Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - esitutkimus. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - esitutkimus. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus"

Transkriptio

1 Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - esitutkimus 1

2 - projekti Projektipäällikkö: Johtoryhmä: Jukka Pekkanen / Rakennusteollisuus RT ry Heikki Jämsä / Asfalttiliitto ry Juhana Olkkola / Kiinteistöpalvelut ry Terho Salo / Rakennusteollisuus RT ry Mauri Marttila / Suomen Kiinteistöliitto ry Paavo Syrjö ja Tapani Karonen / Suomen Maarakentajien Keskusliitto ry Juhani Reen ja Helena Kinnunen / Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Pajakkala / VTT 2

3 - projekti Projektiin tilattiin asiantuntijapalvelua VTT:ltä, missä projektiryhmään kuuluivat: Tilastot Terttu Vainio Infra-ala Eero Nippala Talonrakentaminen Markku Kiviniemi Talorakentaminen Hannu Kauranen Kiinteistöala Kari Nissinen Kiinteistöala Kauko Tulla Projektin aikataulu: 8/2005-5/2006 3

4 Projektin tavoitteet Lisätä ymmärrystä tuottavuuskäsitteestä, sen osatekijöistä ja vaikuttavuudesta sekä oman toimialan uusiutumiseen että koko kansantalouteen Arvioida kuinka hyvin viralliset tuottavuusmittarit (Tilastokeskuksen tuottavuuskatsaus) kuvaavat kiinteistö- ja rakennusalan reaalimaailman tuottavuuden kehitystä Ehdottaa jatkotoimia tuottavuuden seurantaan ja kehittämiseen Avata "kiinteistö- ja rakennusala" määrittelemällä alan pääprosessit, lopputuotteet ja palvelut kansantalouden ja yritysten kilpailukykytekijä kertomalla alalla, lopputuotteissa ja palveluissa tapahtuneista / tapahtumassa olevista muutoksista 4

5 Virallinen tuottavuuden seuranta Tilastokeskus julkaisee tuottavuuskatsauksen, jossa muuttujat ovat: työn tuottavuuden muutos pääoman tuottavuuden muutos kokonaistuottavuuden muutos bruttoarvonlisäyksen muutos työtuntien muutos bruttoarvonlisäyksen muutos bruttopääomakannan muutos Tuottavuuskehitys on laskettu muutoksina, pitkä aikasarja on muodostettu vuosimuutoksista. Sekä laskentaperiaatteet että viitekehys ovat muuttuneet moneen kertaan. Vuoden 2006 muutos tulee olemaan se, että tuottavuuden kehittymiselle lasketaan kahdet arviot; toiset arvonlisäysten kautta ja toiset tuotannon arvon muutoksen kautta sekä siirrytään EU-KLEMS - tuottavuuden laskentaa. EU-KLEMS systeemissä otetaan huomioon tuotannontekijöinä pääoman [capital K] ja työn [Labour] lisäksi energia, materiaalien käyttö ja palvelut [Energy, Material, Service] 5

6 Taustaa tuottavuuskatsaukselle Tuottavuusseurantaa tehdään ensisijaisesti makrotalouden kehityksen ja kansainvälisten vertailujen tarpeisiin. Sektorikohtaiset tuottavuustarkastelut tehdään kansainvälisen virallisen toimialaluokituksen mukaisille toimialoille, mutta laskennassa kansalliset sovellukset ovat mahdollisia. Tuottavuusseuranta kertoo toimialan sisällä tuottavuuskehityksen suunnan. Toimialojen vertailussa huomattava, että laskentamenettelyt mm. hintamuutokset ovat toimialakohtaisia ratkaisuja eikä lukuja ole kalibroitu keskenään samalle asteikolle. Tuottavuuskehitys lasketaan tekijöiden vuosimuutosten kautta laskemalla arvonlisäyksen muutoksen suhde työnmäärän muutokseen ja arvonlisäyksen muutoksen suhde bruttopääoman muutokseen. Tuottavuuskehityksen aikasarjat laaditaan ketjuttamalla nämä suhdeluvut. Arvonlisän ja bruttopääoman muutokset käsitellään kiinteähintaisina. Hintamuutoskertoimet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millaisiin tuottavuuden vuosimuutoksiin laskennassa päädytään. 6

7 Kiinteistö- ja rakennusalan liiketoimintoja tehdään yli toimialarajojen Kiinteistö- ja rakennusalaa on kehitetty klusteriajattelun mukaisesti siten, että fokus on voimakkaasti lopputuotteissa. Lopputuotteiden ja palvelujen tuottamiseen liittyy pitkiä jalostusketjuja, jossa toimialarajat ylittyvät useaan kertaan. Alalla on pieniä yhden toimialan yrityksiä, mutta myös paljon lopputuotteiden ja palvelujen monitoimialaisia yrityksiä. Tuottavuustutkimuksen kannalta toimialapohjaiset tilastot ovat ongelmallisia, koska ne yhdistävät panosrakenteiltaan erilaisia aloja jakavat yrityksen toimialan usealle toimialalle. 7

8 Työn tuottavuuden muutos (%) vuosina Punaisella on merkitty rakentamisen ja kiinteistöpalvelujen tuottavuuskehitys, mikäli hintamuunnokset tehtäisin kuten teollisuudessa DL Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laitteiden valmistus J Rahoitus- ja vakuutustoiminta E Sähkö-,kaasu- ja vesihuolto DD Puutavaran ja puutuotteiden valmistus I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne D Teollisuus yhteensä 21 Massan, paperin ja paperituotteiden valmistus DG Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus DA Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus 52 Vähittäiskauppa, kotitalousesineiden korjaus 22 Kustantaminen ja painaminen G Kauppa: moottoriajoneuvojen ja kotitalousesineiden korjaus 50 Moottoriajoneuvojen kauppa, korjaus ja huolto, huoltamot Kansantalous yhteensä 51 Tukkukauppa ja agentuuritoiminta DB,DC Tekstiilien, vaatteiden, nahan ja nahkatuotteiden valmistus DI Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus DF Öljytuotteiden, koksin ja ydinpolttoaineiden valmistus DM Kulkuneuvojen valmistus M Koulutus DK Koneiden ja laitteiden valmistus DJ Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus DH Kumi- ja muovituotteiden valmistus 4501, 4509 Talonrakentaminen, rakennuspalvelutoiminta 4502 Maa- ja vesirakentaminen H Majoitus- ja ravitsemistoiminta N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut K Kiinteistö- ja liike-elämän palvelut Talonrakentaminen 24% Kiinteistöpalvelut 16% * 701 Kiinteistöjen rakennuttaminen * 7022 Kiinteistöjen vuokraus ja hallinta * 7031 Kiinteistövälitys * 7032 Isännöinti ja kiinteistöhuolto * 747 Siivous * 90 Ympäristönhuolto Maa- Ja Vesirakentaminen -0,5% Julkaistu "Suomi maailmantaloudessa raportissa" v

9 Kiinteistö- ja rakennusala tuottavuustilastoissa Tilastot näyttävät rakentamiselle ja kiinteistöalalle heikkoa tuottavuuskehitystä, koska muista toimialoista poiketen rakentamisessa ja osin myös kiinteistöalalla rahasuureet on kaksoisdeflatoitu erilainen deflatointikäytäntö asettaa toimialat keskenään eriarvoiseen asemaan kiinteistö- ja rakennusalan lähtötietoihin liittyy paljon laskennallisia elementtejä ja olettamuksia toisin kuin teollisuuden toimialoihin, jotka lasketaan suoraviivaisesti rakennetilastojen perusteella Tilastonimikkeen "kiinteistöalan palvelut" alle sijoittuvat vain kiinteistöpääoman omistus ja manageeraus, työllistävyydeltään ja liikevaihdoltaan merkittävämmät toimiala sijoittuvat toisaalle toimialaluokituksessa 9

10 Talonrakentamisen tuottavuus 1990-luvun puolivälin jälkeen työmaaprosessi on virtaviivaistunut ja teollistunut sekä muuttunut rakennuspalvelujen kokoonpanokentäksi. Työlajikohtaisesti tarkasteltuna tuottavuus on parantunut. Tuottavuuskehityksellä on voitu kompensoida osa uusien lakien ja asetusten tuomia kustannuslisiä ja työkohteiden monimuotoistumista. Tuottavuustilastojen näyttämään päinvastaiseen kehitykseen on syynä tämän toimialan laskennan erityispiirteet: talonrakennustilastojen alipeittoisuus on kasvanut talonrakentamisessa on käytetty muista toimialoista poiketen kaksoisdeflatointia yritysten rakennetilastot ovat lajittunut aineisto talonrakennus-yritysten kustannusrakenteista, koska otantaan kuuluvat isot yritykset ovat tilaajia, otannan ulkopuolelle jäävät yritykset tekijöitä. 10

11 Infratuotannon tuottavuus 1990-luvun puolivälin jälkeen monia suljettuja markkinoita on avattu kilpailulle. Lopputuotteiden valikoima on laajentunut ja yksityisen sektorin merkitys rakennuttajana on kasvanut. Työlajikohtaisesti tarkasteltuna tuottavuus on parantunut niissä työlajeissa, mihin on voitu soveltaa uutta kone- ja laitetekniikkaa. Toisaalta töitä tehdään enenevässä määrin monella tapaa vaikeissa ympäristöolosuhteissa, jolloin reaalinen työsuoritus aikayksikköä kohden jää vaatimattomaksi. Alan rakennemuutos on tuonut lisää haastetta tuottavuuden laskemiseen: tuotoksen laskenta perustuu vahvasti julkisen sektorin investointeihin, jääkö osa yksityisen sektorin investoinneista huomioimatta? tuotantoon osallistuu aiempaa enemmän muiden kuin maa- ja vesirakennustoimialan yrityksiä työvoimatutkimuksen osoittamaan työllisten määrään liittyy paljon satunnaisvaihtelua. 11

12 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus Kiinteistöpalvelut ovat vahvasti mukana yhteiskunnan rakennemuutoksessa. Yritysten ja julkisen sektorin keskittyessä ydintoimintaansa ulkoistetaan osa toiminnoista juuri kiinteistöpalvelujen tehtäväksi. Perinteisten itse kiinteistöihin liittyvien toimintojen lisäksi kiinteistöpalvelualan yritykset palvelevat entistä enemmän myös kiinteistöjen käyttäjiä. Tilastoissa kiinteistöpalvelut - nimikkeen alla on vain kiinteistöjen omistus ja isännöinti & kiinteistönsisähoito. Työllistävimmät kiinteistöpalvelut ovat liike-elämän palveluja (siivous, vartiointi) ja yhteiskunnallisia palveluja (ulkoalueiden hoito, jätehuolto). Kiinteistöpalvelujen tuottavuus on kehittynyt myönteisesti teknologiakehityksen ja työnorganisoinnissa tapahtuneiden muutosten ansioista. Tilastoissa kiinteistöpalvelut nimetään harhaanjohtavasti kiinteistö- ja liike-elämän palveluiksi ja samalla annetaan maine alana, missä tuottavuus olisi heikentynyt. 12

13 Kiinteistöpääoman tuottavuus Kansantalouden tilinpidossa kiinteään pääomaan lasketaan tuotantolaitteiden ja kuljetusvälineiden lisäksi rakennuksiin sitoutunut pääoma. Koska kysymyksessä ovat makrotalouden tarkastelut, lasketaan rakennuspääomaan mukaan tuotanto- ja toimitilojen lisäksi sekä vuokra- että omistusasunnot. Investoinnit rakennuspääomaan ovat olleet maltillisemmat kuin investoinnit muuhun kiinteään pääomaan. Tuotanto- ja toimitilarakennuskannassa on tapahtunut siirtymää muilta toimialoilta ammattimaiseen kiinteistöjen omistukseen. Omaa rakennuspääomaansa on kasvattanut ainoastaan maatalouden toimiala. Omat toimitilat lasketaan pääomapanokseksi, vuokratilat välituotteeksi. 13

14 Johtopäätökset: tilastot Nykyisessä muodossaan tuottavuustilastot antavat virheellisen kuvan kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuuskehityksestä Toimiala K koostuu kahdesta osasta KA kiinteistöpalvelut ja KB liike-elämän palvelut. KA ei kuitenkaan sisällä kiinteistöpalveluja vaan kiinteistöjen omistuksen ja hallinnan KLEMS - tuottavuustilasto uudistuksessa tulisi huomioida, että toimialojen tuottavuusluvut lasketaan yhtenäisin periaattein, koska niitä käytetään toimialojen keskinäiseen vertailuun ja arviointiin toimialojen nimikkeen tulisi olla sama kuin toimialan sisältö. 14

15 Johtopäätökset: toimialat Toimialaliittojen pitää pystyä arvioimaan ja todentamaan oman toimialansa tuottavuuskehitys. Tähän tehtävään sopivia instrumentteja ovat: jäsenyritysten kannattavuusseurannan yhteyteen rakennettavat tuottavuusindikaattorit työlaji- tai tuottavuuskehitys-kalvoarkisto koskien sekä toteutunutta että tulevaa. Ensimmäiset kalvot on laadittu löytyvät toimialakohtaisista kalvosarjoista. Toimialaliittojen yhdessä EK:n kanssa on oltava aktiivinen juuri nyt (2006) koska Euroopan Unionin ja Suomen tilastotoimessa on menossa parhaillaan KLEMS - tuottavuustilastointiuudistus 15

16 Tuottavuuden tarkastelutasot Toimiala Tulosyksikkö Yritys Yritys Toimiala Toimiala Kansantalous Prosessi Tulosyksikkö Yritys Työlaji Prosessi Tulosyksikkö Työlaji Prosessi Työlaji kansantalouden taso, kansantalouksien vertailu: bkt per työntekijä, bkt per tunti, bkt per asukas, ansiotasovertailut toimialataso: indeksityyppiset työn tuottavuus, pääoman tuottavuus, kokonaistuottavuus työlajitaso: yleiset menekkitiedot ja yritysten sisäiset menekkitiedot lähtötietoina tarjouslaskennassa ja työnsuunnittelussa 16

17 Tuottavuus ja kannattavuus Tuotos Tuotteiden ja palveluiden laatu ja määrä Tuotot Tuotteiden ja palveluiden määrä kerrottuna myyntihinnoilla Myyntihinnat Tuotteiden ja palveluiden myyntihinnat Tuottavuus Tuotos jaettuna käytetyillä panoksilla Kannattavuus Tuotot vähennettynä kustannuksilla Hintasuhde Myynti- ja ostohintojen suhde Panos Panosten määrä ja laatu Kustannukset Panosten määrä kerrottuna ostohinnoilla Ostohinnat Panosten ostohinnat 17

18 Tuottavuus yritysten näkökulmasta Yritykset mittaavat ja kehittävät ensisijaisesti kannattavuutta. Kannattavuutta on haettu sekä tuottavuudesta että hintasuhteesta: toimintaa on monilla aloilla keskitetty suurempiin yksiköihin ja sitä kautta hankittu "suuruuden ekonomiaa" kehittämällä hankintatointa ja lisäämällä alihankintoja. Työlajitasolla tuottavuudelle yrityksillä on käytössä suoria mittareita. Yrityksissä käytetään myös välillisiä tuottavuusmittareita kuten tehty työaika/ kokonaistyöaika koneiden käyttöaste. Yrityksillä tuntuma tuottavuuskehitykseen katoaa, jos yritys on luonteeltaan tilaaja- eli toimihenkilöorganisaatio. Toimihenkilötasolle käytetään rahaprosessin eli kannattavuuden mittareita. Tuottavuusmittarit ovat on tärkeitä työkaluja työntekijävaltaisille organisaatioille ja pääomaintensiivisille yrityksille, joissa tuottavuustietoja tarvitaan tuotannon mitoittamiseen ja toiminnan kehittämiseen. 18

19 Tuotannon mittarointi Reaaliprosessin mittaaminen: tuottavuus, toimitusajat, lopputuotteiden laatu, Rahaprosessin mittaaminen: kannattavuus, palkat/liikevaihto, sipo,.. Suora mittaaminen: työsaavutus työvuoron aikana, läpimenoaika, Epäsuora mittaaminen sairauspoissaolot > tehollinen työaika, koneiden käyttöaste, Objektiivinen eli määrällinen mittaaminen: työympäristön hiukkaspitoisuudet, Subjektiivinen (vain suunnan antava): kysely ilman laadusta,.. 19

20 Reaaliprosessin mittaamisesta rahaprosessin OMISTAJA KANNATTAVUUS KONSERNI TULOSYKSIKKÖ TYÖMAA/HANKE/ASIAKAS/KOHDE TUOTTAVUUS TYÖLAJIT 20

21 Toimialan tuottavuuden kasvattamisen keinot 1) Heikoimpien yritysten tehokkuuden parantaminen suhteessa alan parhaisiin yrityksiin ottamalla käyttöön kehitettyjä ratkaisuja tilaajien vaatimukset, kilpailuttaminen. 2) Parhaat kehittyvät edelleen ja heikoimmat karsiutuvat uusia tuotteita uusia toimintatapoja. 3) Teknologinen kehitys luo uusia tuotteita ja synnyttää uusia tuotantotapoja, jotka alentavat tuotantokustannuksia parantaessaan työn tuottavuutta kaikissa yrityksissä. 21

22 Tuottavuuskehityksen komponentit - ilman teknologian kehitystä ei ole tarvetta uusiin investointeihin tai osaamisen kehittämiseen Koulutus ja osaaminen Investoinnit Teknologinen kehitys - tieto, idea, toteutus Lähde: Pohjola 22

23 Tuottavuus on monen tekijän summa Lähde: EANPC 23

24 Tuottavuuskehitys on edellytys kehitykseen KILPAILU kannustaa TUOTTAVUUS talouskasvu työllisyys, teknologia työterveys ja turvallisuus ympäristönsuojelu INNOVAATIOT mahdollistaa YHTEISKUNTASOPIMUS työn organisointi, osaaminen, laatu, työaika, palkka Lähde: EANPC 24

25 Suomen kiinteistö- ja rakennusala -kiinteistöjen, väylien ja verkostojen rakentaminen ja korjaaminen -kiinteistöjen, väylien ja verkostojen yllä- ja kunnossapito Aineettomat palvelut Rahoitus, vakuutus Kiinteistösijoitus Kiinteistökauppa Asuntokauppa Catering Toimisto Pankki, posti Logistiikka Telematiikka Koulutus Tutkimus Kaavoitus Edunvalvonta Viranomaisohjaus Rakennusvalvonta Käyttäjäpalvelut Hoito Siivous Turvallisuus Hankekohtaiset palvelut Projektinjohto Suunnittelu Urakointi: - maa ja pohja - rakennustekninen - talotekninen -pinta Omistajapalvelut Omaisuuden hallinta Rakennuttaminen Manageeraus Muut palvelut Kuljetukset Rakennustarvikekauppa Rakennuskonevuokraus Rakennustuotteiden tuonti Rakennustuotteiden valmistus Kohdekohtaiset palvelut Tekninen kiinteistönhoito Ulkoalueiden hoito Kunnossapito Jätehuolto Siivous Vesihuolto Energiahuolto 25

26 Suomen kiinteistö- ja rakennusala 23 % Bruttokansantuotteesta 22 % Työvoimasta 70 % Kansallisvarallisuudesta 26

27 Suomen kansallisvarallisuus 2005 yhteensä 560 mrd euroa Ohjelmistot, varastot ja muut 5% Koneet, laitteet ja kuljetusvälineet 10% Muut maa-alueet ja luonnonvarat 3% Asuinrakennukset 31% Metsät 10% Rakennettu ympäristö 11% Maa- ja vesirakenteet 10% Muut rakennukset 20% Lähde: Tilastokeskus ja VTT 27

28 Kiinteistö- ja rakennusalan tuotannon arvo 2005 yhteensä 47 mrd euroa Kansainväliset toiminnot 27% Uudistalonrakentaminen 31% Infrainvestoinnit 6% Korjausrakentaminen (pl. kunnossapito) 9% Infran hoito ja kunnossapito 3% Lähde: Tilastokeskus Tulli ja VTT Kiinteistönpito (ml. kunnossapito) 35% 28

29 henkilötyövuotta rakennetun ympäristön hyväksi Talonrakentaminen htv - korjausrakentaminen - uudistuotanto Kiinteistöala htv - asset management - kiinteistöjen ylläpito - palvelut käyttäjille Talotekniikka htv - LVISA-järjestelmät - ohjausjärjestelmät - urakointi Alaan liittyvät palvelut htv - suunnittelu - kauppa ja kuljetukset - viranomaisohjaus Infra-ala htv - väylärakentaminen - verkostorakentaminen - maa- ja kalliorakentamnen - yllä- ja kunnossapito Rakennustuoteteollisuus htv - rakennejärjestelmät - betoni- ja kivituotteet - metallit- ja muovituotteet - puutuotteet Lähde: Tilastokeskus ja VTT 29

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ROVANIEMEN

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Hankinnat haltuun! Seminaari- ja keskustelutilaisuus Itä-Suomen yliopisto 12.11.2013 Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Jani Saastamoinen Esityksen nimi 12.11.2013 / Tekijä1

Lisätiedot

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen

Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen Yritysten sähköinen saavutettavuus Pori-Helsinki yhteysvälin työseminaari Huittinen 18.11.2016 Sisältö Avoimen datan käsitteitä ja tulevaisuuden näkymiä Sähköisten tietovarantojen hyödyntäminen Satakannan

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN

09/2015. Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014. Eläketurvakeskus ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna 2014 Eläketurvakeskus PENSIONSSKYDDSCENTRALEN 09/2015 ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTORAPORTTEJA Yritysten työeläkemaksut vuonna

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita

Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen väestöä, työmarkkinoita, toimialojen kehitystä, tuotannon volyymia ja työvoiman poistumia kuvaavia määrällisiä ennusteita Hämeen ELY-keskus Johdon tuki yksikkö Erikoissuunnittelija Jesse Marola

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua 15.8.2016. Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008

Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuustilasto 2008 15.7.2010 korjattu painos Kuntien ja kuntayhtymien tuottavuus heikkeni vuonna 2008 Korjattu 15.7.2010. Korjatut kohdat on merkitty punaisella

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 9.3.2016 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2016 Väkiluku yhteensä 178 594 ennakko (1.1.2016) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous

Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus. Paaluseminaari , Viking XPRS Sami Pakarinen. Suomen talous Miten rakennusalalla menee rakennusalan talouskatsaus Paaluseminaari 2016 17.11.2016, Viking XPRS Sami Pakarinen Suomen talous Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat

RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN. rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN rakentamisen ajan työllisyys ja rahavirrat Erikoistutkija Terttu Vainio RANTA-TAMPELLAN JA TAMPEREEN RANTAVÄYLÄN RAKENTAMINEN Tampereen rantaväylä 185 2 % - Tampere

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa

Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa - tutkimussuunnitelma Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Maa- ja vesirakentaminen / infrakentaminen? Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Tuotannon suhdannekuvaaja

Tuotannon suhdannekuvaaja Kansantalous 2016 Tuotannon suhdannekuvaaja 2015, joulukuu Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa, vuodentakaisesta kasvua Kausitasoitettu tuotanto laski joulukuussa prosenttia edelliskuukaudesta.

Lisätiedot

RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET

RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET RAKENNUSKONEALAN ENNAKOINTI & RAKENTAMISEN SUHDANTEET 30.5.2016 Pekka Pajakkala & Markku Riihimäki 30.5.2016 Rakennustuotannon arvo Suomessa 2015 yhteensä 28,9 mrd., volyymikasvu 0 % vuodesta 2014 4 Suomen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen

Suhdannekatsaus. Betonipäivät , Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Suhdannekatsaus Betonipäivät 3.11.2016, Messukeskus, Helsinki Sami Pakarinen Maailman ja Suomen talous Maailman talous kasvaa kohtuullista vauhtia Rakennusteollisuus RT 3.11.2016 3 vuosimuutos, % Suomessa

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012

Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Valtakunnallinen maksuviivetutkimus Q4/2012 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteet Tällä tutkimuksella profiloitiin perinnän kohteena olevat yritykset suhteessa Suomen

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Ilmapäästöt toimialoittain 2011

Ilmapäästöt toimialoittain 2011 Ympäristö ja luonnonvarat 2013 Ilmapäästöt toimialoittain Energiahuollon toimialalta lähes kolmannes kasvihuonekaasupäästöistä Energiahuollon toimialan kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna lähes kolmasosa

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot