70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. Kaupunginosa, Kauklahti

Transkriptio

1 Asianumero 11/ /2016 Vanhat: 1184/2012, 4150/2009 Aluenumero Mynttilä 70. kaupunginosa, Espoonkartano, 44. Kaupunginosa, Kauklahti Korttelit 70016, , 70036, osa kortteleita , , katu-, liikenne-, virkistys-, erityis- ja suojelualueet Asemakaava Asemakaavan selostus Asemakaavan selostus, joka koskee 10. päivänä toukokuuta 2010 päivättyä, 8. päivänä kesäkuuta 2016 muutettua Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Rajausta muutettu. Valmisteluaineistovaiheen kaava-alue on ehdotusvaiheessa jaettu osiin: Finnsinmäki I, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä sekä Myntinmäki. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Kauklahdessa käsittäen Kehä III:n pohjoidpuolisella vyöhykkeellä Mynttilän liittymän ja Mankijoen väliin jääviä alueita. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Liisa Ikonen

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Rakennuskiellot Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet Maisema Ympäristön häiriötekijät ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Energiahuolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Kaavan mukainen luonnonympäristö Kaavan mukaiset suojelukohteet Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen SALLA Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Sivu

4 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus LIITTEET: Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Seurantalomake, Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, , päivitetty Alueen liikenteellinen sijainti tavoiteverkossa Katukartta Katujen ohjeelliset poikkileikkaukset Maiseman perusrunko Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Asemakaava-aineistoon kuuluu asemakaava (kartta) ja selostus liitteineen. Selvityksiä: - Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (1993) - Espoon eteläosien historiallisen ajan kyläpaikkojen yleisinventointi (2005) - Espoon kartanopuistot (2000) - Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuuriympäristö (1984) - Espoon historiallinen tieverkko (käsikirj.) (1985) - Espoon eteläosien yleiskaava-alueen esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset (2005) - Espoonkartanon ympäristöselvitys (2004) - Espoo, Espoonkartanon alueen historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi (2004) - Espoonkartanon inventointi. Esihistorialliset kohteet (2004) - Espoonkartanon rakennetun ympäristön inventointi (2004) - Espoon eteläosien yleiskaavatyössä tarvittavat kulttuurihistorialliset inventoinnit (2005) - Pientalorakentamisen selvitys Kehä III:n pohjoispuoleisilla alueilla Espoon Kauklahdessa (2006) - Espoon eteläosien yleiskaava: Luontoselvitys Halujärvi-Järvikylä-Mynttilä- Perinki (2007) - Espoonkartanon kunnallistekniikan yleissuunnitelma (2009) - Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja) (2009) - Luontoselvitys Espoonkartanon alueelle (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä) v Mynttilän asemakaava-alue; valmisteluaineiston pohjalta laadittu ympäristövaikutusselvitys (Pöyry Finland Oy, ) - Kehä III (kt50) välillä Mankki Muurala, aluevaraussuunnitelma (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristäkeskus, 2011) - Mynttilän-Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnitelma, Espoonkartano (Sito 2012) - Espoon kartanon sillat I ja II, Qvarnbro ja Sågbro, Historiaselvitys (Petra Kotro, Mobilia, 2012) - Kehä III, Meluntorjunta Espoonkartanon kohdalla, tiesuunnitelma (Sito, 2016)

5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieaseman pohjoispuolella ja on kooltaan noin 38,5 ha. Alue on nykyisin vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta, jonka maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut aikojen saatossa pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille. Suunnittelualueella on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat Bergdalin varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä Vähän-Myntintie 2:n ja Myntbölen arvokkaat rakennuskohteet. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus ulottuu kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat myös Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie). Itäreunaltaan suunnittelualue rajautuu Mynttiläntiehen, kaakkoisreunalta Kehä III:een ja lounaassa Mankinjokeen poislukien Espoonkartanon tilakeskus lähiympäristöineen sekä Holkenin asemakaava-alue. Lännessä suunnittelualueen raja kulkee viljelyaukean poikki. Alueella ei ole kunnallistekniikkaa. Tiestö perustuu nykyisin pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa nykyisellään ole. Pohjoisosassa alueen halki kulkee voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen muokkaamaa valtakunnallisesti merkittävää historiallista agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Alueella oli vuoden 2016 alussa noin 20 asukasta, työpaikkoja on muutamia. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan tavoitteena on suunnitella Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisesti pientalovaltaisia asuinalueita palveluineen siten, että ratkaisu sopeutuu alueen merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin erityisarvoihin luonnonolosuhteet huomioiden. Suunnittelun edetessä kaavarajausta on tarkistettu siten, että valmisteluaineisto on jaettu kolmeksi kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotukset ovat Finnsinmäki I, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä. Lisäksi nähtävilläolon jälkeen Mynttilän ja Holkenin asemakaavaehdotusten välistä rajausta on ollut mahdollista tarkistaa vastaamaan paremmin suunnitteluratkaisuissa tehtyjä muutoksia. Alue suunnitellaan pientalovaltaiseksi asuinalueeksi, jonka asuinkortteleissa tehokkuus vaihtelee. Rakentamisen määrä mahdollistaa noin 300 uutta asukasta suunnittelualueelle. Alueella jo olemassa olevan rakennuskannan käsittämät korttelialueet on esitetty alhaisemmalla tehokkuudella, jotta alueen ominaispiirteet voidaan huomioida yksityiskohtaisemmin. Uudet korttelialueet puolestaan tukeutuvat alueella jo olemassa olevaan rakennuskantaan. Liikenneverkoston suunnittelussa pyritään luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet niin alueen sisällä kuin ympäröiville alueille. Katu- ja kevyenliikenteen verkostojen toimivuutta parannetaan asemakaavan myötä niin ajoneuvoliikenteen kuin kevyenliikenteen osalta. Myös virkistysyhteyksiä kehitetään Espoon eteläosien yleiskaavan antamien suuntaviivojen mukaisesti varmistaen samalla riittävän laajat virkistysalueet osana laajempaa virkistysalueverkostoa. Myös tärkeimmät luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asemakaavamerkinnöin ja määräyksin.

6 1.3 Suunnittelun vaiheet Espoonkartanon asuinalueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu , johon saatiin 21 ehdotusta. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin "Kuudet laaksot", jonka tekijäksi osoittautui Linja Arkkitehdit Oy. Kilpailun pohjalta valmistui edelleen raportti "Espoonkartanon alue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen", jossa pohdittiin teoreettisesti alueen vaihtoehtoisia maankäyttömahdollisuuksia eri asukasmäärillä. Ensivaiheessa asemakaavoituksen piiriin on otettu vuoden 2007 kilpailualueesta vain Kauklahden keskustaa lähinnä oleva vyöhyke. Rajaus on määritelty siten, että jo alkuvaiheessa on mahdollista tutkia alueen väestömäärän kasvaessa koulun / päiväkodin sijaintiin, joukkoliikenneratkaisuihin ja korttelirakenteisiin liittyviä kysymyksiä kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella. Asemakaavan vireilletulosta on tiedotettu Espoon kaavoituskatsauksessa syksyllä 2008, ja valmisteluaineisto oli nähtävillä nimellä Mynttilä käsittäen huomattavasti kaavaehdotusta laajemman alueen (n. 221 ha). Suunnittelun edetessä kaavarajausta on tarkistettu. Vuonna 2009 valmistui Pöyry Infra Oy:n laatima " Espoon kartanon kaavarunko, pääkokoojakatujen alustava yleissuunnittelu" valmistui Luontotieto Keiron Oy:n laatima " Espoonkartanon selvitysalue (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä) luontoselvitys", jossa inventoitiin ja päivitettiin alueen luontoarvoja. Vuonna 2010 Mynttilän valmisteluvaiheen asemakaava-alueesta tehtiin ympäristövaikutusselvitys Pöyry Finland Oy:n konsulttityönä. SITO Oy:n laatima Mynttilän-Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnitelma, joka käsittää alueen alustavat katu-, vesihuolto- ja puistosuunnitelmat, valmistui Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty erillisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty ja päivitetty Valmisteluvaiheen ja ehdotusvaiheen välissä alueen liikenneverkkoa, kunnallistekniikkaa, liikennemääriä sekä niiden aiheuttamaa melua on tarkasteltu perusteellisemmin. Alueen kunnallistekniseen yleissuunnitelmaan tehtiin tarkistuksia kaava-alueiden suunnittelun yhteydessä. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti mm. kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa kiirehtimään varsinaisen Mynttilä osaalueen asemakaavoitusta ja toteuttamista, siten että asemakaavaehdotus on hyväksytttävissä nähtäville vuoden 2012 loppuun mennessä. Syksyllä 2013 tarkasteltiin yleiskaavatasoisesti Mynttilän valmisteluaineiston kokonaisuuteen läheisesti liittyvän Forsbackan alueen yhdyskuntarakenteen kehittämisen mahdollisuuksia Espoo-Lohja-Salo rataan tukeutuen. Yleiskaavan työtä on hyödynnetty myös koko Mynttilän valmisteluaineiston kaavakokonaisuuden jatkosuunnittelussa. Forsbackan työhön liittyen ja kunnallisteknikan rakaentamisesta aiheutuvien kustannusten vuoksi päätettiin päivittää myös vuonna 2008 valmistunut Espoonkartanon kaavarunko. Kaavarunkotyössä tarkasteltiin laajemmin Espoonkartanon alueen liittymistä ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen huomioiden käynnissä oleva Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyö. Espoonkartanon kaavarungon tarkistus valmistui tammikuussa 2015.

7 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Suunnittelualuetta koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat erityisesti maakuntakaavoitusta, mutta niillä on vaikutusta myös yleis- ja asemakaavoitukseen. Alueen käytön on sovelluttava sen historialliseen kehykseen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat erityisesti seuraavat: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset Tavoitteiden soveltaminen Mynttilän kaava-alueelle: Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Yhdyskuntarakenteen osalta Mynttilän aluetta kehitetään niin, että laajemman ja monipuolisemman palvelutarjonnan osalta tukeudutaan Kauklahden keskustan sekä Espoon keskuksen palvelutarjontaan. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Elinympäristön viihtyisyyttä ja laatua edistetään huomioimalla rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja kulttuurihistorialliset arvot. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan sopivien uusien kylämiljöiden luominen. Uusien asuinkorttelien sijoittaminen alueelle tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Alueen historiallisien ja kulttuuriarvojen säilyminen huomioidaan rakentamisen tapaa, sijoittumista ja muotoa sekä ympäristön säilymistä ohjaavilla kaavamääräyksillä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä.

8 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat sujuvat ja viihtyisät. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia pääliikenneyhteyksiä ja verkostoja. Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Uudet kortteli-alueet on tavoitteena toteuttaa energiatehokkaasti sekä maisemakuvaan sopeutuvin ja harkituin, pienimittakaavaisin ratkaisuin. Alueelle on tarkoitus rakentaa mahdollisuuksien mukaan energiatehokas ja toimiva yhdyskuntatekninen verkosto. Alueesta rakentuu maastonmuotoihin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä asuinympäristö, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Alueen katuverkko suunnitellaan siten, että liikkuminen alueella on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena luomalla edellytykset riittävälle ja monipuoliselle asunto ja työpaikkarakentamiselle, toimivalle liikennejärjestelmälle sekä hyvälle elinympäristölle. Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Mynttilän alueelle suunnitellaan kulttuuriympäristöä elävöittävä laadukas asuinalue, joka tukeutuu olemassa oleviin palveluihin sekä julkiseen liikenteeseen Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviaineshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Espoon Blominmäen jätevedenpuhdistamoa koskee Uudenmaan 3. vaihemaakuntakaava. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman huhtikuussa Vireillä oleva:

9 Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Mynttilän kaava-alue on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi viheryhteystarpeineen. Alueen halki koillis-länsisuunnassa kulkee voimalinja. Alueen länsireunalle ulottuu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Kaakossa alue rajoittuu moottoriväylään. Asemakaava on maakuntakaavan mukainen Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon pohjoisosien yleiskaava, osa I Kaava-alue käsittää pääosan kahdesta pohjoisimmasta suuralueesta. Kaava sai lainvoiman vuonna Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna Blominmäen osayleiskaava Kaava-alue sijaitsee Länsi-Espoossa Turunväylän eteläpuolella Kehä III:n varrella. Kaava sai lainvoiman Vireillä olevat: Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava Nyt laadittu asemakaava on merkitty Espoon eteläosien yleiskaavassa pääosin kehitettäväksi ja uudeksi pientaloalueeksi (A3), josta osa on varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas alue merkinnällä kuten myös kaakkoisreunalla oleva virkistysalue (V). Mynttilään on myös merkitty lounas-koillissekä kaakko-luoteissuuntaiset virkistysreittiyhteystarpeet. Kehä III:n kohdalla sijaitsee eritasoliittymä -merkintä, jonka länsipuolelle on osoitettu luonnonsuojelualue (SL). Lounaisosa on merkitty pieneltä osin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M) sekä säilytettäväksi kyläalueeksi (A4), jonka kulttuurihistoriallisesti arvokas ympäristö tulee säilyttää ja jolle sijoitettavat toiminnot ja uudisrakentaminen tulee huolellisesti sovittaa ympäristöön. Myös lounaisosat on varustettu kyläkuvallisesti tai maisemakuvallisesti arvokas merkinnällä. Kehä III on merkitty kaksiajorataiseksi päätieksi tai pääkaduksi eritasoliittymineen koko osuudeltaan. Nyt laadittu asemakaava on yleiskaavan mukainen Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa. Mynttilän asemakaava rajautuu Holkenin asemakaava-alueeseen, jonka kaupunginhallitus palautti valmisteluun vuonna Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan

10 2.1.6 Tonttijako Asemakaava-alueelle ei ole laadittu tonttijakoa Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskieltoa. Maankäyttö- ja rakennuslain 128 mukaisia toimenpiderajoitteita alueella on mm. valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön, Espoon eteläosien yleiskaavan mukaisten kylä- tai maisemakuvallisesti arvokkaan ympäristön, maa- ja metsätalousalueen, historiallisen tien ja luonnonsuojelualueen johdosta Muut suunnitelmat ja päätökset Espoonkartanon asuinalueesta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu , johon saatiin 21 ehdotusta. Kilpailun tavoitteena oli löytää uudelle asuinalueelle hyvä kaupunkirakenteellinen ja toiminnallinen kokonaissuunnitelma, luoda kyläalueille niiden identiteettiä vahvistava pientalomiljöö ja ideoida kartanokeskuksen alueen aktivoimista. Jatkosuunnittelun pohjaksi valittiin "Kuudet laaksot", jonka tekijäksi osoittautui Linja Arkkitehdit Oy. Kilpailun pohjalta valmistui edelleen raportti " Espoonkartanon alue runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen" kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi tiedoksi kyseisen kaavarunkotason raportin. Vuonna 2009 valmistui Pöyry Infra Oy:n laatima " Espoon kartanon kaavarunko, pääkokoojakatujen alustava yleissuunnittelu" valmistui Luontotieto Keiron Oy:n laatima " Espoonkartanon selvitysalue (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki, Mynttilä) luontoselvitys", jossa inventoitiin ja päivitettiin alueen luontoarvoja. Vuonna 2009 valmistui Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja). Kyseinen selvitys havainnollistaa kuntien yhteisen vision Etelä - Suomen aluerakenteessa merkittävän Espoon ja Lohjan välisen kehityskäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisesta ja toteuttamismahdollisuuksista vaiheittain taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Uudenmaan liitto käyttää selvitystä maakuntakaavan uudistamisen valmisteluaineistona. Kehityskuvan asumisen mitoituksessa on lähtökohtana ollut radan toteutettavuus ja ratavyöhykkeen yhdyskuntarakenteen toimivuus. Tämä merkitsee asemaseutujen melko tiivistä rakentamista. Tehokas maankäyttö puolestaan edellyttää päätöksen radan toteuttamisesta. Yhteistyö kuntien, Ratahallintokeskuksen, Tielaitoksen ja muiden tahojen kanssa on välttämätöntä. Espoon kaupunginhallitus päätti mm., että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti Espoonkartanon (Mynttilä, Espoonkartanonmäki, Finnsinmäki) asemakaavan lähtökohdista ja tavoitteista kokouksessaan Asemakaavasuunnittelutyötä on jatkettu näiden selvitysten ja päätösten sekä Espoon eteläosien yleiskaavan pohjalta asemakaavan valmisteluaineistovaiheeseen. Mynttilän asemakaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä Valmisteluaineiston pohjalta laadittiin ympäristövaikutusselvitys, joka valmistui (Pöyry Finland Oyj). Mynttilän - Finnsinmäen kunnallistekninen yleissuunnittelu aloitettiin vuonna Suunnittelutyö eteni rinnakkain kaavaehdotuksen suunnittelun kanssa. Kunnallisteknisessä yleissuunnitelmassa keskityttiin erityisesti katuverkon suunnitteluun ja muutoksiin, vesihuoltoverkostoon ja hulevesien käsittelyyn

11 alueella. Kunnallistekninen yleissuunnitelma sisältää myös alustavia puistosuunnitelmia. Kunnallistekninen yleissuunnitelma valmistui Asemakaavan maankäyttöä on Esbogård Ab:n toimesta luonnostellut Arkkitehtitoimisto Anttila & Rusanen Oy. Kehä III:n meluesteiden tiesuunnitelma laaditaan , ja se valmistuu Suunnitelman avulla mm. tarkennettiin tulevan melusuojauksen tarvetta ja mitoitusta Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupungin teknisen keskuksen kaupunkimittausyksikön laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 km Kauklahden rautatieasemalta luoteeseen ja on kooltaan noin 38 ha. Nykyisellään se on vanhaa kylämäistä ja maaseutumaista aluetta. Maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Itäreunaltaan suunnittelualue rajautuu Mynttiläntiehen, kaakkoisreunalta Kehä III:een ja lounaassa Mankinjokeen poislukien Espoonkartanon tilakeskus lähiympäristöineen sekä Holkenin asemakaavaalue. Lännessä suunnittelualueen raja kulkee viljelyaukean poikki. Olemassa oleva rakentaminen on sijoittunut pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille, sekä savilaaksosta kohoaville kantavamman maalajin kumpareille. Alueen nykyinen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa ole. Alueen kunnallistekniikka on keskeneräistä. Alueen poikki kulkee myös voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen vuosikymmenten saatossa muokkaamaa agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Suunnittelualueella on runsaasti kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kiinteitä muinaisjäännöksiä, keskiaikaisia kylänmäkiä sekä historiallista tiestöä. Merkittävimpiä näistä ovat Bergdalin varhaismetallikautinen asuinpaikka sekä Vähän-Myntintie 2:n ja Myntbölen arvokkaat rakennuskohteet. Lisäksi suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsevan Espoonkartanon valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY 2009) rajaus ulottuu kaava-alueen länsiosaan. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsevat myös Mankbyn keskiaikainen kylätontti sekä Suuri rantatie (Kuninkaantie) sekä Holkenin kansallisromanttinen hirsihuvila Peringintien ja Gumbölenjoen läheisellä rinteellä. Kaava-alueen länsipuolella olevat laajat peltoaukeat olivat alkujaan pitkälti niittyä ja suota, joita vähitellen otettiin Espoonkartanon viljelykäyttöön. Pellot saavuttivat nykyisen laajuutensa 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa. Peltomaiseman painanne on 6000 vuotta sitten ollut laaja meren selkä, jonka rannat ovat muodostaneet oivia leiripaikkoja kalastajille ja metsästäjille. Näin ollen entisillä rannoilla, jotka nykyisin usein sijoittuvat nykyisille metsänreunoille, sijaitsee runsaasti muinaisjäännöksiä. Merkittäviä maisemakokonaisuuksia asemakaava-alueella ovat Peringin maisemakokonaisuus, joka yltää Mynttilän kaava-alueen länsiosaan. Gumbölen kartanomaisema ja Myntböle -kokonaisuus hallitsee kaava-alueen itäosaa. Myös Espoonkartanon maisemakokonaisuuden aluerajaus yltää kaava-alueen reunamille.

12 Valtakunnallisesti merkittävän alueen kulttuuriympäristön arvot nousevat avoimesta viljelymaisemasta, alueen muinaisjäännöksistä, kartanon puistosta, moninaisesta vuosien saatossa toteutetusta rakennuskannasta ja tiemaisemasta, joita edellä on kuvattu. VAT-alueen määräyksen mukaan alueella saa rakentaa, mutta niin että alueen edellä luetellut ominaispiirteet eivät tuhoudu Maanomistus Mynttilän alueella maanomistajina ovat pääosin Espoon kaupunki, yksityiset maanomistajat ja Esbogård Ab. Maanomistus (alkuvuosi 2016) Rakennettu ympäristö Maankäyttö Alue on vanhaa maaseutumaista aluetta, jossa rakentaminen on sijoittunut pääasiassa laaksojen ja selänteiden vaihettumisvyöhykkeille, sekä savilaaksosta kohoaville kantavamman maalajin kumpareille. Suuri osa alueesta on rakentamatonta viljelysmaata ja metsäistä selännealuetta. Asutus on kylämäisesti sijoittunutta omakotiasutusta. Alueen itäpuoli on metsäistä selännealuetta ja länsipuoli alavaa viljelysmaata, jota metsäiset selänteet jäsentävät. Alueen hal-

13 ki kulkee voimajohto länsi-koillissuuntaisesti. Alue tarjoaa monipuolisia virkistyskäyttömahdollisuuksia laajojen metsä- ja peltoalueidensa myötä. Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Suunnittelualueen laajuus on noin 36,4 ha. Alueella oli vuoden 2016 alussa noin 20 asukasta, työpaikkoja on muutamia. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu yhdyskuntarakenteessa taajaman ja maaseutumaisen ympäristön väliselle vyöhykkeelle. Alueen länsi- ja pohjoispuoliset alueet ovat nykyisellään hyvin maaseutumaisia laajoine viljelyaukeineen. Kehä III:n eteläpuolella sen sijaan levittäytyvät täydentyvät ja tiivistyvät pientalovaltaiset asuinalueet, jotka tukeutuvat rantaradan varrella sijaitsevan Kauklahden paikalliskeskuksen palveluihin. Lähin aluekeskus Espoon keskus sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä. Kehä III:n tarjoaa hyvät ajoneuvoyhteydet muualle pääkaupunkiseudulle. Yhdyskuntarakenteen kehittymiseen on vaikuttanut vuosisatojen ajan Kauklahden keskeinen sijainti Kuninkaantien, Espoonlahden ja junaradan vaikutusalueella. Koko Kauklahden suuraluetta kehitetään "vehreä pikkukaupunki"-teeman mukaisesti tiivistämällä ja täydentämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta nykyisiin liikenneyhteyksiin tukeutuen. Tulevaisuuden kannalta merkittävä mahdollisuus on ylemmillä kaavatasoilla Mynttilän koilliskulman läheisyyteen linjattu ratayhteys, jota on tutkittu Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvityksessä. Espoon kaupunginhallitus päätti mm., että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. Yhdyskuntarakenteen osalta Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä - aluetta kehitetään niin, että laajemman ja monipuolisemman palvelutarjonnan osalta tukeudutaan Kauklahden keskustan sekä Espoon keskuksen palvelutarjontaan. Alueen nykyinen tiestö perustuu pitkälti historialliselle tieverkolle, eikä erillistä kevyenliikenteenverkostoa ole. Alueen kunnallistekniikka on keskeneräistä. Alueen poikki kulkee myös voimajohtoja. Suuri osa alueesta on ihmisen vuosikymmenten saatossa muokkaamaa agraariympäristöä ja kyläasutusta, mutta alueelta löytyy myös huomionarvoisia luontoarvoja. Maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista sekä metsäisistä selännealueista. Itäreunaltaan suunnittelualue rajautuu Mynttiläntiehen, kaakkoisreunalta Kehä III:een ja lounaassa Mankinjokeen poislukien Espoonkartanon tilakeskus lähiympäristöineen sekä Holkenin asemakaava-alue. Lännessä suunnittelualueen raja kulkee viljelyaukean poikki. Kaupunki-/taajamakuva Asemakaava-aluekokonaisuus muodostuu itäpuolen metsäisestä selännealueesta ja länsipuolen alavasta viljelysmaasta, jota metsäiset selänteet jäsentävät. Omakotiasutus on sijoittunut harvakseltaan metsäisille rinteille. Alueen katuverkosto on nykyisin kehittymätön ja huonokuntoinen. Kaava-alue on osa Espoonkartanon viljelyalueiden ja pitkän asutushistorian muodostamaa kulttuurimaisemaa, joka on merkittävä niin paikallisella, seudullisella kuin valtakunnallisellakin tasolla. Myös alueen tiestöstä merkittävä osa on kulttuurihistoriallisesti arvokkaita tieosuuksia. Liikenne Ajoneuvoliikenne Kaava-alue sijaitsee Kehä III:n (kantatie 50) pohjoispuolella. Kehä III on kaavaalueen kohdalla 1+1-kaistainen ja sen nopeusrajoitus on 80 km/h. Kaavaalueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Myntinsolmun eritasoliittymä, joka välittää liikennettä Kehä III:lta kaava-alueella sijaitsevalle Mynttiläntielle sekä

14 Kauklahden keskustaan johtavalle Kauklahdentielle. Kehä III:n liikennemäärä Mynttilän kohdalla on noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Kaava-alueen sisäinen liikenneverkko koostuu yksityisteistä Mynttiläntie, Vähä- Myntintie, Myntinmäki sekä Peringintie. Yksityistiet ovat nykyisiä asuinkiinteistöjä palvelevia, kapeita ja pääsääntöisesti sorapintaisia. Lisäksi kaavaalueeseen kuuluu osuus Kuninkaankartanontiestä (maantie 11310), joka muodostaa yhteyden Lapinkyläntieltä Espoonkartanon kautta Kauklahden keskustaan. Kuninkaankartanontien keskimääräinen arkivuorokauden liikennemäärä on nykytilanteessa noin ajon./vrk Kaava-alueen ajoneuvoliikenne liittyy alueen ulkopuoliseen katu- ja tieverkkoon Mynttiläntien sekä Peringintien kautta. Mynttiläntien ja Peringintien välillä ei ole nykytilanteessa ajoyhteyttä. Kevyt liikenne Kaava-alueella ei ole nykytilanteessa lainkaan kevyen liikenteen verkostoa. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen sisäinen liikenne muodostuu nykyisten asuinkiinteistöjen liikenteestä. Paikoitus tapahtuu tonteilla. Julkinen liikenne Kaava-alueen eteläosassa Kuninkaankartanontiellä kulkee elokuusta 2016 alkaen Espoon sisäinen linja 167 (Vanttila - Kauklahti - Järvikylä). Suunnittelualuetta lähin pysäkkipari sijaitsee kaava-alueen ulkopuolella Kuninkaankartanontien ja Finnsintien liittymässä. Kaava-alueelta on noin 1,5-2 kilometrin etäisyys Kauklahden asemalle, josta liikennöivät lähijunat U ja L (Helsinki - Kirkkonummi) sekä lähijuna E (Helsinki - Kauklahti). Palvelut Asemakaava-alueella ei ole nykyisin palveluita. Lähin päiväkoti sekä ala- ja yläkoulu ja lukio sijaitsevat Kauklahdessa, kuten myös kirjasto ja päivittäistavarakauppa. Kattavammat julkiset ja kaupalliset palvelut löytyvät Espoon keskuksesta, joka on lähin aluekeskus. Alueella on pienyritystoimintaa, joka on kuitenkin työpaikkamäärältään hyvin pienimuotoista. Alue tarjoaa hyvät mahdollisuudet virkistyskäyttöön. Ratsastajat käyttävät nykyisin laajasti alueen tiestöä ja polkuverkostoa ja peltoaukeita käytetään talvisin hiihtomaastona. Myös alueen metsät tarjoavat mahdollisuuden virkistäytymiseen ulkoilu- sekä marjastus- ja sienestysalueina. Yhdyskuntatekninen huolto Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalta Järvikylän muuntoasemalta lähtee suunnittelualueen pohjoipuolella kulkeva voimajohtoalue, jossa kulkevat kantaverkkoon kuuluva 400 kv:n voimajohto sekä 110 kv:n voimajohto. Lisäksi muuntoasemalta lähtee Hiekkaradan suuntaisesti etelään kulkeva 110 kv:n voimajohto. Voimajohdot aiheuttavat rajoituksia maankäytölle. Sähkönsiirtoyhtiö on lunastanut voimajohtoalueelle rajoitetun käyttöoikeuden, jonka perusteella sillä on oikeus mm. rakentamisen rajoittamiseen alueella. Alueella ei ole nykyisellään yhtenäistä kunnallista vesihuoltoa. Lämmitys alueelle tapahtuu nykyisellään kiinteistökohtaisesti. Olemassa oleva liikenneverkko ei vastaa kasvavan maankäytön aiheuttamia liikenteellisiä vaatimuksia.

15 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alue on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa. Espookartanon maisemarakenne muodostuu avoimista joki- ja purolaaksoista, metsäisistä, paikoin jyrkkäpiirteisistä kallioisista selännealueista ja maisematilaa jäsentävistä pienistä mäkikumpareista. Jo satoja vuosia viljelykäytössä olleet savimaiden laaksoalueet ovat vanhaa merenpohjaa. Alueen halki virtaa kaksi jokea: koillisesta virtaava Gumbölenjoki sekä luoteesta virtaava Mankinjoki. Joet yhtyvät kaava-alueen ulkopuolella Espoon kartanon eteläpuolella ja Mankinjoki laskee alueelta edelleen etelään päätyen lopulta Espoonlahteen. Mynttilän asemakaava-alue sijoittuu lähes kokonaan vanhastaan metsäsisille alueille. Kaava-alueen länsireunalle ulottuu itäisin osa Järvikylän pohjavesialueesta. Järvikylän pohjavesialue sijoittuu itä -länsi -suuntaiseen ruhjelaaksoon, jossa hyvin vettä johtavat kerrokset ovat pääosin savi- ja silttikerrosten peittämiä. Pohjavettä muodostuu alueen reunoilla sijaitsevilla moreeni- ja kallioalueilla sekä pohjavesialueen pohjoisosassa sijaitsevalla hiekka-alueella kaava-alueen ulkopuolella. Rakentaminen suunnittelualueella on perinteisesti sijoittunut laaksojen ja selänteiden välisille rinnealueille, lämpimille vaihettumisvyöhykkeille. Alavat savilaaksot ja karut lakialueet sekä soistuneet alueet ovat jääneet rakentamisen ulkopuolelle. Myös vanha tiestö on sijoittunut maastonmuotoja mukaillen kantavalle maalle lähelle peltoaukeiden reunamia. Metsät ovat kulttuurivaikutteisia ja monin paikoin metsätalouden muuttamia. Alueelta löytyy suurempia mäntyvaltaisia nuoria metsiä, mutta myös lehtomaisia ja lehtipuuvaltaisia metsiä. Luonnontilaista metsää on vain vähän. Tärkein luonnontilainen alue on Gumbölenjoen varressa sijaitseva luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu luontotyyppi, jalopuumetsikkö. Muutoin luonnontilaisimmat metsät löytyvät kalliomäiltä. Kaava-alueelta löytyy kasvillisuuteen ja eläimistöön perustuvia luontoarvoja. Luontoarvot on selvitetty vuonna 2009 (Luontotieto Keiron). Alue on ollut jo kivikaudelta lähtien asuttu, mikä on muovannut alueen luonnonpiirteitä pitkään. Nykyisin maisemaa hallitsevat peltomaisemat ja rakennetut metsärinteet. Arvokkaimmat luontokohteet ovat keskittyneet jokien lähiympäristöön. Gumbölenjoen vesistönosalla sijaitseva Mynttilänkosken jokilaakso on valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu virtavesikohde. Lehtipuuvaltaiset, rehevät lehdot ovat alueella edustavia ja yleisiä. Kulttuurista hyötyvä kasvilajisto on runsas erityisesti Espoon kartanon ympäristössä. Linnusto kaava-alueella on monimuotoinen ja edustava. Sudenkorentolajisto edustaa varsin tavanomaista virtavesillä tavattavaa lajistoa. Lepakoita esiintyy selvitysalueella runsaimmin jokiympäristössä. Alueen laajuuteen ja monimuotoisuuteen nähden lepakkohavaintoja ei ole kertynyt erityisen paljon. Liito-orava asuttaa alueella useita metsiköitä. Lajin asutut esiintymät ovat keskittyneet Gumbölenjoen varteen Mynttilänkosken ympäristöön.

16 Vuoden 2016 liito-oravaselvityksen ennakkotiedot, papanapuut keltaisella ja asutut pesäpuut punaisella. Ympäristösuunnittelu Enviro, toukokuu Asemakaava-alueen liito-oravatilenne tarkistettu keväällä Ennakotiedot selvityksestä on käytössä kaavaehdotuksta laadittaessa. Uusia havaintoja on Solbackantorppa -kadun lähistöllä kortteleissa ja sekä kaksi yksittäistä papanapuuta ja Kaavan liito-oravan huomioimiseksi tehtäviä ratkaisuja tarkennetaan vielä tarvittessa kaavan hyväksymiskäsittelyyn.

17 2.2.5 Suojelukohteet Koostekartta maiseman kulttuurihistoriallisista arvoalueista ja -kohteista, sekä historiallisista tieyhteyksistä. SITO Maisema Kaava-alueen länsiosa kuuluu Espoonkartanon maisemakokonaisuuteen, joka on todettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi valtioneuvoston päätöksellä 1993 ja 2009, eli se kuuluu niin sanottuihin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisiin kulttuuriympäristöihin (VAT). Maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (Espoon kartanon kulttuurimaisema) rajaus ulottuu hieman laajemmalle alueelle kuitenkin siten, että kaavaalueen itäisin osa jää rajauksen ulkopuolelle. (Missä maat on mainioimmat - Uudenmaan kulttuuriympäristöt, Uudenmaan liitto 2012) Arvokkaita maisemakokonaisuuksia on lisäksi määritelty Espoon eteläosien yleiskaavatyön yhteydessä tehdyissä kulttuurihistoriallisissa inventoinneissa. Rajaukset ovat pääosin päällekkäisiä valtakunnallisen ja maakunnallisen rajauksen kanssa. Valtakunnallisen rajaukseen sisältyy neljää eri maisema-aluetta, joista osa on valtakunnallista ja maakunnallista rajausta laajempia. Kaavaalueelle ulottuu kolme näistä seudullisesti ja paikallisesti arvokkaista kulttuurimaisemista: Gumbölen kartanomaisema ja Myntböle (132) -kokonaisuus sijoittuu kaava-alueen itäosaan. Länsipuolella on Peringin maisemakokonaisuus (131). Myös Espoonkartanon maisemakokonaisuus (122) ulottuu vähäiseltä osin kaava-alueen lounaisosaan. Kaavan lounaisraja kulkee Träskbyn kylä- ja viljelysmaiseman (120) rajalla. (Numeroinnit ovat inventoinnin mukaisia.)

18 Kiinteät muinaisjäännökset Espoo on ollut asuttua seutua jo esihistoriallisista ajoista lähtien. Varhaisimmat asuinpaikkalöydöt ovat kivikaudelta. Kivikautinen asutus on Espoossa keskittynyt silloisille ranta-alueille. Näitä esihistoriallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä on inventoitu viimeksi vuosina 2004 Espoon kartanon esihistoriallisen ajan kohteiden inventoinnissa ja 2005 Espoon eteläosien yleiskaavoituksessa. Esihistorialliset muinaisjäännökset: M-40 Mynt, kivikautinen, asuinpaikat, rauhoitusluokka 2 Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä puolestaan on inventoitu vuosina 2000 ja Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ovat mm. keskiaikaiset kylämäet, joita asemakaava-alueella on kaksi Myntböle ja aivan rajalla Esboby. Molemmat kuuluvat rauhoitusluokkaan 2. Historialliset muinaisjäännökset: Espoonkartano Björkbacka, historiallinen, työ- ja valmistuspaikat (vesimyllyt), rauhoitusluokka 2 (ei tarkkaa rajausta, suojaetäisyys 10 m) Espoonkartano Vähämyntintie, historiallinen, työ- ja valmistuspaikat (vesimyllyt), rauhoitusluokka 2 (ei tarkkaa rajausta, suojaetäisyys 10 m) kk-34 Myntböle, historiallinen, asuinpaikat (kylänpaikat), rauhoitusluokka 2 Mynttilän kaava-alueella sijaitsevia kiinteitä muinaisjäännöksiä Espoonkartano Vähänmyntintie, joka on historiallisia työ- ja valmistuspaikkoja; Mynt, joka on kivikautinen asuinpaikka sekä Mynttilä (Myntböle), joka on historiallinen asuinpaikka eli ns. kylänpaikka eli kylämäki. Kaikki kuuluvat rauhoitusluokkaan 2. Lisäksi Espoonkartanon Myntåkern on luokiteltu mahdolliseksi muinaisjäännösalueeksi. Rakennettu kulttuuriympäristö Espoonkartanon rakennettu kulttuuriympäristö on Espoon kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkain ja varsin ehjänä säilynyt aluekokonaisuus. Alueen rakennettua kulttuuriympäristöä on myös inventoitu useassa eri vaiheessa. Viimeisin kulttuurihistoriallinen inventointi on Espoon eteläosien yleiskaavatyön yhteydessä tehty vuonna Rakennuskohteet on numeroitu inventoinnin mukaisesti. Inventoinnissa kohteet on jaettu kolmeen arvoluokkaan: 1 = arvokkaimmat kohteet, valtakunnallista tai maakunnallista merkitystä; 2 = säilyneisyys ja esteettisyys vähäisemmät kuin 1-luokassa, arvo erityisesti paikallinen; 3 = ylittänyt inventointikynnyksen muttei arvotettu. Lisäksi on määritelty jokaisen kohteen luettelointiperusteet: Arkkitehtoniset (A), historialliset (H) ja ympäristölliset (Y) Vähän-Myntintie 2, Arvotus: 1/3, Y Kuvaus: Kuuluu Myntbölen pihapiiriin. Asuinrakennus 1900-luvun taitteesta Myntböle, Arvotus: 1/3, A, H, Y Kuvaus: Myntbölen päärakennuksen paritupapohja on säilynyt (1984 inventointi). Tupa on ollut edellisessä inventoinnissa perinteisessä asussaan. Rakennuksessa on holvimainen sisäkatto. Myntbölen pihapiirissä on suurikokoista puustoa. Pihan läpi kulkee käytöstä pois jäänyt kylätie siltoineen. Punamullatuista talousrakennuksista on mainittu luhti, vaunuvaja, työväenasunto ja vanha aitta Entinen torppa, Vähän-Myntintie 5, Arvotus: 2/3, Y Kuvaus: Vähän-Myntintie viiden pihapiirissä on entinen torpparakennus luvun taitteesta, tietä reunustava kiviaita sekä uudempi asuinrakennus luvun taitteesta Myntinmäki 1, Arvotus: 2/3, Y

19 Kuvaus: Myntinmäki on kauniisti säilynyt pienmaisema. Tilakeskus käsittää mansardikattoisen kaksikerroksisen päärakennuksen sekä alikulullisen ulkorakennuksen Huvila, Vähän-Myntintie, Arvotus: 2/3, H, Y Kuvaus: Vähän-Myntintien huvila on kaksikerroksinen ja mansardikattoinen. Huvilassa on 6- ja 8-ruutuiset ikkunat. Huvilalla on puutarhainen pihapiiri Solbacka, Arvotus: 2/3, Y Kuvaus: Solbacka käsittää hyvin säilyneen asuinrakennuksen luvulta sekä puutarhaisen tontin. Solbacka on todennäköisesti Espoon kartanon torppa. Historiallinen tiestö Alueella on säilynyt runsaasti historiallista tiestöä. Kaava-alueen ulkopuolella sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä Kuninkaantie/ Vanha Rantatie (Kuninkaankartanontie Finnsintie) sekä sillä sijaitseva TVH:n tiemuseokohde Suomen vanhin kiviholvisilta vuodelta Ympäristön häiriötekijät Kehä III:n liikenne aiheuttaa kaava-alueelle melua. Melumallinnuksen mukaan päiväajan keskiäänitaso ylittää nykytilanteessa ohjearvon 55 db Kuninkaankartanontiehen ja Peringintiehen rajautuvilla alueilla sekä Vähän-Myntintien pohjoispuolisilla rinnealueilla. Yöajan ohjearvo 45 db ylitetään näiden alueiden lisäksi myös Vähän-Myntintien eteläpuolisilla alueilla. Nykytilanteessa alueella ei ole melunsuojausta. 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Mynttilän asemakaava-alue on osa laajempaa Espoonkartanon aluetta, jota kehitetään asumispainotteisena osana Suur-Kauklahden paikalliskeskusta. Tavoitteena on suunnitella Mynttilästä yhdessä Finnsinmäen ja Holkenin kaavaalueiden kanssa Espoon eteläosien yleiskaavan mukainen kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön sopeutuva, laadukas pientaloalue. Alueen liikenneverkkoa kehitetään yhtenäisenä kokonaisuutena, ja uudesta katumiljööstä suunnitellaan historialliseen ympäristöön sopiva. Lisäksi pyritään luomaan hyvät ja turvalliset yhteydet niin alueen sisällä kuin Kauklahden aseman ja mahdollisen Mynttilän seisakkeen suuntaan. Myös asumisen lähipalvelut alueella turvataan, vaikkakin alue laajemman palvelutarjonnan osalta tukeutuu Kauklahden keskustaan ja Espoon keskukseen. Länsiradan maankäytön kehityskuvaselvitys (Espoo - Kirkkonummi - Vihti - Lohja) havainnollistaa kuntien yhteisen vision Etelä - Suomen aluerakenteessa merkittävän Espoon ja Lohjan välisen kehityskäytävän maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisesta ja toteuttamismahdollisuuksista vaiheittain taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla. Kehityskuvan asumisen mitoituksessa on lähtökohtana ollut radan toteutettavuus ja ratavyöhykkeen yhdyskuntarakenteen toimivuus. Tässä suunnitelmassa Mynttilään on sijoitettu seisake. Espoon kaupunginhallitus päätti mm., että Espoon alueella selvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa. KSL päätös: Merkitsi tiedoksi Holkenin nykyisen suunnitteluvaiheen, sekä laaditun kaavarunkotason raportin "Espoonkartanon asuntoalue - runko- ja mitoitusselvityksestä kaavarunkovaiheeseen".

20 Espoonkartanon asuntoalueen maankäytön yleispiirteiseen suunnitteluun palataan, kun seuraava lautakunta suorittaa Espoon kaavoituksen painopisteiden valintaa ottaen huomioon mm. suhdannenäkymien aiheuttaman tarpeen priorisoida kaavoituskohteet hankkeiden toteutumisedellytysten mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta korostaa avoimen vuorovaikutuksen merkitystä ja päättää, että näitä kolmea Kehä III:n tuntumassa olevaa asemakaava-aluetta (Finnsinmäki, Espoonkartanonmäki ja Mynttilä) koskeva valmisteluaineisto käsitellään kokonaisuudessaan normaalissa järjestyksessä ja valmisteluaineisto asetetaan nähtäville ensi keväänä, kun lautakunta on aineiston käsitellyt. (Työ- ja kaavoitusohjelman T-merkintä muutetaan M-merkinnäksi). Kaupunkisuunnittelulautakunnalle tuodaan erillisenä asiana selvitys museotoimen kanssa käydyistä neuvotteluista ja alueen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä. Lisäksi tuodaan selvitys Kehä III:n alikulun ja siihen kytkeytyvän viherkäytävän riittävyydestä ja tarvittavista toimenpiteistä eläinten kulun kannalta. Lisäksi lautakunta päätti, että työohjelmaan ja kaavoituskatsaukseen tehdään nyt tehdyn päätöksen mukaiset korjaukset. KSL päätös: 1 Hyväksyi seuraavat kaavalliset tavoitteet Mynttilä, Espoonkartanonmäen ja Finnsinmäen asemakaavoituksen pohjaksi: 1.1 Suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin (VAT -alue) sekä luonnonsuojelullisiin erityisarvoihin siten, että alueen avoin maisematila hahmottuu edelleen sekä metsäinen silhuetti säilyy tulevaisuudessakin 1.2 Alueesta luodaan maastonmuotoihin, sen korkeusasemiin sekä vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, moderni asuinalue lähipalveluineen, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman alueelle. Tavoitteena on kulttuurimaisemaan hienovaraisesti sopivien uusien kylämiljöiden luominen 1.3 Asuinalueiden (AP) sijoittaminen avoimille peltoalueille tehdään siten, että arvokkaat kulttuurimaisemat näkymineen säilyvät. Jatkosuunnittelussa avoimille paikoille sijoitettavien asuinalueiden määrä, tehokkuus ja muu sisältö arvioidaan huolellisesti ja saadun palautteen perusteella tehdään maiseman merkitystä korostavat ratkaisut 1.4 Erityistä huomiota kiinnitetään myös avoimen maisematilan ja uusien kehitettävien kasvullisten sekä rakennettujen reunavyöhykkeiden suunnitteluun, korttelialueiden tarkempi laajuus ratkaistaan asemakaavaprosessin edetessä. 1.5 Kulttuuriarvot ja luonto ovat osa alueen vetovoimaisuutta ja viheralueverkostosta kehitetään toimiva, riittävät ekologiset yhteydet huomioiva kokonaisuus, jossa kevyenliikenteen yhteydet ovat selkeäkulkuisia sekä viihtyisiä 1.6 Alueen katuverkko suunnitellaan ehjänä kokonaisuutena siten, että liikkuminen alueella sen kaikissa eri muodoissaan on sujuvaa ja helppoa ja yhteydet Kauklahden suuntaan toimivat. Erityisesti kiinnitetään huomiota hyvin palvelevaan joukkoliikenteeseen ja toimiviin ja turvallisiin kevyen liikenteen yhteyksiin. 1.7 Tärkeimpiä historiallisesti merkittäviä tielinjoja säilytetään luontevin tavoin osana tulevaa katuverkkoa ja uutta katumiljöötä kehitetään toimivaksi ja alueen kokonaishenkeen sopivaksi 1.8 Kehä III:n liikenteelliset näkökohdat sekä tiealueen tulevaisuudessa vaatimat aluevaraustarpeet riittävine melusuojauksineen huomioidaan kaavoituksessa paikan henkeen sopivin ratkaisuin 1.9 Varaudutaan Espoo-Salo oikorataan liittyvän Mynttilän seisakkeen sijoitusvaihtoehtoihin tarvittavilta osin myös maankäytön suunnittelussa 2

21 Jatkosuunnittelussa tulee lisäksi huomioida seuraavat seikat: 2.1 Finnsinmäki - Espoonkartanonmäki - Mynttilä -asemakaava-alueiden valmisteluaineisto asetetaan nähtäville samanaikaisesti ja aluetta suunnitellaan energiatehokkaaksi 2.2 Alueelle laaditaan hulevesisuunnitelma osana Espoon kaupungin hulevesiohjelmaa 2.3 Koko alueelle laaditaan kortteli- ja lähiympäristösuunnitelma 2.4 Suunnittelun aikana aluerajausta on mahdollista tarkistaa ja kaavoituksen edetessä määritellään myös tarkemmin eri osakaavojen rajaukset 3 järjestää tulevaisuudessa valmisteluaineiston nähtävilläolon aikana tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Heikki Sepän. Lisäksi lautakunta päätti, että Espoon kaupunkikehityksessä Espoonkartanon alueella on erityinen merkitys kulttuurihistoriansa ja -maisemallisten arvojensa takia. Finnsinmäki, Espoonkartano ja Mynttilä muodostavat historiallisesti ja maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden. Alueen erityisyyden takia lautakunta ohjaa asemakaavan jatkovalmistelua siten, että valmisteluaineiston nähtävillä olon jälkeen lautakunnan käsittelyyn tuodaan mahdollisimman pikaisesti saadun palautteen pääkohdat ja kyseessä olevien alueiden asemakaavoituksen luonnokset. Esittelyn perusteella lautakunta antaa tarvittavat ohjeet asemakaavaehdotusten laadintaa varten. KSL päätös: Lautakunta hyväksyy liitteenä olevan Espoonkartanon katuverkon jatkosuunnittelun perustaksi siten täydennettynä, että - Pengertie tulee säilyttää pääpiirteissään nykyisellään ja sorapintaisena ja ajoneuvokäytössä myös yhteytenä Kehä III:n ali Kauklahteen - Espoonkartanon silta sekä Pengertien kiviaita tulee ehdottomasti säilyttää ja niitä ei saa missään olosuhteissa vaarantaa - historiallisten teiden käyttöä myös rakennusaikana tulee valvoa - lautakunta kiirehtii Vähän-Myntin tien suunnittelua ja rakentamista. Määrärahat tulee kohdentaa tähän. - Holkenin alueen ajoyhteys Peringintielle katkaistaan, kun Vähän-Myntin tie on käytettävissä. Ekologisia yhteystarpeita on selvitetty aiemmin sekä Holkenin asemakaavoituksen yhteydessä että Espoonkartanon selvitysalueen luontoselvityksessä. Ekologisia yhteystarpeita Kehä III:n eteläpuolisille alueille selvitetään tarkemmin vielä Näkinmetsän ja Blominmäen kaavoituksen yhteydessä. Kehä III:n suunnitelun yhteydessä on tutkittu mahdollisuuksia saada liito-oravan yhteyksiä etelästä pohjoiseen Mynttilän asemakaava-alueen kohdalla. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Kaavoituksella pyritään luomaan paikalliset erityispiirteet sekä luonnon- ja kulttuuriarvot huomioiden vanhaan kylämäiseen rakenteeseen tukeutuva viihtyisä, energiatehokas ja moderni pientalopainotteinen asuinalue, joka tuo uuden ajallisen kerrostuman Espoonkartanon alueelle. Myös asumisen lähipalvelut alueella turvataan osoittamalla tilavaraus päiväkotia ja koulua tai muita julkisia palveluja varten. Laajemman palvelutarjonnan osalta alueen on tarkoitus tukeutua kuitenkin Kauklahden keskustaan ja Espoon keskukseen. Katuverkoston toimivuutta ja turvallisuutta parannetaan niin ajoneuvoliikenteen, kevyenliikenteen kuin virkistysyhteyksienkin osalta. Joukkoliikenneyhteyksiä niin alueen sisällä kuin erityisesti Kauklahden aseman suuntaan pyritään parantamaan. Myös yhteystarpeet mahdolliselle Mynttilän seisakkeelle huomioidaan suunnittelussa. Lisäksi suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota alueen valtakunnallisesti merkittäviin kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin. Espoonkartano lähialueineen on myös Espoon mittakaavassa erityinen arvokohde historiallisine