Esbo miljöcentral Författare Matti Keränen (Ramboll Finland Oy) Titel Espoon kaupungin meluntorjuntaselvitys 2006 (Utredning över bullerbekämpningen, Esbo stad 2006) Sammandrag gjordes en bedömning av bullersituationen i gatunätet; därefter valdes problematiska I utredningen bedömdes bullersituation under tiden i Esbo. Bland annat objekt som kräver bullerbekämpning och som kan åtgärdas genom stadens egna åtgärder. Utredning över bullerbekämpningen är gjord utifrån terrängmodellbaserade bullerkalkyler. En terrängmodell gjordes för gatutrafiken på hela Esbo stads område, och bullernivåerna för biltrafiken beräknades utifrån dagens läge och en extrapolering för år Kalkylerna omfattade både huvudtrafiklederna och gatunätet. I fråga om järnvägs- och flygtrafiken användes tidigare gjorda gällande beräkningar. I Esbo utsätts för närvarande ca invånare för en bullernivå på mer än 55 från väg- och gatunätet. Antalet ökar fram till år 2030 med nära 50 procent till ca invånare. Ökningen av antalet bullerutsatta invånare är större längs huvudtrafiklederna, men också inom gatunätet ökar antalet invånare utsatta för skadliga bullernivåer. På områden med hög bullernivå enbart från gatunätet bor för närvarande ca invånare och år 2030 enligt beräkningarna ca invånare. De bullerskyddsobjekt som föreslås i rapporten är preliminärt utvalda och en fortsatt uppföljning rekommenderas. Urvalet är inte bindande och kan i framtiden förändras. Antalet preliminära objekt är 31 och längden i gatukilometer ca 27,5 km. Nyckelord Esbo, buller, bullerbekämpning, bullerskydd, bullernivå, trafikbuller Serie Esbo miljöcentrals duplikat 9/2006 ISSN Sidor 31+2 Tryckeri Esbo stad

5 ESIPUHE Tämä työ tehtiin Espoo-strategian mukaisesti Espoon kaupungin ympäristökeskuksen tilauksesta vuonna Työn projektipäällikkönä oli Kari Kavasto. Työtä valvoi ohjausryhmä, jonka jäsenet olivat Ritva Veijonen ja myöhemmin Tuula Hämäläinen-Tyynilä, Hanna-Leena Koskinen, Jenni Saarelainen, Lea Salonpää, Eila Suojala ja Petri Suominen. Konsultin (Ramboll Finland Oy) työstä vastasi DI Matti Keränen. Työhön osallistuivat lisäksi DI Kaisa Kauhanen (melumallit ja laskennat, projektisihteeri), tekn. yo. Olli-Matti Luhtinen (melumittaukset) ja DI Saija Miettinen (paikkatietoaineistot). 3

6 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO TYÖN KUVAUS AINEISTO JA MENETELMÄT Yleistä Melulaskentojen lähtöaineisto AUTOLIIKENTEEN MELU Nykytilanne Tulevaisuus LENTO- JA RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMA MELU MUUT MELULÄHTEET Teollisuus- ja laitosmelu, muut laitokset Tilapäiset melulähteet TOIMENPITEET Maankäytön suunnittelu Katuverkolliset toimenpiteet Meluesteet Tonttikohtainen meluntorjunta Kaavamääräysten vaikuttavuus MELUNTORJUNTAKOHTEIDEN KARTOITUS Meluntorjuntakohteet Kohteiden meluntorjunta Toimenpiteiden kustannukset, ajoitus ja toteutettavuus Seuranta Vertailu aikaisempaan meluntorjuntaohjelmaan

7 1 JOHDANTO Meluselvitys on tehty meluntorjuntatyön tarpeisiin. Vuonna 1999 tehty edellinen meluntorjuntaohjelma (Espoon meluntorjuntaohjelma 2000, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2/2000) on saatettu ajan tasalle. Selvityksen tietoaineistona olevat melulaskennat on nyt aiemmasta poiketen tehty maastomalliin perustuen koko kaupungin alueelta. Työn painopisteenä oli selvittää melualueilla asuvien määrä koko Espoon alueella sekä melun kannalta ongelmallisimmat kohteet. Kohteiden osalta on määritetty meluntorjunnan tarve ja kohteiden alustava kiireellisyys. Meluntorjunnan toimenpiteiden tehokkuutta ei ole tarkemmin selvitetty. Tehokkuus selvitetään jatkosuunnittelun ja meluntorjuntarakenteiden tarkemman mitoituksen yhteydessä. Vuoteen 2012 mennessä on Espoon alueella tehtävä EU:n meludirektiivin mukaisen ympäristösuojelulain edellyttämät melukartoitukset. 5

8 2 TYÖN KUVAUS Tämän meluntorjuntaselvityksen tarkoituksena on kuvata nykyinen melutilanne ja sen kehitys sekä edistää toimenpiteitä meluhäiriöiden lieventämiseksi nykyisten asukkaiden kannalta. Työssä laadittiin kaupungin hallinnassa olevan katuverkon meluntorjunnan toimenpideehdotukset tulevien vuosien tarpeisiin. Espoon kaupungin alueen liikenneverkko käytiin läpi vilkkaimpien katujen osalta. Lisäksi tähän raporttiin sisällytettiin valtion hallinnassa olevien yleisten teiden sekä rautateiden meluntorjunnan toimenpiteitä pääkaupunkiseudun selvityksistä. Työssä kartoitettiin kuvan 1 mukainen liikenneverkko. Kaupungin alueelta muodostettiin digitaalinen maastomalli. Liikenteen aiheuttamat melutasot laskettiin. Lasketut melutasot siirrettiin käyräaineistona paikkatieto-ohjelmaan, jonka avulla laskettiin häiritsevälle melulle altistuvan väestön määrä. Melut laskettiin vuoden 2005 ja vuoden 2030 tilanteisiin. Työssä tarkasteltiin päiväajan melutasoja. Laskettujen melualueiden ja asuttujen rakennusten perusteella rajattiin katuverkon vaikutusalueella kohteet, joihin meluntorjuntaa kiireellisimmin tarvitaan. Kohteiden rajaus tehtiin karttatyöskentelynä siten, että ne muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jota pienempiä yksiköitä ei ole järkevää suojata meluestein. Määritettyjen kohteiden osalta laskettiin melulle altistuvien asukkaiden määrä. Kohteittaiset meluntorjuntatoimenpiteet määritettiin karkealla tasolla. Tässä työssä meluntorjuntatoimenpiteiden vaikutuksia arvioitiin asiantuntijatyönä ja meluntorjunnan kustannukset ohjelman kohteissa määritettiin alustavalla tasolla. Suojaustoimenpiteiden tehokkuuden arviointi ja rakennuskustannukset tarkentuvat kohteittain mahdollisten toteutushankkeiden yhteydessä. Kuva 1. Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 liikenneverkko (vihreällä nykyiset ja punaisella suunnitellut uudet kadut) 6

9 3 AINEISTO JA MENETELMÄT 3.1 Yleistä Työ perustuu aiempaan meluntorjuntaohjelmaan. Alkuperäisenä ajatuksena oli tehdä meluntorjuntaohjelma päivittämällä aiemman ohjelman lähtötiedot lähtömelutasojen ja asukkaiden osalta. Työn aikana päätettiin perustaa selvitys maastomallipohjaisiin melulaskentoihin, koska eri työnä oli tehty meluselvitys yleiskaavatyön tarpeisiin. Tässä työssä laajennettiin yleiskaavaselvityksen liikenneverkkoa ja laskettiin myös valitun katuverkon aiheuttamat melutasot. Laskentojen ansiosta saatiin selville koko Espoon alueen yleisten teiden ja pääkatuverkon aiheuttamat melutasot. Tehty laskentamalli mahdollistaa tarkempien melulle altistuvien määrän laskemisen. Saadut tulokset ovat yhteismitallisia pääkaupunkiseudun muiden selvitysten kanssa. Laskettu melukäyrästö hyödyntää päivittäistä maankäytön ja liikenteen suunnittelua. Työssä on hyödynnetty myös pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman tuloksia (Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2005:1). 3.2 Melulaskentojen lähtöaineisto Tieliikenteen lähtötiedot on saatu Espoon kaupungin kaupunkisuunnittelukeskuksesta. Lähtötietoina on käytetty nykytilanteen laskennoissa vuoden 2004 liikennetietoja, jotka perustuvat Espoossa vuonna 2004 tehtyihin liikennelaskentoihin. Ennustevuoden 2030 melulaskennat on tehty vuodelle 2030 ennustettujen keskimääräisten arkivuorokausiliikennemäärien (KAVL) perusteella. Päiväliikenteen osuuden on katsottu olevan 90 % vuorokausiliikenteestä. Nopeusrajoituksina on käytetty nykyisiä voimassaolevia nopeusrajoituksia ja uusilla teillä sekä kaduilla suunniteltuja mitoitusnopeuksia. Laskennoissa käytetyt tieliikenteen liikennemäärät, ajonopeudet sekä raskaan liikenteen osuudet on esitetty liitteessä 1. Lentoliikenteen lähtötiedot on saatu Ilmailulaitoksen raportista Helsinki-Vantaan lentoasema, Lentokoneiden melun kehittyminen ja hallinta (Ilmailulaitos A19/2001), jota on päivitetty vuonna Tässä työssä käytetty ennustevuoden 2020 lentomelun verhokäyrä on vuonna 2002 tehdyn uudelleen arvioinnin mukainen (Ilmailulaitos A14/2002). Rautatieliikenteen liikennetiedot on saatu selvityksestä Pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelma vuosille (YTV B 2001:13), jota täydennettiin nykytilanteen junamäärien osalta seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukko 1. Nykytilanteen (v. 2006) junamäärät Leppävaaran kohdalla arkipäivänä. Junatyyppi Päivä (klo 7-22) Yö (klo 22-7) Pendolino 8 0 IC/IC² 18 2 Pikajuna 4 2 Lähijunat (Sm-sarja) Ennustetilanteen junamäärät on esitetty pääkaupunkiseudun rautateiden meluntorjuntaohjelmassa. 7

10 Maastomalliaineisto Laskennoissa käytetty maastomalli on muodostettu Maanmittauslaitoksen korkeuskäyristä. Maastomalliin on mallinnettu lisäksi vesialueet heijastavina vesipintoina. Rakennuksista on mallinnettu yli 300 m 2 rakennukset. Teiden ja katujen korkeusasemat määritettiin maapinnan mukaan. Meluesteet Nykyiset meluesteet on mallinnettu. Meluesteiden tiedot on saatu täydentämällä Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman aineistoa. Laskentamääritykset Melulaskentojen laskentatiheyden ruutukokona on käytetty 20 X 20 metrin ruutujakoa. Laskennoissa melun vastaanottopisteen korkeudeksi on määritelty 2 metriä maanpinnan tasosta. Laskennoissa on käytetty ohjelmakohtaisia (SoundPlan 6.3) laskenta-asetuksia ja suosituksia. Laskennat on tehty pohjoismaisen melulaskentamallin (v.1996) mukaisina. Asukasmäärät Asukasmäärälaskennoissa on käytetty YTV:n SeutuCD:n asukasmääriä Espoossa vuonna Laskettaessa ennustetilanteen (v. 2030) asukasmääriä melualueilla ei ole voitu huomioida maankäytössä tapahtuvien muutoksien aiheuttamia muutoksia asukasmäärissä. Laskentaohjelmisto Melutasot on selvitetty laskennallisesti 3D-maastomalliin pohjautuvalla SoundPlan melunlaskentaohjelmalla ( Ohjelma perustuu pohjoismaiseen tieliikennemelun laskentamalliin (1996). Laskentaohjelmien yleisesti arvioitu menetelmätarkkuus on +/- 2 db. 8

11 4 AUTOLIIKENTEEN MELU Espoon kaupungin suurimmat meluongelmat aiheuttaa ajoneuvoliikenne. Yleiset tiet (maantiet) ovat valtion hoitamia (tiehallinto) ja Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta on tehnyt yleisten teiden ja suurimpien pääväylien meluntorjunnasta oman torjuntaohjelman. Ohjelmaa toteuttavat seudun kunnat sekä tiehallinto Uudenmaan tiepiirin kautta. Tässä työssä on käytetty pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelman tietoja ja mm. laskentamalleihin on sisällytetty pääväylien aineisto. Näin tehty meluselvitys limittyy saumattomasti koko seudun meluntorjuntaohjelmaan. 4.1 Nykytilanne Nykytilanteen (vuosi 2005) mukainen melutilanne esitetään kuvassa 1. Vilkkaimpien ja nopeimpien väylien liikenne aiheuttaa suurimman melun. Kuvassa näkyy yli 55 ja 60 meluvyöhykkeet ja vastaavilla melualueilla sijaitsevat asuinrakennukset. Autoliikenteen melu on selvästi suurin meluhaittojen aiheuttaja. Suurimpien pääväylien (Turunväylä, Kehä III, Länsiväylä, Kehätiet) yli 55 melualueet leviävät pahimmillaan satojen metrien levyisinä väylien ympäristöön. Yleisten maanteiden aiheuttaman melun alueella asuu yli kaksi kolmasosaa haitallisen melun alueella asuvien määrästä. Yli 60 suuruisen melun alueilla asuu nykyisin noin 24 % melulle altistujista. Taulukko 2. Melualueilla asuvien määrä vuoden 2005 tilanteessa Espoossa Melulle altistuvien nykyisten asukkaiden määrä Tie- ja katuverkon alueella yhteensä yli 65 Vain katuverkon alueella yli Pahimmat alueet Espoossa ovat: Turunväylän varressa Länsiväylän varressa Histan Nupurin alue (yhdessä Turuntien kanssa) Sepänkylän ja Tuomarilan alue Etelä -Leppävaara Gumböle Hirvisuo Karhusuo Nöykkiö Matinkylä Piispankylä Tapiolan Haukilahden alue 9

12 Kehä I:n varressa Kehä II:n varressa Kehä III:n varressa Mäkkylä Laajalahti Olarin kohta Mankkaan asutuksen reuna (Taavinkylä) Nikunmäki Muut ongelmalliset pääväylät Turuntie välillä Rastaalantie Bemböle Merituulentie Kuitinmäentie (joka on yhteydessä Länsiväylän melualueisiin) Vihdintie Kalajärven kasvualueilla Katualueilla Finnoontie - Espoonväylä Mankkaantie - Vanhan-Mankkaan tie Pitkäjärventie Riihiniityntie Lähderannantie Lansantie-Lansanpurontie Lintuvaarantien pohjoisosa 10

13 Kuva 2. Ajoneuvo-, lento- ja rautatieliikenteen yli 55 melualueet ja melulle altistuvat asuinkiinteistöt päiväaikana vuoden 2005 tasossa. 11

14 4.2 Tulevaisuus Tulevan tilanteen melualueet vuoden 2030 mukaisina ovat kuvassa 2. Liikennemäärät kasvavat seudun maankäytön kasvun seurauksena huomattavasti, minkä seurauksena liikenteen melu leviää laajemmalle alueelle kuin nykyisin. Tässä työssä asukkaiden altistuslaskelmissa on käytetty nykyisiä asukasmääriä. Laskennoissa ei ole huomioitu tulevien väylien meluntorjuntaa. Liikenteen meluhaittojen torjunta huomioidaan uusien asuinalueiden ja asuntojen osalta suunnittelun yhteydessä. Espoon eteläosien yleiskaavatyön laatimisen yhteydessä on laadittu vuonna 2006 meluselvitys, jossa on määritelty melun kannalta ongelmalliset yleiskaavaluonnoksen uudet rakentamisalueet. Taulukko 3. Melualueilla asuvien nykyisten asukkaiden määrä vuoden 2030 tilanteessa Espoossa Melulle altistuvien nykyisten asukkaiden määrä vuoden 2030 tilanteen mukaisilla melualueilla Tie- ja katuverkon alueella yhteensä yli 65 Vain katuverkon alueella yli Melulle altistuvien määrä kasvaa; vuoteen 2030 mennessä haitallisen melun alueella asuu lähes 50 % enemmän ihmisiä, jotka altistuvat keskimäärin nykyistä kovemmalle melulle. Melulle altistuvien määrä kasvaa enemmän yleisten teiden varsilla kuin katuverkon alueella. Tulevaisuudessa yli 60 suuruisen melun alueilla asuu noin 30 % melulle altistujista. Melun kannalta nykyisin ongelmalliset alueet ovat entistä huonompia vuoden 2030 tilanteessa. Vertaamalla melualueilla olevia rakennuksia kuvissa 1 ja 2 vuoden 2030 ja nykytilanteen välillä, nähdään melulle altistuvien kiinteistöjen määrän lisääntyneen ja melutasojen kasvaneen. Melutilanne heikkenee kaikkialla suurten väylien varrella sekä myös Espoon pääkatuverkoston varrella. Espoon asukas- ja työpaikkamäärien kasvu heijastuu liikenteen kasvuna ja meluongelmien pahenemisena. 12

15 Kuva 3. Ajoneuvo-, lento- ja rautatieliikenteen yli 55 melualueet ja melulle altistuvat asuinkiinteistöt päiväaikana. (ajoneuvot vuoden 2030, rautatie- ja lentoliikenne vuoden 2020 mukaisena) 13

16 5 LENTO- JA RAUTATIELIIKENTEEN AIHEUTTAMA MELU Juna- ja etenkin lentoliikenteen aiheuttama melu on enemmän hetkellistä kovaa melua, jota seuraa hiljainen jakso. Autoliikenteen melu on jatkuvaa, josta yksittäisiä äänipiikkejä ei juuri erotu. Junaja etenkin lentoliikenne koetaan haitallisempana kuin laskennalliset arvot osoittavat. Päärataan verrattuna rantaradan melutilanne on selvästi parempi. Rantaradalla liikennöi etupäässä lähijunaliikennettä, jonka kalusto on melko hiljaista. Melua paljon aiheuttavia tavarajunia ei rantaradalla juuri liikennöi ja henkilöjunien määrä on alhainen. Rantaradan rautatieliikenteen meluvyöhykkeet ovat kapeita verrattuna tieliikenteen meluvyöhykkeiden leveyksiin. Kuvassa 3 ovat nykytilanteen melualueet ja kuvassa 4 vuoden 2025 ennustettua tilannetta vastaavat melualueet. Kuvissa näkyy myös melualueilla olevien asutut rakennukset (nykytilanteen, noin vuoden 2004 mukaiset rakennukset). Rautatieliikenteen aiheuttamat yli 55 :n suuruisen melun vyöhykkeet leviävät kauemmas vuoden 2020 tilanteessa kuin nykyisin. Melulle altistujien määrässä tämä näkyy altistujien määrän suurena kasvuna. Määrän kasvu aiheutuu melualueiden sinänsä melko pienestä leviämisestä, jonka aiheuttaa useiden suurehkojen kerrostalojen tuleminen yli 55 melun alueelle. Rantaradan varrella ongelmallisin kohde on Kilon aseman ympäristö, jossa kerrostaloja on hyvin lähellä rataa. Myös Espoon keskuksen ja Kauklahden alueilla on muutamia rakennuksia yli 55 melualueella. Taulukko 4. Rautatieliikenteen aiheuttaman yli 55 suuruisen melun alueilla asuvien nykyisten asukkaiden määrä Espoossa Melulle altistuvien määrä rautateiden melualueilla Nykytilanne (v.2005) Ennustetilanne (v.2020) Helsinki-Vantaan lentoaseman lentokoneiden reittejä on muutettu Espoon kannalta hyvään suuntaan. Nykyisin lentoliikenteen meluhaitat kohdistuvat erityisesti Vantaan kaupungin ja Keravan/Tuusulan alueille. Lentoliikenne lisääntyy ja sen myötä melualueet leviävät, mutta lentoliikenteen reitit suuntautuvat poispäin Espoosta. Lentoliikenteen melu ei laskelmien mukaan ole ongelma Espoossa; yli 55 meluvyöhykkeet eivät ulotu Espooseen nykyisin ja vuoden 2020 tilanteessa käyrä yltää hieman Espoon puolelle (kuvat 5 ja 6). Nykytilanteessa lentomelusta tulee kuitenkin säännöllisesti asukkaiden valituksia. Lentomelun jaksottaisuus ilmeisesti häiritsee enemmän kuin laskennalliset arviot osoittavat. 14

17 Kuva 4. Rautatieliikenteen yli 55 melualueet ja melulle altistuvat asuinkiinteistöt päiväaikana vuoden 2005 tasossa. 15

18 Kuva 5. Rautatieliikenteen yli 55 melualueet ja melulle altistuvat asuinkiinteistöt päiväaikana vuoden 2020 tasossa. 16

19 Kuva 6. Lentoliikenteen yli 55 melualue vuoden 2005 tasossa. Kuva 7. Lentoliikenteen yli 55 melualueet vuoden 2020 tasossa. 17

20 6 MUUT MELULÄHTEET 6.1 Teollisuus- ja laitosmelu, muut laitokset Espoossa teollisuuden ja muiden laitosten aiheuttama melu ei aiheuta merkittäviä ongelmia. Raskasta perusteollisuutta on vähän, ja melulle herkkien toimintojen altistumista on pyritty vähentämään kaavoituksen avulla. Melua mahdollisesti aiheuttavat laitokset, joiden toimintaa säädellään ympäristöluvan ehdoilla, voidaan jaotella seuraavasti: kivenmurskaamot (3 kpl) ja lyhyen aikaa toimivia 5 kpl vuosittain, asfalttiasemat (3 kpl), betoniasemat (6 kpl) voimalaitokset (1 kpl), lämpökeskukset (10 kpl) ja 3 kpl höyryn tuotantoon käytettäviä laitoksia ampumaradat (1 kpl) moottoriradat (3 kpl). Asuinalueiden lähellä sijaitsevien teollisuus- ja toimistorakennusten ilmastointilaitteiden melusta tehdään valituksia lähinnä kesäaikaan, jolloin ikkunoita pidetään auki. Ilmastointilaitteita on mahdollisuuksien mukaan korjattu, uusittu ja koteloitu. YTV:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamasta melusta valitetaan jonkin verran. Lisäksi Suomenojan voimalasta on tullut satunnaisia valituksia. Voimalassa on tehty meluntorjuntatoimenpiteitä, ja melutasot eivät ylitä ohjearvoja läheisillä asuinalueilla. Espoossa on yksi ampumarata, jolla ammutaan ulkona. Rata sijaitsee Lahnuksessa, ja sitä käytetään seuraavasti: hirviammuntarata, maksimikaliiperi 9,3 mm, laukausta/a (v. 2003) haulikkorata, maksimikaliiperi 12, laukausta/a (v. 2003) pistoolirata, 12 kal., 500 laukausta/a (v. 2003) Moottoriratoja on Espoossa kolme, joista yksi on karting - rata, yksi motocross-rata ja yksi ralliharjoittelurata. Moottoriratojen käyttötavat ja ajat on esitetty seuraavassa taulukossa. Kellonummi, karting, huhti-lokakuu (loppumassa) Kulmakorpi, karting, huhti-lokakuu (ei vielä rakennettu) Ämmässuo, motocross, lumeton aika Röyläntie, ajoharjoittelurata, roudan aikana (muulloin viljelykäytössä) Edellä mainituista Lahnuksen ampumarata aiheuttaa eniten valituksia, mutta myös Röyläntien ajoharjoitteluradasta on tullut valituksia. Yli 55 :n melualueilla ei ole todettu olevan asutusta. Helikopterien laskeutumispaikkoja on kaksi, joista toinen on Jorvin sairaalan yhteydessä ja toinen Nokia Oyj:n pääkonttorin vieressä Keilaniemessä. Laskeutumispaikkoja käytetään satunnaisesti, eikä niiden aiheuttamasta melusta ole tullut valituksia. 18

21 6.2 Tilapäiset melulähteet Ympäristönsuojelulain mukaan erityisen häiritsevää melua aiheuttavia tilapäisiä toimintoja koskee ilmoitusvelvollisuus. Ilmoitusvelvollisuus koskee rakennus-, korjaus- ja kunnossapitotöitä sekä tapahtumia ja tilaisuuksia, joista voi aiheutua ympäristöön erityisen häiritsevää melua. Häiritsevyyteen vaikuttaa melutason ja melun ominaisuuksien lisäksi toiminnan kesto ja ajankohta sekä asutus ja muut meluherkät kohteet. Tavoitteena on välttää ympäristön altistumista yli 55 desibelin melutasolle. Espoossa on tehty päätöksiä meluilmoituksista vuosina seuraavasti: kpl; kpl; kpl; kpl; kpl; kpl. Luvut ovat tehtyjä päätöksiä, ilmoituksia tehdään vuosittain enemmän. Espoossa rakennetaan aika paljon ja rakennustyömaiden aiheuttamasta melusta tulee valituksia. Valitukset ovat osaksi klo väliseltä ajalta, jolloin ympäristönsuojelumääräysten mukaan ei saa käyttää erityisen meluavia koneita ja laitteita. 19

22 7 TOIMENPITEET 7.1 Maankäytön suunnittelu Yhdyskunnan suunnittelulla pyritään hyvään kaupunkirakenteeseen. Tavoitteena on luoda elämän kannalta hyvää ympäristöä. Siksi maankäytön suunnittelussa aina varaudutaan tulevaisuuteen ja pyritään ennakoimaan tuleva kehitys ja varaamaan maa-alueet tarpeellisten toimintojen käyttöön. Maankäytön sijoittelulla vaikutetaan liikennemääriin. Liikennemääriin vaikuttaa toisaalta maankäytön kokonaismäärä ja liikenteen suuntautumiseen ja kulkutapaan vaikuttaa maankäytön sijoittuminen. Maankäytön suunnittelua tehdään eri tasoilla: maakuntakaava, yleiskaava ja asemakaava. Kaupungeissa merkityksellisimmät ovat yleiskaava ja asemakaava. Maakuntakaavassa eri alueiden käyttötarkoitus määritetään yleispiirteisesti aika karkealla tarkkuudella (taajama-alueet). Suurimmat ennakoidut liikenneväylät merkitään maakuntakaavaan. Maakuntakaava pohjautuu maakuntasuunnitelmaan ja sitä tukee maakuntaselostus. Yleiskaava on kaupungin kehityksen runko, jonka mukaan uudet toiminnot sijoittuvat. Esimerkiksi Espoon eteläosien yleiskaavaehdotuksessa on osoitettu alueiden pääasiallinen käyttötarkoitus ja asuinalueiden osalta alueen luonne. Yleiskaavassa ei ole esitetty meluntorjuntatarpeita, mutta yleiskaavaselostuksessa on esitetty ne pääasiallisesti asuinkäyttöön tarkoitetut alueet, joiden rakentamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota meluntorjuntaan. Asemakaavalla osoitetaan rakennettavat tontit, määrätään lopullinen rakennustehokkuus ja määrätään rakennusten käyttöön jäävä maa-ala. Asemakaavassa voidaan merkitä muut kuin asumiseen liittyvät toiminnot (autotallit, varastot) meluesteiksi melulähteen ja asuinrakennusten väliin. Asemakaavassa voidaan antaa tarkkoja meluntorjuntamääräyksiä meluesteistä sekä rakennusten ääneneristävyydestä. Olemassa olevien asuinalueiden meluongelmiin ei voida kaavoituksen keinoin käytännössä paljoa puuttua. Pitkällä aikavälillä rakentunutta kaupunkiympäristöä, jonka maankäyttö on vakiintunut, ei voida muuttaa. Asemakaavatasolla ja myös rakennuslupamenettelyllä voidaan parantaa melutilannetta vanhoilla alueilla täydennysrakentamista palvelevien kaavamuutosten ja uusien rakennusten osalta. Toisaalta Espoon väestömäärän koko ajan kasvaessa on yhä suurempia paineita kaavoittaa asuinkäyttöön alueita, joilla on korkeat melutasot. 7.2 Katuverkolliset toimenpiteet Liikenteen melun vähentämisessä tehokkain keino on pienentää melupäästöä. Tämä tarkoittaa ajoneuvomäärien vähentämistä, ajoneuvojen nopeuksien laskemista tai erikseen raskaiden ajoneuvojen ajorajoituksia. Paikallisesti voidaan ajokielloin rajoittaa ajoneuvojen määrää. Nopeuksien hidastimilla (töyssyillä) varustetuilla kaduilla läpiajoliikenteen määrä vähenee huomattavasti. Töyssyt tosin lisäävät kiihdytysten määrää, joka lisää melua. Pääkatuverkostolla ei liikenteen määrää voida juurikaan vähentää. Espoon läpi kulkeva liikenne on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Espoon asukasmäärä kasvaa koko ajan, mikä lisää myös liikkumisen tarvetta ja melua aiheuttavaa liikenteen määrää. Myös hiljaisen päällysteen käyttö on hyvä keino vähentää melupäästöä, jos sen käyttö on mahdollista. Hiljaisen päällysteen haittapuolena on ollut huonompi kulutuskestävyys sekä kalliimpi hinta. 20

23 Hiljaisesta päällysteestä on käytännössä hyötyä vasta 60 km/h tai suuremmilla nopeusrajoitusalueilla. Alhaisemmilla nopeuksilla ajoneuvojen tekniikka aiheuttaa valtaosan melusta. Hiljainen päällyste vähentää 2-5 db ajoneuvojen aiheuttamaa ääntä, joka kaventaisi selvästi melualueita. Hiljaisen päällysteen kuluminen vähentää sen tehoa. Päällystettä joudutaan uusimaan useammin kuin normaalipäällystettä (2-3 vuoden välein). Hiljaiset päällysteet kehittyvät koko ajan ja viimeaikaiset tutkimukset ovat antaneet hiljaisten päällysteiden kulutuskestävyydestä hyviä tuloksia. Hiljainen päällyste on talviaikana liukkaampi. 7.3 Meluesteet Liikenteen aiheuttaman melun torjunnan pääasiallisin toimenpide on rakentaa meluesteitä. Esteillä saadaan toteutettua hyvä meluntorjunta suppealla alueella etupäässä maanpinnan tasossa. Meluesteiden haittana on avoimien näkemäosuuksien katkeaminen ja esteiden kaupunkikuvallinen, esteettinen haitta. Esteet ovat myös kalliita toteuttaa. Meluesteillä pyritään suojaamaan olemassa olevaa asutusta. Uusien asuinalueiden meluntorjunta huomioidaan kaavoituksen yhteydessä. Periaatteena pitäisi olla se, että uusia asuinalueita ei kaavoitettaisi eikä uusia rakennuksia saisi rakentaa melualueille tai ainakin suunnittelu tehdään niin, että oleskelualueiden melutasot ovat alle hyväksyttyjen ohjearvojen. Uusien liikenneväylien suunnittelun yhteydessä suunnitellaan myös meluntorjuntatoimenpiteet. Tällöin noudatetaan aiheuttaja maksaa periaatetta, jolloin meluhaitan aiheuttaja huolehtii meluntorjunnan kustannuksista. On huomattava, että suunnittelussa huomioidaan vain olemassa oleva maankäyttö, mahdollisesti tulevia asuinalueita ei pyritä suojaamaan. Katualueilla useimmiten lähes ainoa meluntorjuntakeino on meluesteen rakentaminen. Espoon tarkastellulla katualueella liikenteen osittaisilla rajoituksilla ei ole vaikutusta melun määrään ja toisaalta melua aiheuttavat kadut ovat niin tärkeitä yhteyksiä, että niille ei voida asettaa voimakkaasti ajoneuvomääriä vähentäviä rajoituksia. 7.4 Tonttikohtainen meluntorjunta Yleisten teiden osalta meluntorjunnan toteuttaminen on asukkaiden kannalta selkeää, meluntorjunta kuuluu valtion vastuulle, joskus kunnat voivat osallistua kustannuksiin. Katujen osalta vastuu meluntorjunnasta on kunnalla. Meluntorjunnan toteuttamisen ongelmana on rahan puute. Joskus tilankäyttö voi myös rajoittaa meluntorjunnan toteuttamista. Katualueet ovat usein ahtaita, eikä meluaitaa pysty rakentamaan meluisan tien ja asuinrakennusten väliin. Tällöin voisi tulla kyseeseen rakentaa tontin raja-aita hieman tukevampana, joka toimisi myös meluntorjuntarakenteena. Kiinteistön omistaja voi rakentaa tontin rajalle aidan asemakaavamääräysten mukaisena. Kaavoittaja voisi mahdollistaa meluntorjuntaan soveltuvan tonttiaidan tekemisen asukkaan niin halutessa. Tontin rajalle tehtynä tiivis aitaratkaisu voi vähentää melua piha-alueella. Katujen melutasot ovat yleensä sen verran alhaisia, että meluntorjuntaan soveltuvan aidan ei tarvitse olla niin järeää tekoa kuin valtaväylien varrella olevat meluaidat, muutaman desibelin vaimennuskyky on usein riittävä. Tällaisena rakenteena voi olla riittävä esimerkiksi kaksinkertainen lauta-aita, joka muodostaa tiiviin ja yhtenäisen seinän ilman rakoja. Aidan rakenteessa melun kannalta heikoin kohta on perustus. Usein tiiviidenkin aitojen sokkelissa on silmin nähtäviä rakoja, joista melu hyvin pääsee leviämään pihalle. Meluntorjuntarakenteessa ei saa olla mitään rakoja. 21

24 7.5 Kaavamääräysten vaikuttavuus Työn alkuvaiheessa yksilöidyissä viidessä erityyppisessä kohteessa (kuva 7) tehtiin kartoitusluontoiset melumittaukset kaavamääräysten toimivuuden arvioimiseksi. Mittausten tuloksia verrattiin asemakaavojen merkintöihin ja arvioitiin, ovatko kaavamääräykset vaikuttaneet halutun suuruisesti meluhaittaan ko. kohteessa. Kuva 8. Mittauskohteet Melumittaukset tehtiin tarkkuusluokan 1 mittauslaitteilla soveltaen ympäristöministeriön mittausohjetta 1/1995. Julkisivun ääneneristystä arvioinneissa mittauksissa 2C ja 2E mitattiin äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä samanaikaisesti kahdella eri melumittarilla. Muissa mittauksissa kartoitettiin liikenteen melua kiinteistöjen ulko-oleskelualueilla. Seuraavassa on esitetty yhteenvedot mittaustuloksista. Tarkemmat kuvaukset mittauksista löytyvät liitteenä olevista mittauspöytäkirjoista. 2A: Pientalokorttelit Niipperin Nikunmäessä Kiinteistöt sijaitsevat Kehä III:n pohjoispuolella m etäisyydellä tästä. Mittaus suoritettiin alueen keskellä 220 m etäisyydellä Kehä III:sta. Ohjearvoihin verrattavissa oleva päiväajan keskiäänitasoksi normalisoitu (suhteutettu) mittaustulos 58,7 db ylittää kaavamääräysten mukaisen 55 db rajan. Kohteen suojana ei ole meluesteitä, eikä kaavan mukaisia liikerakennuksia sen ja Kehä III:n väliin ole toteutettu. 2B: Pientalokorttelit Odilammen Alaniemessä Kohteessa mitattiin lentomelua lentoliikenteen aamuruuhkan aikaan klo 7-9, jolloin koneiden noususuunta Helsinki-Vantaalta oli tähän suuntaan eli lounas. Läheisen Vihdintien melu oli maastonmuotojen ja suuren teollisuusrakennuksen antaman suojan ansiosta hyvin alhainen. Lähinnä lentoliikenteen aiheuttama keskiäänitaso 55,4 db ylitti ohjearvon 55 db niukasti ko. koneiden vilkkaimpaan nousuaikaan klo 7-9. Tämän perusteella voidaan olettaa, ettei koko päiväajan lentomelu ylitä mainittua ohjearvoa. 22

25 2C: Kerrostalohuoneisto, Matinkylä, Markkinakatu 10 B 60 (3.as.krs) Kohde sijaitsee 80 m Länsiväylän eteläpuolella, eikä näiden välillä ole melulta suojaavia rakenteita. Kohteessa mitattiin äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä. Asemakaavamääräyksissä edellytetty Länsiväylän puoleisten ulkoseinärakenteiden, ikkunoiden ja tuuletusaukkojen ääneneristävyysvaatimus 38 db toteutui tässä mittauksessa ollen 39,3 db. 2D: Olari, Piispankallio, asuinkerrostalot korttelissa Kohteessa, mitattiin äänitaso leikkipaikoilla (2). Itäisemmän leikkipaikan suojaksi melulta oli kaavamääräyksissä edellytetty aitaa talojen väliin. Toinen mittauksista tehtiin keskellä päivää ja toinen iltapäiväruuhkan aikaan. Mittaustulos jäi kummassakin pisteessä n. 10 db alle vaaditun 55 db ohjearvon. Vaikka tuloksia tässä tapauksessa ei normalisoitukaan ohjearvoihin verrattavissa oleviksi päiväajan keskiäänitasoiksi, voidaan kaavamääräysten silti olettaa toteutuvan selkeästi. 2E: Omakotitalo, Ylämyllyntie 2, Miilukorpi Kohde sijaitsee Nupurintien pohjoispuolella. Etäisyys Kehä III:lle on 85 m. Kehä III:n varrella on meluesteitä ja tontilla myös pieni, itse rakennettu meluvalli. Kohteessa mitattiin äänitasoero ulko- ja sisämelun välillä. Asemakaavamääräyksissä edellytetty ulkoseinärakenteiden, ikkunoiden ja tuuletusaukkojen ääneneristävyysvaatimus 32 db toteutui tässä mittauksessa niukasti ollen 32,2 db. Yhteenvetona voidaan todeta, että rakenteelliset äänieristävyysvaatimukset täytettiin mitatuissa kohteissa. Ongelmia on kohteissa, joissa melulähteen ja vastaanottopisteen väliin on kaavoitettu teollisuus- tai liikerakentamista, jotka eivät ole toteutuneet, vaikka asuinrakennukset on rakennettu. 23

26 8 MELUNTORJUNTAKOHTEIDEN KAR- TOITUS 8.1 Meluntorjuntakohteet Laskettujen melualueiden perusteella määritettiin paikat, joissa meluongelmien katsottiin olevan pahimpia. Kyseessä on vain katuverkon varsilla olevia kohteita. Valtion hallinnoimien teiden osalta meluntorjunnasta vastaa tiehallinto. Tässä raportissa esitetyt meluntorjuntaa tarvitsevat kohteet ovat alustavia ja jatkotarkasteluissa kohdejoukko voi poiketa nyt esitetyistä. Pääväylien osalta on tehty meluntorjuntaohjelma (Pääkaupunkiseudun pääväylien meluntorjuntaohjelma vuosille , YTV 2005), jossa on myös Espoon alueen kohteita. Tässä Espoon katuverkon meluntorjuntaselvityksessä ehdotetaan alustavasti 32 kohdetta (kuva 8). jatkoselvityksiin. Kohteiden vaikutuspiirissä on vuoden 2005 melutilanteessa 5250 asukasta ja 7280 asukasta vuoden 2030 mukaisilla melualueilla (kuva 9). Kohteista eniten haitallisen suuruiselle melulle altistuneita on seuraavien katujen varsilla: Finnoontie - Espoonväylä Mankkaantie - Vanhan-Mankkaan tie Pitkäjärventie Riihiniityntie Lähderannantie Lansantie-Lansanpurontie Lintuvaarantien pohjoisosa 24

27 Kuva 9. Espoon kaupungin meluntorjuntaselvityksessä kartoitetut alustavat kohteet 25

28 Kuva 10. Alustavien kohteiden yli 55 suuruisen melun alueella olevien nykyisten asukkaiden määrä vuoden 2005 (sininen) ja 2030 (punainen) mukaisissa tilanteissa 26

29 Kohteiden melualueilla asuvien määrä on koottu taulukkoon 5. Taulukko 5. Yli 55 :n suuruiselle tie- ja katuliikenteen melulle altistuvien nykyisten asukkaiden määrät Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 alustavasti valituissa kohteissa. Numero Kohde Nimi Asukasmäärät tie- ja katuliikenteen melualueilla Nykytilanne v.2005 Ennustetilanne v yli 60 yli yli 60 Asukasmäärät yhteensä Nykytilanne v.2005 Tilanne v.2030 yli 65 yli 55 yli 55 2 Lapinkyläntie etel Kauklahdentie Soukanväylä Kaitaantie Finnoontie, Finnoonniitty Finnoontie, Puolarmetsä Finnoontie, Malminmäki Finnoontie, Latokaski Espoonväylä, Kiltakallio Espoonväylä, Mikkelä Friisinkalliontie Olarinkatu Kuitinmäentie Westendinkatu-Westendintie Koivuviidantie Vanhan Mankkaan tie Mankkaantie Kokinkyläntie Turvesuontie Lintuvaarantie Lansantie-Lansanpurontie Riihiniityntie Viherlaaksontie Lähderannantie, Karamalmi Lähderannantie, Laaksolahti Lippajärventie Kolkekannaksentie Pitkäjärventie, Lähderanta Auroranportti-Puistotie Koivumankkaantie Pohjatie-Kalevalantie Yhteensä

30 8.2 Kohteiden meluntorjunta Meluntorjuntaselvityksen kohteille määritettiin alustavasti mahdollisten esteiden sijainti ja koko karkeana karttatyöskentelynä. Kohteittaisia torjuntasuunnitelmia eikä esteiden vaikuttavuusarvioita ei tutkittu tässä selvityksessä. Esteille käytettiin vakiokorkeutta 2 metriä. Esitettyjen esteiden vaikutuksia ei tutkittu laskennallisesta, vaan vaikutukset arviointiin asiantuntijatyönä. Tarkoituksena oli määrittää meluntorjuntaan tarvittavien toimenpiteiden kustannukset karkealla tasolla. Taulukkoon 6 on koottu kohteittaiset meluesteiden perustiedot. Taulukko 6. Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 alustavasti valittujen kohteiden estetiedot sekä toteuttamisen alustavasti arvioidut kustannukset Numero Kohde Nimi Kohteen katupituus (m) Esteen pituus (m) Esteen korkeus (m) Esteen tyyppi Esteen kustannus (1000 euroa) Suojatut asukkaat nykytilante essa Suojatut asukkaat 2030 tilanteessa Kust/suoj.as ukas v.2005 (euro/nykyas ukas) Kust/suoj.as ukas v.2030(euro/ nykyasukas) 2 Lapinkyläntie etel valli Kauklahdentie aita Soukanväylä aita Kaitaantie aita Finnoontie, Finnoonniitty aita Finnoontie, Puolarmetsä aita Finnoontie, Malminmäki aita Finnoontie, Latokaski aita Espoonväylä, Kiltakallio aita Espoonväylä, Mikkelä aita Friisinkalliontie aita Olarinkatu aita Kuitinmäentie aita Westendinkatu-Westendintie aita Koivuviidantie aita Vanhan Mankkaan tie aita Mankkaantie aita Kokinkyläntie aita Turvesuontie aita Lintuvaarantie aita Lansantie-Lansanpurontie aita Riihiniityntie aita Viherlaaksontie aita Lähderannantie, Karamalmi aita Lähderannantie, Laaksolahti aita Lippajärventie aita Kolkekannaksentie aita Pitkäjärventie, Lähderanta aita Auroranportti-Puistotie aita Koivumankkaantie aita Pohjatie-Kalevalantie aita Yhteensä Keskiarvo

31 8.3 Toimenpiteiden kustannukset, ajoitus ja toteutettavuus Kohteiden esteiden rakentamisen kustannukset laskettiin estepinta-alan ja yksikköhinnan tulona. Yksikköhintojen pohjana käytettiin syksyn 2006 tasoisia maarakentamisen kustannustietoja (RA- PAL Oy:n ylläpitämä). RAPALin mukainen meluesteen hinta on 200 euroa neliölle (2,5 m este). Hinta ei sisällä kaikkia rakennuttamisen ja suunnittelun kustannuksia, joten mainittua hintaa korotettiin 25 %. Laskentaa lisättiin vielä arvaamattomien kustannusten varmuusvara 20 %. Lopullinen laskennoissa käytetty neliöhinta oli 300 euroa/esteneliö (sisältäen kaikki kustannukset). On huomattava, että näin lasketut kustannukset ovat vain arvioita, jotka tarkentuvat tarkemmassa suunnitteluvaiheessa. Kohteisiin esitettyjen esteiden toteuttamisen kokonaiskustannus olisi arviolta noin 10,3 miljoonaa euroa. Summalla saataisiin 17,8 km meluestettä, joilla suojattaisiin noin nykyistä asukasta nykytilanteen haitalliselta, yli 55 :n melulta. Esteiden vaikutusalueella asuu kokonaisuudessaan noin espoolaista, jotka altistuvat nykyisin yli 55 suuruiselle autoliikenteen melulle. Taulukko 7. Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 alustavasti valittujen kohteiden meluntorjunnan yhteenveto. Kohteiden määrä Kohteiden katupituus (m) Esteiden pituus (m) Esteiden kustannus (1000 euroa) Suojatut asukkaat nykytilanteessa Suojatut asukkaat 2030 tilanteessa

32 Taulukko 8. Espoon meluntorjuntaselvityksen 2006 alustavasti valittujen kohteiden kuvailutietoja Numero Nimi Esteen tyyppi muuta 2 Lapinkyläntie etel valli pientaloja 4 Kauklahdentie aita(vas.) 2 m vas. puolella (Lasilaakso) pientaloja lähellä tietä 7 Soukanväylä 8.4 Seuranta 280 m aita 2 m 350 m aita 2 m Meluntorjuntatoimenpiteiden toteutumista on seurattava. Seurattavuutta parantaisi huomattavasti, 300 m aita 2 m jos 15 toteutettujen Friisinkalliontie meluesteiden rekisteriä 400 alettaisiin m aita 2 m ylläpitää Espoon kaupungissa. Kaikkien rakennettavien esteiden tiedot toimitettaisiin rekisterin db:n alueella ylläpitäjälle. Meluntorjuntaohjelma tullaan todennäköisesti päivittämään ainakin ympäristönsuojelulain Olarinkadun/Kuitinmäentien mukaisen melukartoituksen yhteydessä (EU-direktiivien mukaiset selvitykset) vuoteen 2012 risteys: 17 aita 2m Kuitinmäentie mennessä. mol. puolin aita (2 m ) 500 m 21 Koivuviidantie 8.5 Vertailu aikaisempaan yhteensä 1000 meluntorjuntaohjelmaan m 380 m aita (pohjoisp.) 2 m Aikaisemmassa 24 Kokinkyläntie meluntorjuntaohjelmassa (Espoon meluntorjuntaohjelma 2000, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2/2000) arvioitiin 340 yli m aita 552 m melulle altistuvan molemmin noin puolin 23 pientaloja 000 espoolaista. lähellä tietä 240 m aita (eteläp.) 2 m 26 Turvesuontie Nyt laskettu altistujamäärä on hieman pienempi, 380 m aita 2 mnoin asukasta. Tässä Kehä I pääasiallinen työssä melualtistujien määrän laskenta perustuu maaston pinnan muodot ja olemassa olevat rakennukset huo- melulähde 27 Lintuvaarantie aita 2 m ylittyvät pihoilla mioivaan laskentaan. Tarkempi menetelmä on pienentänyt melulle altistujien talot lähellä määrää. tietä, tonttiliittymiä Aiemmassa ohjelmassa ei tehty arviota tulevasta kehityksestä. vas. puolella kerrostaloja (ohjearvot ylittyvät pihalla) oik. puolella pientaloja melualueella 8 Kaitaantie vas. aita 2 m pientaloja 9 Finnoontie, Finnoonniitty aita 2 m 10 Finnoontie, Puolarmetsä aita 2 m pientaloja 11 Finnoontie, Malminmäki aita 2 m pientaloja 12 Finnoontie, Latokaski aita 2 m pientaloja 13 Espoonväylä, Kiltakallio aita 2 m kerrostaloja 14 Espoonväylä, Mikkelä aita 2 m pientaloja 16 Olarinkatu aita 2m Kadun oik. puolella kerrostaloja, joiden pihat melualueella. Kadun vas. puolella Friisilän pientaloalue, reunimmaiset talot yli 55 Kadun molemmin puolin pientaloja ja kerrostaloja => tonttikohtainen meluntorjunta mahdollinen nykyinen tonttiaita rakennettu kesällä Westendinkatu-Westendintie aita 2m pientaloja, huom. Länsiväylän vaikutus pohjoispäässä pientaloja lähellä katua, paljon tonttiliittymiä => tonttiaidat 22 Vanhan Mankkaan tie aita 2m pientaloja 23 Mankkaantie aita 2m 28 Lansantie-Lansanpurontie 29 Riihiniityntie 400 m aita 2 m (Lansan puolella) 350 m aita 2 m (Nuijalan puolella) 600 m aita 2 m 600 m aita 2 m katuosuus, jonka varrella pientaloja tienmol. puolin => ehkä tonttikohtaista torjuntaa kadun mol. puolilla pientaloja, risteyksiä, ei tonttiliittymiä suojattu Lintuvaarantien eteläpään kerrostaloalue, jossa ohjearvot Lansantien molemmilla puolilla kerrostaloja lähellä tietä pientaloja Aiemman 30 Viherlaaksontie ohjelman kohteet ovat pääsääntöisesti aita 2m kaikki mukana myös tämän ohjelman pientaloja kohteina. Nyt 31on Lähderannantie, määritetty uusia Karamalmi kohteita Kauklahdenväylän, aita 2 m Espoonväylän, Riihiniityntien, PientalojaTurvesuon- tien, Kalevalantien, Lansantien-Lansanpurontien, Mankkaantien ja Westendintien varrelta. 32 Lähderannantie, Laaksolahti aita 2 m pientaloja 33 Lippajärventie aita 2m pientaloja Aikaisemman 34 Kolkekannaksentie meluntorjuntaohjelman 2 vallia, kohteissa yhteensä 450 on mtoteutettu meluesteitä Pitkäjärventiellä, Rivitaloja Finnoontiellä, Sinimäentiellä ja Kalevantiellä. 35 Pitkäjärventie, Lähderanta aita 2m pientaloja 37 Auroranportti-Puistotie aita 2 m pientaloja, Kehä III pääasiallinen melulähde Erillisinä toimenpiteinä tehtävään meluntorjuntaan on käytetty viime vuosina keskimäärin euroa vuodessa. 38 Koivumankkaantie 39 Pohjatie-Kalevalantie valli, josta 200 m Koivu- Mankkaantiellä ja 200 m Merituulentiellä, pääasiallinen melulähde Merituulentie aita 2 m 180 m aita 2 m 170 m Rivitaloja, asemakaavoitus menossa suojataan Pohjantien pientalot,talot lähellä katua -> tonttiaidat 30

33 8.4 Seuranta Meluntorjuntatoimenpiteiden toteutumista on seurattava. Seurattavuutta parantaisi huomattavasti, jos toteutettujen meluesteiden rekisteriä alettaisiin ylläpitää Espoon kaupungissa. Kaikkien rakennettavien esteiden tiedot toimitettaisiin rekisterin ylläpitäjälle. Meluntorjuntaohjelma tullaan todennäköisesti päivittämään ainakin ympäristönsuojelulain mukaisen melukartoituksen yhteydessä (EU-direktiivien mukaiset selvitykset) vuoteen 2012 mennessä. 8.5 Vertailu aikaisempaan meluntorjuntaohjelmaan Aikaisemmassa meluntorjuntaohjelmassa (Espoon meluntorjuntaohjelma 2000, Espoon ympäristölautakunnan julkaisu 2/2000) arvioitiin yli 55 melulle altistuvan noin espoolaista. Nyt laskettu altistujamäärä on hieman pienempi, noin asukasta. Tässä työssä melualtistujien määrän laskenta perustuu maaston pinnan muodot ja olemassa olevat rakennukset huomioivaan laskentaan. Tarkempi menetelmä on pienentänyt melulle altistujien määrää. Aiemmassa ohjelmassa ei tehty arviota tulevasta kehityksestä. Aiemman ohjelman kohteet ovat pääsääntöisesti kaikki mukana myös tämän ohjelman kohteina. Nyt on määritetty uusia kohteita Kauklahdenväylän, Espoonväylän, Riihiniityntien, Turvesuontien, Kalevalantien, Lansantien-Lansanpurontien, Mankkaantien ja Westendintien varrelta. Aikaisemman meluntorjuntaohjelman kohteissa on toteutettu meluesteitä Pitkäjärventiellä, Finnoontiellä, Sinimäentiellä ja Kalevantiellä. Erillisinä toimenpiteinä tehtävään meluntorjuntaan on käytetty viime vuosina keskimäärin euroa vuodessa. 31

34 Liite 1 Melulaskennoissa käytetyt liikennemäärätiedot MAANTIET (yleiset tiet) KVL v KVL v Raskaan liikenteen osuus (%) Nopeusrajoitus km/h Länsiväylä (Keilalahti-Haukilahdenkatu) ,7 80 Länsiväylä (Haukilahdenkatu-Piispansilta) ,6 80 Länsiväylä (Piispansilta-Martinsilta) ,6 80 Länsiväylä (Martinsilta-Finnoontie) ,7 80 Länsiväylä (Finnoontie-Kauklahdenväylä) ,4 90 Länsiväylä (Kauklahdenväylä-) ,8 100 Turunväylä (Hki-Hagalundintie) ,8 100 Turunväylä (Hagalundintie-Suosaarenkallio) ,4 100 Turunväylä (Suosaarenkallio-Kehä II) ,9 100 Turunväylä (Kehä II-Tuomarilantie) ,4 100 Turunväylä (Tuomarilantie-KehäIII) ,4 100 Turuntie (Kehä I-Kilonkartanontie) ,5 60 Turuntie (Kilonkartanontie-Kehä II) Turuntie (Kehä II- Kehä III) ,5 60 Kehä I (Hämeenlinnanväylä-Vihdintie) , Kehä I (Vihdintie-Turunväylä) Kehä I (Turunväylä-Kalevantie) , Kehä I (Kalevantie-Länsiväylä) , Kehä II (Turunväylä-Turuntie) ,7 80 Kehä II (Mankkaanlaaksontie-Turunväylä) ,7 80 Kehä II (Merituulentie-Mankkaanlaaksontie) ,7 80 Kehä II (Länsiväylä-Merituulentie) ,7 60 Kehä II jatko (Nihtisilta-Turuntie) Kehä II jatko (Turunväylä - Nihtisilta) Espoonväylä Kauklahdenväylä Kehä III (Juvantien teollisuuskatu pohj.) ,4 100 Kehä III (Juvantien teollisuuskatu-turunväylä) ,4 100 Kehä III (Turunväylä-Kauklahdenväylä) ,7 80 Kehä III (Kauklahdenväylä etel.) ,

35 Liite 1 Raskaan liikenteen osuus (%) KADUT KVL v KVL v Vihdintie(Lahnuksentieltä länteen) , Vihdintie(Lahnuksentieltä itään) ,2 80 Niipperintie , Juvantie , Juvan teollisuuskatu , Träskändan puistotie ,9 50 Lippajärventie ,9 40 Kolkekannaksentie ,9 50 Lähderannantie , Karaniityntie , Pitkäjärventie ,9 50 Rastaalantie/Riihiniityntie ,2 50 Espoontie , Kirkkokatu ,3 50 Finnoontie (Nöykkiöntieltä pohjoiseen) ,5 50 Finnoontie (Nöykkiöntieltä etelään) , Espoonväylä (Nöykkiöntieltä pohjoiseen) Espoonväylä (Nöykkiöntieltä etelään) Kirkkojärventie (Espoonportista länteen) ,1 30 Kirkkojärventie (Espoonportista itään) ,7 50 Tuomarilantie ,1 50 Sunantie Nihtisillantie-Pertuskatie , Kilonpuistonkatu-Kilonkartanontie ,4 50 Ritarintie-Rastaalantie , Sinimäentie , Turvesuontie , Mankkaantie , Mankkaanlaaksontie-Koivu-Mankkaantie-Kalevantie , Kalevantie ,6 50 Koivu-Mankkaantie ,1 50 Pohjantie ,9 50 Tapiolantie , Merituulentie , Etelätuulentie ,3 50 Olarinluoma Ylismäentie , Puolarinmetsänkatu-Puolarintie , Soukanväylä (Yläkartanontiestä pohjoiseen) , Soukanväylä (Yläkartanontiestä etelään) , Yläkartanontie ,6 40 Martinsillantie- Kuitinmäentie ,2 50 Kuitinmäentie (Kalastajantie-Friisinkalliontie) ,1 50 Olarinkatu (Kuitinmäentie-Kuitinmäenkaari) ,3 40 Viherlaaksontie (Turuntie-Viherkalliontie) Lystimäentie (Uuskartanontie-Kalenteritie) ,5 40 Kalenteritie (Lystimäentie-Kehä II kupeeseen) Kokinkyläntie(Ylismäentie-Lukutie) ,6 40 Westendintie (Westendintie-Vehkasaarentie) ,4 40 Westendintie (Hiiralantie-Toppelundintie) Westendintie (Toppelundintie-Westendinkatu) Otaniementie(Kehä I-Tietotie) Otaniementie (Karhusaarentie-Otaranta) Friisinkalliontie (Kuitinmäentie-Kuunkatu) ,5 50 Friisinkalliontie (Kuunkatu-Holmankorpi) ,4 50 Nopeusrajoitus km/h 33