3 pääkirjoitus 4 kulttuuri-instituutti valovoimaista lappia rakentamassa mosjøen; at the mountain roots laestadiuksen jalanjäljillä

Transkriptio

1

2 3 pääkirjoitus 4 kulttuuri-instituutti valovoimaista lappia rakentamassa mosjøen; at the mountain roots laestadiuksen jalanjäljillä 8 media-assistentit uusi opetussuunnitelma kuuntele tomppaa 47 days in eindhoven meän väylä hyytävän hyvää jälkeä pink on!? silmäpeliä vatikaanissa 16 kuva-artesaanit kuva-artesaanit tilaustöiden parissa karskit kermaviilit 20 tornion artesaanit opinnäytetyönä muotinäytös tonttupukuja osakaan 24 louen artesaanit osaamisen sidoksia kiehtovat kivet niin hienoa puuta keramiikka - vie mennessään sisustuksen salat 30 pop&jazz konservatorio musiikkiteknologi ja muusikko, mitä eroa? operaatio mieskuoro jazzin soundit näyttävä suurtuotanto 36 valokuvauksen ammattitutkinto 36 uutisia-saavutuksia 38 vapaa-aika oppia ikä kaikki hyvä tietää vapaa-aika 43 hakutiedot Lisää tietoa kulttuurialan koulutuksesta: valitse -> Ammattiopisto Lapppia -> Nuorten koulutus -> Koulutustarjonta -> Kulttuuriala Metkun toimituksessa työskentelivät työssäoppijoina kuvallisen ilmaisun ja audiovisuaalisen viestinnän opiskelijat: Elizaveta Antonova Henna Beyene Simo Friman Heidi Haataja Fanni Huhta Seppo Kari Henriikka Klint Suvi Koukkula Henna Lahtinen Riina-Maria Lehojärvi Mira Leiviskä Juho Nevalainen Jatta Severinkangas Anna-Kaisa Timonen Laura Torvinen Vierailevat toimittajat: Tuomas Jestilä Ada Nieminen julkaisutyön ohjaus, Tuula Ranta kirjoittamisen ohjaus, Esko-Pekka Mattila Julkaisija: Ammattiopisto Lappia, Kulttuuriala Kansi ja Logo: Heidi Haataja Painotyö: Tornion kirjapaino Painos: 3000

3 Metku 2011 käsittelee perinteisten aiheiden lisäksi myös monia mielenkiintoisia muutoksia, joita kuluva lukuvuosi on tuonut mukanaan. Valtakunnalliset tutkinnon perusteet ovat uudistuneet ammatillisessa peruskoulutuksessa, joten kuluvana syksynä olemme ottaneet kaikissa kulttuurialan opinnoissa käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Uudet opetussuunnitelmat olemme laatineet vastaamaan entistä paremmin nykypäivän työelämää ja mahdollistamaan joustavampia tapoja edetä opinnoissa. Tornioon vuoden 2011 aikana perustettava Pohjoisen kulttuuri-instituutti vaikuttaa myönteisesti myös Ammattiopisto Lappian kulttuurialan koulutukseen. Instituutti yhdistää kolme eri koulutusastetta saman verkoston alle. Käytännössä tämä yhteistoiminta näkyy meidän koulutuksessamme entistä tiiviimpänä yhteistyönä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun ja Lapin yliopiston taide- ja kulttuurikoulutuksen kanssa. Tarkoituksena on muun muassa toteuttaa yhdessä mittavia ja työelämäläheisiä projekteja. Tämä instituutin kehittämä malli on valtakunnallisesti ainutlaatuinen. Syksyllä opintonsa aloittaneet opiskelijat ovat koko koulutuskuntayhtymässä saaneet käyttöönsä kannettavat tietokoneet. Henkilökohtaiset tietokoneet ovat helpottaneet monin tavoin opintojen suorittamista - oppitunneilla voi muistiinpanot tehdä suoraan koneelle, tietoa voi hakea verkosta reaaliajassa ja kirjallisia tehtäviä voi tehdä ajasta tai paikasta riippumatta. Kaikki edellä mainitut uudistukset ovat olleet merkittäviä muutoksia varsin lyhyessä ajassa - se olkoon osoitus Ammattiopisto Lappian aidosta halusta ja kyvystä kehittyä ympäröivän yhteiskunnan mukana. Mika Leinonen koulutuspäällikkö Taitto: Fanni Huhta Valokuvaajat: Riina-Maria Lehojärvi, Suvi Koukkula, Juho Nevalainen, Simo Friman

4 4 Kulttuuri-instituutti VALOVOIMAISTA LAPPIA RAKENTAMASSA Viime keväästä lähtien on opiskelijoiden korviin kantautunut puheita salamyhkäisestä Tornioon perustettavasta instituutista. Moni ei kuitenkaan tunnu tietävän mistä on kysymys ja mikä koko instituutti oikeastaan on? ALKUSYSÄYS Kyselymme uhriksi valitsimme asialle omistautuneen Pohjoisen kulttuuri-instituutin projektipäällikkö Veli-Pekka Rätyn, joka valaisi meille instituutin toimintaa. Räty kertoi Pohjoisen kulttuuri-instituutin olevan vielä perustamisvaiheessa oleva hanke, jonka omistavat Lapin yliopisto, Kemi-Tornion AMK ja Lappia. Perustamishanke alkoi vuoden 2009 lokakuussa jatkuen aina vuoteen Instituutin varsinainen toiminta on tarkoitus käynnistää saman vuoden aikana. Instituutin fyysinen päämaja tulee todennäköisesti sijaitsemaan Torniossa, mutta tavoitteena on levittää toimintaa koko Barentsin alueelle vuoteen 2020 mennessä. Kysymyksessä ei siis ole mikään pieni paikallinen juttu. UUSI VAIKUTTAJA Mitä Pohjoinen kulttuuri-instituutti sitten tekee? Projektipäällikkö Veli-Pekka Rätyn mukaan instituutti ei ole mikään varsinainen koulu eli sinne ei pyritä opiskelemaan. Sen sijaan instituutti tulee suunnittelemaan, koordinoimaan ja ohjaamaan kulttuurialan oppilaitosten kehitystä ja koulutusta. Pohjoisen kulttuuri-instituutin tavoitteisiin kuuluu myös kulttuurimatkailun kehittäminen, kansainvälisyyden lisääminen ja yhteistyön rakentaminen kaikilla kulttuurin aloilla. Uudenlaisia oppimistapoja kehittävä instituutti haluaa tarjota opiskelijoille heidän opiskeluaikanaan työelämää vastaavia projekteja, joiden kautta on mahdollisuus luoda tärkeitä kontakteja ja tehdä töitä yhdessä alan ammattilaisten kanssa. TUTKINTO NOPEAMMIN Esimerkkinä uusista oppimistavoista on parhaillaan käynnissä oleva kansainvälinen Laestadius-projekti, jonka aikana on tarkoitus valmistaa mittava dokumentti ammattilaisten ohjauksessa olevien opiskelijoiden voimin. Tästä ja tulevista vastaavista projekteista opiskelijoilla on mahdollisuus saada esimerkiksi työharjoittelua, opintopisteitä tai tehdä projektista itselleen päättötyö. Tulevaisuudessa opiskelijoilla on myös mahdollisuus saada helpommin hyväksilukuja aikaisemmista opinnoistaan, jolloin valmistumisajat lyhenevät. Pohjoisen kulttuuri-instituutin tavoitteena on tehdä Lapista kulttuuri- ja taidealan kautta elinvoimaisempi ja kiinnostavampi paikka. Kulttuuri-instituutin kehittäjinä toimivat omien alojensa lähtökohdista asiantuntijaprofessorit: GLEN COUTTS Soveltavan kuvataiteen professori HANNU KAHAKORPI Elokuva-ja televisiotuotannon professori ANTTI NYKYRI Äänisuunnittelun taiteellinen johtaja JUHA PENTIKÄINEN Pohjoisen etnografian professori VELI-PEKKA RÄTY Projektipäällikkö Teksti ja taitto: Kaisa Timonen, taustakuva: Suvi Koukkula, pikkukuvat: Juho Nevalainen, Aino Ojanen, Pohjoisen kulttuuri-instituutin kuva-arkisto

5 Mosjøen videregående skole, Studiested Kippermoen, on monialainen ammattioppilaitos Vefsnin kunnassa Nordlandissa, Norjassa. Oppilaitos on yksi lukuisista Ammattiopisto Lappian kumppanuuskouluista. Se sijaitsee lähes samalla leveysasteella Tornion kanssa, vain hieman Torniota pohjoisempana. Samankaltaiset opetussisällöt ja molempien oppilaitosten pohjoinen sijainti luovat ihanteelliset yhteistyömahdollisuudet audiovisuaalisen viestinnän alalla. Tulevaisuudessa Ammattiopisto Lappian opiskelijoilla on mahdollisuus päästä Mosjøeniin opiskelijavaihtoon. Videregående skolen opiskelija Tom Espen Kvandal kertoo kotikaupungistaan ja opiskelustaan. Mika Leinonen Mosjøen, the town in the middle of Norway, may seem like a small dull place to live, it all comes down to your personal taste. For instance, if you are a sucker for huge malls full of different clothing shops and busy companies with their corporate buildings stretching far out into the sky, then Mosjøen will sure seem like a horrible little place to live. But still, there are quite a few positives. Aged to perfection It s a small town, and so, you cannot count it as a particularly filthy dung-hole, it s not like you have to wear a mask due to unacceptable dust-levels in the air, or unpleasant smells. The town s main attraction in many cases, is the oldest street, Sjøgata. The old wooden houses from the 1800 s have been taken good care of, as they are a huge part of Mosjøens history. If you Mosjøen; Text: Tom Espen Kvandal Photo: Ole Henrik Forsland Terveisiä Norjasta 5 At the mountain roots find yourself taking a walk through it, The last one is located outside of town, you will find many idyllic little shops and to the west, and it s totally different from cafés, which all have the same style and the other two. It covers farming, animalcare, forestry and agriculture in general. feeling of the 1800 s. On the east side of the big river Vefsna, is Øyfjellet, a mountain that with its 817 meters overlooks the town and it stretches past Mosjøen for quite a distance. You can usually tell a few days in advance when the snow is coming, just by looking at the mountaintops, which should be covered with snow as the season changes. Three areas The town is divided into three main areas, each with their own elementary school. These three parts make up Mosjøen, a town with a little more than inhabitants. The environment around Mosjøen is somewhat lush, with many paths to follow, and a great lookout point that provides a spectacular view of the town, mostly the city flats, but it s still a magnificent view. Mosjøen has one high school, with three separate departments. One of them is vocational and covers everything from industrial work, to nursing and health care and media. Another one can be found in the city center which covers conventional subjects like math, science, PE etc. including musical studies, for people especially interested in music. Best of the best Yours truly, is studying media and communications. It s very computer-based and focuses mainly on journalism, graphic design, media design, photography and film. Each year there is only enough room for 15 fresh students in the first year. In total the program takes three years, totaling 45 students at one time. Those that apply, and are accepted into the ranks, are the ones with the best grades. Many wants to study media, which makes it a miracle if you are accepted. Personally I think it s the best thing (school related) that has ever happened to me. The teachers seem like they actually want to teach, we are the only ones that receive a gorgeous Mac, while the rest have to receive a PC.

6 6 Metku Laestadiuksen jäljillä Laestadiuksen jalanjäljillä Altan kaunista rantamaisemaa. Täällä kuvasimme La Rechere -retkikunnan satamaa ja rantautumiskohtauksen. Mutkainen tie sekä pienet ihmiset jylhän luonnon keskellä. Tähänkin pysähdyimme ottamaan video- & stillkuvaa pienen jokiuoman vierelle. Nämä ihanat, vanhat heinäkattomajat viehättivät Kautokeinon muuten niin karussa maisemassa. Making of-tiimi. Nousimme ylös kalliolle, jotta saimme otettua komeaa kuvaa Altan vuonoista, tuntureista ja kauniista ruskasta. Alla ryhmäkuva Karesuvannossa. Kuvaaja: Emilia Lehtomaa Pääsin Ammattiopisto Lappiasta Emilia Lehtomaan kanssa kansainväliseen Laestadius-dokumentin esituotantotiimiin. Se on ensimmäinen Pohjoisen kulttuuri-instituutin oppilaitosten opiskelijavoimin toteutettava projekti, jonka lähtökohtana on tekemisen kautta tapahtuva oppiminen isommissa hankkeissa. Dokumentin pohjana on professori Juha Pentikäisen tutkimusmateriaali Laestadiuksen elämästä. Seuraamme vuosien 1838 ja 1839 ranskalaisen tutkimusryhmän matkaa Pohjois-Suomessa, Norjassa, Ruotsissa ja Ranskassa, jossa matkaoppaana toimi kasvitieteilijä ja myöhemmin pappi Lars Levi Laestadius. Pentikäisen lisäksi dokumentin toteutuksen tuesta ja opetuksesta vastaa elokuva- ja televisiotuotannon professori Hannu Kahakorpi, Versaillesin yliopiston johtaja Jan Borm sekä opettajat eri oppilaitoksista. Käytännön toteuttajina mukana ovat opiskelijat Lapin Yliopistosta, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta sekä Ammattiopisto Lappiasta. 1. esituotantomatka: Alta-Kautokeino-Karesuvanto- Muonio Ensimmäinen päivä meni matkustaessa bussilla Torniosta Altaan, kuvasimme ainoastaan Pajalassa Laestadius museossa ja pappilassa. Itse olin Making of- tiimissä koko reissun ajan, joten kuvasimme pääosin sitä, mitä tapahtuu kulissien takana ja hoidimme kaikki haastattelut, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Tiimimme pääperiaate oli se, että olimme aina valmiina ja joka paikassa kuvaamassa. Hommia siis riitti. Aamulla kävimme Altan maailmanperintömuseossa kuvaamassa ja kartoittamassa muinaista reittiä vuonosta tunturin yli. Matka jatkui kohti Kautokeinoa, jossa kuvasimme museossa, kirkon pihalla ja hautausmaalla. Ilma oli tuulinen ja vetinen, kamerat täytyi suojata sateenvarjolla. Kolmantena päivänä suuntasimme kameroinemme kohti Karesuvannon kirkkoa ja Laestadius-pirttiä. Meitä odotti yöpymispaikka Palojoensuun koululla. Kuvasimme siellä vielä professori Pentikäistä ja Bormia, kun he lukivat kirjoistaan saman pätkän -toinen suomeksi ja toinen ranskaksi. Neljäntenä päivänä kuvasimme Muonion kirkossa, sekä kotiseutu- ja sotamuseon pihalla. Lisäksi haastattelimme professori Pentikäistä ja Bormia. Matka jatkui kohti Muoniota, jossa yövyimme Harrinivan lomakeskuksessa. Viimeisenä päivänä oli vielä aamulla kuvaukset Äijäniskan koskella, josta suuntasimme Torniota kohti. Matka oli ohi, olin väsynyt, mutta onnellinen. Kannatti lähteä. Kuvaaja: Juho Nilivaara

7 Metku Laestadiuksen jäljillä 7 2. esituotantomatka: Versailles-Pariisi Ensimmäisenä päivänä kuvausryhmämme siirtyi Jan Bormin kyydillä Grand Trianonin upeaan linnaan, jossa oli Ranskan kuninkaan Ludvig Philipin asuintiloja. Kuvasimme mm. Trianon, Ludvig Philipin henkilökohtaiset tilat ja työhuoneen. Puistot ja linna olivat sanoinkuvaamattoman kauniita. Paikalla ei ollut muita kuin meidän ryhmämme ja vartijat. Ongelmia tuli varusteiden vähyydestä - valaistus ei riittänyt ja mikit eivät aluksi toimineet kunnolla. Aikataulu oli tiukka, joten emme ehtineet paljon fiilistellä paikan tunnelmaa, vaan siirryimme Lapin yliopiston ja Versaillesin yliopiston yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuuteen, jonka jälkeen menimme professori Taina Tuhkusen luo illanviettoon. Versaillesin linna. Kävelimme Eiffeltornille ja jatkoimme matkaamme merimuseoon. Ennakkoluulot nurkkaan ja rohkeasti, reippain mielin mukaan vaan tällaisiin projekteihin. Toisena päivänä kuvasimme Biardin maalaukset linnan vintillä. Pääsimme tiloihin, jotka eivät ole avoinna julkisesti, ovet avattiin vain meille. Ylävintillä oli ikkunaluukut jotka aukaistiin, että saatiin valoa sisään. Nyt tuli todella ongelmia vähäisen valovarustuksen takia. Sähköä vintillä ei ollut. Jälleen oli todella tiukka aikataulu, jatkoimme kohti Versaillen yliopistoa, jossa meillä oli kolmen tunnin workshop. Emilia ja minä kuvasimme ko. tilaisuuden ja Veli-Pekka Räty, professorit ja ammattikorkeakoulun ohjaaja- opiskelija Gretta Sammalniemi pitivät puheen. Kolmantena ja neljäntenä päivänä kiertelimme ympäri Pariisia mm. Obeliskilla, merimuseossa ja eiffelillä. Iltaisin oli vapaampaa, joten kävimme shoppailemassa ja kiertelemässä opiskelijaporukalla paikkoja. Viidentenä päivänä lensimme takaisin Suomeen. Fiilis oli sama kuin 1. esituotantomatkallakin; olin väsynyt, mutta onnellinen. Molemmilla esituotantomatkoilla oli todella mahtava porukka. Yhteishenki oli hyvä, vaikka opiskelijoita oli kolmesta eri koulusta, emmekä tunteneet toisiamme ennalta. Suosittelen tätä tapaa opiskella kaikille. Ennakkoluulot nurkkaan ja rohkeasti, reippain mielin mukaan vaan tällaisiin projekteihin. Kävimme kuuluisalla Père-Lachaisen hautausmaalla, jossa kävimme mm. ranskalaisen elokuvaohjaaja ja elokuvan uranuurtajan George Mélièsin haudalla. Versaillen linnan kaunista puistoaluetta. Tässä olemme kävelemässä hotelliimme. Alla: menimme professori Jan Bormin (toinen takana oikealla) seurassa syömään illallista tähän kellariravintolaan. Teksti, kuvat ja taitto: Suvi Koukkula Kuvaaja: Jaana Isokangas

8 8 Metku AV-viestintä Syksyllä uusi opetussuunnitelma Vuonna 2010 aloittaneet AV-viestinnän opiskelijat suorittavat opintojaan uusien valtakunnallisten tutkintojen perusteiden mukaisesti. Uudet perusteet ovat vaikuttaneet myös Ammattiopisto Lappian opetussuunnitelmiin. Uudessa opetussuunnitelmassa painottuu erityisesti alan monipuolisuus. Ammattikentän moninaisuuden vuoksi on vaikea nimetä kattavasti kaikkia viestintäalan työnimikkeitä, mutta tyypillisiä työelämässä käytettyjä alan assistenttitason ammattinimikkeitä ovat esimerkiksi kamera-assistentti, ääniassistentti, valoassistentti, fotoassistentti ja AD-assistentti. Ammattiopisto Lappiassa AV-viestinnän opiskelijat voivat pakollisten opintojen jälkeen valita kahden suuntautumisen välillä. Kaikille pakollisia opintoja ovat muun muassa video- ja äänituotannon, graafisen tuotannon ja esitystekniikan perusteet. Monimedialinjalla opiskellaan video- ja elokuvatuotantoa sekä graafista tuotantoa. Esitystekniikan linjalla puolestaan opiskellaan valaisutuotantoa, äänentoistoa ja esiintymistilan rakentamista Pop & Jazz konservatorio Lappian tapahtumien yhteydessä. Osa näistä valinnaisista opinnoista suoritetaan työssäoppimalla alan yrityksissä tai muissa työpaikoissa. Mika Leinonen Kolmatta vuotta audiovisuaalista viestintää opiskeleva Tommi Hedberg vietti yhden opintojakson työssäoppimassa Ylen Radio Perämeressä. Tommi viihtyi hyvin harjoittelupaikassaan ja kuvaili työtä monipuoliseksi. Noin 7-8 tuntisiin työpäiviin mahtui niin haastattelujen ja nettijuttujen tekoa kuin kuvauskeikkoja Pohjois- Suomen Uutisia varten. Koulunpenkiltä radiojuontajaksi Äänen parissa työskentely on aina kiinnostanut Tommia enemmän kuin kuva, ja radio olikin yksi syistä minkä takia Tommi päätti aikoinaan hakea Tornioon opiskelemaan. Kiinnostus radiotyötä kohtaan heräsi jo peruskoulussa, jolloin Tommi suoritti taksvärkin ja viikon mittaisen tet-jakson Radio Pookissa. Pookiin Tommi pa- Aktiivinen on oppilasradio Radio Pro:n taajuuksilla. Radiotoiminnan perusteet käydään Radio aktiivisen kursseilla. -> Aktiivinen

9 Metku AV-Viestintä 9 lasi ammattikoulun ensimmäisen luokan jälkeisenä kesälomana, tällä kertaa työharjoittelun merkeissä. Kesän päätteeksi Tommi ehdotti Pookin toimitusjohtajalle voivansa tehdä töitä opiskelun ohessa. 14. elokuuta 2009 lähetettiin sitten ensimmäistä kertaa Tommin oma ohjelma, puhelintoivekonsertti Kuuntele Tomppaa. Radioilla on eroja! Tommin mukaan eri radioasemilla työskentelyssä on eroja. Esimerkiksi Radio Pookin kaltaisissa paikallisradioissa työskentely on usein hieman vapaampaa verrattuna Yleisradion omistamiin asemiin kuten Radio Perämereen. Eroja löytyy myös koulun omaan Radio Aktiiviseen. Koulussa saa jutuista enemmän palautetta, onhan kyseessä kuitenkin opetustilanne, Tommi selventää. Tulevaisuus on vielä auki, mutta Tommi toivoo saavansa työskennellä radiossa jatkossakin. Haaveena on radiotyö, hän sanoo. Koulussa saa jutuista enemmän palautetta, onhan kyseessä opetustilanne. Teksti ja taitto: Mira Leiviskä Kuvat: Simo Friman

10 10 Metku AV-viestintä 47 days in Eindhoven Ammattiopisto Lappiassa on mahdollista tehdä työharjoittelua ulkomailla. Näin tekivät myös audiovisuaalista viestintää opiskelevat Tiina Nykänen ja Nelli Peurasaari. Tytöt päätyivät Hollannissa sijaitsevaan Eindhovenin kaupunkiin Leonardo Da Vinci Training Placement:in rahoittamana. Tiina ja Nelli lensivät Helsingin kautta Amsterdamiin ja sieltä junalla Eindhoveniin. Työharjoittelunsa ajan tytöt asuivat Lidy-nimisen naisen luona. Työharjoittelunsa he tekivät paikallisessa koulussa ROC Eindhovenissa. He tekivät koululle lyhyitä mainosvideoita, joilla koulu voi mainostaa omia koulutusalojaan jopa ulkomailla. Tytöt kuvasivat muun muassa erilaisia laulu- ja tanssitunteja. Joillakin kursseilla he pääsivät jopa itse mukaan kokeilemaan. Tämän lisäksi tyttöjen piti tehdä näyttely aiheesta Eindhoven ja Hollanti. Tätä varten he saivat koulusta kameran lainaan kuvien ottamiseen. Koulu myös kustansi heille reissun lähikaupunkiin, jotta he näkisivät muitakin paikkoja. Koulussa heitä oli avustamassa Jeroen niminen opettaja, joka kertoi mitä tyttöjen piti milloinkin tehdä. Nopeasti Tiina ja Nelli huomasivat kuinka ystävällisiä ja avuliaita ihmiset Hollannissa olivat. Tytöt muutenkin pitivät kovasti Hollannista ja kävivät matkan aikana jopa Amsterdamissa. Heidän mielestään työharjoittelu ulkomailla oli kaikenpuolin mahtava kokemus ja suosittelevat sitä kaikille. Teksti: Henna Lahtinen Kuva: Nelli Peurasaari

11 Metku AV-viestintä 11 Lähetystä johdetaan tarkkaamosta millisekunnin tarkkuudella Kurssin alussa oppilaat jakaantuivat viiteen ryhmään, joista yksi vastaa uutisista ja loput neljä omista ohjelmistaan. Ennen tuotannon aloittamista ryhmillä oli reilu kuukausi aikaa suunnitella omia ohjelmiaan sekä harjoitella tuotantoa varten sillä kurssin alkuvaiheessa kerrataan muun muassa kameran ja editin käyttö, koska joillakin opiskelijoilla voi olla peräti vuosi edellisistä videokuvauskokemuksista. Kertauksen lisäksi harjoitellaan studiotyöskentelyn eri osa-alueet niin tarkkaamossa kuin studiossa. Kaikki pääsevät kokeilemaan jokaista työtehtävää ohjaamisesta puomittamiseen. Lähetys Torstaina kello alkava lähetys käynnistyy perinteisesti uutislähetyksellä, joka juonnetaan suorana studiosta. 7 minuuttia kestäneen uutislähetyksen jälkeen nähdään muut ohjelmat, jotka ajetaan nauhalta vain juonnot ohjelmien välissä lähetetään suorana studiosta. Ensimmäisenä vuoroon pääsee Nappula-lastenohjelma Piparimummo -jaksollaan. Nappulaa seuraa Meän kulttuuri, Amator sekä Tekninen häiriö omilla jaksoillaan. Muiden ohjelmien pyöriessä, studiossa alkaa tapahtua kun uutislavasteet siirretään syrjään ja tilalle rakennetaan ennalta suunniteltu lavastus tulevaa live-osuutta varten sillä jokainen Väylän jakso huipentuu noin kello alkavaan Live-osuuteen, joka on useimmiten suora keskusteluohjelma. Tämän viikon aiheena oli Puuseppä -ammatin esittely. Lähetys: Torstaisin Uusinta: Sunnuntaisin Opettajat: Pekka Aspegren, Jyrki Kola, Jorma Vierelä Teksti: Seppo-Tapio Kari Kuvat: Simo Friman Taitto: Seppo-Tapio Kari

12 12 Metku AV-viestintä Hyytävän hy Jos valitset suuntautumisvaihtoehdoksesi monimedia-linjan, niin pääset opiskelemaan myös arktisen tuotannon kurssille, jossa keskitytään työskentelemään ulkona ja talvisissa olosuhteissa. Jakson alussa meidät jaettiin ryhmiin tarkoituksena tehdä lyhytelokuva, josta löytyisi tietyt elementit. Meidän tapauksessa piti jokaisessa elokuvan käännekohdassa esiintyä kello, joka teki lyhärin suunnittelusta mukavan haastavaa. Toinen elokuva tehtiin, kun lähdimme viikoksi Muonioon kuvaamaan ja tuulettumaan kaupungin melusta. Reissu oli vapaaehtoinen, joten kaikki eivät lähteneet mukaan, vaan jäivät Tornioon tekemään muita töitä. Arktisen tuotannon kurssilla pääpaino oli videokuvauksessa ja jokainen pääsi tekemään paljon käytännön töitä. Omasta mielestäni juuri tekemällä oppii parhaiten. Teksti: Simo Friman Kuvat: Timo Kuusisto Taitto: Simo Friman

13 Metku AV-viestintä 13 vää jälkeä Monimedian suuntautumisvaihtoehdon valinneiden opiskeluun kuuluu toisena vuonna arktisen tuotannon kurssi, jonka aikana viime keväänä tuotettiin muun muassa tilaustyö kaivosalalle. Jo kurssin ensimmäisenä päivänä sain tehtäväksi tuottaa tilaustyön, kaivosalan rekrytointivideon, jolla pyrittäisiin houkuttelemaan naisia alalle opiskelemaan. Videon enimmäispituudeksi oli tätä ennen määritelty 5 minuuttia ja budjettikatoksi 7500 euroa. Esituotanto Käsikirjoittaja Tuomas Jestilä oli aloittanut sisällön ideoinnin aikaisemmin ja kurssin ensimmäisenä päivänä kävimme läpi hänen tarinavaihtoehtonsa. Ehdotusten joukossa oli mielenkiintoisia vaihtoehtoja, mutta lopulta päädyimme työstämään ideaa tytöstä, joka seuraa kovaa ääntä säikähtänyttä koiraansa kaivokseen ja innostuu alasta tavatessaan kaivoksella työskentelevän naisen. Näin fiktiivinen tarina Mineraalipurkaus sai alkunsa. Tarinan kehittämisen ohella esituotannon ensimmäisiä tehtäviä oli kasata produktiolle työryhmä. Ryhmän koostumus muovautui nopeasti Tuomaksen, opettajamme Jorma Vierelän ja minun yhteisessä palaverissa. Lopulliseen tuotantoryhmään kuului 7 ihmistä. Kun Tuomas keskittyi tarinan kirjoittamiseen, niin itse suuntasin energiani kuvauspaikkojen ja näyttelijöiden etsimiseen. Yksi näyttelijöistä löytyi kaverini kontaktien kautta ja kaksi muuta valittiin Putaan yläasteella järjestetystä koekuvauksesta. Kuvauspaikat olivat luonnollisesti kaivosalan opiskelutilat ja Kemissä sijaitseva Elijärven kromikaivos, joka oli kuvausympäristönä haasteellinen. Onneksi kaivoksen puolelta oltiin yhteistyöhaluisia ja pääsimme tutustumaan kuvauspaikkoihin pari kertaa ennen kuvausten alkua. Kuvaukset Kuvaukset aloitimme Ammattiopisto Lappian kaivosalan tiloissa, josta sitten siirryimme Elijärven kaivokselle kuvaamaan kolmeksi päiväksi jopa puolen kilometrin syvyyteen. Kuvausten aikana sattui tavanmukaisesti kaikenlaisia kommelluksia, joista osa johtui omasta huolimattomuudestamme kuten steadicamin akkujen unohtaminen ja osa meistä riippumattomista syistä. Loppujen lopuksi kaikki oleellinen saatiin kuitenkin kuvattua. Väliviikon jälkeen kävimme pienemmällä porukalla vielä kaivoksella kuvaamassa kuvitusmateriaalia. Jälkituotanto Lopullisen videon jälkituotantoon käytimme kuvaaja Simo Frimanin kanssa lähes kaksi kuukautta, josta ajasta puolet kului kuvaleikkaukseen. Tämän ohella valitsimme elokuvaan sopivat musiikit, jonka jälkeen siirryimme äänieditoinnin maailmaan. Varsinaisen videon valmistuttua edessä oli DVD-levyjen poltto, kansien ja levyn ulkoasun suunnittelu ja printtaus. Neljän kuukauden työskentelyn jälkeen tuloksena oli vajaa viisi minuuttia pitkä lyhytelokuva, joka tyydytti tilaajaa. Teksti: Seppo-Tapio Kari Kuvat: Simo Friman

14 14 Metku estraditekniikka Kolmannen vuoden livelinjalaiset saivat viime keväänä idean tehdä oman konsertin. He eivät ole muusikoita, mutta tietävät miten hienoja tapahtumatoteutuksia tehdään. Tarkoituksena oli tehdä koko luokan voimin sellainen tapahtuma, jollaista ei ole ennen Lappiassa nähty. Konserttiin hankittiin bändejä ja sen kestoksi arvioitiin jopa neljä tuntia. Konsertin oli tarkoitus olla todella yliampuva. Sinne haluttiin kaikkea mahdollista AVtekniikkaan liittyvää: valoja, ääntä, videoita ja pyrotekniikkaa. Koulussa on hyvät puitteet työskennellä ja näitä tiloja haluttiin käyttää kaikin puolin hyväksi. Konsertti myös videoitiin. Tarkoituksena oli tehdä koko luokan voimin sellainen show, jollaista ei ole ennen Lappiassa nähty. Lavan kasaus menossa Henri Finströmin opinnäytetyö Henri päätti myös tehdä konsertista opinnäytetyönsä. Suunnittelu alkoi loka-marraskuussa ja työtehtävien jaossa Henri sai yhden tärkeimmistä tehtävistä: visuaalinen suunnittelun ja sen toteuttamisen. Henrin tehtävänä oli suunnitella konsertin lava ja yhdessä valomiesten kanssa neuvotella millainen valokattaus konserttiin tehdään. Henri käytti apunaan tietokonetta ja Capture Polar -valosuunnitteluohjelmaa, jolla hän suunnitteli valot ja lavan. Suunnitteluun meni kaikkineen noin kolme viikkoa. Tapahtuma onnistui myös hyvin ja jäi pysyvästi jokaisen tekijän mieleen. Kokemusta tuli roppakaupalla ja vastaavaa haluttaisiin tehdä toistamiseen. Estraditekniikan opiskelijoilla oli myös päivän kestävä pyrotekniikkakurssi, jota kävi opettamassa sirkusteknikko Tuomo Körkkö Henri Finströmin tekemä 3D-mallinnus valaistussuunnitelmasta Teksti: Henna Lahtinen Kuvat: Simo Friman Taitto: Henna Lahtinen

15 Metku opinnäytetyö 15 Silmäpeliä Vatikaanissa Syksy Ammattiopisto Lappian opiskelijat Seppo Kari ja Simo Friman saavat päähänsä idean: tehdään opinnäytetyönä oma lyhytelokuva! Jotenkin minä, eli Tuomas Jestilä, sotkeennuin tähän projektiin mukaan. Ehkä menin korottamaan ääneni väärään aikaan tai ehkä olin juonut jotain epäsoveliasta? Kaikesta sekavuudesta huolimatta tuotantoryhmä Friman-Kari-Jestilä aloitti kolmannen yhteisen lyhytelokuvan tekemisen, aikaisemmat ohilaukaukset olivat rikosdraama Karvanopan Laki (2009) sekä sukupuolten välisiä tabuja murskannut Mineraalipurkaus (2010). Tarkkaa ajankohtaa Silmäpeliä Vatikaanissa -lyhytelokuvan ensimmäisestä ideariihestä ei tunnu olevan kellään, ensimmäiset puheet tapahtuivat joskus lokakuun alussa. Päätimme kirjoittaa uudelleen Simo Frimanin vuonna 2008 kirjoittaman ryöstöseikkailun Silmäpeliä Vatikaanissa. Olimme vakuuttuneita kuitenkin vain nimestä, sillä itse tarina ja sen rakenne olivat sekavahkoja. Käsikirjoitukseen päätettiin tuoda mukaan Karvanopan Laki (2009) elokuvassa jo käsitteeksi nousseen Junttunen hahmon, joka muuttui kuvauksissa Niina Ylipahkalan kirjoittamasta sivistyneestä sankaripoliisista alkoholisoituneeksi psykopaatiksi. Lisäksi mukaan tuli uusi hahmo: KANGAS mies myyttiäänkin suurempi. Alkuperäistarina kertoi kahdesta hyvää tarkoittavasta ääliöstä, jotka sekoittuvat mukaan uskonnolliseen ja tähtien väliseen sotaan. Treatment sai välitöntä innostusta, vaikka fantasiaelementtejä jouduimmekin poistamaan käytännöllisistä syistä. Käsikirjoituksen työjako meni seuraavanlaisesti: Minä tein juonellisen rungon, johon Simo lisäsi dialogia sekä tarinan leppoisan hengen. Lopputulos, Silmäpeliä Vatikaanissa, oli maaginen yhdistelmä luovuutta sekä äärimmäistä typeryyttä. Lokakuussa Lappian Mika Leinonen näytti projektille vihreää valoa, mutta käsikirjoitus vaati ankaraa muokkausta. Asetimme uudelle käsikirjoitukselle takarajan: sen tulisi olla valmis ennen syyslomaa. Pidimme kokouksen, jossa päätimme mitä käsikirjoituksessa säilytetään, mitä poistetaan. Kaikki poliittisesti epäkorrekti poistettiin, samoin anarkismi. Uusia ideoita kuitenkin tulvi ovista ja ikkunoista: pakomatka, antiikkinapit jne. Pääsimme lähemmäksi alkuperäistä tarinaa. Viikonlopun aikana minuun iski hulluus. Lauantaina nousin kolmelta yöllä kirjoittamaan ideoita treatmentiksi, joita äkillisesti alkoi tulvia päähäni. Kuudelta aamulla huomasin, että treatment on paisunut kokonaiseksi käsikirjoitukseksi. Päätin lukea sen läpi vasta Simon ja Sepon kanssa, mutta sunnuntaina poistin kokonaisen kohtauksen, koska se tuntui liian irralliselta tarinan kannalta. Maanantaina 18.lokakuuta uusi käsikirjoitus saa välittömän hyväksynnän työryhmältä. Syysloman jälkeen Leinonenkin hyväksyi sen, joten järjestyksessään kolmas Silmäpeliä Vatikaanissa käsikirjoitus oli kuvausvalmis. Tarina on muuttunut 99% kaikesta aikaisemmasta. Nyt käsikirjoitus on enemmänkin road-elokuva, jossa on mukana traaginen tarina sekä opetus, ettei rikos kannata. Silmäpeliä Vatikaanissa lyhytelokuvan ensimmäinen otos kuvattiin Mediatalo 2:sella marraskuun alussa. Aikataulullisista syistä kuvauspäiviä ei ole kuin kaksi viikossa joskus ei edes sitäkään. Kuvauksiin on varattu koko marraskuu. Lopullinen tarina kertoo Heikistä sekä Hässänistä, kahdesta korkean moraalitason omaavista ammattirikollisista, jotka varastavat arvokkaita antiikkinappeja kaupungin vaikutusvaltaisimmalta mieheltä. Pakomatkalleen he saavat peräänsä koko korruptoituneen yhteiskunnan, joka suojelee vain valtaa ja pääomaa. Juoni saattaa kuulostaa vakavalta, mutta uskokaa, se ei ole sitä. Elokuvaksi, jossa ei käydä vatikaanissa ja jossa silmäpeliäkin on vain nimeksi, elokuva on harvinaisen uskollinen nimelleen. Tuomas Jestilä,

16 16 Metku työssäoppimassa Kuva-artesaanit Uusi kuvallisen ilmaisun perustutkinnon opetussuunnitelma Osuuskunnan nettisivut ja Kakaroille Karpaloita lorukirja tilaustyönä. Vuonna 2010 aloittaneet kuvallisen ilmaisun perustutkinnon opiskelijat suorittavat opintojaan uusien valtakunnallisten tutkinnon perusteiden mukaisesti. Uusissa tutkinnon perusteissa ovat omina koulutusohjelminaan graafisen suunnittelun, kuva- ja mediataiteen sekä valokuvauksen osaamisalat. Edellä mainituista Ammattiopisto Lappiassa opiskellaan kuva- ja mediataiteen koulutusohjelmassa. Tutkintonimike on kuva-artesaani. Kuva- ja mediataiteen koulutusohjelman pakollisissa opinnoissa painottuvat monipuolinen kuvataiteen menetelmillä työskentely sekä ammattikäytännöt ja yrittäjyys. Opintojen edetessä digitaalisen työskentelyn osaaminen kasvaa mm. valokuvan ja verkkoon tekemisen suuntaan. Osa tutkinnon sisällöistä opitaan työpaikoilla. Kuva-artesaanin tutkinnon tavoitteena on monipuolinen ammattitaito, jota voi soveltaa kuva- ja mediataiteen toimialoilla toisen palveluksessa, yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana. Annika Rytkönen Lappian Osuuskunnan nettisivut Kolmas opiskeluvuosi alkoi verkkotuottamisen kurssilla. Koodausopettelun jälkeen oppilaat saivat tehtäväkseen valmistaa Osuuskunta Lappialle nettisivut, joista yksi sitten päätyisi Osuuskunnan käyttöön. Linda Koskelan nettisivut tulivat lopulta valituiksi, mutta niihin haluttiin tehdä vielä pieniä muutoksia. Koska Linda oli liian kiireinen näyttelyprojektinsa vuoksi, niin minut valittiin nettisivujen viimeistelijäksi. Samalla kun taitoin Metku-lehteä, niin koodailin nettisivujen valikkorakennetta uusiksi. Tehtävä oli materiaalin kannalta helppoa, kun kaikki oli jo valmiina. Itse koodin kanssa kamppailu olikin jo toinen asia. Sivustot koodattiin Adoben Dreamweaver CS4:lla, ja aina välillä Dreamweaver näytti kaiken oikein, mutta selain väärin ja välillä taas toisinpäin. Laura koodasi nettisivut toimimaan, ulkoasu tuli Linda Koskelalta Helpotus oli, että opettaja Timo Laapotti oli avustamassa työn aikana. Tapasimme kerran viikossa ja muina aikoina olimme yhteydessä sähköpostilla. Vaikka perusasiat osaakin, niin aina tulee tehdessä jotain uutta vastaan. Nettisivujen ohessa tein Osuuskunta Lappialle myös esitteitä ja julisteita. Kaikkiaan tähän projektiin kului aikaa noin kolme viikkoa. Nettisivujen päivityksen tulee jatkossa hoitamaan joku toinen. Itse aion jatkossa keskittyä taitajakisoihin ja opinnäytetyöhön. Teksti:Laura Torvinen Kuva: Juho Nevalainen

17 Metku työssäoppimassa 17 tilaustöiden parissa Kakaroille karpaloita Tilaustyö lasten lorukirja Kakaroille karpaloita polkaistiin käyntiin jo toisen kouluvuoteni keväällä tilaajapalaverissa Kemissä. Silloin sovittiin lorukirjan sivumäärä ja sain mukaani tarvittavan kuvamateriaalin. Tarkoituksena oli, että suunnittelisin lorukirjan ulkoasun ja taittaisin sen. Skannasin kaiken saamani kuvamateriaalin jo keväällä, jotta syksyllä pääsisin aloittamaan työskentelyn suoraan tietokoneella. Aluksi kävin läpi kaikki piirustukset, joita lorukirjassa oli tarkoitus käyttää ja muutin kuvat tiedostomuodoiltaan ja kooltaan painokelpoisiksi. Tämän jälkeen ryhdyin tutkimaan lorumateriaalia ja pohtimaan minkä näköinen lapsille suunnatun lorukirjan pitäisi olla. Seuraava askel työssäni olikin lorukirjan sivupohjien sommittelu, johon kului suurin osa lorukirjan tekoon varatusta ajasta. Kun kirjan ulkoasu alkoi pikkuhiljaa hahmottua, olikin aika palata kouluun tekemään taittoa InDesignilla. Lopuksi jäljellä oli vain vierailu kirjapainossa, jossa tarkastettiin, että valmiiseen painotuotteeseen tuleva värimaailma vastasi suunnitelmia. Projekti oli hyvin mukaansatempaava ja opettava. Kaikkein eniten luovuutta sain käyttää tehdessäni sivupohjia, vaikka niiden parissa kohtasin myös projektin suurimmat haasteet. Haaste oli myös muuttaa tiedosto painokelpoiseksi ja lähettää se kirjapainoon, mutta siitäkin selvittiin. Olisin valmis tältä istumalta lähtemään mukaan uuteen samantapaiseen juttuun. Ada Nieminen Lorukirjan julkistamis tilaisuudessa oli paljon lapsia jotka olivat piirtäneet ja keksineet runoja kirjaan Taitto ja Taustakuva: Jatta Riina Severinkangas Kuvat: Jatta Riina Severinkangas ja Heidi Haataja Teksti: Ada Nieminen

18 18 Metku työssäoppimassa Kuvat & taitto: Heidi Haataja Kemin sarjakuvapäiville 2010 tarjoutui tilaisuus pitää näyttely Lasten Kulttuurikeskuksen tiloissa. Kuusi toisen vuoden kuvallisen ilmaisun opiskelijaa kiinnostui tilaustyöstä ja he ryhtyivät luvan saatuaan työstämään materiaalia kesällä pystytettävään näyttelyyn, jonne kukin väsäsi oman sarjakuvansa. Viikoittain kokoonnuttiin yhdessä jakamaan tehtäviä ja sen ohessa ryhmä sai nimekseen Karskit Kermaviilit. Heidi Haataja Marzipan Duck kertoo yläasteikäisestä Steve-pojasta, joka päätyy työharjoitteluun saman nimiseen jälkiruokaravintolaan Pancakestreetille. Harjoittelu viikko näyttää kuitenkin muuttuvan oletettua vaarallisemmaksi touhuksi, kun Stevelle selviää kadun yritysten tavat pyörittää bisnestä. Piirsin sarjakuvani luonnoksista tussaukseen käsin. Rasteroin ja siistin skannatut kuvat photoshopilla ja lopuksi taitoin tekeleen kasaan InDesign-ohjelmalla. Henriikka Klint Opiskelen kolmatta vuotta kuva-artesaaniksi Torniossa. Aloitin ensimmäisen kunnon sarjakuvani Last of the Heroes- Die aliven ollessani täällä ensimmäistä vuotta opiskelemassa. Tarina kertoo nuoresta pojasta, joka asuu zombien valtaamassa kaupungissa ja yrittää selviytyä joka päiväisestä elämästä hengissä. Monien surullisten ja kaameiden tapahtumien jälkeen hän kuitenkin kohtaa kuoleman ja muuttuu aaveeksi.

19 Jatta Severinkangas Metku työssäoppimassa 19 Tein ensimmäisen luvun Just Callow sarjakuvastani, joka kertoo nuoren tytön yksipuoleisesta ihastumisesta. JC:n luonnokset tehtiin lyijykynillä ja tussaus suoritettiin normaaleilla tusseilla. Skannauksen jälkeen kuvat puhdistettiin moskasta ja laitettiin harmaasävyt päälle. Lopuksi sarjakuva kasattiin kokoon In Design ohjelmalla. Ada Nieminen Sarjakuvani 6000 Candles on pieni kokoelma kirjoittamiani runoja, jotka kuvitin sarjakuvan muodossa. Pääsääntöisesti piirsin sarjakuvan luonnoksen lyijykynällä, viimeistelin tussaamalla ja jos tuli tarve, niin tein tietokoneella harmaasävyjä. Osa sarjakuvasta oli vanhaa materiaalia, osan piirsin ihan vain näyttelyä ajatellen. Laura Torvinen Tekaisin Code Break - Zero - nimisen sarjakuvan viime keväänä. Sarjakuva kertoi Asuka- nimisestä tytöstä, joka karkasi mielisairaalasta. Luvassa oli siis toimintaa, pientä draamaa ja laiskaa huumoria. Tein sarjakuvan osaksi käsin ja osaksi tietokoneella. Piirsin sarjakuvan itsessään käsin, mutta väritin sen tietokoneella Photoshoppia käyttäen. Anniina Oinas Tarina kertoo Hiyori-nimisestä pojasta, joka päätyy erilaisiin tilanteisiin orvoksi jouduttuaan. Suunnittelin Katulapsen ensin pienemmässä koossa ennen varsinaista luonnostelua oikean kokoiselle paperille. Kun olin saanut kaikki A4:lle aloitin violetilla musteella mustaamaan työtäni, tussaamaan ja väritin promarkereilla. Käsin tehdyn osion jälkeen siirryin skannaamaan ja käsittelemään kuvia vielä koneella. Tein sarjakuvasta mustavalkoisen ja värillisen version.

20 20 Metku muotinäytöksessä Vaatetusartesaaniksi neljättä vuotta opiskeleva ja samalla kaksoistutkintoa suorittava Jonna Panula toteutti muotinäytöksen yhdessä hiusmalleja esittelevän hius-ja kauneuskeskus P.U.L.S.E:n kanssa Kemin Club Ilonassa.