Maahanmuuttajien ja muiden aliedustettujen ryhmien ammatillisen koulutuksen uudet mahdollisuudet

Transkriptio

1 Maahanmuuttajien ja muiden aliedustettujen ryhmien ammatillisen koulutuksen uudet mahdollisuudet MAAHANMUUTTAJAT JA AMMATILLINEN KOULUTUS INNOVATIIVISIA RATKAISUJA ETSIMÄSSÄ Diakonia-ammattikorkeakoulu DIAK monikulttuurisen yhteiskunnan rakentajana Kulttuuri- ja uskontosensitiivisyys Saamelaiset Työyhteisöt Romanit Lähtömaa Asunnottomuus Perheet Vuosina : - 14 projektia - 7 referee-artikkelia - 10 muuta julkaisua - 4 näkyvyys mediassa (TV ym.) - 11 alustusta kans. tilaisuuksissa - 12 alustusta kv. tilaisuuksissa opiskelijaa mukana - n. 15 työntekijää Kotoutumismalli Suomessa Työntekijät 1

2 TŠETANES NAAL KOULUTUSPOLUILLA -HANKE (ESR) TŠETANES NAAL - KOULUTUSPOLUILLA Hankkeessa edistetään Suomen romaniväestön yhdenvertaisuutta, osallistumismahdollisuuksia sekä hyvinvointia. Hankkeen päätavoitteena on, että koulutuksen kautta romanit pääsevät yhä paremmin kiinni yhteiskuntaan ja työelämään

3 Tukea, tietoa, osaamista ja yhteistyötä Hankkeen aikana työskennellään yksilöllisesti sellaisten nuorten ja aikuisten romanien kanssa, jotka tarvitsevat tukea koulutuspolullaan. Samalla tarjotaan opettajille ja ohjaajille sekä viranomaisille ja päättäjille mahdollisuuksia kasvattaa osaamistaan romanikulttuuriin ja romaneiden koulutukseen liittyvissä asioissa. Tavoitteena on vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja varmistaa romaniväestön erityistarpeitten huomioiminen, kun koulutusta suunnitellaan, kehitetään, tarjotaan ja toteutetaan Valtakunnallista ja monitoimijaista kehittämistä Tšetanes naal koulutuspoluilla on valtakunnallinen hanke Hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) Diak toteuttaa hanketta yhdessä Suomen Romanifoorumi ry:n, Helsingin, Tampereen ja Salon kaupunkien, Helsingin Diakonissalaitoksen, Seurakuntaopiston, Otavan Opiston sekä KRIS Etelä-Suomi ry:n kanssa

4 Osana suurempaa kokonaisuutta Tšetanes naal koulutuspoluilla -hanke toteutetaan Euroopan Sosiaalirahaston (ESR) varoilla. Rahoittajana toimii opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Pohjois- Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus. Hanke sisältyy opetus- ja kulttuuriministeriön Osuvaa osaamista -toimenpidekokonaisuuden Sujuvat siirtymät - osioon Lisätietoja hankkeesta: Koko hanke: Diakonia-ammattikorkeakoulu Projektipäällikkö sari.hammar@diak.fi p Osatoteuttajien yhdyshenkilöitten yhteystiedot: Helsingin Diakonissalaitos Päivi Malmivaara paivi.malmivaara@hdl.fi Tampereen kaupunki Tuija Viitasaari tuija.viitasaari@tampere.fi Salon kaupunki Tuula Lindgren tuula.lindgren@salo.fi Helsingin kaupunki Miikka Piiroinen miikka.piiroinen@hel.fi Otavan Opisto Janne Blomerus janne.blomerus@otavanopisto.fi Fintiko Romano Forum ry Allan Armas Lindberg allan.lindberg@romanifoorumi.fi Kirkkopalvelut/Seurakuntaopisto Kathy Metsälä kathy.metsala@seurakuntaopisto.fi KRIS Etelä-Suomi ry Sirpa Donneheden sirpa.donneheden@kris.fi

5 UUDENLAISET HAASTEET HUOM! Noin puolet Suomeen tulevista maahanmuuttajista on tutkinto-opiskelijoita HUOM! Suuren ryhmän muodostavat myös työperusteiset maahanmuuttajat ja heidän perheensä Maahanmuuttajien koulutustasossa on kuitenkin tapahtunut muutoksia pakolaistaustaisien koulutushistoria aiempaa kirjavampi ja mukana on enemmän kouluttamattomia henkilöitä Suuri lyhyen ajan sisällä saapunut joukko olisi saatava nopeasti hyvään kotoutumisen vauhtiin Ryhmien väliset suhteet Kiinnittyminen ja osallisuus Työmarkkinatilanne tarpeet ja rajoitteet kohtaanto Olemassa olevat koulutusrakenteet Koulutuksen ja ennen kaikkea osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Asenteet EDELLYTTÄVÄT UUDENLAISIA RATKAISUJA kielikoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen yhdistäminen kosketuksen tarjoaminen työelämään alusta lähtien työnantajien kouluttaminen ja sitouttaminen koulutusorganisaatiot välittäjinä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden integroiminen opiskelijaporukoihin tutorointi ja mentorointitoiminta vertaistuen monet mahdollisuudet opiskelijoiden omien verkostojen hyödyntäminen suhteet lähtömaihin ja/tai diasporamaihin erilaisten oppimiskulttuurien tuntemus ja hyödyntäminen hyvien voimaannuttavien opo-mallien hyödyntäminen oikea-aikaisuus motivaation ylläpitäminen 5

6 HAASTEENA YLEISEMMINKIN YHDENVERTAISUUDEN TOTEUTUMINEN KOULUTUKSESSA Hiljattain maahan tulleiden lisäksi huomiota on syytä kiinnittää myös muihin ns. aliedustettuihin ryhmiin Maahanmuuttajataustaiset Erilaisten vähemmistöjen edustajat romanit, saamelaiset, erilaiset kieli- ja kulttuuri- ja uskontoryhmät Myös työttömät, eläkeläiset, vammaiset henkilöt sekä muuten eri syistä erityistukea tarvitsevat henkilöt MITÄ JUURI NYT TARVITAAN? Samalla kun tarjotaan konkreettisia mahdollisuuksia kouluttautua, mietitään miten erilaiset tarpeet voisi ottaa vielä paremmin huomioon mitä rakenteissa on sellaista, mikä estää koulutusuralle pääsyä ja siellä etenemistä entä sellaista, mikä vaikeuttaa uudenlaisten koulutusmuotojen kehittämistä vuoropuhelu opiskelijoiden, päättäjien, koulutusorganisaatioiden, työnantajien ja järjestöjen kesken miten päätökset, koulutusrakenteet ja käytännön tarpeet kohtaavat On tehty todella paljon kehittämistä miten saadaan tämä työ paremmin näkyväksi ja laajempaan käyttöön? 6

7 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMISEN REUNAEHTOJA hyvinvointiyhteiskunnan tila miten keskustelua tästä käydään koulutuspolitiikka ja muu koulutuksen resursointiin vaikuttava politiikka koulutusorganisaatioiden ja päättäjien vuoropuhelu kehittäminen ja käytännön toteuttamisen mahdollisuudet OPPILAITOKSET, POLITIIKKA, RESURSSIT Oppilaitosten mahdollisuudet sidoksissa yhteiskunnan tarpeisiin haetaan tuottavuutta Muutokset ja heilahtelut, koulutusorganisaatioihin kohdistuu paljon paineita Monia malleja ja kehittämiskohteita: mm. ammatillinen kuntoutus, tutkiva oppiminen, ilmiöperustaisuus, TKI-toiminta, työelämäyhteistyö, oppisopimukset, Ilmiölähtöisyys, digitaalisuus, ennakointi, hyvät käytännöt Koulutuksen tulee olla kuitenkin osallisuutta lisäävää ei pelkästään yhteiskuntaa varten yksilön ja yhteiskunnan voimaannuttaminen Keskiössä on laadukas ohjaus ja erityisten tarpeiden huomioiminen huom. vältettävä joutumista kulttuuriseen ansaan 7

8 TOTEUTUVATKO YHTEISKUNNAN ODOTUKSET? Inklusiivinen yhteiskunta lisää kouluttautumisen mahdollisuuksia - assimilaatio heikentää Koulutusvalinnoilla yhteys sosioekonomiseen asemaan ja koulutustaustaan - kouluttautumisen kulttuuri Näkyy esim. erityistehtävän saaneet lukiot, taidekorkeakoulut vs. AMK:t Ylipolvinen huono-osaisuus - ennaltaehkäisevän työn tarve korjaava kallista Koulutuksen tasoittava vaikutus hiipumassa Lapsiperheisiin kohdistuvien tukien ja resurssien heikkeneminen näkyy jo selvästi - palvelujärjestelmä ei vastaa Maahanmuuttaja- että romanitaustaiset nuoret ja nuoret aikuiset ovat riskiryhmiä, joiden kohdalla kansalaisten yhdenvertaisuuden tavoitteet eivät ole toteutuneet. HAASTEITA Tukevat palvelut ovat hyvin hajallaan ja usein projektipohjaisia - tärkeää tuottaa sellaisia rakenteita, joilla tuetaan koulutuspolkuja ja koulutuspalvelujen kokonaisuutta. Huomioon myös korkeasti koulutetut ulkomaalaistaustaiset tai romanit, joiden tutkinto on ehkä kesken ja jotka ovat menettäneet työelämän rakennemuutoksen myötä työpaikan. Uudelleenkouluttautuminen voi olla ongelmallista. Sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta se on kuitenkin tärkeää. Hidastavia ja keskeyttämistä aiheuttavia tekijöitä ovat sosioekonomiset syyt, tukijoiden puute, luku- ja kirjoitusvaikeudet, aikaisempi huono koulumenestys, heikko itsetunto ja huonot koulukokemukset. Opinnot keskeytyvät herkästi Aikainen itsenäistyminen ja perheen perustaminen sekä tiedon ja tuen puute haittaavat jatkoopintoihin hakeutumista. Naiset jäävät helposti koulutusurien ulkopuolelle, mutta riski on korkea myös nuorilla miehillä. 8

9 VOIMAVARAISTAVAT LÄHESTYMISTAVAT Mahdollisuus vahvistaa yhteiskunnallista osallisuutta ja tuottaa aktiivista kansalaisuutta uudenlaista ammatillisuutta Samanaikaisesti merkitystä opiskelijan identiteetin ja itseluottamuksen rakentamisessa Erityisen tärkeää niiden ryhmien kanssa, joiden oman kielen ja kulttuurin ylläpito on ollut vaikeaa tai jopa kiellettyä (vrt. romanit, muslimit, venäjänkieliset jne.) Koulutus ei ole vain valmentamista tuotantoelämän tai yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin, vaan se on merkityksellisellä tavalla osallisuutta yhteiskunnassa. Osallisuus koulutuksessa tuottaa voimaantumista sekä yksilön että yhteisön tasolla. MITEN SOVITETAAN YHTEEN ERI TAHOJEN TARPEET Uudenlainen ajattelu ja yhteiskehittely Totutusta poikkeavat käytännöt: tutkinnon täydentäminen ja kielen opiskelu voivat tapahtua monin tavoin tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa kokemusasiantuntijat ja työnantajat entistä paremmin mukaan Toiseuttavien rakenteiden tunnistaminen ja purkaminen kaikkien osapuolten uudenlainen kiinnittyminen Koulutus heijastaa kulttuuria, aikaa, poliittisia päämääriä ja yhteiskunnallista työnjakoa. Aliedustettujen ryhmien kohdalla tämä konkretisoituu historiallisesti. Ihmiset toimivat pitkälle kulttuurin ehdoilla, mutta myös luovat ja muuntavat sitä koko ajan yhdessä Tähän perustuu ihmisten osallisuus yhteiskunnassa ja siihen liittyvät merkitykset. 9

10 KIITOS! 10