Johdantoluento I Omaelämäkerran genre ja omaelämäkerrallinen subjekti. Tuija Saresma. Oppimistavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdantoluento I Omaelämäkerran genre ja omaelämäkerrallinen subjekti. Tuija Saresma. Oppimistavoitteet"

Transkriptio

1 Johdantoluento I Omaelämäkerran genre ja omaelämäkerrallinen subjekti Tuija Saresma Oppimistavoitteet Kurssin ensimmäisen teemakokonaisuuden jälkeen tiedät mikä omaelämäkerta on ja näet sen erot ja yhteydet muihin genreihin. Osaat lukea julkaistuja tai yhtä hyvin pöytälaatikoihin kirjoitettuja omaelämäkerrallisia tekstejä ja tulkita niitä kontekstissaan, kirjoitusajankohtansa historiallis-kulttuuris-yhteiskunnallisessa tilanteessa. Tiedät, että omaelämäkertatutkimuksella on ollut monenlaisia vaiheita sekä kansainvälisesti että Suomessa. Osaat sijoittaa lukemiasi omaelämäkertatutkimuksia näihin vaiheisiin sekä feministisen tutkimuksen keskusteluihin. Tiedät, että omaelämäkerrallisten subjektien variaatiot ovat huikeat. Osaat tarkastella lukemiesi omaelämäkertojen subjektien rakentumista ja miettiä myös sitä, millainen lukija teksteille rakentuu. Oma/elämä/kerran genre Omaelämäkerta on elämäkerrallisen kirjoittamisen alalaji. Sen sukulaisia ovat elämäkerran lisäksi esimerkiksi päiväkirja, kirje ja muistelma. Blogienkin voi katsoa kuuluvan omaelämäkerrallisen kirjoittamisen Omaelämäkerta eli autobiografia (kr. autos = minä; bio = elämä ja graphein = kirjoitus) on sananmukaisesti oman elämän kertomista. Se on kuitenkin paljon vaikeampi teksti kuin pinnalta katsoen näyttäisi. Omaelämäkerran kolme keskeistä aspektia ovat minä, elämänkokemus ja kerronta. Ne ovat keskenään hyvin monimutkaisissa suhteissa. Omaelämäkerran kirjoittaja esimerkiksi ei tarkalleen ottaen ole ihan sama kuin sen kertoja tai myöskään sen päähenkilö, vaan näillä kolmella on aina vähintäänkin ajallinen ero. Voikin kysyä, mikä oikeastaan on omaelämäkerran minä. Elämää taas ei pysty sellaisenaan vangitsemaan kertomukseen, vaan se tekstualisoituu kerrontatapahtumassa eli kirjoitus muuttaa, saa aikaan, kenties piilottaa jotakin, se on performatiivinen ja konstruktiivinen teko. Kirjallisuuden lajina eli genrenä omaelämäkerta on vuosisatojen tai jopa -tuhansien ikäinen, ja sen varhaisia edustajia voi tavata antiikin Kreikasta tai muinaisesta Japanista. Silti se on edelleen hyvin elinvoimainen. Viime aikoina on puhuttu jopa omaelämäkertabuumista, jolla viitataan sekä ihmisten haluun kirjoittaa omaelämäkerrallisia tekstejä että lukea niitä. (Jos katsot kirjakauppojen myyntiluetteloita tai kirjastojen lainausluetteloita, huomaat, että yllättävän moni Top ten -listan kirja liittyy ainakin löyhästi omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen.) Buumi näkyy myös

2 tutkimuksessa: omaelämäkerta on nykyisin kaikkea muuta kuin marginaalinen tutkimusaihe humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Omaelämäkertoja on tutkittu pisimpään kirjallisuustieteessä, jossa kohteena ovat olleet yleensä julkaistut suurmiesten, kirjailijoiden tai muiden julkisuuden henkilöiden omaelämäkerrat. Omaelämäkertakirjallisuuden kaanon rakentuukin Augustinuksen ja Rousseaun Tunnustusten kaltaisille teoksille (joista seuraavassa luennossa lisää), vaikka sitä on pyritty laventamaan ottamalla mukaan esimerkiksi naisten kirjoittamia omaelämäkerrallisia tekstejä. Esimerkiksi Simone de Beauvoirin 8-osainsta muistelmateosten sarjaa tai Virginia Woolfin Elettyjä hetkiä on vaikea ohittaa. Feministinen omaelämäkertatutkimus on nostanut tutkimuskohteeksi kuuluisien kirjailijanaisten ohella myös muiden aiemmin kaanonista ulos suljettujen ryhmien omaelämäkertoja. Ne ovat olleet marginaaliryhmiä siinä mielessä, että niiden jäsenillä on ollut vähemmän valtaa kuin keski-ikäisillä, keskiluokkaisilla, protestanttisilla valkoisilla miehillä, kuten tunnettu rimpsu kuuluu määrällisestä vähemmistöstä ei siis välttämättä ole ollenkaan kyse. Omaelämäkerta on ollut tärkeä ilmaisukeino valtakulttuurissa usein vaiennetuille ryhmille, kuten etnisille (USA:ssa esimerkiksi mustat, latinot, chicanat, amerikankiinalaiset) tai uskonnollisille vähemmistöille ja muuten kuin heteroseksuaalisesti suuntautuneille. Angloamerikkalaisessa tutkimusperinteessä on kuitenkin keskitytty tarkastelemaan marginaaliryhmienkin julkaistuja, usein esteettisesti kunnianhimoisia omaelämäkertoja, joissa on oltu hyvin tietoisia genren tunnusmerkeistä ja usein leikitelty niillä. Suomessa omaelämäkertatutkimus on lähtenyt toisenlaisille urille kiinnostuessaan niin sanottujen tavallisten ihmisten elämäntarinoista. Tavallisen käsitettä on tosin kritisoitu siitä, että omaelämäkerta kai aina olettaa päähenkilönsä olevan erityinen, miksi muuten hänen tarinaansa kannattaisi kertoa. Sitä paitsi tavallinen peittää valtasuhteet: vaikka Suomea on pidetty hyvin tasa-arvoisena maana, myös täällä on etnisiä ja muita vähemmistöjä, joita on pidetty marginaalissa. Puhe tavallisesta saattaa muodostua jopa normatiiviseksi, jos sen taustalle oletetaan kuvattujen kokemusten yleisesti jaettavuus: kelpaavatko tutkittaviksi vain keskiverto-omaelämäkerrat? Jäävätkö tiettyjen ryhmien esimerkiksi maahanmuuttajien, syrjäytyneiden, saamelaisten tarinat silloin automaattisesti marginaaliin? Useat tutkijat käyttävätkin mieluummin sanaa tuntematon, jolla viitataan siihen, että tutkittavat omaelämäkerrat on usein hankittu tutkimusmateriaaliksi kirjoituskilpailuin tai -keruin, joihin periaatteessa ketkä tahansa ovat voineet osallistua. On kuitenkin hyvä huomata, että kirjoitusharrastus ja oman minän pohdinta on mahdollisesti melkoisen keskiluokkainen harrastus, ja voi olla, että kirjoituskeruisiin osallistuvat vain tietyn taustan omaavat ja tietyntyyppiset ihmiset. Siksi ei ehkä ihmetytä, että opettajia tuntuu kirjoituskilpailuihin osallistujien joukossa olevat runsaasti. Kiinnostus tuntemattomien omaelämäkertojen tarkasteluun lähti Suomessa liikkeelle sosiologisesta elämäntapatutkimuksesta, mutta on sittemmin levinnyt myös muille tieteenaloille, esimerkiksi psykologiaan ja kasvatustieteisiin. Siinä missä

3 kirjallisuudentutkimuksessa on eritelty omaelämäkerran rakennetta, henkilöhahmoja ja kompositiota, yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa korostus on ollut omaelämäkerran sisällössä sekä genren oletetussa vakavuudessa, totuudenmukaisuudessa ja rehellisyydessä, aitoudessa. Kerronnallisuuden tarkastelu on usein jäänyt vähemmälle. Feministisen tutkimuksen näkökulmasta omaelämäkerta tuntuu erityisen kiinnostavalta tutkimuskohteelta juuri nyt, jälki- tai myöhäismodernissa maailmassa. Feministisen teorian pohdinnoissa omaelämäkertaa on käytettypaljon, koska se kyseenalaistaa totuttuja kaksinapaisia malleja ja kahtiajakoja esimerkiksi feminiiniseen ja maskuliiniseen, faktaan ja fiktioon, yksityiseen ja julkiseen. Feministinen omaelämäkertatutkimus on osoittanut, että omaelämäkerta on paljon muutakin kuin suurmiesten autonomisen subjektin juhlintaa. Sen parissa onkin kehitelty käsitteitä, jotka painottavat omaelämäkerran eri puolia: autobiografian rinnalle on nostettu autogynografia (Domna Stanton), autobiografiikka (Leigh Gilmore) ja autografia (Jeanne Perreault); Liz Stanley taas on puhunut auto/biografiasta. Omaelämäkerrallisesta subjektista Omaelämäkertateorian kirjallisuudentutkimuksen suuria nimiä ovat Philippe Lejeune ja Georges Gusdorf, joista kumpainenkaan ei ole juurikaan kiinnittänyt huomiota omaelämäkerran kirjoittajan/kertojan/päähenkilön sukupuoleen. Ensin mainittu on tunnettu strukturalistisen tiukasta omaelämäkerran määritelmästään, joka korostaa sen retrospektiivisyyttä, proosamuotoisuutta ja keskittymistä minän tarinaan; jälkimmäinen taas on korostanut genren suhdetta individualismiin ja omaelämäkerran subjektin autonomisuuden vaatimusta. Molempia voi kritisoida ja on kritisoitu feministisessä omaelämäkertatutkimuksessa. On kiinnitetty huomiota siihen, että omaelämäkerta ei itse asiassa ole vain yksilöllinen suoritus, vaan monella tapaa sosiaalinen teko: omaelämäkerta kirjoitetaan aina jollekulle ja siinä kuvataan aina muitakin ihmisiä. Feministinen omaelämäkertatutkimus aloitti kritiikkinsä osoittamalla, että naisten omaelämäkertoihin kirjoitettu minä, siis omaelämäkerran subjekti, oli perustavanlaatuisesti relationaalinen: sen rakentuminen kuvattiin ja kokemukset kerrottiin aina suhteessa toisiin. Tämä väite perustui psykoanalyyttisesti värittyneeseen ajatukseen, että naiset jotenkin luontaisesti kasvavat relationaalisuuteen samastuessaan äitiinsä, kun taas mieheksi kasvamisen tärkeimpiä oppeja on kasvu irti äidistä, erillisyyteen. Ajatus liittyi myös oletukseen omaelämäkertojen pohjana olevasta yhteisestä, jaetusta, universaalista naiskokemuksesta, esimerkiksi siitä, että naiset ovat aina heikommassa asemassa kuin miehet. Feministisessä omaelämäkertatutkimuksessa kuten feministisessä tutkimuksessa yleensäkin korostuvat nykyisin samuuksien sijaan erot ja erojen leikkaavuus ja hierarkkisuus. Joskus naiseus voi olla tärkein subjektin identiteettiä määrittävä tekijä, mutta toisessa kontekstissa merkittävämpää voikin olla se, että sama henkilö on romani. Jos hän on lesbo, se asettaa hänet eri positioon kuin

4 heteroseksuaalisen romaninaisen. Muita erottelevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulutus, asuinpaikka, taloudelliset resurssit, yhteiskuntaluokka ja niin edelleen. Eroja on alettu etsiä myös omaelämäkerran tekstuaalisella tasolla. Samalla on alettu purkaa oletusta, jonka mukaan naisten kirjoittamat omaelämäkerrat ovat aina lähtökohtaisesti toisenlaisia kuin miesten kirjoittamat: ensin mainittujen, feminiinisten omaelämäkertojen väitettiin jossakin vaiheessa olevan naisten elämän ja identiteetin tietynlaisuuden takia fragmentaarisia eli katkelmallisia, episodimaisia ja temaattisestikin hyppeleviä siinä missä miesten maskuliiniset omaelämäkerrat olisivat rationaalisesti ja kronologisesti eteneviä loogisia kokonaisuuksia. Näinhän ei tietenkään ole, vaan tyylilliset erot kahden naisen omaelämäkerran välillä voivat olla suuremmat kuin jonkun miehen ja naisen omaelämäkertojen välillä. Enää ei pyritä löytämään kaikkiin naisten omaelämäkertoihin pätevää mallia, vaan kiinnitetään pikemminkin huomiota subjektin muutokseen ja jopa hajanaisuuteen. Sukupuoli ei enää ole tutkimuksen lähtökohta, eli omaelämäkertoihin kirjoittunutta sukupuolieroa ei enää oteta annettuna. Omaelämäkertojen tutkiminen feministisen politiikan keinona ei silti ole tuhon tuomittu; päinvastoin tekstuaalinen toimijuus ja diskursiivinen performatiivisuus ovat tutkimuksen iskusanoja. Kiinnostavampaa on tarkastella esimerkiksi sitä, kuinka sukupuoli rakentuu omaelämäkerrallisen kirjoittamisen teossa. Artikkeliesittelyt Nancy K. Millerin artikkelia voi hyvällä syyllä pitää feministisen omaelämäkertatutkimuksen klassikkona. Se on hyvä aloitusteksti kurssille, sillä siinä käydään läpi omaelämäkertatutkimuksen vakiintunutta kenttää, esitellään feministisiä lukutapoja vaihtoehtoina kanonisoituneelle tutkimustavalle ja vielä ehdotetaan uutta tapaa ajatella omaelämäkerrallinen subjekti eli omaelämäkerrallinen minä. Se tuo esille omaelämäkerrallisten käytäntöjen moninaisuutta käyttämällä esimerkkeinä sekä omaelämäkertojen esikuvaa, kirkkoisä Augustinuksen tunnustuksia, että visuaalista, sarjakuvana esitettyä Art Spiegelmanin omaelämäkertaa. Artikkelissa otetaan tarkasteltavaksi sekä omaelämäkertatutkimuksen että feministisen tutkimuksen tietyille vaiheille ominaisia, itsestäänselvyyksinä pidettyjä oletuksia. Miller näyttää tutkimuksen tulosten riippuvaisuuden tulkinta-ajankohdan teoreettisista keskusteluista ja totuuksista osoittaessaan vääräksi tutkimusta hallinneen käsityksen, jonka mukaan omaelämäkerran subjekti on välttämättä autonominen eli itsenäinen, toisista erillinen ja erillisyyttään korostava olento. Toisaalta hän ei myöskään täysin hyväksy feministisen tutkimuksen erityisesti 1970-luvulla hellimää ajatusta erityisestä relationaalisesta naisidentiteetistä. Artikkelissa käydään läpi yleisen (lähinnä miesten kirjoittaman ja julkaistuja miesten tekstejä tutkineen) omaelämäkertateorian keskeisiä tutkimuksia sekä feministisen omaelämäkertatutkimuksen kriittisiä kannanottoja niihin. Samalla Miller kyllä myös tarkastelee kriittisesti feministisen tutkimuksen vaiheita, joissa on tehty ylilyöntejä esimerkiksi korostamalla yhtenäistä ja jaettua naiskokemusta ja sen

5 vaikutusta myös omaelämäkerralliseen ilmaisuun: tietty kokemus (esimerkiksi sorron kokemus) aikaansai tämän ajattelun mukaan tietynlaisen kirjoittamisen tavan ja tyylin. Miller siis kritisoi joitakin truismeiksi ja suorastaan dogmeiksi tulleita väitteitä esimerkiksi sukupuolierosta. Hän tekee sen tavalla, joka asettaa nuo teoreettiset keskustelut historialliseen ja akateemiseen kontekstiinsa ja tekee ymmärrettäväksi väitteiden esittämisen tuossa kulttuuris-yhteiskunnallisessa tilanteessa. Miller purkaa väitteet hienovaraisesti omaelämäkerrallisen materiaalinsa avulla. On virkistävää, että Miller lukee useista feministisen omaelämäkertatutkimuksen tekijöistä (ja esim. seuraavana käsiteltävästä Griffinin artikkelista) poiketen nimenomaan maskuliiniseen omaelämäkerran kaanoniin kuuluvia teoksia. Artikkeli on tiivis ja sellaisena ehkä aluksi hieman vaikeasti avautuva katsaus omaelämäkertatutkimuksen vaiheisiin. Se kannattaa kuitenkin lukea huolella, sillä jatkossa luettavat artikkelit viittaavat siihen elleivät suoranaisesti niin ainakin jatkavat tässä avattuja keskusteluja. Artikkelia avaavia kysymyksiä: - Ovatko naiset ja miehet mielestäsi perustavanlaatuisesti erilaisia? - Minkälaisena omaelämäkerrallinen minä (omaelämäkerran subjekti) on tutkimuksessa hahmotettu? - Voiko sukupuoliero olla hedelmällinen lähtökohta omaelämäkertojen tarkasteluun? Miksi/miksi ei? - Mitä merkitystä sillä on, kuka saa olla omaelämäkerrassa kertova minä? Mikä on omaelämäkerrallisen subjektin suhde kertomuksen "toisiin"? - Mitä ideologisia ulottuvuuksia omaelämäkerran subjektin autonomian korostuksella voi olla? - Miksi universaalin omaelämäkerrallisen subjektin malli on tutkimukselle pikemminkin haitaksi kuin hyödyksi? - Lukijan merkitys omaelämäkerran kertojalle/kirjoittajalle? Connie D. Griffinin teksti jatkaa feminististä omaelämäkertojen lukemista, mutta keskittyy naisten kirjoittamiin omaelämäkertoihin toisin kuin Miller. Griffinin artikkeli tuo esille omaelämäkerran historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia konteksteja ja osoittaa osaltaan, että omaelämäkertoja kirjoiteta eikä myöskään lueta tyhjiössä! Griffin jatkaa Millerin aloittamaa omaelämäkerrallisen minän pohdintaa ja tuo esille niitä feministisen teoriankin nykyisin korostamia eroja, joita subjektiin aina sisältyy. Artikkeli alkaa melkoisella teoreettisella vyörytyksellä, mutta jos olet tutustunut keskusteluihin postmodernista, tämä kaikki on jo entuudestaan tuttua. Griffin ottaa kantaa kiistaan, jota on käyty subjektin tilasta postmoderniksi luonnehditussa maailmassa. Hän referoi feministisen omaelämäkertatutkimuksen parissa käytyä keskustelua omaelämäkerran naissubjektista (Jelinek, Stanton, Gilmore, Smith) ja identiteettikategorioiden kuten feminiinisen identiteetin mahdollisuudesta ja

6 tarpeellisuudesta. Griffinin lähtökohta on Teresa de Lauretisin ajatus ek-sentrisestä eli jatkuvasti muuttuvasta, liikkeessä olevasta ja erilaisten erojen määrittämästä subjektista. Artikkelissa jatkuu myös Nancy K. Millerin käynnistämä keskustelu subjektin relationaalisuudesta tai autonomisuudesta sekä kaksinapaisen sukupuolijaon rajoittavuudesta ja riittämättömyydestä. Artikkelissa osoitetaan konkreettisten esimerkkiomaelämäkertojen avulla, kuinka perinteisen omaelämäkertatutkimuksen kaikenkattava, edustava subjekti on ollut universaaliusväitteistään huolimatta fiktio, ja se on esitetty aina suhteessa toisiin, esimerkiksi alueellisiin, etnisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin, joihin Griffinin käsittelemissä omaelämäkerroissa viitataan. Vuonna 2001 julkaistu artikkeli on tietysti aikansa tuote. Vaikka se on alle kymmenen vuotta sitten julkaistu, se tuntuu osin jopa hieman vanhentuneelta korostaessaan niin suurella innolla tarkasteltujen omaelämäkerrallisten (nais)subjektien epäkeskisyyttä, jatkuvaa muutosta ja virtaamista. Silti se kuvaa hyvin kiistaa, jota subjektista on käyty: siinä missä poststrukturalistit julistivat Tekijän Kuolemaa ja tekstin itseriittoisuutta, feministiteoreetikot (jotka tosin monin tavoin itsekin nojautuivat poststrukturalismiin) korostivat naissubjektin elinvoimaisuutta. Omaelämäkertojen ja omaelämäkertatutkimuksen suosio tietysti osoittaa omalla tavallaan, että puheet (omaelämäkerran) tekijän kuolemasta olivat vahvasti liioiteltuja. Griffinin artikkeli ottaa osaa tärkeisiin feministisen teorian keskusteluihin myös ottamalla kantaa kokemuksen käsitteeseen. Vaikka omaelämäkerrallisen subjektin universaaliutta (maskuliinisuutta) puretaan artikkelissa hyvin, kokemuksen käsite jää ehkä problematisoimatta. Griffin kyllä ihastelee esimerkkiomaelämkertojensa kirjoittajien Allisonin, Prattin ja Cherninin omaelämäkertojen postmodernia kerrontaa, mutta näyttäytyisikö omaelämäkertojen taustalla oleva kokemus ehkä hieman essentialistisena? Toisaalta Griffin kyllä korostaa kokemuksen kontekstuaalisuutta esimerkiksi Adrienne Richin käsitteen politics of location kautta. Artikkelia avaavia kysymyksiä: - Mitä omaelämäkerran subjektin marginaalisuus ja syrjässäolo valtakulttuurista tai vallitsevista representoinnin tavoista voi merkitä pahimmillaan ja parhaimmillaan? - Keksi esimerkkejä, jotka osoittavat kaksinapaisen sukupuolijaon ongelmallisuuden - Miten omaelämäkerrallisen kirjoittamisen performatiivisuus käy ilmi Griffinin tarkastelemissa julkaistuissa omaelämäkerroissa? - Voiko omaelämäkerran kirjoittaminen olla poliittista (feministisen politiikan merkityksessä)? Entä omaelämäkertatutkimus? - Miten toiseutta tuotetaan omaelämäkertoja kirjoittamalla ja niiden tutkimuksessa? Minkälaisia toisia arvelet kirjoitetun suomalaisten tavallisten ihmisten omaelämäkertoihin? Tulitko tätä kurssia varten kirjoittamassasi omaelämäkerrassa konstruoineeksi joitakin toisia?

7 - Mitä rajoja Griffinin esittelemissä omaelämäkerroissa kyseenalaistetaan ja ylitetään, ja miten? Kirjallisuus Andermahr, Sonya & Lovell, Terry & Wolkowitz, Carol (1997), A concise glossary of feminist theory. London: Arnold. Anderson, Linda (2001), Autobiography. London & New York: Routledge. Benstock, Shari (toim.) (1988), The private self. Theory and practice of women s autobiographical writings. London: Routledge. Braidotti, Rosi (1994), Nomadic subjects. Embodiment and sexual difference in contemporary feminist theory. New York: Columbia University Press. Braidotti, Rosi (1993), Riitasointuja. Suomennoksen toimittanut Päivi Kosonen. Suom. Päivi Kosonen, Marjo Kylmänen, Raija Koli, Anja Kuhalampi, Eila Rantonen ja Tuulevi Ovaska. Tampere: Vastapaino. Chodorow, Nancu (1978), The reproduction of mothering. Psychoanalysis and the sociology of gender. Berkeley: University of California Press. Eskola, Katarina (toim.) (1998), Elämysten jäljillä. Taide ja kirjallisuus suomalaisten omaeälämäkerroissa, s Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Friedman, Susan Stanford (1988), Women s autobiographical selves. Theory and practice. Teoksessa Shari Benstock (toim.), The private self. Theory and practice of women s autobiographical writings, s London: Routledge. Gilligan, Carol (1982 [1993]), In a different voice. Psychological theory and women s development. Cambridge: Harvard University Press. Gilmore, Leigh (1998/1994) Autobiographics. Teoksessa Sidonie Smith & Julia Watson (toim.), Women, autobiography, theory. A reader, s Madison: University of Wisconsin Press. [Alunperin teoksessa Leigh Gilmore (1994), Autobiographics: A feminist theory of women s self-representation. Ithaca: Cornell University Press.] Gilmore, Leigh (2001), The limits of autobiography. Trauma and testimony. Ithaca: Cornell University Press. Gusdorg, Georges (1980), Conditions and limits of autobiography. Teoksessa James Olney (toim.), Autobiography. Essays theoretical and critical. Princeton: Princeton University Press. Hyvärinen, Matti, Peltonen, Eeva & Vilkko, Anni (1998), Johdanto. Teoksessa Matti Hyvärinen, Eeva Peltonen & Anni Vilkko (toim.), Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa. Tampere: Vastapaino. Hyvärinen, Matti (1998a), Lukemisen neljä käännettä. Teoksessa Matti Hyvärinen, Eeva Peltonen & Anni Vilkko (toim.), Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa, s Tampere: Vastapaino. Hyvärinen, Matti (1998b), Jörn Donnerin matka ja paluu. Teoksessa Matti Hyvärinen, Eeva Peltonen & Anni Vilkko (toim.), Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa, s Tampere: Vastapaino.

8 Koivunen, Anu (2000), Teresa de Lauretis: Sosiaalisen ja subjektivisen rajankäyntiä. Teoksessa Anneli Anttonen & Kirsti Lempiäinen & Marianne Liljeström (toim.), Feministejä. Aikamme ajattelijoita. Tampere: Vastapaino. Kaskisaari, Marja (2000), Kyseenalaiset subjektit. Tutkimuksia omaelämäkerroista, heterojärjestyksestä ja performatiivisuudesta. Jyväskylä: SoPhi. Kontula, Osmo & Haavio-Mannila, Elina (1995), Matkalla intohimoon. Nuoruuden hurma ja kärsimys seksuaaliomaelämäkertojen kuvaamana. Helsinki: WSOY. Kosonen, Päivi (1989), Huomioita minästä omaelämäkertateoriassa. Naistutkimus 4, Kosonen, Päivi (2007) Isokrateesta Augustinukseen. Johdatus antiikin omaelämäkerralliseen kirjallisuuteen. Jyväskylä: Atena. de Lauretis, Teresa (1990), Eccentric subjects: Feminist theory and historical consciousness. Feminist Studies 16: 1. Lejeune, Philippe (1989), On Autobiography. [Alkup. Le Pacte Autobiographique 1973.] Ed. Paul John Eakin, transl. Katherine Leary. Minneapolis: University of Minnesota Press Lejeune, Philippe (2000), Omaelämäkertaa määrittelemässä. Suom. Urpo Kovala & Annikka Suoninen. Teoksessa Maaria Linko, Tuija Saresma & Erkki Vainikkala (toim.), Otteita kulttuurista. Kirjoituksia nykyajasta, kulttuurista ja elämäkerrallisuudesta, s Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 65. Moraga, Cherríe & Gloria Anzaldúa (toim.) (1984), This bridge called my back. Writings by radical women of color. New York: Kitchen table Women of Color Press. Perreault, Jeanne (1995), Writing selves. Contemporary feminist autography. Minnesota & London: University of Minnesota Press. Piela, Ulla (1993), Ulla Piela (toim.), Aikanaisia. Kirjoituksia naisten omaelämäkerroista, s Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Rojola, Lea (1993), Tekijän kuolema. Teoksessa Roland Barthes, Tekijän kuolema, tekstin syntymä, s Suomentaneet Lea Rojola ja Pirjo Thorel, suomennoksen toimittanut Lea Rojola. Tampere: Vastapaino. Roos, J. P. (1987), Suomalainen elämä. Tutkimus tavallisten suomalaisten elämäkerroista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Roos, J. P. (1994a), Paluu todelliseen elämään: Omaelämäkerta ja referentiaalisuus post -maailmassa. Gerontologia 8 (4). Roos, J. P. (1994b), Kuinka hullusti elämä on meitä heitellyt. Suomalaisen miehen elämän kurjuuden pohdistelua. Teoksessa J. P. Roos & Eeva Peltonen (toim.), Miehen elämää, s Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Saresma, Tuija (2005a), Teen runosta rakastetun. Taideomaelämäkertojen sukupuolittuneet yksinäisyyskuvaukset. Teoksessa Yksinäisten sanat. Kirjoituksia omasta tilasta, erillisyydestä ja yksinolosta, s Toim. Kimmo Jokinen. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus. Saresma, Tuija (2005b), The politics of reading the autobiographical I s. The truth about Outi. /thirdspace/ 3 (2005). Saresma, Tuija (2007) Omaelämäkerran rajapinnoilla. Kuolema ja kirjoitus. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2007.

9 Saresma, Tuija [tulossa] Sosiologinen elämäkertatutkimus muunnelmia ja murtumia. Teoksessa Voitto Ruohonen & Erkki Sevänen & Risto Turunen (toim.), Kirjallisten tekstien sosiologiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Scott, Joan (1998), Experience. Teoksessa Smith, Sidonie & Watson, Julia (toim.), Women, autobiography, theory. A reader, s Wisconsin: University of Wisconsin Press. Smith, Sidonie & Watson, Julia (2001), Reading autobiography. A guide for interpreting life narratives. Minneapolis & London: University of Minnesota Press. Stanley, Liz (1994), The knowing because experiencing subject. Narratives, lives, and autobiography. Teoksessa Kathleen Lennon & Margaret Whitford (toim.), Knowing the difference. Feminist perspectives in epistemology, s London: Routledge. Stanley, Liz (2002), Mourning becomes : The work of feminism in the spaces between lives lived and lives written. Women s Studies International Forum 25 (1). Starobinski, Jean (1980), The style of autobiography. Käännös Seymour Chatman. Teoksessa Olney, James (toim.), Autobiography. Essays theoretical and critical, s Princeton: Princeton University Press. Steedman, Carolyn Kay (1986), Landscape for a good woman: A tale of two lives. London: Virago. Tallentire, Jenéa & Dias, Karen (2005), The interfaces of auto/biography, part two. thirdspace 5: 1, 2 s. Tiilikainen, Marja (2004), Kerrottuja ja vaiettuja tarinoita. Somalinaiset Suomessa. Teoksessa Marja-Liisa Honkasalo, Terhi Utriainen & Anna Leppo (toim.), Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä, s Tampere: Vastapaino. Vainikkala, Erkki (1998a), Minä, lukijani, kaltaiseni! Ajatuksia kerronnasta, autobiografiasta ja likasta. Teoksessa Katarina Eskola (toim.), Elämysten jäljillä. Taide ja kirjallisuus suomalaisten omaelämäkerroissa, s Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vilkko, Anni (1997), Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo

Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo Nuorten ääni vai tutkijan tulkintoja? Veronika Honkasalo 31.10.2008 Ääntä etsimässä Mikä ääni? Käytetty usein poliittisessa mielessä, nuorten ääni politiikassa, kirkossa, kulttuurien välisessä vuoropuhelussa.

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987)

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi. J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8.11.2016 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus - tutkimuskavalkadi J.P. Roosin Suomalainen elämä (1987) toi sukupolvet suomalaiseen yhteiskuntatutkimukseen Aineistona

Lisätiedot

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta

Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta Luennon aiheet Teidän kysymyksiänne Perspektiivejä minuuteen ja identiteettiin Sukupuoli osana minuutta 1 Voiko kuluttajan käyttäytymistä opiskellessa hyötyä myös b2b-markkinoilla? Voiko teorioita (esim.

Lisätiedot

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa

Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa Mitä sinuun jäi? Sukupuoli sosiaalipsykologiassa 16.1-23.2.2012 Pohdinta Mitä ajattelit sukupuolesta kurssin alussa? Mitä ajattelet siitä nyt? ( Seuraako sukupuolesta ihmiselle jotain? Jos, niin mitä?)

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail.

This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. This is an electronic reprint of the original article. This reprint may differ from the original in pagination and typographic detail. Author(s): Saresma, Tuija Title: Sukupuolen luenta ja elämän kerronnan

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS

POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS Tampereen Yliopisto POLKVS22: KANSAINVÄLISTEN SUHTEIDEN KIRJALLINEN HARJOITUS 5 op. Syksy 2016 Kevät 2017 Hannes Peltonen, PhD hannes.peltonen@staff.uta.fi Tavoitteet Perehtyminen kansainvälisten suhteiden

Lisätiedot

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos... 2 Logiikkaa Tässä luvussa tutustutaan joihinkin logiikan käsitteisiin ja merkintöihin. Lisätietoja ja tarkennuksia löytyy esimerkiksi Jouko Väänäsen kirjasta Logiikka I 2.1 Loogiset konnektiivit Väitelauseen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

Aino Kääriäinen Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 30.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 1 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM

Kokemuksen tutkimus IV Oulu Timo Latomaa, FT, KL, PsM Kokemuksen tutkimus IV Oulu 25.4.2013 Timo Latomaa, FT, KL, PsM Miksi elämäkerta lähestymistapa Elämäkerrallinen haastattelu ja tulkinta on psykologian perusmenetelmä. Psykologia tutkii maailmasuhteiden

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa

Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995

Lisätiedot

Otsikko. Otsikko. Koodiperusteisen laadullisen tutkimuksen kritiikkiä Pertti Töttö: Teoria ei kehity aineistoa seulomalla, se pitää keksiä

Otsikko. Otsikko. Koodiperusteisen laadullisen tutkimuksen kritiikkiä Pertti Töttö: Teoria ei kehity aineistoa seulomalla, se pitää keksiä Laadullisen tutkimuksen tapoja 8. huhtikuuta 2003 Jyväskylän yliopisto Page 1 Koodiperusteisen laadullisen tutkimuksen kritiikkiä Pertti Töttö: Teoria ei kehity aineistoa seulomalla, se pitää keksiä Teorian

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Narratiivinen tutkimus

Narratiivinen tutkimus Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011 Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen

Lisätiedot

Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015

Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Arto Hiltunen Kansi: Janne Harju Kannen kuva: Antti Mannermaa Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op

Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa A, 5 op Aluekehitys ja -politiikka: Pohjoinen Eurooppa 792319A, 5 op Joni Vainikka, Heikki Sirviö, Fredriika Jakola, Katharina Koch Kurssin rakenne Seitsemän kahden tunnin lukupiiriä 2500 tai 3600 sanan essee

Lisätiedot

Yleistä tarinointia gradusta

Yleistä tarinointia gradusta Yleistä tarinointia gradusta Juha Taina Pro gradu seminaariesitelmä 21.1.2008 Yleistä tarinointia gradusta 1 1. Johdanto Pro gradu tutkielma (tästä eteenpäin vain tutkielma ) on ennen kaikkea opinnäyte.

Lisätiedot

, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste Opetuskielet suomi Nimi

, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste Opetuskielet suomi Nimi 7999005, Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa, 5 op Tunniste 7999005 Opetuskielet suomi Nimi Sukupuoli yhteiskunta- ja politiikan teorioissa Lyhenne Sukupuoli yhtei Laajuus Vastuuyksikkö Valtiotieteellinen

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä

HENKILÖTUNNUS: KOETULOS: pistettä TAMPEREEN YLIOPISTO KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Hakukohde: Elinikäinen oppiminen ja kasvatus VALINTAKOE 3.6.2014 Vastaa jokaiseen kysymykseen selvällä käsialalla. Artikkeleita ei saa pitää esillä kokeen

Lisätiedot

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi

Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu. Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi Kommentteja Robert Arnkilin puheenvuoroon Tutkimuksen ja käytännön vuoropuhelu Keijo Räsänen keijo.rasanen@aalto.fi 1. Mitä Robert sanoi, ymmärrykseni mukaan 2. Kommenttieni tausta, osin samanlaisessa

Lisätiedot

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN Kirjoittaminen tavoitteellisena työtapana ja toimintana Otetaan tuntumaa. Sinä ja kirjoittaminen? Valitse fiiliksen mukaan kortti, joka kertoo sinusta ja suhteestasi kirjoittamiseen.

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA

LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA LASTEN KERTOMUKSIA PÄIVÄHOIDON ARJESTA Varhaiskasvatusjohdon päivä 15.52014 Eila Estola 1 Kaksi tutkimushanketta TELL I S - H A N K E (2010-2013) - Lapset kertovat hyvinvoinnistaan kuka kuuntelee? Kohdistuu

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet:

OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: OHJEET OPETTAJALLE: Lukuseikkailun tavoitteet: innostaa ja kannustaa lasta lukemaan herättää ja ylläpitää kirjallisuuden harrastusta tutustuttaa kirjallisuuden eri lajeihin antaa elämyksiä ja herättää

Lisätiedot

Sofi Oksanen: Puhdistus

Sofi Oksanen: Puhdistus Sofi Oksanen: Puhdistus Oma nimi ja luokka Koulun nimi Työn valmistumispäivämäärä Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Kirjailijan esittely 4 3. Lukupäiväkirja 5 4. Teoksen esittely 6 4.1. Juoni, aihe ja

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

Kurssi suoritetaan kahdessa osassa: artikkeliseminaarina sekä kirjallisuustenttinä.

Kurssi suoritetaan kahdessa osassa: artikkeliseminaarina sekä kirjallisuustenttinä. OPETUSSUUNNITELMA Naistutkimuksen maisteriohjelma 120 op Maisteriohjelman runkona toimii opintosuunnitelma, joka koostuu naistutkimuksen teorian, metodologian ja tasa-arvotyön opinnoista. Lisäksi opintoihin

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2 Matematiikan tukikurssi kurssikerta 1 Relaatioista Oletetaan kaksi alkiota a ja b. Näistä kumpikin kuuluu johonkin tiettyyn joukkoon mahdollisesti ne kuuluvat eri joukkoihin; merkitään a A ja b B. Voidaan

Lisätiedot

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus

Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi. Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus Turvallisuus, identiteetti ja hyvinvointi Eero Ropo TAY Kasvatustieteiden yksikkö Aineenopettajakoulutus 2 Turvallisuuden kokemus ja identiteetti Turvallisuutta ja identiteettiä on kirjallisuudessa käsitelty

Lisätiedot

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet

Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Monipaikkaisen elämän hyödyt ja haasteet Ruralia-instituutin 25-vuotisjuhlaseminaari 25.4.2013 Katja Rinne-Koski Ruralia-instituutti / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2.5.2013 1 Monipaikkaisuus: yllättävän

Lisätiedot

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa

Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Paikalliset konfliktit kaivostoiminnassa Tapio Litmanen Yliassistentti Jyväskylän yliopisto Kaivostoiminnan haasteet Itä-Suomessa seminaari 16.-17.2.2010, Outokumpu Alustuksen rakenne Taustaa Sosiologia

Lisätiedot

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija

LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Feministisen pedagogiikan uudet ulottuvuudet

Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu Feministisen pedagogiikan uudet ulottuvuudet Opiskelijakirjaston verkkojulkaisu 2007 Feministisen pedagogiikan uudet ulottuvuudet Maarit Lindroos Julkaisu: Synteesi: Suomen taidekasvatuksen tutkimusseura ry:n ja Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Näkökulmista käytäntöön

Näkökulmista käytäntöön Näkökulmista käytäntöön Hoitosuhteen perusteiden tarkastelua Lars Lindholm 4.11.2008, Ähtäri Hoitosuhteen rakenne Asiantuntijuus Työn ilo? Empatia Kohtaaminen Ilman näitä ei voi olla hoitoa. Seuraavat

Lisätiedot

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN

SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN SOSIAALIPEDAGOGISIA KÄSITTEITÄ MAAHANMUUTTAJUUDEN JA MONIKULTTUURISUUDEN TARKASTELUUN Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 2016 11.11.2016 Elina Nivala YTT, yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen.

AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI. Euroopan Unionin Kotouttamisrahasto osallistuu hankkeen rahoittamiseen. AGORA OLARIN KOULU ÄIDINKIELI Mia Kohi, Olarin koulu (mia.kohi@espoo.fi) Tiina Salonen, Olarin koulu (tiina.salonen@espoo.fi) Sami Keijonen, Pohjois-Tapiolan lukio (sami.keijonen@pohjois-tapiola.com) NOVELLIANALYYSI

Lisätiedot

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi

Tutkielman kirjoittaminen. Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Tutkielman kirjoittaminen Tutkimuskysymyksen matka tutkimukseksi Jaana Ristimäki YH7 Global Citizenship Espoon yhteislyseon lukio 2014 Sisällysluettelo 1 Tutkielman aloittaminen ja disposition laatiminen

Lisätiedot

MONINAISUUS -SEMINAARISARJA, 4 6 op Jyväskylän yliopiston opiskelijoille

MONINAISUUS -SEMINAARISARJA, 4 6 op Jyväskylän yliopiston opiskelijoille Sivu 1(5) https://www.jyu.fi/hum/laitokset/monikulttuurisuus MONINAISUUS -SEMINAARISARJA, 4 6 op Jyväskylän yliopiston opiskelijoille Moninaisuus on uusi normaali, jota tässä seminaarisarjassa tarkastellaan

Lisätiedot

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä Diakonian tutkimuksen päivä 7.11.2008 Riikka Haahtela, YTM, jatko-opiskelija sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Me Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.

Me Mosaiikki. Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista. Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2. Me Mosaiikki Visuaalinen kollaasi väkivaltaa kokeneiden naisten kertomuksista Riikka Lahdensuo, Aalto-yliopiston Medialaboratorio 27.2.2015 Lupaus Naisten Linja auttaa väkivaltaa kokeneita naisia auttamaan

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Kevään 2013 alustava opetusohjelma

Kevään 2013 alustava opetusohjelma Kevään 2013 alustava opetusohjelma * Viikolla 10 ei ole opetusta * Muutokset ja täydennykset ovat mahdollisia niistä tiedotetaan oppiaineen internet-sivuilla. ******************************************************************************

Lisätiedot

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op)

Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Digitaalinen portfolio oppimisen tukena (4op) Harto Pönkä, Essi Vuopala Tavoitteet ja toteutus Osaamistavoitteet Kurssin jälkeen opiskelija osaa suunnitella ja toteuttaa digitaalisen portfolion blogi ympäristöön,

Lisätiedot

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Miten kirjoittaa koulutusten kuvailevat sisällöt Opintopolkuun? Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH Koulutuskuvauksen perustehtävä On hyvä aloittaa kuvauksen perustehtävän määrittelystä: - Opintoihin

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

Pikapaketti logiikkaan

Pikapaketti logiikkaan Pikapaketti logiikkaan Tämän oppimateriaalin tarkoituksena on tutustua pikaisesti matemaattiseen logiikkaan. Oppimateriaalin asioita tarvitaan projektin tekemisessä. Kiinnostuneet voivat lukea lisää myös

Lisätiedot

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa

Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Clifford Geertz 1926-2006 Ø 1926 syntyy San Franciscossa Ø 1950 BA, Ohio, Englannin kieli ja filosofia Ø 1950 tapaa Margaret Meadin ja päättä alkaa antropologian opiskelun Harvardissa Ø 1952-54 Javalle

Lisätiedot

Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia

Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Kuvapaikka (ei kehyksiä kuviin) Kirjoittamisen vaikeus ja ihanuus erään tutkijan kokemuksia 25.1.2016 Sanni Siltanen, erikoistutkija VTT, TkT sanni.siltanen@vtt.fi Kuka

Lisätiedot

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa

Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) HAKE/Tiepa 28.2.2007 KKa Hgin kaupungin opetusvirasto Wilma opas huoltajille 1(10) :LOPD 0LNl:LOPDRQ" Wilma on internetin kautta toimiva liittymä opettajille, oppilaille ja näiden huoltajille. Se ei ole käyttäjän koneella oleva

Lisätiedot

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS

SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS SUKUPUOLISTUNUT ERIARVOISUUS JA SUKUPUOLISENSITIIVISYYS Työryhmän kuvaus Työryhmässä käsitellään sukupuolta sosiaalityön kohdeilmiöissä, instituutioissa ja käytännöissä sekä pohditaan sukupuolisensitiivisyyttä

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Approbatur 3, demo 1, ratkaisut 1.1. A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat. Käydään kaikki vaihtoehdot läpi. Jos A on rehti, niin B on retku, koska muuten

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot