HAMMAS HAMPAALTA KOHTI KULTTUURIENVÄLISTÄ VIESTINTÄÄ Monikulttuurisen ympäristön asettamat haasteet dokumentin teossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAMMAS HAMPAALTA KOHTI KULTTUURIENVÄLISTÄ VIESTINTÄÄ Monikulttuurisen ympäristön asettamat haasteet dokumentin teossa"

Transkriptio

1 HAMMAS HAMPAALTA KOHTI KULTTUURIENVÄLISTÄ VIESTINTÄÄ Monikulttuurisen ympäristön asettamat haasteet dokumentin teossa Leena Koski Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Koski, Leena. Hammas hampaalta kohti kulttuurienvälistä viestintää. Monikulttuurisen ympäristön asettamat haasteet dokumentin teossa. 52 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyöni tavoitteena oli tarkastella vuorovaikutusta monikulttuurisessa ympäristössä huomioiden kulttuurienvälisistä eroista johtuvat haastavat tilanteet, joita voi kohdata kuvattaessa televisiodokumenttia ulkomailla. Kirjallisen osan tutkimuskysymyksenä oli haasteet, joita dokumentin tekijä voi kohdata työskennellessään monikulttuurisessa ympäristössä. Vastatakseni tutkimuskysymykseeni, tutkin lähinnä opinnäytetyön tuoteosana tehtyä Hammas hampaalta -dokumenttia ja kulttuurienvälistä viestintää käsittelevää kirjallisuutta. Merkittävimmiksi kulttuurienvälisiksi haasteiksi kahden Lähi-idässä vietetyn kuukauden ja erityisesti kahden kuvausviikon aikana muodostui kommunikointi dokumentin kannalta keskeisten henkilöiden kanssa. Erityisesti ne tilanteet, joissa yhteistä kieltä ei ollut ja jouduttiin turvautumaan nonverbaaliseen viestintään. Omien kokemuksieni perusteella verbaalinen viestintä tuntui helpommalta kuin nonverbaalinen. Dokumentin tekijällä on oltava kulttuurista herkkyyttä, kiinnostuneisuutta ja avoimuutta toisia kulttuureja kohtaan. Näin erityisesti silloin, kun lähtee työskentelemään maahan, jonka kieliä ei juurikaan osaa. Kohdemaan kulttuuriin ja tapoihin kannattaa tutustua ennen matkaa. Se auttaa selviytymään ainakin kulttuurisokista ja muista vaikeuksista, joita voi kohdata matkalla. Asiasanat: dokumentti, televisiodokumentti, monikulttuurisuus, juutalaiset, israelilaiset, arabit, palestiinalaiset, viestintä, kulttuurienvälinen viestintä

3 ABSTRACT Koski, Leena. Tooth by Tooth towards the cross-cultural communication. The Challenges of multicultural environment in the process of television document. p. 52. Diaconia University of Applied Sciences, Turku unit. Degree programme in Communication and Media. Bachelor of Media. This thesis examined interaction in multicultural environment. The objective was to discuss the challenging situations caused by cultural differences encountered while filming a television document abroad. The research question in the thesis concerns the challenges that are faced while you are filming a television document in cross-cultural environment, especially if the cultures are diverse. To answer the research question, I concentrated on the television document, Tooth by Tooth, which was productive part of my thesis. In addition literature about cross-cultural communication was studied as well. The communication between us and the key persons of the document became the most remarkable cross-cultural challenge faced in the Middle East during the two month stay and the two-week-filming. Especially the situations, where we did not have any common language and we had to rely on non-verbal communication, paid our attention. Based on the experience, it can be concluded that verbal communication was easier than non-verbal communication. You have to have some sensitivity towards other cultures: interests and explicitness to manage to work in multicultural environment. Particularly in the case if you do not know the native languages of the country. It is also important to make yourself familiar with the culture and manners of the country or residential environment you are going to live in before the journey. It helps you to cope at least with the cultural shock and maybe other difficulties you might face. Keywords: document, documentary film, Jews, Muslims, Israeli, Arabs, Palestinians, verbal, nonverbal, cross-cultural communication / intercultural communication

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 DOKUMENTTI JOURNALISTISENA PROJEKTINA Dokumenttielokuvan ja tv-dokumentin erot Dokumenttityypit Dokumentin rakennemallit 10 3 HAMMAS HAMPAALTA Suunnittelusta toteutukseen Hammas hampaalta -dokumentti Dokumentin päähenkilöt Kuvausympäristön asettamia haasteita ja ongelmia 17 4 TILANTEISTA SELVIÄÄ YMMÄRTÄMÄLLÄ KULTTUUREJA Israelilaiset kuin sabroja Irti terroristileimasta Israelilainen yhteiskunta 29 5 KOMMUNIKAATIO KULTTUURISEKAMELSKASSA Suomalaiset kommunikoijina Serkuskielten seemiläiset juuret Verbaalinen viestintä kuvausmiljöössä Nonverbaalinen viestintä verbaalisen viestinnän tukena Suuren ja vähäisen kontekstin kulttuurit Kulttuurien välinen valtaetäisyys 45 6 KULTTUUREJAKIN VOI OPPIA 49 LÄHTEET 50

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tuoteosa on yhdessä työparini Ella Airaksen kanssa toteutettu televisiodokumentti Jerusalemissa toimivasta hammasklinikasta. Dokumentin tarkoituksena on tuoda toisenlaista näkökulmaa Lähi-itään. Kirjallisessa osassa syvennyn kirjallisuuden avulla analysoimaan työprosessiamme viestinnän ja kulttuuristen kohtaamisten näkökulmasta. Esimerkkeinä käytän tilanteita, joihin törmäsimme tallentaessamme elämää klinikalla tuoteosaamme varten toukokuussa 2008 Jerusalemissa. Opinnäytetyöni kirjallinen osa kertoo vaiheittain kulttuurien ja kulttuurienvälisten erojen vaikutuksesta todellisuuden dokumentointiprosessiin. Opinnäytetyön keskeisimpiä kirjallisia lähteitä ovat Elina Saksalan televisiodokumenttia käsittelevä teos (Like, 2008) Asiaa ruudussa, Tv-dokumentin anatomia, Arja Mikluhan teos (Gummerus, 1998) Kommunikointi eri maissa sekä Salo-Leen, Malmbergin ja Halinojan toimittama teos (Yle, 1996) Me ja muut, kulttuurienvälinen viestintä. Kirjallisessa osassa tarkastelen dokumenttia journalistisena projektina vertaillen työtämme erilaisiin teorioihin televisiodokumenteista ja dokumenttielokuvista. Kolmannessa luvussa käsittelen Hammas hampaalta -televisiodokumenttia, sen tekoprosessin tarjoamia vaikeuksia ja haasteita, yksittäisiä tilanteita ja laajempia kokonaisuuksia sekä kulttuurisia ominaispiirteitä. Luvussa neljä tarkastelen Lähi-idän ja erityisesti Israelin monimuotoista ja monikulttuurista väestöä. Pohdin, miten selvitä erilaisista kulttuurienvälisistä tilanteista, joita kohtasimme tehdessämme tuoteosaa sekä mitä erilaiset käyttäytymismallit voivat merkitä. Lopun yhteenvedossa pohdin opinnäytetyön tuoteosan merkitystä itseni kannalta sekä sitä, kannattiko ottaa riski ja lähteä tekemään dokumenttia monikulttuuriseen ympäristöön toiseen maanosaan. Merkittävimmiksi kulttuurienvälisiksi haasteiksi muodostui kommunikointi dokumentin kannalta keskeisten henkilöiden kanssa. Englantia puhuvien kanssa viestintä oli mutkatonta, mutta haasteellisiksi osoittautuivat erityisesti ne tilanteet, joissa yhteistä kieltä ei ollut ja jouduttiin turvautumaan nonverbaaliseen viestintään.

6 6 2 DOKUMENTTI JOURNALISTISENA PROJEKTINA Dokumentin tekeminen on kuin kokoaisi moniulotteista stereoäänillä varustettua palapeliä, jossa suuri osa laatikon palasista on ylimääräisiä, joitakin puuttuu, muodot eivät aina täsmää eikä lopullinen kuva ole tiedossa, tai sitten se muuttuu pitkin matkaa (Saksala 2008, 11). Saksalan palapeli-vertaus käsittää dokumentin teon lähinnä prosessina, joka alkaa ideasta ja päättyy valmiiseen tuotteeseen. Hammas hampaalta -projektin kohdalla se tarkoittaa televisiodokumenttia. Dokumenttielokuvan ja tv-dokumentin eroja on vaikea määritellä. Molemmissa pyritään todellisuuden kuvaamiseen. Dokumentti-termiä on 1970-luvulla käytetty kuvaamaan joko laajasti asiaohjelmaa tai kapea-alaisesti taiteellista dokumenttielokuvaa (Saksala, 14). Dokumentin juuret ovat elokuvahistoriassa ja erityisesti dokumenttielokuvassa Nanook, pakkasen poika (1922), jossa Robert Flaherty kuvaa eskimoiden elämää. Tästä ensimmäisestä täyspitkänä pidetystä dokumenttielokuvasta voidaan havaita, että niin tvdokumenteissa kuin dokumenttielokuvissakin pyritään autenttiseen todellisuuden kuvaamiseen. (Glöfstad 2005.) Siihen pyrimme myös me omalla dokumentillamme. Yhtenä tavoitteenamme oli Lähi-idän arkielämän autenttinen kuvaaminen. 2.1 Dokumenttielokuvan ja tv-dokumentin erot Aaltosen (2006, 33) mukaan kaikki elokuvat ovat dokumentteja, mutta kaikki elokuvat eivät ole dokumenttielokuvia. Elokuva on todellisuuden dokumentoimista, jäljentämistä valokuvauksellisin menetelmin. Siinä mielessä jokainen elokuva on myös dokumentti. Fiktiota onkin kuvattu dokumentiksi näyttelemisestä. Aaltosen mukaan dokumenttielokuvilla on todellisempi viittauskohde kuin fiktioelokuvilla. Tv-dokumenteissa tai dokumenttielokuvissa ei anneta samalla tavalla tilaa tilastoille ja julkilausumille, kuin dokumentaarisessa asiaohjelmassa. Tv-dokumenteissa ja dokumenttielokuvissa painottuvat hiljainen tieto ja ihmisten tunnelatautuneet pohdinnat. (Saksala 2008, 19.) Tämän perusteella opinnäytetyömme tuoteosa on luokiteltavissa tvdokumentiksi dokumentaarisen asiaohjelman sijaan.

7 7 Aaltosen (2006, 33) mukaan raja fiktion ja dokumentin välillä on aina ollut veteen piirretty viiva. Samaa voidaan sanoa dokumenttielokuvasta ja tv-dokumenteista. Niissä on paljon samankaltaisuutta. Aaltosen (2006, 39) mielestä monet nykyiset dokumenttielokuvan määritelmät ovat poissulkevia. Niiden lähtökohtana on määritellä, mitä dokumenttielokuva ei ole. Saksalan (2008, 16) mukaan ratkaisevin ero dokumenttielokuvien ja tv-dokumenttien välillä on se, että dokumenttielokuvia esitetään televisiossa, mutta sitä vastoin elokuvateattereihin ei juuri viedä tv-dokumentteja. Toisen määritelmän dokumenttielokuvan ja tv-dokumentin eroista Saksala (2008, 68) antaa, kun hän sanoo, että päinvastoin kuin dokumenttielokuva, tv-dokumentti on lähes poikkeuksetta journalistinen tuote. Olen tehnyt opinnäytetyönäni tv-dokumentin. Jatkossa sitä kuvaillaan samoilla termeillä kuin dokumenttielokuvaa, sillä raja tv-dokumentin ja dokumenttielokuvan välillä on häilyvä. Dokumenttielokuvan on aikaisemmin ajateltu vangitsevan todellisuutta itsessään ja esittävän sen katsojalle neutraalisti. Myöhemmin dokumenttielokuvasta tuli todiste elokuvantekijän ja todellisuuden kohtaamisesta. Dokumenttielokuva on siis tekijänsä kameran avulla hahmottama taiteellinen näkemys hallitsemattomasta maailmasta. (Aaltonen 2006, 28.) Opinnäytetyöni tarkoituksena on tuoda kameran linssin avulla uutiskuvista poikkeava kuva Lähi-idästä. Tavoitteenani on kertoa paikasta, joka ei sellaisenaan ylitä uutiskynnystä. Dokumenttielokuvan totuudellisuus ei ole riippuvainen kuvista tai materiaalista, vaan siitä, miten tekijä kuvia ja materiaalia käyttää. Näin ollen viimeinen fiktion ja dokumentin erottava tekijä on väite, jonka mukaan dokumentti esittää todellisuutta. Esittämistavalla tai muodolla ei ole väliä. Se voi olla vaikka animaatio. (Aaltonen 2006, 44.) Saksala (2008, 15) määrittelee eroja dokumentin ja asiaohjelmien, kuten reportaasin, välillä katsojan ja kuvakerronnan välisen yhteyden määrittelyllä. Dokumentissa ja muissa asiaohjelmissa katsojan ja tapahtuman välissä on välittäjä, toimittaja, joka tulkitsee katsojan puolesta sitä, mitä näytetään. Dokumentissa puolestaan katsojan ja kuvakerronnan välillä yhteys on suorempi: siinä missä reportaasi selostaa tapahtuvat tapahtumat, dokumentti näyttää.

8 8 Puhdas dokumentti on jollain tavoin elämyksellisempää, tunnelmaltaan latautuneempaa ja vaikutukseltaan merkittävämpää. Tämän tulkinnan mukaan tv-dokumentti perustuisi fiktiivisen elokuvan tavoin tunteen kuljetukseen, ja journalistinen tv-dokumentti, jossa toimittajalla on voimakas tulkitsijan rooli, ei ole tv-dokumentti vaan asiaohjelma. (Saksala 2008, 15.) Dokumenttielokuva pyrkii yhtäältä todellisuuden autenttiseen representaatioon, toisaalta lainaa usein fiktiivisen elokuvan kerronnallisia ja draamallisia elementtejä. Tyypillisimmillään dokumentaarinen kerronta tapahtuu tässä ja nyt. (Saksala 2008, 15.) 2.2 Dokumenttielokuvan tyylit John Webster (1996) määrittelee dokumenttielokuvalle viisi eri tyylisuuntaa. Vaikka Webster erittelee nimenomaan dokumenttielokuvan tyylisuuntia, saman kaavan mukaan voisi määritellä myös tv-dokumentteja sillä poikkeuksella, että totuuselokuvia Suomessa ei juurikaan tehdä (Saksala 2008, 17). Ensimmäinen tyylisuunta on Griersonilainen dramatisoitu tai jäsennelty todellisuus. Siinä autoritaarinen kertoja pyrkii selittämään sisältöä usein kuvan kustannuksella. Esimerkkinä Webster mainitsee luontoelokuvat. Toinen tyylisuunta edustaa totuuselokuvaa (cinema véritéksi tai direct cinema). Siinä dokumentin tekijän tavoitteena on puhtaasti objektiivinen tapahtumainkuvaus ja tapahtumat vangitaan niin kuin ne todella ovat. Kolmantena tyylisuuntana Webster mainitsee haastatteluihin perustuvan dokumentin tai niin sanotun puhuvan pään, jossa dokumentin päähenkilö selittää asioita omin sanoin. Tällaisia nähdään esimerkiksi poliittisissa dokumenteissa. Neljäs tyylisuunta edustaa kahden edellisen, totuuselokuvan ja puhuvan pään, yhdistelmää. Siinä puhuvia päitä sirotellaan jäsennellyn todellisuudenkuvauksen joukkoon. Viimeisenä eli viidentenä tyylisuuntana Webster mainitsee subjektiivisen dokumentin, jossa tekijä suhteuttaa aiheensa omaan maailmaansa ja omiin kokemuksiinsa. (Webster 1996.) Opinnäytetyön tuoteosana toteutettu Hammas hampaalta -dokumentti edustaa, kuten varmaankin valtaosa television journalistisista dokumenteista, totuuselokuvan ja haastatteluihin perustuvan dokumentin yhdistelmää. Dokumentissa kuvataan Dental

9 9 Volunteers for Israel -hammasklinikan tapahtumia objektiivisuuteen pyrkivänä tapahtumakuvauksena vapaaehtoisten hammaslääkärien ja suomalaisen naisen silmin. Tekijöiden mielipide tai ajatukset jäävät sisällön ulkopuolelle. Karkeasti jaoteltuna dokumentin tarina kulkee klinikalla työskennelleixden henkilöiden haastattelujen ja uutispoimintojen vuorottelulla. Toisaalta dokumentti on myös totuuselokuvan ja puhuvien päiden yhdistelmä. Autenttisen kuvamateriaalin sekaan on siroteltu puhuvia päitä (Kristiina Rämö, Milton Zweig ja Nathan Shapiro), jotka esittävät omia näkökantojaan ja kokemuksiaan muun muassa konfliktialueella työskentelystä, potilaiden hoidosta ja työmotiiveistaan. Hammas hampaalta -dokumentissa on myös piirteitä dokumenttielokuvasta. Saksalan (2008, 18) mukaan dokumenttielokuva on taiteellinen luomus, jossa tekijän persoonallinen ilmaisu on etusijalla. Oma persoonallinen ilmaisumme tulee näkyviin kuvissa, äänien käytössä sekä musiikin valinnassa, mutta ei niinkään sisällössä esimerkiksi haastateltavien vastauksissa. Parhaimmillaan dokumentti on television vahvin ohjelmamuoto. Se tarjoaa todellisuuden draamaa, elämän tragediaa ja komediaa (Saksala 2008, 27). Näitä löytyy arjen pienistä ja suuristakin hetkistä kuten linnunlaulusta, heinäsirkan sirityksestä, ohimenevän auton äänimerkistä tai merkittävän poliitikon vierailusta yhdistettynä muihin tapahtumiin. Olemme pyrkineet saamaan esille draamaa, elämän tragediaa ja komediaa kuvaamalla kaksi viikkoa pienessä ja tiiviissä työympäristössä, joissa työntekijät edustavat eri kansallisuuksia, kulttuureja ja uskontoja sekä vaihtuvat usein. Kuten monet muutkin dokumentteja tehneet, haluamme klinikalla ja sen ulkopuolella tapahtuvien asioiden avulla, valmiilla työllämme, yrittää auttaa katsojaa ymmärtämään käsittämätöntä maailmaa. Hyvän dokumentaristin pitää pystyä jäsentämään tieto sellaiseen muotoon, että katselukokemus on miellyttävä (Saksala 2008, 52). Asiasisältöä kuvittamalla ei synny dokumenttia, kaikki liittyy kaikkeen, kokonaisuus koostuu kuvallisesta kerronnasta. (Saksala 2008, 49).

10 Dokumentin rakennemallit Tv-dokumentteihin pätee samanlainen rakenne kuin satuihin, jotka ovat ihmiskunnan ensimmäisiä uutislähetyksiä ja opetusohjelmia. Niissä on klassisen draaman kaaren mukaisesti alku, keskikohta ja loppu sekä henkilöt, jotka edustavat aina tiettyjä arvoja: viattomuutta, pahuutta, sankaruutta ja niin edelleen. Suullisella tarinankerronnalla on pitkä historia. Satujen avulla siirrettiin tärkeää tietoa sukupolvelta toiselle. Niiden avulla tallennettiin historiaa jälkipolville. Sadut myös viihdyttivät niin, että joskus yksittäiset faktat unohtuivat, mutta juonellinen tarina säilyi muistissa. Haluamme kuulla ihmisistä ja samastua heihin tunnetasolla. Riimin tai sävelen myötä muistaminen vielä helpottuu. (Saksala 2008, 93.) Saksala (2008, 100, 104) kuvaa erilaisia rakenteellisia malleja. Klassisen draaman mallilla pyritään luomaan teokseen jännite tai imu, joka kuljettaa katsojaa mukanaan. Tarinaa voidaan kertoa myös kronologisesti, jolloin asioita käsitellään aikajärjestyksessä. Konfliktissa kaksi näkökantaa tai eturistiriitaa asetetaan kärjistetysti vastakkain. Tällaisina käsitepareina Saksala mainitsee perinteiset oikeisto vasemmisto tai vaikkapa eri nuorisokulttuurien edustajat, joiden välillä ulkopuolinen ei välttämättä näe isoa eturistiriitaa. Etsimismotiiviseen rakennemalliin luokitellaan seikkailuelokuvat. Niissä yleensä etsitään yhdessä ratkaisua ongelmaan tai mysteeriin tai sitten konkreettisesti jotakin esinettä. Retoriseen rakenteeseen perustuvan dokumentin alussa tuodaan esiin toisaalta toisaalta-väite, ja dokumentti etenee yleensä makrotasolta mikrotasolle. Suuri pieni ihminen -rakenteessa lähtökohdaksi tarvitaan jokin elementti, jossa ihminen nousee esiin ja luo lopulta tunteen katsojalle epäröidessään, oivaltaessaan jotakin tai perinteisesti itkiessään tai nauraessaan. (Saksala 2008, 104.) Saksalan malliajattelua soveltaen voidaan sanoa, että dokumenttimme edustaa rakennemalliltaan viimeiseksi mainittua suuri pieni ihminen -mallia. Siinä vapaaehtoiset hammaslääkärit, amerikkalainen Milton Zweig ja suomalainen Kristiina Rämö, vuorottelevat keskenään ja yhdessä klinikkaa edustavan israelilaisen Nathan Shapiron kanssa. He kertovat kokemuksiaan ja näkemiään tarinoita. Dokumentistamme löytyy myös konflikti, sillä dokumenttihan on Israelissa, joka tunnetaan uutisten kautta myös osana Lähi-idän konfliktialuetta. Dokumentin konfliktin synnyttämää eturistiriidan voi huomata lähinnä kuvissa näkyvien eri kulttuurien edustajien ja kulttuuristen

11 11 ominaisuuksien synnyttämien mielleyhtymien kautta. Näihin ominaisuuksiin voidaan lukea kielet (heprea ja arabia) tai uskonnollinen vaatetus. Esimerkiksi naisen voi tunnistaa muslimiksi huivista eli hijabista ja miehen juutalaiseksi muun muassa paidan tai takin alta pilkottavista tsitsit-tupsuista, päässä pidettävästä kipasta tai ohimokiharoista, peijoteista. Konflikti-näkökulman ymmärtämistä auttavat uutispoiminnat, joita on pudoteltu eri kohtiin 27-minuuttista työtä. Saksala (2008, 208) mainitsee tv-dokumentin tekijän tärkeimmiksi tehtäviksi kyseenalaistaa, puheenaiheistaa ja nostaa esille yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hänen mukaansa toimittajan on elettävä vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Lisäksi hänellä on oltava riittävästi aikaa löytää oikea näkökulma. Hänen [toimittajan] tehtävänsä on ennen muuta tutkia ilmiöiden taustoja ja pitkiä linjoja, tarjota pienten kertomusten kautta uusia näkökulmia ja syventää tietoa maailmasta jossa elämme. (Saksala 2008, 208.) Saksalan (2008, 104) mukaan katsoja kokee konfliktisen mallin joko kiusallisena tai palkitsevana: hän saa muodostaa käsityksensä itse vastapuolten argumenttien perusteella. Hammas hampaalta -dokumentti rakentuu suuren yhteiskunnallisen kysymyksen, köyhyyden, ympärille. Sitä ei välttämättä tule ensimmäisenä ajatelleeksi, kun dokumenttia katsoo. Köyhyys on kuitenkin yksi klinikan toiminnan lähtökohdista. Siellä autetaan Jerusalemin alueen köyhimpien perheiden lapsia hoitamalla ilmaiseksi heidän hampaitaan. Toisaalta dokumentissa tartutaan myös toiseen, ehkä edellistä selkeämmin näkyvään yhteiskunnalliseen aiheeseen, vapaaehtoistyöhön. Tämä näkyy niin suomalaisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta. Dokumentissamme esiintyvät argumentit ovat klinikalle tulleiden hammaslääkäreiden, klinikalla työskentelevien paikallisten hoitajien tai klinikan vastuuhenkilöiden näkökulmia siihen, kenen puolella he ja klinikka ovat, vai ovatko kenenkään puolella. Dokumentissa ei ole konfliktia päähenkilöiden välillä, vaan konfliktinäkökulmaa edustaa Jerusalemissakin aistittava, Lähi-idässä jo vuosikymmeniä kestänyt israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti. Hammas hampaalta -dokumentissa pureudutaan kuitenkin enemmän siihen, miten Lähi-idän ulkopuolella asuva vapaaehtoinen kokee konfliktin keskelle menemisen. Hammaslääkärit Zweig ja Rämö kertovat ajatuksistaan konfliktialueella asumisesta ja työskentelemisestä. Paikallisten

12 12 väliset jännitteet tai niiden puuttuminen välittyvät uutispoimintojen ja jossain määrin myös kuvakerronnan kautta. Ihanteellisimmaksi malliksi dokumentille on muodostunut malli, jossa kysymykset onnistutaan leikkaamaan pois. Haastateltavat puhuvat selvästi toimittajalle, eivät siis kameralle, mutta toimittajaa ei näy eikä kuulu. (Saksala 2008, 120.) Samanlainen malli toimii runkona myös Hammas hampaalta -dokumentissa. Haastattelijoiden äänet on leikattu kokonaan pois ja tarina kulkee tilanteiden, uutispoimintojen sekä haastateltavien tarinoiden ja vastausten avulla. Myös omassa dokumentissamme katsojalle mahdollistuu Saksalan (2008, 208) mainitsema ideaali tilanne, jossa tämä pääsee työn kautta kuumailmapallolennolle. Hammas hampaalta vie katsojan puolen tunnin matkalle toiselle mantereelle. Siellä oleva maailma näyttäytyy uudesta perspektiivistä ja asioiden suhteet muuttuvat.

13 13 3 HAMMAS HAMPAALTA Tein opinnäytetyöni tuoteosan, Hammas hampaalta -dokumentin, työparini Ella Airaksen kanssa. Kuvasimme dokumenttia Jerusalemissa toukokuussa 2008 kahden viikon ajan. Ajatus televisiodokumentin teosta opinnäytetyönä oli sekä minun että työparini pitkäaikainen suunnitelma. Päätimme ryhtyä urakkaan yhdessä, sillä tunsimme toistemme tapoja jo jonkin verran oltuamme Erasmus-vaihto-opiskelijoina Belgiassa kaksi vuotta aikaisemmin syksyllä Suunnittelusta toteutukseen Lomaillessani Israelissa elokuussa 2007 vierailin Jerusalemissa sijaitsevalla Dental Volunteers for Israel -hammasklinikalla. Tuon vierailun aikana ajattelin, että klinikalla voisi kuvata opinnäytetyön. Juteltuani klinikan johtajien kanssa mahdollisuudesta kuvata DVI-klinikalla televisiodokumenttia ja valokuvattuani mahdollisen tulevan dokumenttimiljöön, esitin Suomeen palattuani ajatuksen siitä työparilleni. Pienten pohdintojen ja ohjaavan opettajan hyväksynnän jälkeen päätimme ryhtyä tekemään klinikasta dokumenttia opinnäytetyönämme, jos saisimme käytännön asiat sujumaan vaivattomasti. Suurin näistä oli matkustaminen Jerusalemiin. Dokumentin suomalaiseen pääosaan saimme hammaslääkäri Kristiina Rämön. Hänen työjaksonsa klinikalla ajoittui samaan ajankohtaan toukokuussa 2008 kuin olimme ajatelleet kuvausajankohdaksi dokumentillemme. Käytännön järjestelyihin liittyvät ongelmat ratkesivat, kun osallistuimme työparini kanssa oppilaitoksemme Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan, Suomen ulkoasianministeriön ja Betlehemin yliopiston Building Media Competence in Palestine -projektiin Betlehemissä maalis-huhtikuussa Kun muu projektiryhmä palasi Suomeen neljän Betlehemissä vietetyn viikon jälkeen (20.4.), muutimme työparini kanssa Jerusalemiin. Suomalaisen hammaslääkärin Kristiina Rämön saavuttua Israeliin,

14 14 olimme valmiita kuvaamaan häntä ja klinikkaa vajaan kahden viikon ajan Hammas hampaalta -dokumentti DVI-klinikan perusti saksanjuutalainen Trudi Birger ( ), joka antoi keskitysleirillä lupauksen: jos hän pelastuisi leiriltä elävänä, hän tulisi auttamaan kärsiviä ja varattomia lapsia. Birger selvisi Holokaustista, ja vuonna 1980 hän perusti Dental Volunteers for Israel eli DVI-vapaaehtoisjärjestön ylläpitämään Jerusalemissa sijaitsevaa hammasklinikkaa. (Weckström & Rämö 2007, 1006.) Tv-dokumentillamme haluamme olla tuomassa uutiskuvista poikkeavaa näkökulmaa Lähi-itään. Haluamme herätellä katsojan ajattelemaan uutistotuutta, jonka media Lähiidästä välittää: onko se totuus aina absoluuttinen totuus? Välittääkö Hammas hampaalta -dokumentti kenties uutiskuvia laajemman totuuden? Suomeen välittyvien uutisten perusteella on vaikea kuvitella, että Israelissa olisi paikka, jossa lapset leikkivät samalla pihalla etnisestä ja uskonnollisesta taustasta riippumatta. Hammas hampaalta näyttää toisenlaisen totuuden. Niin sanotun klinikkaelämän lomaan on leikattu räjähdyksiä ja uutispoimintoja muistuttamaan katsojia uutisten välittämistä tapahtumista. Dokumentissa käytettyä uutispaloja suomalaiset ovat voineet kuulla keväällä 2008 Yleisradion tai Suomen Tietotoimiston toimittamista uutisista tai lukea Helsingin Sanomista. Jerusalemin DVI-klinikalla uskonnolliset erimielisyydet ovat sivuseikka. Tosin ilmassa voi toisinaan aistia pientä jännittyneisyyttä, jos ei muuten, niin klinikan takapihalla seisoessa saattaa kuulla taivaalla lentävien hävittäjien tai helikopterin ääntä tai ambulanssin sireenin ujelluksen. Suomessa ambulanssin äänen kuullessaan, saattaa ensimmäisenä tulla mieleen, että jossakin joku tarvitsee sairaanhoitoa. Sama pätee Israeliin, mutta poikkeuksena Suomeen, siellä saattaa olla kyseessä terrori-isku. Näin ollen on siis vaikea sanoa, onko jännittyneisyys vain konfliktiin tottumattoman jännitystä vai aitoa jännittynyttä ilmapiiriä. Tekijöinä voimme aistia näitä asioita ikään kuin ulkopuolisina. Konkreettisia yhteenottoja, kuten tappeluja, klinikalla ei kahden viikon aikana ollut. Sen voi nähdä jo siitä, miten juutalaiset ja kristityt hammaslääkärit

15 15 eri puolilta maailmaa tulevan hoitamaan kaikkia klinikalle tulevia lapsia, myös muslimeja. Hammas hampaalta -dokumentin tarkoituksena on kertoa, kuinka eri kulttuurien ja uskontojen edustajat kohtaavat toisensa ilman erimielisyyksiä. Köyhyys yhdistää ihmisiä. Potilaina oleville lapsille ja heidän perheilleen hampaiden hoito on ensimmäinen askel kohti parempaa elämää. Kuten klinikan operatiivinen johtaja Moti Moskovitz (2008) totesi: klinikan tarkoitus on lapset. Kristiina Rämö oli vapaaehtoisjaksolla klinikalla toukokuussa 2008 kaksi viikkoa, jolloin seurasimme hänen työskentelyään klinikalla ja elämää Jerusalemissa. Halusimme olla kuvin näyttämässä ensinnäkin sen, että paikka ei ole niin vaarallinen, kuin Suomeen tulevien uutiskuvien perusteella voisi ajatella. Myös Jerusalemissa ihmiset elävät niin sanottua normaalia arkea huomioiden kuitenkin sen, että konflikti voi eskaloitua hetkenä minä hyvänsä. Katsoja pääsee matkustamaan Rämön mukana niin Jerusalemin vanhassa kaupungissa kuin ympäri Jerusalemia liikennöivissä kaupunkibusseissa, jotka tunnettiin itsemurhaiskujen kohteina 2000-luvun alkupuolella. Toiseksi halusimme dokumentillamme myös näyttää, mitä yksi ihminen voi saada aikaan: ruohonjuuritason auttamista hampaita paikkaamalla tai juurihoitoja tekemällä. Useassa kohdassa dokumenttia kuvat puhuvat enemmän kuin sanat. Esimerkiksi onnistuimme tallentamaan niin sisällä vierekkäin istuvat juutalais- ja arabiäidit kuin ulkona leikkivät lapset, joiden hampaista voi päätellä klinikan olemassaolon tarpeellisuuden Dokumentin päähenkilöt Hammaslääkärit matkustavat klinikalle töihin auttamisen halusta. Suurin osa hammaslääkäreistä tulee klinikalle töihin vuosilomansa ajaksi. He saavat palkaksi työstään ilmaisen asunnon. Klinikalla hoidetaan ilmaiseksi Jerusalemin 5 18-vuotiaita arabi 1 - ja juutalaislapsia. Näiden lasten hampaat jäisivät muuten varojen puutteesta hoitamatta. Kaikkia uskontoja yhdistää klinikalla yhteinen tilanne: köyhyys. Lapset tulevat klinikalle sosiaalikuraattorin lähettäminä. 1 Käytän tässä yhteydessä sanaa arabi muslimin sijasta, sillä arabit voivat olla uskonnoltaan joko muslimeja tai kristittyjä.

16 16 Kristiina Rämö tekee kahden viikon työjakson aikana juurihoitoja klinikalla käyville lapsipotilaille. Hoitojaksot ovat pitkiä ja raskaita lapsille, mutta lähtiessään he jaksavat kuitenkin hymyillä ja kiittää (Rämö, henkilökohtainen tiedonanto, toukokuu 2008). Kristiina Rämön kanssa klinikalla oli töissä myös amerikkalainen hammaslääkäri Milton Zweig, joka myös esiintyy dokumentissa. Hän otti voimakkaasti kantaa muun muassa juutalaisten uskonnollisuuteen. Rämön ja Zweigin vastauksissa voi huomata kulttuurien välisiä eroja tavassa ilmaista itseään. Kristiina Rämö vastaa harkiten ja pohtien jokaista sanaansa, kun taas Zweigin vastaukset olivat amerikkalaiseen tapaan avomielisiä ja suorasukaisia. Niistä on huomattavissa amerikkalainen tapa kommunikoida nopeasti sekä väitellä ja provosoida. He kommunikoivat humoristisesti, joka auttaa usein avaamaan oven tärkeämpiin kysymyksiin. Myös piikikkyys ja karkea hauskuus tulevat esiin joissakin Zweigin vastauksissa. (Amerikkalaisesta kommunikoinnista ks. Mikluha 1998, 417.) Edellä mainitut kuvaukset amerikkalaisten tavasta kommunikoida, ovat huomattavissa esimerkiksi kohdassa, jossa Milton Zweig kuvailee uskonnollisuuden merkitystä juutalaisissa perheissä, joissa useimmiten on yli kymmenen lasta. Vastaavanlaisiin kuvailuihin törmää harvemmin suomalaisessa kielellisessä ilmaisussa. Suomalaiset ovat huumorin ja ironian käytössä varovaisia (Mikluha 1998, 149). They have it because you know their religious upbringing says be fruitful and multiply, and they take it literally. Multiply like rabbits, they have kids, kids, kids and they can t support them. (Milton Zweig, dokumenttihaastattelu 2008; kursivointi L.K.) He tekevät näin, koska heidän uskonnollinen kasvatuksensa mukaan tulee olla hedelmällinen ja lisääntyä, ja he ottavat sen kirjaimellisesti. He lisääntyvät kuin kanit, heillä on lapsia ja sitten lisää lapsia ja he eivät voi huolehtia heistä. (Suom. E-M. A. & L.K.) Suomalaiselle ilmaisulle on tyypillisempi harvasanaisuus. Suomalainen puhekulttuuri on kuulijakeskeistä, jolloin jokaista lausetta rakennetaan pitkään ja hartaasti kuulijaa kunnioittaen. Tauoille annetaan aikaa, sillä suomalaiset tarvitsevat aikaa muodostaakseen seuraavan sanomansa sisällön ja kielen korrektiksi. (Mikluha 1998,

17 ) Mikluhan (1998, 149) mukaan suomalaiset ilmaisevat vain ajatuksensa lopputuloksen, eivät koko ajatteluprosessia. Dokumentti kertoo hammasklinikasta ja sen merkityksestä siellä työskentelevien ulkomaalaisten hammaslääkärien ja paikallisten työntekijöiden kautta. Paikallisista työntekijöistä haastattelimme klinikan ulkomaisista suhteista vastaavaa ja Suomessakin vieraillutta Nathan Shapiroa. Kuvausten aikana Shapiron työt klinikalla päättyivät ja hän palasi takaisin turistioppaan tehtäviin. 3.2 Kuvausympäristön asettamia haasteita ja ongelmia Dokumenttia tehdessä eivät kameran ja muun kaluston käyttö ja varaus sujuneet täysin ongelmitta. Saimme yllättäen tietää, että voisimme mahdollisesti saada lainaksi Betlehemistä Al-Rowwadin kulttuurikeskuksesta laajakuvakameran (16:9). Asiaa selvitettiin keskuksessa työskentelevän brittinaisen kanssa. Jouduimme useaan otteeseen kyselemään, joko olisi tiedossa onko lainaaminen mahdollista ja jos on, minkälaista summaa vastaan. Lieneekö kulttuurieroilla jotakin tekemistä sen kanssa, että odotimme kolme viikkoa kielteistä vastausta. Lopulta kuvasimme dokumenttimme anamorfisen linssin kanssa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Suurimpia kuvausteknisiä ongelmia aiheuttivat ilmasto ja anamorfinen linssi. Ilmasto vaikeutti lähinnä onnistuneiden kuvien saamista, sillä kirkas auringonpaiste herkisti kuvat puhkipalamiselle ja ilman hiekkapöly linssin likaantumiselle. Anamorfinen linssi vääristi laajoja kokokuvia eikä sen kanssa tarkentaminen mahdollistanut erikoislähikuvien kuvaamista. Tuotantoa ei myöskään helpottanut minimibudjetti, jolla dokumenttia teimme. Päivät venyivät usein odotettua pidemmiksi. Kaksitoista tai neljätöistä tuntia kestäneiden kuvausten jälkeen saatoimme kävellä muutaman kilometrin matkan kotiin, sillä bussit eivät välttämättä enää kulkeneet eikä budjetissamme ollut varattuna rahaa jatkuvaan taksien käyttämiseen. DVI-klinikka sijaitsee Jerusalemissa niin sanotulla länsipuolella eli siinä osassa kaupunkia, joka on pääosin juutalaisten asuttamaa. Vaikka Jerusalemissa asukkaat

18 18 voivat liikkua vapaasti itäpuolelta länsipuolelle ja toisin päin, he eivät sitä käytännössä juurikaan tee. Raimo Halinojan (1996, 118) mukaan on syytä jo ennakkoon tutustua sen maan vallitseviin olosuhteisiin, jonne on matkustamassa. Mitä paremmin tuntee alueen uskontoa ja muita kulttuuritekijöitä, sen paremmin on mahdollista sopeutua ja menestyä. Vaikka kullakin kulttuurilla on omat sääntönsä ja tapansa toimia, ulkopuoliselta ei välttämättä odoteta niin suurta kulttuuriin kuuluvien sääntöjen noudattamista kuin oman kansan edustajalta. Kielen ja uskonnon asettamia kulttuurien välisiä eroja lukuun ottamatta pystyimme välttämään muita mahdollisia kulttuurien väliseen kanssakäymiseen liittyvien ongelmia, sillä olemme molemmat opintojemme aikana osallistuneet Erasmus-vaihto-ohjelmaan. Tilanteet koettiin lähinnä haastavina, ei ongelmallisina. Opiskelimme Belgiassa Antwerpenissa yhden lukukauden syksyllä Sen myötä tutustuin moniin uusiin niin eurooppalaisiin kuin Euroopan ulkopuolisiinkin kulttuureihin, joiden parissa elimme myös dokumentintekoprosessin aikana. Antwerpenissä asuimme arabiyhteisöjen asuinalueen laitamilla. Juutalaiseen kulttuuriin ja uskontoon tutustuimme, kun vaihtoopiskelijoille järjestettiin kierros kaupungin juutalaiskorttelissa sekä pidettiin luento Antwerpenin juutalaisyhteisöstä. Vertailu on ihmiselle luonnollista ajattelutoimintaa. Tulemme siitä usein tietoisiksi kuitenkin vasta vieraan kohtaamistilanteissa. Matkustaessamme vertailemme vierasta kaupunkia, sen elämää ja ihmisiä omaan kotiympäristöömme. (Salo-Lee, Malmberg & Halinoja 1996, 12.) Uusien ja erilaisten kulttuurien kohtaaminen ei tuntunut radikaalilta tai erityiseltä, koska olin asunut ulkomailla aiemminkin, Antwerpenissa maahanmuuttaja-alueen tuntumassa. Antwerpenissä oli edustettuna yli sata eri kulttuuria, muun muassa suuri juutalais- ja arabiyhteisö. Jerusalemissa ei siis kulunut turhaa aikaa sopeutumiseen, vaan pystyi keskittymään kuvaamiseen. DVI-klinikan entinen ulkomaisten suhteiden johtaja Nathan Shapiro (henkilökohtainen tiedonanto, 2008) kuvaili suomalaisia hyvin samanlaisiksi kuin israelilaisia. Shapiron mielestä suomalaiset ovat ystävällisiä ja avoimia. Käydessään Suomessa marraskuussa 2007 hän tunsi olonsa kotoisaksi, niin että haluaa vierailla Suomessa toistekin. Nämä

19 19 havainnot tukevat omia havaintojani siinä mielessä, että emme joutuneet verbaalista ja nonverbaalista viestintää suurempiin ongelmiin. Halinoja (1996, 119) jakaa vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen eri vaiheisiin, joista maassaoloamme koskivat lähinnä akkulturaatio eli sopeutumista edistävät tekijät. Niihin hän lukee kuuluvaksi muun muassa valtakulttuurin tuntemuksen sekä sellaiset persoonallisuuden piirteet kuin avoimuus ja riskinottokyky. Hänen mukaansa myös interetninen välimatka vaikuttaa. Sen ollessa pieni, eli kun kulttuurien väliset erot eivät ole suuret, sopeutuminen on nopeampaa. Samankaltainen vaikutus on ihon värillä, uskonnolla ja totutuilla elämäntavoilla. Kuvausten aikana olimme eurooppalaisia ja suomalaisia, mutta myös kristittyjä. Kristinuskon juuret ovat juutalaisuudessa, joten juutalaisen uskonnon tavat eivät omalla kohdallani olleet tuntemattomia. Osittain siksi koinkin sopeutumiseni suhteellisen helpoksi myös voimakkaasti uskonnollisessa valtiossa. Toisaalta oma uskonnollisuus oli eduksi myös muslimien kohtaamisissa, sillä kaikilla kolmella Lähi-idässä vaikuttavilla maailmanuskonnolla on yhteiset juuret patriarkka Abrahamissa. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui verbaalinen ja nonverbaalinen kommunikaatio, kun yhteisen kielen puuttuessa emme saaneet toivottua yhteyttä klinikalla käyviin asiakkaisiin. Näitä haasteita tarkastelen laajemmin seuraavissa luvuissa.

20 20 4 TILANTEISTA SELVIÄÄ YMMÄRTÄMÄLLÄ KULTTUUREJA Jo opinnäytetyötä suunniteltaessa oli tiedossa, että tulen kohtaamaan kulttuurieroista johtuvia yhteentörmäyksiä. Etukäteen valmistautuminen helpotti niiden kohtaamista. Todellisuudessa koskaan ei kuitenkaan voi olla täysin valmis ja tietää oikeita vastauksia ja ratkaisumenetelmiä yllättäviin tilanteisiin. Kulttuurienväliset erot olivat yksi suurimmista haasteista kaksi viikkoa kestäneissä kuvauksissa. Klinikalla hoidettavat potilaat olivat juutalaisia ja arabeja. Hammaslääkärit olivat uskonnolliselta taustaltaan lähinnä joko kristittyjä tai juutalaisia, ja etniseltä taustaltaan pääasiassa paikallisia eli israelilaisia tai amerikkalaisia ja eurooppalaisia. Näiden maanosien kulttuureista edustettuina olivat meksikolaiset, venezuelalaiset, yhdysvaltalaiset, ranskalaiset, suomalaiset ja britit. Dokumentin suomalaisen päähenkilön kanssa työskennellessä ei varsinaisesti voi sanoa, että välillämme olisi ollut kulttuurisia muureja. Kulttuurista herkkyyttä omaavalla ja kohdemaan olosuhteita etukäteen opiskelleella henkilöllä on sijoittautuminen toisen kulttuurin ilmapiiriin useimmiten melko vaivatonta. Etukäteen asioista tietävä suhtautuukin uuteen kulttuuriympäristöön uteliaasti ja yrittää oppia uusia asioita sekä tapoja. (Halinoja 1996, 117.) Tutustuminen molempiin kulttuureihin etukäteen auttoi sopeutumisessa juutalais- ja arabikulttuurien keskelle. En kokenut kulttuurisokkia. Jo Betlehemissä olon aikana sekä minä että työparini opimme muutamia sanoja arabiaa ja myöhemmin Jerusalemiin muutettuamme myös hepreaa.

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

anna minun kertoa let me tell you

anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa let me tell you anna minun kertoa I OSA 1. Anna minun kertoa sinulle mitä oli. Tiedän että osaan. Kykenen siihen. Teen nyt niin. Minulla on oikeus. Sanani voivat olla puutteellisia mutta

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla

KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla KABELON PUHE LÄKSIÄISILLASSA Luomaniemen Wanhalla Minulta kysytään usein "Miksi Suomi" ja jos sanon totuuden - Suomi oli minun 3 valitsenut. Mun ensimmäinen oli Holland ja toinen oli Belgia. - Halusin

Lisätiedot

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS

MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Tiistilän koulu English Grades 7-9 Heikki Raevaara MEETING PEOPLE COMMUNICATIVE QUESTIONS Meeting People Hello! Hi! Good morning! Good afternoon! How do you do? Nice to meet you. / Pleased to meet you.

Lisätiedot

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN

JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) JEESUS PARANSI SOKEAN BARTIMEUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Jerikon kaupungin lähellä. Jeriko on Juudeassa oleva kaupunki

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15

Tietoteoria. Tiedon käsite ja logiikan perusteita. Monday, January 12, 15 Tietoteoria Tiedon käsite ja logiikan perusteita Tietoteoria etsii vastauksia kysymyksiin Mitä tieto on? Miten tietoa hankitaan? Mitä on totuus? Minkälaiseen tietoon voi luottaa? Mitä voi tietää? Tieto?

Lisätiedot

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1.

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto:

DES. Ohjeet: Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: 1 DES Nimi: Henkilötunnus: Täyttö-pvm: Osasto: / 200 Ohjeet: Tässä kyselylomakkeessa on 28 kysymystä kokemuksista, joita Sinulla saattaa ilmetä arkielämässäsi. Me olemme kiinnostuneita siitä, onko Sinulla,

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa

Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Järki & Tunne Mieli 2015 -päivät Verkossa tunteella ja järjellä Kriisiauttaminen verkossa Satu Raappana-Jokinen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveysseura Se mitä oikeasti haluan tietää on epäselvää.

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

Cover letter and responses to reviewers

Cover letter and responses to reviewers Cover letter and responses to reviewers David E. Laaksonen, MD, PhD, MPH Department of Medicine Kuopio University Hospital Kuopio, Finland Luennon sisältö Peer review Vinkit vastineiden kirjoittamista

Lisätiedot

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996

Ehyeksi aikuiseksi osa 3. 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 12 askelta Ehyempään aikuisuuteen - Opas Kristus-keskeisen parantumisen tielle, 1996 Saarnaajan kirjasta (4:9-12) voidaan lukea Kristus-keskeisen kumppanuuden periaate: Kaksin on parempi kuin yksin, sillä

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla

Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Nuorten elämänhallinnan tukeminen luontoliikunnan avulla Tanja Liimatainen 1. SEIKKAILUKASVATUS Seikkailukasvatus tähtää ihmisenä kehittymiseen Seikkailukasvatuksella tarkoitetaan seikkailullisia aktiviteetteja

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi

Käytettävyys ja käyttäjätutkimus. Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Käytettävyys ja käyttäjätutkimus Yhteisöt ja kommunikaatiosuunnittelu 2012 / Tero Köpsi Teron luennot Ke 15.2 miniluento Ti 28.2 viikkotehtävän anto (T,M) To 1.3 Tero paikalla (tehtävien tekoa) Ti 6.3

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Juutalaisen uskon perusteet

Juutalaisen uskon perusteet 1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. PUIMALA: Asiakaslähtöinen palvelu kunnassa LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen. Mitä tarkoittaa asiakaslähtöinen

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016

Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa. Heikki Wiik 15.3.2016 Ihmisten johtaminen asiantuntijaorganisaatiossa Heikki Wiik 15.3.2016 Johtajan paikka? 4 5 Johtaminen on palvelutehtävä. Palvelutehtävän ytimessä on kyky ja halu auttaa toisia ihmisiä kasvamaan täyteen

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO

JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO JEESUKSEN YLÖSNOUSEMUS JA VARHAINEN KRISTINUSKO Ylösnousemustutkimukseen liittyy laaja filosofinen keskustelu, koska kyseessä on kristinuskon oppijärjestelmän kannalta varsin keskeinen uskonkappale Jeesuksen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4883. Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland ZA4883 Flash Eurobarometer 247 (Family life and the needs of an ageing population) Country Specific Questionnaire Finland 2008 EUROBAROMETER ON FAMILIES, AND ADAPTING TO THE NEEDS OF AN AGEING POPULATION

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006

KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 KYSELYLOMAKE: FSD2209 TAMPEREEN YLIOPISTON SOSIAALITYÖN JA PSYKOLOGIAN OPISKELIJOIDEN KOKEMUKSIA KANSAINVÄLISESTÄ OPISKELIJAVAIHDOSTA 2006 QUESTIONNAIRE: FSD2209 STUDENT EXCHANGE EXPERIENCES OF UNIVERSITY

Lisätiedot

Leirikirjan omistajan muotokuva:

Leirikirjan omistajan muotokuva: Leirikirjan omistajan muotokuva: MUISTIINPANOJA, OSOITTEITA JNE. Nimi: Leiri: Leiriaika: Harrastukseni: Parhaat kaverini: LEIRIOHJELMA TERVETULOA KESÄLEIRILLE 2003!! Rohkeutta on monenlaista: Oletko sinä

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Ryhmämallitusohje 2016

Ryhmämallitusohje 2016 LUONTAISET TAIPUMUKSET Ryhmämallitusohje 2016 Kalevi Sipinen RYHMÄMALLITUSOHJEITA: VAIHE 1 Mallittamalla otetaan tietoiseen käyttöön olemassa olevia taitoja/mestaruutta LUONTAISET TAIPUMUKSET RYHMÄMALLITUS:

Lisätiedot

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION

Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION Twinning 2011 the real story UNCUTVERSION 18. elokuuta kello 14.30 Hki- Vantaan kentällä alkoi tämän vuotinen Twinning vierailumme kaksoiskamariimme Stadeen. Lento lähti 17.30, mutta puheenjohtajamme Jarno

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen

Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Monikulttuurisuus ja kulttuurien kohtaaminen Rekar Abdulhamed rekar.abdulhamed@helsinki.fi Luokanopettajaopiskelija (kasvatuspsykologia) Helsingin yliopisto 1 Monikulttuurisuudesta tulee mieleeni... 2

Lisätiedot

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE

EVALUATION FOR THE ERASMUS+-PROJECT, STUDENTSE #1 Aloitettu: 6. marraskuuta 2015 9:03:38 Muokattu viimeksi: 6. marraskuuta 2015 9:05:26 Käytetty aika: 00:01:47 IP-osoite: 83.245.241.86 K1: Nationality Finnish K2: The program of the week has been very

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet

Maahanmuuttajat. Pohjolan Bioanalyytikkopäivä. laboratorion asiakkaana. Laboratorion erikoispiirteet Pohjolan Bioanalyytikkopäivä Maahanmuuttajat laboratorion asiakkaana 23.1.2016 Saynur Soramies www.monikulttuurinenhoito.fi Maahanmuuttajien moninaisuus Suomessa 1990 asti 13 000 maahanmuuttajaa vuodessa

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot