Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015"

Transkriptio

1 Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

2 Jännittäminen näkyy ihan liikaa Apua! Mitähän ne minusta ajattelevat?!

3 Normaali vs. ongelmallinen jännittäminen On täysin normaalia jännittää haastetilanteissa. Tällöin jännityksestä ei tarvitse vapautua. Tavoitteena on oppia sietämään sitä. Jännittämisen jännittämisestä voi vapautua. Toimintakyvyn kohentumisen kannalta se on usein tarpeellistakin. Voimakkaaseen jännittämiseen tarvitaan apua. Se ei välttämättä mene itsellään ohi.

4 Kuinka yleistä jännittäminen on? Yleisintä nuorilla aikuisilla. 75 %:lla kehittyy 15 vuoden ikään mennessä. 90 %:n osalta 23. ikävuoteen mennessä. Jännittäminen toiseksi yleisin psyykkinen ongelma korkeakouluopiskelijoilla (stressi yleisin). Kolmannes jännittää esiintymistä. 10 %:lla jännittäminen hidastaa opintoja. 1 %:lla voivat opinnot keskeytyä.

5 Jännittämisen yleisyys 1 % estynyt persoonallisuus 2-3 % yleistynyt sosiaalisten tilanteiden pelko 5 % kapea-alainen sosiaalisten tilanteiden pelko 70 % esiintymisjännitys 20 % ei jännitä lainkaan 3-4 % ei tunnu missään

6 Jännittämisen syyt

7 Lapsuudessa jännitystä laukaisevia tilanteita siirtymätilanteet kiire ero vanhemmista päivähoitoon tuotaessa, yökylässä, retkillä laulutilanteet liikuntatilanteet ruokailutilanteet wc:ssä käyminen uudet tilanteet uuteen ryhmään meneminen poissaolon jälkeinen paluu tuttuunkin ryhmään vieraat aikuiset, vieraat lapset esittäytyminen keskipisteenä oleminen päivittäiset tilanteet, joissa on paljon ihmisiä hammaslääkärin ja lääkärin vastaanotto ympäristön/aikuisten vaatimukset lapsen voimakas itsenäistäminen

8 Lapsuudessa ja nuoruudessa jännitystä laukaisevia tilanteita vastaaminen tunnilla esiintyminen ryhmätyöt koetilanteet vieraalla kielellä puhuminen oman vuoron odottaminen arvostelutilanne taululle kirjoittaminen ääneen lukeminen puhuminen auktoriteetin kanssa ikätovereiden kanssa puhuminen puhelimella soittaminen julkisissa paikoissa liikkuminen käytävällä käveleminen juhlat, kutsut, kylässä käyminen treffit uudet tehtävät ja tilanteet keskustelun aloittaminen spontaani osallistuminen arkitilanteet: bussilla matkustaminen, kassalla jonottaminen, ostoksilla käynti, kadun ylittäminen facebookstatuksen päivittäminen

9 Perimä vai ympäristö? Temperamenttityyppi herkkyys, introverttius, ujous, arkuus, estyneisyys erityisesti: miten on suhtauduttu Autonomisen hermoston herkkä reagointi perinnöllistä ja opittua puutteelliseksi jääneet itsensä rauhoittamisen taidot

10 Muutostilanteet Sopeutumisvaikeudet haasteellisissa muutostilanteissa muutto, murrosikä, vanhempien ero vaatisivat enemmän aikaa ja tukea kuin mitä on tarjolla

11 Traumaattiset kokemukset 70 %:lla sosiaalisten tilanteiden peloista kärsivällä nuorella taustallaan kiusatuksi tuloa vanhemman alkoholismi ylivoimaiseksi koetut haastetilanteet: esimerkiksi häpeälliseksi koettu esiintyminen

12 Ihmissuhdekokemukset Ihmissuhteissa olemisen tavat perheessä, koulussa, vertaisten, opettajien, harrastusohjaajien ym. kanssa Perheen malli: tunne-elämä, sosiaalisuus, suhtautuminen ystäviin, pelkokäyttäytyminen jne. Vanhemmuuden tyylit Ylihuolehtiva: Maailma on vaarallinen. Varon etten tee virheitä. Vaativa ja kriittinen: Vaikka miten ponnistelen, se ei riitä. Yksin pärjäämistä korostava: Olen reipas ja pystyvä. Mitätöivä: Ei tätä kannattaisi jännittää, ei tässä ole mitään ihmeellistä. Laiminlyövä: Jos pidän huolta, huolehdin muista, mutta en itsestäni.

13 Suhtautumistavat yksilö, yhteisö, kulttuuri Rohkeasti vain! Ei uskoisi, että sinä jännität! Minkä värinen on paloauto? Ei tässä ole mitään jännitettävää! Ei kannata lainkaan hävetä! Esiintymisesi oli muuten hyvä, mutta jännittämisesi näkyi aivan liikaa.

14 Kukaan muu ei jännitä Jännittäjä ottaa kantaakseen erilaisuuden taakan, kun yhteisö ei pysty käsittelemään kokemuksiaan.

15 Suhtautumistavat yksilö, yhteisö, kulttuuri Jännittäminen opitaan peittämään, koska yhteisön on vaikea sietää ja käsitellä sitä. Siitä ei puhuta ja sen näkymistä pelätään. Toisten jännittämistä ei välttämättä näe päälle. Jännittäjän haaste: suvaita oma jännittämisensä. Yhteisön haaste: suvaita se, että jännittämistä ON.

16 Jännittämisen seuraukset

17 Välittömät seuraukset: oireet / vireytyminen Fyysisiä tuntemuksia Psyykkisiä muutoksia ylivireytyminen pulssin kiihtyminen hengityksen tihentyminen hikoilu punastuminen tärinä ja vapina äänen väriseminen, änkytys suun kuivuminen pahoinvointi, mahaoireet tarve oksentaa, ulostaa, virtsata erilaiset säryt, lihaskivut huimaus jne. keskittymiskyvyn muutokset huomion kiinnittyminen itseen pelko siitä, mitä muut ajattelevat pelko huomion kohteeksi joutumisesta (ja toive tulla nähdyksi) halu päästä nopeasti pois tai paeta tilanteesta ahdistuneisuus häpeän tunne jne.

18 Jännittämisen haitallisia seurauksia (lapsilla ja nuorilla) Leikin, juttelun ja muun toiminnan aloittamisen ja ylläpitämisen vaikeus. Tutustumisen, uusien ystävyyssuhteiden luomisen vaikeus, seurusteluarkuus. Kanssakäymisen välttely, jolloin ei harjaannu sosiaalisissa taidoissa eikä epäonnistumisessa. Viittaamisen, suullisen vastaamisen, puheenvuorojen ottamisen välttäminen, jolloin potentiaalit eivät tule esille.

19 Voimakkaan jännittämisen seurauksia Heikentää koulu- ja opiskelumenestystä. Vaikeuttaa työuran käynnistymistä ja työelämässä etenemistä. Luo demokratiaongelman: ne, jotka eivät uskalla esittää mielipiteitään, jäävät ilman edustusta. Muut puolestaan eivät pääse osallisiksi heidän kokemuksistaan. Voi johtaa muihin mielenterveyden häiriöihin, esim. masennukseen. Kapeuttaa ja köyhdyttää sosiaalista elämää. Voi johtaa yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, eläköitymiseen.

20 Esiintymisjännitys

21 Esiintymisjännitys Kouluissa harjoitellaan esiintymistä paljon enemmän kuin aiemmin. Esiintymisjännityksen määrä ei ole juurikaan vähentynyt miksi?

22 Esiintyminen on vuorovaikutusta mutta pelkkä harjoittelu ei riitä Esiintyminen on vuorovaikutusta miksi ei harjoitella riittävästi yleisötaitoja? Miten tulla sinuiksi oman ja muiden jännittämisen kanssa, ellei sen kanssa selviytymistä harjoitella? Esiintymisen harjoittelun ja palautteen antamisen tavat voivat tuottaa jännitystä. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä esiintyjiä, mutta kaikki tarvitsevat vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Pienin askelin eteneminen. Vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja pitää puheenvuoronsa. Ei blokkeja opintojen etenemiselle. Nollatoleranssi kiusaamiselle (esiintymistilanteissa).

23 Jännittäjän toimintatapojen kanssa työskentely

24 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Vaikeus rauhoitella itseä. Vaikeus suhtautua myötätuntoisesti itseä kohtaan. Vaikeus asettaa rajoja ja pitää puoliaan. Näitä taitoja voidaan oppia hyväksyvässä ja tilaa antavassa vuorovaikutuksessa.

25 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Välttely Auttaa liiankin tehokkaasti, mutta... Ei kartu kokemusta onnistumisista ja epäonnistumisista. Voimistaa jännittämistä, koska sopeutumista ei tapahdu. Ei opita arkisia selviytymiskeinoja. Kokemuksen hankkiminen, harjoittelu. Pienin askelin, tuetusti kohti pelkoja.

26 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Vaativuus kielteinen ja vaativa minäkuva (ja kuva toisista) kokemus siitä, ettei yllä tavoitteisiin kokemus siitä, ettei yllä samaan kuin vertaiset tavallinen / mikään ei riitä häpeä, huonommuuden tunteet itsetunto-ongelmat itsemyötätunnon kanssa työskentely hellittäminen, riman laskeminen, riittävän hyvä riittää

27 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Tunneilmaisu Pyrkimys tukahduttaa, peittää, niellä tunteita. Ei tiedosta/hyväksy/uskalla ilmaista tunteita: kiukkua, häpeää, pelkoja, epävarmuutta jne. Liiallinen kiltteys, erimielisyyden ja loukkaantumisen nielaiseminen, ei uskalla pitää puoliaan. Myös myönteiset tunteet saatetaan peittää. Ymmärretään jännittäminen tapana suojautua/selviytyä. Harjoitellaan tunteiden ilmaisua, toisen auttamista, kiittämistä ja muuta vuorovaikutuksessa oloa.

28 Jännittämisen hoito

29 Ennaltaehkäisy ja hoito Tärkein ennaltaehkäisyn paikka on kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuspiireissä. Miten asennoitumistapoja näissä muutetaan? Julkinen keskustelu ja tiedon lisääminen. Ammattihenkilöiden koulutus. Jännittämisen parissa tehtävä työ on suvaitsevaisuuden, hyväksyvyyden, myötätuntoisuuden lisäämistä yhteiskunnassa.

30 Ennaltaehkäisy ja hoito Tarpeenmukainen hoito riittävän ajoissa ennaltaehkäisee vakavampia häiriöitä. Erilaisia hoitotapoja yhdistettävä yksilölle sopivalla tavalla.

31 Mistä apua jännittäjälle? Normaali jännittäminen Psyykkinen häiriö Puheviestintää "normaaliryhmille" Puheviestintää jännittäjille ja ujoille Lyhytkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä) Pitkäkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä)

32 Jännittäjäryhmä Psykofyysis-kognitiivinen työskentely Itsensä rauhoittaminen ja kehotietoisuuden lisääminen Selviytymiskeinojen löytäminen ja harjoittelu Toiminnalliset harjoitukset, turvallinen leikkiminen Kotitehtävät Mielikuvien käyttö apuna Omaan taustaan tutustuminen Vertaistuki ja itsemyötätunto

33 Jännittäjäryhmä 1. Tutustuminen, odotukset, tavoitteet 2. Oireet, jännitystä aiheuttavat tilanteet 3. Stressi, voimavarat ja rentoutuminen 4. Toimintatavat ja selviytymiskeinot 5. Jännityshistoria 6. Mielikuva itsestä 7. Sosiaaliset suhteet 8. Kertaus, jäähyväiset, palaute

34 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Tärkeintä ryhmässä on vuorovaikutus ja vertaistuki. Keskustelu tukea ja kannustusta antavassa turvallisessa ilmapiirissä. Ryhmän jäsenet ja ohjaaja esimerkkeinä. Ryhmässä syntyy uudenlaisia, korjaavia kokemuksia. Muutokset minäkuvassa. On ok jännittää, olla ujo, tuntea epävarmuutta. Vaativuus vähenee, myötätuntoisuus lisääntyy.

35 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Itsereflektiokyky paranee Itsensä rauhoittaminen ja itsemyötätunto perustana. Oikeaan osuvampaa havainnointia. Tulkinnat oireita, muita ihmisiä ja itseä koskien realistisempia ja rauhallisempia.

36 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Itsesäätelykyvyt paranevat Kyky ilmaista tunteita ja tarpeita Kyky rauhoitella itseä Hengityksen Kehotietoisuusharjoitusten Pariharjoitusten avulla Oppimalla käyttämään tietoista, myötätuntoista sisäistä dialogia

37 Jännittäjäryhmätoiminnan tulokset

38 SPIN-FIN The Social Phobia Inventory = SPIN, Davidson Suomennos 2000 Klaus Ranta, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykologi. 17 kysymyksen itsearviointilomake sosiaalisten tilanteiden pelon oireiden voimakkuuden arvioimiseksi. Mittaa pelkoja, välttämiskäyttäytymistä ja somaattisia ahdistuneisuusoireita sosiaalisissa tilanteissa.

39 1. Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä. 2. Toisten ihmisten edessä punastuminen vaivaa minua. 3. Minua pelottavat kutsut ja tapahtumat, joissa on ihmisiä. 4. Vältän puhumasta ihmisille, joita en tunne. 5. Arvostelluksi tuleminen pelottaa minua paljon. 6. Nolostumisen pelko saa minut välttämään joidenkin asioiden suorittamista tai puhumista toisille ihmisille. 7. Hikoileminen toisten ihmisten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa. 8. Vältän kutsuille osallistumista. 9. Vältän tekemisiä, joissa olen huomion keskipisteenä. 10. Tuntemattomille puhuminen pelottaa minua. 11. Vältän joutumasta pitämään puheita. 12. Tekisin mitä tahansa välttääkseni arvostelluksi tulemisen. 13. Sydämen tykytys vaivaa minua ollessani ihmisten lähellä. 14. Pelkään tehdä asioita, kun ihmiset saattaisivat katsella. 15. Nolostuneeksi tuleminen tai tyhmältä vaikuttaminen kuuluvat pahimpiin pelkoihini. 16. Vältän puhumasta kenellekään määräävässä asemassa olevalle. 17. Vapiseminen tai täriseminen muitten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa.

40 vuotiaat suomalaiset peruskoululaiset 0-18 pistettä = normaali 19 pistettä = koholla % vuotiaista saa 19 pistettä tai yli, joukossa paljon jännittäjiä joilla ei ole toimintakykyä alentavaa ahdistuneisuutta. 24 pistettä = korkea 9-10 % vuotiaista saa 24 pistettä tai yli, joukossa jo merkittävästi myös sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä nuoria pistettä = hyvin korkea 4-5 % vuotiaista saa 29 pistettä tai yli, joukossa paljon sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä, viittaa häiriöön.

41 Tuloksia jännittäjäryhmistä Tutkimusryhmä: jännittäjäryhmiin YTHS:llä ja Turun ammatti-instituutissa osallistuneet opiskelijat. SPIN-FIN pisteet laskivat kurssin aikana (36 > 29 pistettä). Parannus jatkui toisen ja kolmannen mittauksen välillä (29 > 25 pistettä). Vaikutukset tilastollisesti merkitseviä.

42 Tuloksia jännittäjäryhmistä Kuvaaja 1. Spin-Fin pistemäärät ennen interventiota, sen päättymisen jälkeen ja seurannassa.

43 Tuloksia jännittäjäryhmistä Suurimalla osalla SPIN-FIN pisteet laskevat kurssin aikana. Joillakin SPIN-FIN pisteet kuitenkin nousevat kurssin aikana. Kurssista saatu hyöty korreloi ahdistuneisuuden kanssa. Mitä korkeammat ahdistuneisuuspisteet ensimmäisellä mittauskerralla, sitä pienempi hyöty kurssilla saavutettiin.

44 Tuloksia jännittäjäryhmistä Kuvaaja 2. Mitä korkeampi ahdistuneisuus esimittauksessa, sitä pienempi muutos Spin-Fin -pistemäärissä.

45 Tuloksia puheviestinnän kurssilta Tutkimusryhmä: Esiintymisvarmuuden kehittäminen TY kielikeskus, 6 kurssia. 29,1 > 22,1 Erotus 7 Verrokkiryhmä: Puheviestinnän normaaliryhmä TY kielikeskus, 2 kurssia. 17,1 > 12,3 Erotus 4,8

46

47 Yhteenveto tuloksista Sekä verrokkien että jännittäjäkurssilaisten pistemäärät laskivat kurssin jälkeen tilastollisesti merkitsevästi. Jännittäjillä lasku oli selvästi nopeampaa kuin verrokeilla, heillä pistemäärät ylipäätään olivat korkeammalla, joten oli mistä parantua. Jännittäjät eivät laskeudu verrokkiryhmän tasolle kurssin jälkeenkään, vaan ero säilyy jälkimittauksessa.

48 Johtopäätökset Ryhmätoiminta vaikuttaa merkitsevästi sosiaaliseen ahdistuneisuuteen liittyvien oireiden kokemiseen > oireet lievenevät. Sosiaalisen ahdistuneisuuden lievittyminen vaikuttaa elämänlaatuun. Ryhmä erityisen tärkeä opiskelijoille, joilla sosiaaliset tilanteet aiheuttavat toistuvaa/jatkuvaa kärsimystä. Toisille jännittäjien/ujojen kurssit riittävät, osalle hyvä alku pidemmälle prosessille. Jatkotyöskentelyn mahdollisuutta ja merkitystä tärkeä muistaa korostaa. Jatkohoidon kehittäminen tärkeää sekä opetuksessa että terveydenhoidossa.

49 Aina voi kuitenkin hengittää

50 Tasapainoinen hengitys Vastaa kehon aineenvaihdunnallisia tarpeita. Työskentelyhengitys on tarkoituksenmukaisesti rytmitettyä. Lepohengitys on taukojen rytmittämää. Tällöin hengitys tasapainottaa mieltä ja ruumista: tarpeistamme riippuen elävöittää tai rauhoittaa. On virtaavaa liikettä mielessä ja ruumiissa. Ilmentää sujuvuutta vuorovaikutuksessa. Tuntuu miellyttävältä ja sujuvalta.

51 Tasapainoinen ja epätasapainoinen Tasapainoinen hengitys yhteydessä rentouteen, turvallisuuden ja tasapainon kokemukseen, kykyyn ymmärtää, mitä itsessä ja toisessa tapahtuu. Epätasapainoiset hengitystavat liittyvät stressiin, ahdistukseen, pelkoihin, häpeään, jännittyneisyyteen, kipuun yms. vaikeisiin kokemuksiin sekä itsensä ymmärtämisen vaikeuksiin.

52 Rauhoittava toinen Tarve toisen tyynnyttävään läsnäoloon säilyy läpi elämän. Ahdistuksen sietäminen, itserauhoittelu ja itsemyötätunto voidaan oppia toisen kanssa. Omat yhdessä ja yksin rauhoittumisen kokemukset ovat edellytys sille, että voi edelleen rauhoittaa toista.

53 Hengityksen ohjaamisesta Ei ohjata oikeaa hengitystapaa tai -tekniikkaa. Ei opeteta, miten palleaa tai muita lihaksia tulisi käyttää. Ei tiedetä paremmin toisen puolesta. Ei tahditeta tai rytmitetä ulkoapäin. Ei ohjata toisen hengitystä.

54 Hengityksen ohjaaminen

55 Hengityksen ohjaaminen Tuetaan ohjattavan kykyä havainnoida itseään. Oman hengitysrytmin tunnistaminen ja kunnioittaminen. Annetaan lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan. olemassaoloon omanlaisena. ihmetellä, kummastella ja antaa mielen liikkua. Ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää, hallita hengitystä.

56 Kiitos!

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä

Hellitä ja hengitä 18.11.2015. Ensihenkäys. Tasapainoinen ja epätasapainoinen. Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Ensihenkäys Hellitä ja hengitä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET 9.11.2015 Hengitys itsesäätelyn työvälineenä Tasapainoinen ja epätasapainoinen Aliviriäminen: Voimavarojen puute Väsymys Uupumus

Lisätiedot

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia

29.10.2013. Minna Martin. Psykofyysinen hengitysterapia Hengityksen säätely unettomuuden hoidossa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 28.10.2013 Minna Martin Fysioterapeutti 1988, 1992 Psykologi 2002 Hengityskouluohjaaja 2002, -kouluttaja 2009 Tietoisuustaito

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen hengitysterapia Somaattisesti

Lisätiedot

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa

Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa Ryhmätoiminta opiskeluterveydenhuollossa 5.6.2013 Minna Martin, psykologi YTHS OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Miksi ryhmiä? Resurssit: ryhmätoiminta on kustannustehokasta. Voi tuottaa yksilöhoidon tarvetta

Lisätiedot

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Sisältö 08:15 aamukahvi ja ilmoittautuminen 08:35 luonteenpiirteiden uudelleenmäärittelyä 09:10 jännittämisen ja stressinhallinnan yleinen teoria ja jännittämisen taito

Lisätiedot

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari

Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari Kriisit ja Mielenterveys Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi seminaari 29.9.2014 Suvi Piironen Asiantuntija SOS- kriisikeskus Elämän monet kriisit Jokainen kohtaa kriisejä elämänsä aikana Kriisiksi

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Sisällys. Lukijalle... 11

Sisällys. Lukijalle... 11 Sisällys Lukijalle... 11 Jännitys vaarallinen vihollinen vai kesytettävissä oleva kumppani? Kun jännittää...16 Päiväkodissa...16 Eskarissa...18 Koulun alkaessa... 20 Koulussa...21 Nuoruusiässä... 23 Mitä

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys

Lisätiedot

Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti

Hengitys työvälineenä. 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Hengitys työvälineenä 1/2013 Minna Martin fysioterapeutti, psykologi, psykoterapeutti Psykofyysisen hengitysterapian taustaa Kehittäjät: Maila Seppä & Päivi Lehtinen & Minna Martin Hengityskoulu ~ Psykofyysinen

Lisätiedot

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa

F R I E N D S - sinut itsensä kanssa F R I E N D S - sinut itsensä kanssa Marianne Takala kehittämissuunnittelija, psykoterapeutti Iloa kouluun - koulutuspäiv ivä Seinäjoella 1.4.2011 Tavoitteena ja haasteena hyvä elämä Suomalainen koulu

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa

Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka

Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015. Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Miten hoidon onnistumista mitataan? Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Hoitosuunnitelma Hoidon aloituksessa tapahtunut moniammatillinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon.

ääripäistä Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. ääripäistä tasapainoon Ajatuksia suorittamisesta, hellittämisestä ja tiestä tasapainoon. Tekemisestä saa nauttia. Oikeasti. mutta jos rentoutuminen ja "vain oleminen" ahdistaa, voi olla että suorittamisen

Lisätiedot

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö Omaishoitajan voimavarat Alustus Vantaalla 3.4.2014 Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö 1 Omaishoitajan karikot * Byrokratia * Velvoittava sitoutuminen * Avun vastaanottamisen vaikeus * Ammattilaisten

Lisätiedot

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö

Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu. Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Elämää hoivan piirissä muistisairaiden pienryhmäharjoittelu Niina Koskela Jalmari Jyllin Säätiö Muistisairaan kannattaa harjoitella Parempi toimintakyky lyhentää loppuvanhuuden kokonaan vuoteeseen hoidettua

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi

TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 14.11.2014 Tavoitteet Saada perustiedot kognitiivisesta psykoterapiasta Kokeilla kognitiivisen psykoterapian menetelmiä,

Lisätiedot

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7 2013 Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas 1 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset: Ylioppilaiden

Lisätiedot

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo

Stressi ja sen selättäminen lukiossa. Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressi ja sen selättäminen lukiossa Psykologi Päivi-Marjatta Marjo Stressin eri muodot Optimaalinen stressi lisää hyvää suoritusta ja on tarpeellista lukiossakin Haitallisessa, pitkittyneessä stressissä

Lisätiedot

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen

Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Ongelmallisesti pelaavan nuoren auttaminen Lahti 9.4.2014 11.4.2014 Minna Kesänen 1 Rahapelaaminen ja digitaalinen pelaaminen Rahapelaaminen viittaa kaikkeen sellaiseen pelaamiseen, jossa voitto tai tappio

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa

Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Tiede- ja taidekorkeakoulujen opiskelijoita koskeviin suuronnettomuus- ja poikkeustilanteisiin varautuminen 18.11.2011 Kriisityön muodot ja menetelmät akuutissa kriisiavussa Salli Saari YTHS, Helsinki-Espoon

Lisätiedot

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-

Lisätiedot

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito

Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Synnytykseen liittyvä kipu ei lääkkeellinen hoito Pia Laitio, kätilö, Tyks, sype-poliklinikka, rentoutusvalmennukset, Kätilön kammari / synnytyspelon hoito Naisen Kipu 13.3 2014. Kokonaiskivun muodostuminen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa

Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Palaute oppimisessa ja ohjaamisessa Kirsi Viitanen Palautteen merkitys oppijalle Oppimisen edistäminen Osaamisen tunnistaminen Ongelmanratkaisun kehittäminen Ryhmässä toimiminen vuorovaikutustaidot Itsetuntemuksen

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka

VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus VOIKUKKIA-ryhmän dynamiikka VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijä: Virpi Kujala SISÄLTÖ VOIKUKKIA-ryhmäprosessin vaiheet

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset,

Lisätiedot

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä

Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Meillä on syöpä: sairas lapsi/nuori perheessä Jaana Kaukoranta Neuvontahoitaja, SYLVA ry. psykologi 20.3.2014 Psyykkinen kriisi: Ennustamattomuus Avuttomuus Hallinnantunteen menetys Tietoisuus haavoittuvuudesta

Lisätiedot

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas

YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7. Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas YLIOPPILAIDEN TERVEYDENHOITOSÄÄTIÖ OPPAITA 7 2010 Jännittäminen osana elämää opiskelijaopas 1 Terveyden edistämisen keskus ry:n arvioima Julkaisija: Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö Tilaukset: Ylioppilaiden

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE

VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE VALTAKUNNALLINEN TAPATURMAPÄIVÄ 13/08/2010 Arja Puska KUUDEN KOON MALLI PÄIVÄ HOIDOLLE JA KOULUILLE Kuuden koon malli Tapaturmien ehkäisyn toimintamalli päiväkotiin ja kouluun LAPSEN TURVAKSI HANKE 2007

Lisätiedot

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus

Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Varhainen vanhemmuus ja sen haavoittuvuus Luento 2007 Marja Schulman Marja Schulman 1 Äidin kannattelukyky Kun äidin kannattelun voimavarat riittävät 1. äiti suojaa vauvaa liian voimakkailta ärsykkeiltä,

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011

Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 Mielen hyvinvointi projekti 2009-2011 - Itsearvioinnin tueksi opiskelijalle Selviytymistaidot Avunhakutaidot Tunnetaidot Oma tukiverkko Erilaisuus voimavarana Sosiaaliset taidot Mielenterveys arjessani

Lisätiedot

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen

Mentalisaatiokyvyn kehittyminen Mentalisaatiokyvyn kehittyminen RF kyky kehittyy vain vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa varhaiset ihmissuhteet myöhemmät ihmissuhteet terapiasuhde Lapsen mentalisaatiokyky voi kehittyä vain jos

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN NIMI LIIMAA TÄHÄN OMA KUVASI LAPSEN VASU TAIKATAKIN ARKIPUHE IHMISEKSI KASVAMISESTA Kun kasvaa ihmiseksi täytyy kokeilla, onko peltisiivet kalalokeilla ja minkälaisin

Lisätiedot

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset

Hengitysliitto Heli ry:n opas. Keskoslapsen sisarukset Hengitysliitto Heli ry:n opas 4 Keskoslapsen sisarukset Keskoslapsen sisarukset Keskosen syntymä on perheelle ja sisaruksille äkillinen muutos odotettuun tapahtumaan. Äiti joutuu yllättäen sairaalaan,

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL

Mielenterveys ja syrjintäkokemukset. Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Mielenterveys ja syrjintäkokemukset Erikoistutkija Anu Castaneda, THL Syrjintä- ja väkivaltakokemukset: menetelmät Syrjinnän muoto Epäkohteliaampi kohtelu, epäkunnioittavampi kohtelu, nimittely tai sanallinen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007

Näkökulmia kuntoutumiseen. Jari Koskisuu 2007 Näkökulmia kuntoutumiseen Jari Koskisuu 2007 Mielenterveyskuntoutuksen tehtävistä Kehittää kuntoutumisvalmiutta Tukea kuntoutumistavoitteiden saavuttamisessa Tukea yksilöllisen kuntoutumisen prosessin

Lisätiedot

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena

Lisätiedot

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th

Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä. Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th Kokemuksia opiskelijoiden uniryhmästä Päivi Granholm, PsM Leena Koskinen, th KYYTIÄ UNIONGELMILLE -UNIRYHMÄ Tarkoitettu opiskelijoille, joilla nukahtamiseen tai nukkumiseen liittyviä ongelmia Lyhyt haastattelu

Lisätiedot

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1

J.J. Jedulainen 20.11.2012 1 1 MOOD- VALMENNUS Ohjauksen apuvälineenä Susanna Hjulberg LÄHDE: Koskinen, K. & Hautaluoma, M. (toim.) Valmennuksessa erilainen oppija. Välineitä työ- ja yksilövalmennukseen. Valtakunnallinen työpajayhdistys

Lisätiedot

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy

Aivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä

Lisätiedot

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015

Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opiskelijatuutorikoulutus 24.03.2015 & 10.4.2015 Opintopsykologitoiminta ja opiskeluprosessin tukeminen Opiskelijatuutorikoulutus Opintopsykologi Jane Paakkolanvaara (slaidit: opintopsykologit Sara Miihkinen

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom

NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN. Päivikki Engblom NUORUUSIÄN KEHITYS JA SEN TUKEMINEN Päivikki Engblom NUORI AIKUINEN Nuori aikuisuus haastava kehitysvaihe Vaatii runsaasti psyykkisiä voimavaroja Suurin osa nuorista aikuisista voi hyvin Psyykkinen, somaattinen

Lisätiedot

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on?

Sisällys. Esipuhe...11. Osa 1. Mitä ADHD on? Sisällys Esipuhe...11 Osa 1 Mitä ADHD on? Kokemuspuheenvuorot ADHD-oireisten lasten äiti kertoo...17 ADHD-oireinen nuori kertoo...25 ADHD-oireinen aikuinen kertoo...29 Irma Moilanen 1 ADHD... 35 Oireet...35

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot