KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2012

Transkriptio

1 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2012 Aika Keskiviikko klo 9:30-11:30 Paikka Fingrid Oyj, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Erkki Nuortio Kemijoki Oy Raimo Peltola Fortum Power and Heat Oy Jaakko Puotinen Stora Enso Oyj Ismo Reinikka E.ON Kainuun Sähköverkko Oy Ilona Erhiö Vantaan Energia Sähköverkot Oy Jukka Rajala EPV Alueverkko Oy Reima Päivinen, pj Fingrid Oyj Kimmo Kuusinen, siht Fingrid Oyj Jarno Sederlund Fingrid Oyj (kohta 4) Mikko Koskinen Fingrid Oyj (kohta 5) Jussi Matilainen Fingrid Oyj (kohta 6) Poissa Erkki Tiippana VR-Rata Oy Ab 1 Kokouksen avaus Päivinen avasi kokouksen ja toivotti jäsenet tervetulleeksi. 2 Edellisen kokouksen muistio Todettiin muistiluonnoksen olevan kokouksen kulun mukainen eikä siihen ollut huomautettavaa. Hyväksyttiin muistio. 3 Ajankohtaista asiat Katsauksen aluksi Kuusinen kertoi kantaverkossa olleen lukumääräisesti keskimääräistä enemmän häiriöitä vuonna 2011 johtuen runsaista salamamääristä kesällä. Loppuvuoden myrskyt kaatoivat puita asiakkaiden haarajohdoille aiheuttaen pitkäkestoisia häiriöitä kantaverkkoon. Nämä nostivat häiriöaikaa liittymispistettä kohden sekä vaikuttivat merkittävästi suureen KAH-arvoon vuonna Kuluneen talven tehohuippu oli n MWh/h. Sähkön tuotanto oli suurimmillaan n MWh/h. Sähkön tuotantokapasiteetti yhdessä sähkön tuonnin kanssa riitti kattamaan kulutuksen. Huipputilanteisiin varattua tehoreservikapasiteettia ei tarvinnut ottaa käyttöön. Ruotsista on talvikaudella tuotu sähköä, Viroon taas on pääasiassa viety. Venäjän tuonti on ollut normaalista poiketen vähäisempää, johtuen Venäjän markkinahinnan ml. kapasiteettimaksun vaikutuksesta. Tasavirtayhteyksissä naapurimaihin on ollut useita häiriöitä, viimeisimpänä Fenno-Skan 2:n vikaantuminen ankkurin tekemän vaurion vuoksi. Fenno-Skan 2:lla ollut myös muita

2 2 (5) teknisiä vikoja, ja Fenno-Skan 1:llä oli kahdeksan vikaa vuodenvaihteessa. Fenno-Skan 1:n häiriöihin syynä oli pääasiassa tietoliikenneongelmat. Estlink:llä on vastaavasti ollut ongelmia jäähdytys- ja ohjausjärjestelmissä. Kuusinen kertoi Fingridin uusista kunnonhallintasopimuksista, jotka koskevat sähköasemien, voimajohtojen ja toisiolaitteiden kunnossapitoa. Sopimuskausi on ja sopimusten kokonaisarvo on n. 20 miljoonaan euroa. Fingrid on tehnyt Forssan varavoimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitosopimuksen ABB:n kanssa. Myös ko. sopimus on voimassa vuoden 2014 loppuun. Lopuksi Kuusinen kertoi Fingridin uusivan verkkotietojärjestelmänsä. Uuden kantaverkon toiminnanohjaus- ja verkkotietojärjestelmän toimittajaksi on valittu IBM. Sopimuksen arvo on 27 miljoonaa euroa, ja järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 aikana. Ohjelmistokokonaisuudella myötävaikutetaan keskeytyssuunnittelun kehittymiseen, häiriöselvitykseen ja sillä pystytään entistä joustavammin ja tehokkaammin hallinnoimaan kantaverkon kunnossapitoa. 4 Fingridin yleisten liittymisehtojen ja voimalaitosten järjestelmäteknisten vaatimusten uusiminen vuonna 2012 Sederlund kertoi yleisten liittymisehtojen (YLE) ja voimalaitosten järjestelmäteknisten vaatimusten (VJV) keskeisimmistä uudistuksista. Näitä YLE:n osalta ovat mm. johtojen puuvarmuuden toteutumisen valvonta, voimajohtoliityntöjen teknisten reunaehtojen täsmennys ja voimalaitosliityntöjen periaatteiden lievennys. Kantaverkon taajuus- ja jännitealueita on täsmennetty. VJV:n muutosten taustalla useita eri tekijöitä, kuten uusiutuvien tuotantomuotojen teknologioiden kehittyminen sekä esiin ovat nousseet kansainväliset kokemukset, toimintamallit ja teknologiaan liittyvät haasteet. VJV:ssä vaatimuksia taustoitetaan ja täsmennetään eri liitteillä nykyistä enemmän. Varsinaisia uusia vaatimuksia ei tule, mutta todentamisella ja dokumentoinnilla on entiseen verrattuna keskeisempi rooli. Tuleva VJV on huomattavasti laajempi sekä yksityiskohtaisempi kuin aiempi asiakirja ja se pyrkii huomioimaan tulevan ENTSO-E:n verkkosäännön (Requirements for Generators) tuomia muutoksia tuotannon liittämisen osalta. Vaatimuksia kohdistetaan eri tavalla riippuen voimalaitoksen kokoluokasta. Syntyneessä keskustelussa nousi esiin CHP-laitosten käsittely. Niitä ei ole erikseen mainittu ENTSO-E:n koodissa, mutta niitä koskevat samat VJV:n vaatimukset kuin muitakin voimalaitoksia. Pyydettiin myös toimittamaan keskeiset muutokset verrattuna vuonna 2007 ilmestyneeseen ja uudistettavaan VJV:iin. 5 ENTSO-E:n Demand Connection Code:n valmistelu Koskinen kertoi verkkosäännön taustoista - kyse on jakeluverkkojen ja teollisuuskulutuksen liittämisehdoista. Ne perustuvat eurooppalaisen regulaattorijärjestön ACER:n puiteohjeen "Electricity Grid Connections" ylätason vaatimuksiin. Menettelymekanismin mukaisesti Euroopan komissiolta on tullut pyyntö alkaa valmistella verkkosääntöä tammikuun alussa. Tuosta päivämäärästä lukien ENTSO-E:llä on vuosi aikaa valmisteluun. Välietappeina on koodin asettaminen julkiseen konsultaatioon tämän

3 3 (5) vuoden toisella neljänneksellä - se käynnistynee ennen kesää. Tavoitteena on lopullinen verkkosääntöluonnos vuoden loppuun mennessä. Verkkosääntö koskee sekä siirto- että jakeluverkkoihin kytkeytyneitä kuluttajia että jakeluverkko-operaattoreita, joilla on merkittäviä rajan yli ulottuvia vaikutuksia. Ilmeisesti kuluttajat tullaan luokittelemaan kulutustyypin tai liittymisjännitteen mukaan, ei välttämättä tehon mukaista luokittelua. Verkkosääntö asettaisi vain toiminnallisia suorituskykyvaatimuksia, ei yksityiskohtaista soveltamisohjetta. Kulutuksen liittymissääntö nivoutuu läheisesti samaan puiteohjeeseen perustuvaan generaattorien verkkosääntöön noudattaen samoja periaatteita ilmoitus- ja tiedonantosekä poikkeuslupamenettelyissä. Kulutuksen liittymiskoodin aihealueita ACER:n puiteohjeen mukaan ovat mm: taajuus- ja jänniterajat, loistehovaatimukset, vaatimukset suojalaitteille, tiedonvaihto ja vaatimustenmukaisuus. Keskustelussa esiin nousi käsite "suljettu jakeluverkko", jonka Koskinen kertoi merkitsevän esim. teollisuuslaitoksen sisäistä verkkoa, joka ei syötä sähköä ulkopuolelleen. Sille ei ole tulossa muista poikkeavia vaatimuksia, vaan on käytetty omaa termiä. Teknisessä mielessä ei ole tulossa uusia vaatimuksia verrattuna kantaverkkosopimukseen tai yleisiin liittymisehtoihin, mutta vaatimusten todentaminen ja dokumentointi tulee poikkeamaan nykyisestä. 6 Fingridin T&K-toiminta Matilainen taustoitti T&K-toimintaa Fingridissä. Toiminnan tarkoituksena on tutkia ja kehittää Fingridin tarpeisiin soveltuvia uusia ratkaisuja sekä käyttöönottaa niistä parhaiksi katsotut. Tavoitteena on luoda pitkällä aikavälillä kustannustehokkaita ja kestäviä ratkaisuja esim. sähkön toimitusvarmuuden ja voimajärjestelmän kehittämiseen sekä ylläpitää ja kehittää henkilöstön ja alan osaamista. Fingridin T&K-toiminta ulottuu kaikille yhtiön kolmelle painopistealueelle: käyttövarmuuden hallinta, siirtokapasiteetin varmistaminen ja sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen. Fingridillä on sidosryhmiensä kanssa menossa useita yhteishankkeita, esim. Kalasatamahanke ja akkupohjainen energiavarasto. Yhteistoimintaa tulisi Matilaisen mukaan edelleen kehittää, sillä aktiivisella ja systemaattisella T&K-yhteistyöllä voidaan saavuttaa enemmän hyviä ideoita, jakaa resursseja ja kustannuksia sekä saavutetaan laajempi osaaminen. Laajempiin T&K-hankkeisiin olisi saatavilla helpommin tukirahoitusta esim. Tekesin tai EU:n tahoilta. Keskustelussa todettiin, että hankkeiden pitäisi sopia reguloituun sähköverkkotoimintaan, olla luonteeltaan teknisiä eivätkä vaikuttaa markkinaehtoiseen toimintaan. Matilainen toivoi asiakkailta aktiivisuutta ja lisääntyvää yhteistyötä järjestettävien työpajojen kautta sekä ottamalla yhteyttä häneen. Lisäksi Fingridillä on käytettävissä erillinen sähköposti T&K-ideointia varten (idealaatikko@fingrid.fi). 7 Käyttötoiminnan kehitysnäkymät Päivän päätteeksi pidettiin yhteisosuus Fingridin neuvottelukunnan kanssa. Päivinen alusti tilaisuutta laajalla katsauksella käyttötoiminnan kehitysnäkymistä. Toimintaympäristön muuttumiseen liittyvinä asioina hän nosti esiin lähialueen

4 4 (5) käyttöhaasteet ja yhteistyön kasvavan kansainvälistymisen. Pohjoismainen sähköjärjestelmä muodostaa jatkossakin käyttötoiminnan perustan, mutta yhteistyö synkronialueiden välillä lisääntyy. ENTSO-E:n verkkosäännöt tulevat harmonisoimaan käyttötoimintaa ottaen kuitenkin huomioon synkronialueiden eroavaisuudet. Lähialueiden käyttöhaasteina on Suomen ja muiden maiden välillä tapahtuvan sähkönsiirron jatkuva vaihtelu markkinatilanteen mukaan, esimerkiksi aiemmin sangen stabiili sähköntuonti Venäjältä vaihtelee täysin markkinatilanteen mukaan. Yhteistyö lähialueiden kanssa on hyvin tiivistä, esimerkiksi Ruotsin kanssa minimoidaan yhdessä siirtohäviöitä tai Venäjältä ja Virosta hankitaan taajuusohjattua käyttöreserviä sekä toimitaan yhteistyössä nopean häiriöreservin suhteen. Teknisinä asioina käsiteltiin taajuuden laatua ja reservejä sekä tehon riittävyyttä. Pohjoismaisen sähköjärjestelmän taajuuden laatu on vuosien saatossa heikentynyt ja riski laajan häiriön realisoitumiseen on kasvanut. Toimenpiteinä taajuuden laadun parantamiseksi Päivinen esitti esim. pörssikaupan ramping-rajoitukset siirtoyhteyksille Keski-Eurooppaan, 15 minuutin tuotantosuunnitelmat ja suurten tuotannonmuutosten porrastus tunninvaihteissa sekä taajuusohjattujen reservien kehittäminen. Viimeksi mainitusta on tulossa uusi reservilaji, ns. LFC, käyttöön koejaksolle Päivinen käsitteli myös tuotantorakenteen muutoksen vaikutuksia käyttötoimintaan. Ydinvoima lisää nopean häiriöreservin tarvetta, sillä suurin kerralla irtoava yksikkö kasvaa Olkiluoto 3 käyttöönoton myötä 1600 MW:iin. Sitä varten on rakennettu järjestelmäsuoja, joka kytkee häiriötilanteessa 300 MW teollisuuskuormaa irti, joten verkkovaikutus eli mitoittava vika on 1300 MW, ja näin ollen nopean häiriöreservin tarve Suomessa kasvaa siten 1300 MW tasolle. Vastaavasti laajamittainen tuulivoima (2500 MW) ei muodosta mitoittavaa vikaa eikä lisää nopean häiriöreservin tarvetta, mutta edellyttää lisää säätösähkökapasiteettia. Tuulivoiman vaikutuksia ei tule arvioida pelkästään kansallisesti, vaan niitä on tarkasteltava myös pohjoismaisella tasolla. Esityksensä loppuosassa Päivinen kävi läpi 2011 loppupuolella olleen talvimyrskyn vaikutuksia kantaverkkoon. Myrsky kaatoi alueverkkojen johdoille puita, mikä aiheutti pitkiä häiriökeskeytyksiä kantaverkkoon. Pitkät häiriökeskeytykset kasvattivat merkittävästi Fingridin käyttötoiminnan häiriöiden tunnuslukuja. Talvimyrskystä saatujen oppien perusteella Fingridissä on aloitettu useita toimenpiteitä häiriöihin varautumiseksi. Näitä ovat esim. häiriöiden määrän vähentäminen haarajohtojen puuvarmuutta varmistamalla, häiriönselvitysajan nopeuttaminen 110 kv johtoerottimien tai katkaisijoiden ja niiden kauko-ohjausten sijoitusperiaatteita tarkastamalla sekä käytönvalvontajärjestelmän viestiyhteyksien varakäynnin nostaminen 12 tuntiin ja yhteyksien kahdentaminen. Oleellisena osana tähän kuuluu kriisiviestinnän toimivuuden varmistaminen ja kehittäminen sekä ylipäätään varautumisen kehittäminen, johon on osaltaan käynnistetty toimenpiteitä jo TOUKO2011-harjoituksen pohjalta. Lopuksi Päivinen kertoi Fingridin valvomotoimintojen yhdistymisen etenevän. Nykyinen voimajärjestelmäkeskus ja Hämeenlinnan verkkokeskus yhdistetään, kun Fingridin päätoimipaikka muuttaa Helsingin Käpylään loppuvuodesta Uuden valvomon nimeksi tulee kantaverkkokeskus. Keskustelussa nostettiin esiin viestiyhteyksien, erityisesti puhelinyhteyden, toimimisen tärkeys. Esitettiin, että energia-alalla pitäisi olla yhteinen äärimmäisen varma järjestelmä

5 5 (5) 8 Muut asiat käytössä. Kokemusten mukaan VIRVE ei takaa pitkää käyttövarmuutta, sillä siinäkin tukiasemaverkko on tiuha. Käyttöajan tulisi olla vähintään kuusi tuntia, mutta siihen ei järjestelmä nykyisellään kykene. Yhä edelleen lienee epäselvyyttä vastuista sähkö- ja teleyhtiöiden välillä tukiasemien sähkönsyötön varmistamisesta. Yhtenä näkökantana nousi esiin, että pitäisi rakentaa verkko, jossa ei vaadita massiivista varasähköjärjestelmää, yksi ratkaisu olisi siirtyä satelliittipuhelimiin. Fingridiltä toivottiin näkyvää roolia asian eteenpäin viemisessä. Ei ollut muita asioita. 9 Seuraava kokous Pidetään maanantaina 4.6. Forssassa, jossa samalla tutustutaan uuteen kaasuturbiinilaitokseen. Tarkempi ohjelma ja järjestelyt seuraavat tuonnempana.