Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset"

Transkriptio

1 1 Hannu Törmä Juha Honkatukia Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Raportteja 2

2 2

3 3 Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Hannu Törmä Juha Honkatukia Seinäjoki 2005

4 4 Julkaisija Helsingin yliopisto Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskus Kampusranta SEINÄJOKI puh. (06) Telekopio (06) ISBN ISSN

5 5 Esipuhe Suurten julkisten ja yksityisten rakennusinvestointien alueellisia vaikutuksia on perinteisesti tutkittu panos tuotos-malleilla. Niiden käyttö on suoraviivaista ja useimmiten alueellisten hintojen ei sallita muuttua. Todellisessa elämässä juuri alueelliset hinnat ovat sopeutuva elementti, jonka avulla aluetalous sopeutuu muutoksiin. Yleisen tasapainon (YTP) laskettavat simulointimallit ovat kasvattaneet suosiotaan viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Useissa tapauksissa perinteiset ekonometriset makro- ja sektorimallit ovat saaneet väistyä uuden joustavamman analyysimenetelmän tieltä. YTP-malleissa alueelliset hinnat voivat muuttua ja sopeutumisen voimakkuutta voidaan säädellä mallin substituutioparametrien arvojen kautta. Kiinnostunut lukija voi tutustua YTPanalyysiin ja alan aikaisempiin suomalaisiin tutkimuksiin osoitteessa: Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Seinäjoen yksikkö on ottanut alueelliset YTP-mallisimuloinnit tutkimustarjontaansa palvellakseen toimeksiantajiaan paremmin aluevaikuttavuuden analyyseissä. Lapuan kaupunki tilasi joulukuussa 2004 tutkimuksen Simpsiö- ja NovaPark-hankkeidensa aluetaloudellisista vaikutuksista. Simpsiö-hankkeessa on tarkoitus rakentaa Simpsiö-vuoreen yhdystunneli ja yleisväestönsuoja. Yhdystunneli muutettaisiin normaaliaikaa varten hiihtoputkeksi ja yleisväestönsuoja palloiluhalliksi. Hankkeen toinen osa on vuorelle rakennettava mökkikylä, joka täydentäisi jo valmista rinnekeskusta ja rakennettavaa maauimalaa. Nova- Park on uusi kauppakeskittymä, joka koostuisi yhdestä suuresta tavaratalosta, yhdestä keskisuuresta tavaratalosta, useammasta pienemmästä kaupasta ja liikenneasemasta. Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset laskettiin käyttämällä Etelä- Pohjanmaan kuuteen seutukuntaan sovitettua numeerista yleisen tasapainon RegFin-aluemallia. Tutkijoina toimivat KTT, dosentti Hannu Törmä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksesta ja KTT, dosentti Juha Honkatukia Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta. Loppuraportin nyt valmistuttua haluamme kiittää Lapuan kaupunkia tutkimuksen rahoittamisesta. Toivomme, että tutkimustulokset auttavat Lapuan kaupunkia tekemään valistuneita investointipäätöksiä. Seinäjoella huhtikuussa 2005 Johtaja, professori Sami Kurki

6 6

7 7 Sisällys Tiivistelmä... 9 Abstract Simpsiö ja NovaPark-hankkeet Yleisen tasapainon mallien simulointikehikko Regfin-aluemalli Etelä-Pohjanmaan aineiston seutukunnallistaminen Simpsiö-hankkeen parametrisointi Simpsiö-hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset NovaPark-hankkeen parametrisointi NovaPark-hankeen aluetaloudelliset vaikutukset Herkkyyskokeiden tulokset Pendelöinti ja kotitalouksien kauppavirrat Johtopäätökset Kirjallisuus... 52

8 8 Kuvat Kuva 1. Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden sijoittuminen Lapuan kaupunkiin Kuva 2. Yleisen tasapainon mallien simulointikehikko Kuva 3. RegFin-aluemallin rakenne Taulukot Taulukko 1. Simpsiö-hanke, oletukset rakentamiskustannuksista, valtionosuudesta ja Etelä-Pohjanmaan ulkopuolisen rahoituksen osuudesta Taulukko 2. Simpsiö-hanke, oletukset osaurakoiden seutukunnallisesta jakaumasta Taulukko 3. Simpsiö-hanke, oletukset uudesta liikevaihdosta Taulukko 4. Simpsiö-hankkeen työllisyysvaikutukset lyhyellä tähtäimellä, henkilöä Taulukko 5. Simpsiö-hankkeen työllisyysvaikutukset pitkällä tähtäimellä, henkilöä Taulukko 6. NovaPark-hanke, oletukset rakentamiskustannuksista ja Etelä- Pohjanmaan ulkopuolisen rahoituksen osuudesta Taulukko 7. NovaPark-hanke, oletukset osaurakoiden seutukunnallisesta jakaumasta Taulukko 8. NovaPark-hanke, oletukset uudesta liikevaihdosta Taulukko 9. NovaPark-hankkeen työllisyysvaikutukset lyhyellä tähtäimellä, henkilöä Taulukko 10. NovaPark-hankkeen työllisyysvaikutukset pitkällä tähtäimellä, henkilöä Taulukko 11. Etelä-Pohjanmaan seutukunnissa pendelöivien määrä työllisistä, % Taulukko 12. Simpsiö-hankkeen uusien lyhyen tähtäimen työpaikkojen aiheuttama pendelöijien määrän kasvu, henkilöä Taulukko 13. NovaPark-hankkeen uusien lyhyen tähtäimen työpaikkojen aiheuttama pendelöijien määrän kasvu, henkilöä Taulukko 14. Kotitalouksien seutukunnalliset kauppavirrat Etelä-Pohjanmaalla, % kotitalouksien ostoista Taulukko 15. NovaPark-hankkeen aiheuttama kotitalouksien tulojen nettomuutos, jos uusi kauppakeskus ei lainkaan muuttaisi kotitalouksien kaupankäyntitottumuksia, % Taulukko 16. NovaPark-hankkeen aiheuttama kotitalouksien tulojen nettomuutos, jos uusi kauppakeskus muuttaisi kotitalouksien kaupankäyntitottumuksia siten, että Härmänmaan vuodon osuus Seinäjoen seudun seutukuntaan olisi sama kuin Kuusiokunnissa, % Taulukko 17. NovaPark-hankkeen aiheuttama kotitalouksien tulojen nettomuutos, jos uusi kauppakeskus muuttaisi kotitalouksien kaupankäyntitottumuksia siten, että Härmänmaan vuodon osuus Seinäjoen seudun seutukuntaan puolittuisi alkuperäisestä, %... 49

9 9 Kuviot Kuvio 1. Simpsiö-hankkeen vaikutukset kokonaistuotantoon Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 2. Simpsiö-hankkeen vaikutukset työttömyysasteeseen Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 3. Simpsiö-hankkeen vaikutukset muuttoliikkeeseen Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 4. Simpsiö-hankkeen vaikutukset kotitalouksien tuloihin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 5. Simpsiö-hankkeen vaikutukset kuluttajahintoihin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 6. Simpsiö-hankkeen vaikutukset pääoman hintaan Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 7. Simpsiö-hankkeen vaikutukset kotimaiseen ja ulkomaiseen kauppaan Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 8. Simpsiö-hankkeen vaikutukset verokertymiin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 9. Simpsiö-hankkeen vaikutus makrotasolla eri seutukunnissa Kuvio 10. NovaPark-hankkeen vaikutukset kokonaistuotantoon Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 11. NovaPark-hankkeen vaikutukset työttömyysasteeseen Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 12. NovaPark-hankkeen vaikutukset muuttoliikkeeseen Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 13. NovaPark-hankkeen vaikutukset kotitalouksien tuloihin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 14. NovaPark-hankkeen vaikutukset kuluttajahintoihin Härmänmaan seutukunassa Kuvio 15. NovaPark-hankkeen vaikutukset pääoman hintaan Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 16. NovaPark-hankkeen vaikutukset kotimaiseen ja ulkomaiseen kauppaan Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 17. NovaPark-hankkeen vaikutukset verokertymiin Härmänmaan seutukunnassa Kuvio 18. NovaPark-hankkeen vaikutus makrotasolla eri seutukunnissa Kuvio 19. Härmänmaan BKT:n muutokselle saatavan simulointituloksen herkkyys työn ja pääoman välisen substituutiojouston arvoille Kuvio 20. Härmänmaan BKT:n muutokselle saatavan simulointituloksen herkkyys rakentamiskustannuksia koskeville oletuksille Kuvio 21. Härmänmaan BKT:n muutokselle saatavan simulointituloksen herkkyys uutta liikevaihtoa koskeville oletuksille Kuvio 22. NovaPark-hankkeen aiheuttama BKT:n muutos, %, kun kotitalouksien seudulliset kaupankäyntitottumukset on huomioitu, kolme skenaariota... 50

10 10

11 11 Lapuan kaupungin Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden aluetaloudelliset vaikutukset Tiivistelmä Lapuan kaupungin tavoitteena on toteuttaa kaksi kehittämishanketta. Kummankin hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset on laskettu RegFin-aluemallilla tehtyjen simulaatioiden avulla. Simpsiö-hankkeessa on tarkoitus rakentaa yhdystunneli ja yleisväestönsuoja, mökkikylä, klubi- ja monitoimirakennus Keskipiste ja maauimala. Hankkeen rakennuskustannukset ovat 35,3 miljoonaa euroa. Yhdystunneliin ja yleisväestönsuojaan on tarkoitus saada puolet valtionosuutta. Simpsiö-hankkeen arvioidaan tuottavan 7,0 miljoonan euron arvosta uutta liiketoimintaa vuosittain. Simpsiö-hanke tuo määritellyillä alkuoletuksilla uutta elinvoimaa ja talouskasvua eritoten Lapuan kaupunkiin Härmänmaalle. Seutukunnan alueellinen BKT kasvaa, työttömyys alenee ja kotitalouksien tulot kasvavat. Talouskasvun noin 2 3 %:n lisäys vastaa normaalin hyvän vuoden talouskasvua. Härmänmaan talouskasvu nousee pitkällä tähtäimellä uudelle korkeammalle kasvu-uralle. Hanke lisää sekä kotimaista että ulkomaista kauppaa. Viennin kasvu on suurempaa kuin vastaava tuonnin kasvu, jolloin Härmänmaan kauppa- ja palvelutase kehittyy myönteiseen suuntaan. Simpsiö-hankkeella ei ole inflatorisia vaikutuksia. Hanke luo merkittävässä määrin uusia työpaikkoja: niitä syntyy lyhyellä tähtäimellä lähes 600 ja pitkällä tähtäimellä noin 300. Simpsiö-hanke hyödyttää eniten Härmänmaata, mutta myös Järviseutu, Kuusiokunnat ja Seinäjoen seutukunta hyötyvät hankkeesta lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. Yhdystunnelista ja yleisväestönsuojasta aiheutuu lyhyellä tähtäimellä kunnallis- ja valtiontaloudelle 3 4 miljoonan euron suuruiset nettokustannukset, mutta pitkällä tähtäimellä talouskasvun aiheuttama verokertymien kasvu kompensoi rakentamisesta aiheutuvat budjettirasitteet. NovaPark on uusi kauppakeskittymä, joka voisi alkuvuosina koostua esim. yhdestä suuresta tavaratalosta, yhdestä keskisuuresta tavaratalosta, useammasta pienemmästä kaupasta ja liikenneasemasta. Hankkeen rakentamiskustannukset ovat 27,0 miljoonaa euroa. NovaParkhankkeen arvioidaan tuottavan 48,5 miljoonan euron arvosta uutta liiketoimintaa vuosittain. NovaPark-hanke tuo määritellyillä alkuoletuksilla hyvinvointia eritoten Lapuan kaupunkiin Härmänmaalle. Hankkeen myönteiset vaikutukset BKT:hen, työllisyyteen ja kotitalouksien tuloihin ovat selvästi Simpsiö-hanketta suuremmat. Talouskasvun noin 9 10 %:n kasvu vastaa noin kolmen hyvän vuoden talouskasvua. Härmänmaan talouskasvu nousee pitkällä tähtäimellä huomattavasti korkeammalle kasvu-uralle. Hanke lisää huomattavasti kotimaista vientiä. Vastaavan kotimaisen tuonnin kasvun ollessa pienempää Härmänmaan kotimaan kauppa- ja palvelutase kehittyy ylijäämäiseen suuntaan. NovaPark-hanke kasvattaa kaupan alan tarjontaa huomattavasti. RegFin-aluemallilaskelmat indikoivat kiristyvää hintakilpailua kaupan alalla. NovaPark-hankkeella ei siten ole inflatorisia vaikutuksia.

12 12 Hanke luo merkittävästi uusia työpaikkoja, joita syntyy sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä lähes NovaPark-hanke hyödyttää eniten Härmänmaata, mutta muutkin Etelä-Pohjanmaan seutukunnat, jotka saavat osaurakoita, hyötyvät siitä vallankin lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. NovaPark-hankkeella on selvä vaikutus pendelöijien määriin, jotka lisääntyvät etenkin lyhyen tähtäimen rakentamisvaiheessa. NovaPark-kauppakeskus muuttanee kotitalouksien kaupassakäyntitottumuksia. Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemän tutkimuksen mukaan Härmänmaalta vuotaa Seinäjoen seutukuntaan 19 % kotitalouksien ostoista. Kun oletetaan, että uusi kauppakeskus muuttaa kotitalouksien kaupassakäyntitottumuksia siten, että Härmänmaan kauppavuoto Seinäjoen seudulle puolittuu uuden kauppakeskuksen myötä, niin Seinäjoen seudun NovaParkista saama etu alenee, mutta säilyy silti suhteellisen korkeana. Seinäjoen seudun nettovoitto NovaPark-hankkeesta on noin 0,5 % mitattuna alueellisen BKT:n muutoksella ja 0,9 % mitattuna kotitalouksien tulojen muutoksella. Lapuan kaupungin kaksi megahanketta ovat aluetaloudellisesti kannattavia olettaen, että Simpsiö-hankkeen yhdystunneliin ja yleisväestönsuojaan saadaan suunniteltu valtionosuus ja että uusi NovaPark-kauppakeskus toteutetaan pääosin Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta tulevalla koti- tai ulkomaisella rahoituksella. Avainsanat: rakennusinvestointi, väestönsuoja, kauppakeskus, aluetaloudelliset vaikutukset, yleisen tasapainon RegFin-aluemalli, simulointi.

13 13 Regional economic effects of Lapua town s two development projects: Simpsiö and NovaPark Abstract The goal of Lapua town is to implement two development projects. The regional economic effects of both of these projects have been calculated by simulations of the regional RegFin model. In the Simpsiö project the purpose is to build an underground tunnel and population shelter, a log-house village, a multi-purpose club-house and an outdoor swimming pool. The building costs of the project are 35,3 million euros. Half of the building costs of the underground tunnel and population shelter is planned to come from the central government. It is estimated that the Simpsiö project will create 7,0 million euros worth of new turnover annually. The Simpsiö project creates, with chosen assumptions, new livelihood and economic growth, especially to Lapua town in Härmänmaa. Provincial GDP will grow, unemployment will decrease and the income of households will increase. Increase of 2 3 % in provincial GDP corresponds to the economic growth rate, which is typical for one good year. The economic growth of Härmänmaa will move to a higher growth path in the long-run. The project will increase both domestic and foreign trade. The growth of exports is greater than the growth of imports, so the goods and services accounts of Härmänmaa will develop into a favorable direction. The Simpsiö project has no inflation effects. The project creates considerable amount of new working places. About 600 new jobs will be created in the short-run and about 300 in the long-run. The Simpsiö project benefits Härmänmaa the most, but also Järviseutu, Kuusiokunnat and Seinäjoen seutu will benefit, especially in the building phase in the short-run. The underground tunnel and population shelter will cause economic net costs of 3 4 million euros to the municipality of Lapua and to the central government. The growth of tax yields will, however, compensate these budget burdens caused by the building costs in the long-run. NovaPark is a new trade center that would during the first years consist of one bigger supermarket, of one medium-sized supermarket, of several smaller shops and of one traffic service station. The building costs are 27,0 million euros. It is estimated that the NovaPark project will create new turnover worth of 48,5 million euros annually. The NovaPark project creates, with chosen assumptions, welfare especially to Lapua town in Härmänmaa. The positive effects on provincial GDP, on employment and on the income of the households are clearly greater compared with the Simpsiö project. Increase of 9 10 % of provincial GDP corresponds to the economic growth rate of about three good years. The economic growth of Härmänmaa will move to a higher growth path in the long-run. The project increases considerably domestic exports. While the growth of corresponding domestic imports is smaller, the domestic goods and services accounts of Härmänmaa can develop into surplus. The NovaPark project will increase considerably the supply of trade. The RegFin regional model simulations indicate increasing price competition. For this reason, the Nova- Park project does not have any inflation effects.

14 14 The project will create considerable amount of new working places. There will be about 1200 new jobs both in the short and in the long-run. The NovaPark project benefits Härmänmaa the most, but also Järviseutu, Kuusiokunnat and Seinäjoen seutu will benefit, especially in the building phase in the short-run. The NovaPark has clear effects on the quantity of commuting that will increase especially in the building phase in the short-run. The NovaPark trade center will probably change the provincial trading patterns of households. According to a research done by Seinäjoki Polytechnic, the trade flow of households from Härmänmaa to Seinäjoen seutu is 19 % of all trade of the households. When we assume, that the new trade center changes the provincial trading patterns of Härmänmaa s households so that this flow will be halved, the net gain Seinäjoen seutu is obtaining from the NovaPark project will decrease but still remain fairly high. The net gain of Seinäjoen seutu will be about 0,5 % measured by the change of provincial GDP and about 0,9 % measured by the change of household incomes. The two mega projects of Lapua town are worth implementing, assuming that the planned financing from the central government is obtained for the underground tunnel and population shelter and that the new NovaPark trade center will be mainly financed by domestic or foreign sources from outside Etelä-Pohjanmaa. Keywords: building investment, population shelter, trade center, regional economic effects, computable general equilibrium RegFin regional model, simulation.

15 15 1 Simpsiö- ja NovaPark-hankkeet Lapuan kaupungin tavoitteena on toteuttaa kaksi suurta kehittämishanketta. Simpsiö-hankkeessa on tarkoituksena rakentaa Simpsiö-vuoreen yhdyskäytävä ja yleisväestönsuoja. Yhdyskäytävään on tarkoitus rakentaa hiihtoputki. Yleisväestönsuoja toimisi normaaliaikana palloiluhallina ja suurtapahtumien pitopaikkana. Vuorelle on tarkoitus rakentaa mökkikylä ja harjoittaa vuokraustoimintaa sekä ns. 1/6-mökeillä että viikkolomaosakkeilla. Mökkikylään on tarkoitus tulla myös asiakkaiden omia mökkejä. Mökkikylässä olisi klubi- ja monitoimirakennus Keskipiste, jossa olisi mm. majoitus- ja ravitsemistoimintaa. Simpsiö-hanketta täydentää valmis rinnekeskus ja lähes valmis maauimala. Simpsiö-hanketta perustellaan sillä, että Lapuan kaupungin väestönsuoja ei tällä hetkellä kata koko väestöä. Yhdystunnelin käyttö hiihtoputkena tukisi mökkikylään, Keskipisteeseen ja rinnekeskukseen liittyvää liiketoimintaa. Kuva 1 osoittaa hankkeiden sijoittumisen. NovaPark-hanke on uusi kauppakeskushanke, joka koostuisi yhdestä isosta tavaratalosta, yhdestä keskikokoisesta tavaratalosta ja useammasta pienemmästä kaupasta sekä liikenneasemasta. NovaPark-hanketta perustellaan sillä, että lapualaiset hakevat tällä hetkellä mm. erikoistavarakaupan palvelut kuntansa ulkopuolelta, lähinnä Seinäjoelta. Uusi kauppakeskus pysäyttäisi osan tästä, noin 32 miljoonan euron vuotuisesta vuodosta.

16 16 Kuva 1. Simpsiö- ja NovaPark-hankkeiden sijoittuminen Lapuan kaupunkiin

17 17 2 Yleisen tasapainon mallien simulointikehikko Yleisellä tasapainolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki kansan- tai aluetalouden markkinat ovat yhtä aikaa tasapainossa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että lukuisten tuotannontekijöiden (esimerkiksi työ ja pääoma) markkinat ovat yhtä aikaa tasapainossa lukuisten hyödykkeiden (tavarat ja palvelut) markkinoiden kanssa. Yleinen tasapaino takaa, että tietyllä hetkellä kansan- tai aluetaloudessa vallitsevat tasapainohinnat ja -määrät, joilla kunkin tuotannontekijän tai hyödykkeen kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret. Yleisen tasapainon numeeriset ja laskettavat simulointimallit (YTP-mallit) ovat vallanneet alaa kansan- ja aluetaloustieteen soveltavan tutkimuksen kentässä viimeisten 30 vuoden aikana. Perinteinen ekonometriseen estimointiin perustuva makromallien perinne on suurelta osin väistynyt uuden joustavamman ja käytännöllisemmän tutkimusmetodologian tieltä. Kuva 2 esittää simulointikehikon osatekijät. Parhaat arvaukset/ ekonometrinen tutkimus GAMS/MPSGE GEMPACK ohjelmistot Perusvuoden aineisto (SAM) YTP -mallin perusratkaisu ja toistettavuustesti Kalibrointi Numeerinen algoritmi Joustot ja toiseksi tärkeimmät parametrit Komparatiivisstaattiset vertailut perusratkaisun ja uuden tasapainon välillä Talouspolitiikan tms. muutos YTP -mallilla laskettu uusi talouden tasapaino Joustoja ja parametreja koskevat herkkyyskokeet Talouspoliittiset suositukset Kuva 2. Yleisen tasapainon mallien simulointikehikko. Analyysin lähtökohta on perusvuoden aineisto. Mallin aineistona toimiva sosiaali- tilinpitomatriisi (SAM) laaditaan tyypillisesti valitulle vuodelle. SAM kuvaa toimialojen väliset rahavirrat sekä välituote- että lopputuotekäytössä. Toimialojen kustannusrakenne on myös esillä. SAM:n keskeinen tietosisältö saadaan yleensä panos tuotos-tauluista. SAM sisältää tiedon yksityisten ja julkisten kuluttajien tuotannontekijätuloista ja heidän lopputuotekysyntänsä rakenteesta. Julkisen sektorin verotulot ja tukipalkkiomenot eri toimialoille ja kuluttajille on

18 18 myös sisällytetty sosiaalitilinpitomatriisiin. Kotimaan ja ulkomaan vientiä ja tuontia koskevat tiedot sisältyvät SAM:iin. Sosiaalitilinpitomatriisi kuvaa siten tutkittavan kansan- tai aluetalouden yleistä rakennetta. YTP-malli ei yleensä vaadi aikasarja-aineistoa; yhden vuoden tasolla muodostettu SAM riittää. Tässä mielessä YTP-mallit muistuttavat panos tuotos-malleja. Tämä piirre tarkoittaa myös sitä, että YTP-mallien ylläpitokustannukset ovat huomattavasti alhaisemmat perinteisiin makromalleihin verrattuna. Seuraava analyysin vaihe on mallin käyttäytymisyhtälöiden parametriarvojen määrittäminen. YTP-mallin parametrit jaetaan kahteen osaan: primaarisiin ja sekundaarisiin. Primaariparametrit ovat tyypillisesti erilaisia substituutiojoustoja, joiden arvot poimitaan ekonometrisista tutkimuksista tai arvoina käytetään ns. parhaita arvauksia, joita kirjallisuudessa esiintyy. Sekundaariparametrit ovat erilaisia tehokkuus- ja jakaumaparametreja. Niiden arvot riippuvat primaariparametrien arvoista ja ne kalibroidaan tasolle, jolla YTP-malli toistaa perusvuoden aineiston mallin perusratkaisuna. Ollakseen kunnossa YTP-mallin pitää läpäistä tämä toistettavuustesti. Parametriarvojen tällainen määrittäminen tarkoittaa, että YTP-malleissa ei esiinny ollenkaan virhetermejä käyttäytymisyhtälöissä. YTP-malli ennustaa perusvuoden aineiston sataprosenttisesti. Tässä piilee näiden mallien perusongelma: YTP-malleja ei voida tilastollisesti testata. Simulointiennusteiden paikkansa pitävyys täytyykin perustaa siihen, että annetaan ajan kulua ja verrataan jälkeen päin simulointiennusteita toteutuneeseen kehitykseen. On syytä korostaa, että minkä tahansa numeerisen mallin tulokset ovat yleensä melko herkkiä valituille parametriarvoille. Matemaattisessa mielessä YTP-malli on suuri määritelmä- ja tasapainoyhtälöiden sekä epälineaaristen käyttäytymisyhtälöiden järjestelmä. YTP-malli rakennetaan hyödyntäen GAMS/ MPSGE- tai GEMPACK-ohjelmistoja, jotka ovat korkean tason ohjelmointikieliä. Perustasapainon mukaiset tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden hinnat ja määrät löydetään numeerisen algoritmin avulla. Simuloinnin seuraava vaihe on analysoitavan talouspolitiikan tms. muutoksen parametrisointi. Kun muutokset on syötetty malliin, on sille löydettävä kansan- tai aluetalouden uutta tasapainoa vastaava ratkaisu. Numeerinen algoritmi tekee etsintätyötään, ja lopputulokseksi saadaan tieto uusista hinnoista ja määristä. Tässä vaiheessa tutkijalla on käytössään YTP-mallin kaksi ratkaisua: perusvuoden mukainen tasapaino ja talouspolitiikan muutoksia vastaava uusi tasapaino. Tutkija voi siten suorittaa vertailevia komparatiivis-staattisia laskelmia sen selvittämiseksi, paljonko talouspolitiikan tms. muutos vaikuttaa makrotalouden avainmuuttujiin, kuten BKT, työttömyys, kotitalouksien tulot jne. Hyvään YTP-analyysiin kuuluu aina parametrien arvoja koskevien herkkyyskokeiden tekeminen. Yleensä huomataan, että simulointitulokset ovat melko herkkiä esimerkiksi substituu-

19 19 tiojoustojen arvojen muutoksille. Tutkija saa olla tyytyväinen, jos avaintulosten etumerkit eivät muutu näissä herkkyyskokeissa. Yleensä tutkija pystyy määrittelemään simulointituloksille todennäköisimmän luottamusvälin. YTP-analyysin viimeinen vaihe on talouspoliittisten suositusten antaminen. Simulointien avulla tutkija pystyy varustamaan päätöksentekijät perustelluilla laskelmilla ja suosituksilla, jotka parantavat päätöksentekijän kykyä tehdä päätöksiä. Staattisissa YTP-malleissa ei tunneta kansantalouden polkua perustasapainosta uuteen tasapainoon. Jos tutkija on kiinnostunut myös polusta on hänen dynamisoitava mallinsa. Dynamiikan mukaan ottaminen on suhteellisen vaativa ja työläs prosessi. Helpoin tapaus on tyytyä ns. kvasi-dynamiikkaan, jossa YTP-malli ratkaistaan tietylle periodille, vuosi vuodelta etenevänä jatkumona. Todelliset dynaamiset sovellukset mallintavat dynamiikan lähtien liikkeelle päätöksentekijöiden yli ajan tapahtuvasta optimoinnista.

20 20 3 Regfin-aluemalli Yleisen tasapainon numeeristen ja laskettavien simulointimallien rakentaminen ja niillä tehtävät sovellukset ovat saaneet mielenkiintoa myös Suomessa. Törmä (2005) on luonut katsauksen suomalaisiin YTP-malleihin ja niillä tehtyihin sovelluksiin. Suomessa on tällä hetkellä kymmenen alan aktiivista tutkijaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), jossa työskentelee neljä alan tutkijaa, on kehittämässä ns. VATT-mallia. RegFin-aluemallin kehittämistyö alkoi 1990-luvun alussa. Lähtökohtana oli tavoite laskea valtion budjettileikkausten alueellisia vaikutuksia. Mallin tekninen kuvaus on julkaisuissa Törmä (1995) ja Törmä and Rutherford (1998). Mallilla on tehty muitakin sovelluksia, kuten Törmä ja Rutherford (2002 ja 2004) sekä Honkatukia, Törmä ja Vaittinen (2004). Mallin rakenne on kuvassa 3. Hyödykemarkkinat Kaikki vaikuttaa kaikkeen Hintamekanismi tasapainottaa aluetalouden Yksityinen ja julkinen kulutus Tuotanto Yksityiset ja julkiset investoinnit Kotimaan kauppa Hinta Tarjonta Ulkomaan kauppa P* Tasapaino Kysyntä Työttömyys ja nettomuutto Q* Määrä Pääoma- ja työvoima panokset Tuotannontekijämarkkinat Kuntien ja valtion talous, verotus ja tulonsiirrot Toimiala- ja aluedimensiot, maks. 37 x 20 Matemaattisesti suuri epälineaarinen yhtälöryhmä. Tasapaino ratkaistaan numeerisella algoritmilla Kuva 3. RegFin-aluemallin rakenne. RegFin-aluemallissa kuvataan sekä tuotannontekijä- että hyödykemarkkinoita. Kukin toimialoista tuottaa hyödykkeitä (tavaroita ja palveluita) käyttäen kahta tuotannontekijää: pääomaa (mm. rakennuksia, koneita ja kuljetusvälineitä) ja työvoimaa. Tuotanto myydään hyödykemarkkinoilla oman alueen kuluttajille (kotitaloudet ja yritykset), kotimaisen kaupan kautta Suomen muille alueille ja ulkomaankaupan kautta ulkomaille. Alueellinen tuotanto vaatii myös tuontipanoksia, kuten välituotteita. Näitä alue ostaa kotimaan kaupan avulla Suomen muilta alueilta ja ulkomaan kaupan avulla ulkomailta. RegFin-mallin sosiaalitilinpitomatriisissa on laajimmillaan yhteensä 37 toimialaa ja 20 Suomen maakuntaa. Maakunta voidaan tarvittaessa pilkkoa useaan seutukuntaan.

21 21 Aluetalouden kuvauksessa hyödykkeiden kulutus jaotellaan yksityiseen kulutukseen, jolla tarkoitetaan kotitalouksien kulutusta. Toinen osa kulutusta on julkinen kulutus, joka on jaettu kuntien (ja kuntayhtymien) kulutukseen ja valtion kulutukseen (sis. sosiaaliturvarahastot). Investoinnit on kuvattu aggregatiivisina. Kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin vaikuttavat kuntien (ja kuntayhtymien) sekä valtion (ja sosiaaliturvarahastojen) niille maksamat tulonsiirrot ja niiltä perityt tulo- ja muut verot. RegFin-malli huomioi myös kuntien valtionosuudet. RegFin-malli on ns. walrasilainen malli. Léon Walrasin ( ) perusoppien mukaisesti kansan- ja aluetaloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja tämän takia aluemalliin on liitetty kaikki makrotason päätöksenteossa vallitsevat muuttujien väliset riippuvuussuhteet. RegFin on siten yleisen tasapainon aluemalli. RegFin-malli on ainoa laatuaan Suomessa. Keskeinen perusolettamus on, että hinnat ovat joustavia ja sopeuttavat aluetalouden, kun tapahtuu muutos talouspolitiikassa tms. Talouspolitiikan muutoksen seurauksena tapahtuvat kunkin hyödykkeen ja tuotannontekijän kysyntä- ja tarjontakäyrien siirtymät, jotka johtavat ensin joustavien hintojen muutoksiin ja sen jälkeen tuotannontekijöiden ja hyödykkeiden määrien muutoksiin. Numeerinen matematiikka tulee esille siinä, että aluetalouden tasapaino voidaan ratkaista. Matemaattisessa mielessä RegFin on suuri epälineaarinen yhtälöryhmä. Aluetalouden perustasapaino ja talouspolitiikan muutoksen jälkeinen tasapaino ratkaistaan numeerisella algoritmilla. Kahden tasapainon komparatiivis-staattinen vertailu mahdollistaa talouspolitiikan muutoksen vaikutusten analysoinnin. RegFin-aluemalli on ns. sopeutettu walrasilainen malli sen takia, että työmarkkinoiden sallitaan olla pois tasapainosta työttömyyden verran. Työttömyys on mallinnettu ns. klassisena työttömyytenä, jossa työvoiman liikatarjonta kysyntään verrattuna selitetään liian korkeilla reaalipalkoilla. Tämä taas perustuu Suomen ammattiyhdistysliikkeen suureen voimaan ja työntekijöiden korkeaan järjestäytymisasteeseen. Reaalipalkat ovat siis liian korkeita ja liian jäykkiä nimenomaan alaspäin, jotta työvoiman kysyntä ja tarjonta voisivat olla yhtä suuria. Aluemallissa tämä reaalipalkkakuilu kalibroidaan tasolle, joka toistaa perusvuoden alueelliset työttömyysasteet. Toinen aluemallin erityispiirre on se, että alueellinen nettomuutto (lähtömuutto tulomuutto) on huomioitu. Nettomuuttoa selittää alueen suhteellinen talouskasvu ja suhteellinen työttömyysaste. Edellistä mitataan alueen BKT:n ja koko maan BKT:n suhteella. Jälkimmäistä taas mitataan alueen työttömyysasteen ja koko maan työttömyysasteen suhteella. Alueen muuta maata nopeampi talouskasvu ehkäisee lähtömuuttoa ja vahvistaa tulomuuttoa, jolloin nettomuutto vähenee. Alueen suhteellinen tuotannon kasvu alentaa alueen työttömyysastetta, jolloin lähtömuutto vähenee ja tulomuutto kasvaa, jolloin nettomuutto alenee. Aluemallia voidaan räätälöidä asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakas valitsee ensinnäkin tutkimusongelmaansa sopivat toimialat, maakunnat ja seutukunnat. Toiseksi, mallia voidaan

22 22 kehittää asiakkaan toivomusten mukaan. Parhaillaan RegFin-aluemalliin ollaan liittämässä työssäkäynnin pendelöintiä ja kotitalouksien kauppavirtoja. Uudet piirteet ovat kiinnostavia, koska ne mahdollistavat ns. toisen vaiheen vaikutusten analyysin. Lisää aineistoa yleisen tasapainon analyysistä ja -malleista on osoitteessa:

368 STORA ENSO OYJ:N KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN 40-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS

368 STORA ENSO OYJ:N KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN 40-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 368 STORA ENSO OYJ:N KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN 40-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS Juha Honkatukia Hannu Törmä ISBN 951-561-564-X (nid.)

Lisätiedot

369 STORA ENSO OYJ:N VEITSILUODON PAPERI- TEOLLISUUDEN 50-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS

369 STORA ENSO OYJ:N VEITSILUODON PAPERI- TEOLLISUUDEN 50-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS 369 STORA ENSO OYJ:N VEITSILUODON PAPERI- TEOLLISUUDEN 50-VUOTISEN TOIMINNAN ALUEELLINEN KOKONAIS- VAIKUTTAVUUS Juha Honkatukia Hannu Törmä Valtion taloudellinen

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 Euro & talous Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla euroalueen heikoimpien joukkoon Suomen

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys

Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Lähiruoan aluetaloudellinen merkitys Tarkastelussa Kanta- ja Päijät-Hämeen, Keski-Suomen sekä Varsinais-Suomen maakunnat Susanna Määttä & Hannu Törmä Ruralia-instituutti / Aluetaloudellisten vaikutusten

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET LUOMUN KÄYTÖN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomuruokaseminaari Mikkeli 15.11.2016 21.11.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Luomun laajuus Luomun vaikuttavuus Kotitalouksien

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA

SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA SUOMEN PANKIN AJANKOHTAISIA ARTIKKELEITA TALOUDESTA Sisältö Ennustetaulukot vuosille 2017-2019 3 ENNUSTETAULUKOT Ennuste vuosille 2017 2019 TÄNÄÄN 11:00 EURO & TALOUS 5/2016 TALOUDEN NÄKYMÄT Joulukuu 2016

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : Mallivastaukset KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE.6.016: Mallivastaukset Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti Pohjola, Taloustieteen oppikirja, 014] sivuihin. (1) (a) Julkisten menojen kerroin (suljetun

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016-2019 13.12.2016 Kansainvälisen talouden kasvu hieman kesäkuussa ennustettua hitaampaa Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi

LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET. Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi LUOMUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET Professori Hannu Törmä Luomufoorumi - Kirkkonummi 3.2.2016 1.2.2016 1 Esityksen sisältö Luomu-hankkeesta Aluetaloudellisten vaikutusten mittaaminen RegFinDyn-simulointimallin

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne

Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Mikä on bruttokansantuote ja mitä se mittaa? Maailman tilastopäivä 20.10.2015 Studia Monetaria Katri Soinne Bruttokansantuotteen volyymin vuosimuutos eli reaalinen muutos, prosenttia Lähde: www.tilastokeskus.fi

Lisätiedot

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite

SUOMEN PANKKI Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto. Suomen talouden näkymät Ennusteen taulukkoliite Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Suomen talouden näkymät 2008 2010 Ennusteen taulukkoliite 9.12.2008 Lisämateriaalia Euro & talous -lehden numeroon 4/2008 Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto Joukukuu 2008

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Ennustepäällikkö, Suomen Pankki Talouden näkymät 2016 2018 9.6.2016 Kansainvälisen talouden lähtökohtien vertailua Vuotuinen prosenttimuutos Kesäkuu 2016 Joulukuu 2015 2015 2016 2017 2018

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen

Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Kouvolan seudun elintarviketalouden vaikutukset alueeseen ja työllisyyteen Professori Törmä Hannu Elintarvikealan toimialaseminaari Kouvola 15.11.2011 Ruralia-instituutti / CGE-tiimi / Kouvolan elintarviketalous

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

TORNIO-KEMI MOOTTORITIEN RAKENTAMISEN JA TOIMINTAVAIHEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

TORNIO-KEMI MOOTTORITIEN RAKENTAMISEN JA TOIMINTAVAIHEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET TORNIO-KEMI MOOTTORITIEN RAKENTAMISEN JA TOIMINTAVAIHEEN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 1 Hannu Törmä, rehtori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, aluetutkimuskeskus (hannu.torma@tokem.fi) Thomas F. Rutherford,

Lisätiedot

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala

Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla. KT34 Makroteoria I. Juha Tervala Kappale 6: Raha, hinnat ja valuuttakurssit pitkällä ajalla KT34 Makroteoria I Juha Tervala Raha Raha on varallisuusesine, joka on yleisesti hyväksytty maksuväline Rahan yksi tehtävä on olla vaihdon väline

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182.

3d) Yes, they could: net exports are negative when imports exceed exports. Answer: 2182. . Se talous, jonka kerroin on suurempi, reagoi voimakkaammin eksogeenisiin kysynnän muutoksiin. Investointien, julkisen kysynnän tai nettoviennin muutokset aiheuttavat sitä suuremman muutoksen tasapainotulossa,

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Talouden näkymät

Talouden näkymät Juha Kilponen Suomen Pankki Talouden näkymät 2015-2017 10.6.2015 Julkinen 1 Suomi jää yhä kauemmas muun euroalueen kasvusta Talouskasvua tukee viennin asteittainen piristyminen ja kevyt rahapolitiikka

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI

MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI MIKROTEORIA, HARJOITUS 6 YRITYKSEN JA TOIMIALAN TARJONTA JA VOITTO TÄYDELLISESSÄ KILPAILUSSA, SEKÄ MONOPOLI 1a. Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen A tuotteen markkinahinta on 18 ja kokonaiskustannukset

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta

Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta Maakunnan muutokset kiinteistö- ja rakennusalan näkökulmasta RT:n ja RAKLIn ajankohtaisseminaari 18.1.2017 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2016

Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Keski-Suomen Aikajana 3/2016 Tuoreimmat käänteet liiketoiminnan kehityksessä: Talouskasvua on jokaisella seudulla ja jokaisella toimialalla. Kasvu on heijastunut myös työllisyyteen jokaisella toimialalla.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, syksy 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, syksy 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia

Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa. Ville Haltia Tutkimus- ja kehittämismenojen pääomittaminen kansantalouden tilinpidossa Ville Haltia 17.9.2013 Sisältö Tausta t&k-menojen pääomittamiselle Yleistä kansantalouden tilinpidosta Pääomittamisen menetelmät

Lisätiedot

AVESTA POLARIT OYJ:N TORNION JALOTERÄSTEHTAAN TUOTANNON KASVUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET

AVESTA POLARIT OYJ:N TORNION JALOTERÄSTEHTAAN TUOTANNON KASVUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET AVESTA POLARIT OYJ:N TORNION JALOTERÄSTEHTAAN TUOTANNON KASVUN ALUETALOUDELLISET VAIKUTUKSET 1 Juha Honkatukia, tutkimusjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (juha.honkatukia@vatt.fi) Hannu Törmä,

Lisätiedot

Inarin Saamelaiskulttuurikeskus -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset

Inarin Saamelaiskulttuurikeskus -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset Törmä Hannu Inarin Saamelaiskulttuurikeskus -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset Raportteja 3 1 Inarin Saamelaiskulttuurikeskus -hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset Hannu Törmä Seinäjoki 2005 2

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset

PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN. Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset PAJALA - KOLARI KAIVOKSEN VAIKUTUKSET KOLARIN KUNTAAN Kaivoksen väestö-, työllisyys- ja talousvaikutukset Juhani Laasanen Tutkijatohtori Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet Työseminaari

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät

Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Suhdannekehityksen pääpiirteet ja Kaakkois-Suomelle tärkeiden toimialojen vienti- ja tuotantonäkymät Birgitta Berg-Andersson 5.11.2009 MAAILMANTALOUS ON ELPYMÄSSÄ Maailmantalous on hitaasti toipumassa

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Harjoitukset 7 (viikko 13) Tehtävä 1 a) Tapahtuu siirtymä pisteestä A pisteeseen B. Jos TR-käyrä on vaakasuora, niin IS-käyrän siirtyminen oikealle ei

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 4/2016

Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomen Aikajana 4/2016 Keski-Suomi #kasvunmaakunta Seuraava Aikajana 1/2017 julkaistaan tammikuun 2017 alussa. Veli-Pekka Päivänen Olli Patrikainen Uljas Valkeinen 040 595 0005 0400 644 367 050 568

Lisätiedot

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P

Jos Q = kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = hinta ja P = hinnan muutos, niin hintajousto on Q/Q P/P Osa 5. Joustoista Kysynnän hintajousto (price elasticity of demand) mittaa, miten kysynnän määrä reagoi hinnan muutokseen = kysytyn määrän suhteellinen muutos jaettuna hinnan suhteellisella muutoksella

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21)

3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 3 Kuluttajan valintateoria: työn tarjonta ja säästäminen ( Mankiw & Taylor, 2 nd ed, ch 21) 1. Työn tarjonta Kuluttajan valintateorian perusmalli soveltuu suoraan kotitalouksien työn tarjontapäätöksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä?

Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Juha Kilponen Suomen Pankki Voidaanko fiskaalisella devalvaatiolla tai sisäisellä devalvaatiolla parantaa Suomen talouden kilpailukykyä? Helsinki, Economicum 30.11.2015 Mielipiteet ovat kirjoittajan omia

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot