Tuulivoimatuotannon vaikutukset ja edellytykset Oulunkaaren alueella

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuulivoimatuotannon vaikutukset ja edellytykset Oulunkaaren alueella"

Transkriptio

1 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Tuulivoimatuotannon vaikutukset ja edellytykset Oulunkaaren alueella Tero Paananen Tämä asiakirja käsittelee tuulivoimatuotannon edellytyksiä sekä aluetaloudellisia vaikutuksia Oulunkaaren alueella.

2 Sisältö 1 Johdanto Yleistä Oulunkaaren kuntayhtymästä Oulunkaaren maantieteellinen sijainti Oulunkaaren työllisyys ja suurimmat työllistävä toimialat Väestö ja väestön koulutus Oulunkaaren seutukunnan alueella Tuulivoiman tuotannon edellytykset Oulunkaaren alueella Tuuliolosuhteiltaan suotuisimmat alueet Oulunkaaren alueella Myllykankaan alue Iissä Pudasjärven vaara-alueet Oulujärven alue (Vaala ja Utajärvi) Oulunkaaren alueen potentiaaliset tuulivoimatoimijat Tuulivoimarakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset Oulunkaarella Tuulivoiman rakentamisen suuntaukset Suunnitellut hankkeet Oulunkaarella ja sen läheisyydessä Suunniteltujen tuulivoimainvestointien koko ja työllistävyys alueella Kehitysehdotuksia Yhteenveto...28 LÄHTEET:...29 LIITE 1: Potentiaalisia tuulivoimatoimijoita Oulunkaaren ja Oulun alueilla...30 Kuvaluettelo: Kuva 1. Oulunkaaren maantieteellinen sijainti/3/... 5 Kuva 2. Oulunkaaren kuntayhtymän tuuliolosuhteet /4/... 9 Kuva 3. Selvityksessä tarkastellut potentiaaliset tuulivoimantuotantoalueet Oulunkaarella/4/...10 Kuva 4. Oulunkaaren länsiosan tuuliolosuhteet, tummimman punaisella tuulisimmat alueet/8/...11 Kuva 5. Suomen kantaverkko ja suurjännitelinjat/5/...11 Kuva 6. Myllykankaan tuulivoimasuunnitelmat/6/...12 Kuva 7. Tuulivoimaloita Oloksen päällä/9/...13 Kuva 8. Pudasjärven alueen voimalinjat/5 /...14 Kuva 9. Vaaramaisemaa(Jukuanvaara) Kouvan kylän lähellä...14 Kuva 10. Tuulisuus Pudasjärvellä Syötteen alueella /4/...15 Kuva 11. Syötteen 110 kv:n voimalinja...16 Kuva 12. Syötteen länsipuolen vaara-alueet Rytingin kylän läheltä nähtynä...16 Kuva 13. Jaurakkajärven alueen tuulisuus /4/...17 Kuva 14. Tuulisuus rannikkoseudulla ja Oulujärven alueella/ 4/...18 Kuva 15. Kivesvaaran tuulivoimaprojekti/9/

3 Kuva 16. Manamansalon tuuliolosuhteet /8/...19 Kuva 17. Manamansalon ja Rokuan alueen tuuliolosuhteet/4/...20 Kuva 18. Oulujärven alueen voimalinjat/5/...20 Kuva 19. Winwind Oy:n Raasakan entinen kokoonpanotehdas...21 Kaavioluettelo: Kaavio 1. Oulunkaaren toimipaikat toimialoittain vuonna 2008/1/... 6 Kaavio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa ja vertailumaakunnissa vuosina /1/... 7 Kaavio 3. Väestön ikärakenne kunnittain Oulunkaaren alueella vuonna 2009 /1/... 8 Kaavio 4. Euroopan tuulivoimainvestointien jakautuminen maalle ja merelle/12/...22 Kaavio 5. Arktisen ja viileän ilmaston tuulivoiman markkinat /13/...23 Taulukkoluettelo: Taulukko 1. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto vuonna 2008 keskimäärin/1,2/... 6 Taulukko 2. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto /1, 2/... 6 Taulukko 3. Oulunkaarella ja välittömässä läheisyydessä olevat tuulivoimahankkeet /9/...24 Taulukko 4. Keskimääräiset kustannukset 2 MW tuuliturbiinille ( /MW) Euroopassa vuonna 2006/12/

4 1 Johdanto Tuulivoima on nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto maailmassa tällä hetkellä. Tämä trendi näkyy myös Suomessa tällä hetkellä. Suomessa on suunnitteilla syöttötariffijärjestelmä, jolla tuulivoiman rakentamista on tarkoitus entisestään vauhdittaa. Tariffin suuruus tulee olemaan 83,5 /MWh. Tämä summa on ns. takuuhinta, jonka tuulivoiman tuottaja saa sähköstään, markkinahinnasta riippumatta, toisinsanottuna yhteiskunta maksaa sähkön markkinahinnan ja tariffin välisen erotuksen sähkön tuottajalle. Lisätukena ja investointien käynnistäjänä käytetään lisätariffia 105,3 /MWh vuoden 2015 loppuun saakka, mutta kuitenkin enintään kolmen vuoden ajalta. Tässä katsauksessa tarkastellaan Oulunkaaren alueen edellytyksiä tuulivoimatuotannossa. Tarkastelussa keskitytään luonnonolosuhteisiin kuten tuulisuuteen, alueen pinnanmuotoihin ja mahdollisiin voimaloiden sijoituspaikkoihin. Toisaalta esitellään myös alueen yritysten vahvuuksia tuulivoima-alalla sekä kykyä olla mukana tuulivoimaprojekteissa. 4

5 2 Yleistä Oulunkaaren kuntayhtymästä Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluu neljä Oulun ympäristökuntaa: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Väkiluvulla mitattuna kuntayhtymän suurin kunta on Ii, jossa on noin 9300 asukasta. Pudasjärvellä asukkaita on hieman alle Vaala ja Utajärvi ovat huomattavasti pienempiä kuntia, Vaalassa on noin 3400 asukasta, Utajärvellä noin /2/ 2.1 Oulunkaaren maantieteellinen sijainti Oulunkaari rajoittuu lännessä Perämereen, idässä Koillismaan seutukuntaan, pohjoisessa Lapinlääniin ja etelässä Kainuuseen. Oulukaarella on siis sekä meren rantaa, että sisämaassa Suomen eteläisimmäksi mainittu tunturialue, Iso-Syöte, jonka alueella on useita yli 250 metrin korkuisia vaara-alueita. Kuva 1. Oulunkaaren maantieteellinen sijainti/3/ 2.2 Oulunkaaren työllisyys ja suurimmat työllistävä toimialat Oulunkaaren alueella työttömyys on korkeampaa kuin muualla maassa keskimäärin. Oulunkaaren alueen paras työllisyystilanne on Utajärvellä, missä työttömyys on pysytellyt hieman yli 12 %:ssa. Iissä työttömyys on ollut seutukunnan mittakaavassa alhainen, mutta talouden taantuma vuosina , on lisännyt Iin työttömyyttä merkittävästi, noin 14 prosenttiin. 5

6 Työttömät työnhakijat Kunta Työvoima Tyött. Aste % Yhteensä Alle 25-v Yli 50-v Ii , Pudasjärvi , Utajärvi , Vaala , Oulunkaari , Taulukko 1. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto vuonna 2008 keskimäärin/1,2/ Työttömät työnhakijat Kunta Työvoima Tyött. Aste % Yhteensä Alle 25-v Yli 50-v Ii , Pudasjärvi , Utajärvi , Vaala Oulunkaari , Taulukko 2. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto /1, 2/ Kaavio 1. Oulunkaaren toimipaikat toimialoittain vuonna 2008/1/ Eniten työllistävät toimialat maa-, metsä- ja kalatalous, rakentaminen sekä kaupan ala. Teollisuuden piirissä eniten ihmisiä Oulunkaaren alueella työllistää puunjalostusteollisuus. 6

7 2.3 Väestö ja väestön koulutus Oulunkaaren seutukunnan alueella Kaavio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa ja vertailumaakunnissa vuosina /1/ Oulunkaarella korkea-asteen tutkinnon suorittaminen on keskimääräistä verrattuna muuhun Pohjois- Pohjanmaahan. Noin 25 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on suoritettuna korkea-asteen tutkinto. Huomattavaa on kuitenkin se, että Oulun seutukunnassa on huomattavan paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä, lähes 35 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on korkeakoulututkinto. Oulun seutukunta on maantieteellisesti niin lähellä Oulunkaarta että päivittäinen työmatkaliikenne Oulun seutukunnan ja Oulunkaaren seutukunnan välillä on mahdollista, ja sitä tapahtuu kohtuullisen runsaasti. Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen että Oulunkaarella on huomattavan paljon koulutettua työvoimaa, sekä lisäksi nuoria on paljon, mikä takaa tulevaisuudessa koulutettua työvoimaa alueen yrityksiin. 7

8 Kaavio 3. Väestön ikärakenne kunnittain Oulunkaaren alueella vuonna 2009 /1/ 8

9 3 Tuulivoiman tuotannon edellytykset Oulunkaaren alueella Kuvasta 2 voidaan selvästi nähdä Perämeren vaikutus Oulukaaren alueen tuulioloihin. Merellä tuulet ovat luonnollisesti voimakkaampia ja täten tuulivoimalan tuotto parempaa. Kuitenkin tuulivoimalan rakentaminen merelle vaatii niin paljon suurempia investointeja, että ehdotetulla syöttötariffitasolla (83,5 /MWh) ei tuulivoimainvestointeja saada käynnistymään merelle. Itään, eli sisämaahan, siirryttäessä tuulen nopeudet pienenevät suhteellisen voimakkaasti. Valtatien 4 itäpuolella tuulisuuteen vaikuttaa eniten alueen pinnanmuodot, korkeilla ja avoimilla vaara-tyyppisillä, ympäröiviä alueita korkeammilla, alueilla. Tarkasteltaessa koko Oulunkaaren aluetta aina Vaalaan ja Pudasjärvelle saakka, nähdään kuvassa 2 ilmenevä Perämeren vaikutus tuuli olosuhteisiin. Vasta huomattavasti kauempana merestä saavutetaan vastaavat tuuliolot kuin rannikon lähellä ja tällöinkin edellytyksenä on mittauspaikan sijainti ympäristöään korkeammalla, vaaran laella tai vastaavalla paikalla. Myös Vaalan kunnan alueella Oulujärven ympäristössä on tuuliolosuhteiltaan tuulivoimatuotantoon soveliaita paikkoja. Kuva 2. Oulunkaaren kuntayhtymän tuuliolosuhteet /4/ 9

10 3.1 Tuuliolosuhteiltaan suotuisimmat alueet Oulunkaaren alueella Tässä selvityksessä on tarkasteltu erikseen kuvassa 3 näkyviä alueita Oulunkaaren seutukunnan alueella. Nämä alueet ovat: Iin Myllykankaan alue Pudasjärven vaara-alueet(syöte ja Jaurakkajärvi) Oulujärven alue(rokua, Manamansalo ja Oulujärven länsiosat) Kuva 3. Selvityksessä tarkastellut potentiaaliset tuulivoimantuotantoalueet Oulunkaarella/4/ Myllykankaan alue Iissä Kuten tässä selvityksessä on jo aiemmin todettu, ovat tuuliolosuhteet parhaimmillaan merellä sekä merenrannan välittömässä läheisyydessä. Kuitenkin merelle rakennettavien voimaloiden hinta nousee niin korkeaksi, ettei niiden rakentaminen nykyisellä tariffin määrällä(83,5 /MWh) ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Myöskään matalan Perämeren tuulivoimarakentamiseen ei ole vielä käytännössä todettuja teknisiä ratkaisuja. Tällä hetkellä pisimmällä tuulivoimahankkeet ovat Iin kunnan alueella, Kuivaniemen eteläpuolella sijaitsevalla Myllykankaalla. Myllykangas on osin kallioista harjualuetta Perämeren rannikolla. Myllykankaan korkeus on monin paikoin metriä merenpinnasta, mikä vaikuttaa alueen tuuliolosuhteisiin positiivisesti. 10

11 Myllykankaan alueen läpi kulkee lisäksi 110 kv:n kantaverkkolinja, jota käyttäen voidaan tuotettu sähköenergia syöttää valtakunnan verkkoon. Fingridin mukaan Myllykankaalle voidaan rakentaa nykyiseen sähköverkkoon tuulivoimaa lisää noin 50 MW. Tämä tarkoittaa nykyisillä tuulivoimaloiden tehoilla noin tuulivoimalan rakennusmahdollisuutta, eli maksimissaan noin viisi laitosta jokaiselle alueen toimijalle. Metsähallituksen voimalan rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii jo muutoksia alueen voimalinjoihin. /5,6,7/ Alueella on lisäksi olemassa vaihtelevantasoinen metsäautotieverkosto, jota voidaan hyödyntää tuulivoimatuotannon rakentamisvaiheen logistiikassa. Ainakin kevätaikaan tiestöllä esiintyy kelirikkoa, mikä vaikeuttaa raskaiden kuormien siirtelyä alueella. Oletettavaa on, että rakentaminen painottuu alueella aluksi radan tuntumaan, eli alueen länsiosaan. Myllykankaan tämän hetken suunnitelmat näkyvät kuvassa 6, ja alueen suurjänniteverkko(kantaverkko) kuvassa 5. Kemi Kuivaniemi Myllykangas Ii Oulu Kuva 4. Oulunkaaren länsiosan tuuliolosuhteet, tummimman punaisella tuulisimmat alueet/8/ Kuva 5. Suomen kantaverkko ja suurjännitelinjat/5/ 11

12 Myllykankaan alueelle ovat omaa tuulipuistoaan suunnitelleet TuuliWatti, Metsähallitus sekä Fortum. Hankkeista pisimmällä on kesällä 2010 Tuuliwatin projekti, joka sijoittuu Oijärventien (tie 855) pohjoispuolelle ja Oulu-Kemi -rautatien itäpuolelle. Tavoitteena Tuuliwatilla on saada voimalat toimintaan vuoden 2011 aikana. Tämä edellyttää että rakennusluvat saadaan kaikille 8 voimalalle aikataulussaan, elokuun 2010 lopussa. TuuliWatilla on myös suunnitelmissa rakentaa tuulivoimaloita merialueelle Kuivaniemen edustalle, sekä merituulipuistohankkeeseen liittyen Kuivaniemen ja Simon rajalle maatuulipuisto, mutta tällä hetkellä näistä hankkeista ei ole vielä tarkkaa tietoa saatavilla. Arvioitu toteutuminen on noin 5-10 vuoden päästä, edellyttäen että merelle rakennettavan syöttötariffin taso nousee. Maatuulipuisto Kuivaniemen ja Simon väliin voi mahdollisesti toteutua jo aikaisemmin, mutta tuskin kuitenkaan ennen vuotta Fortum puolestaan on suunnitellut aloittavansa sähköntuotannon omalla alueellaan vuonna Hankkeeseen ei tarvittu YVA-menettelyä. Investointipäätöksen Fortum tekee nykyisen aikataulun mukaan vuonna Tarkoituksena on rakentaa 8 noin 3 megawatin laitosta. Metsähallituksen tuulipuiston on nykyisen tietämyksen perusteella tarkoitus aloittaa sähkön tuotanto vuosina Hanke on tällä hetkellä YVA-menettelyn piirissä. YVA kestää mahdollisesti vuoteen Investointipäätös seuraa tämän jälkeen. Metsähallituksen rooli tuulivoiman rakennuttajana on kuitenkin tällä hetkellä hieman epäselvä, sillä Metsähallitus ei ole vielä rakennuttanut yhtään omaa tuulivoimalaa, joten lienee mahdollista että joku muu hoitaa tuulivoimapuistojen rakennuttamisen metsähallitukselle. Kuva 6. Myllykankaan tuulivoimasuunnitelmat/6/ Muut kohteet rannikolla: Iin alueella on rannikolla myös muita potentiaalisia kohteita Myllykankaan lisäksi. Esimerkiksi Laitakarissa on toiminnassa Iin energian omistama Winwind Oy:n valmistama 1 MW:n tehoinen tuulivoimalaitos ja aiemmin alueella on ollut myös Iin energian omistama 500 kw:n tehoinen laitos. Tuuliolosuhteiltaan Laitakari soveltuu tuulivoimatuotantoon hyvin. On erittäin todennäköistä että Perämeren rannikolle tulee muitakin kohteita, joihin suunnitellaan tuulivoimantuotantoa. 12

13 3.1.2 Pudasjärven vaara-alueet Oulunkaaren maasto muuttuu selkeästi siirryttäessä poispäin Perämeren rannikolta. Pudasjärven koillispuolella sijaitsevalla Syötteen vaara/tunturialueella korkeimmat vaaran laet ovat 400 metriä (Iso- Syöte). Alueella on useita yli 300 metrin korkuisia vaaroja. Alueella on paljon matkailuun liittyviä toimintoja, muun muassa Iso-Syötteen laskettelukeskus ja kansallispuisto. Kuva 7. Tuulivoimaloita Oloksen päällä/9/ Suomessa on aiemminkin toteutettu tunturin huipulle rakennettuja tuulipuistoja. Tunturituuli Oy on rakennuttanut Olostunturin päälle 5 tuulivoimalaa, yhteisteholtaan 3 MW. Voimalat näkyvät kuvassa 7. Lisäksi samainen yritys on rakennuttanut Enontekiön kuntaan Lammasoaivin huipulle tuulipuiston, jossa on 2x450 kw ja 1x600 kw tuulivoimalat. Lammasoaivin hanke on toteutettu 1996 ja 1998, Olostunturin puolestaan 1998 ja Vuosittainen tuotanto yllämainituille kahdelle tuulipuistolle on kwh, mikä vastaa noin 4500 kerrostaloasunnon sähkön käyttöä. On merkillepantavaa että tunturituulipuistot ovat jääneet tuotantotavoitteestaan joka vuosi, pääsääntöisesti jäätymisestä aiheutuneiden ongelmien vuoksi. On siis tärkeää huomioida jäätävät olosuhteet, ja niiden vaatimukset, jo tuulipuistoa suunniteltaessa. /10/ Syötteen alue: Syötteen alueella ei ole Fingridin kantaverkkoa, mutta 110 kv:n linja on alueella olemassa. Linjan omistaa Fortum Sähkönsiirto Oy. Linjan summittainen paikka näkyy alla olevassa kuvassa 8. Linjan kapasiteetti on nykyisellään Fingridin mukaan noin MW, eli teoriassa alueelle voisi rakentaa kolmen megawatin tehoista tuulivoimalaa, ilman että siirtoyhteyksiä täytyisi merkittävästi parantaa. Tulee huomata että osa sähköstä voitaisiin käyttää alueen hiihtokeskuksissa. Tämä parantaisi merkittävästi alueen energiaomavaraisuutta ja täten vähentäisi voimalinjan kuormitusta. Syötteen alueella on olemassa kohtuullisen kattava metsäautotieverkosto. 13

14 Kuva 8. Pudasjärven alueen voimalinjat/5 / Tuuliatlaksen perusteella parhaita paikkoja tuulivoimaloille Pudasjärvellä Syötteen alueella vaikuttaisivat olevan: Syötekylän itäpuolella ja sen välittömässä läheisyydessä oleva, Taivalkosken rajaan rajoittuva, Kärryvaara-Tunturin alue Syötekylän länsi- ja luoteispuolella olevat Sotivaaran, Jaaskamonvaaran ja Päätuoreen alueet. Syötteen pohjoispuolella olevat Jukuanvaaran vaara-alueet sekä Jäkälävaara-Kouvan kylien ja Taivalkosken kunnan rajan väliset alueet. Myös Jäkälävaaran kylän koillispuolella sijaitsevat Luokanvaara-Kauniskummun-Lintuvaaran alueet ovat tuuliolosuhteiltaan tuuliatlaksen perusteella potentiaalisia tuulivoimantuotantoon. Kuva 9. Vaaramaisemaa(Jukuanvaara) Kouvan kylän lähellä 14

15 Kuva 10. Tuulisuus Pudasjärvellä Syötteen alueella /4/ Tuulivoimasta voisi jopa kehittää myönteistä ympäristöystävällistä imagoa Syötteen alueella. Laajan tuulipuiston perustaminen Syötteen alueelle lienee kuitenkin epärealistista, sillä tuulisuudeltaan parhaat alueet eivät ole pinta-alaltaan kovin suuria. Myöskään olemassa oleva 110 kv:n linja(kuva 11) ei voi siirtää kymmenien voimaloiden tehoa alueelta. Noin 3-5 voimalan rakentaminen puolestaan voisi jopa parantaa tilannetta lisäämällä alueen sähköomavaraisuutta. Aluetta voinee verrata tuulivoimantuotantoolosuhteiltaan lähinnä Olokseen. Tuulivoimavalmistajat voisivat innostua tekemään testivoimaloita arktiseen käyttöön Syötteen alueelle. 15

16 Kuva 11. Syötteen 110 kv:n voimalinja Syötteen pohjoispuolinen alue, Kouvan seutu, vaikuttaa olevan tuuliominaisuuksien puolesta hyvä alue tuulivoimatuotannon kannalta, mutta toisaalta huomattavan kaukana sähkönkäyttäjistä. Myös etäisyys isompiin voimalinjoihin(110 kv 400 kv) on jo kymmeniä kilometrejä, eli siirtolinjat tulisi rakentaa oletettavasti Syötekylään. Myöskään muu infrastruktuuri, lähinnä tiestö ei ole kovin hyväkuntoista. Erityisesti kelirikkoaikaan tämä saattaa kostautua huollon vaikeutumisena tai estymisenä. Kaiken kaikkiaan Syötteen alueelle tuulivoiman rakentaminen lienee järkevintä kohtuulliselle etäisyydelle sähkön käyttäjistä, eli tässä tapauksessa Syötteen alueesta. Myös Rytingin kylän puoleiset rinteet(kuvassa 12) lienevät tulevaisuudessa harkitsemisen arvoisia. Huomattavaa hiihtokeskuksen kannalta tuulivoimassa on se, että tuulenvoimakkuudet ovat suurimmillaan talvella, jolloin myös hiihtokeskusten sähkönkulutus on suurimmillaan. Kuva 12. Syötteen länsipuolen vaara-alueet Rytingin kylän läheltä nähtynä Syötteen tuulivoima-asiaa pitää selvittää jatkossa kaupungin virkamiesten ja alueen matkailuyrittäjien ja porotilallisten kanssa yhteistyössä, jotta investointeja saadaan toteutettua. 16

17 Jaurakkajärven alue: Tuuliatlaksen mukaan myös Jaurakkajärven alue on tuulisuudeltaan otollista tuulivoiman tuotantoon. Alue sijaitsee aivan Pudasjärven eteläosissa, Puolangan kunnanrajan tuntumassa(kuva 13). Alueella on useita yli 300 metriä korkeita vaaroja, joista osa on Puolangan puolella. Hyvätuulisten alueiden voidaankin todeta jatkuvan Jaurakkajärven alueelta Puolangan kirkonkylälle saakka. Alueella on suhteellisen kattava tiestö, mutta suuremman siirtokyvyn omaavaa sähkönsiirtoverkkoa ei juuri ole, eikä alueella ole merkittävää omaa sähkönkulutusta. Lähin 110 kv:n tai suurempi voimalinja on Seitenoikean vesivoimalaitokselta Puolangan kirkonkylälle menevä 110 kv:n linja. Matkaa tältä voimalinjalta alueelle on noin 20 kilometriä. Pohjoisessa lähin voimalinja on Pudasjärveltä Taivalkoskelle menevä voimalinja, josta tässäkin selvityksessä mainittu. Iso-Syötteen voimalinja haarautuu. Etäisyyttä tähän voimalinjaan on noin 30 kilometriä. Kuva 13. Jaurakkajärven alueen tuulisuus /4/ 17

18 3.1.3 Oulujärven alue (Vaala ja Utajärvi) Oulujärvi on Oulun läänin suurin vesistö. Järven pinta-ala on 928 km 2. Lisäksi järvi on suomalaiseksi järveksi poikkeuksellisen muotoinen, sillä järvessä on vähän saaria ja useita suuria selkiä. Tämä vaikuttaa alueen tuulisuuteen. Tuuliatlaksen kartasta(kuva 14) näkee Oulujärven alueen tuulisuuden olevan samaa tasoa rannikkoseutujen kanssa. Kuva 14. Tuulisuus rannikkoseudulla ja Oulujärven alueella/ 4/ Oulujärvi on suosittu matkailualue, ja matkailua pyritään aktiivisesti kehittämään alueella. Erityisesti tämä korostuu Manamansalon, Oulujärven suurimman saaren, kohdalla. Alue on myös ympäröivää aluetta tuulisempaa, kuten kuvasta 16 voi huomata. Tällä hetkellä alueella on jo yksi potentiaalinen hanke käynnissä. E.on Kainuu tutkii mahdollisuutta rakentaa 10 MW tuulivoimaa Kivesvaaran alueelle. E.on Kainuulla on hanke myös Saukkovaaran alueella. Riittävät tutkimukset ja kartoitukset jatkotoimista päättämiseksi on alustavan arvion mukaan tehty vuoden 2012 alkupuolella/9, 11/ Huomattavaa on myös se, että Utajärven kunnalla on kaavoitettuna tontteja tuulivoimatuotantoa varten. Tontit sijaitsevat välittömästi Oulujoen pohjoisrannalla, Sotkajärven itäpuolella Utasen voimalaitoksen alakanavan vieressä. Vaikka Tuuliatlaksen perusteella tontit eivät osu tuulisimmille alueille, tulisi alueella harkita tarkempia tuulimittauksia, sillä kohde on ympäröivää aluetta korkeammalla, joten kyseessä voi olla hyvä alue pienimuotoisen tuulipuiston toteuttamiseen. 18

19 Kuva 15. Kivesvaaran tuulivoimaprojekti/9/ Kuva 16. Manamansalon tuuliolosuhteet /8/ Tuuliatlaksen mukaan myös Rokuan harjualue alue soveltuu tuuliominaisuuksiensa puolesta hyvin tuulivoimatuotantoon. Alue sijaitsee Oulujärvestä länsi-luoteeseen ja se erottuu ympäristöään tuulisempana paikkana (kuvassa 17). Alueella sijaitsee Rokuan kansallispuisto. Kansallispuiston koko on kuitenkin pieni verrattuna tuulivoimatuotannon kannalta otollisen alueen pinta-alaan. Rokuan alueella on myös hyvä tieverkosto. 19

20 Kuva 17. Manamansalon ja Rokuan alueen tuuliolosuhteet/4/ Oulujärven alueella on erittäin hyvä sähkönjakeluverkosto joka on aikanaan rakennettu Oulujoen vesivoimalaitosten tuottaman sähkön jakeluun. Alueella on muun muassa 110, 220 ja 400 kv:n voimalinjoja. Voimalinjat ovat pääosin kantaverkkoon kuuluvia. Oulujärven alue Kuva 18. Oulujärven alueen voimalinjat/5/ 20

21 3.2 Oulunkaaren alueen potentiaaliset tuulivoimatoimijat Oulunkaarella on useita tuulivoimahankkeisiin potentiaalisia yrityksiä. Ehkä tunnetuin on Winwind Oy, jonka tuulivoimaloiden kokoonpanotehdas sijaitsi maaliskuuhun 2010 saakka Iin Raasakassa. Tehdas oli Winwind Oy:n ensimmäinen ja siellä valmistettiin 1 MW tuulivoimaloita. Nykyisin alueella on Winwind Oy:n varastotoimintoja, muttei enää varsinaista tuulivoimaloiden valmistusta. Oulunkaarella on myös konepajoja sekä maanrakennusalan yrityksiä, jotka ovat potentiaalisia tuulivoimaalan toimijoita. Myös uusien tuulivoima-alan yritysten perustaminen Oulunkaaren alueelle, erityisesti tuulivoimaloiden huoltoon, lienee todennäköistä. Alueella on jo valmiiksi ammattitaitoisia asentajia tuulivoimatoimintoihin Winwind Oy:n kokoonpanotehtaan lakkautuksen myötä. Yksityiskohtainen lista potentiaalisista tuulivoima-alan toimijoista on tämän selvityksen liitteenä 1. Kuva 19. Winwind Oy:n Raasakan entinen kokoonpanotehdas 21

22 4 Tuulivoimarakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset Oulunkaarella Tällä hetkellä tuulivoiman parissa työskentelee Euroopassa suoraan noin henkilöä, joista 74 % työskentelee joko Saksassa, Tanskassa tai Espanjassa. Nämä kolme maata ovat Euroopan suurimpia tuulivoiman tuottajia. Suomessa tuulivoima-ala työllistää tällä hetkellä noin 3000 ihmistä. Eniten tuulivoima-alan työpaikkoja syntyy luonnollisesti maihin, joihin rakennetaan tuulivoimaa. /Tuulivoimatiekartta 2009/ Suomi on tällä hetkellä lähimpänä maailman kärkeä tuulivoima-alalla materiaalien ja komponenttien valmistuksessa sekä tuulivoimalavalmistuksessa. Eniten Suomessa ollaan jäljessä maailman kärkeä alan koulutuksessa, käytössä ja kunnossapidossa sekä tuulivoiman projektoinnissa, rakentamisessa ja tuotannossa. Tämä selittyy sillä, ettei Suomessa ole vielä rakennettu laajamittaisesti tuulivoimaa. Voidaankin todeta Suomessa kuljetun vastavirtaan muuhun maailmaan nähden. On siirrytty voimalavalmistuksen kautta projektikehitykseen, ja edelleen sitä kautta alan koulutukseen ja investointiympäristön parantamiseen. 4.1 Tuulivoiman rakentamisen suuntaukset Alla olevasta The European Wind Energy Associationin kaaviosta huomaa Euroopassa kasvavana trendinä olevan tuulivoiman rakentamisen merelle. Vuonna 2020 arvioidaan merelle rakennettavan tuulivoiman osuuden olevan jo 50 %, kokonaisinvestointien määrästä, jonka puolestaan arvioidaan olevan 17 miljardia euroa. Tällä hetkellä tuulivoimaan investoidaan noin 10 miljardia euroa EU-27 -alueella vuosittain. Tuulivoiman rakentaminen merelle yleistyy osin parempien tuuliolojen, osin tilanpuutteen vuoksi. Saksassa ja muuallakin Euroopassa tuulivoimaa on rakennettu teollisessa mittakaavassa jo kymmeniä vuosia. Tästä syystä useimmat tuulivoimalle osoitetut maa-alueet on jo käytetty. Eurooppa on muutenkin huomattavasti Suomea tiheämmin asuttu, joten tuulivoiman mahdollisia rakennuspaikkoja ei ole maalla yhtä paljon. Myös Suomessa ja Oulunkaaren alueella on suuria merituulivoimahankkeita, mutta toistaiseksi tekniikka ei ole vielä täysin kypsää ja syöttötariffin taso ei ole riittävä. Hankkeet toteutunevat viiden vuoden kuluessa. Kaavio 4. Euroopan tuulivoimainvestointien jakautuminen maalle ja merelle/12/ 22

23 Kuten selvityksessä on jo aiemmin mainittu, on myös arktisella tuulivoimatekniikalla kysyntää tulevaisuudessa. Erityisesti tämä korostuu Pohjois-Euroopan olosuhteissa ja Skandinaviassa. Suomessa on markkinoita arktisen mallin tuulivoimaloille ainakin Pohjois-Suomen vaaroille ja tuntureille rakennettaessa sekä Perämeren merituulipuistohankkeissa. Suomalainen tuulivoimavalmistaja Winwind on suunnitellut jo oman arktisen tuulivoimalansa, jota on asennettu ainakin Ruotsin tuntureille. Arvioitaessa arktisen tuulivoimalan markkinoita ja markkinoiden kehitystä voidaan käyttää alla olevaa Teknologiateollisuuden Tuulivoiman tiekartan kaaviota 5. Kaaviossa 5 on sinisellä viivalla merkitty viileään ilmastoon maalle rakennettavan uuden tuulivoimakapasiteetin määrä. Vihreällä viivalla on merkitty matalien lämpötilojen tuulivoima ja oranssilla viivalla jäätävien olosuhteiden tuulivoimahankkeiden määrä. Kaavio 5. Arktisen ja viileän ilmaston tuulivoiman markkinat /13/ Oulunkaaren alueella on tulevaisuudessa markkinoita sekä merelle rakennettaville tuulivoimaloille että maalle rakennettaville kylmän ilmaston tuulivoimaloille. Erikoisesti mahdolliset Pudasjärven vaaroille tai Oulujärven alueelle rakennettavat tuulivoimalat tulevat olemaan voimaloita, jotka on suunniteltu toimimaan myös kylmissä oloissa. Oulunkaaren alueella voi olla jopa merkitystä tuulivoimavalmistajien matalan lämpötilan voimaloiden testaamis- ja tuotekehitysalueena. Toisaalta myös syvyydeltään matalan merialueen voimaloiden pystytys- ja perustustoiminta tarvitsevat kehittämistä, mikä voi olla tulevaisuudessa Oulunkaarella tapahtuvaa toimintaa. 23

24 4.2 Suunnitellut hankkeet Oulunkaarella ja sen läheisyydessä Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Oulunkaarella ja Oulunkaaren lähialueilla on tällä hetkellä suunnitteilla kaiken kaikkiaan noin 3000 MW tuulivoimainvestointeja. Kooltaan suurimmat investoinnit ovat merialueilla. Merialueiden tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu teho on noin 2800 MW ja maaalueiden alle 300 MW. Hankkeet, niiden koot, toteuttajat ja toteutusajankohdat on merkitty alla olevaan taulukkoon 3. Tiedot on koostettu Suomen tuulivoimayhdistyksen sivuilta sekä haastattelemalla taulukossa esitettyjen rakennuttajien edustajia. Tuulipuiston sijaintipaikkakunta Arvioitu toteutus voimaloiden lukumäärä Voimaloiden yhteisteho (MW) Puiston rakennuttaja Maa/merituulipuisto Simo, Alapenikka Tuuliwatti Oy Maa Tornio, Röyttä ,8 Rajakiiri Oy Maa Ii, Olhava Tuuliwatti Oy Maa Kemi, Ajos Sumituuli Oy Maa Kemi, Ajos x 1 Kansallistuuli 1 Oy Maa Ii, Olhava (Nyby) Fortum Oyj Maa Paltamo, Kivesvaara 2015 x 10 E.ON Kainuu Maa Ii, Olhava Metsähallitus Maa Ii, Olhava-Simo 2014 x x Tuuliwatti Oy Maa Ii, Suurhiekka WPD Finland Meri Kemi, Ajos III 2012 x PVO Innopower Meri Tornio, Röyttä Offshore Rajakiiri Oy Meri Oulunsalo-Hailuoto Metsähallitus Meri Haukipudas, Hoikka Hiue 2020 x PVO Innopower Meri Haukipudas, Nimettömänmatala Simo, Pitkämatala Ii, Maakrunni x PVO Innopower Meri x Fortum Meri x Fortum Meri Ii, Olhava-Simon edusta 2015 x x Tuuliwatti Oy Meri Taulukko 3. Oulunkaarella ja välittömässä läheisyydessä olevat tuulivoimahankkeet /9/ Yllä olevan taulukon 3 perusteella kappalemäärällisesti Oulunkaaren alueelle ollaan rakentamassa maaalueille voimalaa ja merialueille arviolta jopa lähes 1000 voimalaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. 24

25 4.3 Suunniteltujen tuulivoimainvestointien koko ja työllistävyys alueella Tarkasteltaessa taulukkoa 4, jossa on arvioitu 2 MW:n tuulivoimalan keskimääräisiä investointikustannuksia vuodelta 2006, voidaan Oulunkaaren ja sen lähialueiden tuulivoimainvestoinneiksi maa-alueella laskea noin 370 miljoonaa euroa. Merialueella investointien arvoksi voidaan samalla periaatteella laskea noin 3,4 miljardia euroa. Lisäksi tulee huomioida merelle rakentamisen suurempi hinta maalle rakennettaviin puistoihin verrattuna, erityisesti perustusten suhteellisen osuuden voi olettaa kasvavan. Toteutuessaan merituulipuistojen investoinnit noussevat 4 miljardiin euroon. Investointi (1000 /MW) Osuus kokonaiskustannuksista % Turbiini ,6 Sähköverkkoliitäntä 109 8,9 Perustukset 80 6,5 Maan vuokra 48 3,9 Sähköasennukset 18 1,5 Konsultointi 15 1,2 Rahoituskulut 15 1,2 Tien rakennus 11 0,9 Säätöjärjestelmät 4 0,3 Yhteensä Taulukko 4. Keskimääräiset kustannukset 2 MW tuuliturbiinille ( /MW) Euroopassa vuonna 2006/12/ Koska Winwind lakkautti Iin Raasakassa sijainneen tuuliturbiinien kokoonpanotehtaansa maaliskuussa 2010, jää investoinneista turbiinien osuus pois. Myöskään rahoituksen investoinnit eivät todennäköisesti jää alueelle. Myös konsulttien työn osuuden jääminen alueelle on epävarmaa, mutta mahdollista. Kuitenkin nämä poistamalla saadaan alueelle jääväksi prosenttiosuudeksi investoinnista 22 %. Maatuulihankkeissa tämä tarkoittaa noin 81 miljoonan euron investointeja alueelle ja merituulivoimassa 3,4 miljardilla laskettuna noin 750 miljoonan euron investointeja. Huomattava seikka on, että äskeisessä kappaleessa mainitut luvut ovat ainoastaan suoria rakentamisen aikaisia investointeja. Tuulivoimalan koko elinkaaren ajalta on esitetty myös seuraavia lukuja 100 MW:n tuulivoimapuiston työllistävästä ja aluetaloudellisesta vaikutuksesta Suomessa: Projektikehitys ja asiantuntijapalvelut: 10 henkilötyövuotta Infrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen: 70 henkilötyövuotta Käyttö ja kunnossapito 20 vuoden ajan: 800 henkilötyövuotta Voimaloiden valmistus, materiaalit, komponentit ja järjestelmät: 300 henkilötyövuotta Kaikki yllämainitut yhteensä: 1180 henkilötyövuotta Tästä alueelle tulee Oulunkaaren tapauksessa noin 900 henkilötyövuotta vuoden aikana asennettua 100 MW kohti (voimalat valmistetaan muualla, kunnossapito tapahtuu paikallisin voimin, projektikehitys- ja asiantuntijapalvelut tuotetaan pääosin paikallisesti), riippuen tietysti erittäin vahvasti siitä, miten alueen yritykset pääsevät osallisiksi tuulivoimahankkeisiin. Laskemalla yhteen edellä mainitut tuulivoimahankkeet, saadaan niiden työllistäviksi vaikutuksiksi seuraavat: 25

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen

Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta. Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima tilannekatsaus kantaverkon näkökulmasta Verkkotoimikunta 3.12.2012 Parviainen Tuulivoima Suomessa Elokuussa 2012 Suomessa oli toiminnassa 145 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti oli 234

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus

Jouttikallio tuulipuisto. Projektikuvaus Jouttikallio tuulipuisto Projektikuvaus PROJEKTIKUVAU JOUTTIKALLIO 2/5 OX2 kehittää, rakentaa, rahoittaa ja operoi uusiutuvan energian hankkeita Pohjois- Euroopassa. Johdamme muutosta kohti kestävämpää

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi

05/2013. Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä. K Tahkoniemi 05/2013 Tuulivoima kehitys Alavieska Kytölä K Tahkoniemi 1 Hanketiedot 2 Kehittäjä TM Voima OY / TM Voima Kytölä Oy Tavoitteena rakentaa Alavieskan Kytölän alueelle 4-9 tuulivoimalaa. Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto. Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy Humppila - Urjala 30.8.2012 Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä Suomi on sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian käytön osuuden noin 20 %:iin Tämän

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet VE1: 22 x V126 x HH137 VE2: 39 x V126 x HH137 VE3: 36 x V126 x HH137 Yhteismallinnukset

Lisätiedot

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia

MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN. Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia MONIPUOLINEN ELINKEINORAKENNE => BIOTALOUDEN KEHITTÄMINEN Lähde: OEK 2020 osaamisstrategia Vieskan Metalli Oy Rautakone Esa Pudas Logmer Forest Kalajoen Teräs oy Kalajoen Teollisuusrakenne Oy Ferral Components

Lisätiedot

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto

Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RAJAKIIRI OY Simon Seipimäen ja Tikkalan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 29 x RD160 x HH170 Yhteismallinnukset Seipimäki, Tikkala ja Leipiö

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus

Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus Tuulivoimarakentaminen Pohjois-Pohjanmaalla Tilannekatsaus 20.5.2016 Tuulivoimahankkeet/manneralue Toteutusvaihe Voimaloita MW Toiminnassa 174 485 Rakennusvaihe 63 213 Luvitusvaihe 169 526 Kaavoitusvaihe

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 02.12.2014 CGr TBo Hankilannevan tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Hankilanneva_Valkeselvitys- CGYK150219- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO HANKILANNEVA Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 02.12.2014

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet 6 x V136 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 19.4.2016 P26596 6 x V136 x HH182

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2014 Alavieska 13,7 12,8 12,8 12,1 11,2 12,2 12,5

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 10 Parhalahti_Valkeselvitys_JR15 1211- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Parhalahti Välkeselvitys Versio Päivä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 7.12.2015 YKo

Lisätiedot

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT 1 3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT Sisältö JOHDANTO... 2 HÄÄHINMÄKI, HANKASALMI/KONNEVESI... 3 KÄRKISTENSALMI, JYVÄSKYLÄ... 5 JÄMSÄNNIEMI, JÄMSÄ... 8 VEKKULA, JÄMSÄ...

Lisätiedot

Naulakankaan tuulivoimapuisto

Naulakankaan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Naulakankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V136 x 6 x HH182 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.6.2016 P26596 V136 x 6 x HH182

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN OY AB Kalaxin tuulivoimahanke, Närpiö Valokuvasovitteet Vestas V126 x 22 x hh137m FCG

Lisätiedot

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA

TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen

Lisätiedot

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane

Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A LAGERWEY DEVELOPMENT OY Kiimakallio tuulivoimahanke, Kuortane Lagerwey L100 x 2 x hh135m FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 25.3.2015 P26678 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Page 1 of 9 Portin_tuulipuisto_Valkeselvit ys- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIVOIMAPUISTO Portti Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 28.09.2015 YKo

Lisätiedot

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1

Satakuntaliitto Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen. 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Mannertuulialueet Satakunnassa Projektisuunnittelija Aki Hassinen 6.4.2011 Projektisuunnittelija Aki Hassinen 1 Hanke-esittely Perustiedot: Hanke keskittyy Satakunnan manneralueelle, tavoitteena selvittää

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys.

Välkeselvitys. Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä. Rev01 03.02.2015 CGr TBo Ketunperän tuulivoimapuiston välkeselvitys. Page 1 of 11 Ketunperä-Välkeselvitys- CG150203-1- Etha Wind Oy Frilundintie 2 65170 Vaasa Finland TUULIPUISTO Ketunperä Välkeselvitys Versio Päivämäärä Tekijät Hyväksytty Tiivistelmä Rev01 03.02.2015 CGr

Lisätiedot

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI

Maatilan Energiahuolto TUULIVOIMA HEINOLA OY. Martti Pöytäniemi, RUOVESI Ita, kic SSNÄj0KI 3-6.7.2OI3.. TUULIVOIMA HEINOLA OY Martti Pöytäniemi, RUOVESI Talvella 203 käynnistynyt kw:n Bonus voimala sijaitsee Ruoveden Kytövuorella ( m). Maston mitta m ja siiven pituus 22 m.

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista

TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy Simon Onkalon tuulivoimalahanke Tiivistelmä ympäristövaikutuksista TuuliWatti Oy, Onkalon tuulivoimalahanke Hankkeen esittely TuuliWatti Oy suunnittelee rakentavansa kolmen voimalayksikön

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto LIITE S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P214 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA Vastaanottaja Kokkolan kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 3.11.2014 KOKKOLAN UUSI-SOMERON TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET

Lisätiedot

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla

Lisätiedot

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI FCG Finnish Consulting Group Oy LIITE 1 Fortum Power and Heat Oy, TuuliWatti Oy, wpd Finland Oy KALAJOEN TUULIVOIMAPUISTOJEN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINTI Havainnekuvat ja analyysikartat 4.1.2012 Kuva 1.

Lisätiedot

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualue 18.11.2014 Pohjois-Pohjanmaan yritystuet 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

wpd Finland Oy Pohjanmaan tuulivoimahankkeiden tilannekatsaus ja rakentamisen palvelutarpeet

wpd Finland Oy Pohjanmaan tuulivoimahankkeiden tilannekatsaus ja rakentamisen palvelutarpeet wpd Finland Oy Pohjanmaan tuulivoimahankkeiden tilannekatsaus ja rakentamisen palvelutarpeet Oulun kauppakamari, Suurhanke-info 13.2.2014 Esa Holttinen wpd-konserni lyhyesti (wpd = wind project development)

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa 1 Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa, Seminaaripäivä, Pori 2 Tuulivoiman kehitysnäkymät Tuuliturbiinien koot kasvavat. Vuoden 2005 puolivälissä suurin turbiinihalkaisija oli 126 m ja voimalan teho

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Korvennevan tuulivoimapuisto

Korvennevan tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A OTSOTUULI OY Korvennevan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 27.3.2015 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Korvennevan

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

Wind Power Activity at BothnianArc region Päivi Vainionpää

Wind Power Activity at BothnianArc region Päivi Vainionpää Wind Power Activity at BothnianArc region 06.10.2010 Päivi Vainionpää Odernumber: 00377-01 Datum: 04.10.2010 Supervisor: Jaana Hakola Handler: Päivi Vainionpää Status: Finished REPORT Clients Innovation

Lisätiedot

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi

BILAGA 3 LIITE 3. Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi BILAGA 3 LIITE 3 Fotomontage och synlighetsanalys Valokuvasovitteet ja näkymäanalyysi SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA VINDIN AB/OY Molpe-Petalax tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Puutikankankaan tuulivoimapuisto

Puutikankankaan tuulivoimapuisto LIITE 7 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TM VOIMA OY Puutikankankaan tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet V126 x 9 x HH137 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 26.1.2015 V126 x 9 x

Lisätiedot

BILAGA 9. Fotomontage

BILAGA 9. Fotomontage BILAGA 9 Fotomontage S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VindIn AB OY Pörtom tuulivoimahanke, Närpiö Havainnekuvat FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20388 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Havainnekuvat

Lisätiedot

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Pasi Valasjärvi Kylmät olosuhteet ja jään poistaminen Sisältö: 1. Alustus: Miksi ja mitä? 2. Siemens ja lapalämmitys (Blade De-Icing) 3. De-icing

Lisätiedot

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus

Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Sikamäen ja Oinaskylän tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutus Havainnekuvat ja näkymäaluenanalyysi N x (8+) x HH FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014

Muut uusiutuvat energianlähteet. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Muut uusiutuvat energianlähteet Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 7.3.2014 Uusiutuvien energianlähteiden jakautuminen Suomessa 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Metsäteollisuuden

Lisätiedot

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset

Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset Konetekniikan koulutusohjelman opintojaksomuutokset 2016-2017 UUDET OPINTOJAKSOT: BK10A3800 Principles of Industrial Manufacturing Processes BK10A3900 Reliability Based Machine Element Design BK10A4000

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja

Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen Riitta Pitkänen Projektijohtaja Sote-uudistus ja Pohjois- Pohjanmaan sote-hanke Kuntajohtajien ja sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 8.12.2014 Riitta Pitkänen Projektijohtaja Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE

KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE Mikonkeitaan tuulivoimapuiston YVA-menettely KYSELY LÄHIYMPÄRISTÖN ASUKKAILLE JA LOMA-ASUKKAILLE UPM-Kymmene Oyj (Otsotuuli Oy) suunnittelee Mikonkeitaan tuulivoimapuistoa Pohjanmaalle Kristiinankaupungin

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET

POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET POHJOIS-SATAKUNNAN TUULIVOIMAPUISTOJEN KAAVOITUSHANKKEET Honkajoki, Jämijärvi, Kankaanpää, Karvia ja Siikainen Kankaanpään kaupunginarkkitehti/ Pohjois-Satakunnan aluearkkitehtivastaava Ilmari Mattila

Lisätiedot

Louen tuulivoimapuisto

Louen tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIWATTI OY Louen tuulivoimapuisto FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 2 (11) Paulina.Kaivo-oja@fcg.fi Louen tuulivoimapuisto 1 Maisema ja havainnekuvat Havainnekuvat

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy

Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Saarijärvi i 25.1.2011 Merja Paakkari, Hafmex Wind Oy Esityksen sisältö Hafmex Wind Oy Sli Selvityksen sisältö iälö Alueiden läpikäynti Verkkokysymykset Ehdotetut alueet jatkotarkasteluihin Hafmex Wind

Lisätiedot

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000

300158 Tuottava hajautettu lähienergia Iin Micropolis Oy 1 01.01.2015 31.12.2017 389 200 100 000 7 466 59 334 556 000 Hakemustilanne 1.9.2014 Pohjois-Pohjanmaan liitto, Hakijan ja toimilinjan mukaan, EAKR Hakemus nro Hankkeen nimi Hakija TL Alkamispvm Päättymispv m Haettu: EU + valtio Kunnat Muu julkinen Yksityinen YHTEENSÄ

Lisätiedot

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä.

Turku Energia LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013. Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISHINNASTON SOVELTAMISOHJE 1.1.2013 Tässä soveltamisohjeessa tarkennetaan liittymishinnastossa esitettyjä liittymismenettelyjä. LIITTYMISJOHTO PIENJÄNNITELIITTYMISSÄ Yleistä Liittymismaksulla katetaan

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015

Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 Jukka Kääriäinen 18.11.2015 VTT, Kaitoväylä 1, Oulu Teollinen Internet & Digitalisaatio 2015 - seminaari Teollinen

Lisätiedot

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava

Tuulikolmio Oy Palkisvaara Kannusvaaran tuulipuistohanke, YVA-ohjelma Yleiskaava 6.2.3 Yleiskaava 31 Tuulivoimapuisto sijoittuu kokonaan Sodankylän kunnan Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan alueelle. Sodankylän kunnanhallitus on 22.5.2012 162 päättänyt käynnistää Kelujärvi-Rajala osayleiskaavan

Lisätiedot

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla.

Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla. Muuttolintujen yhteisseurantaa ja yhteisvaikutusten arviointia Pohjois-Pohjanmaan suunnitelluilla tuulipuistoalueilla Ville Suorsa LTSS-seminaari Pori 26.3.2013 2.4.2013 Page 1 Lähtökohdat 2.4.2013 Page

Lisätiedot

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen

IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen IL Dnro 46/400/2016 1(5) Majutveden aallokko- ja virtaustarkastelu Antti Kangas, Jan-Victor Björkqvist ja Pauli Jokinen Ilmatieteen laitos 22.9.2016 IL Dnro 46/400/2016 2(5) Terminologiaa Keskituuli Tuulen

Lisätiedot

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS

AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TÄYDENNYS Vastaanottaja Satawind Oy A. Ahlström Kiinteistöt Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 21.3.2016 Viite 1510006584 AHLAISTEN LAMMIN TUULIVOI- MAOSAYLEISKAAVA, PORI MAISEMAN YHTEISVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN

Lisätiedot

Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi

Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi Case: Ydinvoimalan käyttöautomaation allianssi Teknologiateollisuus 13.2.2013 Jyrki Koskela, myyntijohtaja, Metso Endress+Hauser Oy - allianssin esittely - miksi allianssiin päädyttiin? - yhteistyön käynnistäminen

Lisätiedot

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS

KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Vastaanottaja Rauman kaupunki Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 2011-12-12 Viite 82138782 KOILLINEN TEOLLI- SUUSALUE, RAUMA TUULIVOIMAN NÄKE- MÄALUESELVITYS Päivämäärä 12.12.2011 Laatija Tarkastaja Dennis

Lisätiedot

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi

Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A TUULIALFA OY Kuusiselän tuulivoimahanke, Rovaniemi Näkymäanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26900 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kuusiselän

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

Alustava pohjaveden hallintaselvitys

Alustava pohjaveden hallintaselvitys Alustava pohjaveden hallintaselvitys Ramboll Finland Oy Säterinkatu 6, PL 25 02601 Espoo Finland Puhelin: 020 755 611 Ohivalinta: 020 755 6333 Fax: 020 755 6206 jarno.oinonen@ramboll.fi www.ramboll.fi

Lisätiedot

VIP. Luokkatulokset SKAL LITRA PÄIVÄSSSÄ -TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ litraa / tn / 100km. Matka: 147,08 km. (artikla 23.

VIP. Luokkatulokset SKAL LITRA PÄIVÄSSSÄ -TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ litraa / tn / 100km. Matka: 147,08 km. (artikla 23. Sija. SKAL LITRA PÄIVÄSSSÄ -TALOUDELLISUUSAJO JYVÄSKYLÄSSÄ 5.9.2009 VIP Matka: 147,08 km 1. 101 Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Ahti Myllys Teppo Mikkola Ford Transit 2,22 9,46 6,432 2,897 2. 105

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21463 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

Kattiharjun tuulivoimapuisto

Kattiharjun tuulivoimapuisto S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A PROKON WIND ENERGY FINLAND OY Kattiharjun tuulivoimapuisto Näkymäalueanalyysi ja valokuvasovitteet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 10102013 P21463 FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys

1. Sähköveroissa huomioitava yleiseurooppalainen kehitys SUOMEN ELFI OY LAUSUNTO 1 (2) 13.8.2010 VALTIOVARAINMINISTERIÖ valtiovarainministeriö@vm.fi kopio: Viite: Lausuntopyyntönne VM007:00/2008 LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN UUDISTAMISTA KOSKEVAN HALLITUKSEN ESITYKSEN

Lisätiedot