Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 1 Hannu Törmä Juha Honkatukia Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Raportteja 2

2 2

3 3 Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Hannu Törmä Juha Honkatukia Seinäjoki 2005

4 4 Julkaisija Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Kampusranta SEINÄJOKI puh. (06) Telekopio (06) ISBN ISSN

5 5 Esipuhe Suurten julkisten ja yksityisten rakennusinvestointien alueellisia vaikutuksia on perinteisesti tutkittu panos tuotos-malleilla. Niiden käyttö on suoraviivaista ja useimmiten alueellisten hintojen ei sallita muuttua. Todellisessa elämässä juuri alueelliset hinnat ovat sopeutuva elementti, jonka avulla aluetalous sopeutuu muutoksiin. Yleisen tasapainon (YTP) laskettavat simulointimallit ovat kasvattaneet suosiotaan viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Useissa tapauksissa perinteiset ekonometriset makro- ja sektorimallit ovat saaneet väistyä uuden joustavamman analyysimenetelmän tieltä. YTP-malleissa alueelliset hinnat voivat muuttua ja sopeutumisen voimakkuutta voidaan säädellä mallin substituutioparametrien arvojen kautta. Kiinnostunut lukija voi tutustua YTPanalyysiin ja alan aikaisempiin suomalaisiin tutkimuksiin osoitteessa: Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen yksikkö on ottanut alueelliset YTP-mallisimuloinnit tutkimustarjontaansa palvellakseen toimeksiantajiaan paremmin aluevaikuttavuuden analyyseissä. Lapuan kaupunki tilasi joulukuussa 2004 tutkimuksen Simpsiö- ja NovaPark-hankkeidensa aluetaloudellisista vaikutuksista. Simpsiö-hankkeessa on tarkoitus rakentaa Simpsiö-vuoreen yhdystunneli ja yleisväestönsuoja. Yhdystunneli muutettaisiin normaaliaikaa varten hiihtoputkeksi ja yleisväestönsuoja palloiluhalliksi. Hankkeen toinen osa on vuorelle rakennettava mökkikylä, joka täydentäisi jo valmista rinnekeskusta ja rakennettavaa maauimalaa. Nova- Park on uusi kauppakeskittymä, joka koostuisi yhdestä suuresta tavaratalosta, yhdestä keskisuuresta tavaratalosta, useammasta pienemmästä kaupasta ja liikenneasemasta. Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin käyttämällä Etelä- Pohjanmaan kuuteen seutukuntaan sovitettua numeerista yleisen tasapainon RegFin-aluemallia. Tutkijoina toimivat KTT, dosentti Hannu Törmä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta ja KTT, dosentti Juha Honkatukia Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Loppuraportin nyt valmistuttua haluamme kiittää Lapuan kaupunkia tutkimuksen rahoittamisesta. Toivomme, että tutkimustulokset auttavat Lapuan kaupunkia tekemään valistuneita investointipäätöksiä. Seinäjoella huhtikuussa 2005 Johtaja, professori Sami Kurki

6 6

7 7 Sisällys Tiivistelmä... 9 Abstract Simpsiö ja NovaPark-hankkeet Yleisen tasapainon mallien simulointikehikko Regfin-aluemalli Etelä-Pohjanmaan aineiston seutukunnallistaminen Simpsiö-hankkeen parametrisointi Simpsiö-hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset NovaPark-hankkeen parametrisointi NovaPark-hankeen aluetaloudelliset vaikutukset Herkkyyskokeiden tulokset Pendelöinti ja kotitalouksien kauppavirrat Johtopäätökset Kirjallisuus... 52

8 8 Kuvat Kuva 1. Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden sijoittuminen Lapuan kaupunkiin Kuva 2. Yleisen tasapainon mallien simulointikehikko Kuva 3. RegFin-aluemallin rakenne Taulukot Taulukko 1. Simpsiö-hanke, oletukset rakentamiskustannuksista, valtionosuudesta ja Etelä-Pohjanmaan ulkopuolisen rahoituksen osuudesta Taulukko 2. Simpsiö-hanke, oletukset osaurakoiden seutukunnallisesta jakaumasta Taulukko 3. Simpsiö-hanke, oletukset uudesta liikevaihdosta Taulukko 4. Simpsiö-hankkeen työllisyysvaikutukset lyhyellä tähtäimellä, henkilöä Taulukko 5. Simpsiö-hankkeen työllisyysvaikutukset pitkällä tähtäimellä, henkilöä Taulukko 6. NovaPark-hanke, oletukset rakentamiskustannuksista ja Etelä- Pohjanmaan ulkopuolisen rahoituksen osuudesta Taulukko 7. NovaPark-hanke, oletukset osaurakoiden seutukunnallisesta jakaumasta Taulukko 8. NovaPark-hanke, oletukset uudesta liikevaihdosta Taulukko 9. NovaPark-hankkeen työllisyysvaikutukset lyhyellä tähtäimellä, henkilöä Taulukko 10. NovaPark-hankkeen työllisyysvaikutukset pitkällä tähtäimellä, henkilöä Taulukko 11. Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa pendelöivien määrä työllisistä, % Taulukko 12. Simpsiö-hankkeen uusien lyhyen tähtäimen työpaikkojen aiheuttama pendelöijien määrän kasvu, henkilöä Taulukko 13. NovaPark-hankkeen uusien lyhyen tähtäimen työpaikkojen aiheuttama pendelöijien määrän kasvu, henkilöä Taulukko 14. Kotitalouksien seutukunnalliset kauppavirrat Etelä-Pohjanmaalla, % kotitalouksien ostoista Taulukko 15. NovaPark-hankkeen aiheuttama kotitalouksien tulojen nettomuutos, jos uusi kauppakeskus ei lainkaan muuttaisi kotitalouksien kaupankäyntitottumuksia, % Taulukko 16. NovaPark-hankkeen aiheuttama kotitalouksien tulojen nettomuutos, jos uusi kauppakeskus muuttaisi kotitalouksien kaupankäyntitottumuksia siten, että Härmänmaan vuodon osuus Seinäjoen seudun seutukuntaan olisi sama kuin Kuusiokunnissa, % Taulukko 17. NovaPark-hankkeen aiheuttama kotitalouksien tulojen nettomuutos, jos uusi kauppakeskus muuttaisi kotitalouksien kaupankäyntitottumuksia siten, että Härmänmaan vuodon osuus Seinäjoen seudun seutukuntaan puolittuisi alkuperäisestä, %... 49

9 9 Kuviot Kuvio 1. Simpsiö-hankkeen vaikutukset kokonaistuotantoon Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 2. Simpsiö-hankkeen vaikutukset työttömyysasteeseen Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 3. Simpsiö-hankkeen vaikutukset muuttoliikkeeseen Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 4. Simpsiö-hankkeen vaikutukset kotitalouksien tuloihin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 5. Simpsiö-hankkeen vaikutukset kuluttajahintoihin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 6. Simpsiö-hankkeen vaikutukset pääoman hintaan Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 7. Simpsiö-hankkeen vaikutukset kotimaiseen ja ulkomaiseen kauppaan Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 8. Simpsiö-hankkeen vaikutukset verokertymiin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 9. Simpsiö-hankkeen vaikutus makrotasolla eri seutukunnissa Kuvio 10. NovaPark-hankkeen vaikutukset kokonaistuotantoon Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 11. NovaPark-hankkeen vaikutukset työttömyysasteeseen Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 12. NovaPark-hankkeen vaikutukset muuttoliikkeeseen Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 13. NovaPark-hankkeen vaikutukset kotitalouksien tuloihin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 14. NovaPark-hankkeen vaikutukset kuluttajahintoihin Härmänmaan seutukunassa Kuvio 15. NovaPark-hankkeen vaikutukset pääoman hintaan Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 16. NovaPark-hankkeen vaikutukset kotimaiseen ja ulkomaiseen kauppaan Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 17. NovaPark-hankkeen vaikutukset verokertymiin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 18. NovaPark-hankkeen vaikutus makrotasolla eri seutukunnissa Kuvio 19. Härmänmaan BKT:n muutokselle saatavan simulointituloksen herkkyys työn ja pääoman välisen substituutiojouston arvoille Kuvio 20. Härmänmaan BKT:n muutokselle saatavan simulointituloksen herkkyys rakentamiskustannuksia koskeville oletuksille Kuvio 21. Härmänmaan BKT:n muutokselle saatavan simulointituloksen herkkyys uutta liikevaihtoa koskeville oletuksille Kuvio 22. NovaPark-hankkeen aiheuttama BKT:n muutos, %, kun kotitalouksien seudulliset kaupankäyntitottumukset on huomioitu, kolme skenaariota... 50

10 10

11 11 Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Tiivistelmä Lapuan kaupungin tavoitteena on toteuttaa kaksi kehittämishanketta. Kummankin hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu RegFin-aluemallilla tehtyjen simulaatioiden avulla. Simpsiö-hankkeessa on tarkoitus rakentaa yhdystunneli ja yleisväestönsuoja, mökkikylä, klubi- ja monitoimirakennus Keskipiste ja maauimala. Hankkeen rakennuskustannukset ovat 35,3 miljoonaa euroa. Yhdystunneliin ja yleisväestönsuojaan on tarkoitus saada puolet valtionosuutta. Simpsiö-hankkeen arvioidaan tuottavan 7,0 miljoonan euron arvosta uutta liiketoimintaa vuosittain. Simpsiö-hanke tuo määritellyillä alkuoletuksilla uutta elinvoimaa ja talouskasvua eritoten Lapuan kaupunkiin Härmänmaalle. Seutukunnan alueellinen BKT kasvaa, työttömyys alenee ja kotitalouksien tulot kasvavat. Talouskasvun noin 2 3 %:n lisäys vastaa normaalin hyvän vuoden talouskasvua. Härmänmaan talouskasvu nousee pitkällä tähtäimellä uudelle korkeammalle kasvu-uralle. Hanke lisää sekä kotimaista että ulkomaista kauppaa. Viennin kasvu on suurempaa kuin vastaava tuonnin kasvu, jolloin Härmänmaan kauppa- ja palvelutase kehittyy myönteiseen suuntaan. Simpsiö-hankkeella ei ole inflatorisia vaikutuksia. Hanke luo merkittävässä määrin uusia työpaikkoja: niitä syntyy lyhyellä tähtäimellä lähes 600 ja pitkällä tähtäimellä noin 300. Simpsiö-hanke hyödyttää eniten Härmänmaata, mutta myös Järviseutu, Kuusiokunnat ja Seinäjoen seutukunta hyötyvät hankkeesta lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. Yhdystunnelista ja yleisväestönsuojasta aiheutuu lyhyellä tähtäimellä kunnallis- ja valtiontaloudelle 3 4 miljoonan euron suuruiset nettokustannukset, mutta pitkällä tähtäimellä talouskasvun aiheuttama verokertymien kasvu kompensoi rakentamisesta aiheutuvat budjettirasitteet. NovaPark on uusi kauppakeskittymä, joka voisi alkuvuosina koostua esim. yhdestä suuresta tavaratalosta, yhdestä keskisuuresta tavaratalosta, useammasta pienemmästä kaupasta ja liikenneasemasta. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27,0 miljoonaa euroa. NovaParkhankkeen arvioidaan tuottavan 48,5 miljoonan euron arvosta uutta liiketoimintaa vuosittain. NovaPark-hanke tuo määritellyillä alkuoletuksilla hyvinvointia eritoten Lapuan kaupunkiin Härmänmaalle. Hankkeen myönteiset vaikutukset BKT:hen, työllisyyteen ja kotitalouksien tuloihin ovat selvästi Simpsiö-hanketta suuremmat. Talouskasvun noin 9 10 %:n kasvu vastaa noin kolmen hyvän vuoden talouskasvua. Härmänmaan talouskasvu nousee pitkällä tähtäimellä huomattavasti korkeammalle kasvu-uralle. Hanke lisää huomattavasti kotimaista vientiä. Vastaavan kotimaisen tuonnin kasvun ollessa pienempää Härmänmaan kotimaan kauppa- ja palvelutase kehittyy ylijäämäiseen suuntaan. NovaPark-hanke kasvattaa kaupan alan tarjontaa huomattavasti. RegFin-aluemallilaskelmat indikoivat kiristyvää hintakilpailua kaupan alalla. NovaPark-hankkeella ei siten ole inflatorisia vaikutuksia.

12 12 Hanke luo merkittävästi uusia työpaikkoja, joita syntyy sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä lähes NovaPark-hanke hyödyttää eniten Härmänmaata, mutta muutkin Etelä-Pohjanmaan seutukunnat, jotka saavat osaurakoita, hyötyvät siitä vallankin lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. NovaPark-hankkeella on selvä vaikutus pendelöijien määriin, jotka lisääntyvät etenkin lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. NovaPark-kauppakeskus muuttanee kotitalouksien kaupassakäyntitottumuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan Härmänmaalta vuotaa Seinäjoen seutukuntaan 19 % kotitalouksien ostoista. Kun oletetaan, että uusi kauppakeskus muuttaa kotitalouksien kaupassakäyntitottumuksia siten, että Härmänmaan kauppavuoto Seinäjoen seudulle puolittuu uuden kauppakeskuksen myötä, niin Seinäjoen seudun NovaParkista saama etu alenee, mutta säilyy silti suhteellisen korkeana. Seinäjoen seudun nettovoitto NovaPark-hankkeesta on noin 0,5 % mitattuna alueellisen BKT:n muutoksella ja 0,9 % mitattuna kotitalouksien tulojen muutoksella. Lapuan kaupungin kaksi megahanketta ovat aluetaloudellisesti kannattavia olettaen, että Simpsiö-hankkeen yhdystunneliin ja yleisväestönsuojaan saadaan suunniteltu valtionosuus ja että uusi NovaPark-kauppakeskus toteutetaan pääosin Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta tulevalla koti- tai ulkomaisella rahoituksella. Avainsanat: rakennusinvestointi, väestönsuoja, kauppakeskus, aluetaloudelliset vaikutukset, yleisen tasapainon RegFin-aluemalli, simulointi.

13 13 Regional economic effects of Lapua town s two development projects: Simpsiö and NovaPark Abstract The goal of Lapua town is to implement two development projects. The regional economic effects of both of these projects have been calculated by simulations of the regional RegFin model. In the Simpsiö project the purpose is to build an underground tunnel and population shelter, a log-house village, a multi-purpose club-house and an outdoor swimming pool. The building costs of the project are 35,3 million euros. Half of the building costs of the underground tunnel and population shelter is planned to come from the central government. It is estimated that the Simpsiö project will create 7,0 million euros worth of new turnover annually. The Simpsiö project creates, with chosen assumptions, new livelihood and economic growth, especially to Lapua town in Härmänmaa. Provincial GDP will grow, unemployment will decrease and the income of households will increase. Increase of 2 3 % in provincial GDP corresponds to the economic growth rate, which is typical for one good year. The economic growth of Härmänmaa will move to a higher growth path in the long-run. The project will increase both domestic and foreign trade. The growth of exports is greater than the growth of imports, so the goods and services accounts of Härmänmaa will develop into a favorable direction. The Simpsiö project has no inflation effects. The project creates considerable amount of new working places. About 600 new jobs will be created in the short-run and about 300 in the long-run. The Simpsiö project benefits Härmänmaa the most, but also Järviseutu, Kuusiokunnat and Seinäjoen seutu will benefit, especially in the building phase in the short-run. The underground tunnel and population shelter will cause economic net costs of 3 4 million euros to the municipality of Lapua and to the central government. The growth of tax yields will, however, compensate these budget burdens caused by the building costs in the long-run. NovaPark is a new trade center that would during the first years consist of one bigger supermarket, of one medium-sized supermarket, of several smaller shops and of one traffic service station. The building costs are 27,0 million euros. It is estimated that the NovaPark project will create new turnover worth of 48,5 million euros annually. The NovaPark project creates, with chosen assumptions, welfare especially to Lapua town in Härmänmaa. The positive effects on provincial GDP, on employment and on the income of the households are clearly greater compared with the Simpsiö project. Increase of 9 10 % of provincial GDP corresponds to the economic growth rate of about three good years. The economic growth of Härmänmaa will move to a higher growth path in the long-run. The project increases considerably domestic exports. While the growth of corresponding domestic imports is smaller, the domestic goods and services accounts of Härmänmaa can develop into surplus. The NovaPark project will increase considerably the supply of trade. The RegFin regional model simulations indicate increasing price competition. For this reason, the Nova- Park project does not have any inflation effects.

14 14 The project will create considerable amount of new working places. There will be about 1200 new jobs both in the short and in the long-run. The NovaPark project benefits Härmänmaa the most, but also Järviseutu, Kuusiokunnat and Seinäjoen seutu will benefit, especially in the building phase in the short-run. The NovaPark has clear effects on the quantity of commuting that will increase especially in the building phase in the short-run. The NovaPark trade center will probably change the provincial trading patterns of households. According to a research done by Seinäjoki Polytechnic, the trade flow of households from Härmänmaa to Seinäjoen seutu is 19 % of all trade of the households. When we assume, that the new trade center changes the provincial trading patterns of Härmänmaa s households so that this flow will be halved, the net gain Seinäjoen seutu is obtaining from the NovaPark project will decrease but still remain fairly high. The net gain of Seinäjoen seutu will be about 0,5 % measured by the change of provincial GDP and about 0,9 % measured by the change of household incomes. The two mega projects of Lapua town are worth implementing, assuming that the planned financing from the central government is obtained for the underground tunnel and population shelter and that the new NovaPark trade center will be mainly financed by domestic or foreign sources from outside Etelä-Pohjanmaa. Keywords: building investment, population shelter, trade center, regional economic effects, computable general equilibrium RegFin regional model, simulation.

15 15 1 Simpsiö- ja NovaPark-hankkeet Lapuan kaupungin tavoitteena on toteuttaa kaksi suurta kehittämishanketta. Simpsiö-hankkeessa on tarkoituksena rakentaa Simpsiö-vuoreen yhdyskäytävä ja yleisväestönsuoja. Yhdyskäytävään on tarkoitus rakentaa hiihtoputki. Yleisväestönsuoja toimisi normaaliaikana palloiluhallina ja suurtapahtumien pitopaikkana. Vuorelle on tarkoitus rakentaa mökkikylä ja harjoittaa vuokraustoimintaa sekä ns. 1/6-mökeillä että viikkolomaosakkeilla. Mökkikylään on tarkoitus tulla myös asiakkaiden omia mökkejä. Mökkikylässä olisi klubi- ja monitoimirakennus Keskipiste, jossa olisi mm. majoitus- ja ravitsemistoimintaa. Simpsiö-hanketta täydentää valmis rinnekeskus ja lähes valmis maauimala. Simpsiö-hanketta perustellaan sillä, että Lapuan kaupungin väestönsuoja ei tällä hetkellä kata koko väestöä. Yhdystunnelin käyttö hiihtoputkena tukisi mökkikylään, Keskipisteeseen ja rinnekeskukseen liittyvää liiketoimintaa. Kuva 1 osoittaa hankkeiden sijoittumisen. NovaPark-hanke on uusi kauppakeskushanke, joka koostuisi yhdestä isosta tavaratalosta, yhdestä keskikokoisesta tavaratalosta ja useammasta pienemmästä kaupasta sekä liikenneasemasta. NovaPark-hanketta perustellaan sillä, että lapualaiset hakevat tällä hetkellä mm. erikoistavarakaupan palvelut kuntansa ulkopuolelta, lähinnä Seinäjoelta. Uusi kauppakeskus pysäyttäisi osan tästä, noin 32 miljoonan euron vuotuisesta vuodosta.

16 16 Kuva 1. Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden sijoittuminen Lapuan kaupunkiin

17 17 2 Yleisen tasapainon mallien simulointikehikko Yleisellä tasapainolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki kansan- tai aluetalouden markkinat ovat yhtä aikaa tasapainossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukuisten tuotannontekijöiden (esimerkiksi työ ja pääoma) markkinat ovat yhtä aikaa tasapainossa lukuisten hyödykkeiden (tavarat ja palvelut) markkinoiden kanssa. Yleinen tasapaino takaa, että tietyllä hetkellä kansan- tai aluetaloudessa vallitsevat tasapainohinnat ja -määrät, joilla kunkin tuotannontekijän tai hyödykkeen kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret. Yleisen tasapainon numeeriset ja laskettavat simulointimallit (YTP-mallit) ovat vallanneet alaa kansan- ja aluetaloustieteen soveltavan tutkimuksen kentässä viimeisten 30 vuoden aikana. Perinteinen ekonometriseen estimointiin perustuva makromallien perinne on suurelta osin väistynyt uuden joustavamman ja käytännöllisemmän tutkimusmetodologian tieltä. Kuva 2 esittää simulointikehikon osatekijät. Parhaat arvaukset/ ekonometrinen tutkimus GAMS/MPSGE GEMPACK ohjelmistot Perusvuoden aineisto (SAM) YTP -mallin perusratkaisu ja toistettavuustesti Kalibrointi Numeerinen algoritmi Joustot ja toiseksi tärkeimmät parametrit Komparatiivisstaattiset vertailut perusratkaisun ja uuden tasapainon välillä Talouspolitiikan tms. muutos YTP -mallilla laskettu uusi talouden tasapaino Joustoja ja parametreja koskevat herkkyyskokeet Talouspoliittiset suositukset Kuva 2. Yleisen tasapainon mallien simulointikehikko. Analyysin lähtökohta on perusvuoden aineisto. Mallin aineistona toimiva sosiaali- tilinpitomatriisi (SAM) laaditaan tyypillisesti valitulle vuodelle. SAM kuvaa toimialojen väliset rahavirrat sekä välituote- että lopputuotekäytössä. Toimialojen kustannusrakenne on myös esillä. SAM:n keskeinen tietosisältö saadaan yleensä panos tuotos-tauluista. SAM sisältää tiedon yksityisten ja julkisten kuluttajien tuotannontekijätuloista ja heidän lopputuotekysyntänsä rakenteesta. Julkisen sektorin verotulot ja tukipalkkiomenot eri toimialoille ja kuluttajille on

18 18 myös sisällytetty sosiaalitilinpitomatriisiin. Kotimaan ja ulkomaan vientiä ja tuontia koskevat tiedot sisältyvät SAM:iin. Sosiaalitilinpitomatriisi kuvaa siten tutkittavan kansan- tai aluetalouden yleistä rakennetta. YTP-malli ei yleensä vaadi aikasarja-aineistoa; yhden vuoden tasolla muodostettu SAM riittää. Tässä mielessä YTP-mallit muistuttavat panos tuotos-malleja. Tämä piirre tarkoittaa myös sitä, että YTP-mallien ylläpitokustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat perinteisiin makromalleihin verrattuna. Seuraava analyysin vaihe on mallin käyttäytymisyhtälöiden parametriarvojen määrittäminen. YTP-mallin parametrit jaetaan kahteen osaan: primaarisiin ja sekundaarisiin. Primaariparametrit ovat tyypillisesti erilaisia substituutiojoustoja, joiden arvot poimitaan ekonometrisista tutkimuksista tai arvoina käytetään ns. parhaita arvauksia, joita kirjallisuudessa esiintyy. Sekundaariparametrit ovat erilaisia tehokkuus- ja jakaumaparametreja. Niiden arvot riippuvat primaariparametrien arvoista ja ne kalibroidaan tasolle, jolla YTP-malli toistaa perusvuoden aineiston mallin perusratkaisuna. Ollakseen kunnossa YTP-mallin pitää läpäistä tämä toistettavuustesti. Parametriarvojen tällainen määrittäminen tarkoittaa, että YTP-malleissa ei esiinny ollenkaan virhetermejä käyttäytymisyhtälöissä. YTP-malli ennustaa perusvuoden aineiston sataprosenttisesti. Tässä piilee näiden mallien perusongelma: YTP-malleja ei voida tilastollisesti testata. Simulointiennusteiden paikkansa pitävyys täytyykin perustaa siihen, että annetaan ajan kulua ja verrataan jälkeen päin simulointiennusteita toteutuneeseen kehitykseen. On syytä korostaa, että minkä tahansa numeerisen mallin tulokset ovat yleensä melko herkkiä valituille parametriarvoille. Matemaattisessa mielessä YTP-malli on suuri määritelmä- ja tasapainoyhtälöiden sekä epälineaaristen käyttäytymisyhtälöiden järjestelmä. YTP-malli rakennetaan hyödyntäen GAMS/ MPSGE- tai GEMPACK-ohjelmistoja, jotka ovat korkean tason ohjelmointikieliä. Perustasapainon mukaiset tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden hinnat ja määrät löydetään numeerisen algoritmin avulla. Simuloinnin seuraava vaihe on analysoitavan talouspolitiikan tms. muutoksen parametrisointi. Kun muutokset on syötetty malliin, on sille löydettävä kansan- tai aluetalouden uutta tasapainoa vastaava ratkaisu. Numeerinen algoritmi tekee etsintätyötään, ja lopputulokseksi saadaan tieto uusista hinnoista ja määristä. Tässä vaiheessa tutkijalla on käytössään YTP-mallin kaksi ratkaisua: perusvuoden mukainen tasapaino ja talouspolitiikan muutoksia vastaava uusi tasapaino. Tutkija voi siten suorittaa vertailevia komparatiivis-staattisia laskelmia sen selvittämiseksi, paljonko talouspolitiikan tms. muutos vaikuttaa makrotalouden avainmuuttujiin, kuten BKT, työttömyys, kotitalouksien tulot jne. Hyvään YTP-analyysiin kuuluu aina parametrien arvoja koskevien herkkyyskokeiden tekeminen. Yleensä huomataan, että simulointitulokset ovat melko herkkiä esimerkiksi substituu-

19 19 tiojoustojen arvojen muutoksille. Tutkija saa olla tyytyväinen, jos avaintulosten etumerkit eivät muutu näissä herkkyyskokeissa. Yleensä tutkija pystyy määrittelemään simulointituloksille todennäköisimmän luottamusvälin. YTP-analyysin viimeinen vaihe on talouspoliittisten suositusten antaminen. Simulointien avulla tutkija pystyy varustamaan päätöksentekijät perustelluilla laskelmilla ja suosituksilla, jotka parantavat päätöksentekijän kykyä tehdä päätöksiä. Staattisissa YTP-malleissa ei tunneta kansantalouden polkua perustasapainosta uuteen tasapainoon. Jos tutkija on kiinnostunut myös polusta on hänen dynamisoitava mallinsa. Dynamiikan mukaan ottaminen on suhteellisen vaativa ja työläs prosessi. Helpoin tapaus on tyytyä ns. kvasi-dynamiikkaan, jossa YTP-malli ratkaistaan tietylle periodille, vuosi vuodelta etenevänä jatkumona. Todelliset dynaamiset sovellukset mallintavat dynamiikan lähtien liikkeelle päätöksentekijöiden yli ajan tapahtuvasta optimoinnista.

20 20 3 Regfin-aluemalli Yleisen tasapainon numeeristen ja laskettavien simulointimallien rakentaminen ja niillä tehtävät sovellukset ovat saaneet mielenkiintoa myös Suomessa. Törmä (2005) on luonut katsauksen suomalaisiin YTP-malleihin ja niillä tehtyihin sovelluksiin. Suomessa on tällä hetkellä kymmenen alan aktiivista tutkijaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), jossa työskentelee neljä alan tutkijaa, on kehittämässä ns. VATT-mallia. RegFin-aluemallin kehittämistyö alkoi 1990-luvun alussa. Lähtökohtana oli tavoite laskea valtion budjettileikkausten alueellisia vaikutuksia. Mallin tekninen kuvaus on julkaisuissa Törmä (1995) ja Törmä and Rutherford (1998). Mallilla on tehty muitakin sovelluksia, kuten Törmä ja Rutherford (2002 ja 2004) sekä Honkatukia, Törmä ja Vaittinen (2004). Mallin rakenne on kuvassa 3. Hyödykemarkkinat Kaikki vaikuttaa kaikkeen Hintamekanismi tasapainottaa aluetalouden Yksityinen ja julkinen kulutus Tuotanto Yksityiset ja julkiset investoinnit Kotimaan kauppa Hinta Tarjonta Ulkomaan kauppa P* Tasapaino Kysyntä Työttömyys ja nettomuutto Q* Määrä Pääoma- ja työvoima panokset Tuotannontekijämarkkinat Kuntien ja valtion talous, verotus ja tulonsiirrot Toimiala- ja aluedimensiot, maks. 37 x 20 Matemaattisesti suuri epälineaarinen yhtälöryhmä. Tasapaino ratkaistaan numeerisella algoritmilla Kuva 3. RegFin-aluemallin rakenne. RegFin-aluemallissa kuvataan sekä tuotannontekijä- että hyödykemarkkinoita. Kukin toimialoista tuottaa hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita) käyttäen kahta tuotannontekijää: pääomaa (mm. rakennuksia, koneita ja kuljetusvälineitä) ja työvoimaa. Tuotanto myydään hyödykemarkkinoilla oman alueen kuluttajille (kotitaloudet ja yritykset), kotimaisen kaupan kautta Suomen muille alueille ja ulkomaankaupan kautta ulkomaille. Alueellinen tuotanto vaatii myös tuontipanoksia, kuten välituotteita. Näitä alue ostaa kotimaan kaupan avulla Suomen muilta alueilta ja ulkomaan kaupan avulla ulkomailta. RegFin-mallin sosiaalitilinpitomatriisissa on laajimmillaan yhteensä 37 toimialaa ja 20 Suomen maakuntaa. Maakunta voidaan tarvittaessa pilkkoa useaan seutukuntaan.

21 21 Aluetalouden kuvauksessa hyödykkeiden kulutus jaotellaan yksityiseen kulutukseen, jolla tarkoitetaan kotitalouksien kulutusta. Toinen osa kulutusta on julkinen kulutus, joka on jaettu kuntien (ja kuntayhtymien) kulutukseen ja valtion kulutukseen (sis. sosiaaliturvarahastot). Investoinnit on kuvattu aggregatiivisina. Kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttavat kuntien (ja kuntayhtymien) sekä valtion (ja sosiaaliturvarahastojen) niille maksamat tulonsiirrot ja niiltä perityt tulo- ja muut verot. RegFin-malli huomioi myös kuntien valtionosuudet. RegFin-malli on ns. walrasilainen malli. Léon Walrasin ( ) perusoppien mukaisesti kansan- ja aluetaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja tämän takia aluemalliin on liitetty kaikki makrotason päätöksenteossa vallitsevat muuttujien väliset riippuvuussuhteet. RegFin on siten yleisen tasapainon aluemalli. RegFin-malli on ainoa laatuaan Suomessa. Keskeinen perusolettamus on, että hinnat ovat joustavia ja sopeuttavat aluetalouden, kun tapahtuu muutos talouspolitiikassa tms. Talouspolitiikan muutoksen seurauksena tapahtuvat kunkin hyödykkeen ja tuotannontekijän kysyntä- ja tarjontakäyrien siirtymät, jotka johtavat ensin joustavien hintojen muutoksiin ja sen jälkeen tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden määrien muutoksiin. Numeerinen matematiikka tulee esille siinä, että aluetalouden tasapaino voidaan ratkaista. Matemaattisessa mielessä RegFin on suuri epälineaarinen yhtälöryhmä. Aluetalouden perustasapaino ja talouspolitiikan muutoksen jälkeinen tasapaino ratkaistaan numeerisella algoritmilla. Kahden tasapainon komparatiivis-staattinen vertailu mahdollistaa talouspolitiikan muutoksen vaikutusten analysoinnin. RegFin-aluemalli on ns. sopeutettu walrasilainen malli sen takia, että työmarkkinoiden sallitaan olla pois tasapainosta työttömyyden verran. Työttömyys on mallinnettu ns. klassisena työttömyytenä, jossa työvoiman liikatarjonta kysyntään verrattuna selitetään liian korkeilla reaalipalkoilla. Tämä taas perustuu Suomen ammattiyhdistysliikkeen suureen voimaan ja työntekijöiden korkeaan järjestäytymisasteeseen. Reaalipalkat ovat siis liian korkeita ja liian jäykkiä nimenomaan alaspäin, jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta voisivat olla yhtä suuria. Aluemallissa tämä reaalipalkkakuilu kalibroidaan tasolle, joka toistaa perusvuoden alueelliset työttömyysasteet. Toinen aluemallin erityispiirre on se, että alueellinen nettomuutto (lähtömuutto tulomuutto) on huomioitu. Nettomuuttoa selittää alueen suhteellinen talouskasvu ja suhteellinen työttömyysaste. Edellistä mitataan alueen BKT:n ja koko maan BKT:n suhteella. Jälkimmäistä taas mitataan alueen työttömyysasteen ja koko maan työttömyysasteen suhteella. Alueen muuta maata nopeampi talouskasvu ehkäisee lähtömuuttoa ja vahvistaa tulomuuttoa, jolloin nettomuutto vähenee. Alueen suhteellinen tuotannon kasvu alentaa alueen työttömyysastetta, jolloin lähtömuutto vähenee ja tulomuutto kasvaa, jolloin nettomuutto alenee. Aluemallia voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakas valitsee ensinnäkin tutkimusongelmaansa sopivat toimialat, maakunnat ja seutukunnat. Toiseksi, mallia voidaan

22 22 kehittää asiakkaan toivomusten mukaan. Parhaillaan RegFin-aluemalliin ollaan liittämässä työssäkäynnin pendelöintiä ja kotitalouksien kauppavirtoja. Uudet piirteet ovat kiinnostavia, koska ne mahdollistavat ns. toisen vaiheen vaikutusten analyysin. Lisää aineistoa yleisen tasapainon analyysistä ja -malleista on osoitteessa:

Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset

Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset 1 Hannu Törmä Juha Honkatukia Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Raportteja 2 2 3 Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset

Lisätiedot

369 STORA ENSO OYJ:N VEITSILUODON PAPERI- TEOLLISUUDEN 50-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS

369 STORA ENSO OYJ:N VEITSILUODON PAPERI- TEOLLISUUDEN 50-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 369 STORA ENSO OYJ:N VEITSILUODON PAPERI- TEOLLISUUDEN 50-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS Juha Honkatukia Hannu Törmä Valtion taloudellinen

Lisätiedot

368 STORA ENSO OYJ:N KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN 40-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS

368 STORA ENSO OYJ:N KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN 40-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 368 STORA ENSO OYJ:N KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN 40-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS Juha Honkatukia Hannu Törmä ISBN 951-561-564-X (nid.)

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen

Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen Ruokaketjun vaikutus aluetalouteen KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Hyvinkää, 11.10.2017 9.10.2013 1 2 Ruokaketju / Ruokajärjestelmä? 3 Ruoka-ala on tärkeä sekä yksilötasolla että kansantaloudellisesti:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Raahen tekniikan ja talouden yksikön aluetaloudelliset vaikutukset

Raahen tekniikan ja talouden yksikön aluetaloudelliset vaikutukset Hannu Törmä Katarzyna Zawalinska Raahen tekniikan ja talouden yksikön aluetaloudelliset vaikutukset Raportteja 13 Raahen tekniikan ja talouden yksikön aluetaloudelliset vaikutukset Hannu Törmä Katarzyna

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys

Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS. Kansantaloudellinen Yhdistys Erkki Liikanen KILPAILU JA TUOTTAVUUS Kansantaloudellinen Yhdistys 13.4.2005 Pankkivaltuusto/30.3.2005 4 USA kaksoisvajeet Vaihtotase Prosenttia bruttokansantuotteesta Budjetti 2 0-2 -4-6 1980 1985 1990

Lisätiedot

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset

Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Metsäteollisuuden rakennemuutoksen aluetaloudelliset vaikutukset Kaarina Reini, Hannu Törmä, Jarkko Mäkinen 3.2.2010 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Metsäteollisuuden rakennemuutos on jatkunut

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

TORNIO-KEMI MOOTTORITIEN RAKENTAMISEN JA TOIMINTAVAIHEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

TORNIO-KEMI MOOTTORITIEN RAKENTAMISEN JA TOIMINTAVAIHEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TORNIO-KEMI MOOTTORITIEN RAKENTAMISEN JA TOIMINTAVAIHEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 1 Hannu Törmä, rehtori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, aluetutkimuskeskus (hannu.torma@tokem.fi) Thomas F. Rutherford,

Lisätiedot

ENNUSTEEN ARVIOINTIA

ENNUSTEEN ARVIOINTIA ENNUSTEEN ARVIOINTIA 23.12.1997 Lisätietoja: Johtaja Jukka Pekkarinen puh. (09) 2535 7340 e-mail: Jukka.Pekkarinen@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville

Lisätiedot

Kevitsan nikkeli-kuparikaivoshankkeen

Kevitsan nikkeli-kuparikaivoshankkeen Hannu Törmä Katarzyna Zawalinska Kevitsan nikkeli-kuparikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset Raportteja 16 Kevitsan nikkeli-kuparikaivoshankkeen aluetaloudelliset vaikutukset Hannu Törmä Katarzyna

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2016 2018 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 3/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2016 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT

Lisätiedot

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020

Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Suomen kaivosalan vaikuttavuuden kehitys ja haasteet vuosina 2010-2020 Ruralian Raportteja 136, 2014. Professori Hannu Törmä Tutkija Juha Laukkonen 16.12.2014 18.12.2014 1 Sisältö Tavoitteet CGE RegFin-malleja

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2017

Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Keski-Suomen Aikajana 4/2017 Tilanne 30.6.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu jatkui kiivaana vuoden 2017 ensimmäisellä puoliskolla Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017 2019 (kesäkuu 2017) 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 EILEN 11:00 EURO & TALOUS 3/2017 TALOUDEN NÄKYMÄT

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi 3.2.2016 1.2.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen RegFinDyn-simulointimallin

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa?

talletetaan 1000 euroa, kuinka paljon talouteen syntyy uutta rahaa? TALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 1.6.2017 1. Kerro lyhyesti (korkeintaan kolmella lauseella ja kaavoja tarvittaessa apuna käyttäen), mitä tarkoitetaan seuraavilla käsitteillä: (a) moraalikato (moral hazard) (b)

Lisätiedot

Inarin Saamelaiskulttuurikeskus -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset

Inarin Saamelaiskulttuurikeskus -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset Törmä Hannu Inarin Saamelaiskulttuurikeskus -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset Raportteja 3 1 Inarin Saamelaiskulttuurikeskus -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset Hannu Törmä Seinäjoki 2005 2

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä

Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Ennuste vuosille

Ennuste vuosille ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2015 2017 10.6.2015 11:00 EURO & TALOUS 3/2015 TALOUDEN NÄKYMÄT Kesäkuu 2015 1. HUOLTOTASE, MÄÄRÄT Viitevuoden 2010 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen

Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Hämeenlinna Hattula Janakkala MML, 2012 Toimintaympäristön muutokset ja pendelöinti Hattula Hämeenlinna Janakkala 27.1.2014 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja.

Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja sen valmistuksessa käytetään välituotteena jauhoja. Taloustieteen perusteet Kesä 2014 Harjoitus 4: MALLIRATKAISUT Juho Nyholm (juho.nyholm@helsinki.fi Tehtävä 1 Kansantaloudessa tuotetaan vehnää, jauhoja ja leipää. Leipä on talouden ainoa lopputuote, ja

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 23.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen taloudelliset näkymät Ennusteen taulukkoliite Suomen taloudelliset näkymät 2005 2007 Ennusteen taulukkoliite 30.3.2005 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 1/2005 Taulukkoliite Taulukko 1. Taulukko 2. Taulukko 3. Taulukko 4. Taulukko 5.

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2017

Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Keski-Suomen Aikajana 3/2017 Maakuntahallitus 25.8.2017 #keskisuomi #kasvunmaakunta kasvu kiihtyi teollisuuden avulla ja on syntynyt positiivinen kasvunkierre Aikajana 4/2017 julkaistaan lokakuun alussa

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

AVESTA POLARIT OYJ:N TORNION JALOTERÄSTEHTAAN TUOTANNON KASVUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

AVESTA POLARIT OYJ:N TORNION JALOTERÄSTEHTAAN TUOTANNON KASVUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET AVESTA POLARIT OYJ:N TORNION JALOTERÄSTEHTAAN TUOTANNON KASVUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 1 Juha Honkatukia, tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (juha.honkatukia@vatt.fi) Hannu Törmä,

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010

Talouden näkymät Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Talouden näkymät 2010-2012 Euro & talous erikoisnumero 1/2010 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 BKT ja kysyntäerät Tavaroiden ja palveluiden vienti Kiinteät bruttoinvestoinnit Yksityinen kulutus Julkinen kulutus

Lisätiedot

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA

KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA KONKURSSIAALLOT RANTAUTUVAT MAAKUNTIIN ERI TAHDISSA Kun Suomen talous lähti heikkenemään vuoden 2008 aikana, työttömyys lähti saman vuoden lopussa jyrkkään kasvuun lähes yhtä aikaa kaikissa maakunnissa.

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia

Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Ulkomaankauppa ja sitä harjoittavat yritykset - näkökulmia Globalisaatioseminaari 17.4.2103, Tilastokeskus Timo Koskimäki Tilastojohtaja, Tulli Sisällys Tavara- ja yritysnäkökulmat ulkomaankauppaan Yritysnäkökulmaa

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet

Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA. Sisältö. Päälähteet Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos Yhteiskuntapolitiikka Luentosarja: Suomi ikääntyy 2015 19.2.2015 Ikärakennemuutos, tulot ja kulutus Reijo Vanne, Työeläkevakuuttajat TELA Sisältö Käsitteitä:

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

16.4.2015 Matti Paavonen 1

16.4.2015 Matti Paavonen 1 1 Palvelut, kasvu ja kansainvälistyminen 16.4.2015, Bioteollisuus Forum Matti Paavonen, ekonomisti 2 Esityksen rakenne Yleinen talouskehitys maailma muuttuu Talouden rakenteet toimialojen rajat hämärtyvät

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot