FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys 2002 2005"

Transkriptio

1 FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys Teknologiaohjelmaraportti 9/2006 Loppuraportti

2 FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 9/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Tämä julkaisu on Tekesin teknologiaohjelman FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys loppuraportti. Puhdas hengitysilma on yksi hyvinvointimme perusedellytyksistä. Teknologian kehittämisen voimakkaimmassa buumissa viime vuosikymmeninä terveyteen vaikuttavat tekijät eivät ole olleet tärkeimpiä kriteereitä kehitystä suunnattaessa. Tänään on kuitenkin toisin. Nyt tiedetään paljon ihmisten elinympäristön vaikutuksista terveyteemme ja hyvinvointiimme. Teknologian aiheuttamat terveysvaikutukset ovat nousseet agendalla jopa ympäristövaikutusten edelle. Jo kehitetty teknologia on jouduttu ottamaan kriittiseen tarkasteluun samoin kuin uudelle teknologialle asetettavat vaatimukset. Fokukseen on noussut ihminen itse. FINE-teknologiaohjelman käynnistämistä olivat vauhdittamassa toisaalta tieto pienhiukkasiin liittyvien terveysongelmien vakavuudesta ja sitä kautta alan teknologiatarpeen ja -markkinoiden kasvusta ja toisaalta suomalaisesta korkeatasoisesta tieteellisestä osaamisesta. Nähtiin huomattavaa potentiaalia kehittää uusia tuotteita ja palveluita sekä kasvattaa alan liiketoimintavolyymia kuin myös edistää ihmisten hyvinvointia. Ohjelma käynnistyi vuonna 2002 ja päättyi tutkimustyön osalta vuoden 2005 lopussa. Mukana on ollut 52 projektia, joista 20 yritysten omia tuotekehityshankkeita. Työn kokonaisvolyymi on 26 milj., josta Tekes on kattanut 14 milj.. Yritysten tuotekehityshankkeet ovat edustaneet volyymiltaan noin 55 % ohjelmakokonaisuudesta ja lisäksi yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti tutkimushankkeiden rahoitukseen ja ohjaukseen. Muita rahoittajia ovat olleet Suomen Akatemia, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. Suomen Akatemialla oli oma tutkimushankehaku FINE-ohjelmaan terveystiedon tutkimushankkeiden mukaan saamiseksi. Helsingin yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksen Kuopion yksikössä toimivat alan huippuyksiköt ovat tehneet kiinteää yhteistyötä FINE-ohjelman kanssa. Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut tukea tutkimustulosten hyödyntämistä liiketoiminnassa. Tavoitteena on ollut saada markkinoille tuotteita, prosesseja, menetelmiä ja palveluita, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia. Tieteellisestä tutkimuksesta on aina pitkä matka markkinoilla oleviin hyödykkeisiin. Matka on väistämättä pitkä myös ajallisesti ei riitä, että tulokset ovat

5 hyödynnettävässä muodossa, vaan aikaa kuluu tiedon ja teknologian siirtoon, oikeiden kumppaneiden löytämiseen, yhteistyön rakentamiseen, rahoituksen järjestämiseen ja mahdollisesti vielä asenteiden ja toimintatapojen muokkaamiseen. Neljä vuotta toimiva teknologiaohjelma voi olla vain sillanrakennuksen alullepanijana ja käynnistävänä katalysaattorina, kun tieteellisestä tutkimuksesta tehdään kaupallista toimintaa. Työtä tarvitaan vielä pitkään ohjelman jälkeen merkittävien vaikutusten aikaan saamiseksi. Maaliskuu 2006 Tekes

6 Sisältö Esipuhe 1 Ohjelmakatsaus Ohjelman tausta Pienhiukkasongelma Ohjelman tavoitteet ja toteutus Ohjelman tavoitteet ja niiden kehittyminen Ohjelman toteutus ja sisältö...3 Ohjelman tapahtumat...3 Ohjelman laajuus ja osallistujat Ohjelman tulokset Verkottuminen Ohjelman antama tieto Liiketoiminta Lopuksi Energiantuotannon ja teollisuuden pienhiukkaspäästöt Fine particle emissions from energy production and industry problems and solutions Projektit...10 Pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi PIHI-RAME...10 Puun polton pienhiukkaspäästöt PIPO Fine particle emissions of waste incineration Development of waste quality and flue gas cleaning technique...23 Hiukkaset puun ja energiaturpeen polttoaineketjussa...29 Fine particle emissions from fluidized bed combustion of biomass A prediction method CFB-kattiloiden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöt ja niiden hallinta Biomassan ja raskaan polttoöljyn pienhiukkaspäästöt ilman tehokasta suodatusta BIOPOR...37 Sähkösuodattimen esivarausjärjestelmä...40 Voimalaitosten imuilman suodatuksen tehostaminen ja suodattimien toiminta eri käyttöolosuhteissa Aerosolimallien kehittäminen ydinvoimalaitossovelluksiin AMY.. 47 Large Engine Emission Reduction LEER Elementtisuodatinjärjestelmän kehittäminen....59

7 3 Liikenteen ja liikennevälineiden pienhiukkaspäästöt Vehicle particle emissions challenge to technology Projektit...63 Liikenteen pienhiukkaspäästöjen yhteys ajoneuvojen testimittauksiin LIPIKA Raskaan ajoneuvokannan hiukkaspäästön koko ja morfologia HD-PM...69 Otto- ja dieselmoottoreiden nestehiukkaset: voiteluaineen ja jälkikäsittelyn vaikutus, osat I ja II Reduction of particulate emissions in compression ignition engines...82 Palamistekniikan hallinta 2010-luvulla PATE Partial DPF...85 Polttoaineen aromaattien vaikutus dieselhiukkasten haitallisuuteen...85 Nanoparticles from diesel engines operated with bio-derived oils.. 89 Z-palaminen...95 Katupölypäästöjen ajoneuvomittaukset VIPEN-projekti Mittalaitteet ja mittaaminen Aerosol measurement techniques and instrumentation Projektit Fine particle transformations during dilution Laitteisto pienhiukkasten kemiallisen koostumuksen in-situ-määritykseen Kaupunki-ilman hiukkasten mittausverkko PARNET Condensation particle counter with photoinduced nucleation Nanoparticle Emissions Simulator NaPES Alailmakehän optiset mittaukset AtmOS Pienhiukkasten tutkimuspalvelut Tutkimusmenetelmien ja palvelutuotteen kehittäminen Pienhiukkasten dynamiikan numeerinen mallinnus Hiukkasmittaustekniikoiden perusilmiöt Tribosähköiset sovellukset TRIBOS Lidar aerosolitutkimuksessa LATU Rakennukset ja sisäilma Fine particles in indoor air Projektit Hitsaamon pienhiukkaset Hiukkasaltistuksen vähentäminen rakennus- ja LVI-teknisin keinoin HALVI HALVI-hankkeessa rakennettavan mallin validointi VALIDI Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt: terveyshaitat, mittaaminen ja tuotekehitys Emission of fine particles in sanding of wood materials and filtration efficiency for sanding dust FineWood

8 Measurement and characterization of the biological fraction of fine particles BIOFINE DNA-microarray for detection of harmful microorganisms in indoor environments MFI-tekniikalla kannattavaa liiketoimintaa G-suodattimen kehittäminen Terveys-, ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset Terveys ilmansuojelun suunnannäyttäjänä Projektit Pienhiukkasten kokonaispäästöt ja vähentämismahdollisuudet Suomessa yhdennetty tarkastelu khk-päästöjen rajoittamisen yhteydessä PIHI-KHK Kokonaismalli pienhiukkasten päästöjen, leviämisen ja riskin arviointiin KOPRA Inflammaatio ja pienhiukkaset Seasonal variations in physicochemical and toxicological characteristics of urban air particulate matter PAMCHAR-FINE Determinants and sources of PM 2.5 exposure among elderly subjects Chemical mass closure of tropospheric aerosol modes Polluted clouds: the effects of gases and surfactants Non Steady State Nucleation as a Formation Mechanism of Atmospheric Aerosol Particles Liitteet 1 Johtoryhmä Osallistujat Projektit Tekesin teknologiaohjelmaraportit

9 1 Ohjelmakatsaus 1.1 Ohjelman tausta Pienhiukkasongelma Pienhiukkasiksi luetaan aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 µm olevat hiukkaset. Suomessa näiden merkittävimmät lähteet ovat liikenteen pakokaasupäästöt ja puun pienpoltto. Liikenteen ja pienpolton hiukkasten merkitystä korostaa se, että päästöt tapahtuvat suoraan hengitysilmakerrokseen. Liikenne vaikuttaa ilman hiukkaspitoisuuteen suorien päästöjen lisäksi myös nostattamalla ilmaan pölyä liikenneväylien pinnoilta. Puun pienpoltosta vapautuvilla hiukkasilla voi olla suuri merkitys paikalliseen ilmanlaatuun etenkin epäsuotuisissa leviämisolosuhteissa tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Hiukkasia pääsee ilmaan myös mm. energiantuotannosta, teollisuuden prosesseista ja rakentamisesta. Suomeen kulkeutuu ajoittain runsaasti pienhiukkasia myös maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasten haitoista terveydelle on näyttöä jo pitkältä ajalta savusumuepisodeista epidemiologisten tutkimusten tuloksiin. Varmaa käsitystä ei ole siitä, mikä hiukkasten ominaisuus tai komponentti on terveyden kannalta haitallisin. Käytettävissä oleva tieto viittaa siihen, että turvallista kynnyspitoisuutta ei kuitenkaan ole, vaan pienilläkin pitoisuuksilla aiheutuu terveyshaittoja ja haitat kasvavat lineaarisesti altistuksen myötä. Lähilähteistä, liikenteestä ja pienpoltosta peräisin olevia pienhiukkasia pidetään kaikkein haitallisimpina terveydelle. Terveyshaittojen syntymiseen vaikuttavat erityisesti hiukkasten koko sekä lyhyt- ja pitkäaikaisesti vallitseva massa- tai lukumääräpitoisuus. Alempiin hengitysteihin kulkeutuvien, ns. hengitettävien hiukkasten, massapitoisuus (PM 10 ; halkaisija < 10 µm) on ollut lukuisten terveystutkimusten käyttämä ilmanlaatusuure. Tätä suuremmat hiukkaset jäävät nenähengityksessä ylempiin hengitysteihin eli nenään ja sen sivuonteloihin sekä nieluun. Viimeaikaisten terveystutkimusten mielenkiinto on kohdistunut myös PM 10 :n alakokoluokkiin: pienhiukkasten massapitoisuus (PM 2.5 ; halkaisija < 2,5 µm), karkeiden hengitettävien hiukkasten massapitoisuus (PM ; 2,5 µm < halkaisija < 10 µm) ja ultrapienten hiukkasten (halkaisija < 0,1 µm) lukumääräpitoisuus. Nykyinen terveystutkimustieto on kuitenkin vielä puutteellista sekä hiukkaskokoluokkien että erityisesti niiden lähteisiin ja kemialliseen koostumukseen liittyvien vaikutusten osalta. Pienhiukkaset pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka, mistä niiden poistuminen tapahtuu hitaasti. Ultrapienet hiukkaset (halkaisija alle 0,1 µm) saattavat myös päästä keuhkorakkuloista verenkiertoon. Yhdyskuntailman pienhiukkaset ja ultrapienet hiukkaset kulkeutuvat hyvin huoneistojen sisäilmaan, jos ilmanvaihto on painovoimaista tai koneellista ottoilmaa ei suodateta tehokkaasti. Sen sijaan yhdyskuntailman karkeat hengitettävät hiukkaset kulkeutuvat huonosti sisäilmaan. Pienhiukkasiin liittyvän tutkimustarpeen moninaisuutta kuvastaa kuvan 1 vaikutusketju. Joka vaiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa ennen kuin hiukkasten terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävät päätökset voidaan tehdä tietoon perustuen. Pienhiukkasten terveysvaikutukset ovat johtaneet eri puolilla maailmaa kiristyviin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Euroopassa EU:n komissio on julkistanut Clean Air for Europe -ilmanlaatustrategian (CAFE), jonka on määrä vähentää huonosta ilmasta johtuvia vaikutuksia merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Nykyisten arvioiden mukaan ilman epäpuhtaudet aiheuttavat EU-maissa satoja tuhansia kuolemantapauksia vuosittain ja Suomessa tuhatkunta kuolemantapausta vuodessa. Keskeisiä toimijoita Suomessa pienhiukkasten tutkimuksen eri osa-alueilla ovat Tampereen tek- 1

10 Päästolähde Leviäminen & muutunta Ihmisen altistuminen Terveyshaitta Sairautta edeltävä kudosmuutos Biologisesti vaikuttava annos Keuhkoannos Kuva 1. Hiukkasten vaikutusketjun komponentteja. nillinen yliopisto, huippuyksiköt Helsingin ja Kuopion yliopistolla, VTT, TKK, Kansanterveyslaitos, Ilmatieteen laitos ja Työterveyslaitos. Haitallisten hiukkasten lisäksi on olemassa myös teollisesti hyödynnettyjä, hyviä hiukkasia. Hiukkasia hyödynnetään mm. lääketeollisuudessa, nanomateriaaleissa sekä elektroniikkateollisuudessa. Hyödyllisten hiukkasten tutkiminen rajattiin FINE-teknologiaohjelman ulkopuolelle alueella olevien muiden tutkimusohjelmien takia. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja toteutus Pienhiukkaset eivät rajaa yhtä selkeää toimialaa. Pienhiukkasiin liittyvä toimintaympäristö on hajanainen ja hiukkaset ovat vain yksi yhteinen nimittäjä. Saman nimikkeen alla ovat niin sisäilmakysymykset kuin jätteen polton hiukkaset, ja alan yritykset ovat hyvin erilaisia. Taustalla on kuitenkin paljon yhtenäistä tutkimusta perustuen samaan pohjatietoon ja osaamiseen. Alan tutkimus on monitieteistä, tutkimus jakaantuu toisaalta pienhiukkasten synnyn, käyttäytymisen, poistamisen ja hiukkasten mittausmenetelmien tutkimukseen ja toisaalta tutkitaan hiukkasten kansanterveydellisiä ja ympäristövaikutuksia. FINE-teknologiaohjelma toteutettiin vuosina Ohjelman rahoittajina olivat Tekes, Suomen Akatemia, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä osallistuneet yritykset ja tutkimuslaitokset. Suomen Akatemia tuli mukaan, koska perustutkimusta pienhiukkasten vaikutuksista terveyteen ja ilmastoon haluttiin mukaan ohjelmaan. Suomen Akatemian rahoittamina FINE -ohjelmassa oli viisi projektia. Liikenne- ja viestintäministeriöllä (LVM) sekä ympäristöministeriöllä (YM) oli edustajat ohjelman johtoryhmässä ja ne rahoittivat muutamia niitä kiinnostavia, yksittäisiä projekteja ohjelmassa Ohjelman tavoitteet ja niiden kehittyminen FINE-ohjelman tavoitteet olivat: FINE-ohjelman päätavoitteena on pienhiukkasiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien lisääminen hyödyntämällä korkeatasoista suomalaista tutkimusosaamista. Ohjelmassa tuotetaan tutkimustietoa ja kehitetään menetelmiä ja laitteita, joiden avulla voidaan auttaa vähentämään ja hallitsemaan pienhiukkaspäästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ihmiseen, ilmastoon ja muuhun ympäristöön. FINE-ohjelman haasteena on terveys- ja ympäristövaikutuksiin liittyvien laajempien yhteiskunnallisten tarpeiden ymmärtäminen ja sitä kautta uusien innovaatiomahdollisuuksien identifiointi sekä hyödyntäminen. Lisäksi liiketoiminnallisiksi tavoitteiksi asetettiin: Suomeen syntyy uutta pienhiukkastekniikan osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa Toimijoiden kyky päästönormien ennakointiin paranee 2

11 Yritysten tuotteiksi ja käyttöön sekä markkinoille valikoituu tuotteita ja prosesseja, jotka menestyvät jatkossakin normien tiuketessa Pienhiukkasiin liittyvä laite- ja osaamisvienti kasvaa Suomen pienhiukkasosaaminen verkottuu entistä tiiviimmin ja saavuttaa johtavan aseman Euroopassa. Ohjelman tavoitteena oli synnyttää ja lisätä uutta liiketoimintaa sekä ylläpitää tutkimuksen korkeaa tasoa. Haastatteluiden mukaan jo alussa tiedettiin, että ohjelman perustutkimuksen osuus tulee olemaan suurta ja oltiin tukemassa tuotteiden ja palveluiden kehittämistä markkinoille, joita ei ole välttämättä vielä syntynyt. Ohjelman alkuvaiheessa odotettiin erilaisten päästöjä koskevien säädösten tulevan voimaan. Säädöstyö on kuitenkin edennyt ohjelmaa perustettaessa ajateltua hitaammin Ohjelman toteutus ja sisältö Ohjelma toteutettiin siten, että Tekes ja Suomen Akatemia rahoittivat omia projektejaan erikseen. Suomen Akatemia rahoitti perustutkimuksellisia projekteja terveysvaikutus- ja ilmastotutkimuksen alueella. Tekes ja ministeriöt rahoittivat yhteisesti eräitä projekteja, joissa ministeriön tietotarpeet ja ohjelman tavoitteet kohtasivat. Näissäkin projekteissa päärahoittajana oli Tekes. Ohjelman tapahtumat Ohjelma perustettiin keväällä 2002, jolloin avattiin aiehaku yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Akatemialla oli pienhiukkasalueelle suunnattu hakukierros samaan aikaan. Aiehaun lisäksi järjestettiin uudet hakukierrokset tutkimuslaitosten projekteille loppuvuodesta 2003 ja Yrityksillä oli mahdollisuus ehdottaa projekteja koko ohjelman ajan ilman erityisiä hakuaikoja. Ohjelman johtoryhmä nimitettiin elokuussa Luettelo johtoryhmän jäsenistä on liitteessä 1. Ohjelmassa järjestettiin aloitusseminaarin lisäksi kaksi vuosiseminaaria ja päätösseminaari. Osaalueittain järjestettiin seurantakokouksia, joissa tutkijoiden lisäksi oli mukana projekteihin osallistuvien yritysten edustajia. Vuonna 2005 aloitettiin kaksi markkinaselvitystä Pohjois-Amerikan puhtaan ilman markkinoista, toinen liikenteen ja teollisuuden alueelta ja toinen sisäilma- ja turvallisuusalueelta. Markkinaselvitykset valmistuvat keväällä Ohjelman laajuus ja osallistujat Ohjelmassa oli mukana 52 projektia: 20 yritysten omia t&k-projekteja ja 32 tutkimusprojektia, joista 5 oli Akatemian rahoittamia. Ohjelman projekteihin osallistui lähes 60 yritystä ja yli 20 tutkimusryhmää. Luettelo osallistujista on liitteenä 2. Projektiluettelo ja projektien rahoitus on esitetty liitteessä 3. Ohjelman kokonaisvolyymi oli noin 26 miljoonaa euroa, josta yritysprojektien osuus oli 12,7 miljoonaa euroa ja tutkimusprojektien osuus 13,2 miljoonaa euroa, mikä sisältää Suomen Akatemian noin 1 miljoonan euron rahoituksen. Yritysprojekteissa Tekesin rahoitus oli noin 5,8 miljoonaa euroa ja tutkimusprojekteissa noin 8,5 miljoonaa euroa (kuva 2). Tekesin kokonaisrahoitus ohjelmassa oli noin 14 miljoonaa euroa, Akatemian noin 1 miljoona euroa ja muiden osapuolten noin 11 miljoonaa euroa. Ohjelma projektit jaettiin viiteen osa-alueeseen: energiantuotannon ja teollisuuden päästöt 7 tutkimus- ja 6 yritysprojektia liikennevälineiden ja liikenteen päästöt 6 tutkimus- ja 5 yritysprojektia mittalaitteet ja mittaaminen 4 tutkimus- ja 5 yritysprojektia rakennukset ja työympäristö 7 tutkimus- ja 4 yritysprojektia terveys-, ilmasto- ja muut vaikutukset 8 tutkimusprojektia (5 Akatemian rahoittamaa) Rahoitus jakautui tasaisesti kaikkiin näihin alueisiin, ks. kuva 3. 3

12 14 FINE-ohjelman rahoituslähteet 12 Milj. euroa Muu Akatemia Tekes 2 0 Tutkimushankkeet Yrityshankkeet Kuva 2. FINE-ohjelman rahoituslähteet. Ohjelma-alueiden osuus rahoituksesta Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt Liikennevälineet, liikenne Mittalaitteet, mittaaminen Rakennukset, työympäristö Terveys-, ilmasto- ja muut projektit Kuva 3. Rahoituksen jakautuminen FINE-ohjelman eri osa-alueille. Ohjelman tutkimuksellisuus näkyi erityisesti siinä, että suuri osa ohjelman tutkimusprojekteissa tehdystä työstä liittyi hiukkasten syntymekanismien ja muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen, hiukkasten ominaisuuksien ja vaikutusten selvittämiseen, mittausmenetelmien vakiointiin sekä mittaustulosten keräämiseen. Osaa yritysten projekteista voidaan myös pitää tutkimuksellisina. 4

13 1.3 Ohjelman tulokset Verkottuminen FINE-ohjelman suurimpana toteutuneena vaikutuksena voidaan pitää tiedeyhteisön, teollisuuden, Tekesin ministeriöiden verkostoitumista. Ohjelma antoi synergiaetua ja toi eri osapuolia yhteen. Koska ohjelmassa oli mukana paljon erilaisia toimijoita, oli vaarana, että kokonaisuus olisi jäänyt hajanaiseksi. FINE-ohjelman kohdalla erilaisuus oli kuitenkin vahvuus. Ohjelma on vaikuttanut ennen kaikkea tutkijayhteisöön. Ohjelma on vahvistanut olemassa olevia osaamiskeskittymiä ja tuonut lisää kytköksiä. Helsinki/Espoo ja Tampere ovat omilla alueillaan vakiintuneita pienhiukkastutkimusosaamisen keskuksia. Kuopion osaamiskeskittymä on FINEohjelman aikana vahvistunut. Tutkimusmaailma oli ennestään vahva ja hyvin verkottunut, mutta yritysmaailma oli erillään ja verkostot hajanaisia. Tutkijayhteisöön integroitui uusia tahoja ja syntyi aitoa uutta yhteistyötä, mikä vahvisti jo olemassa olevaa yhteisöä. Myös yrityspuolella FINE-ohjelma lisäsi yhteistyötä ja antoi tietoa potentiaalisista yhteistyökumppaneista Ohjelman antama tieto Ohjelman vaikutuksesta tietämys hiukkasten muodostumisesta polttoprosesseissa kasvoi, erityisesti puun pienpoltossa ja energiantuotantolaitoksissa, joita erikseen on mainittava jätteenpolttolaitokset. Myös hiukkasten muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä polttomoottoreissa saatiin runsaasti uutta tietoa. Liikenteen puolella tuotettiin uutta tietoa myös liikennekaluston laboratoriomittausten ja käytännön liikennevirrassa tehtyjen mittausten vastaavuudesta. Ennen ohjelmaa ei ollut kattavaa kuvaa pienhiukkasten kokonaispäästöistä Suomessa, eri lähteiden osuuksista ja päästöjen alueellisesta jakautumisesta. Mallinnuksessa luotiin työkalut hiukkasten leviämisen ja vaikutusten arviointiin. Rakennusten ilmanvaihdon hallintaan ja sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä saatiin uutta tietoa ohjelmassa. Ohjelman projekteissa kehitettiin myös puhdistuslaitteita ja selvitettiin niiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Ohjelmassa saatiin myös tietoa hiukkasten vähentämisen kustannuksista. Ministeriöille FINE-ohjelma on antanut lisärahoitusta pienhiukkastutkimukseen Liiketoiminta FINE-ohjelma oli tutkimuspainoinen ohjelma. Lyhyellä tähtäimellä ohjelman tuloksena ei ole syntymässä uusia yrityksiä. Koska huonoihin hiukkasiin liittyvät markkinat riippuvat voimakkaasti lainsäädännöstä, ei voida olettaakaan, että ohjelman kestäessä olisi syntynyt paljon uutta liiketoimintaa. FINE-ohjelman tulosten odotetaan näkyvän 5 10 vuoden päästä, kun erilaiset määräykset ovat tiukentuneet ja pakottavat toimenpiteisiin. Lisäksi odotetaan, että jatkossa lisääntyy yleinen tietoisuus ja huoli pienhiukkasasioista, mikä lisää markkinoita ja investointeja puhtaampaan ilmaan. Tulosten käyttöönoton viivästymiseen vaikuttaa myös asioiden monimutkaisuus. Yritysten aktivoituminen näkyy FINE-ohjelman viimeisenä vuotena ja päättymisen jälkeen alkaneina useina yritysprojekteina. Pienhiukkasiin liittyvä liiketoiminta ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, vaan alueella on useita eri toimialoja ja toimijoita. Suomen pienhiukkasten toimintaympäristössä toimii esimerkiksi mittalaitevalmistajia (Vaisala, Dekati), puhdistuslaitevalmistajia (Alstom, Kvaerner, Lifa Air, Genano; Ecocat, Finnkatalyt), moottorivalmistajia (Wärtsilä, Sisu), palamistekniikkaan erikoistuneita yrityksiä (Kvaerner, Ahlström, Wärtsilä) sekä soodakattiloiden valmistajia (Foster Wheeler). Omat toimialansa muodostuu lisäksi tulisijojen valmistajista sekä ilmanvaihtoalan toimijoista. 5

14 Regulaation kehitys vaikuttaa voimakkaasti markkinoiden syntyyn ja kasvuun erityisesti päästöjen vähentämisessä ja tarkkailussa. Niin kauan kun esimerkiksi mittausmenetelmiä ei ole vakiinnutettu, ei voi odottaa suuria laitetilauksia. Mittausmenetelmien standardointi tapahtuu kansainvälisenä yhteistyönä ja vaatii oman aikansa. Kansainvälisille markkinoille pääsy on suomalaisille yrityksille välttämätöntä usealla hiukkasiin liittyvällä alueella pienen kotimarkkina-alueen vuoksi. Pienhiukkaset tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia ennen kaikkea suodatinvalmistajille, ilmanvaihtoalalle ja mittalaitevalmistajille. Markkinoiden kokoon vaikuttaa halu panostaa vapaaehtoisesti hiukkasten haitallisiin vaikutuksiin. Mikäli ihmisten terveystietoisuus nousisi tai regulaatiolla vaikutettaisiin nopeasti markkinoiden kasvuun, olisi laajoja markkinoita esimerkiksi auton sisäilman suodattimille ja muille omaan terveyteen vaikuttaville tuotteille. Kysyntä on kuitenkin toistaiseksi pientä. Markkinat eivät ole homogeeniset, sillä esimerkiksi Aasiassa on vakavia ilmanlaatuongelmia, joiden voidaan odottaa luovan kysyntää hiukkasten torjuntateknologioille elintason ja terveystietoisuuden kohotessa. 1.4 Lopuksi FINE-ohjelman syntyvaihetta edelsi pitkään tehty aerosolitutkimus, jota Suomessa tehdään kansainvälisesti merkittävissä määrin suhteessa maan kokoon. Ohjelman taustalla oli myös USA:ssa ja Euroopassa 1990-luvulla saatu uusi tutkimustieto mm. yhdyskuntailman pienhiukkasten terveysvaikutuksista. Ohjelman taustalla oli myös pyrkimys edistää suomalaista hiukkasiin liittyvää osaamista ja sen soveltamista pienhiukkasten vaikutusten selvittämiseen ja vähentämiseen ja näihin liittyvän liiketoiminnan edistämiseen. Tavoitteiden toteutuminen voidaan arvioida vasta muutaman vuoden kuluttua ohjelman päättymisen jälkeen. Pienhiukkasriskien vähentäminen tai eri toimenpiteiden hyötyjen arviointi ei ole helppoa. Eri lähteet, eri hiukkastyypit, eri kokoluokat käyttäytyvät eri tavoin ja vaikuttavat terveyteen eri tavoin. Vasta kokonaisvaltaisessa tarkastelussa, jossa otetaan lukuisia eri muuttujia (mukaan lukien epävarmuudet) huomioon, saadaan riittävän kattava kokonaiskuva toimenpiteiden suuntaamiseksi järkevästi. Pienhiukkasaluekaan ei ole vielä tutkittu valmiiksi asti. 6

15 2 Energiantuotannon ja teollisuuden pienhiukkaspäästöt 2.1 Fine particle emissions from energy production and industry problems and solutions Hiukkaset energiantuotannossa ja teollisuudessa ongelmia ja ratkaisuja Mikael Ohlström Jorma Jokiniemi Pasi Makkonen VTT Summary A lot of research considering fine particle (PM2.5, PM1) emissions from energy production and industrial processes has been carried out in recent years. Negative health effects and tightening of air quality legislations are reasons for increased interest in fine particles and their emission sources as well as how to reduce these emissions. Legislation There are not yet any emission standards for fine particles only for total particle mass released from power plants and industrial processes. However, the tendency of air quality legislation is toward fine particle (PM2.5) regulations whereas only total suspended particles (TSP) and respirable particles (PM10) has been regulated earlier. EU Commission announced its air protection strategy (COM(2005)446) and new air quality directive (COM(2005)447) on 21st September The main target of the new air protection strategy is to reduce human exposure both to direct (primary) and indirectly formed (secondary) fine particles, because these emissions have been identified to reduce life expectancy by 8 9 months in the EU (by 2 3 months in Finland). The air quality directive has two new elements that try to reduce the health effects from fine particles. First, an annual ceiling limit of 25 µg/m 3 has been proposed. This value corresponds to the binding limit of 40 µg/m3 for respirable particles (PM10) valid at present. Therefore, this ceiling value has mostly effect on decreasing of long range transportation from most polluted areas. The other new element is the target to reduce human exposure caused by fine particle concentrations by 20 % during everywhere outside cities where concentrations are 7 µg/m 3 or more. This target is based on real fine particle concentration measurements beginning at These new legislative actions are based on the work done in CAFE (Clean Air for Europe) Programme. In this three years long programme, the adequacy of present legislation to fulfil the air quality targets of the EU s Sixth Framework Programme for year 2020 were studied. According to results, the health effects caused by air pollution would still be significant at 2020, so the Commission ended up tightening the legislation. In the U.S., the regulations considering fine particles are even stricter, so there is possible trend to more tightening legislation in the EU, too. Other guiding regulations and practises From energy production point of view, the CAFE strategy says that there won t be any changes to recent LCP directive considering over 50 megawatt s power stations. Meanwhile, power stations in the range of megawatts can in future be exposed under IPPC directive. Also air quality targets are considered when reforming the IPPC directive. For individual heating, the technical regulations for firing equipment and their fuels are going to be harmonised so that they drive development to low-emission solutions. In addition, it will be determined if the scope of energy 7

16 efficiency directive could be extended to smaller buildings than at present. Even if there are not any direct regulations on PM2.5 emissions, the directive of waste incineration as well as BAT (Best Available Technology) practise are regulating and guiding the use of some combustion technologies and fuels. Main sources of fine particles The main sources of combustion-related particles are diesel motor vehicles, managed burning, open burning, residential wood combustion, and utility and commercial boilers. Primary emissions from combustion sources are made primarily of unburned fuel (hydrocarbons), elemental carbon (soot), sulphates, mineral salts, and often contain traces of toxic metals. Secondary emissions are a combination of ammonia with either sulphuric acid or nitric acid and water, together with a complex mixture of the organic oxidation products of VOCs. Additionally, alkali metals (Na and K) and some trace metal compounds (e.g. Hg, Se, Pb, Cd, Cu, Tl, Zn, As, Cr, Ni, V) are concentrated in the PM of the size with less than 1 ìm during combustion processes. FINE Programme projects relating to energy and industry sectors The Tekes Programme FINE (Particles Technology, Environment and Health ) included a total of 14 research projects concerning fine particles in the area of energy production and industry. Seven of them were led by industrial corporations and also seven by research institutes. Several projects produced emission data by fine particle measurements and/or modelling. Also this survey summarises the main results of these projects as well as their influence on development of science and business in the research area. According to FINE programme and some earlier research projects, the specific emissions of PM2.5 fine particles in large-scale boilers are significantly lower as compared to the emissions of small-scale (10 50 kw) boilers, i.e mg/ MJ compared to mg/mj. The specific emissions of fine particles depend most of all on particle separation device(s) used. The used fuel or combustion technique does not have as great influence if an efficient control device is used. The most effective separation device for fine particles is fabric filter. Recent measurements show that after fabric filter the share of PM1 in flue gas is only 1 10 % of the total particle mass that is mainly composed of coarse particles/material released from filter or from exhaust gas duct. Fluidised bed boilers equipped with electrostatic precipitators (ESP) or with fabric filters have during optimal operation as low specific emission factors as mgmj -1 for fine particles. For grate boilers, the emission factors are usually a bit higher, but with efficient dust removal devices specific emission levels of 5 20 mgmj -1 are typical. In pulverized coal combustion the particle emission is composed mainly of particles smaller than 5 µm in aerodynamic diameter. Roughly half of the total mass of particle emission is composed of fine particles (PM2.5). For large boilers equipped with ESP and/or with fabric filter, the specific emission factor for fine particles is as low as mgmj -1. For pulverized combustion of peat, ca % of the total mass of particle emission is fine particles, and then the specific emission factor is between 5 and 8 mgmj -1. For recovery boilers, the fine particle portion of the total particle emission is 50 60% (by mass) and the specific emission factor for fine particles varies considerably according to the boiler size category, being between 10 and 80 mgmj -1. With small scale boilers (< 15 MW) it is not economically feasible to use ESP or fabric filter and thus higher fine particle emissions are typical for these plants as compared to large boilers during optimal operation. For heavy fuel oil boilers the total suspended particulate matter (TSP) emission is typically around mg/mj, but the fine particle share is only mg/mj as compared to biomass combustion equipped with cyclone and scrubber where TSP is around mg/mj and the fine particle share is mg/mj. On the other hand, fine particles from heavy fuel oil combustion include plenty of vanadium and nickel, and from biomass combustion zinc is the main heavy metal component. All these elements are harmful trace metal compounds and there is connection with direct toxicity. 8

17 Fine particle emissions from industrial processes are more uncertain or even unknown compared to energy production. One reason for this is the fact that measurements from several emission sources like roof openings are too difficult and/or expensive to do. Fine particle emission in waste combustion The JÄPPI project showed that a bag house filter combined with usage of lime and activated carbon proved to be highly efficient in waste incineration plants using different combustion techniques. Collection efficiency of fine particles was over 99.9%. Total particle emissions were between 0.5 and 1 mg/m 3, dioxines being 1/10 of directive s boundary value. All trace metal and other measured emissions (NO x,so 2, HCl, HF, TOC) were below the limits set by European WID. Particle amount of flue gases before the filter was fairly large, and high heavy metal concentrations were analysed from fine particles. Particle size distributions were bimodal at both facilities at the fabric filter inlet and outlet. Fine particle concentrations were high at the fabric filter inlet. The waste quality had a significant effect on the fine particle concentrations according to pilot-scale investigations. In addition to Na, K, Cl, and S, fine particles contained Pb and Cu in large quantities. Cd, Tl, Cu, and Pb were enriched in fine particle fraction (PM1). Increasing chlorine content in the fuel increased the release to the gas phase, and enrichment in the fine particles. Hg was mainly in the gas phase at the fabric filter inlet, and approximately 90 % of Hg was captured in the filter at the full-scale plant. Although the fine particle and heavy metal concentrations at the filter inlet are around one hundred times larger than the WID limit, the annual emissions can be significantly greater than temporary measured results during optimal plant operation. Future If the increasing use of biomass will take place mainly in the larger scale (>20 MW) heat and power plants where fine particle emissions of burning wood don t diverge significantly from emissions from fossil fuels or peat because of efficient particle separation devices, as electrostatic precipitator and fabric filter the PM2.5 fine particle emissions in Finland would be reduced % from year 2002 to 2010, and % till year 2020 in different scenarios calculated in PIHI-KHK project, despite the fact that primary energy consumption rises clearly in all the scenarios considered. Reducing greenhouse gas emissions speeds up the fine particle emission reduction. But if the additional use of biomass would take place mainly in mini-chp boilers (Fig.1), the fine particle emissions would probably increase due to the lack of cost-efficient filtration devices for those size classes. And this scenario is also quite possible because of increasing energy production targets by smaller, distributed facilities. Small-scale wood combustion (and also the transportation sector) has the biggest fine particle emission reduction potential, so developing the regulation for these areas would lead to significant effects on air quality. However, the annual emissions from large-scale energy production boilers can also be significantly greater than temporary measurement results during optimal plant operation indicate. Therefore, long-time measurement periods would be needed to verify annual emission levels. Emission ceiling directive (NEC) is in preparation as a follow-up work for preceding actions. It would be extended to concern also direct particle emissions. At the same time, the directive would be extended to year 2020, as the EU s air protection strategy. Market potentials In Finland, the additional capacity for small and medium size CHP units has been evaluated to be 941 MW e and 1670 MW heat with 6000 hours annual peak load time, and 3685 MW e and 5020 MW heat with 2000 hours peak load time. The deviations of the corresponding unit sizes for these two scenarios are shown in Figure 1. It may be noted that with the combustion technologies available by Finnish manufactures, all these units could be built for e.g. biomass-based fuels (possi- 9

18 Figure 1. Number of extra potential CHP units in Finland with two different scenarios. bly using fine particle removal devices), so the national market potentials both for chp and new filter technologies are very large. On the other hand, there aren t yet any cost-efficient filtration technologies for plants below 10 MW. There is a need to develop low-emission biomass fuels, combustion technologies (incl. sorbents), and filters. Export potential for these efficient and environmentally friendly technologies is huge. 2.2 Projektit Pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi PIHI-RAME Characterisation of fine particle and trace element emissions VTT Pienhiukkaset Jorma Jokiniemi, Terttaliisa Lind ja Jouni Hokkinen PL 1601, VTT Ilmatieteenlaitos Risto Hillamo Aerosolitutkimus PL 503, Helsinki Avainsanat: pienhiukkaset, raskasmetallit Keywords: fine particles, trace elements Abstract Fine particles emitted to the atmosphere have gained increasing attention lately because of the adverse health effects associated to fine particles in recent studies. Energy production by combustion is one of the major stationary sources of fine particles, and it has therefore been the subject of tightening regulations as regard to emissions. Trace elements are mainly found in the particulate phase at the particle removal device operating temperatures Fine particle measurements were made in three power plants utilising fluidized bed combustion, in a sintering plant and in two kraft recovery boilers. The measurements were made simultaneously at filter inlet and outlet except in the sintering plant where there was no filter. The solid fuel combustion-generated particle emissions typically consist of two types of particles: fine particles approximately µm in diameter that are formed from the ash-forming species that are volatilized during combustion and residual ash particles larger than 1 µm in diameter that are formed from mineral impurities in the fuels. Many trace elements are relatively volatile during combustion and are consequently enriched in the fine particle fraction. The measurements showed, that there is a relation between the fine particle mass concentration, the 10

19 process temperature and Cl, Pb, Cd, Cu and As concentrations in fuel. Higher process temperature and higher Chlorine content in fuel increase the concentration of preceding trace elements in submicron fine particles. Projektin tausta Hiukkas- ja raskasmetallipäästöt energiantuotannossa ovat jatkuvasti tiukentuvien säännösten kohteena. Pienhiukkasten negatiiviset terveysvaikutukset ovat saaneet laajalti julkisuutta energiantuotannon ollessa yksi suurimmista pienhiukkasten tuottajista. Samalla tuntemus erilaisten palamisprosessien ja polttoaineiden merkityksestä hiukkasten ominaisuuksiin ja hiukkaserotuslaitteistojen toimintaan on puutteellista. Raskasmetallit elohopeaa ja mahdollisesti seleeniä lukuun ottamatta ovat pääosin hiukkasissa hiukkaserotuslaitteistojen toimintalämpötilassa. Hiukkasten muodostuminen ja raskasmetallien käyttäytyminen kiinteiden polttoaineiden poltossa tunnetaan hyvin. Tyypillisesti palamisessa syntyy kahdenlaisia hiukkasia. Pienhiukkaset, halkaisijaltaan noin µm, muodostuvat polton aikana höyrystyvistä aineista ja suuremmat yli 1 µm hiukkaset ovat peräisin palamattomasta polttoaineesta ja sen epäorgaanisesta mineraaliaineksesta. Leijupetipoltossa kolmannen hiukkastyypin muodostaa murskautunut petimateriaali. Hiukkastyyppien suhteelliset osuudet riippuvat polttoaineesta ja polttomenetelmästä sekä olosuhteista palamisessa. Muun muassa korkeampi palamislämpötila lisää pienhiukkasten määrää. Yleensä biomassan poltossa syntyy enemmän pienhiukkasia kuin esimerkiksi hiilen poltossa polttoaineiden tuhkaa muodostavien yhdisteiden erilaisten olomuotojen johdosta. Projektin tavoitteet Projekti oli aihealueeltaan jaettu kolmeen osaprojektiin (1) pienhiukkaspäästöjen määritys leijukerroskattiloille (2) prosessiteollisuuden pienhiukkaspäästöt ja (3) näytteenotto- ja laimennusmetelmien kehitys sekä niiden käyttö soodakattiloiden pienhiukkaspäästöjen määrityksessä. Projektin yleisenä tavoitteena on selvittää eri lähteiden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöt, pienhiukkasten muodostuminen ja niiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet sekä erilaisten päästöjen vähennystekniikoiden vaikutukset. Erityisesti tutkittiin pienhiukkaspäästöjen muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden, polttoaineen, prosessin ja suodattimien, vaikutusta. Pienhiukkaspäästöjen määritys leijukerroskattiloille osaprojektissa tavoitteena oli selvittää ja tuottaa julkista mittaustietoa pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöistä kupliva- ja kiertoleijukerrospoltossa eri polttoaineyhdistelmillä, mistä tietoa aikaisemmin on ollut vähän. Tämä palvelee sekä pienhiukkasten päästökertoimien arvioinnissa (tärkeää lainsäädäntöä ja mallinnusta varten) että kattila- ja erotinlaitevalmistajia mahdollisien raja-arvojen täyttämisessä. Prosessiteollisuuden pienhiukkaspäästöt osaprojektin tavoitteena oli selvittää metalliteollisuuden tehdasalueen pienhiukkaspäästöjen lähteet ja määrät. Saadun tiedon perusteella voidaan jatkossa tarvittaessa vaikuttaa tehdasalueen pienhiukkasten kokonaispäästöihin sekä alueen ilmanlaatuun kehittämällä metallien tuotanto- ja jatkojalostusprosessien hiukkaspäästöjen erotusteknologiaa sekä kehittämällä näitä prosesseja vähemmän hiukkaspäästöjä muodostaviksi. Kolmannessa osaprojektissa, näytteenotto- ja laimennusmenetelmien kehitys sekä niiden käyttö soodakattiloiden pienhiukkaspäästöjen määrityksessä, selvitettiin ensin EPA:n (USA:n ympäristönsuojeluvirasto) käyttämiin hiukkaspäästöjen mittausmenetelmiin liittyvät virhelähteet ja epävarmuudet. Mittaustavalla on suuri vaikutus hiukkasten määrään, kuten esim. mitataanko myös höyrymäiset aineet hiukkasina vai kaasuina. Osaprojektissa kehitettiin hiukkaspäästöjen hallitulle mittaamiselle menetelmä, jolla voidaan erottaa eri lämpötiloissa olevien hiukkasten ja höyryjen määrät. Myöhemmin tällä menetelmällä tehtiin mittauksia soodakattilasta ja verrataan sitä EPA:n menetelmien antamiin tuloksiin. Tällä tavoin voidaan myös vaikuttaa kattilan hiukkaspäästöihin, esim. eliminoimalla tiettyjen höyrymäisten komponenttien lähteet. Asialla on suuri merkitys Suomen vientiteollisuudelle, koska USA:ssa uudet määräykset mm. PM10-päästöille tulee hallita. 11

20 Projektin toteutus Pienhiukkasmittauksia tehtiin kolmessa leijukerrostekniikkaan perustuvassa voimalaitoksessa, joissa polttoaineena käytettiin biomassaa sekä terästehtaan sintraamolla ja kahdella mustalipeää polttavalla soodakattilalla. Leijukerros- ja soodakattiloilla mittaukset tehtiin samanaikaisesti ennen hiukkaserotuslaitteistoja ja niiden jälkeen erotustehokkuuksien selvittämiseksi. Laitos 1 oli teholtaan 60 MW:n BFB, ja polttoaineina oli kaksi seosta. Seoksessa A oli polttoainetehosta 30 % turvetta ja 70 % sahanpurua. Seos B koostui noin 12 % yhdyskuntajätettä, 18 % turvetta ja 70 % sahanpurua. Laitoksen 2, 200 MW CFB, polttoaineena käytettiin kuorta ja lietettä sekä laitoksessa 3, 90 MW BFB, kuorta, turvetta ja lietettä. Soodakattiloissa, Laitokset 4 ja 5 poltettiin mustalipeää. Laitoksella 3 oli käytössä letkusuodatin ja laitoksilla 1, 2, 4 ja 5 sähkösuodatin. Pienhiukkasten massapitoisuus ja massakokojakauma mitattiin BLPI:llä (Bernerin alipaineimpaktori). Massapitoisuutta seurattiin myös jatkuvatoimisella massamonitorilla TEOM:lla. Lukumäärä pitoisuus ja lukumääräkokojakauma mitattiin ELPI:llä (jatkuvatoimisella sähköisellä alipaineimpaktorilla). BLPI:llä kerätyt hiukkaset analysoitiin ICP-MS, induktiivisesti kytketty plasma massaspektrometri, ja IC, ionikromatografia, analyyseillä raskasmetallien ja muiden yleisimpien aineiden pitoisuuksien määrittämiseksi. Polttoaineet analysoitiin joko XRF:llä, röntgenfluoresenssi, tai ICP-MS:llä ja IC:llä. Projektin tulokset Hiukkaserotuslaitteistojen erotustehokkuus hiukkasten kokonaismassasta oli 98 99,9 %. Pienhiukkasten, halkaisijaltaan 0.1 µm 1 µm, kohdalla sähkösuodatinten erotustehokkuus on pienempi, 90 % ja 99 % välillä. Letkusuodattimen pienhiukkaserotustehokkuus on parempi, yli 99 %. Kuvassa 1 on esitetty hiukkaserotuslaitteistojen läpäisy hiukkaskoon funktiona tässä projektissa mitatuilla laitoksilla (1 5) sekä lisäksi kolmessa hiili- ja yhdessä biomassavoimalassa (A, B ja C). Kuva 1. Hiukkaserotuslaitteistojen läpäisy hiukkaskoon funktiona laitoksilla 1, 2, 3, 4 ja 5 sekä lisäksi kolmessa hiili- ja yhdessä biomassavoimalassa. Laitoksissa 3 ja C on letku- ja muissa sähkösuodatin. 12

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö

Lisätiedot

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products

Lisätiedot

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt

Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Kokoeko seminaari 16.2.2012, Kuopio Jätteiden energiahyötykäyttö Termisen energiahyötykäytön ilmapäästöt Tissari Jarkko 1, Sippula Olli 1, Jokiniemi, Jorma 1,2 1 University of Eastern Finland, Department

Lisätiedot

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt

Puun pienpolton p hiukkaspäästöt PIENHIUKKAS JA AEROSOLITEKNIIKAN LABORATORIO Puun pienpolton p hiukkaspäästöt Jorma Jokiniemi, Jarkko Tissari, i Heikki Lamberg, Kti Kati Nuutinen, Jarno Ruusunen, Pentti Willman, Mika Ihalainen, Annika

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes

Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation. Copyright Tekes Tekes the Finnish Funding Agency for Technology and Innovation DM 607668 03-2011 Expertise and networks for innovations Tekes services Funding for innovative R&D and business Networking Finnish and global

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050. ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen 2050 ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT Energy conversion technologies Satu Helynen, Martti Aho,

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia.

Kivihiili lähellä ja kaukana. Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu Mielikuvia. Hiilitieto ry Dubrovnikissa 18.3.2010 Kivihiili lähellä ja kaukana Martti Hyvönen ympäristöjohtaja martti.hyvonen@helen.fi Helen hiilineutraaliksi 2050 Pölyistä pienhiukkasiin Ilmastonsuojelu ja ilmansuojelu

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon.

Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Vantaan Jätevoimala Lähtökohdat Jätevoimala on pääkaupunkiseudun merkittävin jätehuoltohanke. Jätevoimala on Vantaan Energialle tärkeä peruskuormalaitos sähkön ja lämmöntuotantoon. Polttoaineesta 90 %

Lisätiedot

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet

LX 70. Ominaisuuksien mittaustulokset 1-kerroksinen 2-kerroksinen. Fyysiset ominaisuudet, nimellisarvot. Kalvon ominaisuudet LX 70 % Läpäisy 36 32 % Absorptio 30 40 % Heijastus 34 28 % Läpäisy 72 65 % Heijastus ulkopuoli 9 16 % Heijastus sisäpuoli 9 13 Emissiivisyys.77.77 Auringonsuojakerroin.54.58 Auringonsäteilyn lämmönsiirtokerroin.47.50

Lisätiedot

Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi

Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi Biomassan pienpolton mallintaminen ja säätö ilmapäästöjen vähentämiseksi EnePro-konferenssi, Oulun yliopisto 3.6.2009 Mika.Ruusunen@oulu.fi Biomassan pienpoltto? Polttoaine Puu: Hake, klapit, halot, briketit,

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges

The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges The role of 3dr sector in rural -community based- tourism - potentials, challenges Lappeenranta, 5th September 2014 Contents of the presentation 1. SEPRA what is it and why does it exist? 2. Experiences

Lisätiedot

Seppo Niemi Energiatekniikka 27.8.2015. Teknillinen tiedekunta

Seppo Niemi Energiatekniikka 27.8.2015. Teknillinen tiedekunta Seppo Niemi Energiatekniikka 27.8.2015 Teknillinen tiedekunta UV FOCUS AREAS Distributed energy production Renewable fuels and energy Gas and diesel engines Engine-driven power plants Flexible power generation

Lisätiedot

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene

Skene. Games Refueled. Muokkaa perustyyl. napsautt. @Games for Health, Kuopio. 2013 kari.korhonen@tekes.fi. www.tekes.fi/skene Skene Muokkaa perustyyl. Games Refueled napsautt. @Games for Health, Kuopio Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. 2013 kari.korhonen@tekes.fi www.tekes.fi/skene 10.9.201 3 Muokkaa Skene boosts perustyyl.

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen

Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen The acquisition of science competencies using ICT real time experiments COMBLAB Uusia kokeellisia töitä opiskelijoiden tutkimustaitojen kehittämiseen Project N. 517587-LLP-2011-ES-COMENIUS-CMP This project

Lisätiedot

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa

Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa Suodatuksen ja sisäilmapuhdistimien mahdollisuudet vähentää pienhiukkasaltistusta sisätiloissa 40. Ilmansuojelupäivät 18.-19.8.2015 Aimo Taipale, VTT Puhdasilmaratkaisut Pienhiukkaset ja niiden aiheuttamat

Lisätiedot

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala

Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Jätteiden energiahyötykäyttö ja maakaasu Vantaan Energian jätevoimala Petri Väisänen Vantaan Energian jätevoimala Vantaan Energia solmi keväällä 2009 YTV:n ja Rosk n Roll Oy:n kanssa pitkäaikaisen palvelusopimuksen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014

Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Sähköjärjestelmän käyttövarmuus & teknologia Käyttövarmuuspäivä 25.11.2014 Jarmo Partanen, professori, Lappeenrannan yliopisto jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066 564 Electricity Market, targets Competitive

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Biodiesel. Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health. Jorma Jokiniemi

Biodiesel. Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health. Jorma Jokiniemi Biodiesel Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health Jorma Jokiniemi Kuopion yliopisto VTT Tampereen teknillinen yliopisto KTL Tekes Ecocat Oy SisuDiesel

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi

Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway. Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi Tulistimien kloorikorroosion estäminen lisäainein Corraway Tutkimuslaitosprojekti VTT, Åbo Akademi 2 Lähtökohdat: Kerrostuneella kloorilla on osuus tulistimien korroosiolle leijupolttotilanteessa Ei ole

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

Suomen 2011 osallistumiskriteerit

Suomen 2011 osallistumiskriteerit KAH Suomen 2011 osallistumiskriteerit ARTEMIS Call 2011 -työpaja @ Helsinki 17.1.2011 Oiva Knuuttila KAH ARTEMIS Advanced Research and Technology for Embedded Intelligence and Systems Sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t

Lisätiedot

Biopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa

Biopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa Biopolttoaineiden päästöjen ja palamisen tutkimus Kuopion yliopistossa Jorma Jokiniemi Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan laboratorio Ympäristötieteiden laitos, Kuopion yliopisto Pienhiukkas- ja aerosolitekniikan

Lisätiedot

Aurinkoenergia kehitysmaissa

Aurinkoenergia kehitysmaissa Aurinkoenergia kehitysmaissa TEP Syyskokous 29.11.2013 Markku Tahkokorpi Aurinkoteknillinen yhdistys ry Utuapu Oy Esityksen rakenne Yleistä aurinkoenergiasta Aurinkosähkö Aurinkolämpö Muu aurinkoenergia

Lisätiedot

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen

Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015. Kari Keskinen Mineral raw materials Public R&D&I funding in Finland and Europe, 2015 Kari Keskinen DM1369699 DM1369699 Green Mining (2011-2016) 81 projects started (39 company projects and 42 research projects) 117

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman tulosseminaari Pekka Ollikainen Tekes 24.1.2013 Messukeskus, Helsinki http://www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM1071384v2 Oppimisratkaisut ohjelma 2011-2015 Ohjelman

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen

Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen Miten ymmärtää puubiomassan kaasutusta paremmin? - Hiilen kaasutusmallin kehittäminen How to Improve Understanding of Gasification of Woody Biomass? - Development of the Carbon Gasification Model Researcher

Lisätiedot

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä

Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Nanomateriaalien turvallisuus SOTERKO- yhteistyössä Turvallisuus on edellytys nanoteknologian menestykselle Suomessa ja muualla Nanoteknologiat on yksi EU:n kuudesta mahdollistavasta teknologiasta EU-2020

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region The BaltCICA Project is designed to focus on the most imminent problems that climate change is likely to cause

Lisätiedot

Defining nearly zero in Finland - FInZEB

Defining nearly zero in Finland - FInZEB Defining nearly zero in Finland - FInZEB HP4NZEB-seminar 15.06.2015 1 A nearly zero energy (EPBD) (EU Energy Performance of Buildings Directive) Extremely high energy efficiency Energy demand is covered

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland

Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Constructive Alignment in Specialisation Studies in Industrial Pharmacy in Finland Anne Mari Juppo, Nina Katajavuori University of Helsinki Faculty of Pharmacy 23.7.2012 1 Background Pedagogic research

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet

Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Yritysten innovaatiotoiminnan uudet haasteet Aalto yliopiston kauppakorkeakoulun tutkimus rahoittajina: TEKES, EK ja Teknologiateollisuus Erkki Ormala, Sampo Tukiainen ja Jukka Mattila http://urn.fi/urn:isbn:978-952-60-5881-8

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen

Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Joukkoliikenteen kuljettajien ja työntekijöiden pienhiukkasaltistuminen Loppuraportti Kaarle Hämeri, Projektin johtaja 1. Tutkimuksen tausta Pien- ja ultrapienhiukkasilla (halkaisija pienempi kuin 1 µm

Lisätiedot

Kuivajääpuhallus IB 15/120. Vakiovarusteet: Suutinlaatikko Suutinrasva Viuhkasuutin Viuhkasuuttimen irto-osa 8 mm Työkalu suuttimenvaihtoon 2 kpl

Kuivajääpuhallus IB 15/120. Vakiovarusteet: Suutinlaatikko Suutinrasva Viuhkasuutin Viuhkasuuttimen irto-osa 8 mm Työkalu suuttimenvaihtoon 2 kpl Kuivajääpuhallus IB 15/120 Kuivajääpuhallus on nykyaikainen tehokas tapa poistaa erilaista likaa sekä pinnoitteita. Kuivajää hajoaa höyrynä ilmaan, eikä jätä jälkeensä vesi-, hiekka tai muita jäämiä. Vakiovarusteet:

Lisätiedot

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014

Ostamisen muutos muutti myynnin. Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Ostamisen muutos muutti myynnin Technopolis Business Breakfast 21.8.2014 Taking Sales to a Higher Level Mercuri International on maailman suurin myynnin konsultointiyritys. Autamme asiakkaitamme parantamaan

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

FINE-ohjelmakatsaus. Toim. Pekka Järvinen. Teknologiakatsaus 160/2004

FINE-ohjelmakatsaus. Toim. Pekka Järvinen. Teknologiakatsaus 160/2004 FINE-ohjelmakatsaus Toim. Pekka Järvinen Teknologiakatsaus 160/2004 FINE-ohjelmakatsaus Toim. Pekka Järvinen Teknologiakatsaus 160/2004 Helsinki 2004 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

2 Development of Test Method for nonwood Small-scale Combustion Plants. 3 Combustion Characteristics of Ash Rich Pellets

2 Development of Test Method for nonwood Small-scale Combustion Plants. 3 Combustion Characteristics of Ash Rich Pellets 1 Päästötön varaava uuni 2 Development of Test Method for nonwood Small-scale Combustion Plants 3 Combustion Characteristics of Ash Rich Pellets Erikoistutkija Heikki Oravainen Päästötön varaava uuni Projektin

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet

Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet 151/2013 11 Liite 1 Dibentso-p-dioksiinien ja dibentsofuraanien ekvivalenttikertoimet Dioksiinien ja furaanien kokonaispitoisuuksien määrittämiseksi seuraavien dibentso-pdioksiinien ja dibentsofuraanien

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta 17.3.2015 2013/0442(COD) TARKISTUKSET 380-476 Mietintöluonnos Andrzej Grzyb (PE546.891v01-00) tiettyjen

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area

Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Land-Use Model for the Helsinki Metropolitan Area Paavo Moilanen Introduction & Background Metropolitan Area Council asked 2005: What is good land use for the transport systems plan? At first a literature

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

Kuivajääpuhallus IB 7/40 Advanced

Kuivajääpuhallus IB 7/40 Advanced Kuivajääpuhallus IB 7/40 Advanced Vakiovarusteet: Suutinrasva Viuhkasuutin Työkalu suuttimenvaihtoon 2 kpl Puhallusletku, sähköliitäntä ja pikaliitin Jääpuhalluspistooli (ergonominen ja turvallinen) Kuivajään

Lisätiedot

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA

SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA SUOJAVYÖHYKEILMANVAIHTO ESTÄMÄÄN EPÄPUHTAUKSIEN LEVIÄMISTÄ SISÄTILOISSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen 2, Simo Kilpeläinen 3, Kai Sirén 3 1 Department of Energy and Process Engineering, Norwegian University

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus

Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Sellutehdas biojalostamona Jukka Kilpeläinen, tutkimus- ja kehitysjohtaja, Stora Enso Oyj 28.11.2007 Biotekniikka kansaa palvelemaan yleisötilaisuus Porthaniassa Sellutehdas biojalostamona Tausta Sellu-

Lisätiedot

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi

WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing. 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi WAMS 2010,Ylivieska Monitoring service of energy efficiency in housing 13.10.2010 Jan Nyman, jan.nyman@posintra.fi Background info STOK: development center for technology related to building automation

Lisätiedot

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo

CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo CO2-tavoitteet aluesuunnittelussa; Case Lontoo Greenfield Consulting Ltd PHONE: +358 40 502 8300 Reelinki 30, 01100 Itäsalmi, Finland FAX: +358 9 8683 6980 www.greenfieldconsulting.fi E-MAIL: herkko@greenfieldconsulting.fi

Lisätiedot

Metropolian ajoneuvoprojektit autoalan näkökannalta

Metropolian ajoneuvoprojektit autoalan näkökannalta Metropolian ajoneuvoprojektit autoalan näkökannalta Mitä projekteja teemme ja miksi niitä temme? Heikki Parviainen Lehtori Se, mikä on hyväksi Metropolialle, on hyväksi Suomen autoalalle Huom. Esitys perustuu

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04. KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA 20.04.2010 20.7.2012 Finland Land of A Thousand Lakes 187,888 lakes 5,100 rapids

Lisätiedot

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50-

1. Gender - Sukupuoli N = 65. 2. Age - Ikä N = 65. Female Nainen. Male Mies 20-24 25-29 30-34 35-39 40-44 45-49 50- Aalto Doctoral Programme in Science, Follow-up Questionnaire for Doctoral Students - Perustieteiden tohtoriohjelma, seurantakysely jatko-opiskelijoille (22 % answered to the questionnaire) 1. Gender -

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025 views of transport officials and politicians Vilja Varho Introduction Experts have doubts about whether sufficiently effective policies

Lisätiedot

SEMINAARI SFS:SSÄ UUDET YHTEISET STANDARDIT YMPÄRISTÖANALYTIIKKAAN? 13.5.2014 PENTTI MANNINEN

SEMINAARI SFS:SSÄ UUDET YHTEISET STANDARDIT YMPÄRISTÖANALYTIIKKAAN? 13.5.2014 PENTTI MANNINEN SEMINAARI SFS:SSÄ UUDET YHTEISET STANDARDIT YMPÄRISTÖANALYTIIKKAAN? 13.5.2014 PENTTI MANNINEN PROJECT HORIZONTAL (1) Euroopan komission rahoittama hanke, jonka puitteissa oli tarkoitus luoda yhtenäisiä

Lisätiedot

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE

Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE Strategiset kyvykkyydet kilpailukyvyn mahdollistajana Autokaupassa Paula Kilpinen, KTT, Tutkija, Aalto Biz Head of Solutions and Impact, Aalto EE November 7, 2014 Paula Kilpinen 1 7.11.2014 Aalto University

Lisätiedot

Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06

Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Jäteperäistä biomassaa voimaloihin suurilla osuuksilla Biosafe TEKES 40181/06 Martti Aho, VTT, Liekki III päivä 31.1.2007 Biosafe-projektin johtoryhmän kokoonpano Henkilö Asema Puh. TEKES/TE-keskus Mauri

Lisätiedot

TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014. Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka

TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014. Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka TUORE keskustelutilaisuus 9.6.2014 Vihreät Tuotteet EU:n tuotteita koskeva ympäristöpolitiikka Environmental EU product policies Ecodesign (Dir 2009/125/EC) Energy Labelling (Dir 2010/30/EC) Ecolabel (Regulation

Lisätiedot

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY

Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia. Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaadun seurannan uusia tuulia Resurssiviisas pääkaupunkiseutu, kick-off 12.5.2015 Päivi Aarnio, HSY Ilmanlaatutilanne pääkaupunkiseudulla Ilmanlaatu on kohtalaisen hyvä Joitakin ongelmia on Typpidioksidin

Lisätiedot

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen

Research plan for masters thesis in forest sciences. The PELLETime 2009 Symposium Mervi Juntunen Modelling tree and stand characteristics and estimating biomass removals and harvesting costs of lodgepole pine (Pinus contorta) plantations in Iceland Research plan for masters thesis in forest sciences

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

VTT EXPERT SERVICES OY

VTT EXPERT SERVICES OY T001 Liite 1.08 / Appendix 1.08 Sivu / Page 1(6) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Rakennusten energiahuollon näkymiä

Rakennusten energiahuollon näkymiä Rakennusten energiahuollon näkymiä Peter Lund Aalto yliopisto Perustieteiden korkeakoulu peter.lund@aalto.fi Rakennusten energiaseminaari 2014 5.11.2014, Dipoli Hiilipäästöt kasvavat edelleen I. 20% väestöstä

Lisätiedot