Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 688/2012 vp Leppäveden säännöstely ja veden korkeus Eduskunnan puhemiehelle Tämän vuoden tulvat ovat olleet harvinaisen korkeita Keski-Suomessa. Keväällä ja alkukesällä monin paikoin esiintyneet tulvakorkeudet toistuvat arviolta keskimäärin kerran vuodessa. Vielä harvinaisempaa on se, että vedenpinnat ovat pysyneet monin paikoin korkealla läpi kesän. Vedenkorkeudet ovat olleet keväisissä huippulukemissa läpi kesän Keiteleellä ja Konnevedellä, joista suuri osa Leppävedenkin vesistä tulee. Leppäveden pinta on ollut myös korkealla. Syy Leppäveden tulviin on ollut sama kuin muuallakin, runsaat sateet. Suomen ympäristökeskuksen mukaan vuoden alusta lähtien laskettu sadesumma on Kymijoen vesistöalueella ollut noin 500 mm, sivuten vastaavan kalenterijakson ennätystä viimeisten 50 vuoden aikana. Lupaehtojen puitteissa voitiin pysäyttää vedenpinnan nousu, kun oli vaarana, että vedenkorkeus olisi noussut yli tason NN+81,50 m. Lupaehtojen mukaan tämän korkeuden ylitys on pyrittävä estämään mahdollisuuksien mukaan. Asukkaat ovat erittäin huolestuneita siitä, että heidän mielestään Leppäveden pintakorkeutta on pidetty koko kesän ja pidetään edelleen selittämättömästä syystä aivan tulvarajalla. Lukuisa määrä rantarakennuksista kärsii ongelmasta. Eroosio syö rantapenkkoja ja asennetut salaojajärjestelmät pidetään toimivina ainoastaan pumppujen avulla. Ranta-asukkaat ja mökkiläiset ovat olleet omassa asiassaan yhteydessä vaikuttaviin viranomaistahoihin tuloksetta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ovatko voimassa olevat padotusehdot ja purkaustaulukot ajantasaiset ja kenen tehtävä ne on päivittää, onko lupaehtoja mahdollisesti rikottu ja onko nykyisellä menettelyllä pyrkimys vesivoiman maksimihyötyyn? Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2012 Kauko Tuupainen /ps Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kauko Tuupaisen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 688/2012 vp: Ovatko voimassa olevat padotusehdot ja purkaustaulukot ajantasaiset ja kenen tehtävä ne on päivittää, onko lupaehtoja mahdollisesti rikottu ja onko nykyisellä menettelyllä pyrkimys vesivoiman maksimihyötyyn? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Leppävesi sijaitsee Päijänteen yläpuolella Kymijoen vesistöalueella. Kymijoen vesistöalueen sademäärä on ollut kuluvana vuonna poikkeuksellisen suuri sivuten vastaavan kalenterijakson ennätystä viimeisten 50 vuoden aikana. Vuoden alusta lähtien laskettu sadesumma on noin 500 mm, kun keskimäärin tammi heinäkuussa alueella sataa noin 300 mm. Suuren sademäärän takia vedenpinta on Leppävedellä harvinaisen korkealla. Vedenpinta on kuitenkin ollut ylempänä kuin tänä vuonna kahdeksan kertaa 80-luvun alusta lähtien. Leppäveden vedenkorkeuden säännöstely hoidetaan Vaajakosken voimalaitoksella. Voimassa oleva säännöstelylupa edellyttää, että Leppäveden vedenkorkeus noudattaa pääosin luonnonmukaisia vedenkorkeusvaihteluja. Luonnonmukaisista vedenkorkeuksista voidaan poiketa siten, että kuivina kausina järven vedenpinta pidetään hieman luonnonmukaista ylempänä ja että pahimpia tulvakorkeuksia alennetaan runsailla juoksutuksilla. Vedenkorkeuden ylitettyä korkeuden NN +80,78 m tulee voimalaitokselta juoksutettava vesimäärä olla suurempi kuin luonnonmukainen. Juoksutettava vesimäärä määräytyy ns. purkaustaulukon perusteella, kuitenkin niin, että vedenkorkeuden NN +81,50 m ylittäminen on mahdollisuuksien mukaan estettävä suurentamalla juoksutusta mainitun taulukon osoittamasta määrästä. Lisäjuoksutukset on toteutettava voimalaitoksella siitäkin huolimatta, että niistä seuraa usein ohijuoksutuksista aiheutuvia vesivoimamenetyksiä. Säännöstelyn lupaehdot ja käytännön menettelyt eivät siten pyri maksimoimaan vesivoimahyötyä. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus seuraa valvontaviranomaisena Leppäveden vesitilannetta ja säännöstelyn toteutumista. Seuranta osoittaa, että Leppäveden säännöstelyä on hoidettu kuluvana vuonna voimassa olevan säännöstelyluvan mukaisesti. ELY-keskus on ryhtynyt jo keväällä yhdessä voimalaitosta hoitavan Suur-Savon Sähkön kanssa toimenpiteisiin alueen tulvariskin vähentämiseksi. Toukokuun alussa aloitettujen lisäjuoksutusten ansiosta vedenkorkeuden nousu jäi pienemmäksi kuin luonnontilanteessa. Kevään nopean lumensulannan sekä kuluvan vuoden runsaiden sateiden takia haitallista vedenkorkeuden nousua ei ole ollut mahdollista kokonaan estää Leppäveden ja koko vesistöalueen olosuhteissa. Kuluva vuosi osoittaa kuitenkin, että voimassa olevalla säännöstelyluvalla voidaan nykyolosuhteissakin pienentää merkittävästi sekä kevät- että kesätulvista aiheutuvia haitallisia vahinkoja, vaikka lupaehdot perustuvat luvan myöntämistä edeltäneisiin hydrologisiin olosuhteisiin. Voimassa olevia säännöstelylupia voidaan tarkistaa valtion valvontaviranomaisen, kalatalousviranomaisen tai kunnan hakemuksesta, jos hankkeesta aiheutuu vesiympäristön ja sen käy- 2

3 Ministerin vastaus KK 688/2012 vp Kauko Tuupainen /ps tön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia. Leppäveden säännöstelyn kehittämismahdollisuuksia selvitettiin vuosina alueen kuntien, kalastusalueen, Suur-Savon Sähkö Oy:n Suomen ympäristökeskuksen sekä kalatalousviranomaisen ja vesiviranomaisen (nyk. ELY-keskus) yhteistyönä. Selvityksen perusteella ei ehdotettu muutoksia säännöstelylupaan korkeiden vedenkorkeuksien alentamiseksi. Esimerkiksi ilmaston, sään ja vesiolojen muutokset saattavat johtaa siihen, ettei vesistön säännöstelyä ja juoksutuksia voida enää toteuttaa tulvariskien eikä myöskään mahdollisten kuivuusriskien hallinnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Keski-Suomen ELY-keskuksen tähän liittyvässä kehitystyössä tarkastellaan säännöstelykäytäntöjen ja tarvittaessa lupaehtojen muuttamistarpeita ottaen tulva- ja kuivuusriskien lisäksi huomioon säännöstelyn vaikutukset vesivoimatuotantoon, virkistyskäyttöön ja vesienhoidon tavoitteisiin. Tällöin on tarpeen käsitellä samanaikaisesti koko Kymijoen vesistöalueen tulvariskejä. Leppäveden säännöstely on tärkeällä sijalla tässä kokonaisuudessa, sillä järven kautta virtaa huomattava osa koko Päijänteen tulovirtaamasta. Säännöstelykäytännön muuttamisen lisäksi tarkastellaan myös muita keinoja tulvariskien vähentämiseksi. Näitä ovat esimerkiksi omakohtaisen varautumisen, maankäytön suunnittelun, rakentamisen ohjauksen ja valuma-alueen vedenpidätyskyvyn parantaminen sekä tulvariskikohteiden suojaaminen. Lisäksi selvitetään, kuinka voidaan parantaa tulvavaroitusten antamista asukkaille ja toiminnanharjoittajille. Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2012 Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 688/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Kauko Tuupainen /saf: Är de gällande regleringsvillkoren och avtappningstabellerna uppdaterade och vems uppgift är det att uppdatera dem, har man eventuellt brutit mot tillståndsvillkoren och är avsikten med det nuvarande förfarandet att utnyttja vattenkraften maximalt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Sjön Leppävesi är belägen ovanom Päijänne i Kymmene älvs avrinningsområde. Regnmängden i Kymmene älvs avrinningsområde har i år varit exceptionellt stor och börjar närma sig rekordet för motsvarande kalenderperiod under de senaste 50 åren. Räknat från årets början är nederbördssumman ca 500 mm, medan det i medeltal regnar ca 300 mm under januari juli i området. På grund av den stora regnmängden är vattenståndet i Leppävesi sällsynt högt. Vattenståndet har ändå åtta gånger sedan början av 80-talet varit högre än i år. Regleringen av vattennivån sköts genom Vaajakoski kraftverksdamm. Enligt det gällande regleringstillståndet ska vattennivån i Leppävesi till största delen följa de naturliga vattenståndsvariationerna. Vissa avvikelser får göras från den naturliga vattennivån, så att vattennivån under torrperioder håller sig något högre än den naturliga nivån och vid svår översvämning sänks genom riklig avtappning. När vattenståndet stigit över höjden NN +80,78 m ska den vattenmängd som avtappas vid kraftverket vara större än den naturliga avrinningen. Den vattenmängd som avtappas bestäms på basis av en s.k. avtappningstabell, men ändå så, att man så långt det är möjligt förhindrar att vattennivån NN +81,50 m överskrids. Det sker genom att man ökar avtappningen utöver den avtappningsmängd som anges i tabellen. Tilläggsavtappningen ska göras via kraftverksdammen, trots att förbitappning ofta medför vattenkraftsförluster. Syftet med tillståndsvillkoren för reglering och det förfarande som iakttas är alltså inte att maximera vattenkraftsnyttan. Närings-, trafik- och miljöcentralen i Mellersta Finland följer i egenskap av tillsynsmyndighet med vattensituationen i och regleringen av Leppävesi. Uppföljningen visar, att regleringen av Leppävesi under året har skötts i enlighet med regleringstillståndet. ELY-centralen vidtog redan i våras tillsammans med företaget Suur-Savon Sähkö, som driver kraftverket, åtgärder för att minska översvämningsrisken i området. Tack vare att tilläggsavtappningar inleddes redan i början av maj steg vattenståndet mindre än om sjön hade varit i naturligt tillstånd. På grund av vårens snabba snösmältning och de rikliga regnen i år har man inte helt kunnat avvärja uppkomsten av skadligt högt vattenstånd i Leppävesi och i avrinningsområdet överlag. Året har ändå visat, att man med det gällande regleringstillståndet också i nuvarande förhållanden betydligt kan minska de skadeeffekter som orsakas av såväl vår- sommaröversvämningar, trots att tillståndsvillkoren grundar sig på de hydrologiska förhållanden som rådde innan tillståndet beviljades. De gällande regleringstillstånden kan ses över på ansökan av statens tillståndsmyndighet, fiskerihushållningsmyndigheten eller kommunen, om 4

5 Ministerns svar KK 688/2012 vp Kauko Tuupainen /ps regleringsprojektet har betydande skadeverkningar för vattenmiljön eller dess användning. Möjligheterna att utveckla regleringen av sjön Leppävesi utreddes år i samarbete med områdets kommuner, fiskeområdet, företaget Suur-Savon Sähkö OY, Finlands miljöcentral samt fiskerimyndigheten och vattenmyndigheten (numera ELY-centralen). Utredningen föranledde inte några förslag till att ändra regleringstillståndet i syfte att sänka höga vattennivåer. Förändringar i t.ex. klimatet, vädret och de hydrologiska förhållandena kan leda till att regleringarna och avtappningarna av ett vattendrag inte längre kan förverkligas på ett sätt som är ändamålsenligt med tanke på vare sig översvämningsriskerna eller eventuella risker för torka. ELY-centralen för Mellersta Finland undersöker inom ramen för sitt utvecklingsarbete bl.a. behovet av att ändra regleringspraxisen och vid behov också tillståndsvillkoren, förutom med beaktande av riskerna för översvämning och torka också med hänsyn till regleringens effekter på produktionen av vattenkraft, områdets användning för rekreation och målsättningarna för vattenvården. Då måste översvämningsriskerna i hela avrinningsområdet för Kymmene älv behandlas samtidigt. Regleringen av Leppävesi har en central roll i sammanhanget, eftersom en betydande del av hela inflödet till Päijänne sker via denna sjö. Förutom att man ser över behovet av att ändra praxisen för vattenreglering granskas också andra metoder för att minska översvämningsrisker. Dessa är bl.a. bättre egen beredskap, förbättrad planering av markanvändningen, byggnadsreglering samt förbättring av avrinningsområdets vattenhållningsförmåga samt skydd för översvämningsriskobjekt. Dessutom undersöker man hur utfärdandet av översvämningsvarningar till invånare och företagare kan förbättras. Helsingfors den 3 oktober 2012 Jord- och skogsbruksminister Jari Koskinen 5