Numero 8 (2/2014) Kirjaltajat kierroksella Kalliossa. sivu 22. Aidon liittooravan. hokemat. Työntekijän oikeus ahneuteen. sivu 8.

Transkriptio

1 Numero 8 (2/2014) Kirjaltajat kierroksella Kalliossa sivu 22 Aidon liittooravan hokemat sivu 8 Työntekijän oikeus ahneuteen sivu 32

2 Hannu Siltala Vasen kaista Taas saatiin tuhti paketti ammattiyhdistysasiaa kasaan kaiken kiireen keskellä. Suuret kiitokset kuuluu siitä kaikille lehden tekoon osallistuneille kirjoittajille ja haastatelluille. Voimme olla ylpeitä, että lähes vapaaehtois- ja amatöörivoimin ja oman työn ohella tämä on saatu aikaan. Tämä julkaisu on vuonna 2010 perustetun TEAMspiritin kahdeksas numero ja toiseksi viimeinen numero ennen maaliskuussa alkavaa liittovaaliäänestystä. Päätös lehden perustamisesta on osoittautunut menestykseksi. Olemme käsitelleet työelämän kysymyksiä monipuolisesti ja onnistuneet herättämään mielenkiintoisia keskusteluja eri aiheista. Lehdessä on ollut vierailevia kolumnisteja ja asiantuntija-artikkeleita sekä kevyempää kulttuuritarjontaa. Painopiste on ollut työpaikkojen toimijoiden, luottamusmiesten ja valtuutettujen haastatteluissa kirjoituksissa. Tällä linjalla jatketaan. Helmikuussa ilmestyvässä vaalilehdessä pääpaino on ryhmän vaalitavoitteiden ja ehdokkaiden esittelyssä. TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmä haluaa olla liittovaalien jälkeen entistä suuremmalla panoksella vaikuttamassa liiton tulevaisuuteen, linjaan, edunvalvontaan ja päätöksiin. Voi vain kuvitella millainen tulevaisuus olisi ammattiliitossa, jossa olisi vain yksi totuus vailla välillä kriittistäkin vastavoimaa. Liikaakin on esimerkkejä tällaisista yhden totuuden järjestelmistä. Haluamme edistää avoimuutta ja moniarvoisuutta liitossa. Jäsenten äänten on kuuluttava myös vaalien välillä. On äärimmäisen elitististä ja ihmisten aliarvioimista kuvitella, että jäsenet eivät olisi kiinnostuneet miten liittoa johdetaan, millaisia ratkaisuja siellä tehdään tai kenen kanssa liittoudutaan. TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry piti syys lokakuussa kolme sopimusalatapaamista, joissa terävöitettiin vuotta aikaisemmin Kiljavan suuressa ryhmätapaamisessa laadittuja vaalitavoitteita ja -suunnitelmia. Koska liittovaalit käydään sopimusaloittain valtakunnallisissa vaalipiireissä, tällä kertaa pääpaino oli sopimusalakohtaisissa tavoitteissa, ehdokashankinnan ja vaalityön organisoimisessa. Tapaamisten henki oli innostava ja usko ryhmän menestymiseen oli vahva epäsuhtaisista lähtökohdista suhteessa liittoa hallitsevaan enemmistöryhmään huolimatta. Päätoimittajalta Tapaamisissa arvosteltiin paljon nykyistä vaalijärjestelmää valtavine ehdokas- ja kannattajanimien keruineen. Se suosii vallassa olevia, joilla on laittaa työntekijäresursseja vaalityöhön moninkertaisesti vähemmistössä oleviin nähden. Järjestelmä edustaa SAK:n hajaannuksen jälkeisiä eheytymisen aikoja, jolloin kamppailtiin verissä päin liittojen vallasta. Mahdollisimman työläällä ja jäykällä järjestelmällä pyrittiin takaamaan vallassa pysyminen. Tällaiset historian hämäristä kumpuavat demokratian luurangot on purettava liittokokouksen jälkeisellä kaudella. Jos SAK:laiset ammattiliitot pelkäävät muidenkin kuin demarien ja vassarien mukaan tuloa muuta kuin maksavina jäseninä ei tällainen kanna pitkälle tulevaisuuteen. Kuva: Marko Lähteenmäki Haastan asettumaan ehdolle. Kalliokierroksella. Nyt on vielä mahdollisuus muuttaa tulevaisuutta ja varmistaa vasemman kaistan vetävyys. Ilman riittävän suurta ehdokasmäärää hienoista vaalitavoitteista ja ylevistä kirjoituksista huolimatta ei vaaleja voiteta. Haastan jokaisen entisen, nykyisen ja ryhmästämme kiinnostuneen kannattajan asettumaan itse ehdolle tai hankkimaan ainakin yhden uuden ehdokkaan niiden lisäksi mitä olette kenties jo hankkineet. Keskusjärjestöt saivat pitkän väännön jälkeen eläkeratkaisun aikaan. Sen jatkotyöstö siirtyi lainvalmisteluun ja laki tulee keväällä valittavan uuden eduskunnan päätettäväksi. Valmistelutyöryhmissä on myös SAK:n edustus. Lain valmistelua on saattaen vahdittava, ettei siitä tule samanlaista torsoa kuin kolmen päivän koulutusoikeudelle kävi. Eläkeväännön jälkeen palkansaajien keskusjärjestöt neuvottelevat ns. työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamisesta. Osapuolten kannat ovat kaukana eikä se vähiten johdu siitä, että työnantajaleiri haluaa lisätä sakkoja laittomista lakoista ja mielenilmaisuista sekä vaatia vahingonkorvausvelvollisuuden käyttöön ottoa. Vastuuvelvollisuus näistä sanktioista vietäisiin aina yksittäisiin luottamushenkilöihin asti. Onpa vaadittu jopa luottamusmiesten laittamista muutamaksi kuukaudeksi jäähylle, jos on osallistunut tällaisiin toimiin. Tällaiset vaatimukset on torjuttava ja vaadittava työnantajien tulkintaetuoikeuden rajoittamista riitatilanteissa. On saatava ehdoton stoppi työnantajien turvaamistoimien käytölle. Tuomioistuimen turvaamistoimina langettamat miljoonien eurojen jäädyttämiset vievät ammattiyhdistysliikkeeltä toimintamahdollisuudet. On myös torjuttava työ- ja elinkeinoministeriön henkiset kädenojennusneuvottelut työnantajille työsuhteiden koeajan pidentämisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Edellä vain muutama esimerkki, jotka ovat uhkana. Liittovaalien rinnalla käytävät ensi kevään eduskuntavaalit ovat äärimmäiset tärkeät myös TEAMilaisille. Työväenpuolueiden menestyminen on paras tae sille, ettei ay-liike löydä toisiaan nahkurin orsilta. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä.

3 Eläkkeitä ja työttömyysturvaa Teksti: REIJO KORHONEN Kuva: MARKO LÄHTEENMÄKI Kansanedustaja Anna Kontula vieraili Tampereen Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen vasemmistoryhmän järjestämässä tilaisuudessa lauantaina Tilaisuus järjestettiin ammattiosaston toimistolla. Anna Kontula kertoi alustuksessaan muun muassa siitä miksi eläkeikää nostettiin. Hän muistutti, että suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä, eikä heidän vuokseen ollut tarvetta nostaa eläkeikää. Tilaisuuden alustajiksi oli kutsuttu kansanedustaja Anna Kontula (oikealla) ja työehtosihteeri Reijo Korhonen. Työhyvinvointi ei innosta Tuottavuus kasvaa, elinkeinorakenne tulee edelleen muuttumaan ja automaatiota käytetään entistä enemmän työpaikoilla. Työuria on pidennettävä koska elinikä nousee. Mutta todellinen syy lienee se, että ihmisten on käytävä pidempään töissä, koska verotuloja tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän. Mikä yritys sitten palkkaisi tulevaisuudessa 63-vuotiaan, kun nykyään viisikymppinenkin on liian vanha palkattavaksi? Työpaikoilla työvauhti kasvaa ja erilaiset vaivat ovat lisääntyneet. Sairausperäisille eläkkeille siirtyy edelleen iso joukko ihmisiä, mutta työhyvinvoinnin parantamiseen ei ole samanlaista innostusta kuin oli eläkeiän nostamiseen. Verotuloja tarvitaan entistä enemmän. Anna Kontula muistutti, että perheissä tehdään nykyään paljon kahta työtä. Palkkatyön lisäksi tehdään hoivatyötä kotona, sekä järjestötyötä ay-liikkeessä ja erilaisissa muissa järjestöissä, esimerkiksi urheiluseuroissa. Vapaaehtoistyöllä on suuri kansantaloudellinen merkitys. Työttömyysturvan osalta kansanedustaja totesi, että byrokratiaa yritetään vähentää. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan vastikkeellisuudesta on paljon puhuttu viime vuosina. Se esiintyykin nykyään työtarjouksien lisääntymisenä ja yrityksinä narauttaa työttömiä työnhakijoita mitä ihmeellisimmillä työtarjouksilla. Näihin tapauksiin ollaan jouduttu puuttumaan myös TEAM-liiton edunvalvontaosastolla. TES-ratkaisu kuumentaa tunteita TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n edustajana paikalla oli työehtosihteeri Reijo Korhonen. Hän kertoi osallistujille kirjatyöntekijäin uudesta työaikaratkaisusta. Uusi työaikaratkaisu herättää Tampereellakin paljon tunteita. Osallistujien mielestä kompensaationeuvottelujen hankaluutta lisää työnantajien jyrkkä asenne kompensaatiosopimusten aikaansaamiseen. Heidän kantansa on se, että vain työehtosopimuksen mukaiset edut ja se saa riittää. Myös ammattiosaston saama jättisakko Takon ulosmarssista keskusteluttaa edelleen ja vahvasti. Lakitermiä käyttäen: Mikä ei ole oikeus eikä kohtuus ei voi olla lakikaan. Tämä ei tamperelaisten oikeustajun mielestä toteudu euron jättisakossa. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun valvontaosastolla työehtosihteerinä.

4 Lehdenjakajana Pirkanmaalla Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Alma Manu Oy on Alma Median painoja jakeluyksikkö. Yhtiö perustettiin 1. heinäkuuta Siihen kuuluu lehtipaino Tampereella. Rovaniemellä painotoiminta loppui maaliskuussa vuonna Lisäksi siihen kuuluvat varhaisjakeluverkostot Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Lapissa. Yritys työllistää 1100 henkeä, joista noin 950 on lehdenjakajia. Eveliina Koivisto toimii Alma Manussa lehdenjakajana, hän jakaa Aamulehteä Tampereella ja tämän lisäksi hän on lehtitehtaalla jälkikäsittelyssä postittajana. Hän on ollut yrityksessä töissä noin 10 vuotta. Hän toimii työpaikkansa työsuojelun varavaltuutettuna ja on ammattiosastonsa Tampereen Lehdenjakajat ry:n sihteeri. Lehdenjakelu huonosti palkattua Lehdenjakelu on aliarvostettu ammatti. Työ on yksintyötä yöllä ja sitä tehdään kovalla pakkasella, tuiskussa, sateella ja helteellä. Se on työtä mitä tehdään ilman pakkas- ja hellerajoja ympäri vuoden. Tavoite on, että asiakas saa lehtensä aamiaispöytään. Lehden tulee olla tilaajalla arkena kello mennessä ja viikonloppuna mennessä. Eveliina Koiviston muistuttaa, että lehdenjakajan työ on raskasta, huonosti palkattua ja se on myös osa-aikatyötä. Sanomalehtiä jakamalla ei tehdä kahdeksan tunnin työpäiviä, sanoo Eveliina. Tämän vuoksi sadoilla lehdenjakajilla on toinen ammatti, pelkällä lehdenjaolla ei välttämättä tule toimeen. olla sellaiset, että työ kiinnostaa ihmisiä, muistuttaa Eveliina ja jatkaa. Palkan tulee olla sellaisella tasolla, että jakaja tulee palkallaan toimeen. Yötyölisä on vihdoin saatu jakajille, mutta se on harmittavan pieni kun sitä verrataan muiden alojen yötyölisiin. Sanomalehden lisäksi jaetaan mm. erilaisia mainoksia ja muita lehtiä. Lisäjakelut vaihtelevat yhdestä mainoksesta useampaan mainokseen ja paikallislehtiin, jotka yleensä jaetaan peittojakeluna. Eveliina Koivisto on lehdenjakajien ehdokkaana liittokokousvaalissa. Jakotyö muuttuu tulevaisuudessa Ensiksi tulee turvata jakajien palkkaaminen jakeluyhtiöihin. Työehtojen tulee

5 Eveliina haluaa olla mukana parantamassa lehdenjakajien työehtoja. Monta sataa grammaa painavat mainosniput eivät kuulu Alma Manun jaettaviin tuotteisiin, mutta muualla Suomessa niitäkin jaetaan. Lisäjakelusta sovitaan paikallisesti ja myös siitä maksettava korvaus sovitaan paikallisesti. Tämä on hyvä myös työnantajien muistaa, etteivät neuvottelut menisi saneluksi työnantajan puolelta, toteaa Eveliina Koivisto. Ammattiliitot ihmisten turvana. Uskon lehdenjakelun muuttuvan seuraavan 5 10 vuoden aikana. Sanomalehden lisäksi tullaan jakamaan paljon muutakin, kuten mainoksia, paikallislehtiä ja muuta postia. Työehtosopimuksessa on sovittu myös päiväjakelun mahdollisuudesta ja sitä kautta voi tulevaisuuden lehdenjakaja olla kokoaikainen työntekijä, ennustaa Eveliina. Liittovaalipolitikointi yllätti Eveliinan mukaan Suomi on hyvä demokraattinen maa ja meillä on eri aloilla ammattiliitot ihmisten turvana. Yhdessä tekemällä saadaan jotain aikaan. Meillä ammattiosasto Tampereen Lehdenjakajat ry:ssä ei näy puoluepolitiikka. Mutta kun tullaan liittotasolle, niin kyllä minua hieman tämä politikointi yllätti, ihmettelee Eveliina Koivisto. Eveliina on mukana sitoutumattomana, mutta alusta alkaen sympatiat ovat olleet TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n puolella. Lisäihmetystä on aiheuttanut liittokokousvaalien poliittisuus. Onko se sitten ammattiyhdistysdemokratiaa vai mitä, kun minua pyydettiin myös sen toisen ryhmän ehdokkaaksi ja kun ilmoitin valinnastani niin minulle todettiin, etten pääse vaikuttamaan liiton hallinnossa tai jaostossa, kun olen TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ryhmän jäsen. Lopuksi Eveliina Koivisto toteaa voivansa vaikuttaa muuallakin kuin liittokokouksessa, jos sinne ei valita. Edelleen luottamushenkilönä työpaikalla ja ammattiosaston sihteerinä Tampereen Lehdenjakajissa. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun valvontaosastolla työehtosihteerinä.

6 Kun korttitalo Kuva: 123RF kaatuu Teksti: TARIK PURHO On olemassa riittävästi kaikkien tarpeille, muttei tarpeeksi yhdenkään ahneudelle. Mahatma Gandhi. Elämme ahneuden aikakautta. Historia osaa kertoa, että tämä aikakausi on yleensä lyhyt ja sen lopputulos on huono. Se ajaa ihmiset epätoivoon, mutta toisaalta myös muistuttaa heitä siitä, mikä on tärkeää. Ahneuden aikakautena sodat, epätasaarvo ja korruptio rikkovat niin yksilöitä, perheitä kuin yhteiskuntiakin. Miten me olemme taas tässä tilanteessa? Vuonna 2008 Yhdysvalloissa rysähti. Asuntoveloista rakennetut niin sanotut subprime-lainat menettivät arvonsa ja monet pankit olivat lähellä kaatumista. Tämä tsunami pysäytettiin vain osin. Sen pysäytti Yhdysvaltojen veronmaksajat syytämällä rahaa pankkisektoriin lukemattomia miljardeja. Jos tätä ei olisi tehty, tuho olisi levinnyt monimutkaisten paperimarkkinoiden kautta läpi koko globaalin pankkimaailman. Uusi talousromahdus Tsunami pysäytettiin, mutta se oli vain oire. Syihin, miksi se ylipäätään syntyi, ei koskettu. Nyt uusi tsunami kerää voimia Atlantin tuolla puolen. Ahneus, korruptio ja Ihmisille vakuutetaan kaiken olevan kunnossa, vaikka heidän kotinsa palaa. epätoivo voimalähteenään seuraava talousromahdus tulee olemaan huomattavasti pahempi. Sitä ei pahoin velkaantuneet valtiot voi estää. Ei ilman voimakasta inflaatiota joka romahduttaisi ihmisten talouden. Jokainen uutisia seuraava on havainnut ytuutisten kasvaneen määrän. Mielissä on vieläkin Kreikan pelastuspaketit ja valtion velan kasvu historian suurimmaksi puhumattakaan huomattavista osingoista, joita maksettiin osakkeenomistajille. Jokaisella meillä on varmasti näkemys mitä tulisi muuttaa, jotta tilanne paranisi. Joudun valitettavasti murskaamaan monta näistä näkemyksistä, sillä ongelmat jotka meillä on edessämme ovat monin tavoin meiltä piilotettu. Viihteellistetty media ja poliittisen kiinnostuksen väheneminen ovat aiheuttaneet sen, että itsekkäät intressiryhmät ovat päässeet valtaan. Näillä intressiryhmillä ei ole suotavaa, että rikkaruohot, kuten Juhana Vartiainen kansaa kutsui, harrastaisivat liikaa kriittistä ajattelua yhteiskunnasta jossa elävät. Talomiesten luuta lakaisee Nämä intressiryhmät ovat silti pelkkä oire. Nostettuna valtaan vain siksi, että he toimivat hyödyllisinä hölmöinä isommille voimille. Paikallisina talonmiehinä heidän tehtävänsä on lähinnä tuottaa verotuloja lisää ja murskata mahdolliset kansannousut. Lakko-oikeuden alasajo, eläkeuudistus sekä EK:n lukuisat tavoitteet sekä jatkuvat veronkorotukset kuvaavat hyvin, että talonmiehet ovat tehneet työnsä hyvin. Saavathan he siitä huomattavaa taloudellista hyötyä itselleen ja intressiryhmilleen. Nämä hedelmät kaivetaan suoraan ihmisten taskuista ja ikävä kyllä, heidän lastensa ja lastenlastensa taskuista valtionvelan kautta. Ahneus on tämän toiminnan polttoaineena ja yhteiskunnallinen maaperä sille on hedelmällinen. Lait ja hiljainen hyväksyntä on antanut tilaa itsekkäille tarkoitusperille. Historioitsijat ovat huomauttaneet, että tämä ei ole ennennäkemätöntä. Ennen kuin korttitalo kaatui Roomassa tai antiikin Kreikassa, sodat sekä epätasa-arvo ja korruptio repivät tunnettua maailmaa. Tosin silloin tunnettu maailma oli vain pieni osa kokonaisuutta. Tänään on toisin. Ahneus on kuningas Tänä päivänä jokainen maankolkka on kytkettynä globaaliin markkinatalouteen. Tavaroita ja palveluja ei tarvitse enää tuottaa paikallisesti, kun tiedonkulku ja logistiikkamahdollisuudet ovat antaneet intressiryhmille mahdollisuuden siirtää ja kontrolloida yrityksiä ja tuotantoa voittojen maksimointi tähtäimessään. Ahneus on tämänkin polttoaineena ja se on perimmäinen syy miksi Bangladeshissä nuoret lapset tuottavat romahtamaisillaan olevissa tehdaskomplekseis-

7 sa kahden dollarin päiväpalkalla vaatteita, joita myydään tuhansien kilometrien päässä satojen prosenttien katteella. Tällä toiminnalla yritykset pyrkivät maksimoimaan voittonsa, jotta osakkeenomistajat olisivat tyytyväisiä. Ahneuteen silti kuuluu se perimmäinen asia, joka saa tämän tilanteen romahtamaan: se minkä sait tänään ei enää riitä huomenna. Intressiryhmien pyrkiessä nostamaan tuottonsa entistä suuremmiksi he ovat alkaneet vetää mattoa kaikkien muiden jalkojen alta. Sokeudessaan he eivät näe, että he seisovat niiden hartioilla, joiden alta ovat mattoa pois vetämässä. Kun länsimaiden ihmisiltä loppuu ostovoima palkkojen noustessa inflaatiota hitaammin ja valtioiden velkaantuessa entistä enemmän yrittäessään säilyttää yhteiskuntarauha omalla maaperällään, elintaso johon ihmiset ovat tottuneet romahtaa asteittain. Valtiot Suomi mukaan luettuna ovat hyvin tietoisia tästä kehityskulusta. Tästä esimerkkinä ovat valtion mukaantulo telakoiden rahoitustalkoisiin ja poliisien aseistaminen. Suomessa vielä parikymmentä vuotta sitten oli hullua edes ajatella, että jokaisessa maijassa olisi ladattu MP-5-konepistooli sekä taistelukilpi. Valitettavasti kyllä tämä on todellisuutta nykysuomessa. Yhdysvalloissa tämä kehitys on edennyt pisimmälle. Poliisi on varustettu järeillä konekivääreillä, panssaroiduilla ajoneuvoilla ja miehittämättömillä lennokeilla, jotka on varustettu ohjuksin. Voisi ajatella, että jos tavallinen kansa heräisi poliittisesti ja astuisi vallan kabinetteihin, tälle saataisiin loppu. Tosiasia on, että korttitalon romahtaminen on matemaattinen fakta. Kysymys ei ole enää jos. Kysymys on enää milloin. Korruptio tuhoaa Kun yhteiskunnan perusteet ovat tarpeeksi korruptoituneet, ei ole oleellista enää saadaanko johtopaikalle hyvä, mutta lujatahtoinen ihminen. Jos vallan saleissa toimiva ei toimi intressiryhmien tahdon mukaisesti hänet tuhotaan. Ei ole kauaakaan kun Dominique Strauss-Kahn ajettiin IMF:n johdosta tekaistulla raiskaussyytteellä. Tämä on vain yksi esimerkki, miten ihminen voidaan nopeasti poistaa virasta jos hän ei toimi halutulla tavalla, mutta tapauksia on lukuisia. Täten voidaan todeta, että puolueilla ei ole mitään merkitystä. Niitä kaikkia johtaa yksittäiset ihmiset ja jos he eivät toteuta intressiryhmien tahtoa heistä tehdään esimerkkejä. Korruptioon kuuluu, että ihmisille vakuutetaan kaiken olevan kunnossa vaikka samalla heidän kotinsa palaa. Media onkin valjastettu ajamaan intressiryhmien asiaa mitä suuremmissa määrin. Huomioitava on se, miten vähän taloudellisesta tilasta yhteiskunnassa ihmisiä tiedotetaan. Keväällä 2014 talouslehdet lyhyesti mainitsivat, että Euroopan keskuspankin tekemän pankkistressitestin mukaan Euroopan pankeilla on tappiollisia arvopapereita 964 miljardin euron arvosta. Tätä ei uutisoitu suurissa mediakanavissa, mutta julistettiin miten Jutta Urpiainen on ollut synnyttämässä pankkivakausmekanismia, jolla on 55 miljardin tase. Talouden huono kunto onkin se, joka korttitalon kaataa. Velkaa noin triljoona Suomella on tilastokeskuksen mukaan vuonna 2014 noin triljoonan velat. Tämä koostuu valtion, kuntien ja kaupunkien noin 110 miljardista, kansalaisten 140 miljardista, yritysten 200 miljardista ja pankkien 600 miljardin velkataakasta. Ei tarvitse olla talousasiantuntija todetakseen, että emme pysty mitenkään maksamaan moista velkaa. Korttitalo siis kaatuu. EKP ostaa aikaa painamalla uunituoretta rahaa pankkien taseisiin. Tämä raha ei vain löydä tietään reaalitalouteen, vaan se valuu paisuttamaan arvopaperimarkkinoita. Tosin lopussa yritettäessä pitää Eurooppa luhistumasta rahaa heitetään kaduille helikoptereista. Mutta onko se silloin enää minkään arvoista? Kaikki ihmisen rakentama kuluu ajan saatossa loppuun. Tämä koskee niin tavaroita, rakennuksia kuin yhteiskuntiakin. Lohtuna voidaan silti todeta, että vanhan kuolema antaa tilaa uudelle. Toivottavasti se on parempi. Jos ohjaisimme lapsemme oppimaan nyt tehdyistä virheistä, he eivät olisi vaarassa toistaa niitä. Toivottavasti he rakentavat korttitalonsa hieman paremmin. Kirjoittaja on luottamusmies ja TEAM-liiton koulutusjaoston jäsen. Hän aikoo asettua ehdokkaaksi vuoden 2015 liittokokousvaaleissa. Helsinki Uusimaa Puheenjohtaja Reijo Koskinen puhelin Vastuutoimitsija Hannu Siltala puhelin Varsinais-Suomi Puheenjohtaja Anne Hakamäki puhelin Vastuutoimitsija Reijo Korhonen puhelin Satakunta Puheenjohtaja Juha Grönmark puhelin Vastuutoimitsija Hannu Siltala puhelin Häme Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Juha Juntunen puhelin Pirkanmaa Puheenjohtaja Matti Poutiainen puhelin Vastuutoimitsija Reijo Korhonen puhelin Kaakkois-Suomi Puheenjohtaja Seppo Hiironen puhelin Vastuutoimitsija Nina Laine puhelin Pohjois-Savo Puheenjohtaja Jari Väänänen puhelin Vastuutoimitsija Paavo Salo puhelin Pohjois-Karjala Puheenjohtaja valitsematta Vastuutoimitsija Paavo Salo puhelin Keski-Suomi Puheenjohtaja Heikki Salomaa puhelin Vastuutoimitsija Marja Karmala puhelin Pohjanmaa Vt. puheenjohtaja Pentti Iso-Aho puhelin Vastuutoimitsija Kari Mäkelä puhelin Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi Puheenjohtaja Tomi Juntunen puhelin Vastuutoimitsija Kari Rämö puhelin Ryhmäsihteeri Raisa Rasilainen puhelin

8 Juha osaa arvioida missä oksassa kynnet pitävät. Mietteitä liittooravan hokemista Teksti: HANNU SILTALA ja JUHA GRÖNMARK Kuvat: HANNU SILTALA Tänä syksynä alkoi MTV3-kanavalla sketsiohjelma Putouksen uudet jaksot kokonaan uusitulla näyttelijäkaartilla. Moni sarjaan aiemmin koukkuun jäänyt ajatteli lopettavansa koko ohjelman katselun, koska uudella miehistöllä olisi liian isot saappaat täytettävänä. Näin ainakin minä ajattelin, kunnes jo ensimmäisessä jaksossa estradille lipuivat uudet sketsihahmot Vähähiilari ja kumppanit. Melkein repesin, kun Porin murteella ja aksentilla juttua vääntävä liitto-oravaksi ja ay-jyrsijäksi itseään tituleeraava hahmo tuli kuin puun takaa esiintymisvuoroon. Pitkään ay-elämässä mukana olleena jutut upposivat ja tuntuivat tutuilta. Kaiken lisäksi liitto-orava sanoi olevansa Kemiran luottamusmies, joten yhtymäkohta oikeaan Kemiran pääluottamusmieheen liiton valtuuston toiseen varapuheenjohtajaan Juha Grönmarkiin oli ilmeinen. Vaikkakin muinoinen Kemiran pigmenttitehdas oli jo aikoja sitten muuttunut Sachtlebeniksi ja viimeisimpien yrityskauppojen seurauksena Huntsman Pigmentsiksi. Pyysin Juhaa pohtimaan, miltä Putouksen Salme Pasi -hahmon hokemat tuntuvat oikeasta Kemiran pääluottamusmiehestä ja onko niissä sanomaan ayedunvalvonnan todellisuuteen. Jostakin kumman syystä olen saanut viime viikkoina kuulla monenlaisia orava-aiheisia letkautuksia ja kysymyksiä ja täytyi oikein ruveta miettimään aytoimintaa, itseäni ja maailmaa ay-jyrsijän näkökulmasta, aloittaa Juha mietteensä oravan elämästä. Ay-jyrsijä Ay-jyrsijän päätyö eli edunvalvonta on todellista jyrsimistä, murut ja kävyt on otettava sieltä mistä niitä on saatavissa. Varsinkin viime aikoina on vähätkin kävyt olleet jäässä, eikä tulevatkaan käpysadot hyviltä näytä. Edunvalvonta on pitkä tie, jossa ei tulla koskaan maaliin. Kaikille kaikki heti ei ole edes hyvinä aikoina realismia.

9 Vaikka hetkittäin tuntuisikin hyvältä, ei parane jäädä tyytyväisenä oksalle lepäilemään. Pitävätkö kynnet? Vuosien saatossa on tullut jonkinlainen kyky arvioida mihin oksaan voi tarttua ja mihin ei. Kynsien pitävyyttä arvioitaessa realismi on erittäin hyvä työkalu. Edunvalvonta on todellista jyrsimistä. Ei välttämättä kannata kurkottaa sellaista oksaa joka on hyppykantaman äärirajoilla, sillä edessä voi olla vapaapudotus, jonka seurauksena huomaa olevansa monta oksaa alempana, tai jopa maassa täydentämässä ketun ruokavaliota. Pehmeet touhuu Liki 30 vuotta ay-puun usealta eri oksalta toimintaa seuranneena voi todeta, että ei se aina ole pehmeet touhuu, vaikka kyllähän sitäkin sekaan mahtuu. Ay-toiminta on antanut mielekästä sisältöä elämään. Tietenkin senkin ajan olisi voinut käyttää käpyjen keräilyyn itselle, mutta minkäs ay-jyrsijä luonteelleen voi. Liitto- vai liito-orava? Ajoittain on homma ollut melko moista liitoa. Välillä on menty korkealla ja välillä taas maata viistäen. Esimerkiksi ison TEAM-hankkeen kaaduttua, kun pikavauhdilla sorvattiin nykyistä TEAMia ja saman aikaan paikallisesti käytiin veristä taistelua eläke-etujen säilyttämiseksi. Totuuden nimissä täytyy myöntää, että lähimmät ihmiset ovat kärsineet liitämisestä, sillä onhan ay-toiminta vienyt paljon sitä aikaa, jonka olisin voinut jakaa heidän kanssaan. Juhalla ei ole aikomustakaan vaihtaa ay-toimia käpykaartiin. Rauhoitettu eläin Legendaa. Näissä hommissa ei olla rauhoitettuja, vaan taiteillaan oksalla pysymisestä, kun hauleja tulee välillä kummaltakin puolelta. Tietenkin kritiikki on tervettä, mutta siinä täytyy säilyttää todellisuudentaju. Maailma on muuttunut tämänkin oravan nuoruusajoista, jolloin toimintamalli perustui nyrkin pöytään hakkaamiseen. Nyt omat mielipiteet on myytävä työnantajalle ja on osattava perustella asioita. Tieto on nyt valttia neuvottelupöydässä ja on vain hyväksyttävä realiteetit. Unohtamatta kuitenkaan vanhaa totuutta, jonka mukaan hullu ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Entisaikoina sopimuksia tehdessä oli tapana tilanteen niin salliessa vähän huijata työnantajaa. Mutta nykyään sille polulle lähdettäessä on turha toivo jatkossa toivoa rusinoita (käpyjä). Talviturkki Tällä oravalla toi talviturkin harmaus on pysyvämpää laatua ja siitä ainakin osittain saan kiittää ay-jyrsijän työtäni. Itse en näe asiaa minkäänlaisena ongelmana, joten näillä mennään. Kirjurinluoto, pussikalja ja kaksi astetta pakkasta Vähähiilari ei ilmeisestikään ymmärrä elämän pienien nautintojen päälle yhtään mitään. Omakohtaisten kokemuksieni myötä tiedän että Kirvatsi on porilaisten rentoutumispaikka, jossa viihtyvät niin nuoret kuin varttuneemmatkin. Kokemuksesta tiedän myös, ettei tuo -2 C tunnu vielä missään jos on oikeassa seurassa. Soiva peli Pelin soivuus on vähän kaksijakoinen asia. Perussääntö varmasti monen mielestä on että vanha soitin soi varmemmin kuin pussillinen uusia, kunhan sitä muistaa huoltaa. Mutta joskus pitää uskaltaa tarttua myös uuteen peliin. Uuden virittely vie tietenkin aikansa. Mutta tässä alati kiihtyvällä nopeudella kehittyvässä maailmassa kaikki kielet, venttiilit ja koskettimet on kokeiltava. Usein paras orkesteri löytyy uusia ja vanhoja pelejä yhdistelemällä. Kerran kammaris ja kerran Kokemäenjokeen Tämä kyllä täytyy laittaa karskimman kuvainnollisen huumorin piikkiin, sillä ei meillä Porissa kirjaimellisesti noin toimita. Kokemäenjoen ja muidenkin vesistöjen ongelma ei ole vanhat hoidot, vaan puuttuminen niihin kohdistuviin ympäristörikoksiin. Kokkeliinkin lorahti kesän aikana suuri määrä nikkeliä ja muita sinne kuulumattomia aineita, aiheuttaen esimerkiksi simpukoiden joukkokuoleman. Nyt näyttää siltä että tätä pyykkiä ei pestä loppuun, vaan asia lakaistaan maton alle, siitä mitään oppimatta ja syyllisiä rankaisematta. PEHMEET TOUHUU! Hannu Siltala toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä. Juha Grönmark on pääluottamusmies, ammattiosaston hallitusjäsen ja liittovaltuuston toinen varapuheenjohtaja.

10 Kolumni: Reijo Korhonen Kunniattomat paskiaiset Tunnen hyvin erään viestintäalan yrityksen historian ja nykytilanteen. Yritys oli tuottava; rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Väitettiin että joka päivä kärrättiin kottikärryillä pelkästään isoja seteleitä pankkiholviin. Tämä yritys, mikä on myös konsernin emoyhtiö, työllisti tytäryhtiöineen monta sataa henkilöä eri puolella Suomea. Yrityksessä alkoi vimmattu yt-neuvotteluiden sarja vuonna 2005 jatkuen lähes vuosittain tähän vuoteen saakka. Ensimmäisten yt-neuvotteluiden jälkeen vaihtui yrityksessä myös toimitusjohtaja, joka aloitti uuden työntekijöiden määrää vähentävän johtamistapansa. Yt-neuvotteluilla ja työntekijöiden irtisanomisilla sekä lomautuksilla tehtiin tulosta. Tapa ja tyyli, millä yritystä johdettiin oli ala-arvoisen suomalaista. Mutta oli yrityksessä myös rauhoitettuja henkilöitä joita yt-neuvottelut eivät koskeneet. Johto, välijohto ja myyntipäällikköjä vilisevä myyntiorganisaatio. Juuri ne jotka olivat vastuussa yrityksen tuloksesta, mutta yritysriskin kantoivat irtisanotut työntekijät. Sekin tyypillisen ala-arvoista suomalaista johtamistapaa. Jälkiviisaana voidaan ihmetellä, miksei uusittu myyntiorganisaatioita ja laitettu amatöörimyyjät hakemaan muita töitä työmarkkinoilta. Yritys on ollut tunnettu siitä, että siellä on aina muutama täysin turha johtaja tai päällikkö kuluttamassa kengänpohjiaan ja joidenka työ tuo vain menoja, ei tuloja. Vuoden 2014 kevääseen asti tätä huonon tuloksen yritystoimintaa jatkui. Yrityksen tulos oli heikentynyt jo pitkään ja työntekijöiden määrä oli laskenut 2000-luvun alun noin 150 työntekijästä vuoden 2014 kevään työntekijään tasoon. Kaikki tämä yrityksessä missä on modernit koneet ja työntekijät ovat alansa huippuammattilaisia. Lähes kymmenen vuotta kesti, ennen kuin yrityksen hallitus teki päätöksen irtisanoa toimitusjohtaja. Hyvä kaverini on töissä myös viestintäalan yrityksessä. Tässäkin yrityksessä on yt-neuvotteluiden tuloksena irtisanottu kymmeniä ja kymmeniä työntekijöitä. Olen tietenkin huolestunut siitä miten kaverini käy ja lähteekö yrityksen tulos nousuun entistäkin vähemmällä työntekijämäärällä. Yrityksen yksi ongelmista on myyntiorganisaatio. Yksinkertaisesti sanottuna myyntimiehet tai -naiset myyvät yhtä tuotetta, kun kyseinen yritys valmistaa jotain aivan toista tuotetta. Myynti on yrityksessä osaamis- ja ammattitaitokysymys. Ammattitaidottomat myyjät ovat työntekijöiden mielestä suuri ongelma, mutta eivät yrityksen johdon mielestä heille kelpaa myyjä kuin myyjä. Yritysriskin kantoivat irtisanotut työntekijät. Yrityksen toinen ongelma on henkilöstöasioista vastaava johtaja. Henkilö jolle ei ole auennut työlakien ja työehtosopimuksen salat. Henkilöstön edustajilla menee suuri osa ajasta tämän työnantajan edustajan tulkintojen selvittämiseen. Kun hän ei ymmärrä edes sitä, miten lomapalkka lasketaan tai miten toimitaan, jos vuosiloman sisään jää arkipyhiä. Hän myös kieltäytyy antamasta työntekijöiden palkkatietoja yrityksen luottamusmiehelle. Millaisiin ongelmiin yrityksessä ajaudutaankaan, kun lähitulevaisuudessa neuvotellaan uudesta alalle sovitusta työaikaratkaisusta? Tuntuu vahvasti siltä, että uusi työaikaratkaisu on liian vaikea asia tämän yhteistyökyvyttömän johtajan ymmärtää. Onkohan yksikään taloustieteilijä tai ekonomisti koskaan laskenut miten paljon yhteiskunnalle, yrityksille ja yritysten työntekijöille tällaisten KUN- NIATTOMIEN PASKIAISTEN toiminta tässä maassa maksaa? Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä.

11 Nokian Renkailla odotetaan liittokokousvaaleja Teksti ja kuvat: REIJO KORHONEN Nokian Renkaat Oyj on vuonna 1988 perustettu kumiteollisuusyritys, joka valmistaa henkilö- ja kuorma-autojen renkaita sekä raskaita renkaita mm. satama-, kaivos-, maatalous- ja metsäkoneisiin. Nokian Renkaiden strategiana on keskittyä pohjoisten olojen asiakastarpeisiin ja tuotteisiin. Tuotteita markkinoidaan pääosin alueilla, joissa on lunta, metsää ja vuodenaikojen vaihtelusta johtuvat vaativat ajo-olosuhteet. Nokian Renkailla on tehtaat Suomessa Nokialla ja kaksi tehdasta Vsevolozhskissa Venäjällä. Tuotekehitys ja hallinto sijaitsevat Nokialla. Nokian Renkaat on markkinajohtaja Pohjoismaissa ja Venäjällä. Liikevaihdosta 34 prosenttia tuli vuonna 2013 Venäjältä ja IVY-maista. Suomen osuus konsernin myynnistä vuonna 2013 oli 14 prosenttia. Nokian renkailla on oma Vianor-vähittäismyyntiketju, joka myy renkaita Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2013 lopussa Vianor-ketjuun kuului yli 1200 myyntipistettä, joista 183 on omia ja loput franchising- tai partnertoimipaikkoja. Pääluottamusmies Petri Sorvali (oik.) sekä työsuojeluvaltuutettu Jari Lehti ja varapääluottamusmies Kalle Forsman odottavat innolla liittokokousvaaleja.

12 Yhtiön tehtaiden vuosituotanto oli 15 miljoonaa rengasta vuonna Nokian Renkaat on yksi Pirkanmaan suurimmista työnantajista. Pääluottamusmies Petri Sorvali Petri Sorvali edustaa lähes 500 työntekijää Nokian Renkailla, tehtaalla missä valmistetaan henkilö- ja kuorma-autojen renkaita. Nokian raskailla renkailla on oma luottamusmiesorganisaatio. Lisäksi yrityksessä on satoja toimihenkilöitä, kaikkiaan Nokian renkailla on noin 1200 henkilöä töissä. Pääluottamusmies Petri Sorvali toimii ammattiosastonsa Nokian Kumityöväen Äänestämällä voitetaan Teksti ja kuva: REIJO KORHONEN Tiedon tulee kulkea liiton hallituksen ja ammattiosaston välillä, toteavat Kalle ja Jari. Ammattiosasto ry:n puheenjohtaja.hän on myös TEAM-liiton työttömyyskassan hallituksen jäsen sekä liiton valtuuston jäsen. Sorvali toimii myös liiton puolesta yhtenä kumiteollisuuden sopimusalan työehtosopimusneuvottelijana. Voidaan sanoa, että kysymyksessä on merkittävä mies niin liiton tehtävissä kuin Nokian alueen teollisuuden työntekijöiden edunvalvojanakin. Petri on lupautunut myös ehdokkaaksi liittokokousvaaliin. Liittokokous ja edustajien vaali TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry:n liittokokous pidetään kesäkuussa 2015 Nokia Renkaiden työsuojeluvaltuutettu Jari Lehti toteaa, että näytämme demareille vaaleissa närhen munat. Työpaikalla on tiivis vassariporukka, joka tekee paljon töitä sen eteen, että sopimusalan vaalilistalle saadaan hyvät ehdokkaat. Menestyksemme takaa kuitenkin parhaiten se, että työpaikkojen työntekijät meillä ja muualla saadaan äänestämään tulevassa vaalissa, sanoo ja kannustaa Jari Lehti. Nokian Renkaat on henkilöstömäärältään iso yritys. On myös itsestään selvä, että Nokian Renkaiden työntekijöiden edustaja istuu TEAM-liiton hallituksessa. Varapääluottamusmies Kalle Forsman pitää erittäin tärkeänä, että tämä perinne jatkuu myös vuoden 2015 liittokokouksen henkilövalinnoissa. Kallesta on oleellista, että liittohallituksen jäsen osallistuu myös oman ammattiosastonsa hallituksen kokouksiin. Nykyistä liittohallituksen jäsentä ei ole ammattiosaston hallituksen kokoukset kiinnostaneet. Tiedon tulee kulkea liiton hallituksen ja osaston välillä. Tämä asia tulee iskostaa uuden liittohallituksen edustajamme ajatusmaailmaan, sanoo Kalle. Helsingissä. Edustajat liittokokoukseen valitaan maaliskuussa 2015 pidettävässä vaalissa. Miten Nokian Renkailla suhtaudutaan tulevaan vaaliin ja liittokokoukseen? Työntekijät suhtautuvat vakavasti tulevaan liittokokoukseen, sanoo Petri ja jatkaa. Nykyään tällaisena lama-aikana ihmisiä kiinnostaa myös asiat, jotka koskevat heitä itseään. Politiikka ei ennen kiinnostanut ja Vasemmistoliitto nähtiin vain apupuolueena. Nyt ovat demarit vieraannuttaneet liiton työnteon arjesta ja uskon, että liittokokousvaaleissa äänestetään entistä enemmän vassareita, eikä demareiden unelmahöttö kiinnosta jäsenistöä. Nokia Renkaat on iso yritys ja se näkyy myös siinä, että ehdokkaita liittokokousvaaliin saataisiin enemmän kuin voidaan asettaa ehdokkaiksi, toteaa Petri Sorvali. Muutosta tarvitaan Nokian Renkaiden tuotantolaitos. Liiton hallintoon henkilöitä, jotka tekevät omia päätöksiä, ei ryhmäpäätöksiä. Liiton jäsenistössä ei olla kaikilta osin tyytyväisiä liiton toimintaan. Mitä ei työehtosopimusneuvotteluissa saavuteta, niin se voidaan sopia paremmin työpaikalla paikallisissa neuvotteluissa, sanoo Petri. Näin on toimittu Nokian Renkailla, mutta pääsääntöisesti yrityksissä mennään työehtosopimusten tasoisesti, joten parantamisen varaa on. Vassareiden tulee myös katsoa peiliin toimintatapojen suhteen. Sorrutaan liian helposti kompromisseihin. Demareiden esityksiä voidaan ymmärtää, mutta ei kaikkia tule sentään hyväksyä. Yhteistyön on kai-

13 Päätoimittaja: Hannu Siltala, puhelin Toimitussihteeri: Reijo Korhonen, puhelin Toimitus: Marja Karmala, Sari Uusivirta, Juha Grönmark ja Reijo Koskinen Ulkoasu ja taitto: Juha Ruotsalainen kesta huolimatta pelattava ryhmien kesken, niin pienissä kuin isoissakin kysymyksissä, muistuttaa Nokian Renkaitten pääluottamusmies. Liiton päätöksenteko ei ole demokraattista, liiton johtoryhmä päättää asioista ja hallitus kumileimasimena kuittaa ne, sanoo Petri Sorvali. Petrin mukaan liiton hallintoon tulee valita henkilöitä jotka ovat valmiita tekemään omiakin päätöksiä, ei ryhmäpäätöksiä. Nyt vaaleissa jäsenistöllä on mahdollisuus muuttaa valtasuhteita. Miten vaalivoitto tehdään Nyt on mahdollisuus viedä asioita piirun verran vasemmalle. Kyllä se tarkoittaa työtä, työtä ja työtä. Toimitsijat kentälle, ammattiosastoihin ja työpaikoille edistämään TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n sanomaa. Ammattiosastojen ja työpaikkojen luottamusmiesten tulee olla aktiivisesti mukana. Seuraavat viikot ovat erittäin tärkeitä ehdokashankinnan kannalta. Meiltä odotetaan vahvaa ulostuloa suomalaisen työnteon ja ansiotason puolesta. Maa ei nouse lamasta, jos kuluttajilla on tyhjät kukkarot, luettelee Petri Sorvali eri vaihtoehtoja. Skarpataan vassareiden toimintaa ja otetaan se mikä meille kuuluu ja se mitä kenttä meiltä vaatii. Nyt on mahdollisuus viedä asioita piirun verran vasemmalle. Lopuksi Petri muistuttaa, että toimintamme on ollut ja tulee aina olemaan avointa ja läpinäkyvää. Hyvässä muistissa ovat viestintäalalle neuvoteltu kevyt-tes ja Metallin, Paperin ja TEAMin fuusiohanke. Niistä neuvoteltiin pimeässä ja salaa ja lopputuloksen tiedämme kaikki. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun valvontaosastolla työehtosihteerinä. TEAMspirit-lehti on TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat ry:n ryhmälehti. Lehteen tarkoitetut kirjoitukset ja muu aineisto sähköpostiosoitteeseen: Vaalilehti ilmestyy helmikuussa Aineistoaikataulusta ilmoitetaan ryhmän nettisivulla. Painopaikka: Lönnberg Painot Oy, Helsinki 2014.

14 Jaostojen konkareita Teksti: MARJA KARMALA Jaostot ovat tärkeä osa ammattiliittomme toimintaa, niissä pohditaan ja suunnitellaan sopimusalakohtaisesti tavoitteita ja päämääriä. Jaostot ovat hallituksen apuelimenä voimavara, joista kentän ääni tulee omalla tavallaan esille ja huomioiduksi. Ammattitaitoiset työntekijät tuovat nimenomaan työpaikoilta kaivattua tietoa siitä, missä tänä päivänä työpaikoilla mennään ja mihin tulisi huomio suunnata. TEAMSpirit jatkaa jaostojen jäsenten esittelyjä. Tällä kertaa mukana on viisi eri jaostoa. Kuka köyhää puolustaisi Ari Raita. Kuva: Riikka Packalén-Raita Kaakonkulman konkari Seppo Hiironen on kemian perusteollisuuden TES-jaoston puheenjohtaja. Seppo tulee Haminasta. Ay-aktiiviksi Seppo on hakeutunut syystä, että työehtokysymyksissä on syytä pysyä aina ajan hermolla. Kuka toista köyhää puolustaisi, jos ei toinen köyhä? Positiivisina asioina yhteiskunnassa Seppo näkee ihmisten erilaisuuden lisääntyvän hyväksymisen. Esimerkkeinä Seppo mainitsee etnisten taustojen ja moninaisuuden lisääntymisen, miestenja naisten tasa-arvon lisääntymisen ja sukupuolisten vähemmistöjen oikeuksien tunnustamisen. Sepon saa näkemään punaista suurpääoman rajaton ahneus. Elinkeinoelämän keskusliitto EK ajaa jatkuvasti uusia työehtojen heikennyksiä ay-kenttään. Hyvinvointiyhteiskunnan alasajolle vastavoima. Seppo on aiheellisesti huolissaan siitä, että Suomen eduskunnassa on jo nyt porvarien äärioikeistolaisia; mikäli nämä nuoret kokkarit pääsevät tulevissa vaaleissa eduskuntaan on työläiset todella kusessa. Hyvinvointia Seppo pitää yllä ulkoilemalla mahdollisimman paljon. Omakotitalon ylläpito vaatii jatkuvaa puuhaamista. Seppo osallistuu aktiivisesti järjestötoimintaan ja kunnallispolitiikkaan. Seppo Hiironen. Kuva: Juha Ruotsalainen Seppo on ehdolla liittokokousedustajaksi, omien sanojensa mukaan hän on seuraavissa vaaleissa jo eläkeukko, joten nyt on mahdollisuus vielä vaikuttaa asioihin. Palkkaus ja työhyvinvointi Toinen pitkän linjan ay-aktiivi Tuula Kuohula vaikuttaa muovituoteteollisuuden ja kemian tuoteteollisuuden TES-jaostossa. Tuula tulee Vesannolta ja työskentelee Orion Oyj:n tehtaalla Kuopiossa. Tuula kertoo, että aikoinaan 1980-luvulla, kun hän lähti mukaan ay-toimintaan, kiinnosti häntä erityisesti työntekijöiden hyvinvointi ja palkkaus. Edelleen samat asiat ovat ajankohtaisia. Palkkausjärjestelmien kehitys on ollut mielenkiintoista ja lisäksi työtehtävät ovat monipuolistuneet. Tuula näkee aina punaista, kun jossain alkaa yt-neuvottelut. Yt-neuvottelut ovat Tuulan mukaan nykyisin synonyymi irtisanomisneuvotteluille. On harvinaista, että yt:stä selvitään ilman irtisanomisia. Toinen iso huolenaihe on, ettei nuorille ole tarjolla pysyviä työpaikkoja tarpeeksi, vaan keinotellaan määräaikaisilla työsopimuksilla. Hyvinvointia Tuula pitää yllä riittävällä ulkoilulla ja lastenlasten kanssa touhuilulla. Tuula ei ole lähdössä enää liittokokousehdokkaaksi, perusteluina hän kertoo olleensa pääluottamusmiehenä tämän vuoden loppuun mennessä yhtäjaksoisesti 32 vuotta ja liiton toiminnassakin jo 1980-luvulta lähtien, sekä valtuustossa että jaostoissa. Tuulan mielestä on

15 syytä tehdä tilaa nuoremmille. Tuula on todella iloinen siitä, että Kuopion Orionilta kaksi nuorta miestä, Jari Väänänen ja Sakari Laitinen, ovat TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmästä lähdössä ehdolle liittokokousvaaleihin. Kalle Forsman. Aika ravisuttaa valtarakenteita Kumi- ja autorengasteollisuuden TES-jaoston jäsen Kalle Forsman on omien sanojensa mukaan ilman muuta asettumassa ehdolle liittokokousvaaleihin. Kallen mielestä on aika ravisuttaa liiton valtarakenteita ja Kalle odottaakin kovalla vaalityöllä saavutettavan mainion vaalituloksen. Kalle työskentelee Nokian Renkailla ja toimii siellä varapääluottamusmiehenä sekä alkuvalmistusosaston luottamusmiehenä. Kalle kertoo, että paljon enemmän kuin verenperintö on ay-uralle lähtemiseen vaikuttanut työpaikalla alkanut työhyvinvoinnin alasajo. Työntekijöiden törkeä kohtelu 2008 alkaneissa isoissa yt-neuvotteluissa avasi Kallen silmät. Kalle on myös aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista ylipäätään. Positiivisia asioita yhteiskunnasta on nykytilanteessa vaikea löytää. Kalle pohtii, että positiivista on ehkä se, että tälle hurjalle hyvinvointiyhteiskunnan alasajolle on löytymässä vastavoima. Kalle toivoo, että vastavoima näkyy jo ensi eduskuntavaaleissa. Kalle korostaa, ettei hän tällä tarkoita perussuomalaisten kannatuksen nousua. Kallen saa näkemään punaista oman edun tavoittelun lisääntyminen työyhteisössä ja yhteiskunnassa. Asioiden kehittyminen tähän suuntaan on ay-liikkeen suunnasta katsottuna ei toivottavaa. Hyvinvoinnin perusta on Kallen mukaan perhe ja ystävät. Ison hölmön koiran kanssa lenkkeily rentouttaa mukavasti. Uskoa tulevaisuuteen Ari Raita vaikuttaa työympäristöjaostossa. Ari tulee Turusta ja työpaikkana on Hansaprint Oy. Ay- aktiiviksi on Arin saanut, niin kuin monet muutkin aktiivit, halu vaikuttaa asioihin. Arin mielestä positiivista yhteiskunnassa on, että vaikka joka puolelta tulee negatiivisia uutisia, niin ihmisillä on usko parempaan tulevaisuuteen. Punaista saa Arin näkemään se, että jos yrityksellä menee huonosti, niin mennään siitä mistä aita on matalin. Keinot ovat aina samat: työntekijöiden laitto pakkolomalle tai pahimmassa tapauksessa irtisanotaan. Tuntuu, ettei yrityksen johto edes pohdi keinoja, miten yrityksen tulos saataisiin taas kasvuun ja tuottamaan. Ari ylläpitää hyvinvointiaan ulkoilemalla. Kuva: Reijo Korhonen Jorma Salovaara toimii samalla sopimusalalla kuin Ari Raita, mutta jaosto on kirjatyöntekijöiden TESjaosto. Jorma on Seinäjoelta ja toimii pääluottamusmiehenä I-Mediat Oy:ssä. Ay-aktiiviksi Jorman ovat saaneet suuret epäkohdat työelämässä, erityisesti työajat ja tulonjako. Positiivisena yhteiskunnassa Jorma näkee sen, että sosiaalisen median kautta kansalaistoiminta on tullut lähemmäksi kaikkea. Esiin on tullut asioita, joissa päättäjien on pitänyt vetäytyä epätyydyttävistä hankkeista. Punaista Jorma näkee kokoomuksen ylimielisyydessä ja varsinkin kokoomusnuorten toiminnassa. Erityismaininnan Jorman mielestä ansaitsee Vaasan tyttö Susanna Koski. Hyvinvointia Jorma ylläpitää harrastamalla pilatesta ja punttisalilla käyntiä, sekä lenkkeilyä. Seinäjokiseen tapaan Jorma käy myös puukontekokurssilla. Jorma on asettumassa ehdolle liittokokousedustajaksi. Kirjoittaja toimii TEAMliiton edunvalvontaosastolla työehtosihteerinä. Kuva: Sirpa Vuorinen Kuva: Kirsi Törmänen-Petman Tuula Kuohula. Some lähentää kansalaistoimintaa Jorma Salovaara.

16 Nanson edunvalvontanaiset Jutta Isometsä ja Pirjo Laitinen. Palkkahaitarin alapäässä Teksti ja kuvat: HANNU SILTALA Tapaan pääluottamusmies Pirjo Laitisen Nokian Nanson tehtaalla. Tutustumiskäynnistä oli puhuttu muutama otteeseen, mutta lähinnä minun aikataulujeni vuoksi käynti oli siirtynyt. Edellisen kerran olin vieraillut Nansolla Tornion sukkatehtaalla Kemianliiton aikana. Hämmästyn, kun juttelen Pirjon kanssa luottamusmiesten huoneessa ja ovelle ilmestyy Tornion yksikön pääluottamusmies Jutta Isometsä. Olisihan se pitänyt muistaa; Pirjo oli puhelimessa ohimennen maininnut, että heillä on aamupäivällä Nanso Group Oy:n yhteistoimintaneuvottelut. Vaihdamme pikaiset kuulumiset ennen Jutan lähtöä pohjoisen junaan. Oli mukava saada samaan kuvaan liittokokousvaaliehdokkaaksi lupautuneet kovat edunvalvojanaiset. Pirjo on liiton tekstiili- ja vaatetyöehtojaoston jäsen ja Jutta liittovaltuuston jäsen. Pitkä ura Nansolla Pirjo on ollut Nansolla töissä yhdenjaksoisesti koko työuransa, josta pääluottamusmiehenä hän on olut 2000-luvun alkuvuosista lähtien. Sitä ennen hän ehti olla työsuojeluvaltuutettuna. Työvuosia on kertynyt kunnioitettavat 45, sillä Pirjo tuli taloon jo 15-vuotiaana. Työura alkoi akryyliosastolla viimeistelijänä. Pirjo kertoo, että vuosien varrella hän on ollut tehtaalla melkein kaikissa töissä. Tätä nykyä hän on neuolostarkastajana viimeistämössä. Hämmästelen, että kovia kokeneella vaateteollisuuden alalla on pystynyt tekemään niin pitkän yhtenäisen työuran. Nansoa on totuttu pitämään alan viimeisenä mohikaanina, Pirjo toteaa leikillisesti. Kansainvälinen perheyritys Nanso Group Oy on suomalainen trikootuotteita, sukkahousuja ja sukkia valmistava perheyritys, joka on perustettu vuonna Yhtiöllä on monta vahvaa brändiä, joilla on merkittävät markkina-alueet omissa segmenteissään. Tunnetuim-

17 Yrittäjiltä toivoisi hiukan enemmän isänmaallisuutta. pia brändejä ovat Nanso, Finnwear, Black Horse, Vogue, Amar, Norlyn ja KS Socks. Pääkonttori ja trikootuotantolaitos sijaitsevat Nokialla, minkä lisäksi yrityksellä on tuotantoyksiköt Torniossa ja Tallinnassa. Nanso Group valmistaa vuodessa vajaat neljä miljoonaa vaatetta, yhdeksän miljoonaa paria sukkahousuja sekä kolme miljoonaa paria karkeita sukkia. Nanso Groupilla on tytäryhtiö ja osakkuusyritys Virossa sekä myyntiyhtiöt Venäjällä, Saksassa ja Ruotsissa. Kotimaassa jakelukanavina on oma 14 myymälän myymäläverkosto ja verkkokauppa sekä tavaratalot, erikoisliikkeet, marketit ja halpahallit. Viennissä tuotteita myyvät myyntiedustajat kymmenessä eri maassa sekä tavaratalot ja erikoisliikkeet. Vuonna 2013 Nanson liikevaihto oli 55,5 miljoonaa euroa, josta kotimaan osuus oli noin 80 prosenttia. Yhtiön palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa noin 600 henkilöä. Miljoonan kustannussäästöt Akuuttia aihetta eli Nanson yt-neuvotteluja ei voi olla käsittelemättä. Pirjon mukaan menossa ovat jo neljännet yt:t. Ensimmäisestä ja kolmannesta selvittiin lomautuksilla. Toisten seurauksena Nokian tehtaalta sai lähteä 34 ja koko maasta 62 henkeä. Nyt käytävistä yt-neuvotteluista Nanso Group Oy esitti henkilöstölle neuvottelukutsun 8. lokakuuta. Yhtiön tiedotteen mukaan neuvottelujen piirissä oli yhtiön koko Suomen henkilöstö 413 henkilöä. Neuvoteltavina asioina ovat mm. lomautukset, työaikajärjestelyt, palkanalennukset, ulkoistamiset ja irtisanomiset. Jutun teon jälkeen tuli tieto yt-neuvottelujen päättymisestä. Yhtiön tiedotteen mukaan Suomen henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen 30. lokakuuta. Yhtiö on päässyt henkilöstönsä kanssa sopimukseen yli miljoonan euron kustannussäästöistä, mutta yhtään työntekijää ei irtisanota Kysyn Pirjon tuntemuksista yt-neuvottelujen kulusta ja sisällöistä. Fiilikset ovat melko hyvät. Alun perin oli uhka, että palkkoja lähdettäisiin alentamaan. Tämä saatiin torjuttua. Alan työläisten palkat ovat jo ennestään sen verran pienet, että niitä ei ole varaa yhtään leikata, hyvä että ihmiset tulevat nykyisillä palkoilla toimeen. Hyvää tässä on, että tällä kertaa ketään ei sanottu irti. Nyt selvittiin lomautuksilla ja töiden uudelleenjärjestelyillä. Ylemmät toimihenkilöt suostuivat palkanalennuksiin ja vastineeksi he saivat vuoden irtisanomissuojan. Tekstiili- ja vaatealan tulevaisuus Pirjo on huolestunut alan tulevaisuudesta Suomessa. Mitään ihmelääkettä ei ole tiedossa. Liian helposti on siirretty nopeiden voittojen toivossa tuotantoa ulkomaille. Samalla on hukattu alan osaamista merkittävästi. Kohta on myöhäistä tehdä mitään, jos tällainen kehitys jatkuu. Huolestuttavaa on, että alan ammatillisen- ja korkeakoulutuksen annetaan hiipua. Jos ei ole osaavia tuotantotyöntekijöitä ja tuotteiden suunnittelijoita ei paljon toivoa tuotannonkaan tulevaisuudesta, Pirjo toteaa. Pirjo on kuitenkin optimistinen. Hänen mukaansa pitää erikoistua ja pitää olla riittävästi tietoa ja taitoa, jotta pystytään tuottamaan laadukkaita tuotteita. Ympäristökysymykset ja kuljetuskustannukset puhuvat yhä enemmän kotimaisen tuotannon puolesta. Suomalaisilta yrittäjiltä toivoisi hiukan enemmän isänmaallisuutta ja huolta omasta kansasta. Vanha totuus on kuitenkin, että pääomalla ei ole omaatuntoa, eikä se tunne rajoja. Liittovaaleissa vassariporukassa Mikä sai Pirjon alun perin kiinnostumaan yhteiskunnallista asioista ja ammattiyhdistystoiminnasta? Yt-neuvotteluissa torjuttiin palkanalennukset.

18 Ay-touhuihin oli helppo lähteä työläistaustani takia, koin työväen asiat tärkeäksi, varsinkin matalapalkka-alalla. Kyllä yhteiskunnassamme on paljon hyvääkin, vaikka tuloerot kasvavat koko ajan. Hyvänä näen esimerkiksi kolmikantaneuvottelujärjestelmän, sosiaaliturvan, peruskoulutuksen ja neuvolatoiminnan. Punaista hän näkee aina, kun pienituloista ja vähävaraisilta leikataan säästöihin vedoten. Vasemmistolaisuus tullut jo äidin maidossa. Pirjo on jo hyvissä ajoin lupautunut liittokokousvaaleihin TEAM Vasemmisto ja sitoutumattomien ehdokkaaksi. Veri on vettä sakeampaa. Myös Pirjon kaksoissisar Arja Valkama on lupautunut vassareiden ehdokkaaksi. Tiedustelen Pirjolta oliko vassareiden ehdokkaaksi lähteminen helppoa. Porukan valinta oli itsestään selvä. Muuta vaihtoehtoa vasemmistolaisen työläisperhetaustan vuoksi ei osaisi kuvitellakaan. Vasemmistolaisuus on tullut jo äidinmaidossa. Avoimuutta päätöksentekoon Millaisia muutoksia Nanson pääluottamusmies haluaisi saada aikaan liiton toiminnassa? Vaikka olen jo vanha tekijä, haluan vaikuttaa liiton tulevaisuuteen. Liittoon pitää saada parempaa edunvalvontaa. Esimerkiksi tekstiili- ja vaateteollisuuden palkat ovat palkkahaitarin alapäästä. Eivät palkat kehity pienillä yleiskorotuksilla, jotain perustavanlaatuista uudistusta täytyisi tehdä. Jotta palkanmaksuvaraa olisi, on alan tuottavuudesta huolehdittava. Koulutus ja vankka ammattitaito ovat keskiössä, tuottavuuden varmistamisessa, vastaa Pirjo ja jatkaa. Asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon edellytän rehellisyyttä ja avoimuutta. Ei enää sammutetuin lyhdyin asioiden valmistelua esimerkiksi ohi työehtojaoston. Pirjo Laitinen. Aktiiviseen aytoimintaan Pirjo saa voimia kuntoilemalla ja pitämällä ihmissuhteista hyvää huolta. Perhe on hänelle tärkeä. Pirjolla kolme aikuista lasta ja viisi lastenlasta. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton kehittämispäällikkönä ja Vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vetäjänä. Jutta on Nanson Tornion yksikön pääluottamusmies. Suosi kotimaista Teksti ja kuva: HANNU SILTALA Jutta Isometsällä oli sen verran kiire junalle, että Tornion yksikön pääluottamusmiehen jälkihaastattelu tehtiin Nanson Nokian jutun teon jälkeen sähköpostilla. Millaisena näet Nanson ja tekstiilivaateteollisuusalan tulevaisuuden pohjoisessa Suomessa? Mitä pitäisi tehdä, että töitä riittäisi tulevaisuudessakin? Torniossa on pohjoismaiden ainoa sukkahousutehdas. Valmistamme alusta loppuun tehtaallamme laadukkaita ja trendikkäitä sukkahousuja. Optimistisena ihmisenä luotan, että kuluttajat valitsevat meidän tuotteita, mitä ovat tehneetkin jo lähes 60 vuotta. Millaisia muutoksia haluaisit saada aikaan liiton päätöksenteossa ja toiminnassa, jos tulet valituksi liittokokousedustajaksi? Tekstiili- ja vaatetusalan työpaikat ovat matalapalkka-aloja. Haluaisin parannuksia palkkaukseen. Edunvalvontaan myös haluaisin parannuksia. Millaisia terveisiä haluat lähettää lukijoille joulun alla? Jotta työpaikat säilyisivät Suomessa, niin suositaan kotimaisia tuotteita, kun tehdään ostopäätöksiä.

19 Turun jakajat kirjaltajien ammattiosastoon Teksti ja kuva: REIJO KORHONEN Yrityskaupan johdosta siirtyi noin 650 sanomalehdenjakajaa Itellasta Lounais- Suomen Tietojakeluun. Näistä lehdenjakajista uusia jäseniä TEAM Teollisuusalojen ammattiliittoon järjestäytyi lähes 350 jakajaa. Omaa ammattiosastoa jakajat eivät perustaneet, vaan liittyivät Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistykseen. Lounais-Suomen Tietojakelu vastaa Turun ja sen ympäristökuntien sanomalehtien jakelusta. Jakelualueeseen kuuluu myös Uusikaupunki sekä Turun eteläpuolella sijaitsevat saaristokunnat. Liikkeenluovutus myös 1990-luvulla Kaksikymmentä vuotta sitten siirryttiin Itella Oyj:n palvelukseen ja nyt pois Itellalta, Uudessakaupungissa jakajana toimiva luottamusmies Anne Järvinen muistelee. Hän toimi silloinkin luottamusmiehenä ja kertomansa mukaan paloi melkein loppuun, sen verran koville silloinen liikkeenluovutus otti. Anne ei haikaile yt-neuvotteluiden perään. Nyt hän ei haikaile Postin perään ja sen jatkuviin yt-neuvotteluihin. Huoli on tietenkin jakajien työn tulevaisuudesta uudessa yrityksessä. Tehdäänkö työtä sellaisilla työehdoilla, että sitä ylipäätään kannattaa tehdä? Takaisin kotiin Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen ja TEAM-liiton taholta on jakajat otettu hyvin vastaan. Anne Järvisen mielestä kovimmat haasteet ja väännöt ovat vielä edessäpäin. Mikä on palkan, jakopiirien ja lisäjakelujen tulevaisuus uudessa yrityksessä, sen sitten aika näyttää. Jakajien edustajat ovat osallistuneet jo uuden ammattiosaston hallinnon kokouksiin. Kun osallistuimme ensimmäisen kerran Turun Kirjatyöntekijäin Yhdistyksen hallituksen kokoukseen, oli vastaanotto lämmin, kertoo luottamusmies Anne Järvinen ja jatkaa. Tuntui siltä kuin olisimme tulleet takaisin kotiin. Kirjoittaja toimii TEAM-liiton edun valvontaosastolla työehtosihteerinä. Lounais-Suomen Tietojakelun luottamusmiehiä, Anne Järvinen, Erkka Verho ja Heikki Vitikka.

20 Työelämä vuonna 2020 haasteena Teksti: KARI MÄKELÄ Kuvat: TEM Suomessa toteutetaan työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimana Työelämä hanketta. Kunnianhimoisena tavoitteena on, että Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna Tämän hetken lähtökohdista tarkastellen tuo tavoite tuntuu olevan kovin kaukana tai sitten muiden maiden työelämä ei kovin kummoinen ole. Päivittäin sähköpostiini napsahtelee useita tiedotteita yt-neuvottelujen alkamisesta sekä niiden päättymisestä. Usein tuloksena on irtisanomisia ja lomautuksia. Lisäksi työantajien otteet työntekijöitä kohtaan näyttävät muutoinkin koventuneen. Työsuhteen ehtoja kiristetään ja monenlaista joustoa vaaditaan. Työpaikkansa säilyttävillä kiire ja työpaine kasvavat. Palkansaajaa tunnutaan rassaavan monin tavoin. Työnantajan tuki heikkoa SAK:n tuore haastattelututkimus toteaa jo otsikossa, että hyvät työt ovat harvassa. Peräti 20 prosenttia vastaajista koki työelämän laadun melko huonoksi tai huonoksi. Vain seitsemän prosenttia piti työelämää hyvänä. Sama tutkimus osoittaa selvästi, että hyvän työn kokeminen vähentää sairauspoissaoloja ja päinvastoin. SAK:n tutkimuksessa työelämän laatua arvioidaan useilla tekijöillä. Parhaaksi koetaan oman työyhteisön tuki ja työporukan yhteenkuuluvuus sekä työn turvallisuus. Heikoimmat tekijät ovat työnantajan antama tuki sekä työtahti ja tehokkuusajattelu. Tilanne on melko samanlainen kaikilla toimialoilla. Teollisuuden tulos on kuitenkin heikoin. Tulevaisuuden työssä tuottavuus ja innostus kohtaavat. Molempien raporttien perusviesti on samansuuntainen: pärjätäkseen globaalissa kilpailussa Suomi tarvitsee innovaatioita siis luovuutta, uskallusta ja uuden luomista. Tämä taas onnistuu vain, jos työpaikkojen tärkein resurssi, henkilöstö, osataan valjastaa oikein. Ihmisen suorituskyky ei nouse huippuunsa pakotteilla eikä välttämättä ulkoisilla kannusteilla. Riittävä palkka ja muut oikeudenmukaiset työsuhteen ehdot toki luovat tärkeän pohjan, mutta huippusuo- Henkilöstön luovuus Tutustuin juuri kahteen tuoreeseen raporttiin. Toinen on Tekesin julkaisema Innovatiivisuus Suomen työpaikoilla ja toinen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 3/2014 Sisäinen motivaatio