Tampere Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus -esitutkimus 4/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tampere 2005. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus -esitutkimus 4/2006"

Transkriptio

1 Tampere 2005 Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus -esitutkimus 4/2006

2 Alkusanat Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus esitutkimus oli toimialajärjestöjen yhteinen hanke, jossa perehdyttiin toimialatason tuottavuuden mittaamiseen liittyviin kysymyksiin. Projektia veti Jukka Pekkanen Rakennusteollisuus ry:stä ja ohjasi toimialaliittojen edustajista muodostettu johtoryhmä, johon kuuluivat: Heikki Jämsä Asfalttiliitto ry Juhana Olkkola Kiinteistöpalvelut ry Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry Mauri Marttila Suomen Kiinteistöliitto ry Tapani Karonen Suomen Maanrakentajien Keskusliitto ry Juhani Reen ( saakka) Suomen Toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Helena Kinnunen ( lähtien) Suomen Toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Pekka Pajakkala VTT Projektiin tilattiin alihankinta VTT:ltä. VTT:n projektiryhmään kuuluivat Terttu Vainio, Hannu Kauranen, Markku Kiviniemi ja Kari Nissinen sekä Eero Nippala Tampereen ammattikorkeakoulusta. Tämä yhteenveto on laadittu projektin osakkaiden käyttöön ohjausryhmän kokouksissa ja workshopeissa käsitellystä aineistosta. Projektin tuloksista on laadittu projektin osakkaille yhteinen kalvoaineisto (1.), joka koostuu projektin tuloksista, tuottavuusteoriasta ja alan esittelykalvoista. Alakohtaiset aineistot (2. 5.) sisältävät nimensä mukaisesti kyseisen toimialan tuottavuutta kuvaavaa aineistoa. 1. Kiinteistö- ja rakennusalojen tuottavuus 2. Infra-alan tuottavuus 3. Talonrakentamisen tuottavuus 4. Tuottavuus näkökulma kiinteistöjen omistamiseen 5. Kiinteistöpalvelujen tuottavuus 2

3 Sisällysluettelo Alkusanat...2 Käsitteet Johdanto Tausta Tavoitteet Toteutus Kiinteistö- ja rakennusala Päätuotteet ja niitä tuottavat prosessit Makrotason muutokset Tuottavuus Mitä tarkoitetaan tuottavuudella? Tuottavuuden mittaaminen Kansantalouden tason tuottavuus Toimialatason tuottavuus (tuottavuuskatsaus) Kiinteistöpääoman tuottavuus Kiinteistöpääoman tuottavuus tilastoissa Kiinteistöpääoman tuottavuus reaalimaailmassa Kiinteistöpalvelut Kiinteistöpalvelujen tuottavuus tilastoissa Kiinteistöpalvelujen tuottavuus reaalimaailmassa Talonrakentaminen Talonrakentamisen tuottavuus tilastoissa Talonrakentamisen tuottavuusmuutokset reaalimaailmassa Infratuotanto Infratuotannon tuottavuus tilastoissa Infratuotannon tuottavuus reaalimaailmassa Yhteenveto ja johtopäätökset Yhteenveto Johtopäätökset

4 Lähdeluettelo...50 Workshopit ja haastattelut...51 Kiinteistö workshop Talo workshop Infra workshop I Infra workshop II Infra workshop III Haastattelut helmi-maaliskuu Liitteet A ote glabalisaatioraportista B rakennetilasto ja työvoimatutkimus 4

5 Käsitteet Tuottavuus (productivity) on talouskasvun selittämätön osuus : tuotannon määrän muutos x yksikköhintojen muutos x tuottavuus = talouskasvun muutos. Työn tuottavuus (productivity of work) tuottavuuskatsauksessa bruttoarvonlisäys jaettuna työtunneilla. Pääoman tuottavuus (productivity of capital) tuottavuuskatsauksessa bruttoarvonlisäys jaettuna bruttopääomakannalla. Pääomaintensiteetti (intensity of capital) bruttopääoma jaettuna työtunneilla. Toimitilapääomaintensiteetti on toimitiloihin sidottu bruttopääoma jaettuna työtunneilla. Bruttoarvonlisäys (gross value added) kertoo tuotantotoiminnalla luodun arvon. Se on tuotoksen arvo vähennettynä välituotekäytön arvolla tai yksinkertaisemmin lisäämällä tulosyksikön käyttökatteeseen palkkasaajakorvaukset. Kiinteän pääoman bruttomuodostuksella (gross fixed capital formation) tarkoitetaan kiinteiden varojen bruttohankintoja. Kiinteän pääoman kuluminen (consumption of fixed capital) eli arvon väheneminen johtuu normaalista kulumisesta, ennakoitavissa olevasta vanhenemisesta tai satunnaisista vahingoista. Kiinteä pääoma =kiinteät varat (fixed assets) ovat tuotantoprosessin tuotoksina syntyneitä aineellisia tai aineettomia varoja, joita itseään käytetään toistuvasti tai jatkuvasti tuotantoprosessissa. Kiinteään pääomaan luetaan kuuluvaksi asunnot, muut rakennukset ja rakennelmat, koneet, laitteet ja kuljetusvälineet sekä kasvatettavat varat. Bruttopääomakanta on että kiinteän pääoman poistamaton osuus on arvotettuna 'uutta vastaavin' hinnoin, iästä ja todellisesta kunnosta riippumatta. Palkansaajakorvaukset (compensation of employees) koostuva palkoista ja palkkioista sekä työnantajan sosiaaliturvamaksuista. Pääoman bruttomuodostus (gross capital formation) on kiinteän pääoman bruttomuodostus + varastojen muutokset + arvoesineiden nettohankinnat. 5

6 Toimiala (industry): Tuotantotoimintaa harjoittavat talousyksiköt (toimipaikat tai institutionaaliset yksiköt) luokitellaan niiden tuottamien tuotteiden ja käyttämien panosten ja tuotantoprosessin luonteen perusteella toimialoiksi. Tuotos (output) koostuu tilinpitoajanjakson aikana tuotetuista tuotteista, lukuun ottamatta saman paikallisen toimialayksikön saman tilinpitoajanjakson aikana tuottamia ja käyttämiä tuotteita. Välituotekäyttö (intermediate uses) sisältää tuotoksen aikaansaamiseksi käytetyt tavarat ja palvelut lukuun ottamatta kiinteitä varoja, joiden käyttö kirjataan kiinteän pääoman kulumisena. 6

7 1. Johdanto 1.1 Tausta Suomi maailmantaloudessa selvitysryhmä ( globalisaatiotyöryhmä ) nosti tuottavuuden yhdeksi avaintekijäksi Suomen pärjäämiselle tulevaisuudessa maailmantaloudessa. Taustaksi tälle tavoitteelle esitettiin toimialojen työn tuottavuuskehitys Kiinteistö- ja rakennusalat saivat raportissa kyseenalaisen kunnian edustaa toimialoja (liite A), joiden tuottavuus oli kehittynyt heikoiten mainitulla tarkasteluaikavälillä [1]. Globalisaatioraportissa käsitellään tuottavuuden komponenteista vain työn tuottavuutta, koska sen katsotaan olevan tuottavuuskehityksen eri tekijät kokoava johdettu muuttuja. Työn tuottavuudesta on myös saatavissa parhaiten kansainvälisiä vertailutietoja. Tämä tuottavuusmuuttuja on kehitetty kuvaamaan teollisuuden tuottavuutta ja se sopii edelleenkin parhaiten toimialoille, missä tuotetaan lukumääräisesti paljon tuotteita ja tuottavuutta kehitetään tuotantoteknologian innovaatioiden kautta. Kiinteistö- ja rakennusaloilla tuotantoteknologioissa ja tuotannon organisoinnissa on tapahtunut paljon muutoksia viimeisten vuosien aikana. Töitä ja töiden ohjausta on koneellistettu ja digitalisoitu sekä tehostettu erikoistumalla. Lopputuotteet ja palvelut ovat muuttuneet. Erityisesti rakennusten ja infrarakenteiden ikääntyminen ja sitä myötä lisääntynyt korjausrakentaminen on muuttanut tuotannon sisältöä. Uusista rakennuksista ja rakenteista on tullut monimuotoisempia ja teknisempiä. Rakennushankkeiden pilkkoontuminen, kiinteistönpidon ammattimaistuminen ja julkisen sektorin uudelleen järjestelyt ovat siirtäneet työvoimaa toimialalta toiselle. Näkemykset alan muutoksista ja kehityksestä ovat vastakkaisia virallisten tuottavuustilastojen antaman kuvan kanssa. Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, miten tuottavuusmittaus ottaa huomioon tuotannon rakenteessa tapahtuneet muutokset? Miten hyvin teollisuustoimialoille räätälöidyt tuottavuusmittarit ylipäätänsä sopivat palvelualoille? Ovatko toimialojen mittaustulokset vertailukelpoisia keskenään? Tälle projektille asetettiin tavoitteeksi: 1.2 Tavoitteet I. Lisätä projektin osapuolten ymmärrystä tuottavuuskäsitteestä, sen osatekijöistä ja vaikuttavuudesta sekä kansantalouteen että toimialan uusiutumiseen. 7

8 II. Arvioida kuinka hyvin viralliset tuottavuusmittarit (Tilastokeskuksen tuottavuuskatsaus) kuvaavat kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden kehitystä vertaamalla tilastomaailmaa käsitykseen reaalimaailmasta. III. Ehdottaa alalle jatkotoimia tuottavuuden kehittämiseen tai kehityksen seurantaan (esim. reaalimaailmaa paremmin kuvaavat mittarit). IV. Avata sidosryhmille kokonaisuus "kiinteistö- ja rakennusala": mitkä ovat alan pääprosessit, lopputuotteet ja palvelut sekä niiden rooli yhtenä kansantalouden ja yritysten kilpailukykytekijänä sekä kuvata mitä merkittäviä muutoksia alalla, lopputuotteissa ja palveluissa on tapahtunut / tapahtumassa. 1.3 Toteutus Projektin aluksi koostettiin Tilastokeskuksen aineistoista sekä itse kiinteistö- ja rakennusalaa ja että tuottavuuskehitystä kuvaava aineisto. Siinä avattiin arkikielelle tilastokäsitteet ja tuottavuustietojen laskentamenetelmä ja sen yhteydessä tehdyt olettamukset. Aineiston sisälsi: Sekä valmiit aikasarjat tuottavuuskatsauksesta että samoin periaattein laskettavissa olleet, tarkemmat toimialakohtaiset tarkastelut. Toimialakohtaiset rakennuspääomatilastot. Toimialakohtaiset tilastot ja niiden analysoinnin, mm. toimintojen siirtymisen toimialalta toiselle ja muutokset yritysrakenteissa. Rakennustilastojen analysoinnin mm. rakentamin sisällössä tapahtuneiden muutosten osalta. Aineisto analysoitiin ja arvioitiin workshopeissa. Workshopit järjestettiin erikseen talonrakentamisesta, kiinteistöalasta ja infra-alasta. Workshopeissa pyrittiin tunnistamaan asiantuntijavoimin sektoreiden merkittävimmät joko tuotantoprosessissa tai lopputuotteissa makrotasolla näkyvät muutokset, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet alan tuottavuuskehitykseen. Kolmantena tavoitteena tilaisuuksissa oli ideoida keinoja, miten yrityksiä kannustettaisiin jatkuvaan tuottavuuden kehittämiseen myös tulevaisuudessa. Projektin käynnisti toimintaympäristöstä nousseet paineet vastata kysymykseen, miksi kiinteistö- ja rakennusaloilla tuottavuus on kehittynyt heikosti. Tästä syystä oleellinen osa projektia oli viestintäaineiston kokoaminen käytettäväksi eri foorumeilla ja viestinnässä eri kohderyhmille kannustettaessa alan yrityksiä tuottavuustalkoisiin ja sitä kautta kehittämään toimintaa, hakemaan liiketoiminta- ja ansaintamahdollisuuksia. 8

9 2. Kiinteistö- ja rakennusala 2.1 Päätuotteet ja niitä tuottavat prosessit Alan tehtävänä on luoda puitteet elinkeinoelämälle ja työn tekemiselle, asumiselle ja vapaa-ajanvietolle. Kaikki yhteiskunnassa rakennetut rakennukset, rakenteet, väylät ja verkostot on rakennettu palvelemaan jotakin näistä päätehtävistä. 70 prosenttia Suomen kansallisvarallisuudesta (560 miljardia euroa) on sidottu näihin puitteisiin (kuva 1). Eniten rahaa sitoutuu vuosittain asumiseen mitattiin sitä sitten pääoman arvostuksella, tuotannon arvolla tai rakennusten ylläpidon määrällä. Työllisten määrä oli vuonna 2005 noin 2,3 miljoonaan henkilöä. Näistä 85 % työskentelee sisätiloissa. Lopuista 15 prosentista työntekijöistä huomattava osa tekee työtään "tien päällä" logistiikkapalveluissa tai rakennustyömailla. Kansallisvarallisuus 2005 yhteensä 560 mrd. Asuinrakennukset 31 % Muut rakennukset 20 % Ohjelmistot, varastot ja muut 5 % Maa-ja vesirakenteet 10 % Koneet, laitteet, kuljetusvälineet 10 % Muut maa-alueet ja luonnonvarat 3 % Metsät 10 % Lähde: Tilastokeskus & VTT 10/2005 Rakennettu ympäristö 11 % Kuva 1. Suomen kiinteän pääoman eli kansallisvarallisuuden arvo vuonna Rakennettua ympäristöä ylläpidetään, kunnostetaan ja uudistetaan vuosittain noin 6 prosentilla niiden arvosta. Vuonna 2005 rakennettuun ympäristöön sijoitettiin yhteensä 34 miljardia euroa, josta 65 prosenttia kului olemassa olevien rakennusten, rakenteiden, väylien ja verkostojen yllä- ja kunnossapitoon (kuva 2). Suhdanneherkkien uudis- ja korvausinvestointien osuudeksi jäi 35 prosenttia. Kiinteistö- ja rakennusalan tuotannosta vakaana pysyvän osuuden ja suhdanneherkän osuuden suhde vaihtelee kansantalouden tilan mukana. 9

10 Rakennetun ympäristön tuotanto ja ylläpito Tuotannon arvo 34 mrd. Työllisyys hlöä Uudistalonrakentaminen Korjausrakentaminen (pl.kunnossapito) Maa- ja vesirakentaminen Kiinteistönpito (ml.kunnossapito) 0 Lähde: Tilastokeskus & VTT Kuva 2. Rakentamisen ja kiinteistönpidon lopputuotteiden ja palvelujen tuotannon arvo ja työllistävyys. Työllisiin on laskettu mukaan sekä välittömästi että välillisesti työllistyneet, esimerkiksi talonrakentamisen työllisyys sisältää sekä työmailla että tuoteteollisuudessa ja palvelujen piirissä työllistyneet. Rakennetun ympäristön tuottamisen ja ylläpidon osuus koko kansantaloudesta on neljännes. Alan merkitys vaihtelee kansantalouden eri sektoreilla. Asumisen kokonaiskustannuksista suurin osa liittyy tavalla tai toisella kiinteistö- ja rakennusalaan. Tilojen rakentaminen, korjaaminen ja ylläpito ovat merkityksellinen menoerä myös koulutustoimialalla. Rakennetun ympäristön tuottaminen ja ylläpito tarjoavat työpaikan työntekijälle. Työllisten lukumäärä verrattuna kokonaistyöllisyyteen (2,3 milj. työntekijää) on huomattavan suuri. Työllisistä 1/3 työskentelee kiinteistöalalla, 1/3 rakennustyömailla sekä 1/3 alaan liittyvillä teollisuus- ja palvelualoilla. Alalle sijoitettavasta rahasta prosenttia tuloutuu julkiselle sektorille yritysten ja työntekijöiden välittöminä tai välillisinä veroina sekä vajaa 10 prosenttia sosiaaliturvaja työeläkemaksuina. Rakennetun ympäristön osia ovat: Tie- ja katuverkko Raideverkko Vesiväylät Lentokentät ja terminaalit Vesihuoltojärjestelmät Energiahuoltojärjestelmä Ympäristörakenteet Asuinrakennukset Liike- ja toimitilarakennukset Julkiset tai yleiset rakennukset Tuotanto- ja varastorakennukset. 10

11 Kiinteistö- ja rakennusala - talojen, väylien ja verkostojen rakentaminen ja korjaaminen - talojen, väylien ja verkostojen yllä- ja kunnossapito Aineettomat palvelut Rahoitus, vakuutus Kiinteitösijoitus Koulutus Kiinteistökauppa Tutkimus Asuntokauppa Kaavoitus Edunvalvonta Viranomaisohjaus Rakennusvalvonta Catering Toimisto Pankki, posti Logistiikka Telematiikka Käyttäjäpalvelut Hoito Turvallisuus Hankekohtaiset palvelut Projektinjohto Suunnittelu Urakointi: -maa-ja pohja - rakennustekninen - talotekninen -pinta Omistajapalvelut Omaisuuden hallinta Rakennuttaminen Manageeraus Kuva 3. Kiinteistö- ja rakennusalan palvelujen ja lopputuotteiden tuottamiseen osallistuvat tahot. 2.2 Makrotason muutokset Muut palvelut Kuljetukset Rakennustarvikekauppa Rakennuskonevuokraus Rakennustuotteiden tuonti Rakennustuotteiden valmistus Maa-aineisten otto ja jalostus Kohdekohtaiset palvelut Tekninen kiinteistönhoito Ulkoalueiden hoito Kunnossapito Jätehuolto Siivous Vesihuolto Energiahuolto Talouden romahtaminen 1990-luvun alussa koetteli eniten pääomaintensiivisiä aloja ja niitä palvelevia toimialoja, kuten uudistalonrakentamista. Maa- ja vesirakentaminen jatkui entisentasoisena ja korjausrakentamisessa pystyttiin purkamaan korjausvelkaa uudisrakentamisesta vapautuneilla resursseilla. Rakennustuoteteollisuus suuntasi kansainvälisille markkinoille ja siellä menestyivät erityisesti puu-, talotekniikka ja muu metallituotteita rakentamiseen valmistava teollisuus. Mennyttä 1990-lukua voidaan luonnehtia yhdistymisen ja yhteistyön sekä kansainvälistymisen vuosikymmeneksi. Alalla oli tehty kansallisen tason yritysjärjestelyjä jo edellisellä vuosikymmenellä, nyt olivat vuorossa pohjoismaisen ja osittain eurooppalaisen tason yritysjärjestelyt. Rakentamista on viime vuosina ohjannut voimakkaasti aluerakenteen muutos ja muuttoliike, joka keskittää väestöä vetovoimaisiin kaupunkeihin ja niiden ympäristökuntiin. Muuttuneet ja kasvaneet liikennevirrat vaativat sekä joukkoliikenneratkaisuja että väyläinvestointeja. Rakentaminen valmiille kaupunkialueille asettaa reunaehtoja: puuttumista olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön sekä viemään osan rakentamisesta maan alle. Rakentamisessa painottuvat investoinnit olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön - rakennuksiin, väyliin ja verkkoihin. Investoinnit ovat yhtäältä korjausrakentamista, toisaalta uudistamista nyky-yhteiskunnan vaatimuksia paremmin palveleviksi. 11

12 Rakentamisen organisoituminen on jatkuva muutosprosessi, joka pyrkii vastaamaan ympäristön muutoksiin sekä hyödyntämään sen hetkisen teknologian ja tietämyksen. Historiassa on tunnistettavissa ajanjaksoja, jolloin rakennusliikkeet omistivat rakennustuoteteollisuutta merkittäviä määriä tai ajanjaksoja, jolloin toiminta on pilkottu taloudellisen riskin hallitsemiseksi. Integroituminen kansainvälisille markkinoille on myös tuonut Suomeen pääomaa ulkomailta sekä kiinteistöjen että yritysten omistuksen muodossa. Se on myös vähentänyt urakoinnin riippuvuutta kotimaisesta tuoteteollisuudesta. Tämän päivän ja tulevaisuuden kriittiseksi resurssiksi on osoittautunut talotekniikkaurakointi, jota rakennusliikkeet ovat ostaneet hallintaansa. Kiinteistö- ja rakennusalaan ovat vaikuttaneet myös sen asiakastoimialoilla tehdyt strategiset linjaukset. Yritysten keskittyessä ydinosaamiseensa on kiinteistöihin sijoitettu omaisuus ja niiden hoitaminen myyty tähän tehtävään erikoistuneille toimijoille. Samoin on menetelty myös valtion kiinteistöjen kanssa - omistus ja omaisuuden hoito sekä kiinteistöihin liittyvä palvelutoiminta on annettu tähän tehtävään erikoistuneelle organisaatiolle. Kuntasektorin on ottanut askeleita samaan suuntaan yhtiöittämällä asuinkiinteistöt. Nämä ratkaisut ovat pedanneet tilaa uudenlaisen, ammattimaisen kiinteistöliiketoiminnan syntymiselle. Kiinteistöpalveluala on ollut yksi ulkoistettuja toimintoja vastaanottava eli muille toimialoille välituotteita tarjoava ala ja tästä syystä tämän alan yritysten toimenkuva on monimuotoistunut. Kiinteistöpalveluita voidaan pisimmälle vietynä luonnehtia alaksi, joka tarjoaa läsnäolopalveluita muille toimialoille. Palveluvalikoimaan voi kuulua tyypillisiä rakentamisen palveluita, sihteeripalveluita, catering-toimintaa, huoltoa, vartiointia, siivousta, aulapalveluita, jne. Tässä projektissa on rajauduttu perinteisiin kiinteistöjen kohdekohtaisiin tai alueellisesti toteutettuihin ylläpitopalveluihin eli tekniseen kiinteistönhoitoon ja sen yhteydessä tehtäviin kunnossapitotöihin, ulkoalueiden hoitoon, siivoukseen ja jätehuoltoon sekä omistajapalveluihin (kuva 3). Näiden tehtävien osuus kiinteistönpidon kustannuksista on 60 % ja työllisistä 90 %. Ulkopuolelle jätettävät vesihuolto ja energiahuolto ovat prosessitoimintoja, joiden kustannusvaikutus on suuri, mutta ne toteutetaan teollisesti toisaalla kuin itse kiinteistössä. Kiinteistöpalvelut eivät ole samalla tavoin globaalia toimintaa, koska niitä eikä niiden kohteena olevia kiinteistöjä voida pääsääntöisesti siirtää maasta toiseen. Ala on kuitenkin kansainvälistynyt nopeasti sekä kiinteistöomistuksen että kiinteistöpalveluja tarjoavien yritysten omistuksen kautta. 12

13 3. Tuottavuus 3.1 Mitä tarkoitetaan tuottavuudella? Euroopan kansallisten tuottavuuskeskusten liitto (EANPC) määrittelee tuottavuuden "jäännöstekijäksi", joka jää talouskasvusta selittämättä sen jälkeen kun kaikkien tuotannontekijöiden määrällinen kasvu on otettu huomioon. Tuottavuus paranee, kun työ korvataan pääomalla eli jalostustyötä tehdään ilman ihmistyöpanosta [2]. Kokonaistuottavuus on painotettu laskelma siitä, miten hyvin kaikkia tuottavuuteen vaikuttavia osatekijöitä (työ, pääoma, materiaalit, energia) käytetään hyväksi, kehitetään ja hallitaan halutun tuotoksen aikaansaamiseksi. Osatekijöistä pääomalla (koneet, laitteet) voidaan korvata työtä. Pääomaa ja sitä kautta työtä voidaan korvata alihankinnoilla. Työpanoksesta (henkilöstön lukumäärä tai työtunnit) on saatavissa kaikkien helpoimmin mitattavissa olevaa tietoa, joten sitä käytetään eniten ja usein ainoana tuottavuuden mittarina. Työn tuottavuuden katsotaan kuvastavan useiden eri tekijöiden kuten teknologisen kehityksen, pääomasijoitusten, käyttöasteen, energiankäytön, johtamistaidon sekä ammattitaidon ja työpanoksen yhteisvaikutusta tuottavuuteen. Tuotannontekijöitä eivät ole ainoastaan perinteiset työ (inhimillinen voimavara), pääoma (raha, tuotantorakennukset ja koneet) ja raaka-aineet, vaan enenevässä määrin myös aika, tila ja toimintaympäristöön liittyvät voimavarat. Tuottavuus ei ole omalla painollaan etenevä prosessi, vaan kehitys voi juuttua paikoilleen infrastruktuurin taantumisen, koulutustason heikkenemisen, lakkojen ja yhteiskunnallisten levottomuuksien takia. Tuottavuus on kannattavuuden osatekijä, toinen tekijä on tuotantopanosten ja myytävän tuotoksen välinen hintaero (kuva 4). Kannattavuus voi kohentua, vaikka tuottavuus heikkenisi. Tuottavuus on myös merkittävä osatekijä kilpailukyvyssä. Yksittäisen työsuorituksen tai työlajin tasolla tuottavuuden muutosta voidaan tarkastella reaalisuurein (kuva 5). Yleensä jo yrityksen tasolla joudutaan luopumaan reaalisuureisiin perustuvista tuottavuusmittareista ja siirtymään rahaprosessin mittaamiseen. Rahamittareita käytettäessä joudutaan ottamaan huomioon rahanarvonmuutokset. Rahanarvon muutos voi liittyä joko tarkasteluvuosiin (inflaatio) tai tarkastelualueisiin (ostovoimapariteetti). 13

14 Tuottavuus ja kannattavuus Tuotos Tuotteiden ja palveluiden laatu ja määrä Tuotot Tuotteiden ja palveluiden määrä kerrottuna myyntihinnoilla Myyntihinnat Tuotteiden ja palveluiden myyntihinnat Tuottavuus Tuotos jaettuna käytetyillä panoksilla Kannattavuus Tuotot vähennettynä kustannuksilla Hintasuhde Myynti- ja ostohintojen suhde Panos Panosten määrä ja laatu Kustannukset Panosten määrä kerrottuna ostohinnoilla Ostohinnat Panosten ostohinnat Kuva 4. Tuottavuus ja kannattavuus ovat toisilleen läheiset mutta silti eri käsitteet. Reaaliprosessi - rahaprosessi kannattavuus omistaja konserni tulosyksikkö työmaa/hanke/asiakas/kohde tuottavuus työlajit Kuva 5. Oikeaoppisessa tuottavuusmittauksessa ei saisi olla mukana rahasuureita. Tällainen mittaaminen onnistuu vain työsuoritusten tai työlajien tasolla. Yhteismitallisuusongelmien takia yrityksissä mitataan enemmän kannattavuutta kuin tuottavuutta. 14

15 Tuottavuus on keino monien yleisesti hyvänä pidettyjen tavoitteiden saavuttamisessa (kuva 6). Kilpailu kannustaa Innovaatiot mahdollistaa Tuottavuus talouskasvu työllisyys teknologia työterveys- ja turvallisuus ympäristösuojelu Yhteiskuntasopimus työn organisointi osaaminen laatu työaika palkka Kuva 6. Tuottavuus osana yhteiskunnan ja talouden kehitystä. Talouskasvu: auttaa yhteiskunnan myönteistä kehitystä. Kilpailu ja laatu: kilpailu kehittää tuottavuutta ja edesauttaa kasvua. Tuottavuus ilman laatua on yhtä merkityksetöntä kuin laatu ilman tuottavuutta. Laatu tarkoittaa tuotteen tai palvelun soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa. Innovatiivisuus ja teknologia: teknologia on tärkein tuottavuuteen vaikuttava tekijä. Innovaatiot eivät saa rajoittua tuotantoteknologiaan, vaan tarvitaan myös uusia tuotteita ja palveluita, työn organisointia ja työolosuhteita. Työllisyys: kansantalouden tasolla tuottavuus on luonut tai säilyttänyt kansakunnan työpaikkoja, vaikka yritystasolla työpaikat ovat voineet huveta. Palvelualoihin liittyy tuottavuusparadoksi, jonka mukaan voimakas työllisyyden kasvu merkitsee tuottavuuden kasvutahdin taantumista. Työnorganisointi ja oppivat organisaatiot: työpaikan fyysinen rakenne, niveltyminen ympäristöön - erityisesti toimittajiin ja asiakkaisiin - on merkittävä tuottavuuden kehityksen lähde. 15

16 Työturvallisuus, työterveys ja työolosuhteet: taloudelliset tavoitteet eivät saa olla ristiriidassa työolosuhteita koskevien tavoitteiden kanssa. Osaaminen: muutoksiin vastataan ammattitaidolla. Korkea ammattitaito on ratkaiseva tuottavuutta ja tehokkuutta määräävä kilpailutekijä. Ympäristönsuojelu: "vihreä tuottavuus" osoittaa usein myös merkittävää teknologista osaamista. Työmarkkinaosapuolien yhteistyö: osapuolten sitoutuminen ja yhteisymmärrys lisää tuottavuutta. Tuottavuuden kasvu merkitsee kansantalouden tasolla elintasoa ja kilpailukykyä, yrityksessä se parantaa liiketoiminnan kannattavuutta ja sitä kautta tekee kehittymisen ja investoimisen mahdolliseksi. Ilman tuottavuuden kasvua ei voi yksilötasolla syntyä uusia, kestäviä työsuhteita ja parempaa ansiotasoa. Palvelualojen heikko tuottavuuskehitys on herättänyt paljon keskustelua. Aihetta on käsitelty mm. Tampere Crossing tapahtumassa, jossa kiinnostuksen kohteena olivat erityisesti uudet teknologiat [3]. Tuottavuuden kasvattaminen on välttämätöntä hyvinvoinnin turvaamiseksi. Se mm. mahdollistaa työajan lyhentämisen. Tuottavuutta kasvattaa säästäminen, koska sitä kautta saadaan pääomia työn tuottavuutta lisääviin investointeihin. Investoinnit teknologian uusimiseen ovat tärkeitä, koska uusi teknologia on yleensä tuottavampaa kuin vanha. Tehokkailla toimintatavoilla resursseista saadaan enemmän irti. Uutta teknologiaa synnyttävien innovaatioiden ohella tärkeitä elementtejä ovat inhimillinen pääoma ja osaaminen. Aloilla, missä tuotanto kasvaa nopeasti tai pääomakannan pitoaika on lyhyt, teknologia uusiutuu nopeimmin. Ilman uutta teknologiaa tuottavuuden kasvu tapahtuu hyödyntämällä olemassa oleva teknologia mahdollisimman tehokkaasti, imitaatiolla, osaamisella ja nopealla oppimisella. Tuottavuutta kasvattaa myös kapasiteetin käyttöasteen nostaminen ja skaalatuotot (yrityskoko). Työintensiiviset alat (palvelualat) eivät pysty hyödyntämään teknologian kehitystä yhtä tehokkaasti kuin pääomaintensiiviset alat. Palvelualojen osuus taloudesta tulee kasvamaan ja sitä kautta hidastamaan kansantalouden tuottavuuskehitystä. 16

17 Palvelualoilla olisi ehkä tuottavuuden sijaan panostettava vaikuttavuuden mittaamiseen (esim. koulutus), koska tuottavuuden ohella myös työllisyys on tärkeää. Palvelualojen tuottavuuskysymystä on käsitelty myös valtionneuvoston teettämässä selvityksessä [4]. Siinä on kiinteistö- ja liike-elämän palvelut jaettu kahtia tarkasteltaessa palvelualojen työn tuottavuutta suhteessa teollisuuden työn tuottavuuteen (teollisuus = 100). Kiinteistöpalveluihin on laskettu ryhmä toimiala KB eli omistajatoiminnat ja kiinteistönhoidon palvelut (TOL ryhmä 70). Se ei sisällä KBryhmään kuuluvia turva- ja siivoustöitä. Kiinteistöpalvelujen (KA) suhdeluvuksi on saatu 593, liike-elämän palvelujen 67 ja koko palvelusektorin 79. Edellä mainittu palvelualojen kehitys, tuottavuus ja kilpailu - raportissa on todettu, että tuottavuus on kiinni pääomavaltaisuudesta. Ja sitähän kiinteistöpalvelut nimenomaan on, jos siihen lasketaan mukaan ammattimaisesti kiinteistöjä omistava toimiala "702 Omien asuntojen ja muiden kiinteistöjen vuokraus ja hallinta". Työn tuottavuuteen vaikuttaa pääoman ohella alalla sovellettava teknologia, työvoiman koulutustaso ja valmiudet, yritysten johto ja liiketoimintaosaaminen sekä kilpailutilanne. Kiinteistöpalveluissa suomalaiset yritykset luokitellaan mm. ICT:n hyödyntäjinä kärkiluokkaan. Tämän projektin yhteydessä pidetyssä kiinteistöalan workshopissa Matti Pohjola alusti tuottavuusteoriasta ja tuottavuuden mittaamisesta. Hän kytki tuottavuuskehityksen yksinkertaisesti yritysten liiketoimintaan: yritysten tehtävänä on kannattava liiketoiminta. Liiketoiminnan kannattavuutta voidaan kohentaa tuotteiden hintaa nostamalla, uusilla tuotteilla ja palveluilla, edullisemmilla panoskustannuksilla esim. siirtämällä tuotanto halvan tuotannon maihin tai yksinkertaisesti parantamalla tuottavuutta. Kokonaisen toimialan kannattavuutta ja tuottavuutta voidaan kohentaa siten, että tehottomimmat yritykset ottavat oppia tehokkaista tai sitten yritykset kautta linjan toimivat tehokkaammin. 3.2 Tuottavuuden mittaaminen Kansantalouden tason tuottavuus Kansantalouden tasolla tuottavuutta mitataan yleisesti suhteuttamalla bruttokansantuote joko asukaslukuun tai työllisten määrään. Tällä yksinkertaisesti laskettavissa olevalla muuttujalla verrataan kansantalouksien tuottavuuksia keskenään. Kuvassa 7 on asetettu 17

18 tämän muuttujan vertailutasoksi Yhdysvaltojen tuottavuus (bkt/asukas). Euroopan Unionin maissa tuottavuus näin mitaten vaihtelee %:ssa Yhdysvaltojen tuottavuudesta. Euroopan maista tuottavuuttaan verrattuna Yhdysvaltojen tuottavuuteen on parantanut eniten Irlanti ja toiseksi eniten Suomi. Suhteessa Yhdysvaltoihin tarkastelujaksolla tuottavuus on heikentynyt eniten Sveitsissä ja Japanissa [5]. Tämän muuttujan käyttö sopii yhden maan kehityksen seurantaan tai keskenään samantyyppisten maiden vertailuun (esim. Pohjoismaat). Kyseenalaista on verrata erilaisia ja eri hintatason maita toisiinsa, koska ostovoimakorjaus ei pysty puhdistamaan hintatason vaikutusta, vaan kärjestä tässä vertailussa löytyvät sellaiset maat kuin Norja ja Sveitsi. Mielenkiintoista on Irlannin kiilaaminen kolmanneksi tuottavimmaksi maaksi. U.S.A Norway Ireland Switzerland Denmark Austria Canada U.K. Netherlands Finland Sweden France Japan Italy Spain New Zealand BKT per asukas 1994 ja 2004, ostovoimakorjattu, USA= Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Kuva 7. Oheisessa kuvassa on verrattu muutamien kansantalouksien tuottavuuden kehitystä suhteessa Yhdysvaltoihin vuosina 1994, 1999 ja Tarkasteltu muuttuja on bkt / työtunti, joka on muutettu ostovoima huomioiden dollareiksi Toimialatason tuottavuus (tuottavuuskatsaus) Toimialojen tasolla tuottavuutta mitataan jakamalla jalostusarvo siihen tarvittujen työtuntien määrällä (=työn tuottavuus) tai pääomien määrällä (=pääoman tuottavuus). Yhteen painotettuna ne kertovat kansantalouden tai toimialan kokonaistuottavuuden. 18

19 Jalostusarvo kuvaa toimialan tai yrityksen tuottamaa arvonlisäystä tuotantoketjussa ja se määritellään: liikevaihto - ostot tai käyttökate + palkkakustannukset Henkilömäärän sijasta käytetään yksikkönä työtunteja, koska se ottaa huomioon ylityöt ja lomautukset. Tämä on tärkeä ominaisuus suhdanteiden äärivaiheissa. Pääoman tuottavuus mittaa tuotannon määrää pääomapanosyksikköä kohti. Pääomalla tarkoitetaan tässä yhteydessä reaalipääomaa eli rakennuksia, koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Pääomapanoksena käytetään yleensä bruttopääomakantaa. Pääoman tuottavuus on eri asia kuin pääoman tuotto, joka on kannattavuusmittari. Kansainvälisissä vertailuissa käytetään muuttujana työn tuottavuutta, koska siitä on saatavissa helpommin tilastotietoja. Kansalliset tilastokeskukset toimittavat tilastotiedot OECD:lle (STructural ANalysis [STAN] database), josta Groningenin yliopisto (University of Groningen, Netherlands) on laatinut valmiiksi laskelmat tuottavuuskehityksestä [5]. Oheisissa kuvissa 8 ja 9 on esitetty työntuottavuuden kehitys muutamissa maissa ja Euroopan Unionissa vuodesta 1995 vuoteen Tarkasteluajanjaksolla Euroopan Unionin työn tuottavuus rakentamisessa ("construction" toimiala, joka sisältää sekä talon- että infrarakentamisen) on kehittynyt vaatimattomasti, mutta myönteisesti. Parhaiten työn tuottavuus on kehittynyt Saksassa ja Englannissa. Pohjoismaissa työn tuottavuus on heikentynyt. Kiinteistöliiketoiminnoissa ("real estate activities" toimiala, joka sisältää kiinteistöjen rakennuttamisen, vuokrauksen, hallinnan ja välityksen) tuottavuus on kehittynyt Euroopan Unionissa heikommin kuin rakentamisessa. Eurooppalaisesta kehityksestä poikkeavat parempaan suuntaan mm. Suomi, Saksa ja varsinkin Ruotsi. Norjassa kiinteistöliiketoimintojen tuottavuus on kehittynyt heikosti. 19

20 120 Rakentamisen tuottavuus, arvonlisäys työtuntia kohden 1995 =100 UK 110 Germany 100 EU 15 Finland 90 Sweden Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Norway Kuva 8. Arvonlisäys työtuntia kohden rakentamisessa eli työn tuottavuus, kehitys Kiinteistöliiketoiminnan tuottavuus, arvonlisäys työtuntia kohden 1995 =100 Sweden 120 US Germany 100 Finland 80 EU 15 Norway Lähde: Groningen Growth and Development Centre and The Conference Board Kuva 9. Arvonlisäys työtuntia kohden kiinteistöjen omistajatoiminnoissa eli työn tuottavuus, kehitys

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Valtion tuottavuustilasto 2007

Valtion tuottavuustilasto 2007 Julkinen talous 2008 Valtion tuottavuustilasto 2007 Valtion tuottavuuden kasvu hidastui vuonna 2007 Valtion virastojen ja laitosten tuottavuuskehitys heikkeni vuonna 2007 edellisvuoteen verrattuna. Työn

Lisätiedot

Tuottavuustutkimukset 2015

Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalous 2016 Tuottavuustutkimukset 2015 Kansantalouden tuottavuuskehitys 1976-2015 Arvonlisäyksen volyymin muutoksiin perustuvissa tuottavuustutkimuksissa on laskettu kansantalouden työn- ja kokonaistuottavuuden

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset

RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset RAKENNUSYRITYSTEN TILINPÄÄTÖSTIEDUSTELU Korjausrakentamista koskevat kysymykset Lakisääteinen kysely, tiedot luottamuksellisia Tilastolaki 280/2004 ( 12, 14 ja 15) Tiedustelu koskee tilikautta, joka päättyi

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry

Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy Rakennusteollisuus RT ry Rakennusteollisuuden suhdanteet syksy 2016 Rakennusteollisuus RT ry 11.10.2016 Rakennusteollisuus RT ry:n hallituksen puheenjohtaja, YIT Oyj:n varatoimitusjohtaja Tero Kiviniemi Rakennusteollisuus RT:n

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry Hyvä suunnittelu kannattaa aina. Siitä syntyy rakennuksesi käytettävyys, turvallisuus ja arvo, olipa kohde minkä kokoinen

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tornionlaakson seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2006 TORNIONLAAKSO

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Kemi-Tornion seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 KEMI-TORNION

Lisätiedot

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa

Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Rovaniemen seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 ROVANIEMEN

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa

Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako metalliteollisuudessa Jorma Antila Syyskuu 21 Metallityöväen Liitto ry, tutkimustoiminta 1(12) Työn ja pääoman välinen eli funktionaalinen tulonjako

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle

Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Suomen Pankki Talouden näkymistä tulevalle vuosikymmenelle Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton edustajakokous 1 Euroalue koki kaksoistaantuman, nyt talouden elpyminen laaja-alaista BKT Euroalue KLL* GIIPS*

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys

Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Palveluteollinen käänne ja ekologinen kestävyys Talouskasvu vakaan yhteiskuntakehityksen edellytys? -seminaari 11.3.2011 Pekka Ylä-Anttila ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa

Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Hankinnat haltuun! Seminaari- ja keskustelutilaisuus Itä-Suomen yliopisto 12.11.2013 Julkisten hankintojen alueellinen merkitys Pohjois-Karjalassa Jani Saastamoinen Esityksen nimi 12.11.2013 / Tekijä1

Lisätiedot

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista

Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Asiakaskohtainen suhdannepalvelu - Suhdannetietoja toimialoista, yritysryhmistä ja alueista Tampere 25.10.2007 (09) 1734 2966 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 29.10.2007 A 1 A) Budjettirahoitteinen liiketoiminnan

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen

Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet. LVI-treffit Sami Pakarinen Rakentamisen ja LVI-alan suhdanteet LVI-treffit 14.10.2016 Sami Pakarinen Suomen talous vuosimuutos, % Suomessa talouskasvu voimistuu tänä vuonna 5 Kotimaisten talousennusteiden keskiarvoja 4 3 2 1 0 2015

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus

Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus Osa 15 Talouskasvu ja tuottavuus 1. Elintason kasvu 2. Kasvun mittaamisesta 3. Elintason osatekijät Suomessa 4. Elintason osatekijät OECD-maissa 5. Työn tuottavuuden kasvutekijät Tämä on pääosin Mankiw

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin

Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin Palvelujen suhdannetilanne: Taantuma leviää palveluihin, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen kysyntäkomponentit pakkasella Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.

TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10. TYÖTERVEYSLAITOS KANTA HÄMEEN, PÄIJÄT HÄMEEN, PIRKANMAAN, ETELÄ POHJANMAAN, POHJANMAAN JA KESKI POHJANMAAN TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI 26.10.2006 LIITTEET Palkansaajien määrä toimialoittain ja vuosittain

Lisätiedot

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä

Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Suomen metsäsektorin tulevaisuus globaalissa kehityksessä Kansantaloudellinen yhdistys ja Metsäekonomistiklubi Töölönkatu 11A 00100 Helsinki, Finland olli.haltia@indufor.fi www.indufor.fi Indufor Oy 2004

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.

HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa. 1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo

Suomi postinumeroalueittain 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo 1(23) Suomi 2014 -palvelun taulukko- ja tietoluettelo Tietosuojasyistä kaikki alle 100 asukkaan postinumeroalueet on poistettu. Jako on tehty 31.12.2012 asukasmäärän perusteella. Tästä syystä postinumeroalueita

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa

Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa Palvelujen suhdannetilanne: Kotimarkkinoiden kehitys ratkaisevaa, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen odotukset yhä alamaissa Palvelutuotannon

Lisätiedot

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004

Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Yritysten työeläkemaksut vuonna 2004 Eläketurvakeskuksen tilastoraportteja 5/2005 Eläketurvakeskus 00065 ELÄKETURVAKESKUS

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 1/2016

Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Keski-Suomen Aikajana 1/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni ja Jyväskylän seudulla kasvu on jopa koko maata ripeämpää. Rakentaminen ja kauppa kehittyvät

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Infrarakentaminen muutoksessa

Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa Infrarakentaminen muutoksessa - tutkimussuunnitelma Terttu Vainio, VTT Eero Nippala, TAMK Maa- ja vesirakentaminen / infrakentaminen? Maa- ja vesirakentaminen Talonrakentaminen

Lisätiedot