Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009-2011. Talousarvio 2009"

Transkriptio

1 Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2009

2 Toiminta- ja taloussuunnitelma Talousarvio 2009 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, Hämeenlinna puhelin (03) Kotisivu internetissä: Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: Kannen kuva: Pirjo Orava / Hämeen liitto Taitto: Mari Myllylä Julkaisu IB:66 ISBN: ISSN:

3 Sisällys A. HÄMEEN LIITTO 1. KATSAUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSIIN 5 2. MAAKUNNAN LIITON TEHTÄVÄT 5 3. HÄMEEN LIITON STRATEGIA 6 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN PAINOPISTEET TALOUSARVIOVUODEN 2009 TAVOITTEET 1. MAAKUNTAVALTUUSTO 8 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 8 3. MAAKUNTAHALLITUS 8 4. HÄMEEN LIITON OPERATIIVINEN TOIMINTA Operatiivisen toiminnan yhteiset tehtävät Edunvalvonta ja yhteistyö Ohjelmapolitiikka Maakunnallinen ennakointi ja tietopalvelu Maakuntasuunnitelma Kansainväliset asiat Maakuntaohjelman toteuttaminen Yritykset ja innovaatiot Osaaminen ja työllisyys Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Tukitoiminnot ja sisäinen kehittäminen Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Talous Viestintä ja graafinen suunnittelu HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistotoiminta 20 C. TALOUSARVIO VUODELLE 2009 JA SEN PERUSTELUOSA 1. KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA TALOUSARVIOTAULUKOT JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET HÄMEEN LIITON HENKILÖKUNTA 30 A 3 3

4 Maakuntajohtajan saatesanat toimintavuodelle 2009 Hyvä Lukija! Maakuntahallitus ja kuntajohtajat ja Liiton operatiivinen johto ovat yhteisesti määritelleet vuoden 2009 liiton toiminnassa Muutoksiin valmistautumisen vuodeksi : Odotettavissa on haasteellinen vuosi. Miksi Liiton toimintaa tulisi sitten edelleen uudistaa ja kehittää? Siitä huolimatta, että olemme määrätietoisesti kehittäneet Liiton toimintaperiaatteita ja organisaatiotakin, meidän on vain lisättävä toimintamme muutokseen ja kehittämiseen vauhtia. Maakunnan liitolla on vastuu maakunnan kehittämisestä. Toimintaympäristössä tapahtuu turbulenttisia ja dramaattisia muutoksia: Maailmantalouden tilanne yrityssaneeraukset, PARAS- ja ALKU -hankkeet, maakuntien uudet yhteistoiminta-alueet ja strategisen yhteistyön aloittaminen niiden kanssa, uusi maakuntavaltuusto ja -hallitus aloittavat. Siinäpä sitä haastetta! Liiton profiili ja rooli ovat muutoksessa. Erityisen tärkeää on, että henkilöstömme löytää yhteisen sävelen muutoksiin valmistautumisen vuoden 2009 tulokselliseen toteutukseen. Se on suuri haaste meille muutosjohtajille! Hämeen liitto lähtee luottavaisena vuoteen Sillä on nyt vuosittain päivitettävät toimintastrategia sekä toiminnan vastuualueet ja tiimit. Henkilöstö kehittää itseään. Muutosvalmiutta on hiottu edellä kuvattujen muutoshaasteiden kohtaamiseksi. Lisähaasteita toimintamme tehostamiseksi ja tuottavuusohjelmamme toteuttamiseksi antavat ratkaisevasti vähentyneet EU:n rakennerahastorahat sekä kuntatalouden tilanne. Siitä huolimatta, että jäsenkuntamme viestittävät tyytyväisyyttään Hämeen liiton nykyistä toimintaa kohtaan, niillä ei ole valmiutta lisätä jäsenkuntien rahoitusosuutta liiton toimintaan kuin yleisen kustannustason nousua vastaavasti. Liiton on em. seikkojen vuoksi sopeutettava toimintansa ja henkilöstöpolitiikkansa vastaamaan käytössä olevia resursseja. Haaste on suuri, otamme sen vastaan ja onnistumme. Vuosi 2009 on muutoksiin valmistautumisen vuosi. Hämeenlinnassa 20. marraskuuta 2008 Juhani Honka maakuntajohtaja

5 A. HÄMEEN LIITTO 1. KATSAUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN EDELLYTYKSIIN Maakunnan kehitys kokonaisuutena on edelleen jatkunut hyvin myönteisenä. Väestön kasvu vuonna 2008 tullee olemaan alkuvuoden tietojen perusteella edellisvuoden tasoa, noin 1500 henkeä. Myönteisestä väestön kehityksestä ovat olleet osallisina erityisesti Riihimäen ja Hämeenlinnan seudut. Forssan seudulla positiivinen muuttoliike on juuri ja juuri riittänyt kattamaan negatiivisen luonnollisen väestön vähenemisen. Monet taloudelliseen kehitykseen vaikuttavat kansainväliset tekijät ovat vuoden 2008 aikana olleet rajussa muutoksessa kansatalouksien kannalta negatiiviseen suuntaan. Talouden kasvulukuennusteita on Suomenkin osalta laskettu useaan otteeseen vuoden aikana. Inflaatio on jo lähes 5 %:n kasvussa. Talouden laskusuhdannetta ennakoi myös kotitalouksien odotukset koko talouden ja oman taloutensa kehittymisestä. Kanta-Hämeessä kuluttajien usko taloudelliseen tilanteeseen on laskenut enemmän kuin missään muualla. Pitkästä aikaa Suomen kansantalous on joutumassa tilanteeseen, jossa sekä kansainväliset että kansalliset tekijät ovat yhtä aikaa hidastamassa kehittymistä. Tässä vaiheessa on kuitenkin kenenkään vielä vaikea ennustaa taantuman voimakkuutta tai kestoa. Laskusuhdanteella tai talouden taantumalla on 1990-luvun kokemusten perusteella väestön maassamuuttoa hidastava vaikutus. Tätä tulee voimistamaan tapahtunut kustannusten nousu ja epävarmuus korkomarkkinoilla, jotka tulevat hillitsemään kuluttajien velanottohaluja ja asunnonhankintoja. On todennäköistä, että myös maakunnan asuntotuotannon määrällinen huippu taittuu lähivuosiksi ja sen seurauksena myös muuttoliikkeestä aiheutuva väestön kasvu maakunnassa hidastuu. Laskusuhdanteen tai taantuman pitkittyminen tulee olemaan monelle alueelle, myös Kanta-Hämeelle, haasteellinen tai joillekin ehkä pelastus. Saman aikaan, kun talouden tekijät hidastavat alueiden välistä muuttoliikettä, väestön ikääntymisestä aiheutuva työvoiman kysyntä kasvaa joka puolella. Tämä eläköitymisestä johtuva korvaavan työvoiman tarve saattaa osaltaan edelleen hidastaa maassamuuttoa. Kanta-Hämeessä 64-vuotiaiden määrä eli potentiaalisten eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa kolmessa vuodessa lähes 50 prosentilla. Se on silloin, vuonna 2011, huipussaan, mutta tulee olemaan joka vuosi koko 2010-luvun lähestulkoon samaa tasoa. Nopeinta eläköityminen tulee olemaan Forssan seudulla, jossa 64-vuotiaiden määrä kasvaa 70 prosentilla jo kahden vuoden kuluttua tähän vuoteen verrattuna. Se, että eläköitymistä korvaavaa työvoimaa pitkällä aikavälillä maakunnassa tulee olemaan, edellyttää, että maakunnan nettomuutto pysyy positiivisena. 2. MAAKUNNAN LIITON TEHTÄVÄT Hämeen liiton toimintaa määrittelee jäsenkuntien ja liiton välinen perussopimus ja Suomen lainsäädäntö. Perussopimuksessa Hämeen liitolle on asetettu alueen kehittämis- ja suunnittelutehtäviä ja määrätty myös, että Hämeen liiton tulee ylläpitää Hämeen Kesäyliopistoa. Lainsäädännöllisesti maakuntien liittojen tehtävät perustuvat alueiden kehittämislakiin ja maankäyttö- ja rakennuslakiin. Laeissa määriteltyjen liittojen tehtävien toteuttamiseksi laaditaan suunnitelmat, jotka hyväksytään jäsenkuntien valitsemissa demokraattisissa päätöksentekoelimissä ja jäsenkuntia kuullen. Maakunnan tavoitellun alueellisen kehityksen osoittamiseksi maakunnan liitossa laaditaan maakuntasuunnitelma. Maakunnan kehittämistä varten laaditaan maakuntaohjelma, jossa esitetään maakunnan kehittämisen tavoitteet. Lisäksi alueiden kehittämistä varten laaditaan Euroopan yhteisön alueellisia rakennerahasto-ohjelmia. Laissa määrätyn mukaisesti alueiden kehittämiseen liittyvien tehtävien hoitamisesta kussakin maakunnassa vastaa aluekehitysviranomaisena maakunnan liitto. Liiton tehtävien toteuttamisessa, toteuttamisen suuntaamisessa ja menettelytavoissa liitto toimii jäsenkuntien ja maakunnan tahdon mukaisesti. Maakunnan liitto vastaa maakunnan yleisestä kehittämisestä ja toimii tällöin yhteistyössä myös valtion viranomaisten kanssa. Maakuntaohjelman perusteella liitto valmistelee vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja siihen sisältyvän valtion rahoitusta koskevan maakunnan valtionrahoitusesityksenä toimivan osan yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa sekä hyväksyy ne. Liitto neuvottelee valtionrahoitusesityksenä 4 5

6 toimivasta osasta ministeriöiden kanssa. Liitto päättää myös kohdentamattomien valtiolta alueelle tulevien määrärahojen suuntaamisesta maakunnassa ja vastaa alueellisia rakennerahasto-ohjelmia koskevien ohjelmaehdotusten laatimisesta maakuntaa varten. Maakunnan liiton tulee huolehtia maakuntakaavan laatimisesta ja kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä. Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia aluevarauksia. Aluevarauksia osoitetaan siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Liitto edistää myös kuntien seudullista ja muuta yhteistyötä sekä maakuntien välistä yhteistyötä ja yhteistyötä alueiden kehittämisen kannalta keskeisten julkisja yksityisoikeudellisten toimijoiden kanssa. Liitto seuraa maakunnan ja sen osien kehitystä sekä hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Hämeen liitto on mukana seitsemän Etelä-Suomen maakunnan liittoumassa ELLIssä. uudistuva, maakunnallinen palveluorganisaatio, joka kokoaa ja jäsentää maakunnan kehittämisnäkemyksen ja toteuttamisvoiman. Kehittämisnäkemys perustuu parhaaseen mahdolliseen tietoon ja yhteiseen, demokraattiseen päätöksentekoon. Toteutusvoima kootaan mahdollisimman tehokkaasti siten, että kaikki voimavarat maakunnasta ja sen ulkopuolelta ovat käytössä. Hämeen liitto palvelee kuntia omistajiaan ja maakunnan muita toimijoita niiden tarpeista lähtien: liitto vetää strategiset linjat liitto kokoaa voimat ja luo suunnittelu- ja toteuttamisvalmiutta liitto palvelee toteuttajia. Hämeen liiton päätöksentekijät määrittelevät tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimintaprosessit, joita tarkistetaan jatkuvasti. 3. HÄMEEN LIITON STRATEGIA Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä, Etelä-Suomen suurimpien kaupunkien keskellä. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon nojaava, asiantunteva ja

7 Hämeen liiton toiminta ja sen painopisteet Talousarviovuoden 2009 tavoitteet. B 6 7

8 B. HÄMEEN LIITON TOIMINTA JA SEN PAINOPISTEET TALOUSARVIOVUODEN 2009 TAVOITTEET. 1. MAAKUNTAVALTUUSTO Hämeen liiton ylintä päätösvaltaa käyttää maakuntavaltuusto. Jäsenkuntien edustajainkokous valitsee alkuvuonna 2009 uuden 54 -jäsenisen maakuntavaltuuston kunnallisvaalikaudeksi Maakuntavaltuutettujen määrä vähenee kymmenellä valtuutetulla Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kuntien yhdistyttyä Hämeenlinnaan alkaen. Perussopimuksen mukaan kunnan valtuutettujen äänimäärä ja lukumäärä on vähintään 2 ja enintään 13. Hämeenlinnan valtuutettujen määrä on 13 kunnallisvaalikaudella Maakuntavaltuutettujen ja varavaltuutettujen tulee olla omissa kunnissaan syksyn 2008 kunnallisvaaleissa kunnanvaltuustoon valittuja valtuutettuja ja maakuntavaltuuston kokoonpanon tulee noudattaa kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa. Edustuksellisuudessaan liitto poikkeaakin monista muista maakunnan toimijoista. Maakuntavaltuuston keskeinen tehtävä on hyväksyä maakunnan kehittämistä ohjaavat strategiset linjaukset, suunnitelmat ja toimenpideohjelmat sekä asettaa liiton toiminnalle niiden mukaiset ylätason tavoitteet. Maakuntavaltuusto käsittelee ja hyväksyy vuosittain liiton toiminta- ja taloussuunnitelman ja talousarvion sekä tilinpäätöksen, johon sisältyy toimintakertomus. Vuonna 2009 maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen vuosille sekä tarkastuslautakunnan, kesäyliopiston johtokunnan ja tilintarkastusyhteisön vuosille Budjetti v. 2009: Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla. 2. TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunta vastaa liiton hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä. Tarkastuslautakunta kontrolloi sitä, että kuntayhtymän tilintarkastus toteutetaan hyvän kunnallisen tilintarkastustavan edellyttämällä tavalla ja että tilintarkastuksessa arvioidaan valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen. Vuonna 2009 aloittava uusi maakuntavaltuusto valitsee tarkastuslautakuntaan neljä jäsentä kunnallisvaalikaudelle Tarkastussäännön mukaisesti sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat maakuntavaltuuston jäseniä. Tarkastuslautakunta kilpailuttaa tilintarkastuksen, minkä perusteella uusi maakuntavaltuusto valitsee tilintarkastusyhteisön, jolta tilintarkastuspalvelut ostetaan kunnallisvaalikaudella Budjetti v. 2009: Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla. 3. MAAKUNTAHALLITUS Maakuntahallitus on 11-jäseninen. Maakuntavaltuusto valitsee kevätkokouksessaan maakuntahallituksen jäsenet seuduittain niiden edellisen vuoden lopun väestömäärien suhteessa toimikaudeksi Maakuntahallituksen kokoonpanon tulee noudattaa syksyn 2008 kunnallisvaalien poliittista äänijakaumaa maakunnassa ja tasa-arvolakia. Maakuntahallituksen toimikausi on kaksi vuotta. Maakuntahallituksen tehtävänä on valmistella ja tehdä esitykset valtuustolle kaikista keskeisistä Häme vision toteuttamiseksi tehtävistä toimista ja muista valtuustokäsittelyyn menevistä asioista. Maakuntahallitus valmistelee liiton toiminta- ja taloussuunnitelman ja tekee siitä esityksensä valtuustolle. Maakuntahallitus vastaa myös valtuuston päätösten täytäntöönpanosta. Maakuntahallitus määrittelee liiton toiminnan painopisteet ja tulostavoitteet ja ohjaa päätöksenteoillaan liiton toimintaa valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Hallitus seuraa asetettujen tavoitteiden toteutumista ja seurantaa varten hallitukselle raportoidaan määräajoin liiton toiminnasta ja taloudesta. Maakuntahallituksen tehtävänä on myös valvoa liiton etua. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet edustavat Hämeen liittoa erikseen päätettävissä kotimaisissa ja ulkomaisissa tilaisuuksissa. Budjetti v. 2009: Rahoitus jäsenkuntien maksuosuuksilla.

9 Maakuntavaltuuston asettamat sitovat tavoitteet Hämeen liiton toiminnalle vuodelle 2009: 1. Liitto on toiminut aluehallinnon uudistamisessa ja PARAS -hankkeessa aktiivisesti Kanta-Hämeen maakunnan parhaaksi 2. Liiton toimintatapa on tarkistettu vastaamaan aluehallinnon uudistuksen vaatimia muutoksia maakunnan liittojen roolissa ja vastuutehtävissä (maakunnan liittojen uudet yhteistoiminta-alueet) 3. Liitto toimii aktiivisesti ja näkyvästi alueensa kokoavana voimana 4. Liitolla on strategiansa mukaiset päivitetyt toimintasuunnitelmat maakunnan positiivisen kehittymisen varmistamiseksi Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet Hämeen liiton toiminnalle suunnitelmakaudelle : 1. Liitolla on lainsäädännön edellyttämät ja demokraattisissa päätöksentekoelimissä hyväksytyt strategiset suunnitelmat ja resurssit Häme vision toteuttamiseksi 2. Liitolla on kyky toimia jäsenkuntiensa ja maakunnan hyväksi 3. Liitolla on merkittävä asema maakunnan kehittäjätoimijoiden joukossa 4. Liitto on mukautunut ALKU -hankkeen edellyttämiin roolimuutoksiin yhtenä kärkiliittona (muutoksen veturina) 4. HÄMEEN LIITON OPERATIIVINEN TOIMINTA Hämeen liiton operatiivinen toiminta tähtää siihen, että valtuuston ja hallituksen strategiset päätökset ja linjaukset toteutetaan. Liiton toiminta tähtää Häme vision toteutumiseen. Hämeen liiton toiminta on tällä hetkellä organisoitu vastuualueisiin ja tiimeihin. Niiden lisäksi osana Hämeen liittoa toimii Hämeen kesäyliopisto. Liiton virastoa johtaa maakuntajohtaja. Maakuntajohtajan apuna toimii johtavista viran- ja toimenhaltijoista koottu johtoryhmä Operatiivisen toiminnan yhteiset tehtävät Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2009: 1. Uuden EU-ohjelmakauden hankkeita on toteutuksessa ja ne tukevat maakuntaohjelmassa määriteltyjen tavoitteiden toteutumista 2. Tulevan KOKO-ohjelman toteuttamisen valmistelu on tehty liiton toimien osalta 3. Maakunnallinen ennakointiverkosto toimii Häme Open Campus (HOC) -konseptin puitteissa, Hämeen liiton tietopalvelu vastaa maakunnan ja liiton oman kehittämistyön tarpeisiin 4. Maakuntavaltuusto hyväksyy maakunnan tarkistetuksi strategiaksi maakuntasuunnitelman syksyllä Hämeen liiton kansainväliset hankkeet ja muut toimet tukevat maakunnan yrityselämän kansainvälistymistä 6. Hämeen liitto toimii yhtenä kärkiliittona ALKU -hankkeen toteutuksessa ja maakunnan littojen rooliuudistuksessa Edunvalvonta ja yhteistyö Hämeen liiton keskeisempiä tehtäviä on maakunnan ja jäsenkuntien edunvalvonta niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Edunvalvontaa ja yhteistyötä tehdään niin yksittäisten asioiden kuin laajempien asiakokonaisuuksien edistämiseksi. Maakuntahallitus on edunvalvonnassa keskeisessä roolissa mm. aloitteiden tekijänä, lausuntojen antajana valtiohallinnon keskusja aluehallinnolle, sekä maakunnassa tehtävän ohjelmatyön ohjaajana. Edunvalvontaa ja yhteistyötä varten pidetään säännöllisesti maakunnan yhteistyöryhmien ja niiden sihteeristöjen, kunnanjohtajien sekä vaalipiirin kansanedustajien ja poliittisten puolueiden piirin toiminnanjohtajien kokouksia. Maakunnan ja liiton jäsenkuntien edunvalvontaa hoidetaan lisäksi mm. tiiviillä yhteydenpidolla eri ministeriöihin erityisesti TEM, LVM, VM, MMM ja YM sekä valtion aluehallitusviranomaisiin kuten Hämeen tiepiiriin, Hämeen työvoima- ja elinkeinokeskukseen ja Hämeen ympäristökeskukseen. Aluehallinnon uudistus ALKU -hanke ALKU -hanke tullee vaikuttamaan erittäin merkittävästi maakunnan liittojen rooliin maakunnan ja liiton jäsenkuntien edunvalvojana. Loppuvuoden 2008 aikana selvinnee kuinka maakunnan liittojen tehtäviä lisätään ja roolia maakunnan kehittämisestä vastaavana vah- AB 8 9

10 valtionrahoitukseksi ja rahoituksen suuntaamisesta maakunnan kehittämistä varten. Sen sisältämien esitysten pohjalta käydään myös maakuntien ja ministeriöiden väliset neuvottelut. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään ne toimenpiteet ja hankkeet, jotka ovat keskeisiä maakunnan kehittämisen kannalta. Hämeen liiton rooli EU:n kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR -ohjelman toteuttamisessa on keskeinen. Liiton johdolla laaditaan vuosittain ohjelman toteuttamista ja rahoitusresurssien kohdentamista ohjaava maakunnan yhteistyöasiakirja. EAKR -toimenpideohjelman merkitys maakuntaohjelman toteutuksessa etenkin haasteellisilla alueilla, Forssan ja Riihimäen seuduilla, on edelleen huomattava vaikkakin rahoitus edelliseen ohjelmakauteen verrattuna on vähentynyt. EAKR -ohjelman temaattisessa osiossa myös Hämeenlinnan seutukunnalla on mahdollisuus saada ohjelmarahoitusta. Koska ohjelmassa edellytetään aiempaa enemmän kuntarahoitusta, jopa 35 % julkisesta rahoituksesta, liiton tehtävänä on myös varmistaa ohjelman edellyttämän kuntarahan kertyminen. ESR -ohjelmassa ja alueellisessa maaseutuohjelmassa liiton tehtävänä on varmistaa sekä riittävän hankerahoituksen kohdentuminen maakuntaan että maakuntaohjelmaa toteuttavien hankkeiden syntyminen. Liitto hoitaa rakennerahastolain edellyttämät EUohjelmien toteuttamiseen sekä maakunnan yhteistyö- Kuva: Pirjo Orava vistetaan. Vuosi 2009 tulee olemaan uuteen rooliin valmistautumisen vuosi. Tulemme suunnittelemaan ja vahvistamaan yhteistyötä sen maakunnan (niiden maakuntien) kanssa jonka (joiden) kanssa muodostamme uudentyyppisen maakuntien yhteistoiminta-alueen alueen, jonka maakunnat tekevät ylimaakunnallista strategista yhteistyötä. Tämän yhteistoiminta-aluejaon ennakoidaan tarkoittavan tulevaa maakuntajakoa. Kun valtion aluehallinto organisoidaan uudelleen vuoden 2009 aikana kahdeksi aluehallintoviranomaiseksi (ALLU ja ELLU), korostunee maakunnan liiton rooli edunvalvonta-asioissa erityisesti ELLU:n vastinparina. Kaikki edellä kuvattu tarkoittaa myös Hämeen liitossa suuria muutoksia mm. maakunnan ja sen jäsenkuntien edunvalvontatehtävien hoidossa. Hämeen liitto ja PARAS -hankkeen toteutus Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS) on toteutusvaiheessa. Liitto tukee resurssiensa puitteissa jäsenkuntiensa ja seutukuntien uudistustyötä jäsenkuntien kanssa sovitulla/sovittavalla tavalla. Liitto varautuu ottamaan myös nykyistä suuremman vastuun PARAS -hankkeen toteutuksesta, mikäli valtiovallan taholta tehdyt linjaukset niin edellyttävät Ohjelmapolitiikka Liitto laatii yhteistyössä kuntien ja valtion aluehallintoviranomaisten kanssa vuosittain maakuntaohjelman totuttamissuunnitelman. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma toimii maakunnan talousarvioesityksenä Kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR -ohjelmat sekä alueellinen maaseutuohjelma 8 10

11 ryhmän ja sen sihteeristön toimintaan liittyvät tehtävät. Ohjelmien toteuttamiseen tarvitaan työpanosta kaikilta Hämeen liiton vastuualueilta ja valtiolta tulevaa ohjelmarahoitusta maakunnan yhteistyöasiakirjassa päätettävä määrä. Maakunnan kehittämisraha Maakunnan kehittämisrahaa käytetään maakuntaohjelman toimintalinjoja tukevien määräaikaisten kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Kehittämisraha on käytettävissä koko maakunnan alueella ja sitä voidaan käyttää elinkeinotoimintaan sekä muuhun toimintaan liittyviin kehittämishankkeisiin. Vuonna 2008 liitolla oli käytettävissä maakunnan kehittämisrahaa euroa ja tavoitteena on suurempi kehittämisrahan määrä. Aluekeskusohjelma ja alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma Aluekeskusohjelmaa toteutetaan Kanta-Hämeen kaikissa seutukunnissa vuoden 2009 loppuun. Ohjelman tavoitteena on kehittää alueen vahvuuksia, erikoistumista ja yhteistyötä. Hämeen liitto vastaa aluekeskusohjelmaan osoitetulla maakunnan kehittämisrahalla Forssan ja Hämeenlinnan seudun aluekeskusohjelmien perusrahoituksesta, ja liitto myös varmistaa ohjelmien suunnitelmien mukaisen toteutumisen. Ohjelmien muun kuin perusrahoituksen toteutuminen varmistetaan osaltaan mm. kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen EAKR- ja ESR -rahoituksella sekä mahdollisuuksien mukaan vapaalla maakunnan kehittämisrahalla. Vuoden 2010 alusta käynnistyy alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO), johon nykyiset aluekeskusohjelmat sulautuvat. Ohjelmakausi tulee olemaan KOKO -ohjelman tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla vuorovaikutusta ja verkottumista. Hämeen liitto ohjaa KOKO:n toteutusta alueellisella tasolla. Paikallisten toiminta-alueiden ja verkostojen varojen seuranta ja tarkastus tapahtuu maakunnan liitossa. Hämeen liitto raportoi paikallisten toiminta-alueiden toiminnasta ja tuloksista työ- ja elinkeinoministeriölle. Toteuttamiseen tarvitaan työpanos koordinointia varten ja valtion alueelle ohjaama maakunnan kehittämisraha. Osaamiskeskusohjelma Uudenlaiseen klusteriajatteluun perustuvan osaamiskeskusohjelman toimintamallin kautta pystytään kehittämään maan sisäistä työnjakoa ja erikoitumista. Kanta- Häme on mukana kaikkiaan neljässä osaamisklusterissa, ja näissä kahden alueellisen osaamiskeskuksen perusrahoituksesta vastaa Hämeen liitto. Toteuttamiseen tarvitaan työpanos koordinointia varten ja valtion alueelle ohjaama maakunnan kehittämisraha Maakunnallinen ennakointi ja tietopalvelu Tietopalvelu ja ennakointi ovat Hämeen liiton avaintehtäviä koottaessa ja jäsennettäessä maakunnan kehittämisnäkemystä. Hämeen liitto palvelee kuntia ja maakunnan muita toimijoita hankkimalla, jalostamalla ja julkaisemalla tilasto-, paikka- ja muita tietoaineistoja. Aluekehityksen seuranta ja tilastojen ajan tasalla pito on jatkuvaa. Analysoidun tiedon näkyvyyttä lisätään mm. tilastollisten internet-sivujen välityksellä. Työ on käynnistynyt ja saatetaan loppuun vuoden 2009 aikana. Ennakointia ja siihen liittyvää tietoaineiston keräystä ja jalostamista tehdään useissa maakunnan organisaatioissa. Yksi Häme Open Campus (HOC) -hankkeen tavoitteista on maakunnallisen ennakoinnin verkoston ja toimintatavan luominen ja vahvistaminen. Hämeen liiton erityisiä ennakoinnin painopisteitä ovat maakunnan strategisen kehityskuvan muodostaminen, koulutustarpeen ennakointi sekä elinkeinoelämän tarpeiden huomiointi. Resurssit: Tietopalveluun liiton henkilöstön työpanosta sekä vuosina tutkimusaineistoon euroa/vuosi. HOC-hankkeen resurssit on käsitelty omassa luvussaan Maakuntasuunnitelma Hallitusohjelman mukaan kehittämispoliittista toimivaltaa siirretään kansanvaltaiseen ohjaukseen. Maakuntasuunnitelman rooli maakunnan kehittämissuunnan osoittavana strategisena suunnitelmana vahvistuu. Hämeen maakuntasuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään hyväksyttäväksi maakuntavaltuuston syyskokouksessa Tarvittavat resurssit: Työpanosta kaikilta Hämeen liiton vastuualueilta vuonna 2009; HäMePro, Häme AB 10 11

12 Open Campus (HOC), maakunnan koulutusstrategia ja maankäytön kehityskuvat ovat tärkeitä rinnakkaisia toimia tuottaen sisältöä maakuntasuunnitelmaan Kansainväliset asiat Hämeen liiton kansainvälinen toiminta painottuu tulevaisuudessa entistä enemmän yritysten kansainvälistymisen edistämiseen yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden (mm. seutujen kehittämisyhtiöt, HAMK) kanssa. Hämeen liitto toimii kansainvälisen yhteistyön, rahoitushakemusten ja hankehallinnon asiantuntijana. Kansainvälisiä hankkeita toteutetaan yhteistyössä maakunnan toimijoiden kanssa. Hämeen liitto on mukana kahdessa EU:n alueellisen yhteistyön ohjelmiin jätetyssä hankehakemuksessa, jotka voivat käynnistyä vuoden 2009 alussa: CREATOR (Interreg IV C, ikääntymisen mahdollisuudet yrittäjyydelle) ACCR (Itämeren alueen ohjelma, ilmastomuutokseen reagoiminen alue- ja paikallistasolla) Vuonna 2009 jätetään aiemmin toteutetun STIMENTohjelman (yrittäjyys ja kansainvälistyminen) tuloksien ja vahvuuksien hyödyntämiseen tähtäävä Move and Change -hankkeen hakemus Interreg IVC -ohjelmaan. Kaikki nämä hankkeet tukevat ja edistävät toteutuessaan maakunnan muiden toimijoiden kansainvälistymistä. Hämeen liitto toimii jäsenenä Euroopan alueiden järjestössä (AER) sekä Itämeren aluehallintojen yhteistyöverkostossa (BSSSC). Hämeen liitto ylläpitää Brysselissä EU-toimistoa yhdessä Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan kanssa. Vuonna 2009 painopisteenä on kansainvälisen hankevalmistelun tukeminen. Toimisto tiedottaa rahoitusmahdollisuuksista ja avustaa verkostoitumisessa, hankekumppaneiden löytämisessä sekä hakuprosessissa. Toimiston palveluja käyttävät Hämeen liiton lisäksi ja ennen kaikkea maakunnan muut toimijat. Resurssit: Hankkeille varataan omarahoitusosuus tutkimus- ja kehitysrahastosta (ACCR ja Move and Change n /v kumpikin, Creator 0 /vuosi). Hankkeiden toteutuessa niihin käytetään liiton henkilöstön työpanosta. Hämeen liiton osuus Brysselin toimiston kustannuksista on 40 %; vuonna 2009 noin Maakuntaohjelman toteuttaminen Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2009: Yritykset ja innovaatiot 1. Hämeen keskeiset kehittäjätoimijat edistävät ja toteuttavat yhdessä sovittuja strategisia linjauksia HäMePro-työhön perustuen 2. Hämeen liitto toimii maakunnallisen markkinoinnin koordinoijana, painopisteitä ja kohderyhmiä tiivistäen Osaaminen ja työllisyys 1. Maakunnan koulutusstrategia on päivitetty 2. Häme Open Campus (HOC) on käynnistynyt ja toimii maakunnan avoimena koulutus- ja tutkimustoiminnan verkostona 3. Hämeen liiton rooli ja vastuu maakunnan koulutusasioiden kehittämisessä on kirkastettu Kilpailukykyiset toimintaympäristöt 1. Maakuntakaavan päivityksen edellyttämät selvitykset ovat valmistuneet siten, että maakuntavaltuusto voi syyskokouksessaan päättää maakuntakaavan tavoitteista. 2. Asumisen maakunnallinen strategiatyö on käynnissä laajassa yhteistyössä. 3. Valtatie 2:n nopeustasoa voidaan nostaa 4. Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan perustuva aiesopimus on allekirjoitettu ja sitä toteutetaan sopimuksen mukaisesti 5. Liiton ohjauksessa olevat maakunnalliset kehittämisen suunnitelmat valmistuvat aikataulussaan Yritykset ja innovaatiot HäMePro HäMePro on Hämeen keskeisten kehittäjätoimijoiden luoma maakunnan kehittämisen ammattimainen toimintamalli, joka on pysyvä ja uudistuva. Tavoitteena on että kehittäjien työ helpottuu ja vaikuttavuus lisääntyy. Hämeen liiton vetämään ja koordinoimaan työhön osallistuvat mm. seutujen kehittämisyhtiöt, teknologiakeskukset, Hämeen matkailu, oppilaitokset/tutkimus

13 laitokset (HAMK, MTT, HY), valtion kehittäjätoimijat (TE-keskus, Tiepiiri, Ympäristökeskus), kunnat, järjestöt (kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt, ProAgria) sekä yksityisiä yrityksiä. HäMeProssa muotoutuu vuoden 2008 aikana maakunnan keskeisten kehittäjien yhteinen, elinkeinopainotteinen HäMepro-strategia, jossa ilmaistaan yhteinen tahto ja toiminnalliset tavoitteet sellaisissa asioissa, joissa maakunnan yhteinen tekeminen on onnistumisen edellytys. Tärkeimmiksi asioiksi prosessin tässä vaiheessa on katsottu: tuotantoklusterien ja innovaatioympäristön kehittäminen työvoiman saatavuus saavutettavuuden hyödyntäminen maakunnan kansainvälistäminen Häme-brändin rakentaminen ja markkinointi. Vuonna 2009 HäMePro jatkuu valittujen teemojen toteutuksena. Hämeen liiton rooli on voimia kokoava ja tavoitteita tarkentava. HäMepro-prosessiin liitetään myös myös asumisen HäMePro, jossa tavoitellaan laadultaan kansallisesti vetovoimaista asunto- ja palvelutarjontaa. HäMeProssa muodostuu siten maakunnan vetovoiman kannalta kaksi toisiaan tukevaa linjaa: työpaikkojen synty ja kehitys sekä asuntotarjonnan ja asukkaan palvelujen laatu ja laajuus. Asumisen edellytysten ja kilpailukyvyn vahvistamista kuvataan myös kohdassa HäMePron teemat sisällytetään mm. maakuntasuunnitelmaan ja maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Resurssit: Liiton henkilöstön työpanosta, asiantuntijatililtä euroa vuodelle Tuotantoklusterien ja innovaatioympäristön kehittäminen Teollisten tuotantoklusterien kehittämistä jatketaan seutukuntia kokoavana yhteistyönä ainakin metalli- ja elintarvikealoilla sekä ympäristöliiketoiminnassa. Palvelualoilla tavoitteena on hyvinvointiklusterin vähittäinen muotoutuminen hoiva-, kulttuuri- ja matkailualan yrityksistä ja kehittäjätahoista. Innovaatioympäristön kehitystä jatketaan vuonna 2008 laadittujen strategisten tarkastelujen pohjalta ja tarvelähtöisen periaatteen mukaisesti. Maakunnan innovaatioympäristöön kuuluvien tutkimus-, koulutus- ja kehittäjäorganisaatioiden muodostama Ideamaakuntaryhmä kytketään osaksi Häme Open Campusta (HOC). Maakunnallinen markkinointi 2009 Tärkeimpänä tavoitteena on tukea strategiassa määriteltyä tavoitetta; uudistaa ja nostaa maakunnallinen markkinointi uudelle, entistä korkeammalle tasolle. Vuonna 2009 markkinoinnin painopisteitä tiivistetään. Matkailun ja rekrytoinnin ohella painotetaan asumista silloin kuin se on tarkoituksenmukaista. Markkinointikampanjoihin ja näkyvyyteen varataan riittävästi panoksia. Matkamessut ja matkailun brändiesite sisältyvät vuoden 2009 toimiin. Yleisen imagomarkkinoinnin lisäksi panostetaan tiiviisiin kohderyhmiin. Tutkimusta ja Kuva: Pirjo Orava internetin (www.hame.fi) hyödyntämistä vahvistetaan. Pitkäjänteistä markkinoinnin suunnittelua jäntevöitetään. Markkinointitoimenpiteiden yksityiskohdat päätetään ohjausryhmässä, jossa on seutukuntien nimeämän edustuksen lisäksi Hämeen Matkailun, Hämeen ammattikorkeakoulun sekä työvoimaviranomaisen edustajat. Hanketta käsitellään vuoden mittaan useissa kunnanjohtajakokouksissa ja maakuntahallituksen kokouksissa. Resurssit: Vuosina maakunnan kehittämisrahaa euroa vuodessa sekä seutukuntien kehittämisyhtiöiden kautta kanavoituvaa kuntarahoitusta euroa vuodessa. Lisäksi tavoitellaan vähintään euroa yksityistä rahoitusta vuodessa. AB

14 Osaaminen ja työllisyys Maakunnan koulutusstrategia ja koulutuksen ennakointi Vuonna 2003 laaditun maakunnan koulutusstrategian linjaukset päivitetään vuoden 2009 aikana. Koulutusstrategian tarkistamisessa otetaan huomioon etenkin Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma sekä parhaillaan käynnissä oleva aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus. Koulutusstrategian päivittäminen palvelee myös maakuntasuunnitelmatyötä sekä syksyllä 2009 käynnistyvää maakuntaohjelmatyötä. Strategiatyön keskeisenä tavoitteena on selkeyttää koulutuksen järjestäjien aluekehittämistehtävää. Työhön sisältyy aluekehitystyön prosessien kirkastaminen koskien koulutuksen ennakointia, koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, työelämän kehittämistä ja yrittäjyyttä sekä innovaatiotoiminnan edistämistä. Maakunnan liitoille on selkeästi määritelty päävastuu koulutuksen pitkän tähtäimen ennakointityön vetämisestä ja kehittämisestä. Koulutuksen ennakointi- hankkeessa tehtyä ennakoinnin kehittämistyötä jatketaan maakunnan liiton johdolla osana HOC -hanketta siten, että maakunnassa on valmius määritellä koulutuksen määrälliset ja laadulliset tavoitteet vuonna 2010 tehtävässä Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman välitarkistuksessa. Hämeen liiton rooli ja vastuut maakunnan koulutusasioiden hoidossa kirkastetaan. Resurssit: liiton henkilöstön työpanosta sekä vuosina tarvittaessa tutkimus- ja kehittämisrahastosta euroa / vuosi. Häme Open Campus (HOC) toimii verkostomaisena oppimis- ja kehitysympäristönä Kanta-Hämeessä ollaan suunnittelemassa ja rakentamassa avointa innovaatio- ja yhteistyöverkostoa korkeakoulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rungoksi. Häme Open Campuksessa ovat valmisteluvaiheen aktiivisina toimijoina olleet mukana mm. Hämeen ammattikorkeakoulu, Hämeen kesäyli opisto, Helsingin ja Tampereen yliopistot sekä alueella sijaitsevat koulutusja tutki muslaitokset, esim. Maa- ja elin tarviketalouden tutkimuskeskus. HOCin avulla yhteistyössä korkeakoulujen ja alueen toimijoiden kanssa pystytään: tarjoamaan korkeatasoista koulutusta ihmisten ja yritysten tarpeisiin sekä kehittämään konsepteja ja sisältöjä koulutusmarkkinoille vahvistamaan korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoimintaa tukemaan osaa misen kehittymistä, innovaatioita ja yritysten menestymistä tukemaan ja kehittämään korkeakoulujen osaamisen näkyvyyttä, verkostoja ja kan sainvälisiä suhteita mm. konferenssitoimintaa aktivoimalla tarjoamaan yhteinen ja avoin työskentely-ympäristö monien eri tahojen yhteistyötä vaativille maakunnallisille kehittämisasioille, kuten maakunnalliselle ennakoinnille Hämeen liitto on myös aktiivisesti mukana Häme Open Campuksen suunnittelu- ja valmistelutyössä ja pyrkii omalta osaltaan edesauttamaan ja vauhdittamaan toiminnan tuloksekasta käynnistymistä. Resurssit: Maakunnan kehittämisrahaa vuonna 2009 ja 2010, omaa rahoitusta asiantuntijatililtä vuodessa, liiton omaa työpanosta suunnitteluun, valmisteluun ja toteuttamisen tukemiseen vähintään vuodessa Kilpailukykyiset toimintaympäristöt Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaava vahvistui , jolloin se astui voimaan. Maakuntakaava laadittiin kokonaismaakuntakaavana, josta loppuvaiheessa poistui pääosa turvetuotantoalueista. Maakuntakaavoitus on jatkuvaa. Maakuntakaavan toteuttamista edistetään ja seurataan. Toteutumisesta laaditan seurantaraportti. Varaudutaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen perusteltuihin muutostarpeisiin valmistelemalla maakuntakaavan päivitystä siten, että se on valmis päätettäväksi maakuntavaltuustossa viimeistään vuonna Maakuntakaavan päivityksen laajuus, sisältö ja aikataulu arvioidaan kuntien ja sidosryhmien kanssa ja tuodaan sen pohjalta maakuntahallituksen käsittelyyn. Vuonna 2009 käynnistetään maakuntakaavan päivityksen edellyttämät selvitykset, joita ovat muun muassa: pääradan kehittämisen: Kerava Riihimäki - Hämeenlinna Tampere yhteysvälin kapasiteetin 12-13

15 lisäystarve ja mahdollisuudet, 3. ja 4. raiteen tarve ja maankäytölliset edellytykset esiselvitys yhteistyössä RHK:n, Pirkanmaan ja Uudenmaan liittojen kanssa. maakunnan kestävä yhdyskuntarakenne ja sen kehittämisen rakenteelliset linjavaihtoehdot turvealueiden luontoinventoinnit lentokenttien aluevaraustarpeet, huomioon ottaen Humppilaan suunnitteilla oleva lentokenttä ja muutostarpeet kaupunkiseutujen lentokenttien aluevarauksissa Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha konsultin käyttöön, alustava arvio tarvittavasta asiantuntijamäärärahasta e. Asumisen edellytysten ja kilpailukyvyn vahvistaminen Käynnistetään Asumisen Häme hanke. Hankkeessa täsmennetään, konkretisoidaan ja syvennetään asumisen maakunnallista kehitystyötä yhteistyössä alan toimijoiden ja kuntien kanssa. Lähtökohtana ja tavoitteena on, että tulevaisuudessa hämäläinen asuminen on parasta Suomessa. Tavoitteena on monipuolinen ja laadukas tontti- ja asuntotarjonta, hyvä hinta-laatusuhde, viihtyisä elinympäristö ja toimivat asumisen tukipalvelut. Hankkeella on kiinteä yhteys maakunnan hyvää asumista koskevaan markkinointiin. Resurssit: Työpanosta ja mahdollisesti MKR-rahoitusta, jos työtä varten muodostetaan hankekokonaisuus Maankäytön kehityskuvat Hämeenlinnan seudulla maankäytön kehityskuvatyö on käynnissä ja valmistuu vuoden 2008 aikana. Riihimäen Hyvinkään seudulla työ käynnistyy vuonna 2008 jatkuen vuonna Forssan seudulla käynnistyminen on vielä avoin ja kuntien käsittelyssä. Kuntien yhteinen maankäytöllinen tarkastelu pyritään saamaan käyntiin myös Forssan seudulla, jolloin seuduttaiset tarkastelut kattaisivat koko maakunnan. Liikenne Maakuntahallitus käynnisti Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisen keväällä Suunnittelualue käsittää jäsenkuntien lisäksi Hyvinkään kaupungin. Työn yhteydessä on tehty joukkoliikennettä, logistiikkaa ja ilmastomuutoksen hillintää koskevat erillisselvitykset, jotka valmistuivat keväällä Suunnitelma julkistetaan ja aiesopimus allekirjoitetaan tammikuussa Liitto koordinoi ja johtaa hanketta. Liitto vastaa suunnitelman seurannasta ja aie-sopimuksen päivityksestä jatkossa. Kanta-Hämeen junaliikenteen kehittämismahdollisuuksia edistetään kehittämällä päärataa TEN-T -prioriteettikohteena osana eurooppalaista ja kansainvälistä liikenneverkkoa. Junaliikenteen palvelutason kehittämisen edellytyksenä on sen välityskyvyn parantaminen. Liitto pyrkii vaikuttamaan siihen, että suunnitelmakaudella käynnistetään pullonkaulojen poisto Helsinki-Riihimäki rataosalla sekä Riihimäen asemalaituri- ja ratapihajärjestelyt, jotka sisältyvät liikennepoliittisen selonteon hankeohjelmaan. Ratahallintokeskuksen sekä Uudenmaan ja Pirkanmaan liittojen kanssa käynnistetään Pääradan kapasiteetin lisäämistä ja lisäraiteiden edellyttämää tilatarvetta koskeva yhteisselvitys. Myös Turku-Toijala rataosan välityskykyä parannetaan ja päivitetään tasoristeysten poistamista koskevat suunnitelmat maakuntakaavan periaatteiden mukaisiksi. Tieosan Hämeenlinna- Tuulos-Lahti parantamista edistetään pitkällä tähtäimellä valtateiden 10 ja 12 kehittämisvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia koskevan selvityksen 2007 mukaisesti. Tieyhteyden kehittäminen sisältyy liikennepoliittisen selonteon hankeohjelmaan vuoden 2011 jälkeen. Yhteysvälille laaditun kehittämissuunnitelman 1. kiireellisyysluokan hankkeita voidaan käynnistää aikaisemmin erillisinä perustienpidon kohteina tai teemahankkeina. Itä-länsisuuntaisten yhteyksien kehittäminen edellyttää myös kantatien 54 parantamisen 2. vaiheen tarveselvityksen päivitystä ja kiireellisempien toimenpiteiden käynnistämistä suunnitelmakaudella. Valtatien 2 Helsinki-Pori kehittämisen lähiajan tavoitteena on Forssan ja pääkaupunkiseudun välisen yhteyden parantaminen siten, että liikenteen nopeustaso voidaan nostaa 100 km/h:iin. Valtatien parantamisen 2. vaiheen suunnittelu käynnistetään suunnitelmakaudella, jotta koko yhteysväli Vihti-Pori saadaan vastaamaan kasvavan liikenteen tarpeita. Uudenmaan ja Päijät-Hämeen liittojen kanssa vuonna 2008 laadittua liityntäpysäköinnin kehittämisohjelmaa jatketaan vuonna 2009 siten, että se kokonaan AB

16 Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha konsultin käyttöön, alustava arvio tarvittavasta asiantuntijamäärärahasta e. Kuva: Pirjo Orava kattaa maakunnan alueen. Merkittäviä maakunnan logistista asemaa hyödyntäviä hankekokonaisuuksia on vireillä. Hämeenlinnan seudulla Moreenia ja sen eteläpuolella sijaitsevaa Rastikankaan aluetta kehitetään yhtenäiseksi logistiseksi kokonaisuudeksi. Riihimäen aseman seutu on nopeasti kehittymässä ja matkakeskus rakentumassa samanaikaisesti uuden kauppakeskuksen kanssa. Matka- ja kuljetusketjujen toimivuuden varmistamiseksi maakunnan ja Helsinki-Vantaan lentoasemaan sekä Vuosaaren uuden sataman välillä toimii liitto edunvalvojana liikenneviranomaisten suuntaan ja osallistuu niiden kehittämistä koskeviin selvityksiin. Liitto osallistuu Forssan seudun lentokentän liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Suunnitelma valmistuu vuoden 2009 alussa. Vesihuolto Seudulliset vesihuollon kehittämissuunnitelmat ovat valmistuneet kaikille seuduille, Hämeenlinnan seudulle viimeksi vuonna Tällöin pääpaino on suunnitelmien toteuttamisessa ja niihin liittyvien maakunnallisten ja seudullisten investointien edistämisessä ja myös maankäytöllisten ratkaisujen selkiyttämisessä maakuntakaavaa varten. Keskeinen vesihuollon kehittämisen tavoite on vesihuollon järjestelmien toimintavarmuus kaikissa olosuhteissa. Tätä tavoitetta liitto pyrkii edistämään tiiviissä yhteistyössä kuntien, vesilaitosten ja ympäristökeskuksen kanssa. Forssan seudun vedensaannin turvaamiseksi liitto pyrkii osaltaan vaikuttamaan ja toimimaan siten, että tarvittavat selvitykset valmistuvat vuoden 2009 aikana, jotta vedenhankinnan investoinnit olisivat toteuttamiskelpoisia vuonna Forssan seudulla jätevesien käsittelyn ja johtamisen yhteistyösuunnat pyritään selkiyttämään myös vuoden 2009 aikana. Ensisijaisia toimijoita näissä ovat kunnat, liitto pyrkii omilla toimillaan tukemaan ja edistämään kuntien linjaamien ratkaisujen toteutumista. Maakunnassa on runsaat pohjavesivarat. Rakentaminen on vilkasta ja kohdistuu osin samoille alueille kuin pohjaveden otto tulevaisuudessa. Maakuntakaavan valmisteluun liittyen sovitetaan yhteen mahdolliset

17 maankäytölliset intressikysymykset ja arvioidaan pohjavesien suojelun ja toisaalta tarkentavien pohjavesitutkimusten tarve. Vesihuolto on keskeinen kysymys myös maaseudun asumisen edellytysten luojana. Selkiinnytetään maaseudun vesihuollon rakenteen ja suuntautumisen linjaukset yhteistyössä kuntien ja ympäristökeskuksen kanssa. Tavoitteena on selkeyttää kuvaa siitä, mitkä alueet tulevat vesihuollon verkostojen piiriin ja millä alueilla ratkaisut ovat paikallisia. Maaseudun asutusrakenteen kehittämisessä on tärkeätä ottaa huomioon muun muassa valokaapeli-valmiuden luominen johtoverkkojen rakentamisen yhteydessä sekä joukkoliikenteen palveluedellytykset. Asia liittyy osana maaseudun asutusrakenne selvitykseen. Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha konsultin käyttöön, alustava arvio tarvittavasta asiantuntijamäärärahasta 5000 e. Jätehuolto Tehdään jätehuoltoalueiden maankäytöllinen tarkastelu maakuntakaavaa varten, lähtökohtana on toimintaedellytysten turvaaminen pitkällä aikajänteellä. Osallistutaan Etelä-Suomen jätehuollon alueellisen jätesuunnitelman valmisteluun. Päivitetään toimintasuunnitelmakaudella maakunnan jätehuollon kehittämissuunnitelma Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha konsultin käyttöön Energia Toimintasuunnitelmakaudella ohjelmoidaan ja käynnistetään maakunnan ilmasto- ja energiapoliittisen ohjelman laatiminen. Kartoitetaan yhteistyössä Uudenmaan ja Päijät-Hämeen kanssa uusiutuvien energiavarojen potentiaali energialähteittäin sekä alueen toimijoiden mahdollisuudet ja kiinnostus uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Resurssit: oma työ + asiantuntijamäärärahan tarve Ympäristö Maakunnan vetovoimaa ja kilpailukykyä asumisen, sekä vapaa-ajan ja matkailun alueena vahvistetaan. Jatketaan 2007 alkanutta ympäristöllisiin vetovoimatekijöihin perustuvaa luonnon, - kulttuurin- ja maaseutumatkailun alueellista kehittämissuunnittelua ja laaditaan maakunnallinen kehittämissuunnitelma. Osallistutaan asiantuntijana Lopen kunnan vetämän Hämeen järviylängön luontomatkailuhankkeen toteuttamiseen. Panostetaan reitistö- ja virkistysalueverkoston toiminnalliseen ja laadulliseen kehittämiseen. Resurssit: oma työ + asiantuntijamääräraha, maakunnan kehittämisraha Kulttuuriympäristöt Hämeen liitto osallistuu kulttuuriympäristön alueelliseen yhteistyöhön ja edistää omalta osaltaan Hämeen alueellisen kulttuuriympäristöohjelman toteuttamista. Kehittämistoimissaan Hämeen liitto korostaa maankäytön suunnittelua palvelevaa selvitystyötä, matkailua palvelevaa ja muuta maakunnan kilpailukykyä vahvistavaa kehittämistyötä. Painopisteenä ovat Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen arkeologiset täydennysinventoinnit kunta- ja maakuntakaavoituksen ajankohtaisiin tarpeisiin sekä kaavoitusta palvelevat syventävät maisemaselvitykset. Resurssit: avoin, arkeologiset täydennysinventoinnit -hankkeen veto tulisi olla Museoviraston Hämeenlinnan toimistolla, lisäksi tarvitaan liiton omaa työtä, hankkeella luodaan edellytyksiä maakunnan kestävälle ja kilpailukykyiselle kehittymiselle, siksi hankkeelle olisi perusteltua kohdentaa myös MKR-rahoitusta, toteutuminen edellyttää kuntien omaa rahoituspanostusta Tukitoiminnot ja sisäinen kehittäminen Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2009: 1. Liiton valmiutta muutoksiin lisätään parantamalla joustavuutta asiantuntijuuksien käytössä 2. Liiton taloutta hoidetaan jäsenkuntien maksuosuuksien puitteissa Henkilöstön ja organisaation kehittäminen Hämeen liiton henkilöstön osaamista sekä toimenkuvia kehitetään vastaamaan liittojen tehtävien todennäköistä muuttumista ja valittavia toiminnan pääpainoaloja. Henkilökohtaiset kehittämisohjelmat (osaamisen kehittäminen ja työkyvyn ylläpito) käydään läpi kehityskeskuste- AB

18 luissa. Vuonna 2009 vakituisen henkilökunnan määrää ei lisätä, koska liiton talous ei anna siihen mahdollisuuksia. Tavoitteena on joustavuuden ja reagointikyvyn parantaminen myös asiantuntemuksen käytön osalta. Ulkopuolisen asiantuntijuuden ostamista etenkin määräaikaisiin asiantuntijatarpeisiin tullaan käyttämään nykyistä aktiivisemmin. Liiton organisointia ja organisaation toimivuutta tarkastellaan kun liiton tehtävissä tapahtuu muutoksia. Henkilöstön määrää, laatua ja rakennetta ohjataan strategialähtöisesti ja toiminnan prioriteettien mukaan. Työyhteisön kehittämiseen varaudutaan hankkimaan asiantuntemusta ostopalveluna Talous Toimintasuunnitelmassa vuodelle 2009 esitetyt tehtävät hoidetaan euron suuruisella jäsenkuntien maksuosuudella, jossa on lisäystä 3,9 % ( ) vuoden 2008 maksuosuuksiin. Jäsenkuntien lausuntojen perusteella maksuosuuksien kasvua leikattiin yhdellä prosenttiyksiköllä. Talousarvion tuloslaskelmaosassa tilikauden ali-/ylijäämä on euroa. Taseessa on ylijäämää ,19, mitä vuodelta 2009 toteutuva alijäämä tulee pienentämään. Tarvittavat ylitysluvat haetaan talousarviovuoden aikana. Taloussuunnitelmavuosien maksuosuuksiin esitetään kolmen prosentin vuosittaista korotusta, jossa ei ole vielä voitu huomioida aluehallinnon uudistuksessa maakuntien liitoille suunniteltujen uusien tehtävien mukanaan tuomaa lisäresurssitarvetta. Tiedossa ei ole, missä määrin valtio osallistuu niiden tehtävien kustannuksiin, mitkä valtiolta siirtyisivät maakuntien liitoille. Aluehallinnon uudistushankkeen valmistelua seurataan tiiviisti ja toimenpiteisiin ryhdytään prosessin edellyttämällä tavalla Viestintä ja graafinen suunnittelu Liiton sidosryhmäviestinnässä pääpaino siirretään sähköiseen viestintään. Viestintää toteutetaan paitsi oman henkilökunnan voimin, niin merkittäviltä osin myös ostopalveluna ulkopuolisilta tekijöitä. Graafisen suunnittelun tarve varaudutaan täyttämään ostopalvelun ja tuntityöntekijän yhdistelmällä. Liiton www-sivuja kehitetään edelleen parantamalla niiden rakennetta ja tarvittaessa keventämällä niitä toimivuuden parantamiseksi. WWW-sivujen ajantasaisuutta parannetaan. 5. HÄMEEN KESÄYLIOPISTO Maakuntahallituksen asettamat tavoitteet vuodelle 2009: 1. Koulutustoiminnan tavoitteet ja mittarit taulukon 1 mukaisesti 2. Kesäyliopisto avoimen yliopisto-opetuksen solmukohta: opetustarjonnan pääpaino monipuolisessa yliopisto-opetuksessa, jossa korostuu tutkintotavoitteisten oikeustieteen opiskelumahdollisuuksien laajentuminen 3. Kesäyliopiston kirjoittajakoulun roolin vahvistaminen 4. Strategiaa käytäntöön, osallistuminen Hämeen Open Campus verkoston toimintaan 5.1. Kesäyliopiston johtokunta Kesäyliopistot ovat toimintaprofiililtaan korkea-asteen kansansivistykseen keskittynyt vapaan sivistystyön oppilaitosmuoto. Kesäyliopistot ovat osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja niiden tarkoituksena on edistää elinikäistä oppimista. Hämeen kesäyliopiston toiminnan keskiössä on avoimen yliopiston opetus ja lisäksi se järjestää Kanta-Hämeen maakunnassa kysyntälähtöisesti suunniteltua ammatillissivistävää sekä vapaan sivistystyön koulutusta. Kesäyliopisto parantaa alueellista, sosiaalista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Hämeen kesäyliopisto on Hämeen liiton ylläpitämä vapaan sivistystyön oppilaitos, jonka ympärivuotinen koulutus ja osaaminen perustuvat laajaan yhteistyöverkostoon oppilaitosten, eri yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa. Kesäyliopiston toiminta rakentuu arvojen, visioiden ja toiminta-ajatuksen lisäksi olemassa olevan lainsäädännön, Hämeen maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman osaamisen kehittämisen sekä vapaan sivistystyön suuntaviivaohjauksen perustalle. Vuoden 2009 toiminnassa korostuu kesäyliopiston toimintastrategian toimeenpanon käynnistäminen: strategia suuntaa koulutustoimintaa vastaamaan huomisen osaamisen ja toimintaympäristön haasteisiin. Kesäyliopisto edistää ja ylläpitää erityisesti Kan-

19 TAULUKKO 1. Kesäyliopistotoiminnan tulostavoitteet vuosille , vertailu vuoden 2007 toteutumaan ja vuoden 2008 tavoitteisiin. KESÄYLIOPISTOTOTOIMINTA TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 Muutos % -tavoitteet ja mittarit - toteutuma - tavoite - tavoite TOIMINNAN MÄÄRÄ JA LAAJUUS - lähiopetuskurssien lukumäärä ,9 - - kaikki kurssit yhteensä ,2 - opetustunnit ,9 - opiskelijatunnit ,2 - opiskelijamäärä ,0 - kurssien osallistumismäärä ,0 TEHOKKUUS, TALOUDELLISUUS JA YKSIKKÖKUSTANNUKSET - opetustunnin hinta 139,2 158,3 158,9 159,8 162,2 0,4 - koulutustoiminnan menot/opiskelijatunti 7,2 6,9 7,0 7,1 7,1 0,2 - maksutulot/opiskelija 131,3 121,8 124,7 130,6 132,0 2,4 - toimintakulut/osanottaja 153,7 176,4 175,2 176,1 179,1-0,6 VOIMAVARAT - henkilökunnan työvuodet (toimisto) 6,3 6,6 6,6 6,7 6,9 0,0 - opetushenkilökunnan lukumäärä kpl ,0 TOIMINNAN LAATU - koulutuksen arviointi (asiakastyytyväisyys) 4,28/5.00 4,10/5,00 4,10/5,00 4,10/5,00 4,10/5,00 0,0 AB

20 ta-hämeen asukkaiden osaamista tarjoamalla sivistyksellisiä ja ammatillisia koulutuspalveluja. Laki vapaasta sivistystyöstä korostaa kesäyliopiston alueellista vastuuta koulutuksen järjestäjänä. Uuden toimintakautensa aloittava johtokunta ohjaa ja arvioi kesäyliopiston toimintaa ja vuoden 2009 koulutusta taulukon 1 tavoitteiden ja mittareiden mukaisesti. Kesäyliopiston johtokunnan budjetti vuonna 2009 on Kesäyliopistotoiminta Kesäyliopiston toiminta-ajatus ja tehtävä: Hämeen kesäyliopisto on alueellinen ympäri vuoden toimiva vapaan sivistystyön oppilaitos, joka on erikoistunut avoimeen yliopisto-opetukseen ja korkea-asteen ammatillissivistävään koulutukseen ensisijaisesti oman maakunnan aikuisväestön koulutustarpeiden mukaisesti. Hämeen kesäyliopiston toiminnassa erityisenä painopistealueena on edelleen yhteistyön kehittäminen yliopistojen ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä maakunnan muiden vapaan sivistystyön oppilaitosten kanssa. Kesäyliopistotoiminnan arvot ja visio uuden toimintastrategian mukaisesti: Hämeen kesäyliopisto humanistisena sivistysoppilaitoksena sitoutuu toiminnassaan arvoihin, jotka ovat: 1. joustavuus ja luotettavuus kesäyliopisto reagoi nopeasti ja vastuullisesti ihmisten tarpeisiin ja rakentaa toimintansa kumppanuuteen ja avoimuuteen. 2. akateemisuus kesäyliopisto korostaa avoimen yliopistotoiminnan periaatteita ja yleissivistystä ja -hyödyllisyyttä. 3. kestävä tulevaisuus kesäyliopisto edistää tasa-arvoisia ja monimuotoisia oppimisreittejä. Hämeen kesäyliopisto on maakunnan avoin yliopisto, joka tarjoaa ihmisille ikään ja koulutustaustaan katsomatta monipuolista ja laadukasta koulutusta. Tavoitetta edistävät avoin toimintakulttuuri ja tapa toimia erilaisissa verkkoympäristöissä. Avoimen yliopiston toiminnan erityisosana avoimen yliopiston väyläopinnot ovat kiinnostavia ja haluttuja ja merkitsevät todellista haastetta Hämeen kesäyliopiston opetustoiminnalle ja taloudelle: Olemme maakunnassa avoimen yliopisto-opetuksen solmukohta. Vuonna 2009 keskitytään Joensuun yliopiston oikeustieteen (HTKopinnot) ja Jyväskylän yliopiston kirjoittamisen opintoihin, joissa opiskelevien osuus vuonna 2009 on jo lähes kolmannes avoimen yliopiston kaikista opiskelijoista. Kartoitetaan lisäksi uusia tarpeita ja korkeakoulukumppaneita. Näin parannetaan koulutuskysynnän ennakointia ja siten myös taloudellista toimintavarmuutta. Lisätään opintojen ohjausta ja neuvontaa hyödyntäen avointen oppimisympäristöjen mahdollisuuksia (Moodle -oppimisalusta). Etelä-Suomen opistojen verkko-opetushanke (ESOP-E) jatkuu vuonna Koulutusohjelman laajin tapahtuma on Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa , jonka 20. juhlavuoden teemana on me tahdomme eli ja mitä oikeasti halutaan saada aikaan tieto- ja viestintätekniikan opetuksessa. Online -ITK on osa valtakunnallista Avoimet verkostot oppimiseen -hanketta (AVO), jossa kehitetään ja toteutetaan verkossa tapahtuva konferenssi ja seminaari. Kesäyliopisto tavoittelee 3600 opiskelijaa vuonna Opetusohjelmaa koostuu 180 eri kurssista. Opetustunteja on 5550 ja opiskelijatunteja kaikkiaan eli koulutustoiminta on laajuudeltaan edellisvuosien tasolla. Aloitetaan kesäyliopiston toimintastrategian jalkauttaminen: Opetustoiminnan suunnittelun ja käytännön toteutuksen pääpaino on laadullisessa kehittämisessä. Kanta-Hämeessä suunnitellaan uutta innovaatio- ja yhteistyöverkostoa korkeakoulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan rungoksi. Kesäyliopisto on mukana Häme Open Campuksen (HOC) avoimessa korkeakoulu- ja tutkimusyhteisössä avaamassa uusia oppimisen reittejä (Hämäläisten yliopisto- ja korkeakoulupolku). Tarvittavat resurssit: vähintään nykytasolla eli kesäyliopiston toimiston n. 6,6 henkilön ja 450 kouluttajan työpanos. Kesäyliopistotoiminnan kustannukset vuonna 2009 ovat euroa. Opiskelijoiden rahoitusosuus on noin 50 %, valtion 28 % ja kuntien 18 %.

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna

Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tiedon hyödyntäminen-seminaari 12.5. Hämeenlinna Tilastotiedon hyödyntäminen käytännön suunnittelussa ja päätöksenteossa Maakuntajohtaja Juhani Honka Jäsentely A. Joitakin ajatuksia Tilastokeskuksesta

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Strateginen maakuntaohjelma VALMISTELU

Strateginen maakuntaohjelma VALMISTELU Strateginen maakuntaohjelma 2014+ VALMISTELU Hämeen liitto valvoo kuntien etua ja toimii niin, että ihmiset haluavat ja voivat asua ja tehdä työtä Hämeessä. Hämeen jäsenkunnat ryhmittyvät Forssan, Hämeenlinnan

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

HämePro tahtosopimus 2008

HämePro tahtosopimus 2008 HämePro tahtosopimus 2008 HämePro 2008 Kanta-Häme on 2000-luvulla kuulunut menestyneisiin maakuntiin. Asukasluku, työllisyys ja yritysten lukumäärä sekä liikevaihto ovat kehittyneet maan keskiarvoa paremmin.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma STRATEGINEN MAAKUNTAOHJELMA 2014+ Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Mikä on Häme-ohjelma Häme-ohjelma on Kanta-Hämeen tulevaisuuden tekemisen strateginen ohjelma. Maakunta valmistelee ohjelman yhtenä

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012,

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012, HÄMEEN LIITTO 33/09 HÄMEEN LIITON TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2010 2012, TALOUSARVIO 2010 Maakuntahallitus 9.11.2009 SISÄLLYS MAAKUNTAJOHTAJAN SAATESANAT TOIMINTAVUODELLE 2010 4 A. HÄMEEN LIITTO 5 1.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Maakunnan tehtäviin liittyvät kansainväliset asiat ja yhteydet www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Aluekehitysviranomaisen tehtävät

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala

Aluekehitysrahoitus. Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Aluekehitysrahoitus Aluekehityspäällikkö Heikki Ojala Organisaatio Aluekehityksen strateginen asema Kriittiset menestystekijät: Rahoitusvälineiden strateginen ja tehokas hyödyntäminen Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Hämeen liitto palveluksessanne

Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto palveluksessanne Hämeen liitto kehittää Kanta-Hämeen maakuntaa ja valvoo sen etua Suomessa ja maailmalla sekä ylläpitää Hämeen kesäyliopistoa. Hämeen liitto on kansanvaltaiseen päätöksentekoon

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Maakunnan suunnittelujärjestelmä

Maakunnan suunnittelujärjestelmä Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAKI ALUEIDEN KEHITTÄMISLAKI Maakuntasuunnitelma Valtakunnalliset alueidenkehittämisen tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Alueellisen liikuntaneuvoston asettaminen, liikunnan edistäminen maakunnassa (Lakiehdotuksessa tehtävä on nimetty: alueellisen liikuntaneuvoston

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIOHJELMA Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008 Lähtökohdat ja painopisteet Sisällöllisenä painopistealueena

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes.

Eduskunta. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys. Valtioneuvosto. Tulevaisuusvaliokunta. Tutkimuslaitokset Tekes. Ennakoinnin institutionaalinen viitekehys Ministeriöt, keskusvirastot ja laitokset Eduskunta Valtioneuvosto Tulevaisuusvaliokunta TEM (Tekes), OKM, SM, MMM (Evira ja Mavi), YM, LVM Valtioneuvoston ennakointiverkosto

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen

Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen Maakuntahallitus 28 13.03.2017 Maakuntahallitus 136 25.09.2017 Uusimaa-ohjelma 2.0 ja sen ympäristöselostus: nähtäville asettaminen ja lausunnolle lähettäminen 507/03.00.00/2016 MHS 13.03.2017 28 Tiivistelmä

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Hämeen liiton julkaisu Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2010

Hämeen liiton julkaisu Toiminta- ja taloussuunnitelma , Talousarvio 2010 Hämeen liiton julkaisu 2009 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2012, Talousarvio 2010 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 2012, Talousarvio 2010 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma

Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma 1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.

Lisätiedot

Pirkanmaan liitto. Erityisasiantuntija Marko Koskinen

Pirkanmaan liitto. Erityisasiantuntija Marko Koskinen Pirkanmaan liitto Erityisasiantuntija Marko Koskinen 28.10.2010 Pirkanmaan kehittämisvisio (mitä tavoittelemme) Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta.

Lisätiedot

Hämeen liiton strategia 2020

Hämeen liiton strategia 2020 Hämeen liiton strategia 2020 Hämeen liiton strategia 2020 Julkaisija: Hämeen liitto Niittykatu 5, 13100 Hämeenlinna puhelin (03) 647 401 www.hameenliitto.fi Yhteydet henkilökuntaan: sähköposti: etunimi.sukunimi@hame.fi

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Kouvolan seutu

Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO. Kouvolan seutu Alueellinen Koheesio- ja kilpailukykyohjelma KOKO Kouvolan seutu Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 LIITE 1: KOKO:N TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 KOKO-alue: Kouvolan seutu (Kouvolan kaupunki ja Iitin

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka

ELY-keskuksen aluekehitystehtävät. Kauranen Sinikka ELY-keskuksen aluekehitystehtävät Lainsäädännöllinen pohja Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) Valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä (1837/2009) Laki elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksista

Lisätiedot

1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET luku KUNTIEN EDUSTAJAINKOKOUS JA YHTYMÄVALTUUSTO luku YHTYMÄHALLITUS luku MUU HALLINTO 5

1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET luku KUNTIEN EDUSTAJAINKOKOUS JA YHTYMÄVALTUUSTO luku YHTYMÄHALLITUS luku MUU HALLINTO 5 HÄMEEN MAAKUNTALIITON KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS Allekirjoittaneet Hämeen Maakuntaliiton kuntayhtymän jäsenkunnat ovat päättäneet kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta ja sopineet kuntayhtymän hallinnon

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016

Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 Kanta-Hämeen jatkuva liikennejärjestelmätyö ja liikennejärjestelmätyöryhmän toiminta 2015-2016 o Kanta-Hämeen liikennejärjestelmäsuunnitelma, 4/2014 o Aiesopimus vuosille 2014-2019, 9/2014 o Liikennejärjestelmätyöryhmän

Lisätiedot

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA

TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTISUUNNITELMA Valtuustokausi 2017 2020 Työohjelma 2017 TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄT JA TOIMIVALTUUDET Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan hallinnon ja talouden tarkastuksen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Valmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry.

Valmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry. Valmistuvien opettajien infotilaisuus 3.5.2017 OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry. 1 Opetusalan ammattijärjestö OAJ 2 JÄSENJAKAUMA 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 Lastentarhanopettajaliitto

Lisätiedot

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari

Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta. Valtuustoseminaari Sisäinen tarkastus, sisäinen valvonta ja riskienhallinta Valtuustoseminaari 23.5.2017 Miksi? Asetettujen tavoitteiden saavuttaminen Toiminnan kehittäminen ja parantaminen Toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

Hämeen Maakuntaliiton kuntayhtymän perussopimus

Hämeen Maakuntaliiton kuntayhtymän perussopimus Hämeen Maakuntaliiton kuntayhtymän perussopimus 1. Luku Hämeen Maakuntaliiton kuntayhtymän jäsenkunnat ovat päättäneet kuntayhtymän perussopimuksen muuttamisesta ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot