Riihimäen viheralueohjelma

Transkriptio

1 Riihimäen viheralueohjelma Tekla Khall Kuvaja Tekla Ympla Khall Riihimäellä on käynnistetty viheralueohjelman laatiminen Viheralueohjelman avulla kartoitetaan viherverkon nykytilanne, tunnistetaan kehittämistarpeet ja ehdotetaan kehittämistoimenpiteitä. Riihimäellä ei ole aikaisempaa viheralueohjelmaa. Viheralueohjelma toimii samalla yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana, jonka vuoksi hallinnollisessa käsittelyssä on mukana myös kaupunginhallitus. Työssä on toiminut konsulttina FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Suunnittelutyön ohjausryhmään on nimetty tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja, ympäristöjohtaja, kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, katupäällikkö, kaavoituspäällikkö, liikuntapäällikkö, kaupunginpuutarhuri, yleiskaavaarkkitehti, yleiskaavasuunnittelija, suunnittelija ja ympäristöasiantuntija. Ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut tekniikan ja ympäristön toimialajohtaja, ja projektin hallinnasta on kaupungin puolesta vastannut yleiskaava-arkkitehti. Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Kuntalaisille järjestettiin karttakysely lähtökohdista ja kehittämistarpeista ja asukastilaisuudet , ja Kaupungin verkkosivuilla toteutettuun karttakyselyyn vastasi 223 henkilöä ja merkintöjä kartalle saatiin yli Liikuntayhdistyksille järjestettiin erikseen helmikuussa 2015 kysely liikuntapaikkojen käytöstä ja yhdistysten tulevaisuuden hankkeista suhteessa maankäyttöön. Viheralueohjelma on tarkoitus asettaa julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi , jonka aikana raportista voi jättää mielipiteitä. Nähtävillä olon yhteydessä pidetään yhteinen yleisötilaisuus kuntalaisille, luottamushenkilöille ja virkamiehille. Viheralueohjelman sisältö Riihimäen viheralueohjelma on pitkän aikavälin yleispiirteinen linjaus viher- ja virkistysalueiden palveluiden kehittämiseksi. Sen tarkoituksena on ohjata viheralueiden suunnittelua, suunnitteluttamista, rakennuttamista, ylläpidon teettämistä ja omaa tuotantoa sekä metsätalousalueiden suunnittelua ja hoitoa. Viheralueohjelman avulla on tarkoitus vahvistaa viheralueverkostoa, viheralueiden määrää, mitoitusta ja tarkastella niiden saavutettavuutta. Viheralueohjelman raportissa esitetään lähtökohdat, viheralueverkoston tavoitteet ja toimenpiteet, jatkosuositukset, toteuttaminen ja seuranta. Karttaesityksiä on hydrologiasta, maiseman arvoista, virkistysalueiden saavutettavuudesta, viheralueista, palveluista, ekologisista yhteyksistä, viherrakenteesta sekä keskustan yhteyksien kehittämistarpeista. Raportin liitteissä esitetään sanastoa ja käsitteitä, lähdeaineistot, puistosuunnitelmat luettelona sekä yleiskaavan 2035 tavoitteita. Viheralueohjelman päätavoitteet ja kehittämiskohteet

2 Viheralueohjelman päätavoitteissa on huomioitu luonnon monimuotoisuuden ja arvokkaiden luontokohteiden säilyttäminen; viherverkoston kehittäminen niin virkistyskäytön näkökulmasta kuin ekologisista lähtökohdista sekä viheralueiden palveluiden turvaaminen ja kehittäminen kaiken ikäisille. Myös ilmastonmuutokseen varautuminen ja siitä aiheutuvien luonnon ääri-ilmiöiden vaikutuksien lieventäminen on nostettu yhdeksi päätavoitteeksi. Riihimäen viherrakenteen perusrunko on määritelty viheralueohjelmassa olemassa olevien vetovoimaisten virkistys- ja viheralueiden sekä tulevaisuudessa potentiaalia omaavien alueiden ympärille. Viherrakenteella tarkoitetaan viher- ja vesialueita ja niiden välisten yhteyksien muodostamaa verkostoa. Ulkoilun ydinalueiksi on määritelty viisi aluetta (Vantaanjoki / Silmäkeneva, Vahteristo, Hatlamminsuo, Sammalistonsuo ja Riutta) sekä retkeilykohteiksi (Vantaanjoki ja Kytäjärvi -alue). Ulkoilun ydinalueilla tarkoitetaan kaupungin keskustaan tukeutuvia laajoja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka ovat keskustasta myös jalan saavutettavissa. Retkikohteilla tarkoitetaan laajoja, pääosin luonnontilaisia viher- ja virkistysaluekokonaisuuksia, jotka sijaitsevat kauempana keskustasta. Taajaman viheralueille, ulkoilun ydinalueille ja retkeilykohteille on määritelty viheralueohjelmassa kohdekohtaisia kehittämistavoitteita. Ulkoilun ydinalueiden keskinäisiä yhteyksiä ja yhteyksiä keskustaan halutaan kehittää ja yhtenäistää poistamalla estevaikutuksia ja lisäämällä puuttuvia yhteyksiä. Viherrakenteen kehittämisessä yhtenä tavoitteena on hulevesien luonnonmukainen hallinta puistoissa ja viheralueilla sekä viheralueiden hyödyntäminen tulvien hallinnassa tulvareitteinä. Viheralueohjelman yhteydessä on listattu puuttuvia selvityksiä sekä toimenpidesuosituksia, joilla viheralueiden suunnittelua, hoitoa ja toteutusta voidaan arvioida ja kehittää. Toimenpidesuosituksiin on listattu seuraavat toimenpiteet: nykyisten viherpalveluiden arviointi (riittävyys, laajuus, saavutettavuus, monipuolisuus, mahdolliset päällekkäiset toiminnot, tarkoituksenmukaisuus, puutteet turvallisuudessa ja esteettömyydessä) viheralueiden hoitoluokituksen tarkistaminen, viher- ja virkistysalueiden riittävyystarkastelu (m2/hlö) palvelemaan maankäytönsuunnittelua, puistojen ja viheralueiden luokittelu toiminnalliseen virkistysaluejärjestelmään (keskuspuistot, kaupunkipuistot, asuinaluepuistot sekä lähi- ja ulkoilupuistot). Laadittavia selvityksiä ovat mm. kokonaisvaltainen ulkoilureittisuunnitelma, liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelma, selvitys riistan ja muun eläimistön liikkumisesta sekä moottoritien ja radan ylityspaikat, valuma-aluekohtaiset hulevesiselvitykset, pienvesiselvitys sekä metsänhoitosuunnitelma virkistyksen näkökulmasta ohjaamaan metsänhoitoa. Viheralueohjelman toteuttaminen ja seuranta Viheralueohjelma otetaan käyttöön vuoden 2015 aikana kaikilla suunnittelun tasoilla. Päävastuu viheralueohjelman käytäntöön viemisestä ja toteutumisen seurannasta on katu- ja puistoyksiköllä. Kehittämistavoitteista ja toimenpidesuosituksista laaditaan toteutukseen tähtäävät toimenpideohjelmat. Hankkeet pyritään jakamaan suhteellisen tasaisesti ohjelmakausille, jotka vastaavat esim. valtuustokausia.

3 Viheralueohjelma on tavoitteellinen, ohjaava dokumentti. Siinä esitettyihin toimenpide-ehdotuksiin sitoutuminen tapahtuu hallintokuntien talousarvioiden laatimisen yhteydessä. Viheralueohjelman toteutumista seurataan vuosittain erikseen perustetun ohjausryhmän toimesta. Mittarit viheralueohjelman toteutumisen seurantaan määritellään toimenpideohjelmissa. Tavoitteiden tarkistus ja viheralueohjelman toteutumisen tarkistus toteutetaan neljän vuoden välein yleiskaavan tarkastelun yhteydessä. Ohjausryhmä esittää tarvittavia tarkistuksia. Mahdolliset muutokset liitetään yleiskaavan tarkistuksen vaiheisiin. Liitteet: Riihimäen viheralueohjelma , raportti (vv, si) Ehdotus/katupäällikkö Tekninen lautakunta esittää, että kaupunginhallitus asettaa Riihimäen viheralueohjelman nähtäville 14 päivän ajaksi mielipiteiden esittämistä ja lausuntojen pyytämistä varten ja että kaupunginhallitus pyytää lausunnot viheralueohjelmasta Riihimäen kaupungin tekniseltä lautakunnalta, ympäristölautakunnalta ja sivistyslautakunnan kulttuuri- ja vapaa-aikajaostolta mennessä. Ehdotus hyväksyttiin. Khall (ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää hyväksyä teknisen lautakunnan esityksen. Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi kaupunginhallitus päätti yksimielisesti Riku Bitterin ehdotuksesta todeta, että viheralueohjelma hyväksytään vasta yleiskaavan käsittelyn yhteydessä lopullisesti. Kuvaja Kaupunginhallitus on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikajaostolta lausunnon Riihimäen viheralueohjelmasta vuosille Viheralueohjelma on laadittu laajalla valmistelupohjalla ja lopputulos on laadukas. Kulttuuri- ja vapaa-aikajaoston alaisten toimintojen, liikunnan ja kulttuurin, näkökulma on työssä hyvin esillä. Lausunnolla olevaa viheralueohjelmaa tulee täydentää siinä mainituilla ulkoilureitti- ja liikuntapalvelujen maankäyttöselvityksillä. Näissä selvityksissä tulee yleiskaavatyöhönkin liittyen ottaa kantaa myös ns. melua aiheuttaviin liikuntapaikkoihin (mm. ammunta ja moottoriurheilu). Ehdotus/ vt. kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto päättää antaa Riihimäen viheralueohjelmasta vuosille yllä olevan lausunnon. Ehdotus hyväksyttiin. Tekla

4 Riihimäen viheralueohjelma , yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskeva selvitys on valmistunut ja kaupunginhallitus pyytää asiasta teknisen lautakunnan lausuntoa mennessä. Viheralueohjelman raportti on pidetty julkisesti nähtävillä ja aiheesta on pidetty yleisötilaisuus Hämeen Ammattikorkeakoulun tiloissa Riihimäellä. (si, vv) Ehdotus/tekninen johtaja: Tekninen lautakunta esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle Riihimäen viheralueohjelmasta seuraavaa: Riihimäen viheralueohjelmalla on kaksi roolia: ensimmäisenä toimia yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana (maankäytön suunnittelun näkökulma), ja toisena ohjata Riihimäen viheralueiden tarkempaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. On huolehdittava siitä, että viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Yleiskaavaa laadittaessa on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan otettava huomioon virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Viheralueohjelmaa ohjaavat myös kaupunkistrategian, ilmastostrategian ja yleiskaavan rakennesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Viheralueohjelman maankäytön suunnittelua koskevia tehtäviä ovat mm. kokonaisvaltaisen ulkoilureittisuunnitelman laatiminen, liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelmien laatiminen, valumaaluekohtaisten hulevesiselvitysten laatiminen, selvitys riistan ja muun eläimistön liikkumisesta sekä moottoritien ja rautatien ylityspaikat. Riihimäen nykyisten viheralueiden ja puistojen kehittäminen on jatkuvaa työtä, joka ei voi pysähtyä odottamaan yleiskaavan hyväksymistä. Raportissa mainitut toimenpidesuositukset, jotka eivät ole sidottuna yleiskaavaan ovat nykyisten viherpalveluiden arviointi, hoitoluokituksen tarkistaminen, viher- ja virkistysalueiden riittävyyden tarkastelu sekä puistojen ja viheralueiden toiminnallinen luokittelu. Yleiskaavan luonnosvaiheessa ekologisia yhteyksiä täydennetään kaavakarttaan. Usmin-Arolammin-Monnin ekologinen yhteys ja yli-/alikulku sisältyy yleiskaavan rakennesuunnitelmassa tarkempaa selvitystä tarkoittavan merkinnän alueelle. Vantaanjoen kaupunkiin tukeutuva osuus ja siihen liittyvä Silmäkenevan ulkoilun ydinalue nähdään merkityksellisenä kaupunkitulvien ja hulevesien hallitsemisen kannalta. Vantaanjoen retkeilyalueelle on esitetty kehittämisen periaatteet viheralueohjelmassa. Yleiskaavan rakennesuunnitelmassa Silmäkenevan aluetta ei ole erikseen osoitettu kehitettäväksi ulkoilun ydinalueeksi, mutta Vantaanjokeen liittyy kehittämismerkintä ja -tavoitteita. Viheralueohjelman selvitys Metsänhoitosuunnitelma virkistyksen näkökulmasta ohjaamaan metsänhoitoa muutetaan raportissa Metsien virkistyskäytön yleissuunnitelmaksi. Metsäsuunnitelma ja puistometsäsuunnitelma ovat omia erillisiä lakisääteisiä asiakirjoja, jotka on säädetty Metsälaissa 4 a ( /1085). Metsäsuunnitelmalla tarkoitetaan metsäkiinteistön puuvaroja ja tilaa, luontoarvoja sekä hoitoa ja käyttöä

5 koskevaa suunnitelmaa. Riihimäen viher- ja luontoalueista saadaan viheralueohjelman toimenpidesuosituksien ja selvityksien avulla merkittävä määrä tietoa sekä paikkatietoa eri hallintoyksiköiden toimesta. On erittäin tärkeää, että tietoa hyödynnetään kaikilla suunnittelun tasoilla, se on järkevästi saatavilla ja helposti käytettävässä muodossa. Tiedon hallintaa ja hyödynnettävyyttä voidaan parantaa viherrekisteri -tietojärjestelmän käyttöönotolla. Viheralueohjelma tulisi lopullisesti hyväksyä yleiskaavan yhteydessä niiltä osin kuin se liittyy yleiskaavaan. Viheralueohjelman tavoitteiden tarkistus ja toteutuminen saadaan näin synkronoitua yleiskaavan kanssa samaan tahtiin. Ehdotus hyväksyttiin seuraavilla tarkennuksilla: Tekninen lautakunta korostaa, että Viheralueohjelmasta tulee käydä esille, että se on ohjeellinen pitkäntähtäimen suunnitelma ja tehtävät selvitykset ja toteuttaminen tehdään osana vuosittaista kaupungin normaalia toimintaa. Päätöksenteossa on huomioitava kaupungin taloudelliset resurssit. Ja päätti lisätä myös lauseen, että virkamiestyöryhmä seuraa vuosittain ohjelman toteutumista. Ympla Riihimäen viheralueohjelma on valmistunut ja kaupunginhallitus pyytää asiasta ympäristölautakunnan lausuntoa mennessä. Riihimäen viheralueohjelmalla on kaksi roolia: ensimmäisenä toimia yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana (maankäytön suunnittelun näkökulma), ja toisena ohjata Riihimäen viheralueiden tarkempaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Viheralueohjelma on esityslistan OHESSA. (em) Ehdotus/ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan seuraavaa: Viheralue ohjelma tukee erinomaisesti kaupungin lakisääteistä velvollisuutta edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Tämä velvoite konkretisoituu myös kaupunginvaltuuston hyväksymässä Riihimäen kaupungin ympäristöpolitiikassa, jonka yhtenä päämääränä on luonnon monimuotoisuudesta ja luonnonvaroista huolehtiminen. Viheralueohjelmaa ohjaavat myös kaupunkistrategian, ilmastostrategian ja yleiskaavan rakennesuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet. Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että viheraluesuunnitelma otetaan pikaisesti käyttöön ja että jatkotoimenpiteisiin myös sitoudutaan. Luonnonsuojelun edistämisen lisäksi lainsäädäntö edellyttää kaupungilta jo nykyisin mm. hulevesien suunnitelmallista hallintaa kaupungin viheralueilla. Riihimäki on Kanta-Hämeen ainoa merkittävä tulvariskialue, joten suunnitelmassa esitetyillä valuma-aluekohtaisilla hulevesitarkasteluilla on jo kiire. Suunnitelman toteutusta ei voi siten kaikilta osin siirtää yleiskaavan hyväksymisen yhteyteen. Jatkotoimenpiteenä esitetty pienvesiselvitys on Riihimäellä tekemättä ja lainsäädännöllä jo nykyisin suojellut luonnontilaiset lähteet ja pienvedet on kartoittamatta. Tällaiset rauhoitetut kohteet on syytä tunnistaa, jotta ne osataan huomioida lainsäädännön edellyttämällä tavalla hulevesien hallinnan lisäksi myös

6 kaupungin viheralueiden ja metsien hoidossa sekä maankäytön suunnittelussa. Pienvesiselvityksen toteuttaminen on luontevaa toteuttaa osana valuma-alueittaisia hulevesiselvityksiä. Työ tulee aikatauluttaa ja suunnitella resurssien varmistamiseksi. Kaupungin viheralueiden ja metsien hoitotoimien suunnittelu ja toteutus sekä viheralueohjelman ylläpito edellyttää ajantasaista tietoa alueiden luonto- ja virkistysarvoista. Ympäristölautakunnan tehtävänä on olla selvillä ympäristöntilasta sekä edistää luonnon- ja maisemansuojelua alueellaan. Ympäristölautakunnan vastuulla on myös Vahteriston luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelman laadinta vuoden 2017 loppuun mennessä yhdessä Hämeen Ely -keskuksen kanssa. Työn pohjaksi vuonna 2016 on tarkoitus toteuttaa Vahteriston liito-oravakartoitus. Riihimäen linnustoselvitys valmistui vuoden 2014 lopulla ja se on otettu huomioon viheralueohjelman laadinnassa. Riihimäen arvokkaita luontokohteita inventoidaan ja seurataan myös jatkossa ympäristölautakunnan toimesta ja myönnettyjen määrärahojen puitteissa. Ympäristönsuojeluyksikkö on myös suunnitellut ja toteuttanut luontopolkuja arvokkaisiin luontokohteisiin (Hatlamminsuo, Käräjäkoski, Riutta, Vahteristo ja Hirvijärvi). Polkujen taulujen kunnossapito on ympäristönsuojeluyksikön vastuulla, polkupohjien ja pitkospuiden kunnossapito sen sijaan kuuluu puisto- ja liikuntatoimelle, kuten ohjelmassa todetaankin. Myös rakennusvalvontayksiköllä on tehtäviä liittyen viheralueisiin; Asemakaava-alueella tapahtuva puunkaato tai muu vastaava kaupunkikuvaa muuttava toimenpide edellyttää yleensä maisematyölupaa, jota haetaan rakennusvalvontayksiköltä. Tulevassa yleiskaavassa voidaan edellyttää maisematyölupaa myös asemakaava-alueen ulkopuolisilla alueilla tehtävistä toimenpiteistä, esim. avohakkuista. Lisäksi asemakaava-alueelle sijoitettu ympäristötaideteos saattaa vaatia lupia rakennusvalvonnalta. Jotta viheralueita osataan jatkossa hoitaa ja käyttää niin, että luonnon monimuotoisuus lisääntyy, tulee viheralueiden luontoarvoja kartoittaa ja seurata. Luontoarvot on tunnistettava myös metsien hoitotoimenpiteiden suunnittelun yhteydessä. Luontotiedon hallinta onkin tärkeä osa viheralueohjelman toteutusta ja siinä on kehitettävää kaupungin hallinnon sisällä. Ympäristönsuojelun lisäksi luontotietoa syntyy esim. kaavoituksen ja metsänhoitosuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Myös luontoharrastajat ja Ely-keskus toimittaa kaupungille tietoja uhanalaisten lajien esiintymisestä. Luontotiedon hallinnasta on jatkossa tarpeen sopia selkeät menettelytavat, jotta ajantasainen tieto on kaikkien tarvitsevien yksiköiden saatavilla. Lisäksi lautakunta esittää seuraavia tarkennuksia raporttiin: Sivun 7 kuvasta puuttuu Peltosaaren onkipaikka. Sivulla 9 mainitun arvokkaan linnustoalueen Silmäkenevalla voisi tarkentaa koskemaan Silmäkenevaa Herajoen ja Vantaanjoen risteysalueella. Sivulla 16 mainitaan virheellisesti Paalijoen kanjonin luonnonsuojelualue. Alue on luonnoltaan ja linnustoltaan arvokas alue, mutta se ei ole enää maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena, ainoastaan kallioperä on kaavassa suojeltu (MYg-merkintä). Riihimäen linnustoselvityksen loppuraportin voi lisätä lähteisiin ja poistaa selvityksen aiemmat kohdekuvaukset. Ehdotus hyväksyttiin.

7 Khall Viheralueohjelmaraportin nähtävillä olon aikana on saatu lausunnot kulttuuri- ja vapaa-aikajaostolta, tekniseltä lautakunnalta ja ympäristölautakunnalta. Nähtävillä olon aikana annettiin yksi mielipide. Viheralueohjelman laatimisprosessin ohjausryhmä on lisännyt liitteenä olevaan raporttiin aiheelliseksi katsomansa palautteet. Vastineet annetaan sellaisiin mielipiteisiin, joiden perusteella ei tehty lisäyksiä raporttiin. Raporttiin tehdyt muutokset / lisäykset lausunnoista ja mielipiteistä - Selvitys metsän hoitosuunnitelma virkistyksen näkökulmasta muutettiin Metsien virkistyskäytön yleissuunnitelmaksi - Paikkatiedon hallitusta keräämisestä ja tiedon ajan tasalla pitämisestä lisättiin maininta kappaleeseen 4 Jatkosuositukset - Viheralueohjelman hankekorit (raportin liite 3) lisättiin selkeyttämään mitä selvityksiä, suunnitelmia ja projekteja viheralueohjelma synnyttää. Hankkeille tehtiin myös karkea alustava aikataulu, josta selviää mitkä on syytä tehdä yleiskaavan luonnosvaiheessa (2015), ehdotusvaiheessa (2016) ja mitkä yleiskaavan hyväksymisen jälkeen (2017). Projektit -nimellä olevat hankkeet eivät liity yleiskaavan aikatauluun, vaan ovat puistoyksikön hankkeita. - Viheralueohjelman kahta roolia korostettiin tiivistelmässä: ensimmäisenä on toimia yleiskaavan viher- ja virkistysalueita koskevana osana (maankäytön suunnittelun näkökulma), ja toisena ohjata Riihimäen viheralueiden tarkempaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. - Tiivistelmään lisättiin korostus siitä, että viheralueohjelmassa esitetyt hankkeet ovat tässä vaiheessa strategisella tasolla. Hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sitoudutaan, kun hallintokunnat varautuvat niihin talousarvioissa. Viheralueohjelma on ohjeellinen pitkäntähtäimen suunnitelma ja tehtävät selvitykset sekä toteuttaminen tehdään osana kaupungin vuosittaista normaalia toimintaa. - Ohjausryhmä muutettiin seurantaryhmäksi - Raporttiin lisättiin ympäristölautakunnan lausunnossaan esittämät neljä asiatarkennusta: Bad-Segebergin lammen onkipaikan merkintä palvelukarttaan, arvokkaan linnustoalueen sijaintia on tarkennettu koskemaan Vantaanjoen ja Herajoen risteysaluetta Silmäkenevalla, Paalijoen kanjonin merkintä luonnonsuojelualueena poistettu, sillä aluetta ei ole enää merkitty luonnonsuojelualueeksi maakuntakaavassa sekä linnustoselvityksen lisäys lähdeluetteloon. - Termistöön lisättiin käsite hallittu hoitamattomuus luonnonsuojeluyhdistyksen lausunnon johdosta. - Raporttiin lisättiin luonnonsuojeluyhdistyksen esittämät sanalisäykset viheralueiden laadusta saavutettavuus kohdassa, luontoarvojen säilyttämisestä kaupunkirakenteen tiivistämistarpeen yhteydessä sekä luontoarvojen löytämisestä ja kehittämisestä ulkoilun ydinalueiden keskeisissä kehittämistarpeissa. Vastineet Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry esittää liitteenä olevassa mielipiteessään sanalisäyksiä raporttiin ja kommentteja karttaesityksiin, Peltosaaren virkistyskeidasta kuudenneksi ulkoilun ydinalueeksi sekä tarkennuksia tarvittaviin selvityksiin ja suunnitelmiin.

8 1. Viheralueohjelmassa olisi syytä merkitä kaupungin omistamien metsien sijainti kartalle. Sekä muuttaa jatkosuositus metsänhoitosuunnitelma virkistyksen näkökulmasta muotoon virkistyksen ja luontoarvojen näkökulmasta. 2. Karttaesitys saavutettavuudesta ei huomioi estevaikutuksia. Mukaan tulisi liittää kartta, jossa radan vaikutus on huomioitu. 3. Lisäys kuudenneksi ulkoilun ydinalueeksi Riutan, Vahteriston, Hatlamminsuon, Sammalistonsuon ja Vantaanjoen joukkoon: Peltosaaren virkistyskeidas (kosteikkopuisto, liikuntapuisto, ja Bad Segebergin puisto, palstaviljelmät ja auringonkukkapellot). 4. Retkeilyalueista puuttuu maininta Paalijärven alueesta, jota olisi tärkeä kehittää. 5. Viherkäytäviin esitetty minimileveys 30 metriä on liian pieni. 6. Kaupunki voisi laatia METSO-kohteiden laajentamisselvityksen. 7. Muut asiat - Varuskunnan paahdealueen luontoselvityksen täydentäminen - Hatlamminmäen ja Lempivaaran lisääminen retkeilyreitistöön - Tarkistuksia mitoituksiin keskuspuiston kokoluokan osalta viheralueiden toiminnalliseen luokitteluun - Liito-oravaselvityksien uusiminen - Kokonpuisto luonnonsuojelualueeksi (valtuustoaloite). Vastine: 1. Kaupungin metsät on esitetty virkistysalueiden saavutettavuuskartassa, ja ne on esitetty tarkemmin Riihimäen metsänsuunnitelmassa ja puistometsäsuunnitelmassa. Metsänhoitosuunnitelma virkistyksen näkökulmasta on muutettu raportissa teknisen lautakunnan lausunnon mukaisesti Metsien virkistyskäytön yleissuunnitelmaksi. Metsälain 4a mukainen metsäsuunnitelma huomioi myös luontoarvot. 2. Saavutettavuuskartassa ei ole huomioitu junaradan estevaikutuksia, mutta kartan kuvatekstissä on mainittu, ettei esityksessä niitä ole huomioitu. Karttaa on aiheellista päivittää estevaikutuksien osalta raportin seuraavalla tarkistuskierroksella. 3. Pohjois-Peltosaaren alueelle on maankäytönpaineita, jotka ratkaistaan yleiskaavassa. Ulkoilun ydinalue on viheralueohjelmassa määritelty virkistysaluekokonaisuudeksi, jossa ympäröivä maisema ja luonto ovat keskeisessä asemassa. Peltosaaren virkistyskeidas on ihmisen muovaama kaupunkirakenteen sisällä oleva alue, joka ei täytä ulkoilun ydinalueen kriteerejä. 4. Paalijärven alue on käsitelty osana Kytäjärven retkeilykohdekokonaisuutta. 5. Keskuspuiston viherkäytävän 30 metrin minimileveydellä tarkoitetaan sellaista mitoitusta, johon mahtuu latu-ura ja kevyenliikenteenyhteys. Tekstin asiayhteydessä mainittua viherkäytävää ei pidä sekoittaa ekologiseen käytävään, jonka minimileveys on 400 metriä. 6. Riihimäelle on laadittu Riihimäen arvokkaiden luontokohteiden kartoitus (Antti Hovi, 2011), jonka yhteydessä on kartoitettu METSO -

9 ohjelmaan eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan soveltuvia kohteita. 7. Muut asiat kohdassa mainittuja asioita käsitellään tarkemman suunnittelun yhteydessä, eikä strateginen viheralueohjelma ota niihin kantaa tässä vaiheessa. Luontoselvityksiä uusitaan, kun maankäyttö alueella muuttuu. Kulttuuri- ja vapaa-aikajaosto esittää lausunnossaan, että viheralueohjelmassa mainituissa Liikuntapaikkojen maankäytön yleissuunnitelmassa ja kokonaisvaltaisessa ulkoilureittisuunnitelmassa tulee ottaa kantaa ns. melua aiheuttaviin liikuntapaikkoihin (mm. ammunta ja moottoriurheilu). Vastine: Yleiskaavasuunnittelun yhteydessä tutkitaan mahdolliset aluevaraukset melua aiheuttaville liikuntalajeille Riihimäen kaupungin alueella. Selvitystä seudullisesta harrasteampumaradan sijoittamisesta tehdään yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Yleiskaavassa ratkaistavat asiat Kaupunginhallitus on päättänyt ( ) että viheralueohjelma hyväksytään lopullisesti vasta yleiskaavan yhteydessä. Viheralueohjelmassa esitettyjä ratkaisuja on jo osittain sisäänkirjoitettu yleiskaavan rakennesuunnitelmaan, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ( ). Viheralueohjelmalla on kaksi roolia: ensimmäiseksi toimia yleiskaavaa tukevana selvityksenä sekä toiseksi ohjata viheralueiden tarkempaa suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Viheralueohjelma on ohjeellinen pitkäntähtäimen suunnitelma ja tehtävät selvitykset sekä toteuttaminen tehdään osana kaupungin vuosittaista normaalia toimintaa, josta hallintokunnat päättävät erikseen työohjelmien yhteydessä. Viheralueohjelmassa esitetyt maankäyttöön liittyvät ratkaisut hyväksytään lopullisesti yleiskaavan hyväksymisen yhteydessä. Näitä ovat: Viheralueverkostoa koskevat tavoitteet ja toimenpiteet, raportin kohta Riihimäen viherrakenteen perusrunko, jonka muodostaa viisi ulkoilun ydinaluetta ja niiden väliset keskinäiset yhteydet sekä yhteydet keskustan välillä, konseptikaavio on esitetty raportissa sivulla 16 - Ekologisen verkoston tavoitetila ja pääasialliset kehittämiskohdat - Fyysisten ja visuaalisten estevaikutusten vähentäminen erityisesti kaupungin keskustaan tukeutuvien ulkoilun ydinalueiden väliltä ja ratkaisujen esittäminen - Hulevesien luonnonmukainen hallinta viheralueilla ja viheralueiden hyödyntäminen tulvareitteinä Viheralueverkoston kehittäminen osa-alueittain, raportin kohta 3.3 Osa-alueiden kehittäminen perustuu viherrakenteen perusrunkoon, joten tarkempi suunnittelu tukeutuu yleiskaavan ratkaisuihin. Osa-alueet: - Keskustan viher- ja virkistysyhteydet - Ulkoilun ydinalueet (Vantaanjoki/Silmäkeneva, Vahteristo, Hatlamminsuo, Sammalistonsuo ja Riutta) Retkeilykohteet (Vantaanjoki ja Kytäjärven erämaa-alueet)

10 Liitteet: Riihimäen viheralueohjelma , päivätty (vv/si/ht) Ehdotus/KJ: Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevat vastineet saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin ja päättää esittää Riihimäen viheralueohjelman kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tavoitteellisena noudatettavaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti Riku Bitterin ehdotuksesta täydennettynä 2. kappaleella: Viheralueohjelmaa voidaan tarvittaessa muuttaa vireillä olevan yleiskaavan laadinnan ja hyväksynnän yhteydessä ja lisäksi toteutuksessa on huomioitava kaupungin taloudelliset resurssit.. Kvalt. 80 Viheralueohjelma löytyy sähköisenä kaupungin verkkosivuilta. ( Valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen ehdotukseen. Täytäntöönpano päätösote/hallintokunnat Muutoksenhaku ei muutoksenhakuoikeutta (KuntaL 91) Lähempiä tietoja antaa kaupunginlakimies Hannu Tuominen, puh