Lapsen jännittäminen ja pelot varhaiskasvatuksen arjessa. - käytännön keinoja auttamiseen lapsiryhmässä. Copyright 2016 Reija Suntio

Transkriptio

1 Lapsen jännittäminen ja pelot varhaiskasvatuksen arjessa - käytännön keinoja auttamiseen lapsiryhmässä Copyright 2016 Reija Suntio

2 Lapsille yleisiä pelkoa ja jännitystä aiheuttavia asioita Vanhemmista eroaminen ja erossa oleminen Yksin jääminen Uudet tilanteet ja ihmiset Mielikuvitusasiat Hyönteiset ja eläimet Nukkumaanmeno, pimeä ja painajaiset Pelottavat tv-ohjelmat Vaaratilanteet, onnettomuudet Sairaalaan joutuminen/ lääkärissä käyminen Kuolema

3 Kyse aina huolesta, miten selviydyn.

4 Jännittämisen taustalla hyvät tarpeet Tarve olla turvassa Tarve tulla hyväksytyksi Tarve tulla nähdyksi, kuulluksi ja ymmärretyksi Tarve tuntea itsensä merkitykselliseksi

5 Jännityksen ja pelon normalisointi on tärkeintä auttamista. Pelot ja jännitys kuuluvat elämään.

6 Pelkoon ja jännityksiin reagoidaan yksilöllisten ominaisuuksien, mahdollisten aiempien kokemuksien sekä ympäristön asenteiden ja toimintatapojen mukaan

7 Jännittämiselle ja peloille herkistävät Temperamentti Ympäristö Ujous Estyneisyys Erityisherkkyys Introverttius Vanhempien ja kasvattajien toiminta- ja suhtautumistavat Isot elämänmuutokset Ongelmat perheessä Ulkopuolisuuden ja yksinäisyyden kokeminen Kiusatuksi joutuminen Yksittäinenkin ivan ja pilkan kohteeksi joutuminen Käsittelemättömät pelot

8 Millainen tahansa piirre koetaan helpoksi tai vaikeaksi sen mukaan, arvostetaanko tai ymmärretäänkö sitä kulttuurissamme.

9 Mm. ujous vaikuttaa lapsen käytökseen kielteisesti vain siksi, että aikuiset suhtautuvat siihen ongelmana. (Liisa Keltikangas- Järvinen)

10 Havainnoimalla aikuisten käyttäytymistä ja tunneilmaisua lapsi oppii, miten tunteisiin kannattaa suhtautua

11 Onko turhaa pelätä? Saako jännittää?

12 Kasvattajan oman pelko- ja jännityshistorian tutkiminen tärkeää Mitä pelkäsit tai jännitit lapsena? Miten omiin pelkoihisi ja jännityksiisi on suhtauduttu? Millaisia ovat olleet omat selviytymiskeinosi? Miten itse suhtaudut omiin pelkoihisi tai jännittämiseesi?

13 Itselle tyypillinen tapa kohdata lapsen jännitys juontuu omasta historiastamme tavalla tai toisella. On tärkeää olla tästä tietoinen, voidaksemme toimia myös toisin.

14 Tunteet, joita lapsen pelot ja jännitys sinussa herättävät, nousevat sekä omista kokemuksistasi että ympäröivän kulttuurin arvostuksista.

15 Vanhempien ja kasvattajien toiminta- ja suhtautumistavoilla iso merkitys Ylihuolehtivuus ja liika suojelu aiheuttaa lapsessa pelokkuutta Pärjäämisen korostamisella lapsi oppii reippaaksi ja piilottamaan oman tarvitsevuutensa Vaativuus tai kontrolloiva suhtautuminen saa lapsessa aikaan riittämättömyyden tunteen. Johtaa usein suorittamiseen ja jatkuvaan stressiin. Vähättelyä kokenut lapsi muuttuu näkymättömäksi ja vähättelee myös itse itseään ja tunteitaan

16 Luontevalla suhtautumisellaan ja tyynnyttävällä käytöksellään aikuinen viestittää lapselle, ettei ole mitään hätää, ottamatta kuitenkaan pois lapsen omaa kokemusta. Kesytä jännitys, opas kasvattajalle

17 Tee mielikuvamatka lapsen päivään ryhmässäsi. Montako mahdollista jännitys-tai pelkokohtaa löydät?

18 Tyypillisiä jännitystä aiheuttavia tilanteita päivähoidossa Ero vanhemmista päivähoitoon tullessa Poissaolon jälkeinen paluu ryhmään Ruokailu-, wc- ja päivälepotilanteet Lapsen voimakas itsenäistäminen Siirtymätilanteet Retket ja juhlat Uuteen ryhmään meneminen Uusien aikuisten ja lasten kohtaaminen Toisille puhuminen Kiire

19 Jännittäminen ja pelko voivat ilmetä Vanhempiin tarrautumisena Vetäytymisenä Hiljaisuutena Itkuisuutena Hidasteluna Vastusteluna Kiukutteluna Ylikierroksina Aggressiivisuutena Toisten kiusaamisena Psykosomaattisena oireiluna

20 Sosiaalisen jännittyneisyyden haitallisia seurauksia lapsilla Leikin ja muun toiminnan aloittaminen vaikeaa Juttelun ja keskustelun aloittaminen ja ylläpitäminen hankalaa Kysyttäessä vastaamisen vaikeus Tutustuminen ja uusien ystävyyssuhteiden solmiminen vaikeaa

21 Kanssakäymisen välttely, jolloin ei harjaannu sosiaalisissa taidoissa ja epäonnistumisessa Yksinäisyys ja syrjäytyminen Hiljaiseksi jättäytyvien mielipiteet eivät tule kuulluiksi

22 Auta lasta kohtaamaan pelko ja jännitys Myötätuntoisella suhtautumisella (eleet, ilmeet, puhe) ja luottamalla lapsen selviytymiseen avullasi Kuuntelemalla lapsen huolta ja auttamalla sanoittamaan sitä Yhdessä leikkien jännittäviä tilanteita (esim. eläinten pelkoon) Näyttäen mielikuvituksen kuorruttamien asioiden tai esineiden todellinen laita Kohdistamalla huomio kehollisiin tuntemuksiin ja selittämällä, mistä ne johtuvat Opettamalla tuntemuksia tyynnyttäviä menetelmiä Auttamalla pienin, lapsentahtisin askelin kohtaamaan pelkoa

23 Lapsen suhtautuminen omiin pelkoihinsa ja jännittämiseensä muuttuu, kun hän saa keinoja helpottaa tuntemuksiaan.

24 Jännityksen purkaminen kosketuksella ja hieronnalla Kuvita tarinoita, loruja, satuja lapsen selkään hieromalla. Rauhallinen koko kämmenen ote ja jatkuva kontakti. Ote irtoaa kokonaan iholta vasta, kun tarina loppuu. Varmista lapselta sopiva voimakkuus Kosketuksessa aktivoituva oksitosiinihormoni puolittaa stressihormonien määrän veressä (myös hierojalla)

25 Leppäkerttu mustalakki Pue aina voimatakki Punaisena kiiltävä Vauhdikkaasti liitävä Tankkaan sinuun voimaa Lannoitetta elämän roimaa Tähän pilkkuun laitan iloista kikatusta Tähän tuon onnen vipatusta. Tähän pilkkuun pyöritän luottamusta Tämä olkoon puolustusta Tämän pilkun täytän huumorin hortensioilla Ja tämän haaveiden hattaroilla. Tähän vielä rehellisyyttä ja uskoa lisään, Ettei tulis musta murhe takkisi sisään. Reija Suntio

26 Rauhoittava liike Keinuva liike rauhoittaa kehon ja hiljentää mielen Keinuta lasta sylissäsi tai riippukeinussa. Kohdista lapsen huomio muuttuviin kehontuntemuksiin Ohjaa lasta keinumaan seisaallaan: Seiso tukevassa haara-asennossa. Kuvittele olevasi puu, jonka juuret ulottuvat syvälle maahan. Alkaa tuulla ja puu keinuu hiljalleen puolelta toiselle. Sen juuret pysyvät tukevasti maassa kun tuuli keinuttelee sitä lempeästi.

27 Sisältäpäin silittäminen Vagus- eli kiertäjähermon stimulointi rauhoittaa sydämen sykettä ja hidastaa hengitystä ja auttaa näin myös jännitysoireisiin. Se on tärkein parasympaattisen eli tahdosta riippumattoman hermoston rauhoittava hermo. Se kulkee pallealihaksen läpi. Pallean rytminen liike aktivoi hermoa. Se hermottaa myös äänen tuottamisen alueita kurkussa. Vagushermoa voi stimuloida esimerkiksi hyräilemällä tai sihisemällä uloshengittäessä. Hyräilkää yhdessä lapsen lempilauluja tai leikkikää liskoja ja käärmeitä.

28 Aivojumppaa jännittävään hetkeen Energiakahdeksikon sovellus Istu tuolille tai käy selinmakuulle. Aseta jalkasi ristiin nilkoista ja kädet ristiin ranteista syliisi tai rinnan päälle. Jos asetit oikean jalkasi päälle, tee samoin käsien suhteen. Laita kielesi kitalakeen ja hengittele rauhassa. Tässä asennossa oleminen rauhoittaa ja auttaa keskittymään.

29 Vaiheittain etenevä rentoutus Asetu selinmakuulle. Voit sulkea silmät tai pitää ne puoliavoimena Aseta kätesi vatsan päälle ja hengittele syvään niin, että tunnet vatsasi kohoilevan. Laske sitten kätesi alustalle vartalon viereen. Kuvittele, että käsissäsi on pallot ja purista palloja käsivarret suorina niin lujaa kuin pystyt. Hellitä otteesi, anna käsien levätä rentoina Kuvittele kasvoillesi hirviönaamari. Purista silmäsi kiinni, nyrpistä nenäsi ja suipista suusi. Päästä kasvosi rennoiksi. Toista. Nosta hartiat korviin ja pidä, pidä. Päästäs sitten rennoksi ja hengittele. Purista pakarasi yhteen, kipristä varpaat ja jännitä jalkoja niin, että ne nousevat vähän alustalta. Laske jalat maahan, anna pepun pehmetä. Hengittele rauhassa. Vielä kerran kädet nyrkkiin, hirviönaamari päähän, peppu tiukaksi, jalat jäykäksi ja päästä rennoksi Hengittele ja havainnoi kehon tuntemuksia.

30 Pelon/jännityksen kuva Miltä sinun jännityksesi /pelkosi näyttää? Voit kuvitella ja piirtää siitä kuvan. Kuvaa voit muokata haluamaasi suuntaan. Jos se on kovin julman ja kiukkuisen näköinen voit huvitella piirtämällä sille vaikka viikset, kukkahatun päähän, tutin suuhun, värikkään mekon tai mitä tahansa keksit. Anna sille myös nimi. Aseta kuva haluamaasi paikkaan ja voit tarpeen tullen muokata sitä lisää tai vaihtaa sen paikkaa.

31 Jännitystä ja pelkoa vähentävät Turvallinen olo, tilanteiden ennakointi Itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on, ujona, herkkänäkin Lupa jännittää ja selviytymisen kokemukset Tunne kuulumisesta ryhmään Kannustus ja tuki Selviytyminen jännittävästä tilanteesta Pelottavan kohtaaminen vähitellen omassa tahdissa Identiteetin vahvistuminen Jännittämisen hyväksyminen

32 Jännittämisen ja pelon muuttumista elämää haittaavaksi voi ennaltaehkäistä lapsiryhmissä vahvistamalla lasten tunnetaitoja, yhteisöllisyyttä ja opettamalla purkamaan stressiä ja jännitystä.

33 Koulutusta ja valmennusta ammattikasvattajille ja vanhemmille Yksilöllistä apua jännityksen ja pelon kanssa selviytymiseen lapsille ja aikuisille Reija Suntio Lto, rosenterapeutti, jännittäjä- ja hengitysryhmän ohjaaja, mindfulness-ohjaaja, lapsihieronnan kouluttaja p