Tuulivoimatuotannon vaikutukset ja edellytykset Oulunkaaren alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulivoimatuotannon vaikutukset ja edellytykset Oulunkaaren alueella"

Transkriptio

1 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Tuulivoimatuotannon vaikutukset ja edellytykset Oulunkaaren alueella Tero Paananen Tämä asiakirja käsittelee tuulivoimatuotannon edellytyksiä sekä aluetaloudellisia vaikutuksia Oulunkaaren alueella.

2 Sisältö 1 Johdanto Yleistä Oulunkaaren kuntayhtymästä Oulunkaaren maantieteellinen sijainti Oulunkaaren työllisyys ja suurimmat työllistävä toimialat Väestö ja väestön koulutus Oulunkaaren seutukunnan alueella Tuulivoiman tuotannon edellytykset Oulunkaaren alueella Tuuliolosuhteiltaan suotuisimmat alueet Oulunkaaren alueella Myllykankaan alue Iissä Pudasjärven vaara-alueet Oulujärven alue (Vaala ja Utajärvi) Oulunkaaren alueen potentiaaliset tuulivoimatoimijat Tuulivoimarakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset Oulunkaarella Tuulivoiman rakentamisen suuntaukset Suunnitellut hankkeet Oulunkaarella ja sen läheisyydessä Suunniteltujen tuulivoimainvestointien koko ja työllistävyys alueella Kehitysehdotuksia Yhteenveto...28 LÄHTEET:...29 LIITE 1: Potentiaalisia tuulivoimatoimijoita Oulunkaaren ja Oulun alueilla...30 Kuvaluettelo: Kuva 1. Oulunkaaren maantieteellinen sijainti/3/... 5 Kuva 2. Oulunkaaren kuntayhtymän tuuliolosuhteet /4/... 9 Kuva 3. Selvityksessä tarkastellut potentiaaliset tuulivoimantuotantoalueet Oulunkaarella/4/...10 Kuva 4. Oulunkaaren länsiosan tuuliolosuhteet, tummimman punaisella tuulisimmat alueet/8/...11 Kuva 5. Suomen kantaverkko ja suurjännitelinjat/5/...11 Kuva 6. Myllykankaan tuulivoimasuunnitelmat/6/...12 Kuva 7. Tuulivoimaloita Oloksen päällä/9/...13 Kuva 8. Pudasjärven alueen voimalinjat/5 /...14 Kuva 9. Vaaramaisemaa(Jukuanvaara) Kouvan kylän lähellä...14 Kuva 10. Tuulisuus Pudasjärvellä Syötteen alueella /4/...15 Kuva 11. Syötteen 110 kv:n voimalinja...16 Kuva 12. Syötteen länsipuolen vaara-alueet Rytingin kylän läheltä nähtynä...16 Kuva 13. Jaurakkajärven alueen tuulisuus /4/...17 Kuva 14. Tuulisuus rannikkoseudulla ja Oulujärven alueella/ 4/...18 Kuva 15. Kivesvaaran tuulivoimaprojekti/9/

3 Kuva 16. Manamansalon tuuliolosuhteet /8/...19 Kuva 17. Manamansalon ja Rokuan alueen tuuliolosuhteet/4/...20 Kuva 18. Oulujärven alueen voimalinjat/5/...20 Kuva 19. Winwind Oy:n Raasakan entinen kokoonpanotehdas...21 Kaavioluettelo: Kaavio 1. Oulunkaaren toimipaikat toimialoittain vuonna 2008/1/... 6 Kaavio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa ja vertailumaakunnissa vuosina /1/... 7 Kaavio 3. Väestön ikärakenne kunnittain Oulunkaaren alueella vuonna 2009 /1/... 8 Kaavio 4. Euroopan tuulivoimainvestointien jakautuminen maalle ja merelle/12/...22 Kaavio 5. Arktisen ja viileän ilmaston tuulivoiman markkinat /13/...23 Taulukkoluettelo: Taulukko 1. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto vuonna 2008 keskimäärin/1,2/... 6 Taulukko 2. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto /1, 2/... 6 Taulukko 3. Oulunkaarella ja välittömässä läheisyydessä olevat tuulivoimahankkeet /9/...24 Taulukko 4. Keskimääräiset kustannukset 2 MW tuuliturbiinille ( /MW) Euroopassa vuonna 2006/12/

4 1 Johdanto Tuulivoima on nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto maailmassa tällä hetkellä. Tämä trendi näkyy myös Suomessa tällä hetkellä. Suomessa on suunnitteilla syöttötariffijärjestelmä, jolla tuulivoiman rakentamista on tarkoitus entisestään vauhdittaa. Tariffin suuruus tulee olemaan 83,5 /MWh. Tämä summa on ns. takuuhinta, jonka tuulivoiman tuottaja saa sähköstään, markkinahinnasta riippumatta, toisinsanottuna yhteiskunta maksaa sähkön markkinahinnan ja tariffin välisen erotuksen sähkön tuottajalle. Lisätukena ja investointien käynnistäjänä käytetään lisätariffia 105,3 /MWh vuoden 2015 loppuun saakka, mutta kuitenkin enintään kolmen vuoden ajalta. Tässä katsauksessa tarkastellaan Oulunkaaren alueen edellytyksiä tuulivoimatuotannossa. Tarkastelussa keskitytään luonnonolosuhteisiin kuten tuulisuuteen, alueen pinnanmuotoihin ja mahdollisiin voimaloiden sijoituspaikkoihin. Toisaalta esitellään myös alueen yritysten vahvuuksia tuulivoima-alalla sekä kykyä olla mukana tuulivoimaprojekteissa. 4

5 2 Yleistä Oulunkaaren kuntayhtymästä Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluu neljä Oulun ympäristökuntaa: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Väkiluvulla mitattuna kuntayhtymän suurin kunta on Ii, jossa on noin 9300 asukasta. Pudasjärvellä asukkaita on hieman alle Vaala ja Utajärvi ovat huomattavasti pienempiä kuntia, Vaalassa on noin 3400 asukasta, Utajärvellä noin /2/ 2.1 Oulunkaaren maantieteellinen sijainti Oulunkaari rajoittuu lännessä Perämereen, idässä Koillismaan seutukuntaan, pohjoisessa Lapinlääniin ja etelässä Kainuuseen. Oulukaarella on siis sekä meren rantaa, että sisämaassa Suomen eteläisimmäksi mainittu tunturialue, Iso-Syöte, jonka alueella on useita yli 250 metrin korkuisia vaara-alueita. Kuva 1. Oulunkaaren maantieteellinen sijainti/3/ 2.2 Oulunkaaren työllisyys ja suurimmat työllistävä toimialat Oulunkaaren alueella työttömyys on korkeampaa kuin muualla maassa keskimäärin. Oulunkaaren alueen paras työllisyystilanne on Utajärvellä, missä työttömyys on pysytellyt hieman yli 12 %:ssa. Iissä työttömyys on ollut seutukunnan mittakaavassa alhainen, mutta talouden taantuma vuosina , on lisännyt Iin työttömyyttä merkittävästi, noin 14 prosenttiin. 5

6 Työttömät työnhakijat Kunta Työvoima Tyött. Aste % Yhteensä Alle 25-v Yli 50-v Ii , Pudasjärvi , Utajärvi , Vaala , Oulunkaari , Taulukko 1. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto vuonna 2008 keskimäärin/1,2/ Työttömät työnhakijat Kunta Työvoima Tyött. Aste % Yhteensä Alle 25-v Yli 50-v Ii , Pudasjärvi , Utajärvi , Vaala Oulunkaari , Taulukko 2. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto /1, 2/ Kaavio 1. Oulunkaaren toimipaikat toimialoittain vuonna 2008/1/ Eniten työllistävät toimialat maa-, metsä- ja kalatalous, rakentaminen sekä kaupan ala. Teollisuuden piirissä eniten ihmisiä Oulunkaaren alueella työllistää puunjalostusteollisuus. 6

7 2.3 Väestö ja väestön koulutus Oulunkaaren seutukunnan alueella Kaavio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa ja vertailumaakunnissa vuosina /1/ Oulunkaarella korkea-asteen tutkinnon suorittaminen on keskimääräistä verrattuna muuhun Pohjois- Pohjanmaahan. Noin 25 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on suoritettuna korkea-asteen tutkinto. Huomattavaa on kuitenkin se, että Oulun seutukunnassa on huomattavan paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä, lähes 35 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on korkeakoulututkinto. Oulun seutukunta on maantieteellisesti niin lähellä Oulunkaarta että päivittäinen työmatkaliikenne Oulun seutukunnan ja Oulunkaaren seutukunnan välillä on mahdollista, ja sitä tapahtuu kohtuullisen runsaasti. Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen että Oulunkaarella on huomattavan paljon koulutettua työvoimaa, sekä lisäksi nuoria on paljon, mikä takaa tulevaisuudessa koulutettua työvoimaa alueen yrityksiin. 7

8 Kaavio 3. Väestön ikärakenne kunnittain Oulunkaaren alueella vuonna 2009 /1/ 8

9 3 Tuulivoiman tuotannon edellytykset Oulunkaaren alueella Kuvasta 2 voidaan selvästi nähdä Perämeren vaikutus Oulukaaren alueen tuulioloihin. Merellä tuulet ovat luonnollisesti voimakkaampia ja täten tuulivoimalan tuotto parempaa. Kuitenkin tuulivoimalan rakentaminen merelle vaatii niin paljon suurempia investointeja, että ehdotetulla syöttötariffitasolla (83,5 /MWh) ei tuulivoimainvestointeja saada käynnistymään merelle. Itään, eli sisämaahan, siirryttäessä tuulen nopeudet pienenevät suhteellisen voimakkaasti. Valtatien 4 itäpuolella tuulisuuteen vaikuttaa eniten alueen pinnanmuodot, korkeilla ja avoimilla vaara-tyyppisillä, ympäröiviä alueita korkeammilla, alueilla. Tarkasteltaessa koko Oulunkaaren aluetta aina Vaalaan ja Pudasjärvelle saakka, nähdään kuvassa 2 ilmenevä Perämeren vaikutus tuuli olosuhteisiin. Vasta huomattavasti kauempana merestä saavutetaan vastaavat tuuliolot kuin rannikon lähellä ja tällöinkin edellytyksenä on mittauspaikan sijainti ympäristöään korkeammalla, vaaran laella tai vastaavalla paikalla. Myös Vaalan kunnan alueella Oulujärven ympäristössä on tuuliolosuhteiltaan tuulivoimatuotantoon soveliaita paikkoja. Kuva 2. Oulunkaaren kuntayhtymän tuuliolosuhteet /4/ 9

10 3.1 Tuuliolosuhteiltaan suotuisimmat alueet Oulunkaaren alueella Tässä selvityksessä on tarkasteltu erikseen kuvassa 3 näkyviä alueita Oulunkaaren seutukunnan alueella. Nämä alueet ovat: Iin Myllykankaan alue Pudasjärven vaara-alueet(syöte ja Jaurakkajärvi) Oulujärven alue(rokua, Manamansalo ja Oulujärven länsiosat) Kuva 3. Selvityksessä tarkastellut potentiaaliset tuulivoimantuotantoalueet Oulunkaarella/4/ Myllykankaan alue Iissä Kuten tässä selvityksessä on jo aiemmin todettu, ovat tuuliolosuhteet parhaimmillaan merellä sekä merenrannan välittömässä läheisyydessä. Kuitenkin merelle rakennettavien voimaloiden hinta nousee niin korkeaksi, ettei niiden rakentaminen nykyisellä tariffin määrällä(83,5 /MWh) ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Myöskään matalan Perämeren tuulivoimarakentamiseen ei ole vielä käytännössä todettuja teknisiä ratkaisuja. Tällä hetkellä pisimmällä tuulivoimahankkeet ovat Iin kunnan alueella, Kuivaniemen eteläpuolella sijaitsevalla Myllykankaalla. Myllykangas on osin kallioista harjualuetta Perämeren rannikolla. Myllykankaan korkeus on monin paikoin metriä merenpinnasta, mikä vaikuttaa alueen tuuliolosuhteisiin positiivisesti. 10

11 Myllykankaan alueen läpi kulkee lisäksi 110 kv:n kantaverkkolinja, jota käyttäen voidaan tuotettu sähköenergia syöttää valtakunnan verkkoon. Fingridin mukaan Myllykankaalle voidaan rakentaa nykyiseen sähköverkkoon tuulivoimaa lisää noin 50 MW. Tämä tarkoittaa nykyisillä tuulivoimaloiden tehoilla noin tuulivoimalan rakennusmahdollisuutta, eli maksimissaan noin viisi laitosta jokaiselle alueen toimijalle. Metsähallituksen voimalan rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii jo muutoksia alueen voimalinjoihin. /5,6,7/ Alueella on lisäksi olemassa vaihtelevantasoinen metsäautotieverkosto, jota voidaan hyödyntää tuulivoimatuotannon rakentamisvaiheen logistiikassa. Ainakin kevätaikaan tiestöllä esiintyy kelirikkoa, mikä vaikeuttaa raskaiden kuormien siirtelyä alueella. Oletettavaa on, että rakentaminen painottuu alueella aluksi radan tuntumaan, eli alueen länsiosaan. Myllykankaan tämän hetken suunnitelmat näkyvät kuvassa 6, ja alueen suurjänniteverkko(kantaverkko) kuvassa 5. Kemi Kuivaniemi Myllykangas Ii Oulu Kuva 4. Oulunkaaren länsiosan tuuliolosuhteet, tummimman punaisella tuulisimmat alueet/8/ Kuva 5. Suomen kantaverkko ja suurjännitelinjat/5/ 11

12 Myllykankaan alueelle ovat omaa tuulipuistoaan suunnitelleet TuuliWatti, Metsähallitus sekä Fortum. Hankkeista pisimmällä on kesällä 2010 Tuuliwatin projekti, joka sijoittuu Oijärventien (tie 855) pohjoispuolelle ja Oulu-Kemi -rautatien itäpuolelle. Tavoitteena Tuuliwatilla on saada voimalat toimintaan vuoden 2011 aikana. Tämä edellyttää että rakennusluvat saadaan kaikille 8 voimalalle aikataulussaan, elokuun 2010 lopussa. TuuliWatilla on myös suunnitelmissa rakentaa tuulivoimaloita merialueelle Kuivaniemen edustalle, sekä merituulipuistohankkeeseen liittyen Kuivaniemen ja Simon rajalle maatuulipuisto, mutta tällä hetkellä näistä hankkeista ei ole vielä tarkkaa tietoa saatavilla. Arvioitu toteutuminen on noin 5-10 vuoden päästä, edellyttäen että merelle rakennettavan syöttötariffin taso nousee. Maatuulipuisto Kuivaniemen ja Simon väliin voi mahdollisesti toteutua jo aikaisemmin, mutta tuskin kuitenkaan ennen vuotta Fortum puolestaan on suunnitellut aloittavansa sähköntuotannon omalla alueellaan vuonna Hankkeeseen ei tarvittu YVA-menettelyä. Investointipäätöksen Fortum tekee nykyisen aikataulun mukaan vuonna Tarkoituksena on rakentaa 8 noin 3 megawatin laitosta. Metsähallituksen tuulipuiston on nykyisen tietämyksen perusteella tarkoitus aloittaa sähkön tuotanto vuosina Hanke on tällä hetkellä YVA-menettelyn piirissä. YVA kestää mahdollisesti vuoteen Investointipäätös seuraa tämän jälkeen. Metsähallituksen rooli tuulivoiman rakennuttajana on kuitenkin tällä hetkellä hieman epäselvä, sillä Metsähallitus ei ole vielä rakennuttanut yhtään omaa tuulivoimalaa, joten lienee mahdollista että joku muu hoitaa tuulivoimapuistojen rakennuttamisen metsähallitukselle. Kuva 6. Myllykankaan tuulivoimasuunnitelmat/6/ Muut kohteet rannikolla: Iin alueella on rannikolla myös muita potentiaalisia kohteita Myllykankaan lisäksi. Esimerkiksi Laitakarissa on toiminnassa Iin energian omistama Winwind Oy:n valmistama 1 MW:n tehoinen tuulivoimalaitos ja aiemmin alueella on ollut myös Iin energian omistama 500 kw:n tehoinen laitos. Tuuliolosuhteiltaan Laitakari soveltuu tuulivoimatuotantoon hyvin. On erittäin todennäköistä että Perämeren rannikolle tulee muitakin kohteita, joihin suunnitellaan tuulivoimantuotantoa. 12

13 3.1.2 Pudasjärven vaara-alueet Oulunkaaren maasto muuttuu selkeästi siirryttäessä poispäin Perämeren rannikolta. Pudasjärven koillispuolella sijaitsevalla Syötteen vaara/tunturialueella korkeimmat vaaran laet ovat 400 metriä (Iso- Syöte). Alueella on useita yli 300 metrin korkuisia vaaroja. Alueella on paljon matkailuun liittyviä toimintoja, muun muassa Iso-Syötteen laskettelukeskus ja kansallispuisto. Kuva 7. Tuulivoimaloita Oloksen päällä/9/ Suomessa on aiemminkin toteutettu tunturin huipulle rakennettuja tuulipuistoja. Tunturituuli Oy on rakennuttanut Olostunturin päälle 5 tuulivoimalaa, yhteisteholtaan 3 MW. Voimalat näkyvät kuvassa 7. Lisäksi samainen yritys on rakennuttanut Enontekiön kuntaan Lammasoaivin huipulle tuulipuiston, jossa on 2x450 kw ja 1x600 kw tuulivoimalat. Lammasoaivin hanke on toteutettu 1996 ja 1998, Olostunturin puolestaan 1998 ja Vuosittainen tuotanto yllämainituille kahdelle tuulipuistolle on kwh, mikä vastaa noin 4500 kerrostaloasunnon sähkön käyttöä. On merkillepantavaa että tunturituulipuistot ovat jääneet tuotantotavoitteestaan joka vuosi, pääsääntöisesti jäätymisestä aiheutuneiden ongelmien vuoksi. On siis tärkeää huomioida jäätävät olosuhteet, ja niiden vaatimukset, jo tuulipuistoa suunniteltaessa. /10/ Syötteen alue: Syötteen alueella ei ole Fingridin kantaverkkoa, mutta 110 kv:n linja on alueella olemassa. Linjan omistaa Fortum Sähkönsiirto Oy. Linjan summittainen paikka näkyy alla olevassa kuvassa 8. Linjan kapasiteetti on nykyisellään Fingridin mukaan noin MW, eli teoriassa alueelle voisi rakentaa kolmen megawatin tehoista tuulivoimalaa, ilman että siirtoyhteyksiä täytyisi merkittävästi parantaa. Tulee huomata että osa sähköstä voitaisiin käyttää alueen hiihtokeskuksissa. Tämä parantaisi merkittävästi alueen energiaomavaraisuutta ja täten vähentäisi voimalinjan kuormitusta. Syötteen alueella on olemassa kohtuullisen kattava metsäautotieverkosto. 13

14 Kuva 8. Pudasjärven alueen voimalinjat/5 / Tuuliatlaksen perusteella parhaita paikkoja tuulivoimaloille Pudasjärvellä Syötteen alueella vaikuttaisivat olevan: Syötekylän itäpuolella ja sen välittömässä läheisyydessä oleva, Taivalkosken rajaan rajoittuva, Kärryvaara-Tunturin alue Syötekylän länsi- ja luoteispuolella olevat Sotivaaran, Jaaskamonvaaran ja Päätuoreen alueet. Syötteen pohjoispuolella olevat Jukuanvaaran vaara-alueet sekä Jäkälävaara-Kouvan kylien ja Taivalkosken kunnan rajan väliset alueet. Myös Jäkälävaaran kylän koillispuolella sijaitsevat Luokanvaara-Kauniskummun-Lintuvaaran alueet ovat tuuliolosuhteiltaan tuuliatlaksen perusteella potentiaalisia tuulivoimantuotantoon. Kuva 9. Vaaramaisemaa(Jukuanvaara) Kouvan kylän lähellä 14

15 Kuva 10. Tuulisuus Pudasjärvellä Syötteen alueella /4/ Tuulivoimasta voisi jopa kehittää myönteistä ympäristöystävällistä imagoa Syötteen alueella. Laajan tuulipuiston perustaminen Syötteen alueelle lienee kuitenkin epärealistista, sillä tuulisuudeltaan parhaat alueet eivät ole pinta-alaltaan kovin suuria. Myöskään olemassa oleva 110 kv:n linja(kuva 11) ei voi siirtää kymmenien voimaloiden tehoa alueelta. Noin 3-5 voimalan rakentaminen puolestaan voisi jopa parantaa tilannetta lisäämällä alueen sähköomavaraisuutta. Aluetta voinee verrata tuulivoimantuotantoolosuhteiltaan lähinnä Olokseen. Tuulivoimavalmistajat voisivat innostua tekemään testivoimaloita arktiseen käyttöön Syötteen alueelle. 15

16 Kuva 11. Syötteen 110 kv:n voimalinja Syötteen pohjoispuolinen alue, Kouvan seutu, vaikuttaa olevan tuuliominaisuuksien puolesta hyvä alue tuulivoimatuotannon kannalta, mutta toisaalta huomattavan kaukana sähkönkäyttäjistä. Myös etäisyys isompiin voimalinjoihin(110 kv 400 kv) on jo kymmeniä kilometrejä, eli siirtolinjat tulisi rakentaa oletettavasti Syötekylään. Myöskään muu infrastruktuuri, lähinnä tiestö ei ole kovin hyväkuntoista. Erityisesti kelirikkoaikaan tämä saattaa kostautua huollon vaikeutumisena tai estymisenä. Kaiken kaikkiaan Syötteen alueelle tuulivoiman rakentaminen lienee järkevintä kohtuulliselle etäisyydelle sähkön käyttäjistä, eli tässä tapauksessa Syötteen alueesta. Myös Rytingin kylän puoleiset rinteet(kuvassa 12) lienevät tulevaisuudessa harkitsemisen arvoisia. Huomattavaa hiihtokeskuksen kannalta tuulivoimassa on se, että tuulenvoimakkuudet ovat suurimmillaan talvella, jolloin myös hiihtokeskusten sähkönkulutus on suurimmillaan. Kuva 12. Syötteen länsipuolen vaara-alueet Rytingin kylän läheltä nähtynä Syötteen tuulivoima-asiaa pitää selvittää jatkossa kaupungin virkamiesten ja alueen matkailuyrittäjien ja porotilallisten kanssa yhteistyössä, jotta investointeja saadaan toteutettua. 16

17 Jaurakkajärven alue: Tuuliatlaksen mukaan myös Jaurakkajärven alue on tuulisuudeltaan otollista tuulivoiman tuotantoon. Alue sijaitsee aivan Pudasjärven eteläosissa, Puolangan kunnanrajan tuntumassa(kuva 13). Alueella on useita yli 300 metriä korkeita vaaroja, joista osa on Puolangan puolella. Hyvätuulisten alueiden voidaankin todeta jatkuvan Jaurakkajärven alueelta Puolangan kirkonkylälle saakka. Alueella on suhteellisen kattava tiestö, mutta suuremman siirtokyvyn omaavaa sähkönsiirtoverkkoa ei juuri ole, eikä alueella ole merkittävää omaa sähkönkulutusta. Lähin 110 kv:n tai suurempi voimalinja on Seitenoikean vesivoimalaitokselta Puolangan kirkonkylälle menevä 110 kv:n linja. Matkaa tältä voimalinjalta alueelle on noin 20 kilometriä. Pohjoisessa lähin voimalinja on Pudasjärveltä Taivalkoskelle menevä voimalinja, josta tässäkin selvityksessä mainittu. Iso-Syötteen voimalinja haarautuu. Etäisyyttä tähän voimalinjaan on noin 30 kilometriä. Kuva 13. Jaurakkajärven alueen tuulisuus /4/ 17

18 3.1.3 Oulujärven alue (Vaala ja Utajärvi) Oulujärvi on Oulun läänin suurin vesistö. Järven pinta-ala on 928 km 2. Lisäksi järvi on suomalaiseksi järveksi poikkeuksellisen muotoinen, sillä järvessä on vähän saaria ja useita suuria selkiä. Tämä vaikuttaa alueen tuulisuuteen. Tuuliatlaksen kartasta(kuva 14) näkee Oulujärven alueen tuulisuuden olevan samaa tasoa rannikkoseutujen kanssa. Kuva 14. Tuulisuus rannikkoseudulla ja Oulujärven alueella/ 4/ Oulujärvi on suosittu matkailualue, ja matkailua pyritään aktiivisesti kehittämään alueella. Erityisesti tämä korostuu Manamansalon, Oulujärven suurimman saaren, kohdalla. Alue on myös ympäröivää aluetta tuulisempaa, kuten kuvasta 16 voi huomata. Tällä hetkellä alueella on jo yksi potentiaalinen hanke käynnissä. E.on Kainuu tutkii mahdollisuutta rakentaa 10 MW tuulivoimaa Kivesvaaran alueelle. E.on Kainuulla on hanke myös Saukkovaaran alueella. Riittävät tutkimukset ja kartoitukset jatkotoimista päättämiseksi on alustavan arvion mukaan tehty vuoden 2012 alkupuolella/9, 11/ Huomattavaa on myös se, että Utajärven kunnalla on kaavoitettuna tontteja tuulivoimatuotantoa varten. Tontit sijaitsevat välittömästi Oulujoen pohjoisrannalla, Sotkajärven itäpuolella Utasen voimalaitoksen alakanavan vieressä. Vaikka Tuuliatlaksen perusteella tontit eivät osu tuulisimmille alueille, tulisi alueella harkita tarkempia tuulimittauksia, sillä kohde on ympäröivää aluetta korkeammalla, joten kyseessä voi olla hyvä alue pienimuotoisen tuulipuiston toteuttamiseen. 18

19 Kuva 15. Kivesvaaran tuulivoimaprojekti/9/ Kuva 16. Manamansalon tuuliolosuhteet /8/ Tuuliatlaksen mukaan myös Rokuan harjualue alue soveltuu tuuliominaisuuksiensa puolesta hyvin tuulivoimatuotantoon. Alue sijaitsee Oulujärvestä länsi-luoteeseen ja se erottuu ympäristöään tuulisempana paikkana (kuvassa 17). Alueella sijaitsee Rokuan kansallispuisto. Kansallispuiston koko on kuitenkin pieni verrattuna tuulivoimatuotannon kannalta otollisen alueen pinta-alaan. Rokuan alueella on myös hyvä tieverkosto. 19

20 Kuva 17. Manamansalon ja Rokuan alueen tuuliolosuhteet/4/ Oulujärven alueella on erittäin hyvä sähkönjakeluverkosto joka on aikanaan rakennettu Oulujoen vesivoimalaitosten tuottaman sähkön jakeluun. Alueella on muun muassa 110, 220 ja 400 kv:n voimalinjoja. Voimalinjat ovat pääosin kantaverkkoon kuuluvia. Oulujärven alue Kuva 18. Oulujärven alueen voimalinjat/5/ 20

21 3.2 Oulunkaaren alueen potentiaaliset tuulivoimatoimijat Oulunkaarella on useita tuulivoimahankkeisiin potentiaalisia yrityksiä. Ehkä tunnetuin on Winwind Oy, jonka tuulivoimaloiden kokoonpanotehdas sijaitsi maaliskuuhun 2010 saakka Iin Raasakassa. Tehdas oli Winwind Oy:n ensimmäinen ja siellä valmistettiin 1 MW tuulivoimaloita. Nykyisin alueella on Winwind Oy:n varastotoimintoja, muttei enää varsinaista tuulivoimaloiden valmistusta. Oulunkaarella on myös konepajoja sekä maanrakennusalan yrityksiä, jotka ovat potentiaalisia tuulivoimaalan toimijoita. Myös uusien tuulivoima-alan yritysten perustaminen Oulunkaaren alueelle, erityisesti tuulivoimaloiden huoltoon, lienee todennäköistä. Alueella on jo valmiiksi ammattitaitoisia asentajia tuulivoimatoimintoihin Winwind Oy:n kokoonpanotehtaan lakkautuksen myötä. Yksityiskohtainen lista potentiaalisista tuulivoima-alan toimijoista on tämän selvityksen liitteenä 1. Kuva 19. Winwind Oy:n Raasakan entinen kokoonpanotehdas 21

22 4 Tuulivoimarakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset Oulunkaarella Tällä hetkellä tuulivoiman parissa työskentelee Euroopassa suoraan noin henkilöä, joista 74 % työskentelee joko Saksassa, Tanskassa tai Espanjassa. Nämä kolme maata ovat Euroopan suurimpia tuulivoiman tuottajia. Suomessa tuulivoima-ala työllistää tällä hetkellä noin 3000 ihmistä. Eniten tuulivoima-alan työpaikkoja syntyy luonnollisesti maihin, joihin rakennetaan tuulivoimaa. /Tuulivoimatiekartta 2009/ Suomi on tällä hetkellä lähimpänä maailman kärkeä tuulivoima-alalla materiaalien ja komponenttien valmistuksessa sekä tuulivoimalavalmistuksessa. Eniten Suomessa ollaan jäljessä maailman kärkeä alan koulutuksessa, käytössä ja kunnossapidossa sekä tuulivoiman projektoinnissa, rakentamisessa ja tuotannossa. Tämä selittyy sillä, ettei Suomessa ole vielä rakennettu laajamittaisesti tuulivoimaa. Voidaankin todeta Suomessa kuljetun vastavirtaan muuhun maailmaan nähden. On siirrytty voimalavalmistuksen kautta projektikehitykseen, ja edelleen sitä kautta alan koulutukseen ja investointiympäristön parantamiseen. 4.1 Tuulivoiman rakentamisen suuntaukset Alla olevasta The European Wind Energy Associationin kaaviosta huomaa Euroopassa kasvavana trendinä olevan tuulivoiman rakentamisen merelle. Vuonna 2020 arvioidaan merelle rakennettavan tuulivoiman osuuden olevan jo 50 %, kokonaisinvestointien määrästä, jonka puolestaan arvioidaan olevan 17 miljardia euroa. Tällä hetkellä tuulivoimaan investoidaan noin 10 miljardia euroa EU-27 -alueella vuosittain. Tuulivoiman rakentaminen merelle yleistyy osin parempien tuuliolojen, osin tilanpuutteen vuoksi. Saksassa ja muuallakin Euroopassa tuulivoimaa on rakennettu teollisessa mittakaavassa jo kymmeniä vuosia. Tästä syystä useimmat tuulivoimalle osoitetut maa-alueet on jo käytetty. Eurooppa on muutenkin huomattavasti Suomea tiheämmin asuttu, joten tuulivoiman mahdollisia rakennuspaikkoja ei ole maalla yhtä paljon. Myös Suomessa ja Oulunkaaren alueella on suuria merituulivoimahankkeita, mutta toistaiseksi tekniikka ei ole vielä täysin kypsää ja syöttötariffin taso ei ole riittävä. Hankkeet toteutunevat viiden vuoden kuluessa. Kaavio 4. Euroopan tuulivoimainvestointien jakautuminen maalle ja merelle/12/ 22

23 Kuten selvityksessä on jo aiemmin mainittu, on myös arktisella tuulivoimatekniikalla kysyntää tulevaisuudessa. Erityisesti tämä korostuu Pohjois-Euroopan olosuhteissa ja Skandinaviassa. Suomessa on markkinoita arktisen mallin tuulivoimaloille ainakin Pohjois-Suomen vaaroille ja tuntureille rakennettaessa sekä Perämeren merituulipuistohankkeissa. Suomalainen tuulivoimavalmistaja Winwind on suunnitellut jo oman arktisen tuulivoimalansa, jota on asennettu ainakin Ruotsin tuntureille. Arvioitaessa arktisen tuulivoimalan markkinoita ja markkinoiden kehitystä voidaan käyttää alla olevaa Teknologiateollisuuden Tuulivoiman tiekartan kaaviota 5. Kaaviossa 5 on sinisellä viivalla merkitty viileään ilmastoon maalle rakennettavan uuden tuulivoimakapasiteetin määrä. Vihreällä viivalla on merkitty matalien lämpötilojen tuulivoima ja oranssilla viivalla jäätävien olosuhteiden tuulivoimahankkeiden määrä. Kaavio 5. Arktisen ja viileän ilmaston tuulivoiman markkinat /13/ Oulunkaaren alueella on tulevaisuudessa markkinoita sekä merelle rakennettaville tuulivoimaloille että maalle rakennettaville kylmän ilmaston tuulivoimaloille. Erikoisesti mahdolliset Pudasjärven vaaroille tai Oulujärven alueelle rakennettavat tuulivoimalat tulevat olemaan voimaloita, jotka on suunniteltu toimimaan myös kylmissä oloissa. Oulunkaaren alueella voi olla jopa merkitystä tuulivoimavalmistajien matalan lämpötilan voimaloiden testaamis- ja tuotekehitysalueena. Toisaalta myös syvyydeltään matalan merialueen voimaloiden pystytys- ja perustustoiminta tarvitsevat kehittämistä, mikä voi olla tulevaisuudessa Oulunkaarella tapahtuvaa toimintaa. 23

24 4.2 Suunnitellut hankkeet Oulunkaarella ja sen läheisyydessä Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Oulunkaarella ja Oulunkaaren lähialueilla on tällä hetkellä suunnitteilla kaiken kaikkiaan noin 3000 MW tuulivoimainvestointeja. Kooltaan suurimmat investoinnit ovat merialueilla. Merialueiden tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu teho on noin 2800 MW ja maaalueiden alle 300 MW. Hankkeet, niiden koot, toteuttajat ja toteutusajankohdat on merkitty alla olevaan taulukkoon 3. Tiedot on koostettu Suomen tuulivoimayhdistyksen sivuilta sekä haastattelemalla taulukossa esitettyjen rakennuttajien edustajia. Tuulipuiston sijaintipaikkakunta Arvioitu toteutus voimaloiden lukumäärä Voimaloiden yhteisteho (MW) Puiston rakennuttaja Maa/merituulipuisto Simo, Alapenikka Tuuliwatti Oy Maa Tornio, Röyttä ,8 Rajakiiri Oy Maa Ii, Olhava Tuuliwatti Oy Maa Kemi, Ajos Sumituuli Oy Maa Kemi, Ajos x 1 Kansallistuuli 1 Oy Maa Ii, Olhava (Nyby) Fortum Oyj Maa Paltamo, Kivesvaara 2015 x 10 E.ON Kainuu Maa Ii, Olhava Metsähallitus Maa Ii, Olhava-Simo 2014 x x Tuuliwatti Oy Maa Ii, Suurhiekka WPD Finland Meri Kemi, Ajos III 2012 x PVO Innopower Meri Tornio, Röyttä Offshore Rajakiiri Oy Meri Oulunsalo-Hailuoto Metsähallitus Meri Haukipudas, Hoikka Hiue 2020 x PVO Innopower Meri Haukipudas, Nimettömänmatala Simo, Pitkämatala Ii, Maakrunni x PVO Innopower Meri x Fortum Meri x Fortum Meri Ii, Olhava-Simon edusta 2015 x x Tuuliwatti Oy Meri Taulukko 3. Oulunkaarella ja välittömässä läheisyydessä olevat tuulivoimahankkeet /9/ Yllä olevan taulukon 3 perusteella kappalemäärällisesti Oulunkaaren alueelle ollaan rakentamassa maaalueille voimalaa ja merialueille arviolta jopa lähes 1000 voimalaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. 24

25 4.3 Suunniteltujen tuulivoimainvestointien koko ja työllistävyys alueella Tarkasteltaessa taulukkoa 4, jossa on arvioitu 2 MW:n tuulivoimalan keskimääräisiä investointikustannuksia vuodelta 2006, voidaan Oulunkaaren ja sen lähialueiden tuulivoimainvestoinneiksi maa-alueella laskea noin 370 miljoonaa euroa. Merialueella investointien arvoksi voidaan samalla periaatteella laskea noin 3,4 miljardia euroa. Lisäksi tulee huomioida merelle rakentamisen suurempi hinta maalle rakennettaviin puistoihin verrattuna, erityisesti perustusten suhteellisen osuuden voi olettaa kasvavan. Toteutuessaan merituulipuistojen investoinnit noussevat 4 miljardiin euroon. Investointi (1000 /MW) Osuus kokonaiskustannuksista % Turbiini ,6 Sähköverkkoliitäntä 109 8,9 Perustukset 80 6,5 Maan vuokra 48 3,9 Sähköasennukset 18 1,5 Konsultointi 15 1,2 Rahoituskulut 15 1,2 Tien rakennus 11 0,9 Säätöjärjestelmät 4 0,3 Yhteensä Taulukko 4. Keskimääräiset kustannukset 2 MW tuuliturbiinille ( /MW) Euroopassa vuonna 2006/12/ Koska Winwind lakkautti Iin Raasakassa sijainneen tuuliturbiinien kokoonpanotehtaansa maaliskuussa 2010, jää investoinneista turbiinien osuus pois. Myöskään rahoituksen investoinnit eivät todennäköisesti jää alueelle. Myös konsulttien työn osuuden jääminen alueelle on epävarmaa, mutta mahdollista. Kuitenkin nämä poistamalla saadaan alueelle jääväksi prosenttiosuudeksi investoinnista 22 %. Maatuulihankkeissa tämä tarkoittaa noin 81 miljoonan euron investointeja alueelle ja merituulivoimassa 3,4 miljardilla laskettuna noin 750 miljoonan euron investointeja. Huomattava seikka on, että äskeisessä kappaleessa mainitut luvut ovat ainoastaan suoria rakentamisen aikaisia investointeja. Tuulivoimalan koko elinkaaren ajalta on esitetty myös seuraavia lukuja 100 MW:n tuulivoimapuiston työllistävästä ja aluetaloudellisesta vaikutuksesta Suomessa: Projektikehitys ja asiantuntijapalvelut: 10 henkilötyövuotta Infrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen: 70 henkilötyövuotta Käyttö ja kunnossapito 20 vuoden ajan: 800 henkilötyövuotta Voimaloiden valmistus, materiaalit, komponentit ja järjestelmät: 300 henkilötyövuotta Kaikki yllämainitut yhteensä: 1180 henkilötyövuotta Tästä alueelle tulee Oulunkaaren tapauksessa noin 900 henkilötyövuotta vuoden aikana asennettua 100 MW kohti (voimalat valmistetaan muualla, kunnossapito tapahtuu paikallisin voimin, projektikehitys- ja asiantuntijapalvelut tuotetaan pääosin paikallisesti), riippuen tietysti erittäin vahvasti siitä, miten alueen yritykset pääsevät osallisiksi tuulivoimahankkeisiin. Laskemalla yhteen edellä mainitut tuulivoimahankkeet, saadaan niiden työllistäviksi vaikutuksiksi seuraavat: 25

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet

Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 16.11.2011 1(19) Keski-Suomen tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus 100m/ WAsP [m/s] Vuosituotanto 100m / WAsP [GWh] Tuulipuiston maksimikoko [MW]

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Merja Paakkari 20.11.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet 2 Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M / MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Wind Power Activity at Bothnian Arc Region

Wind Power Activity at Bothnian Arc Region Wind Power Activity at Bothnian Arc Region Odernumber: 00377-01 Datum: 04.10.2010 Supervisor: Jaana Hakola Handler: Päivi Vainionpää Status: Finished Report Clients Innovation Oy Elektroniikkatie 3 FI-90590

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Erkki Haapanen Tuulitaito

Erkki Haapanen Tuulitaito SISÄ-SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET Varkaus Erkki Haapanen Laskettu 1 MW voimalalle tuotot, kun voimalat on sijoitettu 21 km pitkälle linjalle, joka alkaa avomereltä ja päättyy 10 km rannasta

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke

TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke TuuliWatti Oy Pohjois-Suomen tuulivoimahanke Oulu 7.6.2011 Tilaisuuden ohjelma 10.00 Esitykset ja haastattelut/paneeli 11.00 Lounas Jari Suominen Antti Heikkinen Antti Kettunen Veli-Matti Puutio Esko Tavia

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen

wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd Finland Oy Yrityksen ja lähiseudun hankkeiden esittely Motivan tuulikiertue Oulu 30.10.2013 ja Raahe 31.10.2013 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development) Saksalaisomisteinen

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Tuulivoimaa sisämaasta

Tuulivoimaa sisämaasta Tuulivoimaa sisämaasta SISÄ-SUOMEN SUOMEN POTENTIAALISET TUULIVOIMA-ALUEET ALUEET Saarijärvi 25.1.2011 Erkki Haapanen www.tuulitaito.fi Tekijänoikeuksista Huom. Mikäli tässä esityksessä olevia karttoja

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet

Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Merja Paakkari 28.07.2011 1(7) Pohjois-Savon tuulivoimaselvitys lisa alueet Kunta Alue Tuulisuus/ tuuliatlas [m/s] Tuulisuus/ WAsP [m/s] Vuosituotanto/ WAsP [GWh] maksimikoko [MW] [M /MW] Etäisyys 110kV

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013

Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoimaa Metsänhoitoyhdistys Kalajokilaakso 20.11.2013 Tuulivoiman kilpajuoksu Kymmenet erilaiset yhtiöt lähteneet kisaan tuulivoiman rakentamisesta Osa energiayhtiöitä, osa kehittäjiä Valtion syöttötariffi

Lisätiedot

wpd Finland Oy Yrityksen ja Luvian hankkeen esittely Motivan tuulikiertue Pori 25.11.2013 Esa Holttinen

wpd Finland Oy Yrityksen ja Luvian hankkeen esittely Motivan tuulikiertue Pori 25.11.2013 Esa Holttinen wpd Finland Oy Yrityksen ja Luvian hankkeen esittely Motivan tuulikiertue Pori 25.11.2013 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development) Saksalaisomisteinen yritys, toimistoja 20

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta

BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS

EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS EPV TUULIVOIMA OY ILMAJOEN-KURIKAN TUULIVOIMAPUISTOHANKE HANKEKUVAUS 15.3.2010 HANKKEEN YLEISKUVAUS Hankkeena on tuulipuiston rakentaminen Ilmajoen kunnan ja Kurikan kaupungin rajalle, Santavuoren- Meskaisvuoren

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

LIITE 1. TUULIVOIMAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAAN JA KESKI- POHJANMAAN ALUEELLA

LIITE 1. TUULIVOIMAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAAN JA KESKI- POHJANMAAN ALUEELLA LIITE 1. TUULIVOIMAHANKKEET POHJOIS-POHJANMAAN JA KESKI- POHJANMAAN ALUEELLA ONSHORE -HANKKEET Hailuoto pohjoisosa, n. 69 kpl (alustava) Haukipudas Annanmäki-Isoniemenkangas, 3 4 kpl 2 3 MW Haukipudas,

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT

MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Ilkka Rantanen, STX Finland Oy MERIPERUSTUSTEN VALMISTUS- JA ASENNUSPROJEKTIT Windenergy Lastausta Turun telakalla elokuussa 2013 30 September

Lisätiedot

Joensuu 25.2.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy

Joensuu 25.2.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Joensuu 25.2.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Esityksen sisältö Hafmex Wind Oy Tuulivoiman tilanne Tuulivoima hankkeet Högsåran projekti Hafmex Wind Oy Tuulivoima-alalla vuodesta 2000 Tuulivoimalavalmistajan

Lisätiedot

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 5.11.2010 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulihanke Satakuntaliitto Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet.

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuulisuuden kartoitus Suomessa Tuuliatlas on tärkeä tietolähde Tuuliatlas-hanke Nykyinen tuuliatlas on vuodelta 1991 Kuvaa tuulioloja 30 40 metrin korkeudelta Puutteellinen ja epätarkka Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK

Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK Bioenergia on maaseudun mahdollisuus Paikalliset ratkaisut -seminaari 11.9.2012 Esittely: Ilpo Mattila MTK 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 2 1.1.2007 Osasto / Yksikkö / Etunimi Sukunimi 3

Lisätiedot

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään

Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään Tuulivoiman nykytilanne Suomessa, vaikutus elinkeinoelämään Photo: Tuuliwatti Photo: Tuuliwatti Anni Mikkonen, 5.10.2012 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 Jäsenistö: Lähes 140 yritystä yli 200

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi

Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA INFINERGIES FINLAND OY Ristiniityn ja Välikankaan tuulivoimahanke, Haapajärvi Vestas V126 hh147m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.9.2015 P23690 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY

Lisätiedot

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia Vieskan Metalli Oy Rautakone Esa Pudas Logmer Forest Kalajoen Teräs oy Kalajoen Teollisuusrakenne Oy Ferral Components

Lisätiedot

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4

1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 Karri Kauppila KOTKAN JA HAMINAN TUULIVOIMALOIDEN MELUMITTAUKSET 21.08.2013 Melumittausraportti 2013 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 LÄHTÖTIEDOT JA MENETELMÄT 4 2.1 Summan mittauspisteet 4 2.2 Mäkelänkankaan mittauspisteet

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä

TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Page 1 of 7 Ketunperä_Valkeselvitys_YKJR 150531- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 31.5.2015

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi.

Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi. Suomen tuulivoimayhdistykseltä (STY) on pyydetty lausuntoa ehdotuksesta syöttötariffiksi. Työ- ja elinkeinoministeriö PL32 00023 Valtioneuvosto kirjaamo@tem.fi Lausunnon antaja: Aihe: Viitteenne: Suomen tuulivoimayhdistys ry Lausunto ehdotuksesta tuulivoiman syöttötariffiksi TEM269:00/2008

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Tuulivoimatietoa tuleville huoltoyrityksille Airice Oy Feodor Gurvits

Tuulivoimatietoa tuleville huoltoyrityksille Airice Oy Feodor Gurvits Onko tuulivoimasta tullut jotenkin kannattavaa?! Tuulivoimatietoa tuleville huoltoyrityksille Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla Tuulivoima Suomessa Tuulivoimalan rakenne ja toiminta Tuulivoimaprojektit

Lisätiedot

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto

Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA TM VOIMA OY Alavieskan Kytölän tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21262 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY V126 x 7 x HH137m

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot