HAMMAS HAMPAALTA KOHTI KULTTUURIENVÄLISTÄ VIESTINTÄÄ Monikulttuurisen ympäristön asettamat haasteet dokumentin teossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HAMMAS HAMPAALTA KOHTI KULTTUURIENVÄLISTÄ VIESTINTÄÄ Monikulttuurisen ympäristön asettamat haasteet dokumentin teossa"

Transkriptio

1 HAMMAS HAMPAALTA KOHTI KULTTUURIENVÄLISTÄ VIESTINTÄÄ Monikulttuurisen ympäristön asettamat haasteet dokumentin teossa Leena Koski Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun toimipaikka Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Koski, Leena. Hammas hampaalta kohti kulttuurienvälistä viestintää. Monikulttuurisen ympäristön asettamat haasteet dokumentin teossa. 52 sivua. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun toimipaikka, viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyöni tavoitteena oli tarkastella vuorovaikutusta monikulttuurisessa ympäristössä huomioiden kulttuurienvälisistä eroista johtuvat haastavat tilanteet, joita voi kohdata kuvattaessa televisiodokumenttia ulkomailla. Kirjallisen osan tutkimuskysymyksenä oli haasteet, joita dokumentin tekijä voi kohdata työskennellessään monikulttuurisessa ympäristössä. Vastatakseni tutkimuskysymykseeni, tutkin lähinnä opinnäytetyön tuoteosana tehtyä Hammas hampaalta -dokumenttia ja kulttuurienvälistä viestintää käsittelevää kirjallisuutta. Merkittävimmiksi kulttuurienvälisiksi haasteiksi kahden Lähi-idässä vietetyn kuukauden ja erityisesti kahden kuvausviikon aikana muodostui kommunikointi dokumentin kannalta keskeisten henkilöiden kanssa. Erityisesti ne tilanteet, joissa yhteistä kieltä ei ollut ja jouduttiin turvautumaan nonverbaaliseen viestintään. Omien kokemuksieni perusteella verbaalinen viestintä tuntui helpommalta kuin nonverbaalinen. Dokumentin tekijällä on oltava kulttuurista herkkyyttä, kiinnostuneisuutta ja avoimuutta toisia kulttuureja kohtaan. Näin erityisesti silloin, kun lähtee työskentelemään maahan, jonka kieliä ei juurikaan osaa. Kohdemaan kulttuuriin ja tapoihin kannattaa tutustua ennen matkaa. Se auttaa selviytymään ainakin kulttuurisokista ja muista vaikeuksista, joita voi kohdata matkalla. Asiasanat: dokumentti, televisiodokumentti, monikulttuurisuus, juutalaiset, israelilaiset, arabit, palestiinalaiset, viestintä, kulttuurienvälinen viestintä

3 ABSTRACT Koski, Leena. Tooth by Tooth towards the cross-cultural communication. The Challenges of multicultural environment in the process of television document. p. 52. Diaconia University of Applied Sciences, Turku unit. Degree programme in Communication and Media. Bachelor of Media. This thesis examined interaction in multicultural environment. The objective was to discuss the challenging situations caused by cultural differences encountered while filming a television document abroad. The research question in the thesis concerns the challenges that are faced while you are filming a television document in cross-cultural environment, especially if the cultures are diverse. To answer the research question, I concentrated on the television document, Tooth by Tooth, which was productive part of my thesis. In addition literature about cross-cultural communication was studied as well. The communication between us and the key persons of the document became the most remarkable cross-cultural challenge faced in the Middle East during the two month stay and the two-week-filming. Especially the situations, where we did not have any common language and we had to rely on non-verbal communication, paid our attention. Based on the experience, it can be concluded that verbal communication was easier than non-verbal communication. You have to have some sensitivity towards other cultures: interests and explicitness to manage to work in multicultural environment. Particularly in the case if you do not know the native languages of the country. It is also important to make yourself familiar with the culture and manners of the country or residential environment you are going to live in before the journey. It helps you to cope at least with the cultural shock and maybe other difficulties you might face. Keywords: document, documentary film, Jews, Muslims, Israeli, Arabs, Palestinians, verbal, nonverbal, cross-cultural communication / intercultural communication

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 5 2 DOKUMENTTI JOURNALISTISENA PROJEKTINA Dokumenttielokuvan ja tv-dokumentin erot Dokumenttityypit Dokumentin rakennemallit 10 3 HAMMAS HAMPAALTA Suunnittelusta toteutukseen Hammas hampaalta -dokumentti Dokumentin päähenkilöt Kuvausympäristön asettamia haasteita ja ongelmia 17 4 TILANTEISTA SELVIÄÄ YMMÄRTÄMÄLLÄ KULTTUUREJA Israelilaiset kuin sabroja Irti terroristileimasta Israelilainen yhteiskunta 29 5 KOMMUNIKAATIO KULTTUURISEKAMELSKASSA Suomalaiset kommunikoijina Serkuskielten seemiläiset juuret Verbaalinen viestintä kuvausmiljöössä Nonverbaalinen viestintä verbaalisen viestinnän tukena Suuren ja vähäisen kontekstin kulttuurit Kulttuurien välinen valtaetäisyys 45 6 KULTTUUREJAKIN VOI OPPIA 49 LÄHTEET 50

5 1 JOHDANTO Opinnäytetyöni tuoteosa on yhdessä työparini Ella Airaksen kanssa toteutettu televisiodokumentti Jerusalemissa toimivasta hammasklinikasta. Dokumentin tarkoituksena on tuoda toisenlaista näkökulmaa Lähi-itään. Kirjallisessa osassa syvennyn kirjallisuuden avulla analysoimaan työprosessiamme viestinnän ja kulttuuristen kohtaamisten näkökulmasta. Esimerkkeinä käytän tilanteita, joihin törmäsimme tallentaessamme elämää klinikalla tuoteosaamme varten toukokuussa 2008 Jerusalemissa. Opinnäytetyöni kirjallinen osa kertoo vaiheittain kulttuurien ja kulttuurienvälisten erojen vaikutuksesta todellisuuden dokumentointiprosessiin. Opinnäytetyön keskeisimpiä kirjallisia lähteitä ovat Elina Saksalan televisiodokumenttia käsittelevä teos (Like, 2008) Asiaa ruudussa, Tv-dokumentin anatomia, Arja Mikluhan teos (Gummerus, 1998) Kommunikointi eri maissa sekä Salo-Leen, Malmbergin ja Halinojan toimittama teos (Yle, 1996) Me ja muut, kulttuurienvälinen viestintä. Kirjallisessa osassa tarkastelen dokumenttia journalistisena projektina vertaillen työtämme erilaisiin teorioihin televisiodokumenteista ja dokumenttielokuvista. Kolmannessa luvussa käsittelen Hammas hampaalta -televisiodokumenttia, sen tekoprosessin tarjoamia vaikeuksia ja haasteita, yksittäisiä tilanteita ja laajempia kokonaisuuksia sekä kulttuurisia ominaispiirteitä. Luvussa neljä tarkastelen Lähi-idän ja erityisesti Israelin monimuotoista ja monikulttuurista väestöä. Pohdin, miten selvitä erilaisista kulttuurienvälisistä tilanteista, joita kohtasimme tehdessämme tuoteosaa sekä mitä erilaiset käyttäytymismallit voivat merkitä. Lopun yhteenvedossa pohdin opinnäytetyön tuoteosan merkitystä itseni kannalta sekä sitä, kannattiko ottaa riski ja lähteä tekemään dokumenttia monikulttuuriseen ympäristöön toiseen maanosaan. Merkittävimmiksi kulttuurienvälisiksi haasteiksi muodostui kommunikointi dokumentin kannalta keskeisten henkilöiden kanssa. Englantia puhuvien kanssa viestintä oli mutkatonta, mutta haasteellisiksi osoittautuivat erityisesti ne tilanteet, joissa yhteistä kieltä ei ollut ja jouduttiin turvautumaan nonverbaaliseen viestintään.

6 6 2 DOKUMENTTI JOURNALISTISENA PROJEKTINA Dokumentin tekeminen on kuin kokoaisi moniulotteista stereoäänillä varustettua palapeliä, jossa suuri osa laatikon palasista on ylimääräisiä, joitakin puuttuu, muodot eivät aina täsmää eikä lopullinen kuva ole tiedossa, tai sitten se muuttuu pitkin matkaa (Saksala 2008, 11). Saksalan palapeli-vertaus käsittää dokumentin teon lähinnä prosessina, joka alkaa ideasta ja päättyy valmiiseen tuotteeseen. Hammas hampaalta -projektin kohdalla se tarkoittaa televisiodokumenttia. Dokumenttielokuvan ja tv-dokumentin eroja on vaikea määritellä. Molemmissa pyritään todellisuuden kuvaamiseen. Dokumentti-termiä on 1970-luvulla käytetty kuvaamaan joko laajasti asiaohjelmaa tai kapea-alaisesti taiteellista dokumenttielokuvaa (Saksala, 14). Dokumentin juuret ovat elokuvahistoriassa ja erityisesti dokumenttielokuvassa Nanook, pakkasen poika (1922), jossa Robert Flaherty kuvaa eskimoiden elämää. Tästä ensimmäisestä täyspitkänä pidetystä dokumenttielokuvasta voidaan havaita, että niin tvdokumenteissa kuin dokumenttielokuvissakin pyritään autenttiseen todellisuuden kuvaamiseen. (Glöfstad 2005.) Siihen pyrimme myös me omalla dokumentillamme. Yhtenä tavoitteenamme oli Lähi-idän arkielämän autenttinen kuvaaminen. 2.1 Dokumenttielokuvan ja tv-dokumentin erot Aaltosen (2006, 33) mukaan kaikki elokuvat ovat dokumentteja, mutta kaikki elokuvat eivät ole dokumenttielokuvia. Elokuva on todellisuuden dokumentoimista, jäljentämistä valokuvauksellisin menetelmin. Siinä mielessä jokainen elokuva on myös dokumentti. Fiktiota onkin kuvattu dokumentiksi näyttelemisestä. Aaltosen mukaan dokumenttielokuvilla on todellisempi viittauskohde kuin fiktioelokuvilla. Tv-dokumenteissa tai dokumenttielokuvissa ei anneta samalla tavalla tilaa tilastoille ja julkilausumille, kuin dokumentaarisessa asiaohjelmassa. Tv-dokumenteissa ja dokumenttielokuvissa painottuvat hiljainen tieto ja ihmisten tunnelatautuneet pohdinnat. (Saksala 2008, 19.) Tämän perusteella opinnäytetyömme tuoteosa on luokiteltavissa tvdokumentiksi dokumentaarisen asiaohjelman sijaan.

7 7 Aaltosen (2006, 33) mukaan raja fiktion ja dokumentin välillä on aina ollut veteen piirretty viiva. Samaa voidaan sanoa dokumenttielokuvasta ja tv-dokumenteista. Niissä on paljon samankaltaisuutta. Aaltosen (2006, 39) mielestä monet nykyiset dokumenttielokuvan määritelmät ovat poissulkevia. Niiden lähtökohtana on määritellä, mitä dokumenttielokuva ei ole. Saksalan (2008, 16) mukaan ratkaisevin ero dokumenttielokuvien ja tv-dokumenttien välillä on se, että dokumenttielokuvia esitetään televisiossa, mutta sitä vastoin elokuvateattereihin ei juuri viedä tv-dokumentteja. Toisen määritelmän dokumenttielokuvan ja tv-dokumentin eroista Saksala (2008, 68) antaa, kun hän sanoo, että päinvastoin kuin dokumenttielokuva, tv-dokumentti on lähes poikkeuksetta journalistinen tuote. Olen tehnyt opinnäytetyönäni tv-dokumentin. Jatkossa sitä kuvaillaan samoilla termeillä kuin dokumenttielokuvaa, sillä raja tv-dokumentin ja dokumenttielokuvan välillä on häilyvä. Dokumenttielokuvan on aikaisemmin ajateltu vangitsevan todellisuutta itsessään ja esittävän sen katsojalle neutraalisti. Myöhemmin dokumenttielokuvasta tuli todiste elokuvantekijän ja todellisuuden kohtaamisesta. Dokumenttielokuva on siis tekijänsä kameran avulla hahmottama taiteellinen näkemys hallitsemattomasta maailmasta. (Aaltonen 2006, 28.) Opinnäytetyöni tarkoituksena on tuoda kameran linssin avulla uutiskuvista poikkeava kuva Lähi-idästä. Tavoitteenani on kertoa paikasta, joka ei sellaisenaan ylitä uutiskynnystä. Dokumenttielokuvan totuudellisuus ei ole riippuvainen kuvista tai materiaalista, vaan siitä, miten tekijä kuvia ja materiaalia käyttää. Näin ollen viimeinen fiktion ja dokumentin erottava tekijä on väite, jonka mukaan dokumentti esittää todellisuutta. Esittämistavalla tai muodolla ei ole väliä. Se voi olla vaikka animaatio. (Aaltonen 2006, 44.) Saksala (2008, 15) määrittelee eroja dokumentin ja asiaohjelmien, kuten reportaasin, välillä katsojan ja kuvakerronnan välisen yhteyden määrittelyllä. Dokumentissa ja muissa asiaohjelmissa katsojan ja tapahtuman välissä on välittäjä, toimittaja, joka tulkitsee katsojan puolesta sitä, mitä näytetään. Dokumentissa puolestaan katsojan ja kuvakerronnan välillä yhteys on suorempi: siinä missä reportaasi selostaa tapahtuvat tapahtumat, dokumentti näyttää.

8 8 Puhdas dokumentti on jollain tavoin elämyksellisempää, tunnelmaltaan latautuneempaa ja vaikutukseltaan merkittävämpää. Tämän tulkinnan mukaan tv-dokumentti perustuisi fiktiivisen elokuvan tavoin tunteen kuljetukseen, ja journalistinen tv-dokumentti, jossa toimittajalla on voimakas tulkitsijan rooli, ei ole tv-dokumentti vaan asiaohjelma. (Saksala 2008, 15.) Dokumenttielokuva pyrkii yhtäältä todellisuuden autenttiseen representaatioon, toisaalta lainaa usein fiktiivisen elokuvan kerronnallisia ja draamallisia elementtejä. Tyypillisimmillään dokumentaarinen kerronta tapahtuu tässä ja nyt. (Saksala 2008, 15.) 2.2 Dokumenttielokuvan tyylit John Webster (1996) määrittelee dokumenttielokuvalle viisi eri tyylisuuntaa. Vaikka Webster erittelee nimenomaan dokumenttielokuvan tyylisuuntia, saman kaavan mukaan voisi määritellä myös tv-dokumentteja sillä poikkeuksella, että totuuselokuvia Suomessa ei juurikaan tehdä (Saksala 2008, 17). Ensimmäinen tyylisuunta on Griersonilainen dramatisoitu tai jäsennelty todellisuus. Siinä autoritaarinen kertoja pyrkii selittämään sisältöä usein kuvan kustannuksella. Esimerkkinä Webster mainitsee luontoelokuvat. Toinen tyylisuunta edustaa totuuselokuvaa (cinema véritéksi tai direct cinema). Siinä dokumentin tekijän tavoitteena on puhtaasti objektiivinen tapahtumainkuvaus ja tapahtumat vangitaan niin kuin ne todella ovat. Kolmantena tyylisuuntana Webster mainitsee haastatteluihin perustuvan dokumentin tai niin sanotun puhuvan pään, jossa dokumentin päähenkilö selittää asioita omin sanoin. Tällaisia nähdään esimerkiksi poliittisissa dokumenteissa. Neljäs tyylisuunta edustaa kahden edellisen, totuuselokuvan ja puhuvan pään, yhdistelmää. Siinä puhuvia päitä sirotellaan jäsennellyn todellisuudenkuvauksen joukkoon. Viimeisenä eli viidentenä tyylisuuntana Webster mainitsee subjektiivisen dokumentin, jossa tekijä suhteuttaa aiheensa omaan maailmaansa ja omiin kokemuksiinsa. (Webster 1996.) Opinnäytetyön tuoteosana toteutettu Hammas hampaalta -dokumentti edustaa, kuten varmaankin valtaosa television journalistisista dokumenteista, totuuselokuvan ja haastatteluihin perustuvan dokumentin yhdistelmää. Dokumentissa kuvataan Dental

9 9 Volunteers for Israel -hammasklinikan tapahtumia objektiivisuuteen pyrkivänä tapahtumakuvauksena vapaaehtoisten hammaslääkärien ja suomalaisen naisen silmin. Tekijöiden mielipide tai ajatukset jäävät sisällön ulkopuolelle. Karkeasti jaoteltuna dokumentin tarina kulkee klinikalla työskennelleixden henkilöiden haastattelujen ja uutispoimintojen vuorottelulla. Toisaalta dokumentti on myös totuuselokuvan ja puhuvien päiden yhdistelmä. Autenttisen kuvamateriaalin sekaan on siroteltu puhuvia päitä (Kristiina Rämö, Milton Zweig ja Nathan Shapiro), jotka esittävät omia näkökantojaan ja kokemuksiaan muun muassa konfliktialueella työskentelystä, potilaiden hoidosta ja työmotiiveistaan. Hammas hampaalta -dokumentissa on myös piirteitä dokumenttielokuvasta. Saksalan (2008, 18) mukaan dokumenttielokuva on taiteellinen luomus, jossa tekijän persoonallinen ilmaisu on etusijalla. Oma persoonallinen ilmaisumme tulee näkyviin kuvissa, äänien käytössä sekä musiikin valinnassa, mutta ei niinkään sisällössä esimerkiksi haastateltavien vastauksissa. Parhaimmillaan dokumentti on television vahvin ohjelmamuoto. Se tarjoaa todellisuuden draamaa, elämän tragediaa ja komediaa (Saksala 2008, 27). Näitä löytyy arjen pienistä ja suuristakin hetkistä kuten linnunlaulusta, heinäsirkan sirityksestä, ohimenevän auton äänimerkistä tai merkittävän poliitikon vierailusta yhdistettynä muihin tapahtumiin. Olemme pyrkineet saamaan esille draamaa, elämän tragediaa ja komediaa kuvaamalla kaksi viikkoa pienessä ja tiiviissä työympäristössä, joissa työntekijät edustavat eri kansallisuuksia, kulttuureja ja uskontoja sekä vaihtuvat usein. Kuten monet muutkin dokumentteja tehneet, haluamme klinikalla ja sen ulkopuolella tapahtuvien asioiden avulla, valmiilla työllämme, yrittää auttaa katsojaa ymmärtämään käsittämätöntä maailmaa. Hyvän dokumentaristin pitää pystyä jäsentämään tieto sellaiseen muotoon, että katselukokemus on miellyttävä (Saksala 2008, 52). Asiasisältöä kuvittamalla ei synny dokumenttia, kaikki liittyy kaikkeen, kokonaisuus koostuu kuvallisesta kerronnasta. (Saksala 2008, 49).

10 Dokumentin rakennemallit Tv-dokumentteihin pätee samanlainen rakenne kuin satuihin, jotka ovat ihmiskunnan ensimmäisiä uutislähetyksiä ja opetusohjelmia. Niissä on klassisen draaman kaaren mukaisesti alku, keskikohta ja loppu sekä henkilöt, jotka edustavat aina tiettyjä arvoja: viattomuutta, pahuutta, sankaruutta ja niin edelleen. Suullisella tarinankerronnalla on pitkä historia. Satujen avulla siirrettiin tärkeää tietoa sukupolvelta toiselle. Niiden avulla tallennettiin historiaa jälkipolville. Sadut myös viihdyttivät niin, että joskus yksittäiset faktat unohtuivat, mutta juonellinen tarina säilyi muistissa. Haluamme kuulla ihmisistä ja samastua heihin tunnetasolla. Riimin tai sävelen myötä muistaminen vielä helpottuu. (Saksala 2008, 93.) Saksala (2008, 100, 104) kuvaa erilaisia rakenteellisia malleja. Klassisen draaman mallilla pyritään luomaan teokseen jännite tai imu, joka kuljettaa katsojaa mukanaan. Tarinaa voidaan kertoa myös kronologisesti, jolloin asioita käsitellään aikajärjestyksessä. Konfliktissa kaksi näkökantaa tai eturistiriitaa asetetaan kärjistetysti vastakkain. Tällaisina käsitepareina Saksala mainitsee perinteiset oikeisto vasemmisto tai vaikkapa eri nuorisokulttuurien edustajat, joiden välillä ulkopuolinen ei välttämättä näe isoa eturistiriitaa. Etsimismotiiviseen rakennemalliin luokitellaan seikkailuelokuvat. Niissä yleensä etsitään yhdessä ratkaisua ongelmaan tai mysteeriin tai sitten konkreettisesti jotakin esinettä. Retoriseen rakenteeseen perustuvan dokumentin alussa tuodaan esiin toisaalta toisaalta-väite, ja dokumentti etenee yleensä makrotasolta mikrotasolle. Suuri pieni ihminen -rakenteessa lähtökohdaksi tarvitaan jokin elementti, jossa ihminen nousee esiin ja luo lopulta tunteen katsojalle epäröidessään, oivaltaessaan jotakin tai perinteisesti itkiessään tai nauraessaan. (Saksala 2008, 104.) Saksalan malliajattelua soveltaen voidaan sanoa, että dokumenttimme edustaa rakennemalliltaan viimeiseksi mainittua suuri pieni ihminen -mallia. Siinä vapaaehtoiset hammaslääkärit, amerikkalainen Milton Zweig ja suomalainen Kristiina Rämö, vuorottelevat keskenään ja yhdessä klinikkaa edustavan israelilaisen Nathan Shapiron kanssa. He kertovat kokemuksiaan ja näkemiään tarinoita. Dokumentistamme löytyy myös konflikti, sillä dokumenttihan on Israelissa, joka tunnetaan uutisten kautta myös osana Lähi-idän konfliktialuetta. Dokumentin konfliktin synnyttämää eturistiriidan voi huomata lähinnä kuvissa näkyvien eri kulttuurien edustajien ja kulttuuristen

11 11 ominaisuuksien synnyttämien mielleyhtymien kautta. Näihin ominaisuuksiin voidaan lukea kielet (heprea ja arabia) tai uskonnollinen vaatetus. Esimerkiksi naisen voi tunnistaa muslimiksi huivista eli hijabista ja miehen juutalaiseksi muun muassa paidan tai takin alta pilkottavista tsitsit-tupsuista, päässä pidettävästä kipasta tai ohimokiharoista, peijoteista. Konflikti-näkökulman ymmärtämistä auttavat uutispoiminnat, joita on pudoteltu eri kohtiin 27-minuuttista työtä. Saksala (2008, 208) mainitsee tv-dokumentin tekijän tärkeimmiksi tehtäviksi kyseenalaistaa, puheenaiheistaa ja nostaa esille yhteiskunnallisia kysymyksiä. Hänen mukaansa toimittajan on elettävä vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Lisäksi hänellä on oltava riittävästi aikaa löytää oikea näkökulma. Hänen [toimittajan] tehtävänsä on ennen muuta tutkia ilmiöiden taustoja ja pitkiä linjoja, tarjota pienten kertomusten kautta uusia näkökulmia ja syventää tietoa maailmasta jossa elämme. (Saksala 2008, 208.) Saksalan (2008, 104) mukaan katsoja kokee konfliktisen mallin joko kiusallisena tai palkitsevana: hän saa muodostaa käsityksensä itse vastapuolten argumenttien perusteella. Hammas hampaalta -dokumentti rakentuu suuren yhteiskunnallisen kysymyksen, köyhyyden, ympärille. Sitä ei välttämättä tule ensimmäisenä ajatelleeksi, kun dokumenttia katsoo. Köyhyys on kuitenkin yksi klinikan toiminnan lähtökohdista. Siellä autetaan Jerusalemin alueen köyhimpien perheiden lapsia hoitamalla ilmaiseksi heidän hampaitaan. Toisaalta dokumentissa tartutaan myös toiseen, ehkä edellistä selkeämmin näkyvään yhteiskunnalliseen aiheeseen, vapaaehtoistyöhön. Tämä näkyy niin suomalaisesta kuin kansainvälisestäkin näkökulmasta. Dokumentissamme esiintyvät argumentit ovat klinikalle tulleiden hammaslääkäreiden, klinikalla työskentelevien paikallisten hoitajien tai klinikan vastuuhenkilöiden näkökulmia siihen, kenen puolella he ja klinikka ovat, vai ovatko kenenkään puolella. Dokumentissa ei ole konfliktia päähenkilöiden välillä, vaan konfliktinäkökulmaa edustaa Jerusalemissakin aistittava, Lähi-idässä jo vuosikymmeniä kestänyt israelilaisten ja palestiinalaisten välinen konflikti. Hammas hampaalta -dokumentissa pureudutaan kuitenkin enemmän siihen, miten Lähi-idän ulkopuolella asuva vapaaehtoinen kokee konfliktin keskelle menemisen. Hammaslääkärit Zweig ja Rämö kertovat ajatuksistaan konfliktialueella asumisesta ja työskentelemisestä. Paikallisten

12 12 väliset jännitteet tai niiden puuttuminen välittyvät uutispoimintojen ja jossain määrin myös kuvakerronnan kautta. Ihanteellisimmaksi malliksi dokumentille on muodostunut malli, jossa kysymykset onnistutaan leikkaamaan pois. Haastateltavat puhuvat selvästi toimittajalle, eivät siis kameralle, mutta toimittajaa ei näy eikä kuulu. (Saksala 2008, 120.) Samanlainen malli toimii runkona myös Hammas hampaalta -dokumentissa. Haastattelijoiden äänet on leikattu kokonaan pois ja tarina kulkee tilanteiden, uutispoimintojen sekä haastateltavien tarinoiden ja vastausten avulla. Myös omassa dokumentissamme katsojalle mahdollistuu Saksalan (2008, 208) mainitsema ideaali tilanne, jossa tämä pääsee työn kautta kuumailmapallolennolle. Hammas hampaalta vie katsojan puolen tunnin matkalle toiselle mantereelle. Siellä oleva maailma näyttäytyy uudesta perspektiivistä ja asioiden suhteet muuttuvat.

13 13 3 HAMMAS HAMPAALTA Tein opinnäytetyöni tuoteosan, Hammas hampaalta -dokumentin, työparini Ella Airaksen kanssa. Kuvasimme dokumenttia Jerusalemissa toukokuussa 2008 kahden viikon ajan. Ajatus televisiodokumentin teosta opinnäytetyönä oli sekä minun että työparini pitkäaikainen suunnitelma. Päätimme ryhtyä urakkaan yhdessä, sillä tunsimme toistemme tapoja jo jonkin verran oltuamme Erasmus-vaihto-opiskelijoina Belgiassa kaksi vuotta aikaisemmin syksyllä Suunnittelusta toteutukseen Lomaillessani Israelissa elokuussa 2007 vierailin Jerusalemissa sijaitsevalla Dental Volunteers for Israel -hammasklinikalla. Tuon vierailun aikana ajattelin, että klinikalla voisi kuvata opinnäytetyön. Juteltuani klinikan johtajien kanssa mahdollisuudesta kuvata DVI-klinikalla televisiodokumenttia ja valokuvattuani mahdollisen tulevan dokumenttimiljöön, esitin Suomeen palattuani ajatuksen siitä työparilleni. Pienten pohdintojen ja ohjaavan opettajan hyväksynnän jälkeen päätimme ryhtyä tekemään klinikasta dokumenttia opinnäytetyönämme, jos saisimme käytännön asiat sujumaan vaivattomasti. Suurin näistä oli matkustaminen Jerusalemiin. Dokumentin suomalaiseen pääosaan saimme hammaslääkäri Kristiina Rämön. Hänen työjaksonsa klinikalla ajoittui samaan ajankohtaan toukokuussa 2008 kuin olimme ajatelleet kuvausajankohdaksi dokumentillemme. Käytännön järjestelyihin liittyvät ongelmat ratkesivat, kun osallistuimme työparini kanssa oppilaitoksemme Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan, Suomen ulkoasianministeriön ja Betlehemin yliopiston Building Media Competence in Palestine -projektiin Betlehemissä maalis-huhtikuussa Kun muu projektiryhmä palasi Suomeen neljän Betlehemissä vietetyn viikon jälkeen (20.4.), muutimme työparini kanssa Jerusalemiin. Suomalaisen hammaslääkärin Kristiina Rämön saavuttua Israeliin,

14 14 olimme valmiita kuvaamaan häntä ja klinikkaa vajaan kahden viikon ajan Hammas hampaalta -dokumentti DVI-klinikan perusti saksanjuutalainen Trudi Birger ( ), joka antoi keskitysleirillä lupauksen: jos hän pelastuisi leiriltä elävänä, hän tulisi auttamaan kärsiviä ja varattomia lapsia. Birger selvisi Holokaustista, ja vuonna 1980 hän perusti Dental Volunteers for Israel eli DVI-vapaaehtoisjärjestön ylläpitämään Jerusalemissa sijaitsevaa hammasklinikkaa. (Weckström & Rämö 2007, 1006.) Tv-dokumentillamme haluamme olla tuomassa uutiskuvista poikkeavaa näkökulmaa Lähi-itään. Haluamme herätellä katsojan ajattelemaan uutistotuutta, jonka media Lähiidästä välittää: onko se totuus aina absoluuttinen totuus? Välittääkö Hammas hampaalta -dokumentti kenties uutiskuvia laajemman totuuden? Suomeen välittyvien uutisten perusteella on vaikea kuvitella, että Israelissa olisi paikka, jossa lapset leikkivät samalla pihalla etnisestä ja uskonnollisesta taustasta riippumatta. Hammas hampaalta näyttää toisenlaisen totuuden. Niin sanotun klinikkaelämän lomaan on leikattu räjähdyksiä ja uutispoimintoja muistuttamaan katsojia uutisten välittämistä tapahtumista. Dokumentissa käytettyä uutispaloja suomalaiset ovat voineet kuulla keväällä 2008 Yleisradion tai Suomen Tietotoimiston toimittamista uutisista tai lukea Helsingin Sanomista. Jerusalemin DVI-klinikalla uskonnolliset erimielisyydet ovat sivuseikka. Tosin ilmassa voi toisinaan aistia pientä jännittyneisyyttä, jos ei muuten, niin klinikan takapihalla seisoessa saattaa kuulla taivaalla lentävien hävittäjien tai helikopterin ääntä tai ambulanssin sireenin ujelluksen. Suomessa ambulanssin äänen kuullessaan, saattaa ensimmäisenä tulla mieleen, että jossakin joku tarvitsee sairaanhoitoa. Sama pätee Israeliin, mutta poikkeuksena Suomeen, siellä saattaa olla kyseessä terrori-isku. Näin ollen on siis vaikea sanoa, onko jännittyneisyys vain konfliktiin tottumattoman jännitystä vai aitoa jännittynyttä ilmapiiriä. Tekijöinä voimme aistia näitä asioita ikään kuin ulkopuolisina. Konkreettisia yhteenottoja, kuten tappeluja, klinikalla ei kahden viikon aikana ollut. Sen voi nähdä jo siitä, miten juutalaiset ja kristityt hammaslääkärit

15 15 eri puolilta maailmaa tulevan hoitamaan kaikkia klinikalle tulevia lapsia, myös muslimeja. Hammas hampaalta -dokumentin tarkoituksena on kertoa, kuinka eri kulttuurien ja uskontojen edustajat kohtaavat toisensa ilman erimielisyyksiä. Köyhyys yhdistää ihmisiä. Potilaina oleville lapsille ja heidän perheilleen hampaiden hoito on ensimmäinen askel kohti parempaa elämää. Kuten klinikan operatiivinen johtaja Moti Moskovitz (2008) totesi: klinikan tarkoitus on lapset. Kristiina Rämö oli vapaaehtoisjaksolla klinikalla toukokuussa 2008 kaksi viikkoa, jolloin seurasimme hänen työskentelyään klinikalla ja elämää Jerusalemissa. Halusimme olla kuvin näyttämässä ensinnäkin sen, että paikka ei ole niin vaarallinen, kuin Suomeen tulevien uutiskuvien perusteella voisi ajatella. Myös Jerusalemissa ihmiset elävät niin sanottua normaalia arkea huomioiden kuitenkin sen, että konflikti voi eskaloitua hetkenä minä hyvänsä. Katsoja pääsee matkustamaan Rämön mukana niin Jerusalemin vanhassa kaupungissa kuin ympäri Jerusalemia liikennöivissä kaupunkibusseissa, jotka tunnettiin itsemurhaiskujen kohteina 2000-luvun alkupuolella. Toiseksi halusimme dokumentillamme myös näyttää, mitä yksi ihminen voi saada aikaan: ruohonjuuritason auttamista hampaita paikkaamalla tai juurihoitoja tekemällä. Useassa kohdassa dokumenttia kuvat puhuvat enemmän kuin sanat. Esimerkiksi onnistuimme tallentamaan niin sisällä vierekkäin istuvat juutalais- ja arabiäidit kuin ulkona leikkivät lapset, joiden hampaista voi päätellä klinikan olemassaolon tarpeellisuuden Dokumentin päähenkilöt Hammaslääkärit matkustavat klinikalle töihin auttamisen halusta. Suurin osa hammaslääkäreistä tulee klinikalle töihin vuosilomansa ajaksi. He saavat palkaksi työstään ilmaisen asunnon. Klinikalla hoidetaan ilmaiseksi Jerusalemin 5 18-vuotiaita arabi 1 - ja juutalaislapsia. Näiden lasten hampaat jäisivät muuten varojen puutteesta hoitamatta. Kaikkia uskontoja yhdistää klinikalla yhteinen tilanne: köyhyys. Lapset tulevat klinikalle sosiaalikuraattorin lähettäminä. 1 Käytän tässä yhteydessä sanaa arabi muslimin sijasta, sillä arabit voivat olla uskonnoltaan joko muslimeja tai kristittyjä.

16 16 Kristiina Rämö tekee kahden viikon työjakson aikana juurihoitoja klinikalla käyville lapsipotilaille. Hoitojaksot ovat pitkiä ja raskaita lapsille, mutta lähtiessään he jaksavat kuitenkin hymyillä ja kiittää (Rämö, henkilökohtainen tiedonanto, toukokuu 2008). Kristiina Rämön kanssa klinikalla oli töissä myös amerikkalainen hammaslääkäri Milton Zweig, joka myös esiintyy dokumentissa. Hän otti voimakkaasti kantaa muun muassa juutalaisten uskonnollisuuteen. Rämön ja Zweigin vastauksissa voi huomata kulttuurien välisiä eroja tavassa ilmaista itseään. Kristiina Rämö vastaa harkiten ja pohtien jokaista sanaansa, kun taas Zweigin vastaukset olivat amerikkalaiseen tapaan avomielisiä ja suorasukaisia. Niistä on huomattavissa amerikkalainen tapa kommunikoida nopeasti sekä väitellä ja provosoida. He kommunikoivat humoristisesti, joka auttaa usein avaamaan oven tärkeämpiin kysymyksiin. Myös piikikkyys ja karkea hauskuus tulevat esiin joissakin Zweigin vastauksissa. (Amerikkalaisesta kommunikoinnista ks. Mikluha 1998, 417.) Edellä mainitut kuvaukset amerikkalaisten tavasta kommunikoida, ovat huomattavissa esimerkiksi kohdassa, jossa Milton Zweig kuvailee uskonnollisuuden merkitystä juutalaisissa perheissä, joissa useimmiten on yli kymmenen lasta. Vastaavanlaisiin kuvailuihin törmää harvemmin suomalaisessa kielellisessä ilmaisussa. Suomalaiset ovat huumorin ja ironian käytössä varovaisia (Mikluha 1998, 149). They have it because you know their religious upbringing says be fruitful and multiply, and they take it literally. Multiply like rabbits, they have kids, kids, kids and they can t support them. (Milton Zweig, dokumenttihaastattelu 2008; kursivointi L.K.) He tekevät näin, koska heidän uskonnollinen kasvatuksensa mukaan tulee olla hedelmällinen ja lisääntyä, ja he ottavat sen kirjaimellisesti. He lisääntyvät kuin kanit, heillä on lapsia ja sitten lisää lapsia ja he eivät voi huolehtia heistä. (Suom. E-M. A. & L.K.) Suomalaiselle ilmaisulle on tyypillisempi harvasanaisuus. Suomalainen puhekulttuuri on kuulijakeskeistä, jolloin jokaista lausetta rakennetaan pitkään ja hartaasti kuulijaa kunnioittaen. Tauoille annetaan aikaa, sillä suomalaiset tarvitsevat aikaa muodostaakseen seuraavan sanomansa sisällön ja kielen korrektiksi. (Mikluha 1998,

17 ) Mikluhan (1998, 149) mukaan suomalaiset ilmaisevat vain ajatuksensa lopputuloksen, eivät koko ajatteluprosessia. Dokumentti kertoo hammasklinikasta ja sen merkityksestä siellä työskentelevien ulkomaalaisten hammaslääkärien ja paikallisten työntekijöiden kautta. Paikallisista työntekijöistä haastattelimme klinikan ulkomaisista suhteista vastaavaa ja Suomessakin vieraillutta Nathan Shapiroa. Kuvausten aikana Shapiron työt klinikalla päättyivät ja hän palasi takaisin turistioppaan tehtäviin. 3.2 Kuvausympäristön asettamia haasteita ja ongelmia Dokumenttia tehdessä eivät kameran ja muun kaluston käyttö ja varaus sujuneet täysin ongelmitta. Saimme yllättäen tietää, että voisimme mahdollisesti saada lainaksi Betlehemistä Al-Rowwadin kulttuurikeskuksesta laajakuvakameran (16:9). Asiaa selvitettiin keskuksessa työskentelevän brittinaisen kanssa. Jouduimme useaan otteeseen kyselemään, joko olisi tiedossa onko lainaaminen mahdollista ja jos on, minkälaista summaa vastaan. Lieneekö kulttuurieroilla jotakin tekemistä sen kanssa, että odotimme kolme viikkoa kielteistä vastausta. Lopulta kuvasimme dokumenttimme anamorfisen linssin kanssa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Suurimpia kuvausteknisiä ongelmia aiheuttivat ilmasto ja anamorfinen linssi. Ilmasto vaikeutti lähinnä onnistuneiden kuvien saamista, sillä kirkas auringonpaiste herkisti kuvat puhkipalamiselle ja ilman hiekkapöly linssin likaantumiselle. Anamorfinen linssi vääristi laajoja kokokuvia eikä sen kanssa tarkentaminen mahdollistanut erikoislähikuvien kuvaamista. Tuotantoa ei myöskään helpottanut minimibudjetti, jolla dokumenttia teimme. Päivät venyivät usein odotettua pidemmiksi. Kaksitoista tai neljätöistä tuntia kestäneiden kuvausten jälkeen saatoimme kävellä muutaman kilometrin matkan kotiin, sillä bussit eivät välttämättä enää kulkeneet eikä budjetissamme ollut varattuna rahaa jatkuvaan taksien käyttämiseen. DVI-klinikka sijaitsee Jerusalemissa niin sanotulla länsipuolella eli siinä osassa kaupunkia, joka on pääosin juutalaisten asuttamaa. Vaikka Jerusalemissa asukkaat

18 18 voivat liikkua vapaasti itäpuolelta länsipuolelle ja toisin päin, he eivät sitä käytännössä juurikaan tee. Raimo Halinojan (1996, 118) mukaan on syytä jo ennakkoon tutustua sen maan vallitseviin olosuhteisiin, jonne on matkustamassa. Mitä paremmin tuntee alueen uskontoa ja muita kulttuuritekijöitä, sen paremmin on mahdollista sopeutua ja menestyä. Vaikka kullakin kulttuurilla on omat sääntönsä ja tapansa toimia, ulkopuoliselta ei välttämättä odoteta niin suurta kulttuuriin kuuluvien sääntöjen noudattamista kuin oman kansan edustajalta. Kielen ja uskonnon asettamia kulttuurien välisiä eroja lukuun ottamatta pystyimme välttämään muita mahdollisia kulttuurien väliseen kanssakäymiseen liittyvien ongelmia, sillä olemme molemmat opintojemme aikana osallistuneet Erasmus-vaihto-ohjelmaan. Tilanteet koettiin lähinnä haastavina, ei ongelmallisina. Opiskelimme Belgiassa Antwerpenissa yhden lukukauden syksyllä Sen myötä tutustuin moniin uusiin niin eurooppalaisiin kuin Euroopan ulkopuolisiinkin kulttuureihin, joiden parissa elimme myös dokumentintekoprosessin aikana. Antwerpenissä asuimme arabiyhteisöjen asuinalueen laitamilla. Juutalaiseen kulttuuriin ja uskontoon tutustuimme, kun vaihtoopiskelijoille järjestettiin kierros kaupungin juutalaiskorttelissa sekä pidettiin luento Antwerpenin juutalaisyhteisöstä. Vertailu on ihmiselle luonnollista ajattelutoimintaa. Tulemme siitä usein tietoisiksi kuitenkin vasta vieraan kohtaamistilanteissa. Matkustaessamme vertailemme vierasta kaupunkia, sen elämää ja ihmisiä omaan kotiympäristöömme. (Salo-Lee, Malmberg & Halinoja 1996, 12.) Uusien ja erilaisten kulttuurien kohtaaminen ei tuntunut radikaalilta tai erityiseltä, koska olin asunut ulkomailla aiemminkin, Antwerpenissa maahanmuuttaja-alueen tuntumassa. Antwerpenissä oli edustettuna yli sata eri kulttuuria, muun muassa suuri juutalais- ja arabiyhteisö. Jerusalemissa ei siis kulunut turhaa aikaa sopeutumiseen, vaan pystyi keskittymään kuvaamiseen. DVI-klinikan entinen ulkomaisten suhteiden johtaja Nathan Shapiro (henkilökohtainen tiedonanto, 2008) kuvaili suomalaisia hyvin samanlaisiksi kuin israelilaisia. Shapiron mielestä suomalaiset ovat ystävällisiä ja avoimia. Käydessään Suomessa marraskuussa 2007 hän tunsi olonsa kotoisaksi, niin että haluaa vierailla Suomessa toistekin. Nämä

19 19 havainnot tukevat omia havaintojani siinä mielessä, että emme joutuneet verbaalista ja nonverbaalista viestintää suurempiin ongelmiin. Halinoja (1996, 119) jakaa vieraaseen kulttuuriin sopeutumisen eri vaiheisiin, joista maassaoloamme koskivat lähinnä akkulturaatio eli sopeutumista edistävät tekijät. Niihin hän lukee kuuluvaksi muun muassa valtakulttuurin tuntemuksen sekä sellaiset persoonallisuuden piirteet kuin avoimuus ja riskinottokyky. Hänen mukaansa myös interetninen välimatka vaikuttaa. Sen ollessa pieni, eli kun kulttuurien väliset erot eivät ole suuret, sopeutuminen on nopeampaa. Samankaltainen vaikutus on ihon värillä, uskonnolla ja totutuilla elämäntavoilla. Kuvausten aikana olimme eurooppalaisia ja suomalaisia, mutta myös kristittyjä. Kristinuskon juuret ovat juutalaisuudessa, joten juutalaisen uskonnon tavat eivät omalla kohdallani olleet tuntemattomia. Osittain siksi koinkin sopeutumiseni suhteellisen helpoksi myös voimakkaasti uskonnollisessa valtiossa. Toisaalta oma uskonnollisuus oli eduksi myös muslimien kohtaamisissa, sillä kaikilla kolmella Lähi-idässä vaikuttavilla maailmanuskonnolla on yhteiset juuret patriarkka Abrahamissa. Suurimmaksi haasteeksi osoittautui verbaalinen ja nonverbaalinen kommunikaatio, kun yhteisen kielen puuttuessa emme saaneet toivottua yhteyttä klinikalla käyviin asiakkaisiin. Näitä haasteita tarkastelen laajemmin seuraavissa luvuissa.

20 20 4 TILANTEISTA SELVIÄÄ YMMÄRTÄMÄLLÄ KULTTUUREJA Jo opinnäytetyötä suunniteltaessa oli tiedossa, että tulen kohtaamaan kulttuurieroista johtuvia yhteentörmäyksiä. Etukäteen valmistautuminen helpotti niiden kohtaamista. Todellisuudessa koskaan ei kuitenkaan voi olla täysin valmis ja tietää oikeita vastauksia ja ratkaisumenetelmiä yllättäviin tilanteisiin. Kulttuurienväliset erot olivat yksi suurimmista haasteista kaksi viikkoa kestäneissä kuvauksissa. Klinikalla hoidettavat potilaat olivat juutalaisia ja arabeja. Hammaslääkärit olivat uskonnolliselta taustaltaan lähinnä joko kristittyjä tai juutalaisia, ja etniseltä taustaltaan pääasiassa paikallisia eli israelilaisia tai amerikkalaisia ja eurooppalaisia. Näiden maanosien kulttuureista edustettuina olivat meksikolaiset, venezuelalaiset, yhdysvaltalaiset, ranskalaiset, suomalaiset ja britit. Dokumentin suomalaisen päähenkilön kanssa työskennellessä ei varsinaisesti voi sanoa, että välillämme olisi ollut kulttuurisia muureja. Kulttuurista herkkyyttä omaavalla ja kohdemaan olosuhteita etukäteen opiskelleella henkilöllä on sijoittautuminen toisen kulttuurin ilmapiiriin useimmiten melko vaivatonta. Etukäteen asioista tietävä suhtautuukin uuteen kulttuuriympäristöön uteliaasti ja yrittää oppia uusia asioita sekä tapoja. (Halinoja 1996, 117.) Tutustuminen molempiin kulttuureihin etukäteen auttoi sopeutumisessa juutalais- ja arabikulttuurien keskelle. En kokenut kulttuurisokkia. Jo Betlehemissä olon aikana sekä minä että työparini opimme muutamia sanoja arabiaa ja myöhemmin Jerusalemiin muutettuamme myös hepreaa.

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia.

ALAKOULUT 1 2lk. Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. ALAKOULUT 1 2lk Lukekaa Katri Kirkkopellon Molli (Lastenkeskus 2000) ja tutkikaa tarkkaan myös teoksen kuvia. 1A) Pohtikaa, miksi Molli asuu linnassa, jonka piha on täynnä kieltokylttejä? IB) Kirjoittakaa

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi

Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi 1 2.oppituntti Isak Pensiev 14.4.2012 Ystävät, me jatkamme oppituntia, joka avaa meille juutalaisia käsitteitä ja juutalaista näkökulmaa sekä Uuteen- että Vanhaan

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15

Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken. Wednesday, August 19, 15 Yhtäläisyydet abrahamilaisten uskontojen kesken Abrahamilaisia uskontoja Juutalaisuus Kristinusko Islam Jumala Kaikilla kolmella on yksi jumala Jumala Kaikkivaltias Luojajumala Juutalaisuus ja islam Juutalaisilla

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.

JUJUPRIX 2015. Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy. kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota. JUJUPRIX 2015 Kalle Tuominen & Timo Mäkeläinen Markkinointiviestinnän suunnittelutoimisto Mainio Oy kalle@mainiota.fi timo.makelainen@mainiota.fi Tampere matkailukohteena. Tampere on Pohjoismaiden suurin

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,

Lisätiedot

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul

INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul INNOSTU JA INNOSTA MUKAAN! Salla Saarinen Twitter @salsaari Email salla@radicalsoul.fi Radical Soul 1 Salla Saarinen Radical Soul Oy Osaava ja kokenut järjestöasiantuntija ja mukaansatempaava kouluttaja

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Guidebook for Multicultural TUT Users

Guidebook for Multicultural TUT Users 1 Guidebook for Multicultural TUT Users WORKPLACE PIRKANMAA-hankkeen KESKUSTELUTILAISUUS 16.12.2010 Hyvää käytäntöä kehittämässä - vuorovaikutusopas kansainvälisille opiskelijoille TTY Teknis-taloudellinen

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto

Lukio.fi. Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Lukio.fi Laura Simik Pääsihteeri Suomen Lukiolaisten Liitto Liikkeelle lähtö Ajatus1 Tavaa o n g e l m a Lukio.fi = commodore64 Sivusto yhtä aikansa elänyt ja viihdyttävä kuin otsapermis tai NKOTB Julkaisujärjestelmä

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Millainen on onnistunut ICT-projekti?

Millainen on onnistunut ICT-projekti? Millainen on onnistunut ICT-projekti? Ohjelmistotuotannon lehtori Tero Tensu Ahtee Ohjelmistotekniikan laitoksella 1990- Projektityö-kurssilla 1991- pesunkestävä yliopistohampuusi ei päivääkään oikeissa

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Kriisitilanteen eettiset periaatteet

Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kriisitilanteen eettiset periaatteet Kristiina Kumpula pääsihteeri Kirkot kriisien kohtajana Kriisien auttajat auttavat eriarvoisesti Köyhyys ja eriarvoisuus heikentävät ihmisten mahdollisuutta selviytyä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS

Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS Uskontojen ja katsomusten yhteisymmärrysviikko 2015 MEDIANÄKYVYYS TV ja Radio TV Ma 3.2. YLEn aamu-tv klo 7.15: Kaarlo Kalliala, Yaron Nadbornik ja Ramil Bilal keskustelemassa radikalismista. http://areena.yle.fi/tv/2633258

Lisätiedot

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen.

ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla ja asettuneet Eurooppaan 1300-luvulta alkaen. Koulutusaineiston pohdintatehtäviä ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset 1. OSA: ROMANIT - Vähemmistönä Euroopassa ROMANIT - vanha vähemmistö Romanit ovat lähteneet Intiasta 800-luvulla

Lisätiedot

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä

Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä Kansainvälisten opiskelijoiden vastaanotto keskushallinnon ja tiedekuntien yhteistyönä CIMOn kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Janna Koivisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta 4.6.2012 1 Ensivaikutelma on tärkein

Lisätiedot

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla

Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Puolison rooli nais- ja miesjohtajien urilla Suvi Heikkinen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu NaisUrat-hanke Työn ja yksityiselämän tasapaino 6.5.2014 Väitöskirjatutkimus Pyrkimyksenä on selvittää

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto

Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011. Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen. sekä Leena Kuusisto. Alkuperäisidea: Julieta Lehto Junaelokuva 6 (kuvausversio) 14.8.2011 Kirjoittanut: Ismo Kiesiläinen sekä Leena Kuusisto Alkuperäisidea: Julieta Lehto 01 INT. RAVINTOLAVAUNU - ALKUILTA Tyttö istuu junan ravintolavaunussa pienen baaripöydän

Lisätiedot

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014

Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit Liikkuva romaniväestö Suomessa ROMANIT EUROOPASSA Ihmisoikeudet, liikkuvuus ja lapset Laatineet: Maija-Stiina Auvinen ja Jenni Väisänen, yhteisöpedagogiopiskelijat, HUMAK, 2014 Väittämäkortit

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

opettaja Isak Penzev 4.10.2012

opettaja Isak Penzev 4.10.2012 1 Herran juhlat 4: Shemini Atzeret - Simchat Toora opettaja Isak Penzev 4.10.2012 Shalom, hyvät ystävät. Jatkamme oppituntia, jonka aiheena haluan käsitellä Herran juhlia. Olemme edelleen 3. Mooseksenkirjassa

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Challenges in Finland

Challenges in Finland JULKAISUVAPAA 12.10. KLO 14.30 PUBLISHABLE 12 OCTOBER AT 14.30 Religions and Culture Children of Abraham Turku 12.10.2011 Kari Mäkinen Challenges in Finland Uskontodialogi ja uskontojen vuoropuhelu on

Lisätiedot

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa

Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa Yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa 1 Isak Penzev Shalom hyvät ystävät. Meillä alkaa uusi teema nimeltä Juutalaisuus ja Uusi testamentti. Tämän oppitunnin aiheena on yksi seurakunta ja kaksi elämäntapaa.

Lisätiedot

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015

TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 1 TIETEEN PÄIVÄT OULUSSA 1.-2.9.2015 Oulun Yliopisto / Tieteen päivät 2015 2 TIETEEN PÄIVÄT Järjestetään Oulussa osana yliopiston avajaisviikon ohjelmaa Tieteen päivät järjestetään saman konseptin mukaisesti

Lisätiedot

Juutalaisen uskon perusteet

Juutalaisen uskon perusteet 1 Juutalaisen uskon perusteet 1.oppituntti Isak Pensiev 4.4.2012 Shalom on hyvin tunnettu juutalaisen kielen sana. Se on myös hyvin tunnettu sana koko maailmassa. Mutta ei kukaan ajattele tarkkaan mitä

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan

Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15. Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Julkaisuvapaa 4.3.2009 klo 15 Äitisemme Vuokkiniemi on matka matriarkkojen maahan Vuokkiniemi on pieni mutta kuuluisa kylä Vienan Karjalassa suuren Venäjän läntisellä laidalla. Äitisemme Vuokkiniemi on

Lisätiedot

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa:

Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Lapin Rovaniemen moduuli 2 verkko-opiskelijoiden kysymyksiä tetoimiston virkailijoiden tapaamiseen AC-huoneessa: Koulutukseen ja Te-toimiston rooliin liittyviä kysymykset: 1. Olen yli 30-vuotias mutta

Lisätiedot

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt:

LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: 1 LET S GO! 4 KOEALUE 7-9 Nähnyt: On jälleen tullut aika testata osaamisesi. Koekappaleina ovat kappaleet 7-9. Muista LUKEA KAPPALEITA ÄÄNEEN useaan otteeseen ja opetella erityisen hyvin KUVASANASTOT ja

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ)

Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Alberta Language Environment Questionnaire (ALEQ) Lapsen nimi Koodi Lapsen syntymäaika Lapsen sukupuoli Haastattelun päivämäärä Haastattelun tekijä Tulkin tarve kyllä ei Tulkki Äidin kieli Isän kieli Vanhempien

Lisätiedot

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt

Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Maahanmuutto ja uskonnolliset yhteisöt Tuomas Martikainen 09/05/2014 1 Sisällys Maahanmuuttajien uskonnot tilastoja & tutkimusta Suomi ev.lut. & islam Uskontotrendit & maahanmuuttajat Lopuksi Åbo Akademi

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD1325 SOTA-AJAN PIKKUPOJAT 1999-2001 FSD1325 FATHER-SON RELATIONSHIPS AND THE WAR 1999-2001 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa.

Lisätiedot

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK

Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa. Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Uskontodialogia monikulttuurisen päiväkodin arjessa Silja Lamminmäki-Vartia KK (lastentarhanopettaja), TK Miten uskontodialogi liittyy päiväkotiin? Varhaiskasvatusta ja esiopetusta ohjaavissa asiakirjoissa

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014

Vallataan varainhankinta. Salla Saarinen 24.2.2014 Vallataan varainhankinta Salla Saarinen 24.2.2014 1 Salla Saarinen Varainhankinnan Kampanjoinnin Markkinoinnin Sparrausta * Koulutusta * Suunnittelua * Toteutusta Lisää tunnetta ja tulosta järjestökentälle

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö

Kertomustaulut. Johdanto. Pakkauksen sisältö Kertomustaulut Johdanto Tämä peli luotiin puheen ja kielen häiriöistä kärsiville lapsille, jotka tarvitsivat apua tarinankerronnassa, kun he esimerkiksi halusivat kuvailla luokkaretken tapahtumia. Kertomustaulut-peli

Lisätiedot

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa

KuLTTuuRiERoT asukkaiden Tavoissa 4 Kulttuurierot asukkaiden tavoissa Moderni tiedonvälitysteknologia on muutamassa vuosikymmenessä kutistanut maapallon meidän omaksi takapihaksemme. Ehkäpä juuri siksi unohdamme nykyään helposti kulttuurien

Lisätiedot

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi

IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA. Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi . IHMISTEN JOKI KOHTAAMISIA JA KYSYMYKSIÄ AURAJOELLA Helena Ruotsala, Turun yliopisto, Kansatiede, helena.ruotsala@utu.fi AURAJOEN MONET KASVOT AURAJOEN NYKYISYYDESTÄ JA TULEVAISUUDESTA Kerrottu koettu

Lisätiedot

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi

Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ. YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi

MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ. YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi MONIKULTTUURISEN TYÖYHTEISÖN VIESTINTÄ YTT Katja Keisala katja.keisala@uta.fi MULTI-TRAIN Kulttuurien välisen työn valmiuksien kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollon työssä Viisi työyhteisöä eri puolilla

Lisätiedot

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed

You can check above like this: Start->Control Panel->Programs->find if Microsoft Lync or Microsoft Lync Attendeed is listed Online Meeting Guest Online Meeting for Guest Participant Lync Attendee Installation Online kokous vierailevalle osallistujalle Lync Attendee Asennus www.ruukki.com Overview Before you can join to Ruukki

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

PAREMPAA (ITSENSÄ) JOHTAMISTA = KIRKKAAMPI IDENTITEETTI

PAREMPAA (ITSENSÄ) JOHTAMISTA = KIRKKAAMPI IDENTITEETTI PAREMPAA (ITSENSÄ) JOHTAMISTA = KIRKKAAMPI IDENTITEETTI WIA one Pauliina Airaksinen-Aminoff pauliina@aminoff.fi 3.9.2013 Ensivaikutelma 3.9.2013 WIAone Yrittäjä Toimittaja Uusmedia-ala Coachi Mainostoimistoala

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA

TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA

MAAHANMUUTTOPOLITIIKKAA, LAINSÄÄDÄNTÖÄ JA PALVELUJA LYHYT HISTORIA SUOMESTA TULI KOTINI Pakolaisina Suomeen 1990-luvulla tulleiden asumiskokemuksia suomalaisessa kerrostaloyhtiössä Y-säätiön asunnot Y-Päivä 2016 Circus Helsinki 21.1.2016 Tutkija, VTT Marja Katisko, DIAK-

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot