Johdantoluento I Omaelämäkerran genre ja omaelämäkerrallinen subjekti. Tuija Saresma. Oppimistavoitteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdantoluento I Omaelämäkerran genre ja omaelämäkerrallinen subjekti. Tuija Saresma. Oppimistavoitteet"

Transkriptio

1 Johdantoluento I Omaelämäkerran genre ja omaelämäkerrallinen subjekti Tuija Saresma Oppimistavoitteet Kurssin ensimmäisen teemakokonaisuuden jälkeen tiedät mikä omaelämäkerta on ja näet sen erot ja yhteydet muihin genreihin. Osaat lukea julkaistuja tai yhtä hyvin pöytälaatikoihin kirjoitettuja omaelämäkerrallisia tekstejä ja tulkita niitä kontekstissaan, kirjoitusajankohtansa historiallis-kulttuuris-yhteiskunnallisessa tilanteessa. Tiedät, että omaelämäkertatutkimuksella on ollut monenlaisia vaiheita sekä kansainvälisesti että Suomessa. Osaat sijoittaa lukemiasi omaelämäkertatutkimuksia näihin vaiheisiin sekä feministisen tutkimuksen keskusteluihin. Tiedät, että omaelämäkerrallisten subjektien variaatiot ovat huikeat. Osaat tarkastella lukemiesi omaelämäkertojen subjektien rakentumista ja miettiä myös sitä, millainen lukija teksteille rakentuu. Oma/elämä/kerran genre Omaelämäkerta on elämäkerrallisen kirjoittamisen alalaji. Sen sukulaisia ovat elämäkerran lisäksi esimerkiksi päiväkirja, kirje ja muistelma. Blogienkin voi katsoa kuuluvan omaelämäkerrallisen kirjoittamisen Omaelämäkerta eli autobiografia (kr. autos = minä; bio = elämä ja graphein = kirjoitus) on sananmukaisesti oman elämän kertomista. Se on kuitenkin paljon vaikeampi teksti kuin pinnalta katsoen näyttäisi. Omaelämäkerran kolme keskeistä aspektia ovat minä, elämänkokemus ja kerronta. Ne ovat keskenään hyvin monimutkaisissa suhteissa. Omaelämäkerran kirjoittaja esimerkiksi ei tarkalleen ottaen ole ihan sama kuin sen kertoja tai myöskään sen päähenkilö, vaan näillä kolmella on aina vähintäänkin ajallinen ero. Voikin kysyä, mikä oikeastaan on omaelämäkerran minä. Elämää taas ei pysty sellaisenaan vangitsemaan kertomukseen, vaan se tekstualisoituu kerrontatapahtumassa eli kirjoitus muuttaa, saa aikaan, kenties piilottaa jotakin, se on performatiivinen ja konstruktiivinen teko. Kirjallisuuden lajina eli genrenä omaelämäkerta on vuosisatojen tai jopa -tuhansien ikäinen, ja sen varhaisia edustajia voi tavata antiikin Kreikasta tai muinaisesta Japanista. Silti se on edelleen hyvin elinvoimainen. Viime aikoina on puhuttu jopa omaelämäkertabuumista, jolla viitataan sekä ihmisten haluun kirjoittaa omaelämäkerrallisia tekstejä että lukea niitä. (Jos katsot kirjakauppojen myyntiluetteloita tai kirjastojen lainausluetteloita, huomaat, että yllättävän moni Top ten -listan kirja liittyy ainakin löyhästi omaelämäkerralliseen kirjoittamiseen.) Buumi näkyy myös

2 tutkimuksessa: omaelämäkerta on nykyisin kaikkea muuta kuin marginaalinen tutkimusaihe humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla. Omaelämäkertoja on tutkittu pisimpään kirjallisuustieteessä, jossa kohteena ovat olleet yleensä julkaistut suurmiesten, kirjailijoiden tai muiden julkisuuden henkilöiden omaelämäkerrat. Omaelämäkertakirjallisuuden kaanon rakentuukin Augustinuksen ja Rousseaun Tunnustusten kaltaisille teoksille (joista seuraavassa luennossa lisää), vaikka sitä on pyritty laventamaan ottamalla mukaan esimerkiksi naisten kirjoittamia omaelämäkerrallisia tekstejä. Esimerkiksi Simone de Beauvoirin 8-osainsta muistelmateosten sarjaa tai Virginia Woolfin Elettyjä hetkiä on vaikea ohittaa. Feministinen omaelämäkertatutkimus on nostanut tutkimuskohteeksi kuuluisien kirjailijanaisten ohella myös muiden aiemmin kaanonista ulos suljettujen ryhmien omaelämäkertoja. Ne ovat olleet marginaaliryhmiä siinä mielessä, että niiden jäsenillä on ollut vähemmän valtaa kuin keski-ikäisillä, keskiluokkaisilla, protestanttisilla valkoisilla miehillä, kuten tunnettu rimpsu kuuluu määrällisestä vähemmistöstä ei siis välttämättä ole ollenkaan kyse. Omaelämäkerta on ollut tärkeä ilmaisukeino valtakulttuurissa usein vaiennetuille ryhmille, kuten etnisille (USA:ssa esimerkiksi mustat, latinot, chicanat, amerikankiinalaiset) tai uskonnollisille vähemmistöille ja muuten kuin heteroseksuaalisesti suuntautuneille. Angloamerikkalaisessa tutkimusperinteessä on kuitenkin keskitytty tarkastelemaan marginaaliryhmienkin julkaistuja, usein esteettisesti kunnianhimoisia omaelämäkertoja, joissa on oltu hyvin tietoisia genren tunnusmerkeistä ja usein leikitelty niillä. Suomessa omaelämäkertatutkimus on lähtenyt toisenlaisille urille kiinnostuessaan niin sanottujen tavallisten ihmisten elämäntarinoista. Tavallisen käsitettä on tosin kritisoitu siitä, että omaelämäkerta kai aina olettaa päähenkilönsä olevan erityinen, miksi muuten hänen tarinaansa kannattaisi kertoa. Sitä paitsi tavallinen peittää valtasuhteet: vaikka Suomea on pidetty hyvin tasa-arvoisena maana, myös täällä on etnisiä ja muita vähemmistöjä, joita on pidetty marginaalissa. Puhe tavallisesta saattaa muodostua jopa normatiiviseksi, jos sen taustalle oletetaan kuvattujen kokemusten yleisesti jaettavuus: kelpaavatko tutkittaviksi vain keskiverto-omaelämäkerrat? Jäävätkö tiettyjen ryhmien esimerkiksi maahanmuuttajien, syrjäytyneiden, saamelaisten tarinat silloin automaattisesti marginaaliin? Useat tutkijat käyttävätkin mieluummin sanaa tuntematon, jolla viitataan siihen, että tutkittavat omaelämäkerrat on usein hankittu tutkimusmateriaaliksi kirjoituskilpailuin tai -keruin, joihin periaatteessa ketkä tahansa ovat voineet osallistua. On kuitenkin hyvä huomata, että kirjoitusharrastus ja oman minän pohdinta on mahdollisesti melkoisen keskiluokkainen harrastus, ja voi olla, että kirjoituskeruisiin osallistuvat vain tietyn taustan omaavat ja tietyntyyppiset ihmiset. Siksi ei ehkä ihmetytä, että opettajia tuntuu kirjoituskilpailuihin osallistujien joukossa olevat runsaasti. Kiinnostus tuntemattomien omaelämäkertojen tarkasteluun lähti Suomessa liikkeelle sosiologisesta elämäntapatutkimuksesta, mutta on sittemmin levinnyt myös muille tieteenaloille, esimerkiksi psykologiaan ja kasvatustieteisiin. Siinä missä

3 kirjallisuudentutkimuksessa on eritelty omaelämäkerran rakennetta, henkilöhahmoja ja kompositiota, yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa korostus on ollut omaelämäkerran sisällössä sekä genren oletetussa vakavuudessa, totuudenmukaisuudessa ja rehellisyydessä, aitoudessa. Kerronnallisuuden tarkastelu on usein jäänyt vähemmälle. Feministisen tutkimuksen näkökulmasta omaelämäkerta tuntuu erityisen kiinnostavalta tutkimuskohteelta juuri nyt, jälki- tai myöhäismodernissa maailmassa. Feministisen teorian pohdinnoissa omaelämäkertaa on käytettypaljon, koska se kyseenalaistaa totuttuja kaksinapaisia malleja ja kahtiajakoja esimerkiksi feminiiniseen ja maskuliiniseen, faktaan ja fiktioon, yksityiseen ja julkiseen. Feministinen omaelämäkertatutkimus on osoittanut, että omaelämäkerta on paljon muutakin kuin suurmiesten autonomisen subjektin juhlintaa. Sen parissa onkin kehitelty käsitteitä, jotka painottavat omaelämäkerran eri puolia: autobiografian rinnalle on nostettu autogynografia (Domna Stanton), autobiografiikka (Leigh Gilmore) ja autografia (Jeanne Perreault); Liz Stanley taas on puhunut auto/biografiasta. Omaelämäkerrallisesta subjektista Omaelämäkertateorian kirjallisuudentutkimuksen suuria nimiä ovat Philippe Lejeune ja Georges Gusdorf, joista kumpainenkaan ei ole juurikaan kiinnittänyt huomiota omaelämäkerran kirjoittajan/kertojan/päähenkilön sukupuoleen. Ensin mainittu on tunnettu strukturalistisen tiukasta omaelämäkerran määritelmästään, joka korostaa sen retrospektiivisyyttä, proosamuotoisuutta ja keskittymistä minän tarinaan; jälkimmäinen taas on korostanut genren suhdetta individualismiin ja omaelämäkerran subjektin autonomisuuden vaatimusta. Molempia voi kritisoida ja on kritisoitu feministisessä omaelämäkertatutkimuksessa. On kiinnitetty huomiota siihen, että omaelämäkerta ei itse asiassa ole vain yksilöllinen suoritus, vaan monella tapaa sosiaalinen teko: omaelämäkerta kirjoitetaan aina jollekulle ja siinä kuvataan aina muitakin ihmisiä. Feministinen omaelämäkertatutkimus aloitti kritiikkinsä osoittamalla, että naisten omaelämäkertoihin kirjoitettu minä, siis omaelämäkerran subjekti, oli perustavanlaatuisesti relationaalinen: sen rakentuminen kuvattiin ja kokemukset kerrottiin aina suhteessa toisiin. Tämä väite perustui psykoanalyyttisesti värittyneeseen ajatukseen, että naiset jotenkin luontaisesti kasvavat relationaalisuuteen samastuessaan äitiinsä, kun taas mieheksi kasvamisen tärkeimpiä oppeja on kasvu irti äidistä, erillisyyteen. Ajatus liittyi myös oletukseen omaelämäkertojen pohjana olevasta yhteisestä, jaetusta, universaalista naiskokemuksesta, esimerkiksi siitä, että naiset ovat aina heikommassa asemassa kuin miehet. Feministisessä omaelämäkertatutkimuksessa kuten feministisessä tutkimuksessa yleensäkin korostuvat nykyisin samuuksien sijaan erot ja erojen leikkaavuus ja hierarkkisuus. Joskus naiseus voi olla tärkein subjektin identiteettiä määrittävä tekijä, mutta toisessa kontekstissa merkittävämpää voikin olla se, että sama henkilö on romani. Jos hän on lesbo, se asettaa hänet eri positioon kuin

4 heteroseksuaalisen romaninaisen. Muita erottelevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi koulutus, asuinpaikka, taloudelliset resurssit, yhteiskuntaluokka ja niin edelleen. Eroja on alettu etsiä myös omaelämäkerran tekstuaalisella tasolla. Samalla on alettu purkaa oletusta, jonka mukaan naisten kirjoittamat omaelämäkerrat ovat aina lähtökohtaisesti toisenlaisia kuin miesten kirjoittamat: ensin mainittujen, feminiinisten omaelämäkertojen väitettiin jossakin vaiheessa olevan naisten elämän ja identiteetin tietynlaisuuden takia fragmentaarisia eli katkelmallisia, episodimaisia ja temaattisestikin hyppeleviä siinä missä miesten maskuliiniset omaelämäkerrat olisivat rationaalisesti ja kronologisesti eteneviä loogisia kokonaisuuksia. Näinhän ei tietenkään ole, vaan tyylilliset erot kahden naisen omaelämäkerran välillä voivat olla suuremmat kuin jonkun miehen ja naisen omaelämäkertojen välillä. Enää ei pyritä löytämään kaikkiin naisten omaelämäkertoihin pätevää mallia, vaan kiinnitetään pikemminkin huomiota subjektin muutokseen ja jopa hajanaisuuteen. Sukupuoli ei enää ole tutkimuksen lähtökohta, eli omaelämäkertoihin kirjoittunutta sukupuolieroa ei enää oteta annettuna. Omaelämäkertojen tutkiminen feministisen politiikan keinona ei silti ole tuhon tuomittu; päinvastoin tekstuaalinen toimijuus ja diskursiivinen performatiivisuus ovat tutkimuksen iskusanoja. Kiinnostavampaa on tarkastella esimerkiksi sitä, kuinka sukupuoli rakentuu omaelämäkerrallisen kirjoittamisen teossa. Artikkeliesittelyt Nancy K. Millerin artikkelia voi hyvällä syyllä pitää feministisen omaelämäkertatutkimuksen klassikkona. Se on hyvä aloitusteksti kurssille, sillä siinä käydään läpi omaelämäkertatutkimuksen vakiintunutta kenttää, esitellään feministisiä lukutapoja vaihtoehtoina kanonisoituneelle tutkimustavalle ja vielä ehdotetaan uutta tapaa ajatella omaelämäkerrallinen subjekti eli omaelämäkerrallinen minä. Se tuo esille omaelämäkerrallisten käytäntöjen moninaisuutta käyttämällä esimerkkeinä sekä omaelämäkertojen esikuvaa, kirkkoisä Augustinuksen tunnustuksia, että visuaalista, sarjakuvana esitettyä Art Spiegelmanin omaelämäkertaa. Artikkelissa otetaan tarkasteltavaksi sekä omaelämäkertatutkimuksen että feministisen tutkimuksen tietyille vaiheille ominaisia, itsestäänselvyyksinä pidettyjä oletuksia. Miller näyttää tutkimuksen tulosten riippuvaisuuden tulkinta-ajankohdan teoreettisista keskusteluista ja totuuksista osoittaessaan vääräksi tutkimusta hallinneen käsityksen, jonka mukaan omaelämäkerran subjekti on välttämättä autonominen eli itsenäinen, toisista erillinen ja erillisyyttään korostava olento. Toisaalta hän ei myöskään täysin hyväksy feministisen tutkimuksen erityisesti 1970-luvulla hellimää ajatusta erityisestä relationaalisesta naisidentiteetistä. Artikkelissa käydään läpi yleisen (lähinnä miesten kirjoittaman ja julkaistuja miesten tekstejä tutkineen) omaelämäkertateorian keskeisiä tutkimuksia sekä feministisen omaelämäkertatutkimuksen kriittisiä kannanottoja niihin. Samalla Miller kyllä myös tarkastelee kriittisesti feministisen tutkimuksen vaiheita, joissa on tehty ylilyöntejä esimerkiksi korostamalla yhtenäistä ja jaettua naiskokemusta ja sen

5 vaikutusta myös omaelämäkerralliseen ilmaisuun: tietty kokemus (esimerkiksi sorron kokemus) aikaansai tämän ajattelun mukaan tietynlaisen kirjoittamisen tavan ja tyylin. Miller siis kritisoi joitakin truismeiksi ja suorastaan dogmeiksi tulleita väitteitä esimerkiksi sukupuolierosta. Hän tekee sen tavalla, joka asettaa nuo teoreettiset keskustelut historialliseen ja akateemiseen kontekstiinsa ja tekee ymmärrettäväksi väitteiden esittämisen tuossa kulttuuris-yhteiskunnallisessa tilanteessa. Miller purkaa väitteet hienovaraisesti omaelämäkerrallisen materiaalinsa avulla. On virkistävää, että Miller lukee useista feministisen omaelämäkertatutkimuksen tekijöistä (ja esim. seuraavana käsiteltävästä Griffinin artikkelista) poiketen nimenomaan maskuliiniseen omaelämäkerran kaanoniin kuuluvia teoksia. Artikkeli on tiivis ja sellaisena ehkä aluksi hieman vaikeasti avautuva katsaus omaelämäkertatutkimuksen vaiheisiin. Se kannattaa kuitenkin lukea huolella, sillä jatkossa luettavat artikkelit viittaavat siihen elleivät suoranaisesti niin ainakin jatkavat tässä avattuja keskusteluja. Artikkelia avaavia kysymyksiä: - Ovatko naiset ja miehet mielestäsi perustavanlaatuisesti erilaisia? - Minkälaisena omaelämäkerrallinen minä (omaelämäkerran subjekti) on tutkimuksessa hahmotettu? - Voiko sukupuoliero olla hedelmällinen lähtökohta omaelämäkertojen tarkasteluun? Miksi/miksi ei? - Mitä merkitystä sillä on, kuka saa olla omaelämäkerrassa kertova minä? Mikä on omaelämäkerrallisen subjektin suhde kertomuksen "toisiin"? - Mitä ideologisia ulottuvuuksia omaelämäkerran subjektin autonomian korostuksella voi olla? - Miksi universaalin omaelämäkerrallisen subjektin malli on tutkimukselle pikemminkin haitaksi kuin hyödyksi? - Lukijan merkitys omaelämäkerran kertojalle/kirjoittajalle? Connie D. Griffinin teksti jatkaa feminististä omaelämäkertojen lukemista, mutta keskittyy naisten kirjoittamiin omaelämäkertoihin toisin kuin Miller. Griffinin artikkeli tuo esille omaelämäkerran historiallisia, kulttuurisia ja sosiaalisia konteksteja ja osoittaa osaltaan, että omaelämäkertoja kirjoiteta eikä myöskään lueta tyhjiössä! Griffin jatkaa Millerin aloittamaa omaelämäkerrallisen minän pohdintaa ja tuo esille niitä feministisen teoriankin nykyisin korostamia eroja, joita subjektiin aina sisältyy. Artikkeli alkaa melkoisella teoreettisella vyörytyksellä, mutta jos olet tutustunut keskusteluihin postmodernista, tämä kaikki on jo entuudestaan tuttua. Griffin ottaa kantaa kiistaan, jota on käyty subjektin tilasta postmoderniksi luonnehditussa maailmassa. Hän referoi feministisen omaelämäkertatutkimuksen parissa käytyä keskustelua omaelämäkerran naissubjektista (Jelinek, Stanton, Gilmore, Smith) ja identiteettikategorioiden kuten feminiinisen identiteetin mahdollisuudesta ja

6 tarpeellisuudesta. Griffinin lähtökohta on Teresa de Lauretisin ajatus ek-sentrisestä eli jatkuvasti muuttuvasta, liikkeessä olevasta ja erilaisten erojen määrittämästä subjektista. Artikkelissa jatkuu myös Nancy K. Millerin käynnistämä keskustelu subjektin relationaalisuudesta tai autonomisuudesta sekä kaksinapaisen sukupuolijaon rajoittavuudesta ja riittämättömyydestä. Artikkelissa osoitetaan konkreettisten esimerkkiomaelämäkertojen avulla, kuinka perinteisen omaelämäkertatutkimuksen kaikenkattava, edustava subjekti on ollut universaaliusväitteistään huolimatta fiktio, ja se on esitetty aina suhteessa toisiin, esimerkiksi alueellisiin, etnisiin tai seksuaalisiin vähemmistöihin, joihin Griffinin käsittelemissä omaelämäkerroissa viitataan. Vuonna 2001 julkaistu artikkeli on tietysti aikansa tuote. Vaikka se on alle kymmenen vuotta sitten julkaistu, se tuntuu osin jopa hieman vanhentuneelta korostaessaan niin suurella innolla tarkasteltujen omaelämäkerrallisten (nais)subjektien epäkeskisyyttä, jatkuvaa muutosta ja virtaamista. Silti se kuvaa hyvin kiistaa, jota subjektista on käyty: siinä missä poststrukturalistit julistivat Tekijän Kuolemaa ja tekstin itseriittoisuutta, feministiteoreetikot (jotka tosin monin tavoin itsekin nojautuivat poststrukturalismiin) korostivat naissubjektin elinvoimaisuutta. Omaelämäkertojen ja omaelämäkertatutkimuksen suosio tietysti osoittaa omalla tavallaan, että puheet (omaelämäkerran) tekijän kuolemasta olivat vahvasti liioiteltuja. Griffinin artikkeli ottaa osaa tärkeisiin feministisen teorian keskusteluihin myös ottamalla kantaa kokemuksen käsitteeseen. Vaikka omaelämäkerrallisen subjektin universaaliutta (maskuliinisuutta) puretaan artikkelissa hyvin, kokemuksen käsite jää ehkä problematisoimatta. Griffin kyllä ihastelee esimerkkiomaelämkertojensa kirjoittajien Allisonin, Prattin ja Cherninin omaelämäkertojen postmodernia kerrontaa, mutta näyttäytyisikö omaelämäkertojen taustalla oleva kokemus ehkä hieman essentialistisena? Toisaalta Griffin kyllä korostaa kokemuksen kontekstuaalisuutta esimerkiksi Adrienne Richin käsitteen politics of location kautta. Artikkelia avaavia kysymyksiä: - Mitä omaelämäkerran subjektin marginaalisuus ja syrjässäolo valtakulttuurista tai vallitsevista representoinnin tavoista voi merkitä pahimmillaan ja parhaimmillaan? - Keksi esimerkkejä, jotka osoittavat kaksinapaisen sukupuolijaon ongelmallisuuden - Miten omaelämäkerrallisen kirjoittamisen performatiivisuus käy ilmi Griffinin tarkastelemissa julkaistuissa omaelämäkerroissa? - Voiko omaelämäkerran kirjoittaminen olla poliittista (feministisen politiikan merkityksessä)? Entä omaelämäkertatutkimus? - Miten toiseutta tuotetaan omaelämäkertoja kirjoittamalla ja niiden tutkimuksessa? Minkälaisia toisia arvelet kirjoitetun suomalaisten tavallisten ihmisten omaelämäkertoihin? Tulitko tätä kurssia varten kirjoittamassasi omaelämäkerrassa konstruoineeksi joitakin toisia?

7 - Mitä rajoja Griffinin esittelemissä omaelämäkerroissa kyseenalaistetaan ja ylitetään, ja miten? Kirjallisuus Andermahr, Sonya & Lovell, Terry & Wolkowitz, Carol (1997), A concise glossary of feminist theory. London: Arnold. Anderson, Linda (2001), Autobiography. London & New York: Routledge. Benstock, Shari (toim.) (1988), The private self. Theory and practice of women s autobiographical writings. London: Routledge. Braidotti, Rosi (1994), Nomadic subjects. Embodiment and sexual difference in contemporary feminist theory. New York: Columbia University Press. Braidotti, Rosi (1993), Riitasointuja. Suomennoksen toimittanut Päivi Kosonen. Suom. Päivi Kosonen, Marjo Kylmänen, Raija Koli, Anja Kuhalampi, Eila Rantonen ja Tuulevi Ovaska. Tampere: Vastapaino. Chodorow, Nancu (1978), The reproduction of mothering. Psychoanalysis and the sociology of gender. Berkeley: University of California Press. Eskola, Katarina (toim.) (1998), Elämysten jäljillä. Taide ja kirjallisuus suomalaisten omaeälämäkerroissa, s Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Friedman, Susan Stanford (1988), Women s autobiographical selves. Theory and practice. Teoksessa Shari Benstock (toim.), The private self. Theory and practice of women s autobiographical writings, s London: Routledge. Gilligan, Carol (1982 [1993]), In a different voice. Psychological theory and women s development. Cambridge: Harvard University Press. Gilmore, Leigh (1998/1994) Autobiographics. Teoksessa Sidonie Smith & Julia Watson (toim.), Women, autobiography, theory. A reader, s Madison: University of Wisconsin Press. [Alunperin teoksessa Leigh Gilmore (1994), Autobiographics: A feminist theory of women s self-representation. Ithaca: Cornell University Press.] Gilmore, Leigh (2001), The limits of autobiography. Trauma and testimony. Ithaca: Cornell University Press. Gusdorg, Georges (1980), Conditions and limits of autobiography. Teoksessa James Olney (toim.), Autobiography. Essays theoretical and critical. Princeton: Princeton University Press. Hyvärinen, Matti, Peltonen, Eeva & Vilkko, Anni (1998), Johdanto. Teoksessa Matti Hyvärinen, Eeva Peltonen & Anni Vilkko (toim.), Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa. Tampere: Vastapaino. Hyvärinen, Matti (1998a), Lukemisen neljä käännettä. Teoksessa Matti Hyvärinen, Eeva Peltonen & Anni Vilkko (toim.), Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa, s Tampere: Vastapaino. Hyvärinen, Matti (1998b), Jörn Donnerin matka ja paluu. Teoksessa Matti Hyvärinen, Eeva Peltonen & Anni Vilkko (toim.), Liikkuvat erot. Sukupuoli elämäkertatutkimuksessa, s Tampere: Vastapaino.

8 Koivunen, Anu (2000), Teresa de Lauretis: Sosiaalisen ja subjektivisen rajankäyntiä. Teoksessa Anneli Anttonen & Kirsti Lempiäinen & Marianne Liljeström (toim.), Feministejä. Aikamme ajattelijoita. Tampere: Vastapaino. Kaskisaari, Marja (2000), Kyseenalaiset subjektit. Tutkimuksia omaelämäkerroista, heterojärjestyksestä ja performatiivisuudesta. Jyväskylä: SoPhi. Kontula, Osmo & Haavio-Mannila, Elina (1995), Matkalla intohimoon. Nuoruuden hurma ja kärsimys seksuaaliomaelämäkertojen kuvaamana. Helsinki: WSOY. Kosonen, Päivi (1989), Huomioita minästä omaelämäkertateoriassa. Naistutkimus 4, Kosonen, Päivi (2007) Isokrateesta Augustinukseen. Johdatus antiikin omaelämäkerralliseen kirjallisuuteen. Jyväskylä: Atena. de Lauretis, Teresa (1990), Eccentric subjects: Feminist theory and historical consciousness. Feminist Studies 16: 1. Lejeune, Philippe (1989), On Autobiography. [Alkup. Le Pacte Autobiographique 1973.] Ed. Paul John Eakin, transl. Katherine Leary. Minneapolis: University of Minnesota Press Lejeune, Philippe (2000), Omaelämäkertaa määrittelemässä. Suom. Urpo Kovala & Annikka Suoninen. Teoksessa Maaria Linko, Tuija Saresma & Erkki Vainikkala (toim.), Otteita kulttuurista. Kirjoituksia nykyajasta, kulttuurista ja elämäkerrallisuudesta, s Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 65. Moraga, Cherríe & Gloria Anzaldúa (toim.) (1984), This bridge called my back. Writings by radical women of color. New York: Kitchen table Women of Color Press. Perreault, Jeanne (1995), Writing selves. Contemporary feminist autography. Minnesota & London: University of Minnesota Press. Piela, Ulla (1993), Ulla Piela (toim.), Aikanaisia. Kirjoituksia naisten omaelämäkerroista, s Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Rojola, Lea (1993), Tekijän kuolema. Teoksessa Roland Barthes, Tekijän kuolema, tekstin syntymä, s Suomentaneet Lea Rojola ja Pirjo Thorel, suomennoksen toimittanut Lea Rojola. Tampere: Vastapaino. Roos, J. P. (1987), Suomalainen elämä. Tutkimus tavallisten suomalaisten elämäkerroista. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Roos, J. P. (1994a), Paluu todelliseen elämään: Omaelämäkerta ja referentiaalisuus post -maailmassa. Gerontologia 8 (4). Roos, J. P. (1994b), Kuinka hullusti elämä on meitä heitellyt. Suomalaisen miehen elämän kurjuuden pohdistelua. Teoksessa J. P. Roos & Eeva Peltonen (toim.), Miehen elämää, s Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Saresma, Tuija (2005a), Teen runosta rakastetun. Taideomaelämäkertojen sukupuolittuneet yksinäisyyskuvaukset. Teoksessa Yksinäisten sanat. Kirjoituksia omasta tilasta, erillisyydestä ja yksinolosta, s Toim. Kimmo Jokinen. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus. Saresma, Tuija (2005b), The politics of reading the autobiographical I s. The truth about Outi. /thirdspace/ 3 (2005). Saresma, Tuija (2007) Omaelämäkerran rajapinnoilla. Kuolema ja kirjoitus. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, 2007.

9 Saresma, Tuija [tulossa] Sosiologinen elämäkertatutkimus muunnelmia ja murtumia. Teoksessa Voitto Ruohonen & Erkki Sevänen & Risto Turunen (toim.), Kirjallisten tekstien sosiologiaa. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Scott, Joan (1998), Experience. Teoksessa Smith, Sidonie & Watson, Julia (toim.), Women, autobiography, theory. A reader, s Wisconsin: University of Wisconsin Press. Smith, Sidonie & Watson, Julia (2001), Reading autobiography. A guide for interpreting life narratives. Minneapolis & London: University of Minnesota Press. Stanley, Liz (1994), The knowing because experiencing subject. Narratives, lives, and autobiography. Teoksessa Kathleen Lennon & Margaret Whitford (toim.), Knowing the difference. Feminist perspectives in epistemology, s London: Routledge. Stanley, Liz (2002), Mourning becomes : The work of feminism in the spaces between lives lived and lives written. Women s Studies International Forum 25 (1). Starobinski, Jean (1980), The style of autobiography. Käännös Seymour Chatman. Teoksessa Olney, James (toim.), Autobiography. Essays theoretical and critical, s Princeton: Princeton University Press. Steedman, Carolyn Kay (1986), Landscape for a good woman: A tale of two lives. London: Virago. Tallentire, Jenéa & Dias, Karen (2005), The interfaces of auto/biography, part two. thirdspace 5: 1, 2 s. Tiilikainen, Marja (2004), Kerrottuja ja vaiettuja tarinoita. Somalinaiset Suomessa. Teoksessa Marja-Liisa Honkasalo, Terhi Utriainen & Anna Leppo (toim.), Arki satuttaa. Kärsimyksiä suomalaisessa nykypäivässä, s Tampere: Vastapaino. Vainikkala, Erkki (1998a), Minä, lukijani, kaltaiseni! Ajatuksia kerronnasta, autobiografiasta ja likasta. Teoksessa Katarina Eskola (toim.), Elämysten jäljillä. Taide ja kirjallisuus suomalaisten omaelämäkerroissa, s Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Vilkko, Anni (1997), Omaelämäkerta kohtaamispaikkana. Naisen elämän kerronta ja luenta. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Feminismit. Syksy 2012.

Feminismit. Syksy 2012. Feminismit Syksy 2012. Eron politiikat Tasa-arvon maailma on laillistetun ja yksiulotteisen sorron maailma; eron maailma on maailma, jossa sorto heittää aseensa ja antautuu elämän moneudelle ja monimuotoisuudelle.

Lisätiedot

Kohti humaaneja organisaatioita

Kohti humaaneja organisaatioita Kohti humaaneja organisaatioita Hoivan etiikka ja perheiden ylisukupolvisiin psykososiaalisiin ongelmiin liittyvät käytännöt Brid Featherstone 6.11.2015 Miksi kirjoitimme kirjan? Uusliberalismi, taloudellisen

Lisätiedot

ELÄMÄNTARINA, ELINKAARI...

ELÄMÄNTARINA, ELINKAARI... 13 Oulun yliopisto Humanistinen tiedekunta University of Oulu Faculty of Humanities Toim. Kinnunen, Ylimaunu & Ylipulli ISBN 978-951-42-9745-8 ISSN 1796-4725 Studia humaniora ouluensia Toim. Taina Kinnunen,

Lisätiedot

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua

Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Kollektiivinen biografia: uutta, vanhaa, lainattua Metodifestivaalit 2015 / Sukupuolentutkimuksen metodipäivitys / 19.8.2015 Hanna Ojala, KT, dos., yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto Hanna.L.Ojala@uta.fi

Lisätiedot

Jatkolukemista: Koivunen, Anu & Marianne Liljeström (toim.): Avainsanat. 10 askelta feministiseen tutkimukseen. Vastapaino, Tampere 1996. Moser, Caroline: Gender planning and development. Theory, practice

Lisätiedot

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään

Mitä suomen intonaatiosta tiedetään Mitä suomen intonaatiosta tiedetään ja mitä ehkä tulisi tietää? Tommi Nieminen Itä-Suomen yliopisto AFinLAn syyssymposium Helsinki 13. 14. 11. 2015 Johdanto Jäsennys 1 Johdanto 2 Mitä intonaatiosta tiedetään?

Lisätiedot

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa

Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Ihmisen ääni-ilmaisun somaestetiikkaa Anne Tarvainen, FT Musiikintutkimus Tampereen yliopisto 14.3.2013, Suomen musiikintutkijoiden 17. symposium, Turku Ääni-ilmaisu Laulajan ilmaisu tuntuu kuuntelijan

Lisätiedot

Eläkeläiset ry Kirjoittajakurssi Kuntoranta 17. marraskuuta 2006 Pirjo Kaihovaara Kansan Arkisto

Eläkeläiset ry Kirjoittajakurssi Kuntoranta 17. marraskuuta 2006 Pirjo Kaihovaara Kansan Arkisto KIRJOITTAISINKO ELÄMÄKERRAN VAI MUISTELISINKO MUUTEN VAAN? Eläkeläiset ry Kirjoittajakurssi Kuntoranta 17. marraskuuta 2006 Pirjo Kaihovaara Kansan Arkisto Esityksen sisältö muistelma - muistitieto - muistelukerronta

Lisätiedot

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen

Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Tieteellisen artikkelin kirjoittaminen ja julkaiseminen Dosentti Mikko Ketola Kirkkohistorian laitos Workshop tohtorikurssilla toukokuussa 2008 Teologinen tiedekunta Workshopin sisältö Miksi kirjoittaa

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski

Taiteen ja sosiaalityön rajalla. Arja Honkakoski Taiteen ja sosiaalityön rajalla Aikuissosiaalityön i i päivät ä 18.-19.1.201119 1 Työryhmä 19.1.2011: Taiteen avaamat mahdollisuudet d sosiaalityössä Arja Honkakoski Mahdollisuus enemmän kuin todellisuus?

Lisätiedot

Minustako hyvä henkilöhahmo? Omasta elämästä tarinoiksi

Minustako hyvä henkilöhahmo? Omasta elämästä tarinoiksi Minustako hyvä henkilöhahmo? Omasta elämästä tarinoiksi Kaikille avoin, maksullinen Turun yliopiston luovan kirjoittamisen kurssi 31.8. 15.12.13 Haluatko jättää elämästäsi pysyvän perinnön tuleville sukupolville

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Suomen kirjallisuus 2009 2010 1

Suomen kirjallisuus 2009 2010 1 Suomen kirjallisuus 2009 2010 1 Suomen kirjallisuus Suomen kirjallisuuden aineopinnot (35 opintopistettä) järjestetään yhteistyössä Vaasan yliopiston nykysuomen ja kääntämisen laitoksen ja Tampereen yliopiston

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng

3.2 Zhuāngzǐ ja Dàodéjīng 3.2.1 Zhuāngzǐ Zhuāngzǐ 莊 子 on eräs tunnetuimmista taolaisuuteen liitetyistä klassikoista. Se on todennäköisesti varhaisempi kuin Dàodéjīng[50]. Taolaisessa kaanonissa se tunnetaan nimellä Nánhuán Totuuden

Lisätiedot

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi

Nuoret naiset johtamisurille. Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Nuoret naiset johtamisurille Ohjelman sisältö ja aikataulu Järjestäjä: Tammer Nova rotaryklubi Johtajuus on Tehtäväkokonaisuus, johon liittyy odotuksia, vastuita ja velvollisuuksia Suhde, jossa on määritelty

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta

Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Tasa-arvoista ja sukupuolisensitiivistä varhaiskasvatusta Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Seminaari 27.10.2011: Varhaiskasvatus ja perusopetus edistämään tyttöjen ja poikien tasa-arvoa Lastentarhaopettajien

Lisätiedot

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia

Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää. Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Parhaimmillaan kirjallisuus auttaa ymmärtämään elämää Kirjallisuustutkielma 9. luokan kotimaisen kirjallisuuden historia Tutkielmatyöskentely opettaa tieteellisen ja analyyttisen kirjoittamisen taitoja.

Lisätiedot

Kirjallisuuden perusopinnot (30 op)

Kirjallisuuden perusopinnot (30 op) Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Kirjallisuuden perusopinnot (30 op) Perusopintojen osaamistavoitteet Suoritettuaan perusopinnot opiskelija hahmottaa taiteen ja kulttuurin historiallisia yhteyksiä

Lisätiedot

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa

Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Työryhmä 3: Sosiaalipedagogiset tutkimusmenetelmät opetuksessa Sosiaalipedagogiikan kouluttajatapaaminen 21.11.2014 Elina Nivala & Sanna Ryynänen Lähtökohtia 1. Tutkimusmenetelmien osaaminen ei kuulu yksinomaan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike

Carol Ehrlich. 70-luvun naisliike Carol Ehrlich 70-luvun naisliike 1980 Miten paljon naisliike on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana? Liberaali haara ei ole muuttunut juuri lainkaan. Yhä yritetään saada 52% vallasta siinä taloudellisessa

Lisätiedot

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta

Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta 1 Blogger-blogin käyttöönotto ja perusasiat Bloggerista & bloggauksesta Blogi on yhden tai useamman kirjoittajan verkkosivu tai -sivusto, jonka kautta voidaan julkaista omia kirjoituksia perinteisten julkaisukanavien

Lisätiedot

Minustako hyvä henkilöhahmo? Omasta elämästä tarinoiksi

Minustako hyvä henkilöhahmo? Omasta elämästä tarinoiksi Minustako hyvä henkilöhahmo? Omasta elämästä tarinoiksi Kaikille avoin, maksullinen Turun yliopiston luovan kirjoittamisen kurssi Haluatko jättää elämästäsi pysyvän perinnön tuleville sukupolville tai

Lisätiedot

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen

Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN. Paula Arvas & Voitto Ruohonen Alussa oli MURHA JOHTOLANKOJA RIKOS KIRJALLISUUTEEN Paula Arvas & Voitto Ruohonen Suomen tietokirjailijat ry on tukenut teoksen kirjoittamista. Paula Arvas on kirjoittanut luvut 1, 2, 4 ja 6 ja Voitto

Lisätiedot

Johdatus sukupuoleen ja sukupuolentutkimukseen

Johdatus sukupuoleen ja sukupuolentutkimukseen Elore (ISSN 1456-3010), vol. 18 1/2011. Julkaisija: Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. [http://www.elore.fi/arkisto/1_11/kirjat_hakkinen.pdf] KIRJA-ARVIO Johdatus sukupuoleen ja sukupuolentutkimukseen

Lisätiedot

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ

SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ SE OLIS SIT JONKUN TOISEN ELÄMÄÄ NUORTEN TOIMIJUUDEN RAKENTUMINEN ETSIVÄSSÄ TYÖSSÄ VTT Tarja Juvonen Yliopistonlehtori (ma.) Sosiaalityö Lapin Yliopisto Sposti: tarja.juvonen@ulapland.fi Miten nuorten

Lisätiedot

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa

Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Englannin kielen ja viestinnän ja ammattiaineiden integrointiyhteistyö insinöörikoulutuksessa Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän opettajien neuvottelupäivät Lapin ammattikorkeakoulussa 13.-14.11.2014

Lisätiedot

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ

PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ HYVINVOINTIA TYÖSTÄ PETRI VIRTANEN MARJO SINOKKI HYVINVOINTIA TYÖSTÄ Työhyvinvoinnin kehittyminen, perusta ja käytännöt TIETOSANOMA HELSINKI Tietosanoma Oy ja kirjoittajat ISBN 978-951-885-367-4 KL 36.13

Lisätiedot

Maskuliinisuus ja isyys: sukupuoli miesten kirjoittamissa isyyskertomuksissa

Maskuliinisuus ja isyys: sukupuoli miesten kirjoittamissa isyyskertomuksissa Historiallisia Papereita 14 Maskuliinisuuden historia Ilana Aalto, sivu 1 Maskuliinisuus ja isyys: sukupuoli miesten kirjoittamissa isyyskertomuksissa Ilana Aalto Taustaa Esitelmäni liittyy väitöskirjahankkeeseeni,

Lisätiedot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot

Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Laajennettu tiedonkäsitys ja tiedon erilaiset muodot Totuudesta väitellään Perinteinen käsitys Tutkimuksella tavoitellaan a. On kuitenkin erilaisia käsityksiä. Klassinen tiedon määritelmä esitetään Platonin

Lisätiedot

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia

Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia IKÄAKATEMIA TO 19.9-2013 FINLANDIA Hyvä vanheneminen ja arkielämä: Kysymyksiä ja mahdollisia vastauksia Jyrki Jyrkämä Professori (em.) Sosiaaligerontologia, sosiologia Gerontologian tutkimuskeskus, JY

Lisätiedot

Kivi leivässä vai manteli puurossa?

Kivi leivässä vai manteli puurossa? Kivi leivässä vai manteli puurossa? Itseoppineet perinteenkerääjät arkiston keruuideologian haastajina FT tutkijatohtori Kati Mikkola Helsingin yliopisto / SKS:n tutkimusosasto Esityksen kuvat: SKS ja

Lisätiedot

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka

Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe. Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläistaustaiset naiset Suomessa: sukupuoliroolit ja perhe Pirjo Pöllänen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos & yhteiskuntapolitiikka Venäläiset maahanmuuttajat Suomessa Venäläisiä maahanmuuttajia

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015

Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä ihmettä on kertomuksentutkimus? MARI HATAVARA METODIFESTIVAALI 19.8.2015 Mitä on kertomus? Kognitiivinen lähestymistapa otapa ja väline ajatella ooletus toisen mielensisällöistä ja pyrkimyksistä Retorinen

Lisätiedot

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen

Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Tutkimuspäiväkirja ja tutkimussuunnitelma Eeva Jokinen Kääk!??? Idea! TUTKIMUSPÄIVÄKIRJA Empiirisessä tutkimuksessa tutkimustulokset saadaan tekemällä konkreettisia havaintoja tutkimuskohteesta ja analysoimalla

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011

FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 FT Henna Makkonen-Craig Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi 2. 3.8.2011 Esityksen rakenne Johdannoksi Tekstilajin eli genren määrittelyä Millaisin eri tavoin tekstilajia voidaan tutkia? Millaisista

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla

BLOGGER. ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla BLOGGER ohjeita blogin pitämiseen Googlen Bloggerilla Sisältö Blogin luominen... 1 Uuden blogitekstin kirjoittaminen... 4 Kuvan lisääminen blogitekstiin... 5 Lisää kuva omalta koneelta... 6 Lisää kuva

Lisätiedot

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia

Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Taidemuseo työyhteisön taukotilana Taide jää mieleen -hankkeen tuloksia Elli Liippo Taideohjaaja, Taide jää mieleen -hanke Aboa Vetus & Ars Nova Taidemuseo työyhteisön taukotilana aikaa asioiden syvempään

Lisätiedot

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI

KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI KULTTUURI, TERVEYS JA HYVINVOINTI Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa Voimaa taiteesta -seminaari 27.9.2012 Anu Laukkanen projektitutkija ESITYKSEN RAKENNE I Tutkimusohjelman suunnittelun taustaa II

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

VALTIO-OPPI 2015-2017

VALTIO-OPPI 2015-2017 VALTIO-OPPI 2015-2017 1 HUOM! Tutkintovaatimukset 2015-2017 otetaan käyttöön 1.9.2015 alkaen. Kesätentissä 8.8.2015 ovat vielä voimassa 2012-2015 vaatimukset. Vanhojen vaatimusten mukaisia esseitä voi

Lisätiedot

Narratiivinen tutkimus

Narratiivinen tutkimus Narratiivinen tutkimus Outi Ylitapio-Mäntylä Lapin yliopisto Syksy 2011 Kertomus, Tarina narrative=kertomus, kerronnallinen, kertomuksellinen story=tarina kertomus=tarina tarinallinen tutkimus = kerronnallinen

Lisätiedot

Kokemuksia leimatusta identiteetistä

Kokemuksia leimatusta identiteetistä Kokemuksia leimatusta identiteetistä Anna Kulmala 26.10.2006 Tutkimuksen keskiössä Omakohtaiset kertomukset Identiteetin rakentuminen Leimatun identiteetin ja toiseuden kokemukset Mielenterveysongelmat,

Lisätiedot

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM

Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys. 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 5.2.2015 Valtakunnalliset välinehuollon esimiesten koulutuspäivät Jaana Kammonen TtM Keskeistä ratkaisukeskeisessä ajattelussa; asenne tulevaisuusorientaatio tavoitesuuntautuminen

Lisätiedot

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä

Harjoituskerta 5. 30.11.2015 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Harjoituskerta 5 Yritysviestinnän perusteet A71A00100 Visa Penttilä Agenda 1. Tiimitehtävät 2. Artikkelit 3. Ohjeistusta lopputyöhön 4. Ensi viikon luento Falkheimer & Heide (2015) Kolme keskeistä käsitettä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona

Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Johanna Hurtig, Merja Laitinen ja Katriina Uljas-Rautio Tieteelliset taidot tutkimuksellisena lukutaitona Lähestymme tässä teoksessa tieteellisiä taitoja tutkimuksellisen lukutaidon käsitteen avulla. Ymmärrämme

Lisätiedot

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi

Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta. Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Työryhmä 2. Hyväksi havaittuja käytäntöjä tutkimuseettisestä koulutuksesta Keskiviikko 29.10.2014 Tieteiden talo, 405 Puheenjohtajana Petteri Niemi Eettinen tutkija... Tunnistaa asioiden eettisen puolen

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön

Lisätiedot

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2. 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/2 17.3.2016 Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella Miehen kohtaamiseen vaikuttavat tekijät työntekijä tiedot, taidot ammatillinen viitekehys/oma

Lisätiedot

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT

KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT KIRJOITTAMINEN JA ROOLIPELIT Antti Eronen ae_anttieronen@hotmail.com http://anttieronen.blogspot.fi PROFIILI: ANTTI ERONEN Dreamland Aavekomppania (2008) Talvi (2011) Operaatio: Harmageddon (2013) AIHEITAMME

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka

AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO. Opettaja Hanna Vilkka AIKA V3 KASVATUSTIETEELLINEN LUKU- JA KIRJOITUSTAITO Opettaja Hanna Vilkka 1. TIETEELLINEN LUKEMINEN 2. TIETEELLINEN KIRJOITTAMINEN 3. ARGUMENTOINTI 4. KRIITTINEN KESKUSTELU 5. ESSEE 6. OPPONOINTI 1.TIETEELLINEN

Lisätiedot

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007

Reflektiivinen ammattikäytäntö. Merja Sylgren 07.05.2007 Reflektiivinen ammattikäytäntö Arjen työn vaatimukset Työyhteisöt ja yksittäiset työntekijät vastaavat arjen työssään työelämän asettamiin vaatimuksiin. Tästä nousee tarkasteltavaksi: yhteisöjen ja yksilöiden

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä?

Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Perhelähtöinen yhteistyö puhetta vai käytäntöjä? Paula Määttä III Avoin varhaiskasvatusseminaari 9.-10.10.2012 Imatran Kylpylä 1 VARHAISVUODET JA ERITYISKASVATUS VARHE-TUTKIMUSRYHMÄ 1990-2010 1. Miten

Lisätiedot

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa

Sukupuolen merkitys. Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolen merkitys Sukupuolen huomioon ottava lähestymistapa Sukupuolisensitiivinen työote Tunnistetaan omassa toiminnassa niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat miehiin ja naisiin. Huomioidaan miesten ja

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN

KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN KOKONAISVALTAINEN KIRJOITTAMINEN Kirjoittaminen tavoitteellisena työtapana ja toimintana Otetaan tuntumaa. Sinä ja kirjoittaminen? Valitse fiiliksen mukaan kortti, joka kertoo sinusta ja suhteestasi kirjoittamiseen.

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta

Tuloperiaate. Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta Tuloperiaate Oletetaan, että eräs valintaprosessi voidaan jakaa peräkkäisiin vaiheisiin, joita on k kappaletta ja 1. vaiheessa valinta voidaan tehdä n 1 tavalla,. vaiheessa valinta voidaan tehdä n tavalla,

Lisätiedot

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Sukupuoli ja valta. Feministinen kritiikki. Toiseus ja sukupuoli. Juha Herkman, 16.4.

TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Sukupuoli ja valta. Feministinen kritiikki. Toiseus ja sukupuoli. Juha Herkman, 16.4. TET1050e Yhteiskunta ja audiovisuaalinen kulttuuri Sukupuoli ja valta Juha Herkman, 16.4.2014 Helsingin yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, viestinnän oppiaine Feministinen kritiikki naisasialiike osana

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa

Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Vaatiiko subjektius subjektin? Sosiaalinen konstruktionismi kielentutkimuksessa ja kielenhuollossa Ulla Tiililä Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ulla.tiilila@kotus.fi Kielitieteen päivät Helsingissä

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka

SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,

Lisätiedot

3. luokan lukudiplomikirjat ja -tehtävät

3. luokan lukudiplomikirjat ja -tehtävät Pirkanmaan lukudiplomi 3. luokan lukudiplomikirjat ja -tehtävät Kuva: Tuija Sinkko diplomin suorittajan nimi ja luokka Tervetuloa Pirkanmaan lukudiplomin suorittajaksi, arvoisa kirjojen ystävä! Lukudiplomia

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA

SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA SUURPÄÄNOMA BIBLIOGRAFIA MATTI SUURPÄÄN TUOTANNOSTA SEKÄ HÄNEN TUOTANTOAAN TAI HÄNTÄ ITSEÄÄN KÄSITTELEVISTÄ ARTIKKELEISTA Juhlajulkaisu Matti Suurpäälle hänen täyttäessään 60 vuotta 3. marraskuuta 1997

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Rakkaus. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Rakkaus. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu luento VII / 31.3.2010 Rakkaus Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Tekojen ulottuvuus: Rakkautta ei ole ilman rakkaudellisia tekoja Uskon ulottuvuus:

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen

Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Uutta tietoa suomen kielen opetukseen Suomen kielen ja kirjallisuuden alumnipäivä 26.9.2009 TERVETULOA! Muutama sana tekstitaidoista Lukemista ja kirjoittamista ei voi erottaa toisistaan Tekstitaidot =

Lisätiedot

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994.

Lähteet: Tuhat ja yksi yötä. 1994. Tuhannen ja yhdenyön satuja. 1994. Kertomus Sehrezadesta Viisaan ja rakastetun sulttaanin valtasi viha, kun hänelle selvisi, että hänen kaunis puolisonsa oli pettänyt häntä. Hän surmautti puolisonsa ja otti käyttöön sellaisen tavan, että

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa?

Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? Globaali Suomi ja arvot olemmeko vaarassa? VTT Anneli Portman, Helsingin Yliopisto 3.6.2016 1 Mistä vaarat tulevat? Koemme itsemme uhatuksi joko henkilökohtaisesti tai ryhmätasolla Uhatuksi tulemisen kokemus

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010

Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu. Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Esa Saarinen Filosofia ja systeemiajattelu Aalto-yliopisto Teknillinen korkeakoulu kevät 2010 Filosofia ja systeemiajattelu (3 op, L) Mat-2.1197/TU-53.1150 3.2. Noste 17.2. Mindset 24.2. Kasvu. Vieraana

Lisätiedot

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN

TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN TEHTÄVÄT LUKION KURSSEIHIN Veijo Fiskaali 2013! 1 KURSSI 1 / UI 1 - HISTORIA Kirjoitusohjeet ja arvostelu Teksti tietokoneella tuotettuna: Riviväli 1,5 Fontti: Times New Roman Fonttikoot: " Pääotsikko

Lisätiedot

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN

ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN ARTIKKELIVÄITÖSKIRJAN YHTEENVEDON KIRJOITTAMINEN Reetta Muhonen (TaY, TaSTI) Metodifestivaalit 19.8.2015 Opinteitä ikääntyvien yliopistoon. Sotien sukupolvi ja yliopiston ylistys 17.10.2014, Jyväskylän

Lisätiedot

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana

Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Akateeminen työ käytännöllisenä toimintana Keijo Räsänen www.hse.fi/meri krasanen@hse.fi Alustus seminaarissa EETTINEN KIPU JA RISKI Humanistis yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen riskit, ennakkoarvioinnin

Lisätiedot