Tuulivoimatuotannon vaikutukset ja edellytykset Oulunkaaren alueella

Transkriptio

1 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄ Tuulivoimatuotannon vaikutukset ja edellytykset Oulunkaaren alueella Tero Paananen Tämä asiakirja käsittelee tuulivoimatuotannon edellytyksiä sekä aluetaloudellisia vaikutuksia Oulunkaaren alueella.

2 Sisältö 1 Johdanto Yleistä Oulunkaaren kuntayhtymästä Oulunkaaren maantieteellinen sijainti Oulunkaaren työllisyys ja suurimmat työllistävä toimialat Väestö ja väestön koulutus Oulunkaaren seutukunnan alueella Tuulivoiman tuotannon edellytykset Oulunkaaren alueella Tuuliolosuhteiltaan suotuisimmat alueet Oulunkaaren alueella Myllykankaan alue Iissä Pudasjärven vaara-alueet Oulujärven alue (Vaala ja Utajärvi) Oulunkaaren alueen potentiaaliset tuulivoimatoimijat Tuulivoimarakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset Oulunkaarella Tuulivoiman rakentamisen suuntaukset Suunnitellut hankkeet Oulunkaarella ja sen läheisyydessä Suunniteltujen tuulivoimainvestointien koko ja työllistävyys alueella Kehitysehdotuksia Yhteenveto...28 LÄHTEET:...29 LIITE 1: Potentiaalisia tuulivoimatoimijoita Oulunkaaren ja Oulun alueilla...30 Kuvaluettelo: Kuva 1. Oulunkaaren maantieteellinen sijainti/3/... 5 Kuva 2. Oulunkaaren kuntayhtymän tuuliolosuhteet /4/... 9 Kuva 3. Selvityksessä tarkastellut potentiaaliset tuulivoimantuotantoalueet Oulunkaarella/4/...10 Kuva 4. Oulunkaaren länsiosan tuuliolosuhteet, tummimman punaisella tuulisimmat alueet/8/...11 Kuva 5. Suomen kantaverkko ja suurjännitelinjat/5/...11 Kuva 6. Myllykankaan tuulivoimasuunnitelmat/6/...12 Kuva 7. Tuulivoimaloita Oloksen päällä/9/...13 Kuva 8. Pudasjärven alueen voimalinjat/5 /...14 Kuva 9. Vaaramaisemaa(Jukuanvaara) Kouvan kylän lähellä...14 Kuva 10. Tuulisuus Pudasjärvellä Syötteen alueella /4/...15 Kuva 11. Syötteen 110 kv:n voimalinja...16 Kuva 12. Syötteen länsipuolen vaara-alueet Rytingin kylän läheltä nähtynä...16 Kuva 13. Jaurakkajärven alueen tuulisuus /4/...17 Kuva 14. Tuulisuus rannikkoseudulla ja Oulujärven alueella/ 4/...18 Kuva 15. Kivesvaaran tuulivoimaprojekti/9/

3 Kuva 16. Manamansalon tuuliolosuhteet /8/...19 Kuva 17. Manamansalon ja Rokuan alueen tuuliolosuhteet/4/...20 Kuva 18. Oulujärven alueen voimalinjat/5/...20 Kuva 19. Winwind Oy:n Raasakan entinen kokoonpanotehdas...21 Kaavioluettelo: Kaavio 1. Oulunkaaren toimipaikat toimialoittain vuonna 2008/1/... 6 Kaavio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa ja vertailumaakunnissa vuosina /1/... 7 Kaavio 3. Väestön ikärakenne kunnittain Oulunkaaren alueella vuonna 2009 /1/... 8 Kaavio 4. Euroopan tuulivoimainvestointien jakautuminen maalle ja merelle/12/...22 Kaavio 5. Arktisen ja viileän ilmaston tuulivoiman markkinat /13/...23 Taulukkoluettelo: Taulukko 1. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto vuonna 2008 keskimäärin/1,2/... 6 Taulukko 2. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto /1, 2/... 6 Taulukko 3. Oulunkaarella ja välittömässä läheisyydessä olevat tuulivoimahankkeet /9/...24 Taulukko 4. Keskimääräiset kustannukset 2 MW tuuliturbiinille ( /MW) Euroopassa vuonna 2006/12/

4 1 Johdanto Tuulivoima on nopeimmin kasvava energiantuotantomuoto maailmassa tällä hetkellä. Tämä trendi näkyy myös Suomessa tällä hetkellä. Suomessa on suunnitteilla syöttötariffijärjestelmä, jolla tuulivoiman rakentamista on tarkoitus entisestään vauhdittaa. Tariffin suuruus tulee olemaan 83,5 /MWh. Tämä summa on ns. takuuhinta, jonka tuulivoiman tuottaja saa sähköstään, markkinahinnasta riippumatta, toisinsanottuna yhteiskunta maksaa sähkön markkinahinnan ja tariffin välisen erotuksen sähkön tuottajalle. Lisätukena ja investointien käynnistäjänä käytetään lisätariffia 105,3 /MWh vuoden 2015 loppuun saakka, mutta kuitenkin enintään kolmen vuoden ajalta. Tässä katsauksessa tarkastellaan Oulunkaaren alueen edellytyksiä tuulivoimatuotannossa. Tarkastelussa keskitytään luonnonolosuhteisiin kuten tuulisuuteen, alueen pinnanmuotoihin ja mahdollisiin voimaloiden sijoituspaikkoihin. Toisaalta esitellään myös alueen yritysten vahvuuksia tuulivoima-alalla sekä kykyä olla mukana tuulivoimaprojekteissa. 4

5 2 Yleistä Oulunkaaren kuntayhtymästä Oulunkaaren kuntayhtymään kuuluu neljä Oulun ympäristökuntaa: Ii, Pudasjärvi, Utajärvi ja Vaala. Väkiluvulla mitattuna kuntayhtymän suurin kunta on Ii, jossa on noin 9300 asukasta. Pudasjärvellä asukkaita on hieman alle Vaala ja Utajärvi ovat huomattavasti pienempiä kuntia, Vaalassa on noin 3400 asukasta, Utajärvellä noin /2/ 2.1 Oulunkaaren maantieteellinen sijainti Oulunkaari rajoittuu lännessä Perämereen, idässä Koillismaan seutukuntaan, pohjoisessa Lapinlääniin ja etelässä Kainuuseen. Oulukaarella on siis sekä meren rantaa, että sisämaassa Suomen eteläisimmäksi mainittu tunturialue, Iso-Syöte, jonka alueella on useita yli 250 metrin korkuisia vaara-alueita. Kuva 1. Oulunkaaren maantieteellinen sijainti/3/ 2.2 Oulunkaaren työllisyys ja suurimmat työllistävä toimialat Oulunkaaren alueella työttömyys on korkeampaa kuin muualla maassa keskimäärin. Oulunkaaren alueen paras työllisyystilanne on Utajärvellä, missä työttömyys on pysytellyt hieman yli 12 %:ssa. Iissä työttömyys on ollut seutukunnan mittakaavassa alhainen, mutta talouden taantuma vuosina , on lisännyt Iin työttömyyttä merkittävästi, noin 14 prosenttiin. 5

6 Työttömät työnhakijat Kunta Työvoima Tyött. Aste % Yhteensä Alle 25-v Yli 50-v Ii , Pudasjärvi , Utajärvi , Vaala , Oulunkaari , Taulukko 1. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto vuonna 2008 keskimäärin/1,2/ Työttömät työnhakijat Kunta Työvoima Tyött. Aste % Yhteensä Alle 25-v Yli 50-v Ii , Pudasjärvi , Utajärvi , Vaala Oulunkaari , Taulukko 2. Oulunkaaren alueen työnvälitystilasto /1, 2/ Kaavio 1. Oulunkaaren toimipaikat toimialoittain vuonna 2008/1/ Eniten työllistävät toimialat maa-, metsä- ja kalatalous, rakentaminen sekä kaupan ala. Teollisuuden piirissä eniten ihmisiä Oulunkaaren alueella työllistää puunjalostusteollisuus. 6

7 2.3 Väestö ja väestön koulutus Oulunkaaren seutukunnan alueella Kaavio 2. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet Pohjois-Pohjanmaan seutukunnissa ja vertailumaakunnissa vuosina /1/ Oulunkaarella korkea-asteen tutkinnon suorittaminen on keskimääräistä verrattuna muuhun Pohjois- Pohjanmaahan. Noin 25 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on suoritettuna korkea-asteen tutkinto. Huomattavaa on kuitenkin se, että Oulun seutukunnassa on huomattavan paljon korkeasti koulutettuja ihmisiä, lähes 35 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on korkeakoulututkinto. Oulun seutukunta on maantieteellisesti niin lähellä Oulunkaarta että päivittäinen työmatkaliikenne Oulun seutukunnan ja Oulunkaaren seutukunnan välillä on mahdollista, ja sitä tapahtuu kohtuullisen runsaasti. Tästä voi tehdä sen johtopäätöksen että Oulunkaarella on huomattavan paljon koulutettua työvoimaa, sekä lisäksi nuoria on paljon, mikä takaa tulevaisuudessa koulutettua työvoimaa alueen yrityksiin. 7

8 Kaavio 3. Väestön ikärakenne kunnittain Oulunkaaren alueella vuonna 2009 /1/ 8

9 3 Tuulivoiman tuotannon edellytykset Oulunkaaren alueella Kuvasta 2 voidaan selvästi nähdä Perämeren vaikutus Oulukaaren alueen tuulioloihin. Merellä tuulet ovat luonnollisesti voimakkaampia ja täten tuulivoimalan tuotto parempaa. Kuitenkin tuulivoimalan rakentaminen merelle vaatii niin paljon suurempia investointeja, että ehdotetulla syöttötariffitasolla (83,5 /MWh) ei tuulivoimainvestointeja saada käynnistymään merelle. Itään, eli sisämaahan, siirryttäessä tuulen nopeudet pienenevät suhteellisen voimakkaasti. Valtatien 4 itäpuolella tuulisuuteen vaikuttaa eniten alueen pinnanmuodot, korkeilla ja avoimilla vaara-tyyppisillä, ympäröiviä alueita korkeammilla, alueilla. Tarkasteltaessa koko Oulunkaaren aluetta aina Vaalaan ja Pudasjärvelle saakka, nähdään kuvassa 2 ilmenevä Perämeren vaikutus tuuli olosuhteisiin. Vasta huomattavasti kauempana merestä saavutetaan vastaavat tuuliolot kuin rannikon lähellä ja tällöinkin edellytyksenä on mittauspaikan sijainti ympäristöään korkeammalla, vaaran laella tai vastaavalla paikalla. Myös Vaalan kunnan alueella Oulujärven ympäristössä on tuuliolosuhteiltaan tuulivoimatuotantoon soveliaita paikkoja. Kuva 2. Oulunkaaren kuntayhtymän tuuliolosuhteet /4/ 9

10 3.1 Tuuliolosuhteiltaan suotuisimmat alueet Oulunkaaren alueella Tässä selvityksessä on tarkasteltu erikseen kuvassa 3 näkyviä alueita Oulunkaaren seutukunnan alueella. Nämä alueet ovat: Iin Myllykankaan alue Pudasjärven vaara-alueet(syöte ja Jaurakkajärvi) Oulujärven alue(rokua, Manamansalo ja Oulujärven länsiosat) Kuva 3. Selvityksessä tarkastellut potentiaaliset tuulivoimantuotantoalueet Oulunkaarella/4/ Myllykankaan alue Iissä Kuten tässä selvityksessä on jo aiemmin todettu, ovat tuuliolosuhteet parhaimmillaan merellä sekä merenrannan välittömässä läheisyydessä. Kuitenkin merelle rakennettavien voimaloiden hinta nousee niin korkeaksi, ettei niiden rakentaminen nykyisellä tariffin määrällä(83,5 /MWh) ole vielä taloudellisesti kannattavaa. Myöskään matalan Perämeren tuulivoimarakentamiseen ei ole vielä käytännössä todettuja teknisiä ratkaisuja. Tällä hetkellä pisimmällä tuulivoimahankkeet ovat Iin kunnan alueella, Kuivaniemen eteläpuolella sijaitsevalla Myllykankaalla. Myllykangas on osin kallioista harjualuetta Perämeren rannikolla. Myllykankaan korkeus on monin paikoin metriä merenpinnasta, mikä vaikuttaa alueen tuuliolosuhteisiin positiivisesti. 10

11 Myllykankaan alueen läpi kulkee lisäksi 110 kv:n kantaverkkolinja, jota käyttäen voidaan tuotettu sähköenergia syöttää valtakunnan verkkoon. Fingridin mukaan Myllykankaalle voidaan rakentaa nykyiseen sähköverkkoon tuulivoimaa lisää noin 50 MW. Tämä tarkoittaa nykyisillä tuulivoimaloiden tehoilla noin tuulivoimalan rakennusmahdollisuutta, eli maksimissaan noin viisi laitosta jokaiselle alueen toimijalle. Metsähallituksen voimalan rakentaminen kokonaisuudessaan vaatii jo muutoksia alueen voimalinjoihin. /5,6,7/ Alueella on lisäksi olemassa vaihtelevantasoinen metsäautotieverkosto, jota voidaan hyödyntää tuulivoimatuotannon rakentamisvaiheen logistiikassa. Ainakin kevätaikaan tiestöllä esiintyy kelirikkoa, mikä vaikeuttaa raskaiden kuormien siirtelyä alueella. Oletettavaa on, että rakentaminen painottuu alueella aluksi radan tuntumaan, eli alueen länsiosaan. Myllykankaan tämän hetken suunnitelmat näkyvät kuvassa 6, ja alueen suurjänniteverkko(kantaverkko) kuvassa 5. Kemi Kuivaniemi Myllykangas Ii Oulu Kuva 4. Oulunkaaren länsiosan tuuliolosuhteet, tummimman punaisella tuulisimmat alueet/8/ Kuva 5. Suomen kantaverkko ja suurjännitelinjat/5/ 11

12 Myllykankaan alueelle ovat omaa tuulipuistoaan suunnitelleet TuuliWatti, Metsähallitus sekä Fortum. Hankkeista pisimmällä on kesällä 2010 Tuuliwatin projekti, joka sijoittuu Oijärventien (tie 855) pohjoispuolelle ja Oulu-Kemi -rautatien itäpuolelle. Tavoitteena Tuuliwatilla on saada voimalat toimintaan vuoden 2011 aikana. Tämä edellyttää että rakennusluvat saadaan kaikille 8 voimalalle aikataulussaan, elokuun 2010 lopussa. TuuliWatilla on myös suunnitelmissa rakentaa tuulivoimaloita merialueelle Kuivaniemen edustalle, sekä merituulipuistohankkeeseen liittyen Kuivaniemen ja Simon rajalle maatuulipuisto, mutta tällä hetkellä näistä hankkeista ei ole vielä tarkkaa tietoa saatavilla. Arvioitu toteutuminen on noin 5-10 vuoden päästä, edellyttäen että merelle rakennettavan syöttötariffin taso nousee. Maatuulipuisto Kuivaniemen ja Simon väliin voi mahdollisesti toteutua jo aikaisemmin, mutta tuskin kuitenkaan ennen vuotta Fortum puolestaan on suunnitellut aloittavansa sähköntuotannon omalla alueellaan vuonna Hankkeeseen ei tarvittu YVA-menettelyä. Investointipäätöksen Fortum tekee nykyisen aikataulun mukaan vuonna Tarkoituksena on rakentaa 8 noin 3 megawatin laitosta. Metsähallituksen tuulipuiston on nykyisen tietämyksen perusteella tarkoitus aloittaa sähkön tuotanto vuosina Hanke on tällä hetkellä YVA-menettelyn piirissä. YVA kestää mahdollisesti vuoteen Investointipäätös seuraa tämän jälkeen. Metsähallituksen rooli tuulivoiman rakennuttajana on kuitenkin tällä hetkellä hieman epäselvä, sillä Metsähallitus ei ole vielä rakennuttanut yhtään omaa tuulivoimalaa, joten lienee mahdollista että joku muu hoitaa tuulivoimapuistojen rakennuttamisen metsähallitukselle. Kuva 6. Myllykankaan tuulivoimasuunnitelmat/6/ Muut kohteet rannikolla: Iin alueella on rannikolla myös muita potentiaalisia kohteita Myllykankaan lisäksi. Esimerkiksi Laitakarissa on toiminnassa Iin energian omistama Winwind Oy:n valmistama 1 MW:n tehoinen tuulivoimalaitos ja aiemmin alueella on ollut myös Iin energian omistama 500 kw:n tehoinen laitos. Tuuliolosuhteiltaan Laitakari soveltuu tuulivoimatuotantoon hyvin. On erittäin todennäköistä että Perämeren rannikolle tulee muitakin kohteita, joihin suunnitellaan tuulivoimantuotantoa. 12

13 3.1.2 Pudasjärven vaara-alueet Oulunkaaren maasto muuttuu selkeästi siirryttäessä poispäin Perämeren rannikolta. Pudasjärven koillispuolella sijaitsevalla Syötteen vaara/tunturialueella korkeimmat vaaran laet ovat 400 metriä (Iso- Syöte). Alueella on useita yli 300 metrin korkuisia vaaroja. Alueella on paljon matkailuun liittyviä toimintoja, muun muassa Iso-Syötteen laskettelukeskus ja kansallispuisto. Kuva 7. Tuulivoimaloita Oloksen päällä/9/ Suomessa on aiemminkin toteutettu tunturin huipulle rakennettuja tuulipuistoja. Tunturituuli Oy on rakennuttanut Olostunturin päälle 5 tuulivoimalaa, yhteisteholtaan 3 MW. Voimalat näkyvät kuvassa 7. Lisäksi samainen yritys on rakennuttanut Enontekiön kuntaan Lammasoaivin huipulle tuulipuiston, jossa on 2x450 kw ja 1x600 kw tuulivoimalat. Lammasoaivin hanke on toteutettu 1996 ja 1998, Olostunturin puolestaan 1998 ja Vuosittainen tuotanto yllämainituille kahdelle tuulipuistolle on kwh, mikä vastaa noin 4500 kerrostaloasunnon sähkön käyttöä. On merkillepantavaa että tunturituulipuistot ovat jääneet tuotantotavoitteestaan joka vuosi, pääsääntöisesti jäätymisestä aiheutuneiden ongelmien vuoksi. On siis tärkeää huomioida jäätävät olosuhteet, ja niiden vaatimukset, jo tuulipuistoa suunniteltaessa. /10/ Syötteen alue: Syötteen alueella ei ole Fingridin kantaverkkoa, mutta 110 kv:n linja on alueella olemassa. Linjan omistaa Fortum Sähkönsiirto Oy. Linjan summittainen paikka näkyy alla olevassa kuvassa 8. Linjan kapasiteetti on nykyisellään Fingridin mukaan noin MW, eli teoriassa alueelle voisi rakentaa kolmen megawatin tehoista tuulivoimalaa, ilman että siirtoyhteyksiä täytyisi merkittävästi parantaa. Tulee huomata että osa sähköstä voitaisiin käyttää alueen hiihtokeskuksissa. Tämä parantaisi merkittävästi alueen energiaomavaraisuutta ja täten vähentäisi voimalinjan kuormitusta. Syötteen alueella on olemassa kohtuullisen kattava metsäautotieverkosto. 13

14 Kuva 8. Pudasjärven alueen voimalinjat/5 / Tuuliatlaksen perusteella parhaita paikkoja tuulivoimaloille Pudasjärvellä Syötteen alueella vaikuttaisivat olevan: Syötekylän itäpuolella ja sen välittömässä läheisyydessä oleva, Taivalkosken rajaan rajoittuva, Kärryvaara-Tunturin alue Syötekylän länsi- ja luoteispuolella olevat Sotivaaran, Jaaskamonvaaran ja Päätuoreen alueet. Syötteen pohjoispuolella olevat Jukuanvaaran vaara-alueet sekä Jäkälävaara-Kouvan kylien ja Taivalkosken kunnan rajan väliset alueet. Myös Jäkälävaaran kylän koillispuolella sijaitsevat Luokanvaara-Kauniskummun-Lintuvaaran alueet ovat tuuliolosuhteiltaan tuuliatlaksen perusteella potentiaalisia tuulivoimantuotantoon. Kuva 9. Vaaramaisemaa(Jukuanvaara) Kouvan kylän lähellä 14

15 Kuva 10. Tuulisuus Pudasjärvellä Syötteen alueella /4/ Tuulivoimasta voisi jopa kehittää myönteistä ympäristöystävällistä imagoa Syötteen alueella. Laajan tuulipuiston perustaminen Syötteen alueelle lienee kuitenkin epärealistista, sillä tuulisuudeltaan parhaat alueet eivät ole pinta-alaltaan kovin suuria. Myöskään olemassa oleva 110 kv:n linja(kuva 11) ei voi siirtää kymmenien voimaloiden tehoa alueelta. Noin 3-5 voimalan rakentaminen puolestaan voisi jopa parantaa tilannetta lisäämällä alueen sähköomavaraisuutta. Aluetta voinee verrata tuulivoimantuotantoolosuhteiltaan lähinnä Olokseen. Tuulivoimavalmistajat voisivat innostua tekemään testivoimaloita arktiseen käyttöön Syötteen alueelle. 15

16 Kuva 11. Syötteen 110 kv:n voimalinja Syötteen pohjoispuolinen alue, Kouvan seutu, vaikuttaa olevan tuuliominaisuuksien puolesta hyvä alue tuulivoimatuotannon kannalta, mutta toisaalta huomattavan kaukana sähkönkäyttäjistä. Myös etäisyys isompiin voimalinjoihin(110 kv 400 kv) on jo kymmeniä kilometrejä, eli siirtolinjat tulisi rakentaa oletettavasti Syötekylään. Myöskään muu infrastruktuuri, lähinnä tiestö ei ole kovin hyväkuntoista. Erityisesti kelirikkoaikaan tämä saattaa kostautua huollon vaikeutumisena tai estymisenä. Kaiken kaikkiaan Syötteen alueelle tuulivoiman rakentaminen lienee järkevintä kohtuulliselle etäisyydelle sähkön käyttäjistä, eli tässä tapauksessa Syötteen alueesta. Myös Rytingin kylän puoleiset rinteet(kuvassa 12) lienevät tulevaisuudessa harkitsemisen arvoisia. Huomattavaa hiihtokeskuksen kannalta tuulivoimassa on se, että tuulenvoimakkuudet ovat suurimmillaan talvella, jolloin myös hiihtokeskusten sähkönkulutus on suurimmillaan. Kuva 12. Syötteen länsipuolen vaara-alueet Rytingin kylän läheltä nähtynä Syötteen tuulivoima-asiaa pitää selvittää jatkossa kaupungin virkamiesten ja alueen matkailuyrittäjien ja porotilallisten kanssa yhteistyössä, jotta investointeja saadaan toteutettua. 16

17 Jaurakkajärven alue: Tuuliatlaksen mukaan myös Jaurakkajärven alue on tuulisuudeltaan otollista tuulivoiman tuotantoon. Alue sijaitsee aivan Pudasjärven eteläosissa, Puolangan kunnanrajan tuntumassa(kuva 13). Alueella on useita yli 300 metriä korkeita vaaroja, joista osa on Puolangan puolella. Hyvätuulisten alueiden voidaankin todeta jatkuvan Jaurakkajärven alueelta Puolangan kirkonkylälle saakka. Alueella on suhteellisen kattava tiestö, mutta suuremman siirtokyvyn omaavaa sähkönsiirtoverkkoa ei juuri ole, eikä alueella ole merkittävää omaa sähkönkulutusta. Lähin 110 kv:n tai suurempi voimalinja on Seitenoikean vesivoimalaitokselta Puolangan kirkonkylälle menevä 110 kv:n linja. Matkaa tältä voimalinjalta alueelle on noin 20 kilometriä. Pohjoisessa lähin voimalinja on Pudasjärveltä Taivalkoskelle menevä voimalinja, josta tässäkin selvityksessä mainittu. Iso-Syötteen voimalinja haarautuu. Etäisyyttä tähän voimalinjaan on noin 30 kilometriä. Kuva 13. Jaurakkajärven alueen tuulisuus /4/ 17

18 3.1.3 Oulujärven alue (Vaala ja Utajärvi) Oulujärvi on Oulun läänin suurin vesistö. Järven pinta-ala on 928 km 2. Lisäksi järvi on suomalaiseksi järveksi poikkeuksellisen muotoinen, sillä järvessä on vähän saaria ja useita suuria selkiä. Tämä vaikuttaa alueen tuulisuuteen. Tuuliatlaksen kartasta(kuva 14) näkee Oulujärven alueen tuulisuuden olevan samaa tasoa rannikkoseutujen kanssa. Kuva 14. Tuulisuus rannikkoseudulla ja Oulujärven alueella/ 4/ Oulujärvi on suosittu matkailualue, ja matkailua pyritään aktiivisesti kehittämään alueella. Erityisesti tämä korostuu Manamansalon, Oulujärven suurimman saaren, kohdalla. Alue on myös ympäröivää aluetta tuulisempaa, kuten kuvasta 16 voi huomata. Tällä hetkellä alueella on jo yksi potentiaalinen hanke käynnissä. E.on Kainuu tutkii mahdollisuutta rakentaa 10 MW tuulivoimaa Kivesvaaran alueelle. E.on Kainuulla on hanke myös Saukkovaaran alueella. Riittävät tutkimukset ja kartoitukset jatkotoimista päättämiseksi on alustavan arvion mukaan tehty vuoden 2012 alkupuolella/9, 11/ Huomattavaa on myös se, että Utajärven kunnalla on kaavoitettuna tontteja tuulivoimatuotantoa varten. Tontit sijaitsevat välittömästi Oulujoen pohjoisrannalla, Sotkajärven itäpuolella Utasen voimalaitoksen alakanavan vieressä. Vaikka Tuuliatlaksen perusteella tontit eivät osu tuulisimmille alueille, tulisi alueella harkita tarkempia tuulimittauksia, sillä kohde on ympäröivää aluetta korkeammalla, joten kyseessä voi olla hyvä alue pienimuotoisen tuulipuiston toteuttamiseen. 18

19 Kuva 15. Kivesvaaran tuulivoimaprojekti/9/ Kuva 16. Manamansalon tuuliolosuhteet /8/ Tuuliatlaksen mukaan myös Rokuan harjualue alue soveltuu tuuliominaisuuksiensa puolesta hyvin tuulivoimatuotantoon. Alue sijaitsee Oulujärvestä länsi-luoteeseen ja se erottuu ympäristöään tuulisempana paikkana (kuvassa 17). Alueella sijaitsee Rokuan kansallispuisto. Kansallispuiston koko on kuitenkin pieni verrattuna tuulivoimatuotannon kannalta otollisen alueen pinta-alaan. Rokuan alueella on myös hyvä tieverkosto. 19

20 Kuva 17. Manamansalon ja Rokuan alueen tuuliolosuhteet/4/ Oulujärven alueella on erittäin hyvä sähkönjakeluverkosto joka on aikanaan rakennettu Oulujoen vesivoimalaitosten tuottaman sähkön jakeluun. Alueella on muun muassa 110, 220 ja 400 kv:n voimalinjoja. Voimalinjat ovat pääosin kantaverkkoon kuuluvia. Oulujärven alue Kuva 18. Oulujärven alueen voimalinjat/5/ 20

21 3.2 Oulunkaaren alueen potentiaaliset tuulivoimatoimijat Oulunkaarella on useita tuulivoimahankkeisiin potentiaalisia yrityksiä. Ehkä tunnetuin on Winwind Oy, jonka tuulivoimaloiden kokoonpanotehdas sijaitsi maaliskuuhun 2010 saakka Iin Raasakassa. Tehdas oli Winwind Oy:n ensimmäinen ja siellä valmistettiin 1 MW tuulivoimaloita. Nykyisin alueella on Winwind Oy:n varastotoimintoja, muttei enää varsinaista tuulivoimaloiden valmistusta. Oulunkaarella on myös konepajoja sekä maanrakennusalan yrityksiä, jotka ovat potentiaalisia tuulivoimaalan toimijoita. Myös uusien tuulivoima-alan yritysten perustaminen Oulunkaaren alueelle, erityisesti tuulivoimaloiden huoltoon, lienee todennäköistä. Alueella on jo valmiiksi ammattitaitoisia asentajia tuulivoimatoimintoihin Winwind Oy:n kokoonpanotehtaan lakkautuksen myötä. Yksityiskohtainen lista potentiaalisista tuulivoima-alan toimijoista on tämän selvityksen liitteenä 1. Kuva 19. Winwind Oy:n Raasakan entinen kokoonpanotehdas 21

22 4 Tuulivoimarakentamisen aluetaloudelliset vaikutukset Oulunkaarella Tällä hetkellä tuulivoiman parissa työskentelee Euroopassa suoraan noin henkilöä, joista 74 % työskentelee joko Saksassa, Tanskassa tai Espanjassa. Nämä kolme maata ovat Euroopan suurimpia tuulivoiman tuottajia. Suomessa tuulivoima-ala työllistää tällä hetkellä noin 3000 ihmistä. Eniten tuulivoima-alan työpaikkoja syntyy luonnollisesti maihin, joihin rakennetaan tuulivoimaa. /Tuulivoimatiekartta 2009/ Suomi on tällä hetkellä lähimpänä maailman kärkeä tuulivoima-alalla materiaalien ja komponenttien valmistuksessa sekä tuulivoimalavalmistuksessa. Eniten Suomessa ollaan jäljessä maailman kärkeä alan koulutuksessa, käytössä ja kunnossapidossa sekä tuulivoiman projektoinnissa, rakentamisessa ja tuotannossa. Tämä selittyy sillä, ettei Suomessa ole vielä rakennettu laajamittaisesti tuulivoimaa. Voidaankin todeta Suomessa kuljetun vastavirtaan muuhun maailmaan nähden. On siirrytty voimalavalmistuksen kautta projektikehitykseen, ja edelleen sitä kautta alan koulutukseen ja investointiympäristön parantamiseen. 4.1 Tuulivoiman rakentamisen suuntaukset Alla olevasta The European Wind Energy Associationin kaaviosta huomaa Euroopassa kasvavana trendinä olevan tuulivoiman rakentamisen merelle. Vuonna 2020 arvioidaan merelle rakennettavan tuulivoiman osuuden olevan jo 50 %, kokonaisinvestointien määrästä, jonka puolestaan arvioidaan olevan 17 miljardia euroa. Tällä hetkellä tuulivoimaan investoidaan noin 10 miljardia euroa EU-27 -alueella vuosittain. Tuulivoiman rakentaminen merelle yleistyy osin parempien tuuliolojen, osin tilanpuutteen vuoksi. Saksassa ja muuallakin Euroopassa tuulivoimaa on rakennettu teollisessa mittakaavassa jo kymmeniä vuosia. Tästä syystä useimmat tuulivoimalle osoitetut maa-alueet on jo käytetty. Eurooppa on muutenkin huomattavasti Suomea tiheämmin asuttu, joten tuulivoiman mahdollisia rakennuspaikkoja ei ole maalla yhtä paljon. Myös Suomessa ja Oulunkaaren alueella on suuria merituulivoimahankkeita, mutta toistaiseksi tekniikka ei ole vielä täysin kypsää ja syöttötariffin taso ei ole riittävä. Hankkeet toteutunevat viiden vuoden kuluessa. Kaavio 4. Euroopan tuulivoimainvestointien jakautuminen maalle ja merelle/12/ 22

23 Kuten selvityksessä on jo aiemmin mainittu, on myös arktisella tuulivoimatekniikalla kysyntää tulevaisuudessa. Erityisesti tämä korostuu Pohjois-Euroopan olosuhteissa ja Skandinaviassa. Suomessa on markkinoita arktisen mallin tuulivoimaloille ainakin Pohjois-Suomen vaaroille ja tuntureille rakennettaessa sekä Perämeren merituulipuistohankkeissa. Suomalainen tuulivoimavalmistaja Winwind on suunnitellut jo oman arktisen tuulivoimalansa, jota on asennettu ainakin Ruotsin tuntureille. Arvioitaessa arktisen tuulivoimalan markkinoita ja markkinoiden kehitystä voidaan käyttää alla olevaa Teknologiateollisuuden Tuulivoiman tiekartan kaaviota 5. Kaaviossa 5 on sinisellä viivalla merkitty viileään ilmastoon maalle rakennettavan uuden tuulivoimakapasiteetin määrä. Vihreällä viivalla on merkitty matalien lämpötilojen tuulivoima ja oranssilla viivalla jäätävien olosuhteiden tuulivoimahankkeiden määrä. Kaavio 5. Arktisen ja viileän ilmaston tuulivoiman markkinat /13/ Oulunkaaren alueella on tulevaisuudessa markkinoita sekä merelle rakennettaville tuulivoimaloille että maalle rakennettaville kylmän ilmaston tuulivoimaloille. Erikoisesti mahdolliset Pudasjärven vaaroille tai Oulujärven alueelle rakennettavat tuulivoimalat tulevat olemaan voimaloita, jotka on suunniteltu toimimaan myös kylmissä oloissa. Oulunkaaren alueella voi olla jopa merkitystä tuulivoimavalmistajien matalan lämpötilan voimaloiden testaamis- ja tuotekehitysalueena. Toisaalta myös syvyydeltään matalan merialueen voimaloiden pystytys- ja perustustoiminta tarvitsevat kehittämistä, mikä voi olla tulevaisuudessa Oulunkaarella tapahtuvaa toimintaa. 23

24 4.2 Suunnitellut hankkeet Oulunkaarella ja sen läheisyydessä Suomen tuulivoimayhdistyksen mukaan Oulunkaarella ja Oulunkaaren lähialueilla on tällä hetkellä suunnitteilla kaiken kaikkiaan noin 3000 MW tuulivoimainvestointeja. Kooltaan suurimmat investoinnit ovat merialueilla. Merialueiden tuulivoimahankkeiden yhteenlaskettu teho on noin 2800 MW ja maaalueiden alle 300 MW. Hankkeet, niiden koot, toteuttajat ja toteutusajankohdat on merkitty alla olevaan taulukkoon 3. Tiedot on koostettu Suomen tuulivoimayhdistyksen sivuilta sekä haastattelemalla taulukossa esitettyjen rakennuttajien edustajia. Tuulipuiston sijaintipaikkakunta Arvioitu toteutus voimaloiden lukumäärä Voimaloiden yhteisteho (MW) Puiston rakennuttaja Maa/merituulipuisto Simo, Alapenikka Tuuliwatti Oy Maa Tornio, Röyttä ,8 Rajakiiri Oy Maa Ii, Olhava Tuuliwatti Oy Maa Kemi, Ajos Sumituuli Oy Maa Kemi, Ajos x 1 Kansallistuuli 1 Oy Maa Ii, Olhava (Nyby) Fortum Oyj Maa Paltamo, Kivesvaara 2015 x 10 E.ON Kainuu Maa Ii, Olhava Metsähallitus Maa Ii, Olhava-Simo 2014 x x Tuuliwatti Oy Maa Ii, Suurhiekka WPD Finland Meri Kemi, Ajos III 2012 x PVO Innopower Meri Tornio, Röyttä Offshore Rajakiiri Oy Meri Oulunsalo-Hailuoto Metsähallitus Meri Haukipudas, Hoikka Hiue 2020 x PVO Innopower Meri Haukipudas, Nimettömänmatala Simo, Pitkämatala Ii, Maakrunni x PVO Innopower Meri x Fortum Meri x Fortum Meri Ii, Olhava-Simon edusta 2015 x x Tuuliwatti Oy Meri Taulukko 3. Oulunkaarella ja välittömässä läheisyydessä olevat tuulivoimahankkeet /9/ Yllä olevan taulukon 3 perusteella kappalemäärällisesti Oulunkaaren alueelle ollaan rakentamassa maaalueille voimalaa ja merialueille arviolta jopa lähes 1000 voimalaa seuraavien kymmenen vuoden aikana. 24

25 4.3 Suunniteltujen tuulivoimainvestointien koko ja työllistävyys alueella Tarkasteltaessa taulukkoa 4, jossa on arvioitu 2 MW:n tuulivoimalan keskimääräisiä investointikustannuksia vuodelta 2006, voidaan Oulunkaaren ja sen lähialueiden tuulivoimainvestoinneiksi maa-alueella laskea noin 370 miljoonaa euroa. Merialueella investointien arvoksi voidaan samalla periaatteella laskea noin 3,4 miljardia euroa. Lisäksi tulee huomioida merelle rakentamisen suurempi hinta maalle rakennettaviin puistoihin verrattuna, erityisesti perustusten suhteellisen osuuden voi olettaa kasvavan. Toteutuessaan merituulipuistojen investoinnit noussevat 4 miljardiin euroon. Investointi (1000 /MW) Osuus kokonaiskustannuksista % Turbiini ,6 Sähköverkkoliitäntä 109 8,9 Perustukset 80 6,5 Maan vuokra 48 3,9 Sähköasennukset 18 1,5 Konsultointi 15 1,2 Rahoituskulut 15 1,2 Tien rakennus 11 0,9 Säätöjärjestelmät 4 0,3 Yhteensä Taulukko 4. Keskimääräiset kustannukset 2 MW tuuliturbiinille ( /MW) Euroopassa vuonna 2006/12/ Koska Winwind lakkautti Iin Raasakassa sijainneen tuuliturbiinien kokoonpanotehtaansa maaliskuussa 2010, jää investoinneista turbiinien osuus pois. Myöskään rahoituksen investoinnit eivät todennäköisesti jää alueelle. Myös konsulttien työn osuuden jääminen alueelle on epävarmaa, mutta mahdollista. Kuitenkin nämä poistamalla saadaan alueelle jääväksi prosenttiosuudeksi investoinnista 22 %. Maatuulihankkeissa tämä tarkoittaa noin 81 miljoonan euron investointeja alueelle ja merituulivoimassa 3,4 miljardilla laskettuna noin 750 miljoonan euron investointeja. Huomattava seikka on, että äskeisessä kappaleessa mainitut luvut ovat ainoastaan suoria rakentamisen aikaisia investointeja. Tuulivoimalan koko elinkaaren ajalta on esitetty myös seuraavia lukuja 100 MW:n tuulivoimapuiston työllistävästä ja aluetaloudellisesta vaikutuksesta Suomessa: Projektikehitys ja asiantuntijapalvelut: 10 henkilötyövuotta Infrastruktuurin rakentaminen ja asentaminen: 70 henkilötyövuotta Käyttö ja kunnossapito 20 vuoden ajan: 800 henkilötyövuotta Voimaloiden valmistus, materiaalit, komponentit ja järjestelmät: 300 henkilötyövuotta Kaikki yllämainitut yhteensä: 1180 henkilötyövuotta Tästä alueelle tulee Oulunkaaren tapauksessa noin 900 henkilötyövuotta vuoden aikana asennettua 100 MW kohti (voimalat valmistetaan muualla, kunnossapito tapahtuu paikallisin voimin, projektikehitys- ja asiantuntijapalvelut tuotetaan pääosin paikallisesti), riippuen tietysti erittäin vahvasti siitä, miten alueen yritykset pääsevät osallisiksi tuulivoimahankkeisiin. Laskemalla yhteen edellä mainitut tuulivoimahankkeet, saadaan niiden työllistäviksi vaikutuksiksi seuraavat: 25