Tampere Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus -esitutkimus 4/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere 2005. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus -esitutkimus 4/2006"

Transkriptio

1 Tampere 2005 Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus -esitutkimus 4/2006

2 Alkusanat Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus esitutkimus oli toimialajärjestöjen yhteinen hanke, jossa perehdyttiin toimialatason tuottavuuden mittaamiseen liittyviin kysymyksiin. Projektia veti Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus ry:stä ja ohjasi toimialaliittojen edustajista muodostettu johtoryhmä, johon kuuluivat: Heikki Jämsä Asfalttiliitto ry Juhana Olkkola Kiinteistöpalvelut ry Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry Tapani Karonen Suomen Maanrakentajien Keskusliitto ry Juhani Reen ( saakka) Suomen Toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen ( lähtien) Suomen Toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Pajakkala VTT Projektiin tilattiin alihankinta VTT:ltä. VTT:n projektiryhmään kuuluivat Terttu Vainio, Hannu Kauranen, Markku Kiviniemi ja Kari Nissinen sekä Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta. Tämä yhteenveto on laadittu projektin osakkaiden käyttöön ohjausryhmän kokouksissa ja workshopeissa käsitellystä aineistosta. Projektin tuloksista on laadittu projektin osakkaille yhteinen kalvoaineisto (1.), joka koostuu projektin tuloksista, tuottavuusteoriasta ja alan esittelykalvoista. Alakohtaiset aineistot (2. 5.) sisältävät nimensä mukaisesti kyseisen toimialan tuottavuutta kuvaavaa aineistoa. 1. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus 2. Infra-alan tuottavuus 3. Talonrakentamisen tuottavuus 4. Tuottavuus näkökulma kiinteistöjen omistamiseen 5. Kiinteistöpalvelujen tuottavuus 2

3 Sisällysluettelo Alkusanat...2 Käsitteet Johdanto Tausta Tavoitteet Toteutus Kiinteistö- ja rakennusala Päätuotteet ja niitä tuottavat prosessit Makrotason muutokset Tuottavuus Mitä tarkoitetaan tuottavuudella? Tuottavuuden mittaaminen Kansantalouden tason tuottavuus Toimialatason tuottavuus (tuottavuuskatsaus) Kiinteistöpääoman tuottavuus Kiinteistöpääoman tuottavuus tilastoissa Kiinteistöpääoman tuottavuus reaalimaailmassa Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalvelujen tuottavuus tilastoissa Kiinteistöpalvelujen tuottavuus reaalimaailmassa Talonrakentaminen Talonrakentamisen tuottavuus tilastoissa Talonrakentamisen tuottavuusmuutokset reaalimaailmassa Infratuotanto Infratuotannon tuottavuus tilastoissa Infratuotannon tuottavuus reaalimaailmassa Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteenveto Johtopäätökset

4 Lähdeluettelo...50 Workshopit ja haastattelut...51 Kiinteistö workshop Talo workshop Infra workshop I Infra workshop II Infra workshop III Haastattelut helmi-maaliskuu Liitteet A ote glabalisaatioraportista B rakennetilasto ja työvoimatutkimus 4

5 Käsitteet Tuottavuus (productivity) on talouskasvun selittämätön osuus : tuotannon määrän muutos x yksikköhintojen muutos x tuottavuus = talouskasvun muutos. Työn tuottavuus (productivity of work) tuottavuuskatsauksessa bruttoarvonlisäys jaettuna työtunneilla. Pääoman tuottavuus (productivity of capital) tuottavuuskatsauksessa bruttoarvonlisäys jaettuna bruttopääomakannalla. Pääomaintensiteetti (intensity of capital) bruttopääoma jaettuna työtunneilla. Toimitilapääomaintensiteetti on toimitiloihin sidottu bruttopääoma jaettuna työtunneilla. Bruttoarvonlisäys (gross value added) kertoo tuotantotoiminnalla luodun arvon. Se on tuotoksen arvo vähennettynä välituotekäytön arvolla tai yksinkertaisemmin lisäämällä tulosyksikön käyttökatteeseen palkkasaajakorvaukset. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksella (gross fixed capital formation) tarkoitetaan kiinteiden varojen bruttohankintoja. Kiinteän pääoman kuluminen (consumption of fixed capital) eli arvon väheneminen johtuu normaalista kulumisesta, ennakoitavissa olevasta vanhenemisesta tai satunnaisista vahingoista. Kiinteä pääoma =kiinteät varat (fixed assets) ovat tuotantoprosessin tuotoksina syntyneitä aineellisia tai aineettomia varoja, joita itseään käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosessissa. Kiinteään pääomaan luetaan kuuluvaksi asunnot, muut rakennukset ja rakennelmat, koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä kasvatettavat varat. Bruttopääomakanta on että kiinteän pääoman poistamaton osuus on arvotettuna 'uutta vastaavin' hinnoin, iästä ja todellisesta kunnosta riippumatta. Palkansaajakorvaukset (compensation of employees) koostuva palkoista ja palkkioista sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Pääoman bruttomuodostus (gross capital formation) on kiinteän pääoman bruttomuodostus + varastojen muutokset + arvoesineiden nettohankinnat. 5

6 Toimiala (industry): Tuotantotoimintaa harjoittavat talousyksiköt (toimipaikat tai institutionaaliset yksiköt) luokitellaan niiden tuottamien tuotteiden ja käyttämien panosten ja tuotantoprosessin luonteen perusteella toimialoiksi. Tuotos (output) koostuu tilinpitoajanjakson aikana tuotetuista tuotteista, lukuun ottamatta saman paikallisen toimialayksikön saman tilinpitoajanjakson aikana tuottamia ja käyttämiä tuotteita. Välituotekäyttö (intermediate uses) sisältää tuotoksen aikaansaamiseksi käytetyt tavarat ja palvelut lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden käyttö kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. 6

7 1. Johdanto 1.1 Tausta Suomi maailmantaloudessa selvitysryhmä ( globalisaatiotyöryhmä ) nosti tuottavuuden yhdeksi avaintekijäksi Suomen pärjäämiselle tulevaisuudessa maailmantaloudessa. Taustaksi tälle tavoitteelle esitettiin toimialojen työn tuottavuuskehitys Kiinteistö- ja rakennusalat saivat raportissa kyseenalaisen kunnian edustaa toimialoja (liite A), joiden tuottavuus oli kehittynyt heikoiten mainitulla tarkasteluaikavälillä [1]. Globalisaatioraportissa käsitellään tuottavuuden komponenteista vain työn tuottavuutta, koska sen katsotaan olevan tuottavuuskehityksen eri tekijät kokoava johdettu muuttuja. Työn tuottavuudesta on myös saatavissa parhaiten kansainvälisiä vertailutietoja. Tämä tuottavuusmuuttuja on kehitetty kuvaamaan teollisuuden tuottavuutta ja se sopii edelleenkin parhaiten toimialoille, missä tuotetaan lukumääräisesti paljon tuotteita ja tuottavuutta kehitetään tuotantoteknologian innovaatioiden kautta. Kiinteistö- ja rakennusaloilla tuotantoteknologioissa ja tuotannon organisoinnissa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisten vuosien aikana. Töitä ja töiden ohjausta on koneellistettu ja digitalisoitu sekä tehostettu erikoistumalla. Lopputuotteet ja palvelut ovat muuttuneet. Erityisesti rakennusten ja infrarakenteiden ikääntyminen ja sitä myötä lisääntynyt korjausrakentaminen on muuttanut tuotannon sisältöä. Uusista rakennuksista ja rakenteista on tullut monimuotoisempia ja teknisempiä. Rakennushankkeiden pilkkoontuminen, kiinteistönpidon ammattimaistuminen ja julkisen sektorin uudelleen järjestelyt ovat siirtäneet työvoimaa toimialalta toiselle. Näkemykset alan muutoksista ja kehityksestä ovat vastakkaisia virallisten tuottavuustilastojen antaman kuvan kanssa. Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, miten tuottavuusmittaus ottaa huomioon tuotannon rakenteessa tapahtuneet muutokset? Miten hyvin teollisuustoimialoille räätälöidyt tuottavuusmittarit ylipäätänsä sopivat palvelualoille? Ovatko toimialojen mittaustulokset vertailukelpoisia keskenään? Tälle projektille asetettiin tavoitteeksi: 1.2 Tavoitteet I. Lisätä projektin osapuolten ymmärrystä tuottavuuskäsitteestä, sen osatekijöistä ja vaikuttavuudesta sekä kansantalouteen että toimialan uusiutumiseen. 7

8 II. Arvioida kuinka hyvin viralliset tuottavuusmittarit (Tilastokeskuksen tuottavuuskatsaus) kuvaavat kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden kehitystä vertaamalla tilastomaailmaa käsitykseen reaalimaailmasta. III. Ehdottaa alalle jatkotoimia tuottavuuden kehittämiseen tai kehityksen seurantaan (esim. reaalimaailmaa paremmin kuvaavat mittarit). IV. Avata sidosryhmille kokonaisuus "kiinteistö- ja rakennusala": mitkä ovat alan pääprosessit, lopputuotteet ja palvelut sekä niiden rooli yhtenä kansantalouden ja yritysten kilpailukykytekijänä sekä kuvata mitä merkittäviä muutoksia alalla, lopputuotteissa ja palveluissa on tapahtunut / tapahtumassa. 1.3 Toteutus Projektin aluksi koostettiin Tilastokeskuksen aineistoista sekä itse kiinteistö- ja rakennusalaa ja että tuottavuuskehitystä kuvaava aineisto. Siinä avattiin arkikielelle tilastokäsitteet ja tuottavuustietojen laskentamenetelmä ja sen yhteydessä tehdyt olettamukset. Aineiston sisälsi: Sekä valmiit aikasarjat tuottavuuskatsauksesta että samoin periaattein laskettavissa olleet, tarkemmat toimialakohtaiset tarkastelut. Toimialakohtaiset rakennuspääomatilastot. Toimialakohtaiset tilastot ja niiden analysoinnin, mm. toimintojen siirtymisen toimialalta toiselle ja muutokset yritysrakenteissa. Rakennustilastojen analysoinnin mm. rakentamin sisällössä tapahtuneiden muutosten osalta. Aineisto analysoitiin ja arvioitiin workshopeissa. Workshopit järjestettiin erikseen talonrakentamisesta, kiinteistöalasta ja infra-alasta. Workshopeissa pyrittiin tunnistamaan asiantuntijavoimin sektoreiden merkittävimmät joko tuotantoprosessissa tai lopputuotteissa makrotasolla näkyvät muutokset, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet alan tuottavuuskehitykseen. Kolmantena tavoitteena tilaisuuksissa oli ideoida keinoja, miten yrityksiä kannustettaisiin jatkuvaan tuottavuuden kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Projektin käynnisti toimintaympäristöstä nousseet paineet vastata kysymykseen, miksi kiinteistö- ja rakennusaloilla tuottavuus on kehittynyt heikosti. Tästä syystä oleellinen osa projektia oli viestintäaineiston kokoaminen käytettäväksi eri foorumeilla ja viestinnässä eri kohderyhmille kannustettaessa alan yrityksiä tuottavuustalkoisiin ja sitä kautta kehittämään toimintaa, hakemaan liiketoiminta- ja ansaintamahdollisuuksia. 8

9 2. Kiinteistö- ja rakennusala 2.1 Päätuotteet ja niitä tuottavat prosessit Alan tehtävänä on luoda puitteet elinkeinoelämälle ja työn tekemiselle, asumiselle ja vapaa-ajanvietolle. Kaikki yhteiskunnassa rakennetut rakennukset, rakenteet, väylät ja verkostot on rakennettu palvelemaan jotakin näistä päätehtävistä. 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta (560 miljardia euroa) on sidottu näihin puitteisiin (kuva 1). Eniten rahaa sitoutuu vuosittain asumiseen mitattiin sitä sitten pääoman arvostuksella, tuotannon arvolla tai rakennusten ylläpidon määrällä. Työllisten määrä oli vuonna 2005 noin 2,3 miljoonaan henkilöä. Näistä 85 % työskentelee sisätiloissa. Lopuista 15 prosentista työntekijöistä huomattava osa tekee työtään "tien päällä" logistiikkapalveluissa tai rakennustyömailla. Kansallisvarallisuus 2005 yhteensä 560 mrd. Asuinrakennukset 31 % Muut rakennukset 20 % Ohjelmistot, varastot ja muut 5 % Maa-ja vesirakenteet 10 % Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 10 % Muut maa-alueet ja luonnonvarat 3 % Metsät 10 % Lähde: Tilastokeskus & VTT 10/2005 Rakennettu ympäristö 11 % Kuva 1. Suomen kiinteän pääoman eli kansallisvarallisuuden arvo vuonna Rakennettua ympäristöä ylläpidetään, kunnostetaan ja uudistetaan vuosittain noin 6 prosentilla niiden arvosta. Vuonna 2005 rakennettuun ympäristöön sijoitettiin yhteensä 34 miljardia euroa, josta 65 prosenttia kului olemassa olevien rakennusten, rakenteiden, väylien ja verkostojen yllä- ja kunnossapitoon (kuva 2). Suhdanneherkkien uudis- ja korvausinvestointien osuudeksi jäi 35 prosenttia. Kiinteistö- ja rakennusalan tuotannosta vakaana pysyvän osuuden ja suhdanneherkän osuuden suhde vaihtelee kansantalouden tilan mukana. 9

10 Rakennetun ympäristön tuotanto ja ylläpito Tuotannon arvo 34 mrd. Työllisyys hlöä Uudistalonrakentaminen Korjausrakentaminen (pl.kunnossapito) Maa- ja vesirakentaminen Kiinteistönpito (ml.kunnossapito) 0 Lähde: Tilastokeskus & VTT Kuva 2. Rakentamisen ja kiinteistönpidon lopputuotteiden ja palvelujen tuotannon arvo ja työllistävyys. Työllisiin on laskettu mukaan sekä välittömästi että välillisesti työllistyneet, esimerkiksi talonrakentamisen työllisyys sisältää sekä työmailla että tuoteteollisuudessa ja palvelujen piirissä työllistyneet. Rakennetun ympäristön tuottamisen ja ylläpidon osuus koko kansantaloudesta on neljännes. Alan merkitys vaihtelee kansantalouden eri sektoreilla. Asumisen kokonaiskustannuksista suurin osa liittyy tavalla tai toisella kiinteistö- ja rakennusalaan. Tilojen rakentaminen, korjaaminen ja ylläpito ovat merkityksellinen menoerä myös koulutustoimialalla. Rakennetun ympäristön tuottaminen ja ylläpito tarjoavat työpaikan työntekijälle. Työllisten lukumäärä verrattuna kokonaistyöllisyyteen (2,3 milj. työntekijää) on huomattavan suuri. Työllisistä 1/3 työskentelee kiinteistöalalla, 1/3 rakennustyömailla sekä 1/3 alaan liittyvillä teollisuus- ja palvelualoilla. Alalle sijoitettavasta rahasta prosenttia tuloutuu julkiselle sektorille yritysten ja työntekijöiden välittöminä tai välillisinä veroina sekä vajaa 10 prosenttia sosiaaliturvaja työeläkemaksuina. Rakennetun ympäristön osia ovat: Tie- ja katuverkko Raideverkko Vesiväylät Lentokentät ja terminaalit Vesihuoltojärjestelmät Energiahuoltojärjestelmä Ympäristörakenteet Asuinrakennukset Liike- ja toimitilarakennukset Julkiset tai yleiset rakennukset Tuotanto- ja varastorakennukset. 10

11 Kiinteistö- ja rakennusala - talojen, väylien ja verkostojen rakentaminen ja korjaaminen - talojen, väylien ja verkostojen yllä- ja kunnossapito Aineettomat palvelut Rahoitus, vakuutus Kiinteitösijoitus Koulutus Kiinteistökauppa Tutkimus Asuntokauppa Kaavoitus Edunvalvonta Viranomaisohjaus Rakennusvalvonta Catering Toimisto Pankki, posti Logistiikka Telematiikka Käyttäjäpalvelut Hoito Turvallisuus Hankekohtaiset palvelut Projektinjohto Suunnittelu Urakointi: -maa-ja pohja - rakennustekninen - talotekninen -pinta Omistajapalvelut Omaisuuden hallinta Rakennuttaminen Manageeraus Kuva 3. Kiinteistö- ja rakennusalan palvelujen ja lopputuotteiden tuottamiseen osallistuvat tahot. 2.2 Makrotason muutokset Muut palvelut Kuljetukset Rakennustarvikekauppa Rakennuskonevuokraus Rakennustuotteiden tuonti Rakennustuotteiden valmistus Maa-aineisten otto ja jalostus Kohdekohtaiset palvelut Tekninen kiinteistönhoito Ulkoalueiden hoito Kunnossapito Jätehuolto Siivous Vesihuolto Energiahuolto Talouden romahtaminen 1990-luvun alussa koetteli eniten pääomaintensiivisiä aloja ja niitä palvelevia toimialoja, kuten uudistalonrakentamista. Maa- ja vesirakentaminen jatkui entisentasoisena ja korjausrakentamisessa pystyttiin purkamaan korjausvelkaa uudisrakentamisesta vapautuneilla resursseilla. Rakennustuoteteollisuus suuntasi kansainvälisille markkinoille ja siellä menestyivät erityisesti puu-, talotekniikka ja muu metallituotteita rakentamiseen valmistava teollisuus. Mennyttä 1990-lukua voidaan luonnehtia yhdistymisen ja yhteistyön sekä kansainvälistymisen vuosikymmeneksi. Alalla oli tehty kansallisen tason yritysjärjestelyjä jo edellisellä vuosikymmenellä, nyt olivat vuorossa pohjoismaisen ja osittain eurooppalaisen tason yritysjärjestelyt. Rakentamista on viime vuosina ohjannut voimakkaasti aluerakenteen muutos ja muuttoliike, joka keskittää väestöä vetovoimaisiin kaupunkeihin ja niiden ympäristökuntiin. Muuttuneet ja kasvaneet liikennevirrat vaativat sekä joukkoliikenneratkaisuja että väyläinvestointeja. Rakentaminen valmiille kaupunkialueille asettaa reunaehtoja: puuttumista olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön sekä viemään osan rakentamisesta maan alle. Rakentamisessa painottuvat investoinnit olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön - rakennuksiin, väyliin ja verkkoihin. Investoinnit ovat yhtäältä korjausrakentamista, toisaalta uudistamista nyky-yhteiskunnan vaatimuksia paremmin palveleviksi. 11

12 Rakentamisen organisoituminen on jatkuva muutosprosessi, joka pyrkii vastaamaan ympäristön muutoksiin sekä hyödyntämään sen hetkisen teknologian ja tietämyksen. Historiassa on tunnistettavissa ajanjaksoja, jolloin rakennusliikkeet omistivat rakennustuoteteollisuutta merkittäviä määriä tai ajanjaksoja, jolloin toiminta on pilkottu taloudellisen riskin hallitsemiseksi. Integroituminen kansainvälisille markkinoille on myös tuonut Suomeen pääomaa ulkomailta sekä kiinteistöjen että yritysten omistuksen muodossa. Se on myös vähentänyt urakoinnin riippuvuutta kotimaisesta tuoteteollisuudesta. Tämän päivän ja tulevaisuuden kriittiseksi resurssiksi on osoittautunut talotekniikkaurakointi, jota rakennusliikkeet ovat ostaneet hallintaansa. Kiinteistö- ja rakennusalaan ovat vaikuttaneet myös sen asiakastoimialoilla tehdyt strategiset linjaukset. Yritysten keskittyessä ydinosaamiseensa on kiinteistöihin sijoitettu omaisuus ja niiden hoitaminen myyty tähän tehtävään erikoistuneille toimijoille. Samoin on menetelty myös valtion kiinteistöjen kanssa - omistus ja omaisuuden hoito sekä kiinteistöihin liittyvä palvelutoiminta on annettu tähän tehtävään erikoistuneelle organisaatiolle. Kuntasektorin on ottanut askeleita samaan suuntaan yhtiöittämällä asuinkiinteistöt. Nämä ratkaisut ovat pedanneet tilaa uudenlaisen, ammattimaisen kiinteistöliiketoiminnan syntymiselle. Kiinteistöpalveluala on ollut yksi ulkoistettuja toimintoja vastaanottava eli muille toimialoille välituotteita tarjoava ala ja tästä syystä tämän alan yritysten toimenkuva on monimuotoistunut. Kiinteistöpalveluita voidaan pisimmälle vietynä luonnehtia alaksi, joka tarjoaa läsnäolopalveluita muille toimialoille. Palveluvalikoimaan voi kuulua tyypillisiä rakentamisen palveluita, sihteeripalveluita, catering-toimintaa, huoltoa, vartiointia, siivousta, aulapalveluita, jne. Tässä projektissa on rajauduttu perinteisiin kiinteistöjen kohdekohtaisiin tai alueellisesti toteutettuihin ylläpitopalveluihin eli tekniseen kiinteistönhoitoon ja sen yhteydessä tehtäviin kunnossapitotöihin, ulkoalueiden hoitoon, siivoukseen ja jätehuoltoon sekä omistajapalveluihin (kuva 3). Näiden tehtävien osuus kiinteistönpidon kustannuksista on 60 % ja työllisistä 90 %. Ulkopuolelle jätettävät vesihuolto ja energiahuolto ovat prosessitoimintoja, joiden kustannusvaikutus on suuri, mutta ne toteutetaan teollisesti toisaalla kuin itse kiinteistössä. Kiinteistöpalvelut eivät ole samalla tavoin globaalia toimintaa, koska niitä eikä niiden kohteena olevia kiinteistöjä voida pääsääntöisesti siirtää maasta toiseen. Ala on kuitenkin kansainvälistynyt nopeasti sekä kiinteistöomistuksen että kiinteistöpalveluja tarjoavien yritysten omistuksen kautta. 12

13 3. Tuottavuus 3.1 Mitä tarkoitetaan tuottavuudella? Euroopan kansallisten tuottavuuskeskusten liitto (EANPC) määrittelee tuottavuuden "jäännöstekijäksi", joka jää talouskasvusta selittämättä sen jälkeen kun kaikkien tuotannontekijöiden määrällinen kasvu on otettu huomioon. Tuottavuus paranee, kun työ korvataan pääomalla eli jalostustyötä tehdään ilman ihmistyöpanosta [2]. Kokonaistuottavuus on painotettu laskelma siitä, miten hyvin kaikkia tuottavuuteen vaikuttavia osatekijöitä (työ, pääoma, materiaalit, energia) käytetään hyväksi, kehitetään ja hallitaan halutun tuotoksen aikaansaamiseksi. Osatekijöistä pääomalla (koneet, laitteet) voidaan korvata työtä. Pääomaa ja sitä kautta työtä voidaan korvata alihankinnoilla. Työpanoksesta (henkilöstön lukumäärä tai työtunnit) on saatavissa kaikkien helpoimmin mitattavissa olevaa tietoa, joten sitä käytetään eniten ja usein ainoana tuottavuuden mittarina. Työn tuottavuuden katsotaan kuvastavan useiden eri tekijöiden kuten teknologisen kehityksen, pääomasijoitusten, käyttöasteen, energiankäytön, johtamistaidon sekä ammattitaidon ja työpanoksen yhteisvaikutusta tuottavuuteen. Tuotannontekijöitä eivät ole ainoastaan perinteiset työ (inhimillinen voimavara), pääoma (raha, tuotantorakennukset ja koneet) ja raaka-aineet, vaan enenevässä määrin myös aika, tila ja toimintaympäristöön liittyvät voimavarat. Tuottavuus ei ole omalla painollaan etenevä prosessi, vaan kehitys voi juuttua paikoilleen infrastruktuurin taantumisen, koulutustason heikkenemisen, lakkojen ja yhteiskunnallisten levottomuuksien takia. Tuottavuus on kannattavuuden osatekijä, toinen tekijä on tuotantopanosten ja myytävän tuotoksen välinen hintaero (kuva 4). Kannattavuus voi kohentua, vaikka tuottavuus heikkenisi. Tuottavuus on myös merkittävä osatekijä kilpailukyvyssä. Yksittäisen työsuorituksen tai työlajin tasolla tuottavuuden muutosta voidaan tarkastella reaalisuurein (kuva 5). Yleensä jo yrityksen tasolla joudutaan luopumaan reaalisuureisiin perustuvista tuottavuusmittareista ja siirtymään rahaprosessin mittaamiseen. Rahamittareita käytettäessä joudutaan ottamaan huomioon rahanarvonmuutokset. Rahanarvon muutos voi liittyä joko tarkasteluvuosiin (inflaatio) tai tarkastelualueisiin (ostovoimapariteetti). 13

14 Tuottavuus ja kannattavuus Tuotos Tuotteiden ja palveluiden laatu ja määrä Tuotot Tuotteiden ja palveluiden määrä kerrottuna myyntihinnoilla Myyntihinnat Tuotteiden ja palveluiden myyntihinnat Tuottavuus Tuotos jaettuna käytetyillä panoksilla Kannattavuus Tuotot vähennettynä kustannuksilla Hintasuhde Myynti- ja ostohintojen suhde Panos Panosten määrä ja laatu Kustannukset Panosten määrä kerrottuna ostohinnoilla Ostohinnat Panosten ostohinnat Kuva 4. Tuottavuus ja kannattavuus ovat toisilleen läheiset mutta silti eri käsitteet. Reaaliprosessi - rahaprosessi kannattavuus omistaja konserni tulosyksikkö työmaa/hanke/asiakas/kohde tuottavuus työlajit Kuva 5. Oikeaoppisessa tuottavuusmittauksessa ei saisi olla mukana rahasuureita. Tällainen mittaaminen onnistuu vain työsuoritusten tai työlajien tasolla. Yhteismitallisuusongelmien takia yrityksissä mitataan enemmän kannattavuutta kuin tuottavuutta. 14

15 Tuottavuus on keino monien yleisesti hyvänä pidettyjen tavoitteiden saavuttamisessa (kuva 6). Kilpailu kannustaa Innovaatiot mahdollistaa Tuottavuus talouskasvu työllisyys teknologia työterveys- ja turvallisuus ympäristösuojelu Yhteiskuntasopimus työn organisointi osaaminen laatu työaika palkka Kuva 6. Tuottavuus osana yhteiskunnan ja talouden kehitystä. Talouskasvu: auttaa yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Kilpailu ja laatu: kilpailu kehittää tuottavuutta ja edesauttaa kasvua. Tuottavuus ilman laatua on yhtä merkityksetöntä kuin laatu ilman tuottavuutta. Laatu tarkoittaa tuotteen tai palvelun soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa. Innovatiivisuus ja teknologia: teknologia on tärkein tuottavuuteen vaikuttava tekijä. Innovaatiot eivät saa rajoittua tuotantoteknologiaan, vaan tarvitaan myös uusia tuotteita ja palveluita, työn organisointia ja työolosuhteita. Työllisyys: kansantalouden tasolla tuottavuus on luonut tai säilyttänyt kansakunnan työpaikkoja, vaikka yritystasolla työpaikat ovat voineet huveta. Palvelualoihin liittyy tuottavuusparadoksi, jonka mukaan voimakas työllisyyden kasvu merkitsee tuottavuuden kasvutahdin taantumista. Työnorganisointi ja oppivat organisaatiot: työpaikan fyysinen rakenne, niveltyminen ympäristöön - erityisesti toimittajiin ja asiakkaisiin - on merkittävä tuottavuuden kehityksen lähde. 15

16 Työturvallisuus, työterveys ja työolosuhteet: taloudelliset tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa työolosuhteita koskevien tavoitteiden kanssa. Osaaminen: muutoksiin vastataan ammattitaidolla. Korkea ammattitaito on ratkaiseva tuottavuutta ja tehokkuutta määräävä kilpailutekijä. Ympäristönsuojelu: "vihreä tuottavuus" osoittaa usein myös merkittävää teknologista osaamista. Työmarkkinaosapuolien yhteistyö: osapuolten sitoutuminen ja yhteisymmärrys lisää tuottavuutta. Tuottavuuden kasvu merkitsee kansantalouden tasolla elintasoa ja kilpailukykyä, yrityksessä se parantaa liiketoiminnan kannattavuutta ja sitä kautta tekee kehittymisen ja investoimisen mahdolliseksi. Ilman tuottavuuden kasvua ei voi yksilötasolla syntyä uusia, kestäviä työsuhteita ja parempaa ansiotasoa. Palvelualojen heikko tuottavuuskehitys on herättänyt paljon keskustelua. Aihetta on käsitelty mm. Tampere Crossing tapahtumassa, jossa kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti uudet teknologiat [3]. Tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Se mm. mahdollistaa työajan lyhentämisen. Tuottavuutta kasvattaa säästäminen, koska sitä kautta saadaan pääomia työn tuottavuutta lisääviin investointeihin. Investoinnit teknologian uusimiseen ovat tärkeitä, koska uusi teknologia on yleensä tuottavampaa kuin vanha. Tehokkailla toimintatavoilla resursseista saadaan enemmän irti. Uutta teknologiaa synnyttävien innovaatioiden ohella tärkeitä elementtejä ovat inhimillinen pääoma ja osaaminen. Aloilla, missä tuotanto kasvaa nopeasti tai pääomakannan pitoaika on lyhyt, teknologia uusiutuu nopeimmin. Ilman uutta teknologiaa tuottavuuden kasvu tapahtuu hyödyntämällä olemassa oleva teknologia mahdollisimman tehokkaasti, imitaatiolla, osaamisella ja nopealla oppimisella. Tuottavuutta kasvattaa myös kapasiteetin käyttöasteen nostaminen ja skaalatuotot (yrityskoko). Työintensiiviset alat (palvelualat) eivät pysty hyödyntämään teknologian kehitystä yhtä tehokkaasti kuin pääomaintensiiviset alat. Palvelualojen osuus taloudesta tulee kasvamaan ja sitä kautta hidastamaan kansantalouden tuottavuuskehitystä. 16

17 Palvelualoilla olisi ehkä tuottavuuden sijaan panostettava vaikuttavuuden mittaamiseen (esim. koulutus), koska tuottavuuden ohella myös työllisyys on tärkeää. Palvelualojen tuottavuuskysymystä on käsitelty myös valtionneuvoston teettämässä selvityksessä [4]. Siinä on kiinteistö- ja liike-elämän palvelut jaettu kahtia tarkasteltaessa palvelualojen työn tuottavuutta suhteessa teollisuuden työn tuottavuuteen (teollisuus = 100). Kiinteistöpalveluihin on laskettu ryhmä toimiala KB eli omistajatoiminnat ja kiinteistönhoidon palvelut (TOL ryhmä 70). Se ei sisällä KBryhmään kuuluvia turva- ja siivoustöitä. Kiinteistöpalvelujen (KA) suhdeluvuksi on saatu 593, liike-elämän palvelujen 67 ja koko palvelusektorin 79. Edellä mainittu palvelualojen kehitys, tuottavuus ja kilpailu - raportissa on todettu, että tuottavuus on kiinni pääomavaltaisuudesta. Ja sitähän kiinteistöpalvelut nimenomaan on, jos siihen lasketaan mukaan ammattimaisesti kiinteistöjä omistava toimiala "702 Omien asuntojen ja muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta". Työn tuottavuuteen vaikuttaa pääoman ohella alalla sovellettava teknologia, työvoiman koulutustaso ja valmiudet, yritysten johto ja liiketoimintaosaaminen sekä kilpailutilanne. Kiinteistöpalveluissa suomalaiset yritykset luokitellaan mm. ICT:n hyödyntäjinä kärkiluokkaan. Tämän projektin yhteydessä pidetyssä kiinteistöalan workshopissa Matti Pohjola alusti tuottavuusteoriasta ja tuottavuuden mittaamisesta. Hän kytki tuottavuuskehityksen yksinkertaisesti yritysten liiketoimintaan: yritysten tehtävänä on kannattava liiketoiminta. Liiketoiminnan kannattavuutta voidaan kohentaa tuotteiden hintaa nostamalla, uusilla tuotteilla ja palveluilla, edullisemmilla panoskustannuksilla esim. siirtämällä tuotanto halvan tuotannon maihin tai yksinkertaisesti parantamalla tuottavuutta. Kokonaisen toimialan kannattavuutta ja tuottavuutta voidaan kohentaa siten, että tehottomimmat yritykset ottavat oppia tehokkaista tai sitten yritykset kautta linjan toimivat tehokkaammin. 3.2 Tuottavuuden mittaaminen Kansantalouden tason tuottavuus Kansantalouden tasolla tuottavuutta mitataan yleisesti suhteuttamalla bruttokansantuote joko asukaslukuun tai työllisten määrään. Tällä yksinkertaisesti laskettavissa olevalla muuttujalla verrataan kansantalouksien tuottavuuksia keskenään. Kuvassa 7 on asetettu 17

18 tämän muuttujan vertailutasoksi Yhdysvaltojen tuottavuus (bkt/asukas). Euroopan Unionin maissa tuottavuus näin mitaten vaihtelee %:ssa Yhdysvaltojen tuottavuudesta. Euroopan maista tuottavuuttaan verrattuna Yhdysvaltojen tuottavuuteen on parantanut eniten Irlanti ja toiseksi eniten Suomi. Suhteessa Yhdysvaltoihin tarkastelujaksolla tuottavuus on heikentynyt eniten Sveitsissä ja Japanissa [5]. Tämän muuttujan käyttö sopii yhden maan kehityksen seurantaan tai keskenään samantyyppisten maiden vertailuun (esim. Pohjoismaat). Kyseenalaista on verrata erilaisia ja eri hintatason maita toisiinsa, koska ostovoimakorjaus ei pysty puhdistamaan hintatason vaikutusta, vaan kärjestä tässä vertailussa löytyvät sellaiset maat kuin Norja ja Sveitsi. Mielenkiintoista on Irlannin kiilaaminen kolmanneksi tuottavimmaksi maaksi. U.S.A Norway Ireland Switzerland Denmark Austria Canada U.K. Netherlands Finland Sweden France Japan Italy Spain New Zealand BKT per asukas 1994 ja 2004, ostovoimakorjattu, USA= Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Kuva 7. Oheisessa kuvassa on verrattu muutamien kansantalouksien tuottavuuden kehitystä suhteessa Yhdysvaltoihin vuosina 1994, 1999 ja Tarkasteltu muuttuja on bkt / työtunti, joka on muutettu ostovoima huomioiden dollareiksi Toimialatason tuottavuus (tuottavuuskatsaus) Toimialojen tasolla tuottavuutta mitataan jakamalla jalostusarvo siihen tarvittujen työtuntien määrällä (=työn tuottavuus) tai pääomien määrällä (=pääoman tuottavuus). Yhteen painotettuna ne kertovat kansantalouden tai toimialan kokonaistuottavuuden. 18

19 Jalostusarvo kuvaa toimialan tai yrityksen tuottamaa arvonlisäystä tuotantoketjussa ja se määritellään: liikevaihto - ostot tai käyttökate + palkkakustannukset Henkilömäärän sijasta käytetään yksikkönä työtunteja, koska se ottaa huomioon ylityöt ja lomautukset. Tämä on tärkeä ominaisuus suhdanteiden äärivaiheissa. Pääoman tuottavuus mittaa tuotannon määrää pääomapanosyksikköä kohti. Pääomalla tarkoitetaan tässä yhteydessä reaalipääomaa eli rakennuksia, koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Pääomapanoksena käytetään yleensä bruttopääomakantaa. Pääoman tuottavuus on eri asia kuin pääoman tuotto, joka on kannattavuusmittari. Kansainvälisissä vertailuissa käytetään muuttujana työn tuottavuutta, koska siitä on saatavissa helpommin tilastotietoja. Kansalliset tilastokeskukset toimittavat tilastotiedot OECD:lle (STructural ANalysis [STAN] database), josta Groningenin yliopisto (University of Groningen, Netherlands) on laatinut valmiiksi laskelmat tuottavuuskehityksestä [5]. Oheisissa kuvissa 8 ja 9 on esitetty työntuottavuuden kehitys muutamissa maissa ja Euroopan Unionissa vuodesta 1995 vuoteen Tarkasteluajanjaksolla Euroopan Unionin työn tuottavuus rakentamisessa ("construction" toimiala, joka sisältää sekä talon- että infrarakentamisen) on kehittynyt vaatimattomasti, mutta myönteisesti. Parhaiten työn tuottavuus on kehittynyt Saksassa ja Englannissa. Pohjoismaissa työn tuottavuus on heikentynyt. Kiinteistöliiketoiminnoissa ("real estate activities" toimiala, joka sisältää kiinteistöjen rakennuttamisen, vuokrauksen, hallinnan ja välityksen) tuottavuus on kehittynyt Euroopan Unionissa heikommin kuin rakentamisessa. Eurooppalaisesta kehityksestä poikkeavat parempaan suuntaan mm. Suomi, Saksa ja varsinkin Ruotsi. Norjassa kiinteistöliiketoimintojen tuottavuus on kehittynyt heikosti. 19

20 120 Rakentamisen tuottavuus, arvonlisäys työtuntia kohden 1995 =100 UK 110 Germany 100 EU 15 Finland 90 Sweden Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Norway Kuva 8. Arvonlisäys työtuntia kohden rakentamisessa eli työn tuottavuus, kehitys Kiinteistöliiketoiminnan tuottavuus, arvonlisäys työtuntia kohden 1995 =100 Sweden 120 US Germany 100 Finland 80 EU 15 Norway Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Kuva 9. Arvonlisäys työtuntia kohden kiinteistöjen omistajatoiminnoissa eli työn tuottavuus, kehitys

Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - esitutkimus. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus

Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - esitutkimus. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus - esitutkimus 1 - projekti Projektipäällikkö: Johtoryhmä: Jukka Pekkanen / Rakennusteollisuus RT ry Heikki Jämsä / Asfalttiliitto ry Juhana Olkkola / Kiinteistöpalvelut

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuus RT ry 23.4.2013 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito

Lisätiedot

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012

Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentamisen yhteiskunnalliset vaikutukset 2012 Rakentaminen kansantaloudessa 2011 Rakennusinvestoinnit investoinneista 66% Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta 18% Viennistä 8%

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa

Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Miten Suomen käy? Kansantaloutemme kilpailukyky nyt ja tulevaisuudessa Matti Pohjola Kilpailukyky Yhteiskunnan kilpailukyky = kansalaisten hyvinvointi aineellinen elintaso = tulotaso = palkkataso työllisyys

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät?

Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Mikä on rakennuskoneala ja mitkä ovat sen näkymät? Pekka Pajakkala Asiakasjohtaja VTT, Kiinteistöt ja rakentaminen 13.12.21 12.12.21 2 Rakennuskoneala ja sen ennakointi - mitä haluttiin Määritellä markkina

Lisätiedot

Uusi toimialaluokitus TOL 2008

Uusi toimialaluokitus TOL 2008 Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010

Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistöpalvelujen tuottavuus ja vaikuttavuus 2010 Kiinteistö- ja rakennusala Kiinteistöala Kiinteistöjen ylläja kunnossapito Vuokraus Omistaminen Kiinteistö- ja asuntokauppa vuorovaikutus asiakkuus

Lisätiedot

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola

talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Työn tuottavuus talouskasvun lähteenä Matti Pohjola Tuottavuuden määritelmä Panokset: -työ - pääoma Yit Yritys tai kansantalous Tuotos: - tavarat - palvelut Tuottavuus = tuotos/panos - työn tuottavuus

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kansantalouden tilinpito

Kansantalouden tilinpito Kansantalouden tilinpito Konsultit 2HPO 1 Bruttokansantuotteen kehitys 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 1926 = 100 0 Lähde: Tilastokeskus. 2 Maailmantalouden kasvun jakautuminen Lähde: OECD. 3

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen?

Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Vaikuttaako kokonaiskysyntä tuottavuuteen? Jussi Ahokas Itä-Suomen yliopisto Sayn laki 210 vuotta -juhlaseminaari Esityksen sisällys Mitä on tuottavuus? Tuottavuuden määritelmä Esimerkkejä tuottavuudesta

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M

VTT lyhyesti. Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT. Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Rakentamisen tulevaisuuden näkymät Pekka Pajakkala, asiakasjohtaja, VTT 1 VTT lyhyesti Henkilöstö: 2 740 Liikevaihto: 240 M Asiakastoimialat Bio-, lääke- ja elintarviketeollisuus Elektroniikka Energia

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Rakentaminen kansantaloudessa 2007

Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Rakentaminen kansantaloudessa 2007 Investoinneista 64 % Investoinnit, kunnossapito ja vienti bruttokansantuotteesta Tuote-, projekti- ja suunnitteluvienti viennistä 13 % 8 % 3 % 3 % Tuonti työmaille ja

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010

Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 2008 2010 Käyttäjätiedon, käyttäjien ja käyttäjäinnovaatioiden integrointi yritysten innovaatiotoimintaan 28 21 Aineistoanalyysi yritysten innovaatiotoiminta 28 21 -aineiston pohjalta Mervi Niemi 2(11) Käyttäjätiedon,

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA 2010 2011 Pirkanmaan rakennuspäivä 2.11.2009, Tampere Markku Riihimäki VTT Rakentamisen markkinat ja vaikuttavuus 3.11.2010 2 BAROMETRIN RAHOITTAJAT Talonrakennusteollisuus

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015

Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakentamisen suhdanne lokakuu 2015 Rakennustuotannon arvo vuonna 2014 Yhteensä 28,8 mrd. Talonrakentaminen 22,5 mrd. Korjausrakentaminen 11,7 mrd. Asuinrakennukset 6,8 mrd. Muut rakennukset 4,9 mrd. Maa

Lisätiedot

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa

Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Rakentaminen 2014 Korjausrakentaminen Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2013 talonrakennusalan yritysten tuotot korjausrakentamisesta olivat 6 miljardia euroa Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas

Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas Tulevaisuuden logistiikkakeskus EslogC - tulevaisuusverstas 26.3.2010 Erkki Aalto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tulevaisuuden logistiikkakeskus Haasteita konsepti joustavuus, ketteryys

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ROVANIEMEN

Lisätiedot

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003 1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä

Lisätiedot

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari

Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Paula Horne Tekijät: Lauri Esala, Jyri Hietala, Janne Huovari Metsä Group Tutkimuksen tavoite 1) Mitä yhteiskunnallisia vaikutuksia puurakentamisen osuuden lisäämisellä olisi työllisyyteen? rakennustuotteiden

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti

Rakentamisen ajankohtaiskatsaus. Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen ajankohtaiskatsaus Rakentamisen Ennakointikamari 6.5.2014 Tarmo Pipatti Rakentamisen suhdanteet Rakennustuotannon arvo vuonna 2013: korjausrakentaminen ohitti uudisrakentamisen Yhteensä 28,8

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Uusi indikaattori teollisuustuotannon määrälle

Uusi indikaattori teollisuustuotannon määrälle Uusi indikaattori teollisuustuotannon määrälle Samu Kurri, ekonomisti, rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Teollisuuden tuotannon määrän muutosten ajantasainen arvioiminen on ollut erityisen vaikeata viime

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite

Lisätiedot

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna

Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Millaista Suomea luomme: Uudis- ja korjausrakentaminen tänään ja huomenna Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 2010 Minkälaista Suomea haluamme luoda? Juha Hetemäki 1 Rakennustuotannon arvo vuonna 2008 Talonrakentaminen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 18.9.2012 Työperäisten sairauksien rekisteri/lea Palo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt 2010 Työperäisten sairauksien rekisteriin vakuutusyhtiöiden ilmoituksista kirjatut uudet tapaukset Tämän esityksen tietoja saa käyttää lähde mainiten.

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja

Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä. Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuuden haasteet globaalissa toimintaympäristössä Juha Ylä-Jääski, johtaja Teknologiateollisuus: Suomen merkittävin elinkeino 6 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista

Lisätiedot

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta

Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takaisesta Tilastokeskus - Teollisuustuotanto väheni marraskuussa 15,2 prosenttia vuoden takais... http://www.stat.fi/til/ttvi/2009/11/ttvi_2009_11_2010-01-08_tie_001.html?tulosta Page 1 of 3 Teollisuustuotanto väheni

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannekatsaus

Rakentamisen suhdannekatsaus Rakentamisen suhdannekatsaus Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Tilastokeskus 29.5.28 Tilastopäällikkö Jukka Oikarinen Rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta, 1976 26* Construction as

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä

Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä 3.10.2013 1 Pirkanmaan rakentamisen ja rakennuskannan kehitysnäkymiä Pekka Pajakkala johtava asiantuntija VTT TAPRE päätösseminaari 3.10.20134, Tampere 3.10.2013 2 VTT on kumppanisi kestävän ja älykkään

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2010

Korjausrakentaminen 2010 Rakentaminen 2011 2010 Rakennusyritysten Suurimpien rakennusyritysten korjausrakentamisen liikevaihto kasvoi 3 prosenttia vuonna 2010 Vähintään 10 hengen rakennusyritysten korjausrakentamisesta kertynyt

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

14 Talouskasvu ja tuottavuus

14 Talouskasvu ja tuottavuus 14 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw n ja

Lisätiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot

Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Nopeat alueelliset ja toimialoittaiset suhdannetiedot Tiina Herttuainen (09) 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Jyväskylä 1.12.2009 1.12.2009 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Korjausrakentaminen 2012

Korjausrakentaminen 2012 Rakentaminen 2013 Korjausrakentaminen 2012 Rakennusyritysten korjaukset Vuonna 2012 talonrakennusyritykset korjasivat rakennuksia 5,6 miljardilla eurolla Tilastokeskuksen mukaan vähintään 5 hengen talonrakennusyrityksissä

Lisätiedot