Materiaalitehokkuuden merkitys rakennusteollisuudessa

Transkriptio

1 Materiaalitehokkuuden merkitys rakennusteollisuudessa Pekka Vuorinen Rakennusteollisuus RT ry

2 Rakennusteollisuuden liittoyhteisö Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry Rakennusteollisuus RT ry Yli jäsenyritystä, joiden palveluksessa n henkilöä. Jäsenten liikevaihto yli 15 miljardia euroa. Talonrakennus Tuoteteollisuus Infra Pinta Tekninen urakointi Talonrakennusteollisuus ry 319 jäsenyritystä 9 piiriyhdistystä: Uusimaa Lounais-Suomi Satakunta Lahti-Kymi Sisä-Suomi Pohjanmaa Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lappi Rakennustuoteteollisuus RTT ry 123 jäsenyritystä 5 jaostoa: Rakennusmateriaalitjaosto Betonijaosto Pientaloteollisuusjaosto Puutuotejaosto Teräsrakennejaosto INFRA ry jäsenyritystä 10 piiriyhdistystä: Uusimaa Länsi-Suomi Ahvenanmaa Kaakkois-Suomi Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Pohjoinen Pintaurakoitsijat ry Lattian- ja seinänpäällysteliitto ry Kattoliitto ry Teollisuuden Muurausurakoitsijat ry 353 jäsenyritystä LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry 281 jäsenyritystä 2

3 Suomen kansallisvarallisuus on rakennetussa ympäristössä Rakennetussa ympäristössä on 3/4 kansallisvarallisuudesta. Rakennusteollisuus työllistää neljännesmiljoona henkilöä ja kiinteistöala sekä alaan liittyvät palvelut mukaan lukien noin puoli miljoonaa suomalaista. Yli 70 % kansallisvarallisuudestamme *) *) Suomen kansallisvarallisuus 775 mrd. 3

4 Rakennustuotannon arvo vuonna 2011 Talonrakentaminen 23,0 mrd. Yhteensä 28,7 mrd. Korjausrakentaminen 10,3 mrd. Maa- ja vesirakentaminen 5,8 mrd. Kunnossapito 1,6 mrd. Asuinrakennukset Muut rakennukset 5,8 mrd. 4,5 mrd. Investoinnit 4,1 mrd. Teollisuuden ja rakentamisen tuotos 136 mrd. Rakennusteollisuus 21 % Metalliteollisuus 40 % Muut 4 % Asuinrakennukset 6,1 mrd. Muut rakennukset 6,5 mrd. Uudisrakentaminen 12,6 mrd. Elintarviketeollisuus 8 % Lähde: VTT/ Expert Services Oy Metsäteollisuus 15 % Kemianteollisuus 12 % 4

5 Ei pelkästään materiaalitehokkuutta vaan resurssitehokkuutta 5 Kuva: Motiva Oy

6 Puhummeko samaa kieltä? Kuva: SYKE 2010 Kuva: RIL/ROTI 2011 YM Raportti 21/2011: Tässä selvityksessä materiaalitehokkuutta tarkastellaan rakennuksen koko elinkaaren näkökulmasta. Erityistä huomiota kiinnitetään materiaalitehokkuuden keinoihin, joilla voidaan edistää jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämistä. Motiva määrittelee materiaalitehokkuuden keinoksi, jolla pyritään vaikuttamaan kolmeen taustatekijään: Talous (kilpailukyky, kustannustehokkuus etc.). Luonnonvarojen kestävä käyttö (kulutuksen ja varantojen tasapaino, saatavuusriskeihin vaikuttaminen etc.). Ympäristö (materiaalien käytöstä johtuvien ympäristövaikutusten vähentäminen). 6

7 Eurooppalainen puite kestävälle rakentamiselle ( sustainability ) CPR / BWR3 & BWR7 Energy Performance Building Directive (EPBD) EcoDesign Directive (energy related products) Energy Labelling Directive (energy related products) EcoLabelling Regulation EcoLabel for Buildings (first priority office buildings) Energy Efficiency Action Plan ( , ) Green Public Procurement (GPP) Construction and Demolition Waste Lead Market Iniative (on Sustainable Construction) Resource Efficiency Roadmap (2011) EC Communication on Sustainable building 7

8 Resurssitehokkuus EU-tasolla Komission resurssitehokkuuden tiekartta (2011) Energiatehokkuus, kierrätettävyys, uudelleenkäyttö, pitkäaikaiskestävyys Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uudet energiamääräykset voimaan Jätepuitedirektiivin implementointi Jätelaki ja jäteasetus voimaan vähintään 70 % rakennus- ja purkujätteestä, maa-aines-, kiviaines- ja ruoppausjätteitä sekä vaarallisia jätteitä lukuun ottamatta, hyödynnetään aineena vuonna

9 Resurssitehokkuuden parantaminen Suomessa ERA17 (YM & Sitra) Portaittainen eteneminen kohti lähes nollaenergiarakentamista Rakennusten materiaalitehokkuutta koskevat mallit 2017 Ensimmäiset lähes nollaenergiatasoiset asuinalueet. Materiaalitehokkuus sisällytetään rakentamista koskeviin säädöksiin. YM: Rakennusmateriaalien ympäristövaikutukset (ohjausryhmä) Resurssitehokkuuden parantaminen (hallitusohjelma) TEM, YM, SYKE 9

10 Materiaalitehokkuuteen vaikuttava ohjaus Jätepuitedirektiivin implementointi: jätelaki ja sen asetukset (YM) Jätelaki ja jäteasetus voimaan Rakennus- ja purkujätteen aineena hyödyntämisen tavoite 70 % v (jätedirektiivin vaatimuksena) VALTSU: rakentamisen jätteiden hyödyntäminen 70% jo 2016! Kaatopaikka-asetus (luonnos); astunee voimaan Rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelman valmistelu (YM:n työryhmä 6/2012 4/2013) Jäteverolaki (1126/2010) uudistui v alussa. Jäteluetteloa ollaan uudistamassa. 10

11 Jäteasetus / siirtoasiakirja 24 Siirtoasiakirjaan merkittävät tiedot Jätelain 121 :ssä tarkoitetussa siirtoasiakirjassa on oltava seuraavat tiedot: 1) jätteen tuottajan tai muun jätteen haltijan, kuljettajan ja vastaanottajan nimi ja yhteystiedot; 2) jätteen siirron ajankohta sekä alkamis- ja päättymispaikka; 3) jäteluettelon mukainen jätteen nimike sekä kuvaus jätelajista; 4) jätteen määrä; 5) jätteen haltijan vahvistus annettujen tietojen oikeellisuudesta; 6) jätteen siirron päätyttyä jätteen vastaanottajan vahvistus jätteen vastaanotosta mukaan lukien tiedot vastaanotetun jätteen määrästä Vaarallisen jätteen siirtoa koskevassa siirtoasiakirjassa on lisäksi oltava seuraavat tiedot: 1) jätteen koostumus, olomuoto ja liitteen 3 mukaiset pääasialliset vaaraominaisuudet; 2) jätteen pakkaus- ja kuljetustapa; 3) jätteen käsittelytapa. 11

12 Rakennus- ja purkujätteen määrä Rakentamisen toimialalla syntyi jätteitä vuonna 2008 noin 25 miljoonaa tonnia (Tilastokeskus 2010). rakennusjätettä ovat kaikki rakentamisessa, korjaamisessa ja purkamisessa syntyvä jätemateriaali. rakentamisen jätteitä ovat muun muassa maa- ja kiviainekset, puu-, lasi- ja paperijäte sekä metalliromu. Massamääräisesti valtaosa rakentamisen jätteistä on mineraalijätteitä (maa-aineksia). Talonrakennustoiminnan (ml. Korjausrakentaminen ja rakennusten purkaminen) jätteistä on käytettävissä vuoden 2007 tiedot, joiden mukaan jätettä syntyi noin 1,6 miljoonaa tonnia (Ympäristö 2009c). 12

13 Rakennus- ja purkujätteen koostumus (Ympäristö 2009c) Talonrakennustyömailla syntyneistä jätteistä syntyi 16 % uudisrakennustyömailla, 57 % korjaustyömailla ja 27 % purkutyömailla Vuosina 2006 ja 2007 talonrakentamistoiminnan jätteistä noin prosenttia oli puupohjaisia jätteitä, noin % kiviaineksia (betonia, tiiltä) Puupohjaisista jätteistä noin 74 % on peräisin korjausrakentamisesta. Kiviainespohjaisista 36 % on arvioitu muodostuvan purkutyömailla. Muista jätteistä merkittävin on metalli, jonka osuus on n. 14 % 13

14 Rakennusjätejakeiden jakautuminen (VTT) t/a Puupohjaiset Kiviainespohjaiset Tiiliä Metallipohjaiset Lasi Ongelmajätteet Muut Uudis Korjaus Purku 14

15 Rakennusjätteen hyödyntäminen 2004 (VTT) 15

16 Rakentamisen materiaalitehokkuuden toimenpideohjelman valmistelu YM:n työryhmä 6/2012 4/2013 pj. Aila Korpivaara, YM tekniset sihteerit Harri Hakaste ja Else Peuranen, YM Kiinteistö ryhmä pj. Jukka Kero, Kiinteistöliitto Kierrätys ryhmä pj. Marjut Mäntynen, HSY 16

17 Rakennustuoteasetus (CPR) : rakennustuotteiden pakollinen CE-merkintä astuu voimaan Annex I Basic requirements for construction works BWR3 Hygiene, health and the environment The construction works must be designed and built in such a way that they will, throughout their life cycle, not be a threat to the hygiene or health and safety of workers, occupants or neighbours, nor have an exceedingly high impact, over their entire life cycle, on the environmental quality or on the climate during their construction, use and demolition BWR7 Sustainable use of natural resources The construction works must be designed, built and demolished in such a way that the use of natural resources is sustainable and in particular ensure the following: a) reuse or recyclability of the construction works, their materials and parts after demolition; b) durability of the construction works; c) use of environmentally compatible raw and secondary materials in the construction works 17

18 Rakennustuoteasetus (CPR) Resitaaleissa; 56) For the assessment of the sustainable use of resources and of the impact of construction works on the environment Environmental Product Declarations should be used when available 57) Wherever possible, uniform European methods should be laid down for establishing compliance with the basic requirements set out in Annex I Rakennustuoteasetus sisältää vaatimuksen tulevaisuudessa sisällyttää ympäristöseloste (tai ympäristöselosteen erikseen määriteltyjen indikaattorien tietoa) rakennustuotteen CE-merkintään. Tällöin harmonisoiduilla arviointimenetelmillä on erittäin suuri merkitys rakennustuotteiden vapaa liikkuvuus huomioiden (yhtenäiset menetelmät - ei maakohtaisia lisäkustannuksia synnyttäviä lisävaatimuksia) 18

19 Vaatimuksena yhdenmukainen, johdonmukainen ja harmonisoitu arviointitapa! 19

20 CEN/TC350 standardipaketti (11/2011) Puite EN Sustainability of construction works Sustainability assessment of buildings Part 1: General framework EN Sustainability of construction works Assessment of buildings - Part 2: Framework for the assessment of environmental performance EN Sustainability of construction works Assessment of buildings - Part 3 Framework for the assessment of social performance EN Sustainability of construction works Assessment of buildings - Part 4 Framework for the assessment of economic performance Ympäristö EN Sustainability of construction works Assessment of environmental performance of buildings Calculation method EN Sustainability of construction works - Environmental product declarations - Core rules for the product category of construction products EN Sustainability of construction works - Environmental product declarations communication format Business to Business CEN/TR Sustainability of construction works - Environmental product declarations - Methodology for selection and use of generic data Kehitteillä pren Sustainability of construction works Assessment of social performance of buildings Methods WI Sustainability of construction works Assessment of economic performance of buildings Methods 20

21 EN 15804: 22 standardisoitua ympäristövaikutusindikaattoria! 1. Global Warming 2. Ozone Depletion 3. Acidification for soil and water 4. Eutrophication 5. Photochemical ozone creation 6. Depletion of abiotic resources - elements 7. Depletion of abiotic resources - fossil fuels 8. Use of renewable primary energy excluding renewable primary energy resources used as raw materials 9. Use of renewable primary energy resources used as raw materials 10. Use of non renewable primary energy excluding non renewable primary energy resources used as raw materials 11. Use of non renewable primary energy resources used as raw materials 12. Use of secondary material 13. Use of renewable secondary fuels 14. Use of non renewable secondary fuels 15. Use of net fresh water 16. Hazardous waste disposed 17. Non hazardous waste disposed 18. Radioactive waste disposed 19. Components for re-use 20. Materials for recycling 21. Materials for energy recovery 22. Exported energy 21

22 Koko elinkaaren kattava tarkastelu! 1 2 y y??? % %??? Tavoitteena rakennusten ympäristövaikutusten arviointi sisältäen raaka-aineiden oton, rakennustuotteiden valmistuksen, kuljetukset, rakentamisen, rakennuksen käytön, käytöstä poistamisen, kierrätyksen ja uudelleenkäytön sekä materiaalien lopullisen hävittämisen (kaatopaikka). 22

23 Resurssitehokkuus kaikkine osineen Kansallinen sekavuus (mutta myös eurooppalainen) HO (resurssitehokkuuden yleinen parantaminen) YM, TEM SITRA (uusi ohjelma-alue), SYKE, MOTIVA, FiGBC Komission resurssitehokkuuden tiekartta (9/2011); tie direktiiviin? Komission ympäristöpääosaston tiedonanto kestävästä rakentamisesta vuoden 2012 aikana RT:n kanta: Rakentamisen/rakennusten resurssitehokkuuden arvioinnin tulee tukeutua CEN/TC350:n EN-standardeihin, jotka pohjautuvat rakennusten koko elinkaaren kattavaan elinkaariarviointiin. Tarkasteltavan systeemin rajaukset on määritelty standardeissa, ja arvioinneissa käytetään yhteisesti sovittuja indikaattoreita mm. primäärienergian ja luonnonvarojen käyttö, jätteet 23

24 Yhdessä yhteiskuntaa rakentaen 24