Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015"

Transkriptio

1 Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

2 Jännittäminen näkyy ihan liikaa Apua! Mitähän ne minusta ajattelevat?!

3 Normaali vs. ongelmallinen jännittäminen On täysin normaalia jännittää haastetilanteissa. Tällöin jännityksestä ei tarvitse vapautua. Tavoitteena on oppia sietämään sitä. Jännittämisen jännittämisestä voi vapautua. Toimintakyvyn kohentumisen kannalta se on usein tarpeellistakin. Voimakkaaseen jännittämiseen tarvitaan apua. Se ei välttämättä mene itsellään ohi.

4 Kuinka yleistä jännittäminen on? Yleisintä nuorilla aikuisilla. 75 %:lla kehittyy 15 vuoden ikään mennessä. 90 %:n osalta 23. ikävuoteen mennessä. Jännittäminen toiseksi yleisin psyykkinen ongelma korkeakouluopiskelijoilla (stressi yleisin). Kolmannes jännittää esiintymistä. 10 %:lla jännittäminen hidastaa opintoja. 1 %:lla voivat opinnot keskeytyä.

5 Jännittämisen yleisyys 1 % estynyt persoonallisuus 2-3 % yleistynyt sosiaalisten tilanteiden pelko 5 % kapea-alainen sosiaalisten tilanteiden pelko 70 % esiintymisjännitys 20 % ei jännitä lainkaan 3-4 % ei tunnu missään

6 Jännittämisen syyt

7 Lapsuudessa jännitystä laukaisevia tilanteita siirtymätilanteet kiire ero vanhemmista päivähoitoon tuotaessa, yökylässä, retkillä laulutilanteet liikuntatilanteet ruokailutilanteet wc:ssä käyminen uudet tilanteet uuteen ryhmään meneminen poissaolon jälkeinen paluu tuttuunkin ryhmään vieraat aikuiset, vieraat lapset esittäytyminen keskipisteenä oleminen päivittäiset tilanteet, joissa on paljon ihmisiä hammaslääkärin ja lääkärin vastaanotto ympäristön/aikuisten vaatimukset lapsen voimakas itsenäistäminen

8 Lapsuudessa ja nuoruudessa jännitystä laukaisevia tilanteita vastaaminen tunnilla esiintyminen ryhmätyöt koetilanteet vieraalla kielellä puhuminen oman vuoron odottaminen arvostelutilanne taululle kirjoittaminen ääneen lukeminen puhuminen auktoriteetin kanssa ikätovereiden kanssa puhuminen puhelimella soittaminen julkisissa paikoissa liikkuminen käytävällä käveleminen juhlat, kutsut, kylässä käyminen treffit uudet tehtävät ja tilanteet keskustelun aloittaminen spontaani osallistuminen arkitilanteet: bussilla matkustaminen, kassalla jonottaminen, ostoksilla käynti, kadun ylittäminen facebookstatuksen päivittäminen

9 Perimä vai ympäristö? Temperamenttityyppi herkkyys, introverttius, ujous, arkuus, estyneisyys erityisesti: miten on suhtauduttu Autonomisen hermoston herkkä reagointi perinnöllistä ja opittua puutteelliseksi jääneet itsensä rauhoittamisen taidot

10 Muutostilanteet Sopeutumisvaikeudet haasteellisissa muutostilanteissa muutto, murrosikä, vanhempien ero vaatisivat enemmän aikaa ja tukea kuin mitä on tarjolla

11 Traumaattiset kokemukset 70 %:lla sosiaalisten tilanteiden peloista kärsivällä nuorella taustallaan kiusatuksi tuloa vanhemman alkoholismi ylivoimaiseksi koetut haastetilanteet: esimerkiksi häpeälliseksi koettu esiintyminen

12 Ihmissuhdekokemukset Ihmissuhteissa olemisen tavat perheessä, koulussa, vertaisten, opettajien, harrastusohjaajien ym. kanssa Perheen malli: tunne-elämä, sosiaalisuus, suhtautuminen ystäviin, pelkokäyttäytyminen jne. Vanhemmuuden tyylit Ylihuolehtiva: Maailma on vaarallinen. Varon etten tee virheitä. Vaativa ja kriittinen: Vaikka miten ponnistelen, se ei riitä. Yksin pärjäämistä korostava: Olen reipas ja pystyvä. Mitätöivä: Ei tätä kannattaisi jännittää, ei tässä ole mitään ihmeellistä. Laiminlyövä: Jos pidän huolta, huolehdin muista, mutta en itsestäni.

13 Suhtautumistavat yksilö, yhteisö, kulttuuri Rohkeasti vain! Ei uskoisi, että sinä jännität! Minkä värinen on paloauto? Ei tässä ole mitään jännitettävää! Ei kannata lainkaan hävetä! Esiintymisesi oli muuten hyvä, mutta jännittämisesi näkyi aivan liikaa.

14 Kukaan muu ei jännitä Jännittäjä ottaa kantaakseen erilaisuuden taakan, kun yhteisö ei pysty käsittelemään kokemuksiaan.

15 Suhtautumistavat yksilö, yhteisö, kulttuuri Jännittäminen opitaan peittämään, koska yhteisön on vaikea sietää ja käsitellä sitä. Siitä ei puhuta ja sen näkymistä pelätään. Toisten jännittämistä ei välttämättä näe päälle. Jännittäjän haaste: suvaita oma jännittämisensä. Yhteisön haaste: suvaita se, että jännittämistä ON.

16 Jännittämisen seuraukset

17 Välittömät seuraukset: oireet / vireytyminen Fyysisiä tuntemuksia Psyykkisiä muutoksia ylivireytyminen pulssin kiihtyminen hengityksen tihentyminen hikoilu punastuminen tärinä ja vapina äänen väriseminen, änkytys suun kuivuminen pahoinvointi, mahaoireet tarve oksentaa, ulostaa, virtsata erilaiset säryt, lihaskivut huimaus jne. keskittymiskyvyn muutokset huomion kiinnittyminen itseen pelko siitä, mitä muut ajattelevat pelko huomion kohteeksi joutumisesta (ja toive tulla nähdyksi) halu päästä nopeasti pois tai paeta tilanteesta ahdistuneisuus häpeän tunne jne.

18 Jännittämisen haitallisia seurauksia (lapsilla ja nuorilla) Leikin, juttelun ja muun toiminnan aloittamisen ja ylläpitämisen vaikeus. Tutustumisen, uusien ystävyyssuhteiden luomisen vaikeus, seurusteluarkuus. Kanssakäymisen välttely, jolloin ei harjaannu sosiaalisissa taidoissa eikä epäonnistumisessa. Viittaamisen, suullisen vastaamisen, puheenvuorojen ottamisen välttäminen, jolloin potentiaalit eivät tule esille.

19 Voimakkaan jännittämisen seurauksia Heikentää koulu- ja opiskelumenestystä. Vaikeuttaa työuran käynnistymistä ja työelämässä etenemistä. Luo demokratiaongelman: ne, jotka eivät uskalla esittää mielipiteitään, jäävät ilman edustusta. Muut puolestaan eivät pääse osallisiksi heidän kokemuksistaan. Voi johtaa muihin mielenterveyden häiriöihin, esim. masennukseen. Kapeuttaa ja köyhdyttää sosiaalista elämää. Voi johtaa yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, eläköitymiseen.

20 Esiintymisjännitys

21 Esiintymisjännitys Kouluissa harjoitellaan esiintymistä paljon enemmän kuin aiemmin. Esiintymisjännityksen määrä ei ole juurikaan vähentynyt miksi?

22 Esiintyminen on vuorovaikutusta mutta pelkkä harjoittelu ei riitä Esiintyminen on vuorovaikutusta miksi ei harjoitella riittävästi yleisötaitoja? Miten tulla sinuiksi oman ja muiden jännittämisen kanssa, ellei sen kanssa selviytymistä harjoitella? Esiintymisen harjoittelun ja palautteen antamisen tavat voivat tuottaa jännitystä. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä esiintyjiä, mutta kaikki tarvitsevat vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Pienin askelin eteneminen. Vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja pitää puheenvuoronsa. Ei blokkeja opintojen etenemiselle. Nollatoleranssi kiusaamiselle (esiintymistilanteissa).

23 Jännittäjän toimintatapojen kanssa työskentely

24 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Vaikeus rauhoitella itseä. Vaikeus suhtautua myötätuntoisesti itseä kohtaan. Vaikeus asettaa rajoja ja pitää puoliaan. Näitä taitoja voidaan oppia hyväksyvässä ja tilaa antavassa vuorovaikutuksessa.

25 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Välttely Auttaa liiankin tehokkaasti, mutta... Ei kartu kokemusta onnistumisista ja epäonnistumisista. Voimistaa jännittämistä, koska sopeutumista ei tapahdu. Ei opita arkisia selviytymiskeinoja. Kokemuksen hankkiminen, harjoittelu. Pienin askelin, tuetusti kohti pelkoja.

26 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Vaativuus kielteinen ja vaativa minäkuva (ja kuva toisista) kokemus siitä, ettei yllä tavoitteisiin kokemus siitä, ettei yllä samaan kuin vertaiset tavallinen / mikään ei riitä häpeä, huonommuuden tunteet itsetunto-ongelmat itsemyötätunnon kanssa työskentely hellittäminen, riman laskeminen, riittävän hyvä riittää

27 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Tunneilmaisu Pyrkimys tukahduttaa, peittää, niellä tunteita. Ei tiedosta/hyväksy/uskalla ilmaista tunteita: kiukkua, häpeää, pelkoja, epävarmuutta jne. Liiallinen kiltteys, erimielisyyden ja loukkaantumisen nielaiseminen, ei uskalla pitää puoliaan. Myös myönteiset tunteet saatetaan peittää. Ymmärretään jännittäminen tapana suojautua/selviytyä. Harjoitellaan tunteiden ilmaisua, toisen auttamista, kiittämistä ja muuta vuorovaikutuksessa oloa.

28 Jännittämisen hoito

29 Ennaltaehkäisy ja hoito Tärkein ennaltaehkäisyn paikka on kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuspiireissä. Miten asennoitumistapoja näissä muutetaan? Julkinen keskustelu ja tiedon lisääminen. Ammattihenkilöiden koulutus. Jännittämisen parissa tehtävä työ on suvaitsevaisuuden, hyväksyvyyden, myötätuntoisuuden lisäämistä yhteiskunnassa.

30 Ennaltaehkäisy ja hoito Tarpeenmukainen hoito riittävän ajoissa ennaltaehkäisee vakavampia häiriöitä. Erilaisia hoitotapoja yhdistettävä yksilölle sopivalla tavalla.

31 Mistä apua jännittäjälle? Normaali jännittäminen Psyykkinen häiriö Puheviestintää "normaaliryhmille" Puheviestintää jännittäjille ja ujoille Lyhytkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä) Pitkäkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä)

32 Jännittäjäryhmä Psykofyysis-kognitiivinen työskentely Itsensä rauhoittaminen ja kehotietoisuuden lisääminen Selviytymiskeinojen löytäminen ja harjoittelu Toiminnalliset harjoitukset, turvallinen leikkiminen Kotitehtävät Mielikuvien käyttö apuna Omaan taustaan tutustuminen Vertaistuki ja itsemyötätunto

33 Jännittäjäryhmä 1. Tutustuminen, odotukset, tavoitteet 2. Oireet, jännitystä aiheuttavat tilanteet 3. Stressi, voimavarat ja rentoutuminen 4. Toimintatavat ja selviytymiskeinot 5. Jännityshistoria 6. Mielikuva itsestä 7. Sosiaaliset suhteet 8. Kertaus, jäähyväiset, palaute

34 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Tärkeintä ryhmässä on vuorovaikutus ja vertaistuki. Keskustelu tukea ja kannustusta antavassa turvallisessa ilmapiirissä. Ryhmän jäsenet ja ohjaaja esimerkkeinä. Ryhmässä syntyy uudenlaisia, korjaavia kokemuksia. Muutokset minäkuvassa. On ok jännittää, olla ujo, tuntea epävarmuutta. Vaativuus vähenee, myötätuntoisuus lisääntyy.

35 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Itsereflektiokyky paranee Itsensä rauhoittaminen ja itsemyötätunto perustana. Oikeaan osuvampaa havainnointia. Tulkinnat oireita, muita ihmisiä ja itseä koskien realistisempia ja rauhallisempia.

36 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Itsesäätelykyvyt paranevat Kyky ilmaista tunteita ja tarpeita Kyky rauhoitella itseä Hengityksen Kehotietoisuusharjoitusten Pariharjoitusten avulla Oppimalla käyttämään tietoista, myötätuntoista sisäistä dialogia

37 Jännittäjäryhmätoiminnan tulokset

38 SPIN-FIN The Social Phobia Inventory = SPIN, Davidson Suomennos 2000 Klaus Ranta, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykologi. 17 kysymyksen itsearviointilomake sosiaalisten tilanteiden pelon oireiden voimakkuuden arvioimiseksi. Mittaa pelkoja, välttämiskäyttäytymistä ja somaattisia ahdistuneisuusoireita sosiaalisissa tilanteissa.

39 1. Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä. 2. Toisten ihmisten edessä punastuminen vaivaa minua. 3. Minua pelottavat kutsut ja tapahtumat, joissa on ihmisiä. 4. Vältän puhumasta ihmisille, joita en tunne. 5. Arvostelluksi tuleminen pelottaa minua paljon. 6. Nolostumisen pelko saa minut välttämään joidenkin asioiden suorittamista tai puhumista toisille ihmisille. 7. Hikoileminen toisten ihmisten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa. 8. Vältän kutsuille osallistumista. 9. Vältän tekemisiä, joissa olen huomion keskipisteenä. 10. Tuntemattomille puhuminen pelottaa minua. 11. Vältän joutumasta pitämään puheita. 12. Tekisin mitä tahansa välttääkseni arvostelluksi tulemisen. 13. Sydämen tykytys vaivaa minua ollessani ihmisten lähellä. 14. Pelkään tehdä asioita, kun ihmiset saattaisivat katsella. 15. Nolostuneeksi tuleminen tai tyhmältä vaikuttaminen kuuluvat pahimpiin pelkoihini. 16. Vältän puhumasta kenellekään määräävässä asemassa olevalle. 17. Vapiseminen tai täriseminen muitten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa.

40 vuotiaat suomalaiset peruskoululaiset 0-18 pistettä = normaali 19 pistettä = koholla % vuotiaista saa 19 pistettä tai yli, joukossa paljon jännittäjiä joilla ei ole toimintakykyä alentavaa ahdistuneisuutta. 24 pistettä = korkea 9-10 % vuotiaista saa 24 pistettä tai yli, joukossa jo merkittävästi myös sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä nuoria pistettä = hyvin korkea 4-5 % vuotiaista saa 29 pistettä tai yli, joukossa paljon sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä, viittaa häiriöön.

41 Tuloksia jännittäjäryhmistä Tutkimusryhmä: jännittäjäryhmiin YTHS:llä ja Turun ammatti-instituutissa osallistuneet opiskelijat. SPIN-FIN pisteet laskivat kurssin aikana (36 > 29 pistettä). Parannus jatkui toisen ja kolmannen mittauksen välillä (29 > 25 pistettä). Vaikutukset tilastollisesti merkitseviä.

42 Tuloksia jännittäjäryhmistä Kuvaaja 1. Spin-Fin pistemäärät ennen interventiota, sen päättymisen jälkeen ja seurannassa.

43 Tuloksia jännittäjäryhmistä Suurimalla osalla SPIN-FIN pisteet laskevat kurssin aikana. Joillakin SPIN-FIN pisteet kuitenkin nousevat kurssin aikana. Kurssista saatu hyöty korreloi ahdistuneisuuden kanssa. Mitä korkeammat ahdistuneisuuspisteet ensimmäisellä mittauskerralla, sitä pienempi hyöty kurssilla saavutettiin.

44 Tuloksia jännittäjäryhmistä Kuvaaja 2. Mitä korkeampi ahdistuneisuus esimittauksessa, sitä pienempi muutos Spin-Fin -pistemäärissä.

45 Tuloksia puheviestinnän kurssilta Tutkimusryhmä: Esiintymisvarmuuden kehittäminen TY kielikeskus, 6 kurssia. 29,1 > 22,1 Erotus 7 Verrokkiryhmä: Puheviestinnän normaaliryhmä TY kielikeskus, 2 kurssia. 17,1 > 12,3 Erotus 4,8

46

47 Yhteenveto tuloksista Sekä verrokkien että jännittäjäkurssilaisten pistemäärät laskivat kurssin jälkeen tilastollisesti merkitsevästi. Jännittäjillä lasku oli selvästi nopeampaa kuin verrokeilla, heillä pistemäärät ylipäätään olivat korkeammalla, joten oli mistä parantua. Jännittäjät eivät laskeudu verrokkiryhmän tasolle kurssin jälkeenkään, vaan ero säilyy jälkimittauksessa.

48 Johtopäätökset Ryhmätoiminta vaikuttaa merkitsevästi sosiaaliseen ahdistuneisuuteen liittyvien oireiden kokemiseen > oireet lievenevät. Sosiaalisen ahdistuneisuuden lievittyminen vaikuttaa elämänlaatuun. Ryhmä erityisen tärkeä opiskelijoille, joilla sosiaaliset tilanteet aiheuttavat toistuvaa/jatkuvaa kärsimystä. Toisille jännittäjien/ujojen kurssit riittävät, osalle hyvä alku pidemmälle prosessille. Jatkotyöskentelyn mahdollisuutta ja merkitystä tärkeä muistaa korostaa. Jatkohoidon kehittäminen tärkeää sekä opetuksessa että terveydenhoidossa.

49 Aina voi kuitenkin hengittää

50 Tasapainoinen hengitys Vastaa kehon aineenvaihdunnallisia tarpeita. Työskentelyhengitys on tarkoituksenmukaisesti rytmitettyä. Lepohengitys on taukojen rytmittämää. Tällöin hengitys tasapainottaa mieltä ja ruumista: tarpeistamme riippuen elävöittää tai rauhoittaa. On virtaavaa liikettä mielessä ja ruumiissa. Ilmentää sujuvuutta vuorovaikutuksessa. Tuntuu miellyttävältä ja sujuvalta.

51 Tasapainoinen ja epätasapainoinen Tasapainoinen hengitys yhteydessä rentouteen, turvallisuuden ja tasapainon kokemukseen, kykyyn ymmärtää, mitä itsessä ja toisessa tapahtuu. Epätasapainoiset hengitystavat liittyvät stressiin, ahdistukseen, pelkoihin, häpeään, jännittyneisyyteen, kipuun yms. vaikeisiin kokemuksiin sekä itsensä ymmärtämisen vaikeuksiin.

52 Rauhoittava toinen Tarve toisen tyynnyttävään läsnäoloon säilyy läpi elämän. Ahdistuksen sietäminen, itserauhoittelu ja itsemyötätunto voidaan oppia toisen kanssa. Omat yhdessä ja yksin rauhoittumisen kokemukset ovat edellytys sille, että voi edelleen rauhoittaa toista.

53 Hengityksen ohjaamisesta Ei ohjata oikeaa hengitystapaa tai -tekniikkaa. Ei opeteta, miten palleaa tai muita lihaksia tulisi käyttää. Ei tiedetä paremmin toisen puolesta. Ei tahditeta tai rytmitetä ulkoapäin. Ei ohjata toisen hengitystä.

54 Hengityksen ohjaaminen

55 Hengityksen ohjaaminen Tuetaan ohjattavan kykyä havainnoida itseään. Oman hengitysrytmin tunnistaminen ja kunnioittaminen. Annetaan lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan. olemassaoloon omanlaisena. ihmetellä, kummastella ja antaa mielen liikkua. Ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää, hallita hengitystä.

56 Kiitos!

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 15.2.2017 Kuinka yleistä jännittäminen on? 70 % on jännittänyt suoritus- tai haastetilannetta: esiintyminen,

Lisätiedot

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa Kuinka yleistä jännittäminen on? Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa 70 % on jännittänyt suoritus- tai haastetilannetta: esiintyminen, työpaikkahaastattelu, kilpailutilanne Minna

Lisätiedot

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus

Lisätiedot

MITEN AUTAN JÄNNITTÄJÄÄ?

MITEN AUTAN JÄNNITTÄJÄÄ? MITEN AUTAN JÄNNITTÄJÄÄ? Riikka Heinimaa YTHS Esiintyvyys Jännittäminen on luonnollinen osa elämää, lähes kaikki jännittävät joskus. Esimerkiksi esiintymistä on jossain tilanteessa jännittänyt noin 70

Lisätiedot

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia Hengityksen säätely unettomuuden hoidossa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 28.10.2013 Minna Martin Fysioterapeutti 1988, 1992 Psykologi 2002 Hengityskouluohjaaja 2002, -kouluttaja 2009 Tietoisuustaito

Lisätiedot

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Sisältö 08:15 aamukahvi ja ilmoittautuminen 08:35 luonteenpiirteiden uudelleenmäärittelyä 09:10 jännittämisen ja stressinhallinnan yleinen teoria ja jännittämisen taito

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11

Sisällys. Lukijalle... 11 Sisällys Lukijalle... 11 Jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä oleva kumppani? Kun jännittää...16 Päiväkodissa...16 Eskarissa...18 Koulun alkaessa... 20 Koulussa...21 Nuoruusiässä... 23 Mitä

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA Lisa Salonen MIELEN HYVINVOINTI Mielen hyvinvointi tarkoittaa hyvää mielenterveyttä. Omat kokemuksemme vaikuttavat sen muovautumiseen.

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Yhdistyspäivä

Yhdistyspäivä Yhdistyspäivä 7.4.2017 Esiintyminen Joissa ihmiset puhuvat toistensa kanssa ovat esiintymistilanteita (Pelias1992). Suppeammin vain teatteri-ilmaisu tai esteettisen tekstin esittäminen Tavallisimpia esiintymisiä

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi Katsaus kansainväliseen tutkimukseen Liisa Laitinen 25.10.2017 Turun ammattikorkeakoulu, Turun yliopisto liisa.laitinen@utu.fi

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen

Yhdessä elämään. Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen Yhdessä elämään Lapsen ystävyyssuhteiden ja arkisen ryhmätoiminnan tukeminen. Ystävyys ja toimeen tuleminen Aikuisten tehtävä on auttaa lapsia ymmärtämään ystävyyden erilaisuutta, ja sitä että kaikkien

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen

Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari Mari Juote ja Leena Rasanen Läsnäolo ja myötätunto voimavaraksi Viva -hankkeen päätösseminaari 11.10.2017 Mari Juote ja Leena Rasanen Al Mitä läsnäolo tarjoaa? Osaan aikaisempaa paremmin pysähtyä huomaamaan hetkien kauneutta. Vaikkei

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Kehittäjät: Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Puheviestintä. Kesäkandiseminaari (Tekniikan ala) Minna Lyytinen /

Puheviestintä. Kesäkandiseminaari (Tekniikan ala) Minna Lyytinen / Puheviestintä Kesäkandiseminaari (Tekniikan ala) Minna Lyytinen / 14.8.2017 Puheviestinnän tehtävät Luennot 14.8. Pajaan valmistautuminen Puhepajaan osallistuminen (esitys + palaute) 15.-18.8. Oman videon

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Rokua 28.11.2105 Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning 1 Mielenterveysseura Mielen terveys ja sairaus ovat kaksi eri asiaa Mielenterveyden häiriöistä tehdään diagnoosi,

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lapsen jännittäminen ja pelot varhaiskasvatuksen arjessa. - käytännön keinoja auttamiseen lapsiryhmässä. Copyright 2016 Reija Suntio

Lapsen jännittäminen ja pelot varhaiskasvatuksen arjessa. - käytännön keinoja auttamiseen lapsiryhmässä. Copyright 2016 Reija Suntio Lapsen jännittäminen ja pelot varhaiskasvatuksen arjessa - käytännön keinoja auttamiseen lapsiryhmässä Copyright 2016 Reija Suntio Lapsille yleisiä pelkoa ja jännitystä aiheuttavia asioita Vanhemmista

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7 2013 Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas 1 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset: Ylioppilaiden

Lisätiedot

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Esiopetus ja 1.-3.lk Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen. Tutustu verkkosivuihin nuoriyrittajyys.fi Tutustu ohjelmavideoon nuoriyrittajyys.fi/ohjelmat/mina-sina-me

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi

Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Viisi tapaa tuoda mindfulness työpäivääsi Mindfulness eli tietoinen hyväksyvä läsnäolo on kokemuksen ja oman olotilan havainnointia. Läsnäoloharjoituksessa tarkoitus ei ole muuttaa kokemusta: olennaista

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta

MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta MITÄ MIELTÄ OLIT TiETOISUUSTAIDOT (.b)-jaksosta Seuraavaksi kysytään kokemuksiasi tietoisuustaitojen (mindfulness) oppijaksosta. Vastaathan kaikkiin kysymyksiin. Vastauksesi ovat luottamuksellisia ja vain

Lisätiedot

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen

Puheviestintä 1. Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen Puheviestintä 1 Kandidaatintyö ja seminaari (Tietotekniikka) FM Minna Lyytinen Tavoitteet kurssille Kykenet esittämään työsi keskeisen sisällön suullisesti sekä vastaanottamaan ja antamaan palautetta Luennot

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7 2010 Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas 1 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset: Ylioppilaiden

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot