Keskiviikko klo Taide- ja museokeskus Sinkka PÖYTÄKIRJAN SIVU 52 LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2

Transkriptio

1 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 8/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko klo Paikka Taide- ja museokeskus Sinkka KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA NO PÖYTÄKIRJAN SIVU 52 LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 2 53 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA 3 54 YHTEISTYÖJOHTAJAN SIJAISEN VALINTA 4 55 MAL-ASIOIDEN TILANNEKATSAUS HELSINGIN SEUDULLA 6 56 SELVITYS VUOKRA-ASUNTOTUOTANNON TURVAAMISEKSI KUUMA-KUNNISSA 7 57 METROPOLIALUEEN KILPAILUKYKYSTRATEGIA SEKÄ SOPIMUS- JA NEUVOTTELUMENETTELY VALTION KANSSA 8 58 KUUMA-KUNTIEN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISOHJE SEUTUKOKEILULAIN MUKAISEN KUUMA-YHTEISTYÖN LOPPUSELVITYS KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNIELMA KUUMA-SEUDUN TOIMINTASUUNNITELMA SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET KEVÄÄN 2014 KOKOUSKALENTERI 24 PUHEENJOHTAJA Markku Liimatainen Laatimispäivämäärä

2 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 8/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Keskiviikko klo Paikka OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Taide- ja museokeskus Sinkka Hyvinkää Irma Pahlman Annika Kokko Juhani Kouhia Järvenpää Terho Pursiainen Helinä Perttu Kerava Markku Liimatainen Eero Lehti Säde Evilä Kirkkonummi Ulf Kjerin Raija Vahasalo Mäntsälä Anna Helin Veijo Peltola Nurmijärvi Petri Kalmi Outi Mäkelä Jussi Niinistö Pornainen Seppo Yrtti Janne-Pekka Nurmi Sipoo Christel Liljeström Ari Oksanen Tuusula Tuija Reinikainen Sanna Kervinen Arto Lindberg Vihti Tiina Noro Kari Viherkanto puheenjohtaja varapuheenjohtaja

3 KERAVAN KAUPUNKI KUUMA-johtokunta ESITYSLISTA N:o 8/2013 Muut osallistujat ALLEKIRJOITUKSET Johanna Viita Paula Latvanen Raimo Lahti Erkki Kukkonen Petri Härkönen Tarmo Aarnio Esko Kairesalo Kimmo Behm Markku Hyttinen Mikael Grannas Hannu Joensivu Sami Miettinen Elina Laavi Kirsi Ruislehtoi, 55 Merja-Vikman-Kanerva, 55 Henrik Helenius, 55 Tapio Reijonen, 58 Puheenjohtaja Yhteistyöjohtaja, esittelijä Kuntayhteistyön assistentti Kaupunginjohtaja, Hyvinkää Kaupunginjohtaja, Järvenpää Kaupunginjohtaja, Kerava Kunnanjohtaja, Kirkkonummi Kunnanjohtaja, Mäntsälä Kunnanjohtaja, Nurmijärvi Kunnanjohtaja, Pornainen Kunnanjohtaja, Sipoo Kunnanjohtaja, Tuusula Kunnanjohtaja, Vihti vs. yhteistyöjohtaja alk. Suunnittelupäällikkö, Järvenpää Maankäyttöpäällikkö, Kerava Liikennesuunnittelija, KUUMA-seutu Ympäristönsuojelupäällikkö, Keski- Uudenmaan ympäristökeskus Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT PÖYTÄKIRJA ON TARKASTETTU Aika ja paikka Markku Liimatainen Paula Latvanen :t KUUMA-seutu Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Aika ja paikka KUUMA-seutu Todistaa Paula Latvanen

4 KUUMA-johtokunta LÄSNÄOLIJOIDEN, LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN KUUMA-johtokunta / 52 Puheenjohtaja päättää - todeta läsnäolijat - todeta, että kokous on laillisesti kokoonkutsuttu ja päätösvaltainen

5 KUUMA-johtokunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA KUUMA-johtokunta / 53 KUUMA-johtokunta päättää valita pöytäkirjantarkastajiksi Anna Helinin ja Petri Kalmin.

6 KUUMA-johtokunta YHTEISTYÖJOHTAJAN SIJAISEN VALINTA Kuuma-johtokunta / 54 KUUMA-johtokunta / 50 Yhteistyöjohtaja Johanna Viidan siirtyy Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen projektinjohtajaksi viimeistään KUUMA-johtokunnan talousarviopäätöksen mukaisesti yhteistyöjohtajalle haetaan sijainen noin vuoden määräajaksi. Rekrytointi-ilmoitus on julkaistu Helsingin Sanomissa sekä sähköisissä rekrytointikanavissa. Hakuaikaa on asti. Tarkoituksena on suorittaa haastattelut perjantaina aamupäivällä ja päättää valinnasta viikolla 46, jotta yhteistyöjohtajan sijainen pääsisi aloittamaan uudessa työssään mahdollisimman pian. KUUMA-johtokunnan seuraava kokous on kuitenkin vasta KUUMA-johtokunta päättää delegoida yhteistyöjohtajan sijaisen rekrytointipäätöksen puheenjohtajistolleen sekä komission puheenjohtajistolle ml. yhteistyöjohtajan virallisen työnantajan edustaja siten, että haastattelut voidaan tehdä perjantaina aamupäivällä ja valintapäätös voidaan tehdä vkolla 46. Esitys hyväksyttiin. KUUMA-johtokunta / 2 Määräaikaan mennessä hakemuksensa jätti 23 henkilöä. Haastatteluihin Hyvinkäällä kutsuttiin KUUMA-johtokunnan ja -komission puheenjohtajiston sähköpostikäsittelyn perusteella Marja-Liisa Back, Elina Laavi, Olli Ikonen ja Hans Olander. Haastattelijoina toimivat KUUMA-johtokunnan puheenjohtaja Markku Liimatainen, työnantajakunnan edustaja ja KUUMAjohtokunnan Terho Pursiainen sekä Kirkkonummen kunnanjohtaja Tarmo Aarnio. Yhteistyöjohtaja Johanna Viita oli läsnä haastatteluissa. Haastattelijat päättivät yksimielisesti, että vuoden 2014 KUUMAtoiminnan painopisteiden ja edunvalvonnan kannalta sekä valtionhallinnon ja metropolitiikan tuntemuksen perusteella Elina Laavin kokemus ja henkilökohtaiset ominaisuudet soveltuvat

7 KUUMA-johtokunta KUUMA-yhteistyöjohtajan sijaisen tehtävään parhaiten. Hänet valittiin yhteistyöjohtajan sijaiseksi ajalle Elina Laavi esittäytyy kokouksessa. KUUMA-johtokunta päättää merkitä tiedoksi yhteistyöjohtajan sijaisen valinnan.

8 KUUMA-johtokunta MAL-ASIOIDEN TILANNEKATSAUS HELSINGIN SEUDULLA KUUMA-johtokunta / 55 MAL-aiesopimukseen liittyen Helsingin seudulla on valmisteilla - seudullinen maankäytön suunnitelma MASU - asumisen strategia (liittyen MASUun) - liikennejärjestelmäsuunnitelma HLJ2015. MASUn ja HLJ2015-työn tilannekatsaukset olivat esillä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa Merja Vikman- Kanerva ja Henrik Helenius esittelevät lyhyesti valmisteluihin liittyviä kipupisteitä KUUMA-kuntien kannalta. Keskeiset KUUMAedunvalvontaa edellyttävät asiat HLJ2015-työssä on koottu liitteeseen 43. KUUMA-johtokunta päättää merkitä tiedoksi MAL-asioiden tilannekatsauksen Helsingin seudulla.

9 KUUMA-johtokunta SELVITYS VUOKRA-ASUNTOTUOTANNON TURVAAMISEKSI KUUMA-KUNNISSA KUUMA-johtokunta / 56 KUUMA-johtokunta / 40 Selvityshenkilö Teija Ojankosken kokoama toimintaympäristötieto ja toimenpide-ehdotukset on käsitelty KUUMA-kuntien hallituksissa kesäkuussa KUUMA-johtokunnan kokouksessaan hyväksymistä jatkotoimenpiteistä ovat sen jälkeen jo käynnistyneet vuokrataloyhtiöiden yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttaminen sekä asumisoikeusasioiden viranomaistehtävien keskittämisneuvottelut Helsingin kaupungin kanssa. Vuokrataloyhtiöiden yhteisen rakennuttajaorganisaation kilpailuttamisen hankesuunnitelma on liitteenä 36. Asiasta alustaa Järvenpään kaupungin suunnittelupäällikkö Kirsti Ruislehto. KUUMA-johtokunta päättää merkitä tiedoksi selvityksen etenemisen. Esitys hyväksyttiin. KUUMA-johtokunta / 4 Tilannekatsaus vuokra-asuntotuotannon turvaamiseksi esitetyistä toimenpiteistä on liitteenä 44. Asuntoryhmän puheenjohtaja Kirsti Ruislehto alustaa asiasta. KUUMA-johtokunta päättää hyväksyä tilannekatsauksen vuokraasuntotuotannon turvaamiseksi esitetyistä toimenpiteistä.

10 KUUMA-johtokunta METROPOLIALUEEN KILPAILUKYKYSTRATEGIA SEKÄ SOPIMUS- JA NEUVOTTELUMENETTELY VALTION KANSSA KUUMA-johtokunta / 57 KUUMA-johtokunta / 26 Helsingin seudun 14 kunnan yhteinen kasvusopimusehdotus valtiolle on käsitelty Helsingin seudun kuntajohtajien kokouksessa (liite 26a). INKA-ohjelmaehdotusta ei valmisteltu yhdessä, vaan pääkaupunkiseutu valmisteli oman ehdotuksen. Näin ollen KUUMA-komissio päätti , että KUUMA-kunnat valmistelevat oman ehdotuksensa. KUUMA-kuntien INKA-ohjelmaehdotus on liitteenä 26b. KUUMA- johtokunta päättää hyväksyä omalta osaltaan Helsingin seudun yhteisen kasvusopimusehdotuksen sekä KUUMA-kuntien INKA-ohjelmaehdotuksen jatkovalmistelun ja -neuvottelujen pohjaksi. Esitys hyväksyttiin. KUUMA-johtokunta / 38 INKA-ohjelma Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on tiedottanut päätöksestään valita viisi teemaa ensi vuonna alkavaan INKAohjelmaan. INKA korvaa osittain aiemmin käytössä olleen osaamiskeskusohjelman (OSKE). Ohjelma vauhdittaa suuria, kansainvälistä kilpailukykyä ja uutta liiketoimintaa luovia hankkeita kaupunkien ja valtion yhteistyöllä. INKA on voimassa vuodet Ohjelmasta vastaa Tekes. Valtion ja kaupunkien rahoituksen lisäksi innovaatiokeskittymien vahvistamiseen käytetään myös tulevan EU:n rakennerahastokauden varoja. TEMin päätöksen mukaan INKA-ohjelman pääteemaat ovat - tulevaisuuden terveys (vetovastuullisena kaupunkina Oulu) - biotalous (Joensuu)

11 KUUMA-johtokunta kestävät energiaratkaisut (Vaasa) - älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus (Tampere) sekä - kyberturvallisuus (Jyväskylä). Ohjelman temaattisista painopisteistä vetovastuussa olevat keskittymät vastaavat oma painopisteensä kansallisesta jatkovalmistelusta ja toimenpiteistä. Myös kaikilla muilla ohjelman aiehakuun osallistuneilla kaupunkiseuduilla on aiemmin esittämillään painopistealueilla mahdollisuus osallistua omilla toimenpiteillään ohjelmaan valittujen painopisteiden toteutukseen. Myös ohjelmaan hyväksytyille kumppaneille (kaupunkiseudut) osoitetaan INKA-ohjelman rahoitusta. Ohjelman vuosittaisen perusrahoituksen arvioidaan kaudella olevan yhteensä noin 30 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 10 miljoonaa euroa vuodessa, kaupunkien 10 miljoonaa euroa ja EU:n rakennerahastojen osuus noin 10 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt muita kuin edellä mainittuja kaupunkiseutuja (esim. KUUMA-seutu) toimittamaan INKAkumppanuushakemuksensa ministeriöön mennessä. Techvilla Oy kävi neuvotteluja KUUMA-kilpailukykyjohtoryhmän evästämänä teknologiateollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn kehittämiseksi Tampereen seudun kanssa. KUUMA-komission hyväksymä ehdotus KUUMA-kuntien INKAkumppanuushakemukseksi ja jatkoneuvottelujen pohjaksi jätettiin ministeriöön määräajassa. Tampere kuitenkin ilmoitti, että se ei valinnut KUUMA-seutua yhteistyökumppanikseen. Tämä tarkoittaa, että teeman kehittämiseksi KUUMA-alueella on haettava muuta ulkopuolista rahoitusta. Helsinki Business and Science Park Oy on samalla tavalla käynyt neuvotteluja Joensuun seudun kanssa elintarviketeollisuuden ja ruokahuollon kehittämiseksi. Joensuun biotalousteema liittyy kuitenkin metsätalouteen, ja liittymäpinta elintarviketeollisuuden puolelle on heikko. Näin ollen tämän teeman kehittämiseksi KUU- MAalueella on haettava muuta ulkopuolista rahoitusta. Kasvusopimus Kasvusopimusneuvottelut metropolialueen eli Helsingin seudun 14 kunnan osalta käytiin ja Tavoitteena on, että hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä eli Halke päättää

12 KUUMA-johtokunta valtakunnallisesti kaikista INKA-ohjelmista ja kasvusopimuksista kokouksessaan Helsingin johdolla muokattu viimeisin kasvusopimusehdotus on liitteenä 34. Se sisältää myös KUUMAn kilpailukyky-johtoryhmän esityksen teollisuuden, erityisesti teknologia- ja elintarviketeollisuuden, pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Jatkotoimenpiteet KUUMAn kilpailukyky-johtoryhmä pitää edelleen tärkeänä KUUMA-komission ja -johtokunnan hyväksymää kärkiteemaa eli teknologia- ja elintarviketeollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn parantamista. KUUMA-kuntien alueella yksin teknologiateollisuuden yritysten liikevaihtopudonnut yli 1 mrd, joka on 30 % vuoden 2008 liikevaihdosta. Henkilöstön määrä on pudonnut yli 1300, joka on 12 % teknologiateollisuuden koko henkilöstöstä alueella. Samalla teknologiateollisuuden osuus metropolialueen viennistä on 75%. Suomen teknologiateollisuuden henkilöstöstä ja liikevaihdosta noin 1/3 muodostuu Uudenmaalla. On erittäin tärkeää saada teollisuuden pk-yritykset -teema kasvusopimuksen kautta osaksi metropolipolitiikkaa. Näin saadaan valtio mukaan rahoittamaan ehdotettuja toimenpiteitä. Näin ollen KUUMA-kilpailukykyjohtoryhmä on jatkanut teollisuuden pk-yritysten kilpailukyvyn parantamiseen liittyvää edunvalvontaa ja valmistelutyötä. Se käyttää tähän KUUMAn toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisen vuoden 2013 määrärahan. Tarkoitusta varten on haettu yhdessä Techvillan ja Helsinki Business and Science Parkin kanssa Uudenmaan liitolta maakunnan kehittämisrahaa resurssien kaksinkertaistamiseksi. KUUMA-johtokunta päättää merkitä tiedoksi INKA-ohjelman ja kasvusopimusneuvottelujen tilannekatsauksen tiedoksi. Esitys hyväksyttiin. KUUMA-johtokunta / 57 Kasvusopimukset

13 KUUMA-johtokunta Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) päätti valtion ja kaupunkien välisistä kasvusopimuskaupungeista. Valtio tekee kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Nämä ovat Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Porin, Seinäjoen, Vaasan, Joensuun ja Lappeenrannan kaupunkiseudut. Kasvusopimusmenettelyn piiriin haki myös muita kaupunkeja sekä kaupunkiverkostoja. Hallitus päätti myös, että se tukee näitä hakijoita erilaisin toimenpitein. Halke ei päättänyt kasvusopimusten sisällöstä. Halken päätöksen jälkeen valmistelutyö on jatkunut Helsingin seudun osalta siten, että valtiolta on puolestaan tullut sopimuksen sisällöksi pohjaehdotus, jota kunnat ovat kommentoineet. Uudenmaan liiton laskelmien mukaan Uusimaa menettää kansallista ja EU:n kehittämistukia seuraavan seitsemän vuoden aikana n. 56 miljoonaa euroa. Esimerkiksi EAKR-rahoitus saattaa jatkossa kohdistua Uudellamaalla vain pääkaupunkiseudulle ns. kuutoskaupunkien oman "Ketterät kaupungit" -ohjelman (19Me) kautta. Näin ollen KUUMA-kunnille tärkeiden teknologia- ja elintarviketeollisuuteen liittyvien toimenpiteiden sisällyttäminen kasvusopimukseen on erittäin tärkeää. Kasvusopimuksella (sekä Uudenmaan liiton ja ELY-keskuksen yhteisellä Uusimaa-ohjelmalla) suunnataan valtion ja seudun niukkoja kehittämisresursseja kyseisiin teemoihin. Viimeisin, päivätty kasvusopimusluonnos on liitteenä 45. Kasvusopimus on tarkoitus allekirjoittaa Kiireisen käsittelyaikataulun takia osa KUUMA-kunnista joutuu käsittelemään kasvusopimuksen kunnanhallituksissaan ennen KUUMAjohtokunnan kokousta. KUUMA-johtokunta päättää - hyväksyä kasvusopimusluonnoksen omalta osaltaan - esittää KUUMA-kunnille kasvusopimusluonnoksen hyväksymistä.

14 KUUMA-johtokunta KUUMA-KUNTIEN ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMISOHJE KUUMA-johtokunta / 58 KUUMA-hallitus hyväksyi Keski-Uudenmaan strategisen ilmastoohjelman Ilmasto-ohjelman tavoitteena on vastata alueellisesti ilmastonmuu-toksen hillintään määrittämällä yhteiset keinot, joilla rajoitetaan tehokkaasti KUUMA-kuntien kasvihuonekaasupäästöjä. Ilmastonmuutoksen hillinnän ohella myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen on välttämätöntä. Sen johdosta KUUMA-hallitus teki ilmasto-ohjelman hyväksymisen yhteydessä päätöksen ilmastonmuutokseen sopeutumista edistävän ohjeen laatimisesta vuonna Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on yhteistyössä KUUMAilmasto-ohjelman seurantaryhmän kanssa valmistellut ilmastonmuutokseen sopeutumisohjetta. Ilmasto-ohjelman seurantaryhmässä ovat edustettuina kaikki KUUMA-kunnat, Uudenmaan liitto sekä alueen energiayhtiöistä Keravan Energia ja Mäntsälän Sähkö. Ryhmän puheenjohtajana toimii ympäristönsuojelupäällikkö Tapio Reijonen ja sihteerinä projektikoordinaattori Tapani Hänninen. Sopeutumisohjeesta pyydettiin lausunto KUUMA:n hallinto-, elinkeino-, kaavoitus-, liikenne-, tekniikka-, viestintä- ja terveydenhuollon kehittämisryhmiltä. Lisäksi lausunto pyydettiin Keski- Uudenmaan pelastuslaitokselta, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymältä, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Itä- Uudenmaan pelastuslaitokselta, Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymältä, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistykseltä. Saadut lausunnot on pääsääntöisesti otettu huomioon ilmasto-ohjelman seurantaryhmän kokouksessa hyväksytyssä ehdotuksessa KUUMA-kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumisohjeeksi. Sopeutumisohje on tarkoitettu kuntien yhteiseksi ja yleisluontoiseksi työvälineeksi ilmastonmuutoksen vaikutuksilta varautumiseen laadittaessa kunnan ohjelmia, suunnitelmia ja strategioita. Ohjeen toimenpiteillä varaudutaan äkillisiin häiriötilanteisiin, kuten rankkasateisiin ja tulviin sekä parannetaan sopeutumista ilmastonmuutoksen pitkäaikaisvaikutuksiin, kuten hellejaksoihin ja kuivuuskausiin. Maankäyttö ja rakentaminen, liikenne, vesi- ja jäte-

15 KUUMA-johtokunta huolto, energiahuolto, pelastustoimi sekä sosiaali- ja terveystoimi ovat keskeisiä kunnan toimintasektoreita, joita ilmastonmuutokseen sopeutumistoimenpiteet koskevat. Sopeutumisohjeessa kerrotaan ilmastonmuutoksen globaaleista ja alueellisista vaikutuksista sekä vaikutuksista kunnan eri toimintasektoreille. Varsinaiset toimenpiteet on jaoteltu seuraaviin asiakokonaisuuksiin: 1. kunnan hulevesisuunnitelmien laatiminen 2. vesistötulviin ja merenpinnan nousuun varautuminen 3. kunnan valmissuunnitelman päivittäminen 4. pohjaveden suojelusuunnitelmien laatiminen 5. riskiryhmien suojelun tehostaminen. Jokaiselle asiakokonaisuudelle on esitetty tavoitteet perusteluineen sekä yksityiskohtaisia toimenpide-ehdotuksia ja -ohjeita. Liitteisiin on koottu yhteenvedot KUUMA-kuntien tunnistetuista vesistötulvakohteista, ilmastonmuutoksen ennakoiduista vaikutuksista kunnan eri toimintasektoreille sekä ohjeessa esitetyistä sopeutumistoimenpiteistä. Ilmasto-ohjelman seurantaryhmä seuraa sopeutumisohjeen toteutumista ja tarkastelee ohjetta kokonaisuudessaan KUUMAilmasto-ohjelman päivityksen yhteydessä v Ehdotus KUUMA-kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumisohjeeksi on liitteenä 46. KUUMA-johtokunta päättää hyväksyä ilmastonmuutoksen sopeutumisohjeen omalta osaltaan sekä toimittaa sopeutumisohjeen edelleen kuntien käyttöön ohjeeksi ohjelmien ja suunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen.

16 KUUMA-johtokunta SEUTUKOKEILULAIN MUKAISEN KUUMA-YHTEISTYÖN LOPPUSELVITYS KUUMA-johtokunta / 59 KUUMA-johtokunta / 3 KUUMA-yhteistyö perustui seutukokeilusta annettuun lakiin ja KUUMA-yhteistyösopimukseen. Seutukokeilun kumoamisesta annetun lain siirtymäsäännöksen voimassaolo päättyi KUUMA-kunnat hyväksyivät joulukuussa 2012 uuden sopimuksen yhteisen edunvalvonnan järjestämisestä ja tämä sopimus korvasi aiemman KUUMA-yhteistyösopimuksen. Näin ollen seutukokeilun ja vanhan yhteistyösopimuksen mukainen KUUMA-yhteistyö tulee purkaa. Purkamisessa noudatetaan kuntalain määräyksiä kuntayhtymän purkamisesta. Kuntayhtymän purkaminen edellyttää kuntien valtuustojen päätöksiä. Kun kunnat ovat päättäneet kuntayhtymän purkamisesta, noudatetaan perussopimuksessa sovittua menettelytapaa. Perussopimuksessa määrätty toimielin päättää loppuselvityksestä. Vanhan KUUMA-yhteistyösopimuksen mukaan "KUUMA-hallituksen huolehdittava loppuselvityksestä, elleivät kunnat sovi muusta järjestelystä". Loppuselvitykseen liittyy varojen ja velkojen selvittäminen, loppuselvityksen kustannusten hyväksyminen sekä mahdollisesti myös omaisuuden myyntiin, luovutukseen ja suojaukseen liittyviä asioita. Koska kuntayhtymä on perustettu kuntien valtuustojen hyväksymällä sopimuksella, kuntayhtymän purkamisesta päättäminen ja mahdollisen purkamissopimuksen sekä loppuselvityksen hyväksyminen kuuluvat kuntien valtuustoille. Kun kuntien valtuustot ovat hyväksyneet loppuselvityksen, kuntayhtymä on katsottava purkautuneeksi. Kuntayhtymän viimeinen tilinpäätös laaditaan niin, että loppuselvityksen kustannukset ovat siinä mukana lopullisina tai arvioina. Purkautuvan kuntayhtymän tilintarkastaja hoitaa sopimuksensa mukaisesti kuntayhtymän viimeisen kalenterivuoden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen tarkastamisen ja laatii tilintarkastuskertomuksen. Purkautuvan kuntayhtymän tilinpäätöksen allekirjoittaa tilinpäätöshetken "toimiva johto" eli vanhan KUUMA-

17 KUUMA-johtokunta yhteistyösopimuksen mukaisesti yhteistyöjohtaja ja KUUMAhallitus. Vaikka KUUMA-hallituksen toimikausi on päättynyt , tulee sen siis vielä allekirjoittaa tilinpäätös koskien vuotta Viimeinen tilinpäätös ja vastuuvapausasia käsitellään niin, että asiat viedään kuntayhtymän kaikkien kuntien valtuustoihin. Esityksen valtuustolle tekee tässä tapauksessa tilintarkastaja, koska KUUMA- seudulla ei ollut tarkastuslautakuntaa. KUUMA-johtokunta päättää - että KUUMA-seutu liikelaitos hoitaa ja vastaa seutukokeilun ja entisen KUUMA-yhteistyösopimuksen mukaisen yhteistyön purkamiseen liittyvistä käytännön asioista - merkitä tiedoksi esityslistatekstin mukaisen yhteistyön purkamismenettelyn ja tilinpäätöksen käsittelytavan. Esitys hyväksyttiin. KUUMA-johtokunta / 59 Vuoden 2013 aikana lopettamiseen liittyviä kustannuksia ovat aiheuttaneet kulut, joista osa on vuoden 2012 tilinpäätöksessä ostoveloissa ja muissa veloissa. Ostovelat toteutuivat ja on maksettu vuoden 2013 puolella. Muihin velkoihin sisältyneet arviot on maksettu toteutuneisiin kuluihin perustuen. ALV:n tulosaamisia on kirjautumassa kirjanpitoon tämän lopputilityksen jälkeen 264 euroa joulukuussa Tiedossa on myös pankin palvelumaksuja. KUUMA-seudun lopputilityksen mukaan KUUMA-seudun varat ovat ,14 euroa. Palautus tehdään kunnille yhteistyösopimuksen mukaisesti asukaslukujen suhteessa joulukuun 2013 aikana. Seutukokeilulain mukaisen KUUMA-seudun asiakirjat toimitetaan uuden perustetun KUUMA-seutu liikelaitoksen (Keravan kaupungin) arkistoon säilytettäväksi. Seutukokeilun mukaisen KUUMA-yhteistyön lopputilitys on liitteenä 47. Tilintarkastaja on tarkastanut lopputilityksen ja todennut sen oikein laadituksi. Tilintarkastaja antaa lausuntonsa sen jälkeen, kun lopputilitys on allekirjoitettu.

18 KUUMA-johtokunta KUUMA-johtokunta päättää - allekirjoittaa seutukokeilulain mukaisen KUUMA-seudun lopputilityksen - merkitä tiedoksi, että lopputilityksen mukaan kunnille palautettavia varoja on yhteensä ,14 euroa - merkitä tiedoksi, että tilintarkastaja antaa lopputilityksestä lausunnon ja esittää kuntien valtuustoille lopputilityksen hyväk symistä, minkä jälkeen seutukokeilulain mukainen KUUMAyhteistyö on päättynyt.

19 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUTU LIIKELAITOKSEN TOIMINTA-JA TALOUSSUUNNIELMA KUUMA-johtokunta / 60 KUUMA-johtokunta / 23 KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelma 2013 on hyväksytty KUUMA-hallituksessa sekä sen jälkeen kaikissa KUUMA-kunnissa. KUUMA-seutu liikelaitoksen johtosäännön mukaan KUUMAjohtokunnan tehtävänä on hyväksyä liikelaitoksen liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio ja -suunnitelma. Siksi asia on käsiteltävä vielä kertaalleen KUUMA-johtokunnassa. Aiemmin jo hyväksytty talousarvio on muuttunut nyt siten, että ulkopuolista rahoitusta on tähän mennessä saatu suunniteltua enemmän. Kuntien maksuosuudet ovat ennallaan. KUUMA-yhteistyön talousarvion rakenne muuttui vuonna 2012 siten, että kunnat rahoittavat kokonaan ns. normaalin kuntayhteistyön ja kuntien yhteisen edunvalvonnan. Ulkopuolista rahoitusta kuten maakunnan kehittämisrahaa voidaan hakea vain suurehkoille, yhteen asiaan keskittyville kehittämishankkeille - ei enää laajoille, useita asiakokonaisuuksia sisältäville hankkeille. Käytännössä maakunnan kehittämisrahaa ja muutakin valtion rahoitusta suunnattaneen suhteellisesti nykyistä enemmän metropolipolitiikkaan, erityisesti MAL-aiesopimuksen sekä Helsingin seudun kilpailukykystrategian sekä sen pohjalta valmisteltavan kasvusopimuksen mukaisille toimenpiteille. KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelma on liitteenä 24. Se sisältää myös talousarvion ja -suunnitelman. Talousarvio on laskettu arvonlisäverottomina kustannuksina. KUUMA-johtokunta päättää - hyväksyä KUUMA-seutu liikelaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteaa KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitel- man sisältävän neljä erillishanketta: YES-keskus, selvitys vuokra-asuntotuotannon tur- vaamisesta KUUMAalueella, MAL-aiesopimuksen seurantajärjestelmä sekä julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen.

20 KUUMA-johtokunta Esitys hyväksyttiin. KUUMA-johtokunta / 60 Hanketoiminta KUUMA-seutu liikelaitos on saanut toiminta- ja taloussuunnitelman 2013 mukaiselle "Julkisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen" -hankkeelle euroa maakunnan kehittämisrahaa. Tämä summa ei sisältynyt KUUMA-johtokunnan hyväksymään talousarvioon, minkä johdosta talousarvion loppusumma nousee eurosta euroon. Samasta syystä maakunnan kehittämisrahan osuus tulopuolella nousee eurosta euroon. Kuntien maksuosuuteen muutoksella ei ole vaikutusta. Energiatehokkuushanke on käynnistynyt ja se päättyy Kuntien maksuosuus euroa on laskutettu toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti kokonaan vuonna Käyttämättä vuonna 2013 jäävä kuntien maksuosuus kirjataan tilinpäätökseen 2013 saaduiksi ennakoiksi ja se käytetään hankkeessa vuonna Maakunnan kehittämisrahan maksatus haetaan Uudenmaan liitolta hankkeen päätyttyä, joten vuoden 2013 maakunnan kehittämisrahan osuus kirjataan tilinpäätökseen 2013 saataviksi. Talousarvioon 2013 tämä menettely ei aiheuta korjauksia. Myös toiminta- ja taloussuunnitelman 2013 mukainen "Vuokraasuntotuotannon turvaaminen KUUMA-seudulla" -hanke jatkuu vuoden 2014 puolelle. Hankkeen kirjaukset tehdään näin ollen samalla tavalla kuin Energiatehokkuushankkeessa. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukainen maksuosuus Helsingin seudun maankäytön suunnitelmaan on yhteensä euroa. Summasta toteutuu vuoden 2013 aikana n euroa ja loput vuonna Koska kuntien maksuosuus on laskutettu kokonaan vuonna 2013, kirjataan käyttämättä vuonna 2013 jäävä kuntien maksuosuus tilinpäätökseen 2013 saaduiksi ennakoiksi ja maksuosuus käytetään vuonna Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvitys Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo ja Tuusula ovat päättäneet käynnistää kuntien yhdistymis-

21 KUUMA-johtokunta selvityksen kunnan- ja kaupunginhallitusten päätösten perusteella. Selvitykseen osallistuvat kunnat maksavat selvityksen toteutuneet kustannukset väestömäärän suhteessa. Selvityksen kirjanpidosta ja taloudesta vastaa KUUMA-seutu liikelaitos. Kustannukset laskutetaan toteutuneen mukaan selvitykseen osallistuvilta kunnilta kaksi kertaa selvitystyön aikana: mennessä sekä selvitystyön päätyttyä viimeistään joulukuussa Näin ollen kulut ovat ns. läpilaskutuseriä, eivätkä jää KUUMA-seutu liikelaitoksen lopullisiksi kuluiksi. Osana selvitystä toteutetaan kaksi asiantuntijatyötä. Selvityksen johtoryhmä esittää talousasiantuntijaksi valittavaksi Eero Laesterää/Perlacon Oy:tä sekä palveluverkkoasiantuntijaksi Granlund Oy:tä. Molempien asiantuntijatöiden hankintojen loppusummat jäävät alle euron. Hankinnat esitetään toteutettavaksi suorahankintoina, koska yhdistymisselvityksen toteuttaminen perusteellisesti edellyttää talouden ja palveluverkon osalta myös ulkopuolista asiantuntemusta, koska hankinnat eivät ylitä kilpailuttamisen kansallista kynnysarvoa ja koska kyseisillä asiantuntijoilla on ainutlaatuista tietoa ja asiantuntemusta sekä selvityskuntien tuntemusta perustuen aiemmin tehtyihin selvityksiin. Koska Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksestä ei ollut tietoa vuoden 2013 KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelmaa valmisteltaessa, selvityksen kustannukset eivät sisälly KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelmaan Näin ollen edellä selostettu menettely tulee käsitellä KUUMAjohtokunnassa. Perlacon Oy:n tarjous on liitteenä 48A ja Granlund Oy:n tarjous on liitteenä 48B. KUUMA-johtokunta päättää hyväksyä - KUUMA-seutu liikelaitoksen talousarvion 2013 loppusumman muutoksen eurosta euroon ja maakunnan kehittämisrahan eli tulojen muutoksen eurosta euroon - vuoden 2014 puolelle jatkuvien hankkeiden kirjaukset esittelytekstin mukaisesti - että KUUMA-seutu liikelaitos vastaa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen taloudesta ja kirjanpidosta

22 KUUMA-johtokunta että Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen kustannukset veloitetaan selvitykseen osallistuvilta kunnilta ja toteutuneisiin kustannuksiin perustuen sekä kuntien väestömäärän suhteessa, eivätkä selvityksen kustannukset näin ollen jää liikelaitoksen lopullisiksi kuluiksi - Perlacon Oy:n tarjouksen - Granlund Oy:n tarjouksen

23 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TOIMINTASUUNNITELMA SEKÄ TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 KUUMA-johtokunta / 61 KUUMA-johtokunta hyväksyi kokouksessaan KUUMAseudun talousarvion KUUMA-kuntien solmiman yhteistyösopimuksen mukaisesti KUUMA-johtokunnan tulee esittää isäntäkaupungin valtuustolle myös toiminnallisia ja taloudellisia tavoitteita. KUUMA-seudun toiminta- ja taloussuunnitelma on liitteenä 49. Siihen on yhdistetty KUUMA-johtokunnan jo hyväksymä talousarvio. Lisäksi toiminta- ja taloussuunnitelma sisältää toiminnalliset tavoitteet. KUUMA-johtokunta päättää hyväksyä KUUMA-seutu liikelaitoksen toimintasuunnitelman sekä seuraavat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet: KUUMA-seudun perustoiminnan osalta tavoitteina ovat - KUUMA-yhteistyökokonaisuuden hallinta ja johtaminen sekä valtuustokauden tavoitteiden asettaminen - KUUMA-seudun menestyminen metropolialueella pääkaupunkiseudun rinnalla siten, KUUMA-kunnille tärkeät asiat sisältyvät metropolialueen yhteisiin suunnitelmiin ja ohjelmiin, ja niille ohjautuu sitä kautta valtion rahoitusta - omistajapolitiikan osalta yhteisöjen toiminnan kehittäminen ja tukeminen siten, että KUUMA-kuntien eli omistajien yhteiset tavoitteet toteutuvat seuraavasti: 1. metropolilain valmistelun yhteydessä Uudenmaan liiton, HSL:n ja HSYn tehtävät arvioidaan KUUMA-kuntien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. 2. sote-uudistuksessa HUS-kokonaisuus säilyy siten, että kntien yhdistymisselvitysten tuloksena mahdollisesti syntyvät uudet kaupungit ovat sote-alueita 3. Laurean toimipisteverkon kehittämisessä Keravan ja Lohjan uudet kampukset kattavat Hyvinkään toimistopisteen ohella KUUMA-kuntien asukkaiden ja yritysten osaamisen kehittämi sen tarpeet sekä aluekehittämisen tarpeet