Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015"

Transkriptio

1 Jännittäminen häiriö vai luonnollinen osa elämää? Minna Martin psykologi, psykoterapeutti VET Toukokuu 2015

2 Jännittäminen näkyy ihan liikaa Apua! Mitähän ne minusta ajattelevat?!

3 Normaali vs. ongelmallinen jännittäminen On täysin normaalia jännittää haastetilanteissa. Tällöin jännityksestä ei tarvitse vapautua. Tavoitteena on oppia sietämään sitä. Jännittämisen jännittämisestä voi vapautua. Toimintakyvyn kohentumisen kannalta se on usein tarpeellistakin. Voimakkaaseen jännittämiseen tarvitaan apua. Se ei välttämättä mene itsellään ohi.

4 Kuinka yleistä jännittäminen on? Yleisintä nuorilla aikuisilla. 75 %:lla kehittyy 15 vuoden ikään mennessä. 90 %:n osalta 23. ikävuoteen mennessä. Jännittäminen toiseksi yleisin psyykkinen ongelma korkeakouluopiskelijoilla (stressi yleisin). Kolmannes jännittää esiintymistä. 10 %:lla jännittäminen hidastaa opintoja. 1 %:lla voivat opinnot keskeytyä.

5 Jännittämisen yleisyys 1 % estynyt persoonallisuus 2-3 % yleistynyt sosiaalisten tilanteiden pelko 5 % kapea-alainen sosiaalisten tilanteiden pelko 70 % esiintymisjännitys 20 % ei jännitä lainkaan 3-4 % ei tunnu missään

6 Jännittämisen syyt

7 Lapsuudessa jännitystä laukaisevia tilanteita siirtymätilanteet kiire ero vanhemmista päivähoitoon tuotaessa, yökylässä, retkillä laulutilanteet liikuntatilanteet ruokailutilanteet wc:ssä käyminen uudet tilanteet uuteen ryhmään meneminen poissaolon jälkeinen paluu tuttuunkin ryhmään vieraat aikuiset, vieraat lapset esittäytyminen keskipisteenä oleminen päivittäiset tilanteet, joissa on paljon ihmisiä hammaslääkärin ja lääkärin vastaanotto ympäristön/aikuisten vaatimukset lapsen voimakas itsenäistäminen

8 Lapsuudessa ja nuoruudessa jännitystä laukaisevia tilanteita vastaaminen tunnilla esiintyminen ryhmätyöt koetilanteet vieraalla kielellä puhuminen oman vuoron odottaminen arvostelutilanne taululle kirjoittaminen ääneen lukeminen puhuminen auktoriteetin kanssa ikätovereiden kanssa puhuminen puhelimella soittaminen julkisissa paikoissa liikkuminen käytävällä käveleminen juhlat, kutsut, kylässä käyminen treffit uudet tehtävät ja tilanteet keskustelun aloittaminen spontaani osallistuminen arkitilanteet: bussilla matkustaminen, kassalla jonottaminen, ostoksilla käynti, kadun ylittäminen facebookstatuksen päivittäminen

9 Perimä vai ympäristö? Temperamenttityyppi herkkyys, introverttius, ujous, arkuus, estyneisyys erityisesti: miten on suhtauduttu Autonomisen hermoston herkkä reagointi perinnöllistä ja opittua puutteelliseksi jääneet itsensä rauhoittamisen taidot

10 Muutostilanteet Sopeutumisvaikeudet haasteellisissa muutostilanteissa muutto, murrosikä, vanhempien ero vaatisivat enemmän aikaa ja tukea kuin mitä on tarjolla

11 Traumaattiset kokemukset 70 %:lla sosiaalisten tilanteiden peloista kärsivällä nuorella taustallaan kiusatuksi tuloa vanhemman alkoholismi ylivoimaiseksi koetut haastetilanteet: esimerkiksi häpeälliseksi koettu esiintyminen

12 Ihmissuhdekokemukset Ihmissuhteissa olemisen tavat perheessä, koulussa, vertaisten, opettajien, harrastusohjaajien ym. kanssa Perheen malli: tunne-elämä, sosiaalisuus, suhtautuminen ystäviin, pelkokäyttäytyminen jne. Vanhemmuuden tyylit Ylihuolehtiva: Maailma on vaarallinen. Varon etten tee virheitä. Vaativa ja kriittinen: Vaikka miten ponnistelen, se ei riitä. Yksin pärjäämistä korostava: Olen reipas ja pystyvä. Mitätöivä: Ei tätä kannattaisi jännittää, ei tässä ole mitään ihmeellistä. Laiminlyövä: Jos pidän huolta, huolehdin muista, mutta en itsestäni.

13 Suhtautumistavat yksilö, yhteisö, kulttuuri Rohkeasti vain! Ei uskoisi, että sinä jännität! Minkä värinen on paloauto? Ei tässä ole mitään jännitettävää! Ei kannata lainkaan hävetä! Esiintymisesi oli muuten hyvä, mutta jännittämisesi näkyi aivan liikaa.

14 Kukaan muu ei jännitä Jännittäjä ottaa kantaakseen erilaisuuden taakan, kun yhteisö ei pysty käsittelemään kokemuksiaan.

15 Suhtautumistavat yksilö, yhteisö, kulttuuri Jännittäminen opitaan peittämään, koska yhteisön on vaikea sietää ja käsitellä sitä. Siitä ei puhuta ja sen näkymistä pelätään. Toisten jännittämistä ei välttämättä näe päälle. Jännittäjän haaste: suvaita oma jännittämisensä. Yhteisön haaste: suvaita se, että jännittämistä ON.

16 Jännittämisen seuraukset

17 Välittömät seuraukset: oireet / vireytyminen Fyysisiä tuntemuksia Psyykkisiä muutoksia ylivireytyminen pulssin kiihtyminen hengityksen tihentyminen hikoilu punastuminen tärinä ja vapina äänen väriseminen, änkytys suun kuivuminen pahoinvointi, mahaoireet tarve oksentaa, ulostaa, virtsata erilaiset säryt, lihaskivut huimaus jne. keskittymiskyvyn muutokset huomion kiinnittyminen itseen pelko siitä, mitä muut ajattelevat pelko huomion kohteeksi joutumisesta (ja toive tulla nähdyksi) halu päästä nopeasti pois tai paeta tilanteesta ahdistuneisuus häpeän tunne jne.

18 Jännittämisen haitallisia seurauksia (lapsilla ja nuorilla) Leikin, juttelun ja muun toiminnan aloittamisen ja ylläpitämisen vaikeus. Tutustumisen, uusien ystävyyssuhteiden luomisen vaikeus, seurusteluarkuus. Kanssakäymisen välttely, jolloin ei harjaannu sosiaalisissa taidoissa eikä epäonnistumisessa. Viittaamisen, suullisen vastaamisen, puheenvuorojen ottamisen välttäminen, jolloin potentiaalit eivät tule esille.

19 Voimakkaan jännittämisen seurauksia Heikentää koulu- ja opiskelumenestystä. Vaikeuttaa työuran käynnistymistä ja työelämässä etenemistä. Luo demokratiaongelman: ne, jotka eivät uskalla esittää mielipiteitään, jäävät ilman edustusta. Muut puolestaan eivät pääse osallisiksi heidän kokemuksistaan. Voi johtaa muihin mielenterveyden häiriöihin, esim. masennukseen. Kapeuttaa ja köyhdyttää sosiaalista elämää. Voi johtaa yksinäisyyteen, syrjäytymiseen, eläköitymiseen.

20 Esiintymisjännitys

21 Esiintymisjännitys Kouluissa harjoitellaan esiintymistä paljon enemmän kuin aiemmin. Esiintymisjännityksen määrä ei ole juurikaan vähentynyt miksi?

22 Esiintyminen on vuorovaikutusta mutta pelkkä harjoittelu ei riitä Esiintyminen on vuorovaikutusta miksi ei harjoitella riittävästi yleisötaitoja? Miten tulla sinuiksi oman ja muiden jännittämisen kanssa, ellei sen kanssa selviytymistä harjoitella? Esiintymisen harjoittelun ja palautteen antamisen tavat voivat tuottaa jännitystä. Kaikkien ei tarvitse olla hyviä esiintyjiä, mutta kaikki tarvitsevat vuorovaikutustaitojen harjoittelua. Pienin askelin eteneminen. Vaihtoehtoisia ja joustavia tapoja pitää puheenvuoronsa. Ei blokkeja opintojen etenemiselle. Nollatoleranssi kiusaamiselle (esiintymistilanteissa).

23 Jännittäjän toimintatapojen kanssa työskentely

24 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Vaikeus rauhoitella itseä. Vaikeus suhtautua myötätuntoisesti itseä kohtaan. Vaikeus asettaa rajoja ja pitää puoliaan. Näitä taitoja voidaan oppia hyväksyvässä ja tilaa antavassa vuorovaikutuksessa.

25 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Välttely Auttaa liiankin tehokkaasti, mutta... Ei kartu kokemusta onnistumisista ja epäonnistumisista. Voimistaa jännittämistä, koska sopeutumista ei tapahdu. Ei opita arkisia selviytymiskeinoja. Kokemuksen hankkiminen, harjoittelu. Pienin askelin, tuetusti kohti pelkoja.

26 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Vaativuus kielteinen ja vaativa minäkuva (ja kuva toisista) kokemus siitä, ettei yllä tavoitteisiin kokemus siitä, ettei yllä samaan kuin vertaiset tavallinen / mikään ei riitä häpeä, huonommuuden tunteet itsetunto-ongelmat itsemyötätunnon kanssa työskentely hellittäminen, riman laskeminen, riittävän hyvä riittää

27 Jännittäjän suhtautumis- ja toimintatavat Tunneilmaisu Pyrkimys tukahduttaa, peittää, niellä tunteita. Ei tiedosta/hyväksy/uskalla ilmaista tunteita: kiukkua, häpeää, pelkoja, epävarmuutta jne. Liiallinen kiltteys, erimielisyyden ja loukkaantumisen nielaiseminen, ei uskalla pitää puoliaan. Myös myönteiset tunteet saatetaan peittää. Ymmärretään jännittäminen tapana suojautua/selviytyä. Harjoitellaan tunteiden ilmaisua, toisen auttamista, kiittämistä ja muuta vuorovaikutuksessa oloa.

28 Jännittämisen hoito

29 Ennaltaehkäisy ja hoito Tärkein ennaltaehkäisyn paikka on kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja harrastuspiireissä. Miten asennoitumistapoja näissä muutetaan? Julkinen keskustelu ja tiedon lisääminen. Ammattihenkilöiden koulutus. Jännittämisen parissa tehtävä työ on suvaitsevaisuuden, hyväksyvyyden, myötätuntoisuuden lisäämistä yhteiskunnassa.

30 Ennaltaehkäisy ja hoito Tarpeenmukainen hoito riittävän ajoissa ennaltaehkäisee vakavampia häiriöitä. Erilaisia hoitotapoja yhdistettävä yksilölle sopivalla tavalla.

31 Mistä apua jännittäjälle? Normaali jännittäminen Psyykkinen häiriö Puheviestintää "normaaliryhmille" Puheviestintää jännittäjille ja ujoille Lyhytkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä) Pitkäkestoista psykoterapiaa (yksilö-/ryhmä)

32 Jännittäjäryhmä Psykofyysis-kognitiivinen työskentely Itsensä rauhoittaminen ja kehotietoisuuden lisääminen Selviytymiskeinojen löytäminen ja harjoittelu Toiminnalliset harjoitukset, turvallinen leikkiminen Kotitehtävät Mielikuvien käyttö apuna Omaan taustaan tutustuminen Vertaistuki ja itsemyötätunto

33 Jännittäjäryhmä 1. Tutustuminen, odotukset, tavoitteet 2. Oireet, jännitystä aiheuttavat tilanteet 3. Stressi, voimavarat ja rentoutuminen 4. Toimintatavat ja selviytymiskeinot 5. Jännityshistoria 6. Mielikuva itsestä 7. Sosiaaliset suhteet 8. Kertaus, jäähyväiset, palaute

34 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Tärkeintä ryhmässä on vuorovaikutus ja vertaistuki. Keskustelu tukea ja kannustusta antavassa turvallisessa ilmapiirissä. Ryhmän jäsenet ja ohjaaja esimerkkeinä. Ryhmässä syntyy uudenlaisia, korjaavia kokemuksia. Muutokset minäkuvassa. On ok jännittää, olla ujo, tuntea epävarmuutta. Vaativuus vähenee, myötätuntoisuus lisääntyy.

35 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Itsereflektiokyky paranee Itsensä rauhoittaminen ja itsemyötätunto perustana. Oikeaan osuvampaa havainnointia. Tulkinnat oireita, muita ihmisiä ja itseä koskien realistisempia ja rauhallisempia.

36 Mikä auttaa, mikä muuttuu? Itsesäätelykyvyt paranevat Kyky ilmaista tunteita ja tarpeita Kyky rauhoitella itseä Hengityksen Kehotietoisuusharjoitusten Pariharjoitusten avulla Oppimalla käyttämään tietoista, myötätuntoista sisäistä dialogia

37 Jännittäjäryhmätoiminnan tulokset

38 SPIN-FIN The Social Phobia Inventory = SPIN, Davidson Suomennos 2000 Klaus Ranta, nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, psykologi. 17 kysymyksen itsearviointilomake sosiaalisten tilanteiden pelon oireiden voimakkuuden arvioimiseksi. Mittaa pelkoja, välttämiskäyttäytymistä ja somaattisia ahdistuneisuusoireita sosiaalisissa tilanteissa.

39 1. Pelkään määräävässä asemassa olevia ihmisiä. 2. Toisten ihmisten edessä punastuminen vaivaa minua. 3. Minua pelottavat kutsut ja tapahtumat, joissa on ihmisiä. 4. Vältän puhumasta ihmisille, joita en tunne. 5. Arvostelluksi tuleminen pelottaa minua paljon. 6. Nolostumisen pelko saa minut välttämään joidenkin asioiden suorittamista tai puhumista toisille ihmisille. 7. Hikoileminen toisten ihmisten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa. 8. Vältän kutsuille osallistumista. 9. Vältän tekemisiä, joissa olen huomion keskipisteenä. 10. Tuntemattomille puhuminen pelottaa minua. 11. Vältän joutumasta pitämään puheita. 12. Tekisin mitä tahansa välttääkseni arvostelluksi tulemisen. 13. Sydämen tykytys vaivaa minua ollessani ihmisten lähellä. 14. Pelkään tehdä asioita, kun ihmiset saattaisivat katsella. 15. Nolostuneeksi tuleminen tai tyhmältä vaikuttaminen kuuluvat pahimpiin pelkoihini. 16. Vältän puhumasta kenellekään määräävässä asemassa olevalle. 17. Vapiseminen tai täriseminen muitten edessä aiheuttaa minulle ahdinkoa.

40 vuotiaat suomalaiset peruskoululaiset 0-18 pistettä = normaali 19 pistettä = koholla % vuotiaista saa 19 pistettä tai yli, joukossa paljon jännittäjiä joilla ei ole toimintakykyä alentavaa ahdistuneisuutta. 24 pistettä = korkea 9-10 % vuotiaista saa 24 pistettä tai yli, joukossa jo merkittävästi myös sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä nuoria pistettä = hyvin korkea 4-5 % vuotiaista saa 29 pistettä tai yli, joukossa paljon sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsiviä, viittaa häiriöön.

41 Tuloksia jännittäjäryhmistä Tutkimusryhmä: jännittäjäryhmiin YTHS:llä ja Turun ammatti-instituutissa osallistuneet opiskelijat. SPIN-FIN pisteet laskivat kurssin aikana (36 > 29 pistettä). Parannus jatkui toisen ja kolmannen mittauksen välillä (29 > 25 pistettä). Vaikutukset tilastollisesti merkitseviä.

42 Tuloksia jännittäjäryhmistä Kuvaaja 1. Spin-Fin pistemäärät ennen interventiota, sen päättymisen jälkeen ja seurannassa.

43 Tuloksia jännittäjäryhmistä Suurimalla osalla SPIN-FIN pisteet laskevat kurssin aikana. Joillakin SPIN-FIN pisteet kuitenkin nousevat kurssin aikana. Kurssista saatu hyöty korreloi ahdistuneisuuden kanssa. Mitä korkeammat ahdistuneisuuspisteet ensimmäisellä mittauskerralla, sitä pienempi hyöty kurssilla saavutettiin.

44 Tuloksia jännittäjäryhmistä Kuvaaja 2. Mitä korkeampi ahdistuneisuus esimittauksessa, sitä pienempi muutos Spin-Fin -pistemäärissä.

45 Tuloksia puheviestinnän kurssilta Tutkimusryhmä: Esiintymisvarmuuden kehittäminen TY kielikeskus, 6 kurssia. 29,1 > 22,1 Erotus 7 Verrokkiryhmä: Puheviestinnän normaaliryhmä TY kielikeskus, 2 kurssia. 17,1 > 12,3 Erotus 4,8

46

47 Yhteenveto tuloksista Sekä verrokkien että jännittäjäkurssilaisten pistemäärät laskivat kurssin jälkeen tilastollisesti merkitsevästi. Jännittäjillä lasku oli selvästi nopeampaa kuin verrokeilla, heillä pistemäärät ylipäätään olivat korkeammalla, joten oli mistä parantua. Jännittäjät eivät laskeudu verrokkiryhmän tasolle kurssin jälkeenkään, vaan ero säilyy jälkimittauksessa.

48 Johtopäätökset Ryhmätoiminta vaikuttaa merkitsevästi sosiaaliseen ahdistuneisuuteen liittyvien oireiden kokemiseen > oireet lievenevät. Sosiaalisen ahdistuneisuuden lievittyminen vaikuttaa elämänlaatuun. Ryhmä erityisen tärkeä opiskelijoille, joilla sosiaaliset tilanteet aiheuttavat toistuvaa/jatkuvaa kärsimystä. Toisille jännittäjien/ujojen kurssit riittävät, osalle hyvä alku pidemmälle prosessille. Jatkotyöskentelyn mahdollisuutta ja merkitystä tärkeä muistaa korostaa. Jatkohoidon kehittäminen tärkeää sekä opetuksessa että terveydenhoidossa.

49 Aina voi kuitenkin hengittää

50 Tasapainoinen hengitys Vastaa kehon aineenvaihdunnallisia tarpeita. Työskentelyhengitys on tarkoituksenmukaisesti rytmitettyä. Lepohengitys on taukojen rytmittämää. Tällöin hengitys tasapainottaa mieltä ja ruumista: tarpeistamme riippuen elävöittää tai rauhoittaa. On virtaavaa liikettä mielessä ja ruumiissa. Ilmentää sujuvuutta vuorovaikutuksessa. Tuntuu miellyttävältä ja sujuvalta.

51 Tasapainoinen ja epätasapainoinen Tasapainoinen hengitys yhteydessä rentouteen, turvallisuuden ja tasapainon kokemukseen, kykyyn ymmärtää, mitä itsessä ja toisessa tapahtuu. Epätasapainoiset hengitystavat liittyvät stressiin, ahdistukseen, pelkoihin, häpeään, jännittyneisyyteen, kipuun yms. vaikeisiin kokemuksiin sekä itsensä ymmärtämisen vaikeuksiin.

52 Rauhoittava toinen Tarve toisen tyynnyttävään läsnäoloon säilyy läpi elämän. Ahdistuksen sietäminen, itserauhoittelu ja itsemyötätunto voidaan oppia toisen kanssa. Omat yhdessä ja yksin rauhoittumisen kokemukset ovat edellytys sille, että voi edelleen rauhoittaa toista.

53 Hengityksen ohjaamisesta Ei ohjata oikeaa hengitystapaa tai -tekniikkaa. Ei opeteta, miten palleaa tai muita lihaksia tulisi käyttää. Ei tiedetä paremmin toisen puolesta. Ei tahditeta tai rytmitetä ulkoapäin. Ei ohjata toisen hengitystä.

54 Hengityksen ohjaaminen

55 Hengityksen ohjaaminen Tuetaan ohjattavan kykyä havainnoida itseään. Oman hengitysrytmin tunnistaminen ja kunnioittaminen. Annetaan lupa ja vapaus hengittää omalla tavallaan. olemassaoloon omanlaisena. ihmetellä, kummastella ja antaa mielen liikkua. Ei tarvitse rentoutua, keskittyä, osata, ymmärtää, hallita hengitystä.

56 Kiitos!

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa. Minna Martin psykologi, psykoterapeutti Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa Minna Martin psykologi, psykoterapeutti 15.2.2017 Kuinka yleistä jännittäminen on? 70 % on jännittänyt suoritus- tai haastetilannetta: esiintyminen,

Lisätiedot

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa

Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa Kuinka yleistä jännittäminen on? Jännitys osana elämää ~~~ Jännityksen merkityksestä arjessa 70 % on jännittänyt suoritus- tai haastetilannetta: esiintyminen, työpaikkahaastattelu, kilpailutilanne Minna

Lisätiedot

MITEN AUTAN JÄNNITTÄJÄÄ?

MITEN AUTAN JÄNNITTÄJÄÄ? MITEN AUTAN JÄNNITTÄJÄÄ? Riikka Heinimaa YTHS Esiintyvyys Jännittäminen on luonnollinen osa elämää, lähes kaikki jännittävät joskus. Esimerkiksi esiintymistä on jossain tilanteessa jännittänyt noin 70

Lisätiedot

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä

Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Kukaan ei halua kärsiä jännityksestä Sisältö 08:15 aamukahvi ja ilmoittautuminen 08:35 luonteenpiirteiden uudelleenmäärittelyä 09:10 jännittämisen ja stressinhallinnan yleinen teoria ja jännittämisen taito

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA

MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MIELEN HYVINVOINTIA TIETOISUUSTAIDOILLA ELI MINDFULNESSILLA MINDFULNESS ON TIETOISTA LÄSNÄOLOA Mindfulness on valintaa ja tietoinen päätös kohdistaa huomio nykyhetkeen. Tavoitteena on luoda uudenlainen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä 9.10.2013 SISÄLTÖÄ Yleistä valmistautumisesta kilpailuihin Paineensieto Ihannesuorituksesta Muutama sana loukkaantumisista ja epäonnistumisesta

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

Vainon uhri vai vieraannuttaja? Vainon uhri vai vieraannuttaja? Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti PsyJuridica Oy, HY, UEF VARJO-hankkeen 4. seminaari 27.1.2015 Oulussa Lapsen vieraannuttaminen vanhemmasta - määritelmä

Lisätiedot

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme

Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT

KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT 07.11.2016 KESKENMENO JA RASKAUDEN KESKEYTYS - AVOTERVEYDENHUOLLON PSYKOLOGIPALVELUT ERICA HELANDER, VANTAAN KAUPUNKI, PSYKOLOGIPALVELUT (NEUVOLAIKÄISET, SEKÄ ODOTTAVAT VANHEMMAT). VANTAAN KAUPUNKI - PSYKOLOGIPALVELUT

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Kaveritaidot -toiminta

Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? Yhdessä parempi miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti? PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi-

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 11.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Tervetuloa koulutukseen! Kolmen

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos

OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020

Lisätiedot

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S LUDUS TUTKIMUS- JA KUNTOUTUSPALVELUT OY Mäkitorpantie 3B, HELSINKI Liesikuja

Lisätiedot

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet?

Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Miten laadin perheen ja lapsen tavoitteet? Pohjautuu artikkeliin: Tavoitteenasettelu perhekuntoutuksessa (Saarinen, Röntynen, Lyytinen) Mari Saarinen, PsL, neuropsykologian erikoispsykologi (VET) MLL:n

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle

Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Tunnetaitojen merkitys mielenterveydelle Psykologi, psykoterapeutti, YET Tiina Röning Rokua 28.10.2015 Mitä on tunne? Erilaisia selitystapoja

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM

Kiusaamisen kipeät arvet LASTEN. vertaissuhdetaidot. Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen. Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM Kiusaamisen kipeät arvet 8.3.2016 LASTEN vertaissuhdetaidot Työkaluja kiusaamisen ehkäisemiseen Vilja Laaksonen kehitysjohtaja, FT, YTM KIUSAAMINEN KOSKETTAA KOKO LAPSIRYHMÄÄ. Tässä puheenvuorossa keskitymme

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet PSYKOLOGIA Ihmisen toimintaa tutkivana tieteenä psykologia antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmistä ja hänen toimintaansa vaikuttavia tekijöitä. Psykologisen tiedon

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa

Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Kun lapsi ei tule kouluun, mistä kiikastaa Hyvinkään sairaalan alueellinen lastenpsykiatrian koulututuspäivä 22.4.2016 Susanna Kallinen, lastenpsykiatrian erikoislääkäri Koulupudokkaiden joukko kasvaa

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?

No, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa? Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien

Lisätiedot

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola

Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Hyväksymis- ja omistautumisterapia työvälineenä erityisryhmien kanssa Marjaana Araneva Piia Jaskari Pirjo Kankaanpää Marika Ylikojola Seinäjoki 7.12. 2016 Työryhmän esittäytyminen Hyväksymis- ja omistautumisterapia

Lisätiedot

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä

Onnistu opiskelussa. Ajankäyttö sujumaan! Opintopsykologi Minna Nevala. Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Onnistu opiskelussa Ajankäyttö sujumaan! 22.9.2016 Opintopsykologi Minna Nevala Materiaalit: opintopsykologit Minna Nevala ja Merita Petäjä Miten opiskelu Aallossa eroaa aiemmista opinnoistasi? Mitä taitoja

Lisätiedot

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ

TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ 9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän

Lisätiedot

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO

nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 1 nimi VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KEITELE, PIELAVESI, TERVO, VESANTO 2 Hyvä kotiväki Lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö ovat koti ja perhe. Varhaiskasvatus vastaa osaltaan lapsen hyvinvoinnista,

Lisätiedot

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua?

Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Miten kirkon tehtävästä käsin tuetaan tyttöjen identiteettiä ja kasvua? Ja miksi niin tulee tehdä? 15.10.2012 TT, pari- ja seksuaaliterapeutti Heli Pruuki Millaista sinulle on olla nainen? Mitä arvostat

Lisätiedot

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth

Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Johdatus akateemisiin opintoihin 2011 Eväitä opintojen sujumiseen, opintojen suunnittelu ja esteettömyys opiskelussa. Opintopsykologi Katri Ruth Tervetuloa opiskelijaksi! Opintopsykologi Katri Ruth MIKÄ

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Kuraattorityön helmet ja helvetit Kuraattorityön helmet ja helvetit Vuokatti 8.10.2010 Katariina Ylä-Rautio-Vaittinen katariina.yla-rautio@sci.fi Nykyajan nuoret rakastavat ylellisyyttä. Heillä on huonot tavat, he pilkkaavat auktoriteetteja

Lisätiedot

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena

Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Verkkofoorumi sosiaalityöntekijän tukena Sinikka Forsman & Anna Metteri Tutkimus tutuksi -tapaaminen Hki 3.11.2006 Hankkeen tausta Seudullisen yhteistyön ja kollektiivisen asiantuntijuuden kehittämisen

Lisätiedot

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003).

Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan. Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). ERILAISET OPPIJAT Haastavat nuoret haastavat meidät toimimaan Jokainen edistysaskel on monta kertaa suurempi, kuin miltä se aluksi näyttää (Kauppila 2003). Perustana aito kohtaaminen Nuoren tulee kokea

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Isäryhmän ohjaajalle Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta Miksi ryhmään? Ryhmään kuuluminen on yksilölle tärkeää, sen avulla rakennetaan identiteettiä ->

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

Lapsen jännittäminen ja pelot varhaiskasvatuksen arjessa. - käytännön keinoja auttamiseen lapsiryhmässä. Copyright 2016 Reija Suntio

Lapsen jännittäminen ja pelot varhaiskasvatuksen arjessa. - käytännön keinoja auttamiseen lapsiryhmässä. Copyright 2016 Reija Suntio Lapsen jännittäminen ja pelot varhaiskasvatuksen arjessa - käytännön keinoja auttamiseen lapsiryhmässä Copyright 2016 Reija Suntio Lapsille yleisiä pelkoa ja jännitystä aiheuttavia asioita Vanhemmista

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa

Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS

PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan

Lisätiedot

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö Lapsen näkökulma vanhempien päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö maritta.itapuisto@jkl.fiitapuisto@jkl Aineistot ja julkaisut Pullon varjosta valoon, 2001.

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus

Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista. Opetushallitus Yhteenveto VASU2017 verkkokommentoinnin vastauksista Opetushallitus Verkkokommentointi VASU2017 Opetushallituksen nettisivuilla oli kaikille kansalaisille avoin mahdollisuus osallistua perusteprosessiin

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. Suru Suomen Mielenterveysseura Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten. ISBN 978-952-7022-21-4 Paino: Grano 2015 Kuvitus:

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen

Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Uhkakuvista tilannehallintaan Psykologinen näkökulmia Jaakko Kauppila psykologi, yliopettaja Polamk Normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen Jaakko

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2012 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa - Kuka minä olen? Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja persoonallisuus

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa

Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Työhyvinvoinnin edistäminen muutoksissa Mitä kaikkea työhyvinvointi tarkoittaa sinulle? 1 Työhyvinvointi 2 Työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot