FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys 2002 2005"

Transkriptio

1 FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys Teknologiaohjelmaraportti 9/2006 Loppuraportti

2 FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 9/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Tämä julkaisu on Tekesin teknologiaohjelman FINE Pienhiukkaset Teknologia, ympäristö ja terveys loppuraportti. Puhdas hengitysilma on yksi hyvinvointimme perusedellytyksistä. Teknologian kehittämisen voimakkaimmassa buumissa viime vuosikymmeninä terveyteen vaikuttavat tekijät eivät ole olleet tärkeimpiä kriteereitä kehitystä suunnattaessa. Tänään on kuitenkin toisin. Nyt tiedetään paljon ihmisten elinympäristön vaikutuksista terveyteemme ja hyvinvointiimme. Teknologian aiheuttamat terveysvaikutukset ovat nousseet agendalla jopa ympäristövaikutusten edelle. Jo kehitetty teknologia on jouduttu ottamaan kriittiseen tarkasteluun samoin kuin uudelle teknologialle asetettavat vaatimukset. Fokukseen on noussut ihminen itse. FINE-teknologiaohjelman käynnistämistä olivat vauhdittamassa toisaalta tieto pienhiukkasiin liittyvien terveysongelmien vakavuudesta ja sitä kautta alan teknologiatarpeen ja -markkinoiden kasvusta ja toisaalta suomalaisesta korkeatasoisesta tieteellisestä osaamisesta. Nähtiin huomattavaa potentiaalia kehittää uusia tuotteita ja palveluita sekä kasvattaa alan liiketoimintavolyymia kuin myös edistää ihmisten hyvinvointia. Ohjelma käynnistyi vuonna 2002 ja päättyi tutkimustyön osalta vuoden 2005 lopussa. Mukana on ollut 52 projektia, joista 20 yritysten omia tuotekehityshankkeita. Työn kokonaisvolyymi on 26 milj., josta Tekes on kattanut 14 milj.. Yritysten tuotekehityshankkeet ovat edustaneet volyymiltaan noin 55 % ohjelmakokonaisuudesta ja lisäksi yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti tutkimushankkeiden rahoitukseen ja ohjaukseen. Muita rahoittajia ovat olleet Suomen Akatemia, liikenne- ja viestintäministeriö ja ympäristöministeriö. Suomen Akatemialla oli oma tutkimushankehaku FINE-ohjelmaan terveystiedon tutkimushankkeiden mukaan saamiseksi. Helsingin yliopistossa ja Kansanterveyslaitoksen Kuopion yksikössä toimivat alan huippuyksiköt ovat tehneet kiinteää yhteistyötä FINE-ohjelman kanssa. Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä on ollut tukea tutkimustulosten hyödyntämistä liiketoiminnassa. Tavoitteena on ollut saada markkinoille tuotteita, prosesseja, menetelmiä ja palveluita, jotka edistävät ihmisten hyvinvointia. Tieteellisestä tutkimuksesta on aina pitkä matka markkinoilla oleviin hyödykkeisiin. Matka on väistämättä pitkä myös ajallisesti ei riitä, että tulokset ovat

5 hyödynnettävässä muodossa, vaan aikaa kuluu tiedon ja teknologian siirtoon, oikeiden kumppaneiden löytämiseen, yhteistyön rakentamiseen, rahoituksen järjestämiseen ja mahdollisesti vielä asenteiden ja toimintatapojen muokkaamiseen. Neljä vuotta toimiva teknologiaohjelma voi olla vain sillanrakennuksen alullepanijana ja käynnistävänä katalysaattorina, kun tieteellisestä tutkimuksesta tehdään kaupallista toimintaa. Työtä tarvitaan vielä pitkään ohjelman jälkeen merkittävien vaikutusten aikaan saamiseksi. Maaliskuu 2006 Tekes

6 Sisältö Esipuhe 1 Ohjelmakatsaus Ohjelman tausta Pienhiukkasongelma Ohjelman tavoitteet ja toteutus Ohjelman tavoitteet ja niiden kehittyminen Ohjelman toteutus ja sisältö...3 Ohjelman tapahtumat...3 Ohjelman laajuus ja osallistujat Ohjelman tulokset Verkottuminen Ohjelman antama tieto Liiketoiminta Lopuksi Energiantuotannon ja teollisuuden pienhiukkaspäästöt Fine particle emissions from energy production and industry problems and solutions Projektit...10 Pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi PIHI-RAME...10 Puun polton pienhiukkaspäästöt PIPO Fine particle emissions of waste incineration Development of waste quality and flue gas cleaning technique...23 Hiukkaset puun ja energiaturpeen polttoaineketjussa...29 Fine particle emissions from fluidized bed combustion of biomass A prediction method CFB-kattiloiden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöt ja niiden hallinta Biomassan ja raskaan polttoöljyn pienhiukkaspäästöt ilman tehokasta suodatusta BIOPOR...37 Sähkösuodattimen esivarausjärjestelmä...40 Voimalaitosten imuilman suodatuksen tehostaminen ja suodattimien toiminta eri käyttöolosuhteissa Aerosolimallien kehittäminen ydinvoimalaitossovelluksiin AMY.. 47 Large Engine Emission Reduction LEER Elementtisuodatinjärjestelmän kehittäminen....59

7 3 Liikenteen ja liikennevälineiden pienhiukkaspäästöt Vehicle particle emissions challenge to technology Projektit...63 Liikenteen pienhiukkaspäästöjen yhteys ajoneuvojen testimittauksiin LIPIKA Raskaan ajoneuvokannan hiukkaspäästön koko ja morfologia HD-PM...69 Otto- ja dieselmoottoreiden nestehiukkaset: voiteluaineen ja jälkikäsittelyn vaikutus, osat I ja II Reduction of particulate emissions in compression ignition engines...82 Palamistekniikan hallinta 2010-luvulla PATE Partial DPF...85 Polttoaineen aromaattien vaikutus dieselhiukkasten haitallisuuteen...85 Nanoparticles from diesel engines operated with bio-derived oils.. 89 Z-palaminen...95 Katupölypäästöjen ajoneuvomittaukset VIPEN-projekti Mittalaitteet ja mittaaminen Aerosol measurement techniques and instrumentation Projektit Fine particle transformations during dilution Laitteisto pienhiukkasten kemiallisen koostumuksen in-situ-määritykseen Kaupunki-ilman hiukkasten mittausverkko PARNET Condensation particle counter with photoinduced nucleation Nanoparticle Emissions Simulator NaPES Alailmakehän optiset mittaukset AtmOS Pienhiukkasten tutkimuspalvelut Tutkimusmenetelmien ja palvelutuotteen kehittäminen Pienhiukkasten dynamiikan numeerinen mallinnus Hiukkasmittaustekniikoiden perusilmiöt Tribosähköiset sovellukset TRIBOS Lidar aerosolitutkimuksessa LATU Rakennukset ja sisäilma Fine particles in indoor air Projektit Hitsaamon pienhiukkaset Hiukkasaltistuksen vähentäminen rakennus- ja LVI-teknisin keinoin HALVI HALVI-hankkeessa rakennettavan mallin validointi VALIDI Ilmanvaihtolaitteiden hiukkaspäästöt: terveyshaitat, mittaaminen ja tuotekehitys Emission of fine particles in sanding of wood materials and filtration efficiency for sanding dust FineWood

8 Measurement and characterization of the biological fraction of fine particles BIOFINE DNA-microarray for detection of harmful microorganisms in indoor environments MFI-tekniikalla kannattavaa liiketoimintaa G-suodattimen kehittäminen Terveys-, ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset Terveys ilmansuojelun suunnannäyttäjänä Projektit Pienhiukkasten kokonaispäästöt ja vähentämismahdollisuudet Suomessa yhdennetty tarkastelu khk-päästöjen rajoittamisen yhteydessä PIHI-KHK Kokonaismalli pienhiukkasten päästöjen, leviämisen ja riskin arviointiin KOPRA Inflammaatio ja pienhiukkaset Seasonal variations in physicochemical and toxicological characteristics of urban air particulate matter PAMCHAR-FINE Determinants and sources of PM 2.5 exposure among elderly subjects Chemical mass closure of tropospheric aerosol modes Polluted clouds: the effects of gases and surfactants Non Steady State Nucleation as a Formation Mechanism of Atmospheric Aerosol Particles Liitteet 1 Johtoryhmä Osallistujat Projektit Tekesin teknologiaohjelmaraportit

9 1 Ohjelmakatsaus 1.1 Ohjelman tausta Pienhiukkasongelma Pienhiukkasiksi luetaan aerodynaamiselta halkaisijaltaan alle 2,5 µm olevat hiukkaset. Suomessa näiden merkittävimmät lähteet ovat liikenteen pakokaasupäästöt ja puun pienpoltto. Liikenteen ja pienpolton hiukkasten merkitystä korostaa se, että päästöt tapahtuvat suoraan hengitysilmakerrokseen. Liikenne vaikuttaa ilman hiukkaspitoisuuteen suorien päästöjen lisäksi myös nostattamalla ilmaan pölyä liikenneväylien pinnoilta. Puun pienpoltosta vapautuvilla hiukkasilla voi olla suuri merkitys paikalliseen ilmanlaatuun etenkin epäsuotuisissa leviämisolosuhteissa tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Hiukkasia pääsee ilmaan myös mm. energiantuotannosta, teollisuuden prosesseista ja rakentamisesta. Suomeen kulkeutuu ajoittain runsaasti pienhiukkasia myös maan rajojen ulkopuolelta. Pienhiukkasten haitoista terveydelle on näyttöä jo pitkältä ajalta savusumuepisodeista epidemiologisten tutkimusten tuloksiin. Varmaa käsitystä ei ole siitä, mikä hiukkasten ominaisuus tai komponentti on terveyden kannalta haitallisin. Käytettävissä oleva tieto viittaa siihen, että turvallista kynnyspitoisuutta ei kuitenkaan ole, vaan pienilläkin pitoisuuksilla aiheutuu terveyshaittoja ja haitat kasvavat lineaarisesti altistuksen myötä. Lähilähteistä, liikenteestä ja pienpoltosta peräisin olevia pienhiukkasia pidetään kaikkein haitallisimpina terveydelle. Terveyshaittojen syntymiseen vaikuttavat erityisesti hiukkasten koko sekä lyhyt- ja pitkäaikaisesti vallitseva massa- tai lukumääräpitoisuus. Alempiin hengitysteihin kulkeutuvien, ns. hengitettävien hiukkasten, massapitoisuus (PM 10 ; halkaisija < 10 µm) on ollut lukuisten terveystutkimusten käyttämä ilmanlaatusuure. Tätä suuremmat hiukkaset jäävät nenähengityksessä ylempiin hengitysteihin eli nenään ja sen sivuonteloihin sekä nieluun. Viimeaikaisten terveystutkimusten mielenkiinto on kohdistunut myös PM 10 :n alakokoluokkiin: pienhiukkasten massapitoisuus (PM 2.5 ; halkaisija < 2,5 µm), karkeiden hengitettävien hiukkasten massapitoisuus (PM ; 2,5 µm < halkaisija < 10 µm) ja ultrapienten hiukkasten (halkaisija < 0,1 µm) lukumääräpitoisuus. Nykyinen terveystutkimustieto on kuitenkin vielä puutteellista sekä hiukkaskokoluokkien että erityisesti niiden lähteisiin ja kemialliseen koostumukseen liittyvien vaikutusten osalta. Pienhiukkaset pääsevät aina keuhkorakkuloihin saakka, mistä niiden poistuminen tapahtuu hitaasti. Ultrapienet hiukkaset (halkaisija alle 0,1 µm) saattavat myös päästä keuhkorakkuloista verenkiertoon. Yhdyskuntailman pienhiukkaset ja ultrapienet hiukkaset kulkeutuvat hyvin huoneistojen sisäilmaan, jos ilmanvaihto on painovoimaista tai koneellista ottoilmaa ei suodateta tehokkaasti. Sen sijaan yhdyskuntailman karkeat hengitettävät hiukkaset kulkeutuvat huonosti sisäilmaan. Pienhiukkasiin liittyvän tutkimustarpeen moninaisuutta kuvastaa kuvan 1 vaikutusketju. Joka vaiheesta tarvitaan vielä lisää tietoa ennen kuin hiukkasten terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävät päätökset voidaan tehdä tietoon perustuen. Pienhiukkasten terveysvaikutukset ovat johtaneet eri puolilla maailmaa kiristyviin ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin. Euroopassa EU:n komissio on julkistanut Clean Air for Europe -ilmanlaatustrategian (CAFE), jonka on määrä vähentää huonosta ilmasta johtuvia vaikutuksia merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. Nykyisten arvioiden mukaan ilman epäpuhtaudet aiheuttavat EU-maissa satoja tuhansia kuolemantapauksia vuosittain ja Suomessa tuhatkunta kuolemantapausta vuodessa. Keskeisiä toimijoita Suomessa pienhiukkasten tutkimuksen eri osa-alueilla ovat Tampereen tek- 1

10 Päästolähde Leviäminen & muutunta Ihmisen altistuminen Terveyshaitta Sairautta edeltävä kudosmuutos Biologisesti vaikuttava annos Keuhkoannos Kuva 1. Hiukkasten vaikutusketjun komponentteja. nillinen yliopisto, huippuyksiköt Helsingin ja Kuopion yliopistolla, VTT, TKK, Kansanterveyslaitos, Ilmatieteen laitos ja Työterveyslaitos. Haitallisten hiukkasten lisäksi on olemassa myös teollisesti hyödynnettyjä, hyviä hiukkasia. Hiukkasia hyödynnetään mm. lääketeollisuudessa, nanomateriaaleissa sekä elektroniikkateollisuudessa. Hyödyllisten hiukkasten tutkiminen rajattiin FINE-teknologiaohjelman ulkopuolelle alueella olevien muiden tutkimusohjelmien takia. 1.2 Ohjelman tavoitteet ja toteutus Pienhiukkaset eivät rajaa yhtä selkeää toimialaa. Pienhiukkasiin liittyvä toimintaympäristö on hajanainen ja hiukkaset ovat vain yksi yhteinen nimittäjä. Saman nimikkeen alla ovat niin sisäilmakysymykset kuin jätteen polton hiukkaset, ja alan yritykset ovat hyvin erilaisia. Taustalla on kuitenkin paljon yhtenäistä tutkimusta perustuen samaan pohjatietoon ja osaamiseen. Alan tutkimus on monitieteistä, tutkimus jakaantuu toisaalta pienhiukkasten synnyn, käyttäytymisen, poistamisen ja hiukkasten mittausmenetelmien tutkimukseen ja toisaalta tutkitaan hiukkasten kansanterveydellisiä ja ympäristövaikutuksia. FINE-teknologiaohjelma toteutettiin vuosina Ohjelman rahoittajina olivat Tekes, Suomen Akatemia, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö sekä osallistuneet yritykset ja tutkimuslaitokset. Suomen Akatemia tuli mukaan, koska perustutkimusta pienhiukkasten vaikutuksista terveyteen ja ilmastoon haluttiin mukaan ohjelmaan. Suomen Akatemian rahoittamina FINE -ohjelmassa oli viisi projektia. Liikenne- ja viestintäministeriöllä (LVM) sekä ympäristöministeriöllä (YM) oli edustajat ohjelman johtoryhmässä ja ne rahoittivat muutamia niitä kiinnostavia, yksittäisiä projekteja ohjelmassa Ohjelman tavoitteet ja niiden kehittyminen FINE-ohjelman tavoitteet olivat: FINE-ohjelman päätavoitteena on pienhiukkasiin liittyvien liiketoimintamahdollisuuksien lisääminen hyödyntämällä korkeatasoista suomalaista tutkimusosaamista. Ohjelmassa tuotetaan tutkimustietoa ja kehitetään menetelmiä ja laitteita, joiden avulla voidaan auttaa vähentämään ja hallitsemaan pienhiukkaspäästöjä ja niiden haitallisia vaikutuksia ihmiseen, ilmastoon ja muuhun ympäristöön. FINE-ohjelman haasteena on terveys- ja ympäristövaikutuksiin liittyvien laajempien yhteiskunnallisten tarpeiden ymmärtäminen ja sitä kautta uusien innovaatiomahdollisuuksien identifiointi sekä hyödyntäminen. Lisäksi liiketoiminnallisiksi tavoitteiksi asetettiin: Suomeen syntyy uutta pienhiukkastekniikan osaamiseen perustuvaa liiketoimintaa Toimijoiden kyky päästönormien ennakointiin paranee 2

11 Yritysten tuotteiksi ja käyttöön sekä markkinoille valikoituu tuotteita ja prosesseja, jotka menestyvät jatkossakin normien tiuketessa Pienhiukkasiin liittyvä laite- ja osaamisvienti kasvaa Suomen pienhiukkasosaaminen verkottuu entistä tiiviimmin ja saavuttaa johtavan aseman Euroopassa. Ohjelman tavoitteena oli synnyttää ja lisätä uutta liiketoimintaa sekä ylläpitää tutkimuksen korkeaa tasoa. Haastatteluiden mukaan jo alussa tiedettiin, että ohjelman perustutkimuksen osuus tulee olemaan suurta ja oltiin tukemassa tuotteiden ja palveluiden kehittämistä markkinoille, joita ei ole välttämättä vielä syntynyt. Ohjelman alkuvaiheessa odotettiin erilaisten päästöjä koskevien säädösten tulevan voimaan. Säädöstyö on kuitenkin edennyt ohjelmaa perustettaessa ajateltua hitaammin Ohjelman toteutus ja sisältö Ohjelma toteutettiin siten, että Tekes ja Suomen Akatemia rahoittivat omia projektejaan erikseen. Suomen Akatemia rahoitti perustutkimuksellisia projekteja terveysvaikutus- ja ilmastotutkimuksen alueella. Tekes ja ministeriöt rahoittivat yhteisesti eräitä projekteja, joissa ministeriön tietotarpeet ja ohjelman tavoitteet kohtasivat. Näissäkin projekteissa päärahoittajana oli Tekes. Ohjelman tapahtumat Ohjelma perustettiin keväällä 2002, jolloin avattiin aiehaku yrityksille ja tutkimuslaitoksille. Akatemialla oli pienhiukkasalueelle suunnattu hakukierros samaan aikaan. Aiehaun lisäksi järjestettiin uudet hakukierrokset tutkimuslaitosten projekteille loppuvuodesta 2003 ja Yrityksillä oli mahdollisuus ehdottaa projekteja koko ohjelman ajan ilman erityisiä hakuaikoja. Ohjelman johtoryhmä nimitettiin elokuussa Luettelo johtoryhmän jäsenistä on liitteessä 1. Ohjelmassa järjestettiin aloitusseminaarin lisäksi kaksi vuosiseminaaria ja päätösseminaari. Osaalueittain järjestettiin seurantakokouksia, joissa tutkijoiden lisäksi oli mukana projekteihin osallistuvien yritysten edustajia. Vuonna 2005 aloitettiin kaksi markkinaselvitystä Pohjois-Amerikan puhtaan ilman markkinoista, toinen liikenteen ja teollisuuden alueelta ja toinen sisäilma- ja turvallisuusalueelta. Markkinaselvitykset valmistuvat keväällä Ohjelman laajuus ja osallistujat Ohjelmassa oli mukana 52 projektia: 20 yritysten omia t&k-projekteja ja 32 tutkimusprojektia, joista 5 oli Akatemian rahoittamia. Ohjelman projekteihin osallistui lähes 60 yritystä ja yli 20 tutkimusryhmää. Luettelo osallistujista on liitteenä 2. Projektiluettelo ja projektien rahoitus on esitetty liitteessä 3. Ohjelman kokonaisvolyymi oli noin 26 miljoonaa euroa, josta yritysprojektien osuus oli 12,7 miljoonaa euroa ja tutkimusprojektien osuus 13,2 miljoonaa euroa, mikä sisältää Suomen Akatemian noin 1 miljoonan euron rahoituksen. Yritysprojekteissa Tekesin rahoitus oli noin 5,8 miljoonaa euroa ja tutkimusprojekteissa noin 8,5 miljoonaa euroa (kuva 2). Tekesin kokonaisrahoitus ohjelmassa oli noin 14 miljoonaa euroa, Akatemian noin 1 miljoona euroa ja muiden osapuolten noin 11 miljoonaa euroa. Ohjelma projektit jaettiin viiteen osa-alueeseen: energiantuotannon ja teollisuuden päästöt 7 tutkimus- ja 6 yritysprojektia liikennevälineiden ja liikenteen päästöt 6 tutkimus- ja 5 yritysprojektia mittalaitteet ja mittaaminen 4 tutkimus- ja 5 yritysprojektia rakennukset ja työympäristö 7 tutkimus- ja 4 yritysprojektia terveys-, ilmasto- ja muut vaikutukset 8 tutkimusprojektia (5 Akatemian rahoittamaa) Rahoitus jakautui tasaisesti kaikkiin näihin alueisiin, ks. kuva 3. 3

12 14 FINE-ohjelman rahoituslähteet 12 Milj. euroa Muu Akatemia Tekes 2 0 Tutkimushankkeet Yrityshankkeet Kuva 2. FINE-ohjelman rahoituslähteet. Ohjelma-alueiden osuus rahoituksesta Energiantuotannon ja teollisuuden päästöt Liikennevälineet, liikenne Mittalaitteet, mittaaminen Rakennukset, työympäristö Terveys-, ilmasto- ja muut projektit Kuva 3. Rahoituksen jakautuminen FINE-ohjelman eri osa-alueille. Ohjelman tutkimuksellisuus näkyi erityisesti siinä, että suuri osa ohjelman tutkimusprojekteissa tehdystä työstä liittyi hiukkasten syntymekanismien ja muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden selvittämiseen, hiukkasten ominaisuuksien ja vaikutusten selvittämiseen, mittausmenetelmien vakiointiin sekä mittaustulosten keräämiseen. Osaa yritysten projekteista voidaan myös pitää tutkimuksellisina. 4

13 1.3 Ohjelman tulokset Verkottuminen FINE-ohjelman suurimpana toteutuneena vaikutuksena voidaan pitää tiedeyhteisön, teollisuuden, Tekesin ministeriöiden verkostoitumista. Ohjelma antoi synergiaetua ja toi eri osapuolia yhteen. Koska ohjelmassa oli mukana paljon erilaisia toimijoita, oli vaarana, että kokonaisuus olisi jäänyt hajanaiseksi. FINE-ohjelman kohdalla erilaisuus oli kuitenkin vahvuus. Ohjelma on vaikuttanut ennen kaikkea tutkijayhteisöön. Ohjelma on vahvistanut olemassa olevia osaamiskeskittymiä ja tuonut lisää kytköksiä. Helsinki/Espoo ja Tampere ovat omilla alueillaan vakiintuneita pienhiukkastutkimusosaamisen keskuksia. Kuopion osaamiskeskittymä on FINEohjelman aikana vahvistunut. Tutkimusmaailma oli ennestään vahva ja hyvin verkottunut, mutta yritysmaailma oli erillään ja verkostot hajanaisia. Tutkijayhteisöön integroitui uusia tahoja ja syntyi aitoa uutta yhteistyötä, mikä vahvisti jo olemassa olevaa yhteisöä. Myös yrityspuolella FINE-ohjelma lisäsi yhteistyötä ja antoi tietoa potentiaalisista yhteistyökumppaneista Ohjelman antama tieto Ohjelman vaikutuksesta tietämys hiukkasten muodostumisesta polttoprosesseissa kasvoi, erityisesti puun pienpoltossa ja energiantuotantolaitoksissa, joita erikseen on mainittava jätteenpolttolaitokset. Myös hiukkasten muodostumisesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä polttomoottoreissa saatiin runsaasti uutta tietoa. Liikenteen puolella tuotettiin uutta tietoa myös liikennekaluston laboratoriomittausten ja käytännön liikennevirrassa tehtyjen mittausten vastaavuudesta. Ennen ohjelmaa ei ollut kattavaa kuvaa pienhiukkasten kokonaispäästöistä Suomessa, eri lähteiden osuuksista ja päästöjen alueellisesta jakautumisesta. Mallinnuksessa luotiin työkalut hiukkasten leviämisen ja vaikutusten arviointiin. Rakennusten ilmanvaihdon hallintaan ja sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä saatiin uutta tietoa ohjelmassa. Ohjelman projekteissa kehitettiin myös puhdistuslaitteita ja selvitettiin niiden toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Ohjelmassa saatiin myös tietoa hiukkasten vähentämisen kustannuksista. Ministeriöille FINE-ohjelma on antanut lisärahoitusta pienhiukkastutkimukseen Liiketoiminta FINE-ohjelma oli tutkimuspainoinen ohjelma. Lyhyellä tähtäimellä ohjelman tuloksena ei ole syntymässä uusia yrityksiä. Koska huonoihin hiukkasiin liittyvät markkinat riippuvat voimakkaasti lainsäädännöstä, ei voida olettaakaan, että ohjelman kestäessä olisi syntynyt paljon uutta liiketoimintaa. FINE-ohjelman tulosten odotetaan näkyvän 5 10 vuoden päästä, kun erilaiset määräykset ovat tiukentuneet ja pakottavat toimenpiteisiin. Lisäksi odotetaan, että jatkossa lisääntyy yleinen tietoisuus ja huoli pienhiukkasasioista, mikä lisää markkinoita ja investointeja puhtaampaan ilmaan. Tulosten käyttöönoton viivästymiseen vaikuttaa myös asioiden monimutkaisuus. Yritysten aktivoituminen näkyy FINE-ohjelman viimeisenä vuotena ja päättymisen jälkeen alkaneina useina yritysprojekteina. Pienhiukkasiin liittyvä liiketoiminta ei muodosta yhtenäistä kokonaisuutta, vaan alueella on useita eri toimialoja ja toimijoita. Suomen pienhiukkasten toimintaympäristössä toimii esimerkiksi mittalaitevalmistajia (Vaisala, Dekati), puhdistuslaitevalmistajia (Alstom, Kvaerner, Lifa Air, Genano; Ecocat, Finnkatalyt), moottorivalmistajia (Wärtsilä, Sisu), palamistekniikkaan erikoistuneita yrityksiä (Kvaerner, Ahlström, Wärtsilä) sekä soodakattiloiden valmistajia (Foster Wheeler). Omat toimialansa muodostuu lisäksi tulisijojen valmistajista sekä ilmanvaihtoalan toimijoista. 5

14 Regulaation kehitys vaikuttaa voimakkaasti markkinoiden syntyyn ja kasvuun erityisesti päästöjen vähentämisessä ja tarkkailussa. Niin kauan kun esimerkiksi mittausmenetelmiä ei ole vakiinnutettu, ei voi odottaa suuria laitetilauksia. Mittausmenetelmien standardointi tapahtuu kansainvälisenä yhteistyönä ja vaatii oman aikansa. Kansainvälisille markkinoille pääsy on suomalaisille yrityksille välttämätöntä usealla hiukkasiin liittyvällä alueella pienen kotimarkkina-alueen vuoksi. Pienhiukkaset tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia ennen kaikkea suodatinvalmistajille, ilmanvaihtoalalle ja mittalaitevalmistajille. Markkinoiden kokoon vaikuttaa halu panostaa vapaaehtoisesti hiukkasten haitallisiin vaikutuksiin. Mikäli ihmisten terveystietoisuus nousisi tai regulaatiolla vaikutettaisiin nopeasti markkinoiden kasvuun, olisi laajoja markkinoita esimerkiksi auton sisäilman suodattimille ja muille omaan terveyteen vaikuttaville tuotteille. Kysyntä on kuitenkin toistaiseksi pientä. Markkinat eivät ole homogeeniset, sillä esimerkiksi Aasiassa on vakavia ilmanlaatuongelmia, joiden voidaan odottaa luovan kysyntää hiukkasten torjuntateknologioille elintason ja terveystietoisuuden kohotessa. 1.4 Lopuksi FINE-ohjelman syntyvaihetta edelsi pitkään tehty aerosolitutkimus, jota Suomessa tehdään kansainvälisesti merkittävissä määrin suhteessa maan kokoon. Ohjelman taustalla oli myös USA:ssa ja Euroopassa 1990-luvulla saatu uusi tutkimustieto mm. yhdyskuntailman pienhiukkasten terveysvaikutuksista. Ohjelman taustalla oli myös pyrkimys edistää suomalaista hiukkasiin liittyvää osaamista ja sen soveltamista pienhiukkasten vaikutusten selvittämiseen ja vähentämiseen ja näihin liittyvän liiketoiminnan edistämiseen. Tavoitteiden toteutuminen voidaan arvioida vasta muutaman vuoden kuluttua ohjelman päättymisen jälkeen. Pienhiukkasriskien vähentäminen tai eri toimenpiteiden hyötyjen arviointi ei ole helppoa. Eri lähteet, eri hiukkastyypit, eri kokoluokat käyttäytyvät eri tavoin ja vaikuttavat terveyteen eri tavoin. Vasta kokonaisvaltaisessa tarkastelussa, jossa otetaan lukuisia eri muuttujia (mukaan lukien epävarmuudet) huomioon, saadaan riittävän kattava kokonaiskuva toimenpiteiden suuntaamiseksi järkevästi. Pienhiukkasaluekaan ei ole vielä tutkittu valmiiksi asti. 6

15 2 Energiantuotannon ja teollisuuden pienhiukkaspäästöt 2.1 Fine particle emissions from energy production and industry problems and solutions Hiukkaset energiantuotannossa ja teollisuudessa ongelmia ja ratkaisuja Mikael Ohlström Jorma Jokiniemi Pasi Makkonen VTT Summary A lot of research considering fine particle (PM2.5, PM1) emissions from energy production and industrial processes has been carried out in recent years. Negative health effects and tightening of air quality legislations are reasons for increased interest in fine particles and their emission sources as well as how to reduce these emissions. Legislation There are not yet any emission standards for fine particles only for total particle mass released from power plants and industrial processes. However, the tendency of air quality legislation is toward fine particle (PM2.5) regulations whereas only total suspended particles (TSP) and respirable particles (PM10) has been regulated earlier. EU Commission announced its air protection strategy (COM(2005)446) and new air quality directive (COM(2005)447) on 21st September The main target of the new air protection strategy is to reduce human exposure both to direct (primary) and indirectly formed (secondary) fine particles, because these emissions have been identified to reduce life expectancy by 8 9 months in the EU (by 2 3 months in Finland). The air quality directive has two new elements that try to reduce the health effects from fine particles. First, an annual ceiling limit of 25 µg/m 3 has been proposed. This value corresponds to the binding limit of 40 µg/m3 for respirable particles (PM10) valid at present. Therefore, this ceiling value has mostly effect on decreasing of long range transportation from most polluted areas. The other new element is the target to reduce human exposure caused by fine particle concentrations by 20 % during everywhere outside cities where concentrations are 7 µg/m 3 or more. This target is based on real fine particle concentration measurements beginning at These new legislative actions are based on the work done in CAFE (Clean Air for Europe) Programme. In this three years long programme, the adequacy of present legislation to fulfil the air quality targets of the EU s Sixth Framework Programme for year 2020 were studied. According to results, the health effects caused by air pollution would still be significant at 2020, so the Commission ended up tightening the legislation. In the U.S., the regulations considering fine particles are even stricter, so there is possible trend to more tightening legislation in the EU, too. Other guiding regulations and practises From energy production point of view, the CAFE strategy says that there won t be any changes to recent LCP directive considering over 50 megawatt s power stations. Meanwhile, power stations in the range of megawatts can in future be exposed under IPPC directive. Also air quality targets are considered when reforming the IPPC directive. For individual heating, the technical regulations for firing equipment and their fuels are going to be harmonised so that they drive development to low-emission solutions. In addition, it will be determined if the scope of energy 7

16 efficiency directive could be extended to smaller buildings than at present. Even if there are not any direct regulations on PM2.5 emissions, the directive of waste incineration as well as BAT (Best Available Technology) practise are regulating and guiding the use of some combustion technologies and fuels. Main sources of fine particles The main sources of combustion-related particles are diesel motor vehicles, managed burning, open burning, residential wood combustion, and utility and commercial boilers. Primary emissions from combustion sources are made primarily of unburned fuel (hydrocarbons), elemental carbon (soot), sulphates, mineral salts, and often contain traces of toxic metals. Secondary emissions are a combination of ammonia with either sulphuric acid or nitric acid and water, together with a complex mixture of the organic oxidation products of VOCs. Additionally, alkali metals (Na and K) and some trace metal compounds (e.g. Hg, Se, Pb, Cd, Cu, Tl, Zn, As, Cr, Ni, V) are concentrated in the PM of the size with less than 1 ìm during combustion processes. FINE Programme projects relating to energy and industry sectors The Tekes Programme FINE (Particles Technology, Environment and Health ) included a total of 14 research projects concerning fine particles in the area of energy production and industry. Seven of them were led by industrial corporations and also seven by research institutes. Several projects produced emission data by fine particle measurements and/or modelling. Also this survey summarises the main results of these projects as well as their influence on development of science and business in the research area. According to FINE programme and some earlier research projects, the specific emissions of PM2.5 fine particles in large-scale boilers are significantly lower as compared to the emissions of small-scale (10 50 kw) boilers, i.e mg/ MJ compared to mg/mj. The specific emissions of fine particles depend most of all on particle separation device(s) used. The used fuel or combustion technique does not have as great influence if an efficient control device is used. The most effective separation device for fine particles is fabric filter. Recent measurements show that after fabric filter the share of PM1 in flue gas is only 1 10 % of the total particle mass that is mainly composed of coarse particles/material released from filter or from exhaust gas duct. Fluidised bed boilers equipped with electrostatic precipitators (ESP) or with fabric filters have during optimal operation as low specific emission factors as mgmj -1 for fine particles. For grate boilers, the emission factors are usually a bit higher, but with efficient dust removal devices specific emission levels of 5 20 mgmj -1 are typical. In pulverized coal combustion the particle emission is composed mainly of particles smaller than 5 µm in aerodynamic diameter. Roughly half of the total mass of particle emission is composed of fine particles (PM2.5). For large boilers equipped with ESP and/or with fabric filter, the specific emission factor for fine particles is as low as mgmj -1. For pulverized combustion of peat, ca % of the total mass of particle emission is fine particles, and then the specific emission factor is between 5 and 8 mgmj -1. For recovery boilers, the fine particle portion of the total particle emission is 50 60% (by mass) and the specific emission factor for fine particles varies considerably according to the boiler size category, being between 10 and 80 mgmj -1. With small scale boilers (< 15 MW) it is not economically feasible to use ESP or fabric filter and thus higher fine particle emissions are typical for these plants as compared to large boilers during optimal operation. For heavy fuel oil boilers the total suspended particulate matter (TSP) emission is typically around mg/mj, but the fine particle share is only mg/mj as compared to biomass combustion equipped with cyclone and scrubber where TSP is around mg/mj and the fine particle share is mg/mj. On the other hand, fine particles from heavy fuel oil combustion include plenty of vanadium and nickel, and from biomass combustion zinc is the main heavy metal component. All these elements are harmful trace metal compounds and there is connection with direct toxicity. 8

17 Fine particle emissions from industrial processes are more uncertain or even unknown compared to energy production. One reason for this is the fact that measurements from several emission sources like roof openings are too difficult and/or expensive to do. Fine particle emission in waste combustion The JÄPPI project showed that a bag house filter combined with usage of lime and activated carbon proved to be highly efficient in waste incineration plants using different combustion techniques. Collection efficiency of fine particles was over 99.9%. Total particle emissions were between 0.5 and 1 mg/m 3, dioxines being 1/10 of directive s boundary value. All trace metal and other measured emissions (NO x,so 2, HCl, HF, TOC) were below the limits set by European WID. Particle amount of flue gases before the filter was fairly large, and high heavy metal concentrations were analysed from fine particles. Particle size distributions were bimodal at both facilities at the fabric filter inlet and outlet. Fine particle concentrations were high at the fabric filter inlet. The waste quality had a significant effect on the fine particle concentrations according to pilot-scale investigations. In addition to Na, K, Cl, and S, fine particles contained Pb and Cu in large quantities. Cd, Tl, Cu, and Pb were enriched in fine particle fraction (PM1). Increasing chlorine content in the fuel increased the release to the gas phase, and enrichment in the fine particles. Hg was mainly in the gas phase at the fabric filter inlet, and approximately 90 % of Hg was captured in the filter at the full-scale plant. Although the fine particle and heavy metal concentrations at the filter inlet are around one hundred times larger than the WID limit, the annual emissions can be significantly greater than temporary measured results during optimal plant operation. Future If the increasing use of biomass will take place mainly in the larger scale (>20 MW) heat and power plants where fine particle emissions of burning wood don t diverge significantly from emissions from fossil fuels or peat because of efficient particle separation devices, as electrostatic precipitator and fabric filter the PM2.5 fine particle emissions in Finland would be reduced % from year 2002 to 2010, and % till year 2020 in different scenarios calculated in PIHI-KHK project, despite the fact that primary energy consumption rises clearly in all the scenarios considered. Reducing greenhouse gas emissions speeds up the fine particle emission reduction. But if the additional use of biomass would take place mainly in mini-chp boilers (Fig.1), the fine particle emissions would probably increase due to the lack of cost-efficient filtration devices for those size classes. And this scenario is also quite possible because of increasing energy production targets by smaller, distributed facilities. Small-scale wood combustion (and also the transportation sector) has the biggest fine particle emission reduction potential, so developing the regulation for these areas would lead to significant effects on air quality. However, the annual emissions from large-scale energy production boilers can also be significantly greater than temporary measurement results during optimal plant operation indicate. Therefore, long-time measurement periods would be needed to verify annual emission levels. Emission ceiling directive (NEC) is in preparation as a follow-up work for preceding actions. It would be extended to concern also direct particle emissions. At the same time, the directive would be extended to year 2020, as the EU s air protection strategy. Market potentials In Finland, the additional capacity for small and medium size CHP units has been evaluated to be 941 MW e and 1670 MW heat with 6000 hours annual peak load time, and 3685 MW e and 5020 MW heat with 2000 hours peak load time. The deviations of the corresponding unit sizes for these two scenarios are shown in Figure 1. It may be noted that with the combustion technologies available by Finnish manufactures, all these units could be built for e.g. biomass-based fuels (possi- 9

18 Figure 1. Number of extra potential CHP units in Finland with two different scenarios. bly using fine particle removal devices), so the national market potentials both for chp and new filter technologies are very large. On the other hand, there aren t yet any cost-efficient filtration technologies for plants below 10 MW. There is a need to develop low-emission biomass fuels, combustion technologies (incl. sorbents), and filters. Export potential for these efficient and environmentally friendly technologies is huge. 2.2 Projektit Pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöjen karakterisointi PIHI-RAME Characterisation of fine particle and trace element emissions VTT Pienhiukkaset Jorma Jokiniemi, Terttaliisa Lind ja Jouni Hokkinen PL 1601, VTT Ilmatieteenlaitos Risto Hillamo Aerosolitutkimus PL 503, Helsinki Avainsanat: pienhiukkaset, raskasmetallit Keywords: fine particles, trace elements Abstract Fine particles emitted to the atmosphere have gained increasing attention lately because of the adverse health effects associated to fine particles in recent studies. Energy production by combustion is one of the major stationary sources of fine particles, and it has therefore been the subject of tightening regulations as regard to emissions. Trace elements are mainly found in the particulate phase at the particle removal device operating temperatures Fine particle measurements were made in three power plants utilising fluidized bed combustion, in a sintering plant and in two kraft recovery boilers. The measurements were made simultaneously at filter inlet and outlet except in the sintering plant where there was no filter. The solid fuel combustion-generated particle emissions typically consist of two types of particles: fine particles approximately µm in diameter that are formed from the ash-forming species that are volatilized during combustion and residual ash particles larger than 1 µm in diameter that are formed from mineral impurities in the fuels. Many trace elements are relatively volatile during combustion and are consequently enriched in the fine particle fraction. The measurements showed, that there is a relation between the fine particle mass concentration, the 10

19 process temperature and Cl, Pb, Cd, Cu and As concentrations in fuel. Higher process temperature and higher Chlorine content in fuel increase the concentration of preceding trace elements in submicron fine particles. Projektin tausta Hiukkas- ja raskasmetallipäästöt energiantuotannossa ovat jatkuvasti tiukentuvien säännösten kohteena. Pienhiukkasten negatiiviset terveysvaikutukset ovat saaneet laajalti julkisuutta energiantuotannon ollessa yksi suurimmista pienhiukkasten tuottajista. Samalla tuntemus erilaisten palamisprosessien ja polttoaineiden merkityksestä hiukkasten ominaisuuksiin ja hiukkaserotuslaitteistojen toimintaan on puutteellista. Raskasmetallit elohopeaa ja mahdollisesti seleeniä lukuun ottamatta ovat pääosin hiukkasissa hiukkaserotuslaitteistojen toimintalämpötilassa. Hiukkasten muodostuminen ja raskasmetallien käyttäytyminen kiinteiden polttoaineiden poltossa tunnetaan hyvin. Tyypillisesti palamisessa syntyy kahdenlaisia hiukkasia. Pienhiukkaset, halkaisijaltaan noin µm, muodostuvat polton aikana höyrystyvistä aineista ja suuremmat yli 1 µm hiukkaset ovat peräisin palamattomasta polttoaineesta ja sen epäorgaanisesta mineraaliaineksesta. Leijupetipoltossa kolmannen hiukkastyypin muodostaa murskautunut petimateriaali. Hiukkastyyppien suhteelliset osuudet riippuvat polttoaineesta ja polttomenetelmästä sekä olosuhteista palamisessa. Muun muassa korkeampi palamislämpötila lisää pienhiukkasten määrää. Yleensä biomassan poltossa syntyy enemmän pienhiukkasia kuin esimerkiksi hiilen poltossa polttoaineiden tuhkaa muodostavien yhdisteiden erilaisten olomuotojen johdosta. Projektin tavoitteet Projekti oli aihealueeltaan jaettu kolmeen osaprojektiin (1) pienhiukkaspäästöjen määritys leijukerroskattiloille (2) prosessiteollisuuden pienhiukkaspäästöt ja (3) näytteenotto- ja laimennusmetelmien kehitys sekä niiden käyttö soodakattiloiden pienhiukkaspäästöjen määrityksessä. Projektin yleisenä tavoitteena on selvittää eri lähteiden pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöt, pienhiukkasten muodostuminen ja niiden fysikaalis-kemialliset ominaisuudet sekä erilaisten päästöjen vähennystekniikoiden vaikutukset. Erityisesti tutkittiin pienhiukkaspäästöjen muodostumiseen vaikuttavien tekijöiden, polttoaineen, prosessin ja suodattimien, vaikutusta. Pienhiukkaspäästöjen määritys leijukerroskattiloille osaprojektissa tavoitteena oli selvittää ja tuottaa julkista mittaustietoa pienhiukkas- ja raskasmetallipäästöistä kupliva- ja kiertoleijukerrospoltossa eri polttoaineyhdistelmillä, mistä tietoa aikaisemmin on ollut vähän. Tämä palvelee sekä pienhiukkasten päästökertoimien arvioinnissa (tärkeää lainsäädäntöä ja mallinnusta varten) että kattila- ja erotinlaitevalmistajia mahdollisien raja-arvojen täyttämisessä. Prosessiteollisuuden pienhiukkaspäästöt osaprojektin tavoitteena oli selvittää metalliteollisuuden tehdasalueen pienhiukkaspäästöjen lähteet ja määrät. Saadun tiedon perusteella voidaan jatkossa tarvittaessa vaikuttaa tehdasalueen pienhiukkasten kokonaispäästöihin sekä alueen ilmanlaatuun kehittämällä metallien tuotanto- ja jatkojalostusprosessien hiukkaspäästöjen erotusteknologiaa sekä kehittämällä näitä prosesseja vähemmän hiukkaspäästöjä muodostaviksi. Kolmannessa osaprojektissa, näytteenotto- ja laimennusmenetelmien kehitys sekä niiden käyttö soodakattiloiden pienhiukkaspäästöjen määrityksessä, selvitettiin ensin EPA:n (USA:n ympäristönsuojeluvirasto) käyttämiin hiukkaspäästöjen mittausmenetelmiin liittyvät virhelähteet ja epävarmuudet. Mittaustavalla on suuri vaikutus hiukkasten määrään, kuten esim. mitataanko myös höyrymäiset aineet hiukkasina vai kaasuina. Osaprojektissa kehitettiin hiukkaspäästöjen hallitulle mittaamiselle menetelmä, jolla voidaan erottaa eri lämpötiloissa olevien hiukkasten ja höyryjen määrät. Myöhemmin tällä menetelmällä tehtiin mittauksia soodakattilasta ja verrataan sitä EPA:n menetelmien antamiin tuloksiin. Tällä tavoin voidaan myös vaikuttaa kattilan hiukkaspäästöihin, esim. eliminoimalla tiettyjen höyrymäisten komponenttien lähteet. Asialla on suuri merkitys Suomen vientiteollisuudelle, koska USA:ssa uudet määräykset mm. PM10-päästöille tulee hallita. 11

20 Projektin toteutus Pienhiukkasmittauksia tehtiin kolmessa leijukerrostekniikkaan perustuvassa voimalaitoksessa, joissa polttoaineena käytettiin biomassaa sekä terästehtaan sintraamolla ja kahdella mustalipeää polttavalla soodakattilalla. Leijukerros- ja soodakattiloilla mittaukset tehtiin samanaikaisesti ennen hiukkaserotuslaitteistoja ja niiden jälkeen erotustehokkuuksien selvittämiseksi. Laitos 1 oli teholtaan 60 MW:n BFB, ja polttoaineina oli kaksi seosta. Seoksessa A oli polttoainetehosta 30 % turvetta ja 70 % sahanpurua. Seos B koostui noin 12 % yhdyskuntajätettä, 18 % turvetta ja 70 % sahanpurua. Laitoksen 2, 200 MW CFB, polttoaineena käytettiin kuorta ja lietettä sekä laitoksessa 3, 90 MW BFB, kuorta, turvetta ja lietettä. Soodakattiloissa, Laitokset 4 ja 5 poltettiin mustalipeää. Laitoksella 3 oli käytössä letkusuodatin ja laitoksilla 1, 2, 4 ja 5 sähkösuodatin. Pienhiukkasten massapitoisuus ja massakokojakauma mitattiin BLPI:llä (Bernerin alipaineimpaktori). Massapitoisuutta seurattiin myös jatkuvatoimisella massamonitorilla TEOM:lla. Lukumäärä pitoisuus ja lukumääräkokojakauma mitattiin ELPI:llä (jatkuvatoimisella sähköisellä alipaineimpaktorilla). BLPI:llä kerätyt hiukkaset analysoitiin ICP-MS, induktiivisesti kytketty plasma massaspektrometri, ja IC, ionikromatografia, analyyseillä raskasmetallien ja muiden yleisimpien aineiden pitoisuuksien määrittämiseksi. Polttoaineet analysoitiin joko XRF:llä, röntgenfluoresenssi, tai ICP-MS:llä ja IC:llä. Projektin tulokset Hiukkaserotuslaitteistojen erotustehokkuus hiukkasten kokonaismassasta oli 98 99,9 %. Pienhiukkasten, halkaisijaltaan 0.1 µm 1 µm, kohdalla sähkösuodatinten erotustehokkuus on pienempi, 90 % ja 99 % välillä. Letkusuodattimen pienhiukkaserotustehokkuus on parempi, yli 99 %. Kuvassa 1 on esitetty hiukkaserotuslaitteistojen läpäisy hiukkaskoon funktiona tässä projektissa mitatuilla laitoksilla (1 5) sekä lisäksi kolmessa hiili- ja yhdessä biomassavoimalassa (A, B ja C). Kuva 1. Hiukkaserotuslaitteistojen läpäisy hiukkaskoon funktiona laitoksilla 1, 2, 3, 4 ja 5 sekä lisäksi kolmessa hiili- ja yhdessä biomassavoimalassa. Laitoksissa 3 ja C on letku- ja muissa sähkösuodatin. 12

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax:

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax: TÄUBLER OY Vuorimiehenkatu 21 00140 Helsinki Finland Puh: 09-175 491 Fax: 09-175 735 TÄUBLER OY Perustettu vuonna 1990 Itsenäinen suomalainen yritys Myy ja markkinoi edustamiaan tuotteita; SIEMENS H+H

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 2.1.216 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 7 8 9 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 1 2 3 4 5

Lisätiedot

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa

Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Puunpolton päästöt - pienpoltto tulisijoissa vai pellettien poltto voimalaitoksessa Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Risto Hillamo, Minna Aurela, Anna Frey, Karri Saarnio In co-operation with: Sisältö

Lisätiedot

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013

Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat. ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 Kaasutukseen perustuvat CHP-tekniikat ForestEnergy2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vuosiseminaari, Joensuu, 8-9.10.2013 10.10.2013 Ilkka Hiltunen Biomass Gasification to Different Final Products

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen

Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Puun polton pienhiukkaset ja päästöjen vähentäminen Dos. Jarkko Tissari Fine particle and aerosol technology laboratory (FINE) Department of Environmental and Biological Sciences Puulämmityspäivä, Helsinki

Lisätiedot

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi

Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Social and Regional Economic Impacts of Use of Bioenergy and Energy Wood Harvesting in Suomussalmi Green Cities and Settlements 18.2.2014 Ville Manninen Writers Project group Sirpa Korhonen, Anna Mari

Lisätiedot

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY

Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Pellettien pienpolton haasteet TUOTEPÄÄLLIKKÖ HEIKKI ORAVAINEN VTT EXPERT SERVICES OY Esityksen sisältö Ekopellettien ja puupellettien vertailua polttotekniikan kannalta Koetuloksia ekopellettien poltosta

Lisätiedot

KOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy

KOKOEKO-seminaari Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy KOKOEKO-seminaari 14.2.2013 Jätteen syntypaikkalajittelun merkitys leijupetipoltossa Timo Anttikoski, Myyntipäällikkö, Andritz Oy The ANDRITZ GROUP Overview Company ANDRITZ AG, Graz, Austria (Group headquarters)

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T039 Liite 1.02 / Appendix 1.02 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY RAMBOLL OY, RAMBOLL ANALYTICS RAMBOLL LTD, RAMBOLL ANALYTICS Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala

Lisätiedot

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend?

Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Increase of opioid use in Finland when is there enough key indicator data to state a trend? Martta Forsell, Finnish Focal Point 28.9.2015 Esityksen nimi / Tekijä 1 Martta Forsell Master of Social Sciences

Lisätiedot

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa Biolaitosyhdistys ry:n seminaari 16.11.2010 Riina Antikainen Suomen ympäristökeskus Kulutuksen ja tuotannon keskus Sisältö Miksi ravinteet tärkeitä? Miksi

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Indoor Environment 2011-2015

Indoor Environment 2011-2015 Indoor Environment 2011-2015 18.4.2013 Risto Kosonen Ohjelma on investointinäkökulmasta edennyt pääosin suunnitelman mukaisesti Työpaketti Kumulatiiviset kustannukset 1.5.2011 31.8.2012 Kumulatiiviset

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat

Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät. Potkurikoneet 1:72-1:49. Suihkukoneet 1:72-1:49. Potkurikoneet 1:35 ja suuremmat. Suihkukoneet 1:35 ja suuremmat Kilpailuluokat Ohessa kilpailuluokat NC 2016 ja IPMS Open. Ilma-alukset Potkurikoneet 1:73 ja pienemmät Suihkukoneet 1:73 ja pienemmät Potkurikoneet 1:72-1:49 Suihkukoneet 1:72-1:49 Potkurikoneet 1:48

Lisätiedot

AYYE 9/ HOUSING POLICY

AYYE 9/ HOUSING POLICY AYYE 9/12 2.10.2012 HOUSING POLICY Mission for AYY Housing? What do we want to achieve by renting apartments? 1) How many apartments do we need? 2) What kind of apartments do we need? 3) To whom do we

Lisätiedot

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe

Tork Paperipyyhe. etu. tuotteen ominaisuudet. kuvaus. Väri: Valkoinen Malli: Vetopyyhe etu Monikäyttöpaperi hoitaa useimmat pyyhintätehtävät Sopiva lasipintojen pyyhintään Sopii käsien kuivaamiseen Elintarvikekäyttöön hyväksytty Tork Easy Handling, pakkaus, jota on helppo kantaa mukana,

Lisätiedot

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta Tilaisuuden nimi MixBioPells seminaari - Peltobiomassoista pellettejä Tekijä Heikki Oravainen VTT Expert Services Oy Tavoitteet Tavoitteena oli tutkia mahdollisesti

Lisätiedot

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015

Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten. vaikutukset talotekniikan suunnitteluun. Evicures, 21.1.2015 Ihmisten yksilöllisten lämpöaistimusten arviointi ja vaikutukset talotekniikan suunnitteluun Evicures, 21.1.2015 Johtava tutkija Pekka Tuomaala Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy Ihmisen lämpöviihtyvyyden

Lisätiedot

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista Materiaalivirrat ja ilmastonmuutos Teollisen ekologian seuran seminaari 28.4.2008 Riina Antikainen, Suomen ympäristökeskus Teoreettinen lähestymismalli

Lisätiedot

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous

Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Biomassan poltto CHP-laitoksissa - teknologiat ja talous Janne Kärki, VTT janne.karki@vtt.fi puh. 040 7510053 8.10.2013 Janne Kärki 1 Eri polttoteknologiat biomassalle Arinapoltto Kerrosleiju (BFB) Kiertoleiju

Lisätiedot

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ

Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä. 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Biojätteen keruu QuattroSelect - monilokerojärjestelmällä 21.10.2015 Tiila Korhonen SUEZ Agenda 1 SITA Suomi on SUEZ 2 QS, mikä se on? 3 QS maailmalla 4 QS Suomessa 5 QS Vaasassa SITA Suomi Oy ja kaikki

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus

Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus Technische Daten Technical data Tekniset tiedot Hawker perfect plus PzS-Zellen Hawker perfect plus, mit Schraubverbindern, Abmessungen gemäß DIN/EN 60254-2 und IEC 254-2 Serie L PzS-cells Hawker perfect

Lisätiedot

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen

Älykäs erikoistuminen. Kristiina Heiniemi-Pulkkinen Älykäs erikoistuminen Kristiina Heiniemi-Pulkkinen 9.6.2015 Miksi? Perimmäisenä ajatuksena on EU rahoituksesta saatavan hyödyn kasvattaminen; kullakin alueella on omat vahvuutensa ja päällekkäisen työn

Lisätiedot

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat

Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Tarua vai totta: sähkön vähittäismarkkina ei toimi? 11.2.2015 Satu Viljainen Professori, sähkömarkkinat Esityksen sisältö: 1. EU:n energiapolitiikka on se, joka ei toimi 2. Mihin perustuu väite, etteivät

Lisätiedot

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka

HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA. Erikoistutkija Tuula Pellikka HEVOSENLANNAN PIENPOLTTOHANKKEEN TULOKSIA Erikoistutkija Tuula Pellikka TUTKIMUKSEN TAUSTA Tavoitteena oli tutkia käytännön kenttäkokeiden avulla hevosenlannan ja kuivikkeen seoksen polton ilmaan vapautuvia

Lisätiedot

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership

ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership ECSEL lyhyesti 2015 ECSEL - Electronic Components and Systems for European Leadership The Public-Private Partnership keeping Europe at the Forefront of Technology Development Electronic Components and

Lisätiedot

Information on preparing Presentation

Information on preparing Presentation Information on preparing Presentation Seminar on big data management Lecturer: Spring 2017 20.1.2017 1 Agenda Hints and tips on giving a good presentation Watch two videos and discussion 22.1.2017 2 Goals

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools

Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Siirtymä maisteriohjelmiin tekniikan korkeakoulujen välillä Transfer to MSc programmes between engineering schools Akateemisten asioiden komitea Academic Affairs Committee 11 October 2016 Eija Zitting

Lisätiedot

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power

European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power European Technology Platform for Zero Emission Fossil Fuel Power Plants (ETP ZEP) Mikko Anttila Metso Power 28.10.2009 Sisältö Metso Power, CCS, ETP ja ZEP; mikä yhdistää Mikä on ETP? Mikä on ZEP? ZEP:n

Lisätiedot

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari

Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa. Topi Rönkkö. Ilmanlaadun tutkimusseminaari Sensorit ulkoilman hiukkaspitoisuuksien seurannassa Topi Rönkkö Ilmanlaadun tutkimusseminaari 13.12.216 Järvinen, A., Kuuluvainen, H., Niemi, J.V., Saari, S., Dal Maso, M., Pirjola, L.,Hillamo, R., Janka,

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes,

Copernicus, Sentinels, Finland. Erja Ämmälahti Tekes, Copernicus, Sentinels, Finland Erja Ämmälahti Tekes, 24.5.2016 Finnish Space industry in the European context European Space industry has been constantly growing and increasing its direct employment in

Lisätiedot

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, %

Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.0% in 2016 GDP growth 2016/2015, % Russia Rest of Eastern Europe Brazil America Middle East and Africa Export Demand for Technology Industry in Finland Will Grow by 2.% in 216 GDP growth 216/215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Average growth:

Lisätiedot

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella

Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella Miten koulut voivat? Peruskoulujen eriytyminen ja tuki Helsingin metropolialueella 26.4.2012 1 "There is often a property bubble around catchment areas. If a school makes a house more saleable or desirable,

Lisätiedot

Basic Flute Technique

Basic Flute Technique Herbert Lindholm Basic Flute Technique Peruskuviot huilulle op. 26 Helin & Sons, Helsinki Basic Flute Technique Foreword This book has the same goal as a teacher should have; to make himself unnecessary.

Lisätiedot

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015

Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Terveysalan uudistaminen yritysten, korkeakoulujen ja palvelujärjestelmän yhteistyöllä 15.4.2015 Reijo Salonen Johtaja, Lääketutkimus ja kehitys Orion Yliopistot Terveydenhoito Teollisuus Kolme pilaria,

Lisätiedot

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa

Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusdata ja julkaiseminen Suomen Akatemian ja EU:n H2020 projekteissa Tutkimusasiamies Kaisa Männikkö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Suomen Akatemian projektit Suomen Akatemia kehottaa avoimeen tieteelliseen

Lisätiedot

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset

Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset Metsäbiomassaan perustuvien nestemäisten biopolttoaineiden ilmastovaikutukset FORESTENERGY2020 tutkimusohjelman tutkijaseminaari, VTT, 4.6.2012 Sampo Soimakallio VTT Technical Research Centre of Finland

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA

KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA Tuotantotalouden koulutusohjelma KANNATTAVUUDEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN ELEMENTTILIIKETOIMINNASSA Diplomityöaihe on hyväksytty Tuotantotalouden

Lisätiedot

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin

Lausunto on KANNANOTTO mittaustuloksiin MetropoliLab Oy 010 3913 431 timo.lukkarinen@metropolilab.fi Viikinkaari 4, (Cultivator II, D-siipi) 00790 Helsinki Sisäilman VOC-tutkimuksia tehdään monista lähtökohdista, kuten mm.: kuntotutkimus esim.

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE

Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Keskeisiä näkökulmia RCE-verkoston rakentamisessa Central viewpoints to consider when constructing RCE Koordinaattorin valinta ja rooli Selection and role of the coordinator Painopiste: tiede hallinto

Lisätiedot

Diesel and gas engines: Exhaust gas emissions control and measurements

Diesel and gas engines: Exhaust gas emissions control and measurements TUAS Internal Combustion Engine Laboratory Pekka Nousiainen, M.Sc, Senior Lecturer Diesel and gas engines: Exhaust gas emissions control and measurements Targets Development of low emission diesel- and

Lisätiedot

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds

Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds PhD Anne Hemmi 14.2.2013 RRR 2013 Conference in Greifswald, Germany Fighting diffuse nutrient load: Multifunctional water management concept in natural reed beds Eutrophication in surface waters High nutrient

Lisätiedot

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö

ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa. Aloitustapaaminen 11.4.2016. Osa II: Projekti- ja tiimityö ENE-C2001 Käytännön energiatekniikkaa Aloitustapaaminen 11.4.2016 Osa II: Projekti- ja tiimityö Sisältö Projektityö Mitä on projektityö? Projektityön tekeminen: ositus, aikatauluhallinta, päätöksenteon

Lisätiedot

Kuivajääpuhallus IB 15/120. Vakiovarusteet: Suutinlaatikko Suutinrasva Viuhkasuutin Viuhkasuuttimen irto-osa 8 mm Työkalu suuttimenvaihtoon 2 kpl

Kuivajääpuhallus IB 15/120. Vakiovarusteet: Suutinlaatikko Suutinrasva Viuhkasuutin Viuhkasuuttimen irto-osa 8 mm Työkalu suuttimenvaihtoon 2 kpl Kuivajääpuhallus IB 15/120 Kuivajääpuhallus on nykyaikainen tehokas tapa poistaa erilaista likaa sekä pinnoitteita. Kuivajää hajoaa höyrynä ilmaan, eikä jätä jälkeensä vesi-, hiekka tai muita jäämiä. Vakiovarusteet:

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9

Vertaispalaute. Vertaispalaute, /9 Vertaispalaute Vertaispalaute, 18.3.2014 1/9 Mistä on kyse? opiskelijat antavat palautetta toistensa töistä palaute ei vaikuta arvosanaan (palautteen antaminen voi vaikuttaa) opiskelija on työskennellyt

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet

Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Sisäilmapuhdistimien hiukkaskokojaotellut puhdistustaajuudet Joonas Koivisto 1, Bjarke Mølgaard 2, Tareq Hussein 2 ja Kaarle Hämeri 2 1 Työterveyslaitos, Nanoturvallisuuskeskus, Helsinki. 2 Ilmakehätieteiden

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012

Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Sosiaalisen median liiketoimintamallit ja käyttöön oton suunnitelma 9/23/2012 Liiketoimintamalli: taustaa (R. Jaikumar ja Barettan autotehdas) Tuottavuuden jatkuva parantaminen on mahdollista vain toteuttamalla

Lisätiedot

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030

Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Parisiin sopimus vs. Suomen energia- ja ilmastostrategia 2030 Prof. Jarmo Partanen Jarmo.partanen@lut.fi +358 40 5066564 7.10.2016 Eduskunta/Ympäristövaliokunta What did we agree in Paris 2015? Country

Lisätiedot

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon

Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon Kansainvälisiä tutkimus- ja kehitysprojekteja ekotehokkaan rakennetun ympäristön tuottamiseen, käyttöön ja ylläpitoon ICT & ympäristönäkökulma rakennus- ja kiinteistöklusteri Pekka Huovila VTT Rakennus-

Lisätiedot

Seppo Niemi Energiatekniikka Teknillinen tiedekunta

Seppo Niemi Energiatekniikka Teknillinen tiedekunta Seppo Niemi Energiatekniikka 29.8.2016 Teknillinen tiedekunta Roadmap Background GHG emissions to be lowered Renewables Gases The share of electricity rises Electricity grids Systems and devices become

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta

Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Uusi jätelaki kuntayhtiön kannalta Jätehuoltopäivät 5.10.2011, Tampere Pentti Rantala Pirkanmaan Jätehuolto Kunnat omistavat 100 %, Tampere suurin Hoidetaan kuntien lakisääteinen tehtävä, ei viranomainen

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden

Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden Uusien liikenteen biopolttoaineteknologioiden kehitys Biorefine Loppuseminaari - innovaatioita ja liiketoimintaa Helsinki, 27.11.2012 Esa Kurkela 2 Syngas Route to Biofuels Integrated Concept studied at

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT

High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti. Päätösseminaari Salme Nurmi, VTT High-tech sairaala Korkean hygienian hallinta sairaaloissa Loppuraportti Päätösseminaari 21.3.2012 Salme Nurmi, VTT 13.4.2012 2 Uutisointia tartuntataudeista High-tech sairaala -hankekokonaisuus Tilat

Lisätiedot

Pricing policy: The Finnish experience

Pricing policy: The Finnish experience Pricing policy: The Finnish experience Esa Österberg Senior Researcher Alcohol and Drug Research, STAKES, Helsinki, Finland esa.osterberg@stakes.fi Three pillars of traditional Nordic alcohol control Strict

Lisätiedot

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Päättäjien Metsäakatemia Kurssi 34 Maastojakso 22.-24.5 2013 Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko Öljyn hinta, vaihtotase, työllisyys, rikkidirektiivi TE 3.5.-13 TE 3.5.-13 TE 26.4.-13 KL 21.8.-12 2 PMA

Lisätiedot

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy

Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016. Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi - PalveluPulssi 11.3.2016 Peter Michelsson Wallstreet Asset Management Oy Wallstreet lyhyesti Perustettu vuonna 2006, SiPa toimilupa myönnetty 3/2014 Täysin kotimainen,

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö Päivittäin tupakoivien osuus (%) 1978 2006 % 50 40 30

Lisätiedot

Re-use of Surplus Foundry Sand by Composting (LIFE13 ENV/FI/000285)

Re-use of Surplus Foundry Sand by Composting (LIFE13 ENV/FI/000285) Re-use of Surplus Foundry Sand by Composting (LIFE13 ENV/FI/000285) Duration of project: 01 August 2014 30 September 2017 Total budget: 2,051.644 EU contribution: 996,070 Life 2014 infoseminaari ja työpaja

Lisätiedot

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia

EU:n tarjoamia mahdollisuuksia INTELLIGENT ENERGY MANAGEMENT 22.4.09 EU:n tarjoamia mahdollisuuksia Tia Härkönen, Tekes Eurooppalainen t&k yhteistyö: omalla pienellä panoksella mukaan volyymiltään suureen hankkeeseen kontakteja, verkostoja

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

Kuivajääpuhallus IB 7/40 Advanced

Kuivajääpuhallus IB 7/40 Advanced Kuivajääpuhallus IB 7/40 Advanced Vakiovarusteet: Suutinrasva Viuhkasuutin Työkalu suuttimenvaihtoon 2 kpl Puhallusletku, sähköliitäntä ja pikaliitin Jääpuhalluspistooli (ergonominen ja turvallinen) Kuivajään

Lisätiedot

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat

Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti. - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta. Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon laitteiden näkökulmasta Tom Ståhlberg Johtaja, Viranomaisasiat 29.9.2016 FiHTA Tähtäimessä vaikuttavuus turvallisesti - HTA terveydenhuollon

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland

Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland Teacher's Professional Role in the Finnish Education System Katriina Maaranen Ph.D. Faculty of Educational Sciences University of Helsinki, Finland www.helsinki.fi/yliopisto This presentation - Background

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa 23.5.2012 1 Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa Pekka Pajakkala Senior Advisor, VTT President of EUROCONSTRUCT 2012 23.5.2012 2 Rakentamisen näkymät EU, CEE, SUOMI 1. VTT 2. TALOUDEN JA RAKENTAMISEN

Lisätiedot

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine

Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine Information on Finnish Language Courses Spring Semester 2017 Jenni Laine 4.1.2017 KIELIKESKUS LANGUAGE CENTRE Puhutko suomea? Do you speak Finnish? -Hei! -Moi! -Mitä kuuluu? -Kiitos, hyvää. -Entä sinulle?

Lisätiedot

GOOD WORK LONGER CAREER:

GOOD WORK LONGER CAREER: Juhani Ilmarinen, Ville Ilmarinen, Pekka Huuhtanen, Veikko Louhevaara, Ove Näsman GOOD WORK LONGER CAREER: WORK WELL-BEING IN FINNISH TECHNOLOGY INDUSTRIES 2010-2015 Background Collective agreement between

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Alueellinen yhteistoiminta

Alueellinen yhteistoiminta Alueellinen yhteistoiminta Kokemuksia alueellisesta toiminnasta Tavoitteet ja hyödyt Perusterveydenhuollon yksikön näkökulmasta Matti Rekiaro Ylilääkäri Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 4, viikko 40

Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 4, viikko 40 Operatioanalyysi 2011, Harjoitus 4, viikko 40 H4t1, Exercise 4.2. H4t2, Exercise 4.3. H4t3, Exercise 4.4. H4t4, Exercise 4.5. H4t5, Exercise 4.6. (Exercise 4.2.) 1 4.2. Solve the LP max z = x 1 + 2x 2

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145

( ( OX2 Perkkiö. Rakennuskanta. Varjostus. 9 x N131 x HH145 OX2 9 x N131 x HH145 Rakennuskanta Asuinrakennus Lomarakennus Liike- tai julkinen rakennus Teollinen rakennus Kirkko tai kirkollinen rak. Muu rakennus Allas Varjostus 1 h/a 8 h/a 20 h/a 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

Chemistry in Biomass Combustion ChemCom

Chemistry in Biomass Combustion ChemCom Chemistry in Biomass Combustion ChemCom 2005-2007 Åbo Akademi (prof. Mikko Hupa) Teknillinen Korkeakoulu (prof. C-J. Fogelholm) Tampereen Teknillinen Yliopisto (prof. R. Hernberg) Umeå Universitet (prof.

Lisätiedot

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s

Space for work, meetings and events. Expert Services for knowledge intensive and growth oriented SME s Success from innovations Terttu Kinnunen OSKE Energy Technology Cluster Joensuu Science Park Ltd. Länsikatu 15 80110 Joensuu terttu.kinnunen@carelian.fi 1 Space for work, meetings and events Expert Services

Lisätiedot

( ,5 1 1,5 2 km

( ,5 1 1,5 2 km Tuulivoimala Rakennukset Asuinrakennus Liikerak. tai Julkinen rak. Lomarakennus Teollinen rakennus Kirkollinen rakennus Varjostus "real case" h/a 1 h/a 8 h/a 20 h/a 4 5 3 1 2 6 7 8 9 10 0 0,5 1 1,5 2 km

Lisätiedot

KNX Partnerpäivä Tervetuloa. Johan Stigzelius KNX Finland ry

KNX Partnerpäivä Tervetuloa. Johan Stigzelius KNX Finland ry KNX Partnerpäivä 6.11.2014 Tervetuloa Johan Stigzelius KNX Finland ry KNX 1991 the first Handbook Open Specification was published 1993 ETS 1996 ET2 1997 Batibus, EHS and EIB merged 2001 Konnex Association

Lisätiedot

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville

Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Lapuan myöntämä EU tuki SOLUTION asuinalueille omakoti- tai rivitaloa rakentaville Pakollinen liite rakennustyön tarkastusasiakirjaan ja toiseen hakuvaiheeseen / Compulsory supplement the construction

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot