Laadunvarmennus ekomatkailussa Eco-Destinet -hankkeen koulutusmateriaali kouluttajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laadunvarmennus ekomatkailussa Eco-Destinet -hankkeen koulutusmateriaali kouluttajille"

Transkriptio

1 Laadunvarmennus ekomatkailussa Eco-Destinet -hankkeen koulutusmateriaali kouluttajille Seinäjoki toukokuu

2 Sisältö 1.Johdanto Miksi tämä koulutusmateriaali? Miksi Eco-Destinet ja EETLS? Miten tätä materiaalia käytetään? Pedagoginen lähestymistapa ja koulutusmenetelmät Lyhyet kuvaukset koulutuksen periaatteista Eco-Destinet -pilotteja esimerkkeinä monimuoto-opetuksesta Koulutusohjelman aiheet ja moduulit Moduuli 1: Mitä on ekomatkailu? Lisälukemista: Ekomatkailua kuvaavia tapaustutkimuksia Ehdotuksia opiskelijoiden harjoituksiksi Ekomatkailun sertifiointi ja olemassa olevat laatumerkit Lisälukemista: Tapaustutkimuksia jotka kuvaavat laatumerkkien sertifiointia Tehtävä opiskelijoille Moduuli 3: Euroopan ekomatkailun laatumerkkistandardin (European Ecotourism Labelling Standard EETLS), esittely ja käyttöönotto Tehtävä opiskelijoille Moduuli 4: Ekomatkailu ja koulutus Käytännön esimerkki 1: Nature s Best -laatumerkin sertifiointiin liittyvä Eco-route - hankkeessa tuotettu kouluttajien ja palvelutarjoajien koulutusmateriaali Käytännön esimerkki 2: 4-päivän seminaari Käytännön esimerkki 3: e-kurssi

3 1. Johdanto 1.1. Miksi tämä koulutusmateriaali? Tämä koulutusmateriaali on osa koulutuspakettia, joka on tuotettu Eco-Destinet - hankkeessa niille ekomatkailupalvelujen tarjoajille, jotka haluavat soveltaa tuotteissaan EETLS:n (European Ecotourism Labelling Standard) eli eurooppalaisen laatumerkkistandardin kriteerejä. Alkuperäinen englanninkielinen versio (sisältää mm. lähdeviitteet) on saatavissa verkko-osoitteesta: EETLS (eurooppalainen laatumerkkistandardi) on kehitetty Eco-Destinet - Network Developing an European Quality Label for Ecotourism Destinations -hankkeessa Euroopan komission osarahoittamana elinikäisen oppimisen ohjelmassa. Tämä materiaali sisältää Eco-Destinet- koulutuspaketin ehdotuksia siitä, miten ekomatkailukouluttajat voivat käyttää erilaisia työkaluja ja materiaaleja EETLS:n koulutuksessa. Se sisältää myös viittauksia muihin asiaan liittyviin opetusmateriaaleihin, kuten esimerkiksi Eco-Destinet- kirjastoon ja aihetta käsitteleville verkkosivuille. Koko Eco-Destinet -koulutuspaketti on saatavilla hankkeen verkkosivuilta Samalta sivulta on pääsy myös Ecoroute -hankkeen verkkosivuille, miltä pohjalta Eco-Destinet -hanke on rakennettu Miksi Eco-Destinet ja EETLS? Eco-Destinet -hankkeen tarkoituksena on ollut löytää keinoja yhdenmukaistaa olemassa olevia laatumerkkejä. Se perustuu yhteiseen ekomatkailun käsitteeseen ja sisältää matkailijoille tarjottavat erilaiset palvelut kuten majoituksen, ruokailun, matkat ja ulkoaktiviteetit, jotka ovat tiiviissä yhteydessä luontoon. Sen lähtökohtana on, että vaikka jokainen ekomatkailun osa-alue voi esiintyä eri laatumerkin alla, niin yhteinen merkkistandardi sateenvarjona varmistaisi matkailutuotteen kokonaislaadun ja yhtenäistäisi jo olemassa olevia merkkejä heikentämättä niiden merkitystä. Lisäksi eurooppalainen laatumerkkistandardi varmistaisi asiakkaalle vertailukelpoiset palvelut, ainakin peruskriteerien suhteen. 3

4 Niinpä hanke on yhteistyössä ekomatkailuun liittyvien muiden laatumerkkien kanssa koonnut luettelon peruskriteereistä, jotka määrittävät eurooppalaista ekomatkailun laatumerkkijärjestelmää sekä joukon koulutusmateriaalia ja työkaluja auttamaan laatumerkkijärjestelmän toteuttamisessa. Eco-Destinet on työskennellyt tiiviissä yhteistyössä vuonna 2007 käynnistetyn maailmanlaajuisen aloitteen kanssa, jonka tarkoituksena on asettaa minimivaatimukset kestävälle matkailulle. Tätä hanketta toteuttaa Global Partnership for Sustainable Tourism (http://www.sustainabletourismcriteria.org), joka on 31 organisaation liittouma ja joka on perustettu Rainforest Alliancen, YK: n ympäristöohjelman (UNEP), YK:n Säätiön ja YK:n World Tourism Organizationin (UNWTO) aloitteesta Miten tätä materiaalia käytetään? Alun perin tämä koulutusmateriaali ja koko Eco-Destinet -koulutuspaketti on suunniteltu kouluttajille, joiden kohderyhmänä ovat ekomatkailupalveluiden tuottajat. Kuitenkin jokainen, joka haluaa ottaa käyttöönsä ja toteuttaa eurooppalaista ekomatkailun laatumerkkijärjestelmää, voi käyttää, arvioida ja kehittää edelleen paketin eri osia. Eco-Destinet -hanke jatkaa yhteistyötä Global Partnership for Sustainable Tourismin samoin kuin muiden nykyisten laatumerkkien kanssa hankkeen jälkeenkin, ja kaikki palaute esimerkiksi opetusmateriaalin käytöstä on tervetullutta, jotta eurooppalaista laatumerkkijärjestelmää voitaisiin kehittää edelleen. Koulutuspaketti sisältää: Käsikirjan ekomatkailun laatumerkeistä Ehdotuksen eurooppalaiseksi ekomatkailun laatumerkkijärjestelmäksi; EETLS Eco-Destinet -kirjaston ekomatkailun koulutusmateriaalista Kouluttajien koulutusmateriaalin ekomatkailun laadun sertifioinnista E-oppimiskurssin ekomatkailun laadun sertifioinnista Ekomatkailun laatumerkkikäsikirja kuvaa niitä periaatteita ja osaamista, jotka koskevat eko- ja kestävän matkailun laatumerkkejä Euroopassa ja kansainvälisesti, kertoo joistakin merkityksellisistä eurooppalaisista ja kansallisista järjestelmistä ja arvioi niiden yhteensopivuutta Eco-Destinet -hankkeen kehittämän eurooppalaisen ekomatkailun laatumerkkijärjestelmän (EETLS) kanssa. Se on suunniteltu heille, joilla on aito kiinnostus eko- ja kestävään matkailuun ja joilla on jo perustiedot aiheeseen liittyvistä tämän päivän kysymyksistä. Heillä oletetaan olevan myös perustiedot matkailun ja kestävän matkailun sertifioinnista. Kopion voi ladata osoitteessa: 20HANDBOOK_FINAL_SEMINAR.pdf 4

5 Eurooppalaisen ekomatkailun laatumerkintästandardin suunnitelma EETLS esittää yhteenvedon siitä. miten se liittyy maailmanlaajuisen kestävän matkailun kriteereihin (GSTC) ja The International Ecotourism Societyn (TIES) ekomatkailun määritelmään ja periaatteisiin sekä siihen, miten ne on tulkittu ja mukautettu vastaamaan erityisesti eurooppalaisen ekomatkailun periaatteita ja näkökohtia. Suurimmaksi osaksi se kuvaa yksityiskohtaisesti kriteereitä, jotka liittyvät ekomatkailupalveluihin kuten ulkoaktiviteetteihin, majoitukseen, ravintoloihin, matkapaketteihin sekä luontokeskuksiin. Kopion voi ladata osoitteessa: Eco-Destinetin kirjasto ekomatkailun opetusmateriaalista on kokoelma (painettua ja sähköistä) eri Euroopan maissa julkaistua materiaalia joko englanniksi tai kansallisilla kielillä. Kirjastoa päivitetään jatkuvasti ja sitä ylläpidetään hankkeen loputtuakin Käy kirjastossa: Kouluttajien materiaali ekomatkailun laatusertifioinnista on tätä käsillä olevaa materiaalia ja työkaluja yhdistettynä Eco-Destinetissä tuotettuun materiaaliin ja se ehdottaa tapoja hyödyntää niitä koulutuksessa. Kopion voi ladata osoitteessa: E-oppimateriaali ekomatkailun laatusertifioinnista antaa kouluttajille mahdollisuuden tarjota myös etäopetusta. He voivat käyttää sitä joko kokonaisuudessaan etäopetuksena tai käyttää osia siitä monimuoto-opetuksessa täydentämään lähiopetustilaisuuksia. Seuraavana tässä opetusmateriaalissa on ensin kuvaus menetelmistä ja periaatteista, joihin ehdotettu koulutusprosessi perustuu. Se haastaa kouluttajat käyttämään tätä materiaalia oman ajattelun ja lähestymistavan vertailuun ja arviointiin kun he antavat koulutusta aikuisille ammattilaisille - toivottavasti sekä yhtymällä esitettyihin asioihin että löytämällä jotakin uutta ja hyödyllistä. Seuraavassa luvussa on kerrottu koulutuksen sisältö. Se on jaettu neljään moduuliin, jotka vaihe vaiheelta auttavat kouluttajaa opettamaan, mitä EETLS on ja miten se voidaan toteuttaa. Kolme ensimmäistä moduulia sisältävät johdannon aihepiiriin, viittauksia aiheeseen liittyvään oppimateriaaliin ja verkkosivuihin, aihetta kuvaavia esimerkkitapauksia sekä myös toimeksiantoehdotuksia opiskelijoille. Kuten aina, kouluttaja käyttää tarjotusta materiaalista sen, mikä on olennaista opiskelijoille ja mikä myös vastaa koulutuksen tavoitteita. Niinpä materiaalin eri osia voidaan käyttää riippuen kohderyhmästä ja koulutuksen tavoitteista. Moduuleissa 1 ja 2 ekomatkailusta ja sen sertifioinnista on keskusteltu yleisellä tasolla. Nämä moduuleilla on enemmän merkitystä niille opiskelijoille, jotka eivät vielä ole kovin perehtyneitä ekomatkailuun, ja sertifiointi ja laatumerkit ovat heille uusia asioita. Moduuli 3 kattaa keskeisen osan 5

6 koulutusmateriaalista, koska siinä esitellään ja kuvataan eurooppalainen ekomatkailun laatumerkkijärjestelmä EETLS. Moduuli 4:llä on suurin merkitys erityisesti kahdelle kohderyhmälle: 1. Kaikille kouluttajille, jotka yleensä suunnittelevat ja järjestävät ekomatkailuun liittyvää koulutusta koska sovellusesimerkkejä voidaan käyttää muussakin sisällössä, ja erityisesti kouluttajille, jotka työskentelevät uusien laatumerkkien kehittämistoiminnassa tai sertifioinnissa. 2. Henkilöille, jotka aikovat perustaa uuden laatumerkin tai hakea sertifiointia, ja tarvitsevat lisää tietoa siitä, millaista koulutusta voidaan tarvita sertifioinnin saavuttamiseksi ja millaisia vaatimuksia se asettaa heille. Moduulin 4 lopussa olevat kaksi esimerkkiä kuvaavat EETLS -koulutusta käytännössä, sellaisena kuin se on pilotoitu Eco-Destinet -hankkeessa. Osallistujien käsikirjat sekä seminaarista että e-kursseista ovat liitemateriaalia. 2. Pedagoginen lähestymistapa ja koulutusmenetelmät Eco-Destinet -hankkeen oletuksena on ollut, että koulutuspaketin sisältöä käytetään pääasiassa aikuiskoulutuksessa. Nämä aikuiset saattavat olla ekomatkailun kouluttajia, jotka opiskelevat EETLS:ää joko heille järjestetyssä koulutuksessa tai itsenäisesti suunnitellakseen ja järjestääkseen koulutusta omille opiskelijoilleen, kuten ekomatkailun tarjoajille. Nämä koulutettavatkin ovat todennäköisesti aikuisia, joilla on sekä jonkin tason koulutus että aikaisempaa työkokemusta. He eivät ole nuoria opiskelijoita. Eco-Destinetin koulutuspaketin pedagoginen malli kuvastaa joitakin periaatteita, jotka on hyvä pitää mielessä työskenneltäessä aikuisopiskelijoiden parissa. Lähestymistapaa kuvaavat avainsanat ovat aikuiskasvatus, itseohjautuva oppiminen, oppimisprosessi, tekemällä oppiminen ja ryhmädynamiikka. Pedagogista lähestymistapaa on testattu ja sovellettu Euracademy Associationin maaseudun kehittäjille järjestämissä Kesäakatemioissa (ks. Eco-Destinetissä sitä kokeillaan 4 päivän seminaarissa ja e-oppimiskurssilla. Sekä molemmat oppimismenetelmät että tehtävät on valittu aikuisopiskelijoiden etua silmällä pitäen, koska mukana on yhteistä pohdintaa, keskustelua ja kokemusten jakamista. Ne sisältävät myös mahdollisuuden yksilölliseen pohdintaan ja henkilökohtaisen tavoitteiden ja oppimistulosten laatimiseen. 6

7 2.1. Lyhyet kuvaukset koulutuksen periaatteista Andragogia on Malcolm Knowlesin (2005) käyttämä termi, joka kuvaa aikuisten oppimistapaa. Se korostaa eroja, aikuisten ja lasten oppimistavoissa. Knowles toteaa, että aikuiset lähestyvät oppimista ongelmanratkaisuna ja oppivat parhaiten, kun aiheella on välitöntä käyttöarvoa. Aikuisilla on tarve tietää, miksi he opiskelevat jotakin, ja he haluavat oppia kokeellisesti. Koska aikuisilla on paljon aikaisempaa kokemusta ja heillä on erilaisia syitä osallistua opetustoimintaan, heidän odotuksensa vaihtelevat valtavasti missä tahansa oppimisympäristössä. Aikuiset yleensä hyötyvät eniten aktiivisesta osallistumisesta oppimisprosessiin ja mahdollisuuksista käsitellä omia kokemuksiaan pohtimalla, analysoimalla ja kriittisellä tarkastelulla. Kouluttajat ja asiantuntijat pitäisi näin ollen nähdä pikemminkin voimavaroina ja ohjaajina kuin opettajina tai arvostelijoina. Aikuiset voidaan myös nähdä itseohjautuvina oppijoina. Meillä kaikilla on erilaisia kokemuksia, ja me tiedämme eri asioita. Oppimistyylit ovat erilaisia, ja jokaisella aikuisella on oma tapansa oppia parhaiten. Aikuisia voidaan kuitenkin pitää täysi-ikäisinä, itsenäisinä yksilöinä, jotka ovat tottuneet huolehtimaan itsestään ja velvollisuuksistaan. He etsivät ratkaisuja ongelmiinsa ja käyttävät aikaisempia kokemuksiaan ja tietojaan tehtävien suorittamiseen. Aikuiset myös näkevät asiat laajemmasta näkökulmasta. Ne ovat taitoja, joita me kehitämme kasvaessamme ja joita kaikki aikuiset yleisesti käyttävät myös oppiessa! Tämä merkitsee sitä, että oppiminen on paljolti itseohjautuvaa. Itseohjautuvuus ei kuitenkaan ole sama asia kuin yksin toimiminen, vaan oppimisprosessin muut henkilöt (osallistujat, puhujat) nähdään tukijoina ja sparrauskumppaneina ideoiden pohdinnassa. He ovat myös peilejä, jotka antavat meille palautetta ja auttavat meitä muuttamaan ajatteluprosessiamme. Itseohjautuvan oppijan ei tarvitse opiskella yksin. Aikuiset yleensä haluavat opiskella sekä yksin että ryhmissä toisten ihmisten kanssa. Me opimme joitakin asioita nopeasti mallikäyttäytymisestä, vaikkapa katsomalla malliesimerkin ja sitten yrittämällä tehdä saman itse. Myös jotkut tositiedot voidaan heti oppia, ymmärtää ja muistaa. Mutta jos näemme oppimisen prosessina, se muistuttaa siitä, että oppiminen vaatii aikaa ja vaivaa, koska se edellyttää informaation keruuta ja käsittelyä ja sen muuttamista tiedoksi. Edellä mainittuja esimerkkejä voidaan pitää oppimisprosessin osina: on oltava aiempaa käsitystä tai tietoa siitä, mitä on tekeillä, jos haluaa ymmärtää uutta (esimerkiksi malliesitystä tai sitä, miten uusi tositieto voidaan liittää jo olemassa olevaan tietoon), käyttää ja ymmärtää sitä. Lapsena me alamme oppia ja ryhdymme keräämään kokemuksia, havainnoimaan maailmaa ja yrittämään tulkita sitä, ymmärtämään ja yhdistämään erilaisia kokemuksia mielekkäillä ja käyttökelpoisilla tavoilla eli alamme rakentamaan tietämystämme. Kaikki se on jatkuvaa prosessia, joka ei pysähdy koskaan - ihmiset elävät ja oppivat koko ajan he ovat elinikäisiä oppijoita. Oppiminen on myös kattava kokemus, joka yhdistää pohdintaa, tunteita, mielikuvitusta, vaistoja ja kokemuksia. Opiskelu on erityinen oppimisprosessi, sillä kun opiskelemme, asetamme tavoitteita itsellemme ja oppimisellemme, keskitymme valittujen aiheiden ja sisältöjen oppimiseen ja myös arvioimme, kuinka hyvin olemme saavuttaneet asettamamme tavoitteet. 7

8 Tekemällä oppiminen korostaa kokemuksellista oppimista ja sitä, että me opimme käsittelemällä jokapäiväisessä elämässämme esiintyviä tehtäviä ja ongelmia. Tekemällä oppiminen korostaa myös sitä, että kun toimimme, me käytämme persoonallisuuttamme, tietämystämme ja valmiuksiamme suuressa määrin. Jotta tekemällä oppiminen olisi tehokasta, siihen on liityttävä pohdintaa. Tekemällä oppimiseen kannustaa meitä sekä kokeilemaan, etsimään erilaisia lähestymistapoja, tekemään uusia olettamuksia ja yrittämään löytää uusia ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin että päättelemään, pohtimaan ja arvioimaan kokemuksiamme. Näin voimme jatkuvasti rakentaa osaamistamme. Se on myös motivoivaa ja jopa hauskaa! Ihmiset ovat luonnostaan sosiaalisia ja toimivat paremmin, kun he ratkaisevat ongelmia yhdessä, asettavat tavoitteita yhdessä ja pyrkivät saavuttamaan niitä yhdessä. Mutta ei ole itsestään selvää, että jokainen ihmisryhmä työskentelee yhdessä tehokkaasti ja harmonisesti. Itse asiassa, vaikka jokainen ryhmän henkilö näyttäisi olevan yhtä mieltä yhteisistä tehtävistä ja tavoitteista, voi ryhmällä silti olla vaikeuksia toimia tiiminä. Jotta työ onnistuisi, meidän on oltava tietoisia siitä, että kun työskennellään ryhmissä, on olemassa erityisiä haasteita, jotka liittyvät ryhmän muodostamiseen. Siitä on kyse ryhmädynamiikassa. Yksinkertainen, mutta käyttökelpoinen tapa ajatella ryhmiä on FIRO -malli (Fundamental Interpersonal Relationship Orientation), jonka kehitti Schutz (1958). Hän esitti, että on kolme ulottuvuutta, jotka selittävät kaikkia ihmissuhdeilmiöitä: 1. Osallisuus - tarve seurustella ihmisten kanssa, olla ihmisten seurassa tai kontaktissa toisiin ihmisiin 2. Hallinta - tarve vaikuttaa, tehdä päätöksiä, johtaa, omata valta, omata vaikutusta 3. Avoimuus - tarve jakaa omia sisäisiä ajatuksiaan ja tuntemuksiaan. Näitä kolmea käyttäytymistarvetta ihmissuhteissa vastaa kolme muuta tarvetta, jotka vaikuttavat tuntemuksiimme, kun olemme vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa: merkitys (meidän kaikkien täytyy tuntea olevamme hyödyllisiä, tärkeitä, mielekkäitä), pätevyys (jokainen haluaa tuntea olevansa myös vahva, älykäs, kykenevä) sekä miellyttävyys (että olemme hyviä, kiinnostavia, miellyttäviä). On mielenkiintoista, että nämä ulottuvuudet voidaan löytää siitä, miten ryhmät muodostuvat, ja FIRO mallia käytetäänkin usein hyväksi johtajuuskoulutuksissa. Alussa jokaisessa uudessa ryhmässä huomio keskittyy osallisuuteen, ja useimmat osallistujat ovat ystävällisiä ja sydämellisiä, mutta myös melko pintapuolisia viestiessään toistensa kanssa. Taka-alalla jokaisen mielessä voi olla keskeinen kysymys: haluanko kuulua tähän ryhmään? Seuraavaa vaihetta, jonka ryhmät yleensä käyvät läpi, hallitsee valvontaulottuvuus. Sitten osallistujat tiedostavat paremmin kontrollitarpeensa, ja ystävällinen ilmapiiri voi muuttua yhdeksi tai useammaksi konfliktiksi. Tässä vaiheessa ryhmä käsittelee hierarkia- ja rakennekysymyksiä, ja osallistujat pyrkivät saamaan tilanteen, jossa he tuntevat olonsa mukavaksi. Jos ryhmä onnistuu käsittelemään kontrollivaiheen, voi siitä tulla hyvä työryhmä ja esille nousevat avoimuuskysymykset. Ryhmässä vallitsee avoimuus, ja jäsenet voivat hyväksyä, että jotkut osallistujat ovat läheisempiä toisilleen kuin muille. Suhteessa muihin ryhmiin vaarana on, että ryhmän 8

9 jäsenet sulkeutuvat, ja ryhmä voi muuttua ylimieliseksi ja epäileväksi muita ryhmiä kohtaan. FIRO -mallin avulla voidaan ymmärtää, mitä ryhmissä tapahtuu sekä lyhyellä (kuten pienryhmän keskustelutilaisuudessa) että pidemmällä aikavälillä (pitempikestoisessa koulutuksessa) Eco-Destinet -pilotteja esimerkkeinä monimuotoopetuksesta Lisänä edellä kuvattuihin oppimismenetelmäperiaatteisiin monimuoto-opetus on yksi avainsana, joka lisätään Eco-Destinet pedagogista menettelytapaa kuvaavaan sanastoon, koska se on sisällytetty molempiin Eco-Destinet -pilotteihin, ja se tukee kaikkia pedagogisen menettelytavan perusajatuksia Eco-Destinet -hankkeessa. Graham määrittelee "Monimuoto-opetus on menettelytapa, joka yhdistää erilaisia oppimismenetelmiä, tekniikoita ja resursseja sekä soveltaa ja toteuttaa ne vuorovaikutteisessa mielekkäässä oppimisympäristössä." Tämän lähestymistavan omaksumisen pitäisi mahdollistaa opiskelijoille helpon pääsyn eri oppimisresursseihin ja antaa heille mahdollisuuden soveltaa tietojaan ja taitojaan kouluttajan valvonnassa ja tukemana. Koulutus voi olla esimerkiksi yhdistelmä lähiopetusta ja tietokoneen, puhelimen, television tai muun sähköisen median välittämää ohjausta. (Graham 2005) Monimuoto-opetus tukee erilaisia oppimistekniikoita, koska se kannustaa opiskelijoita valitsemaan sellaisia toimintoja, jotka sopivat heidän omaan tahtiinsa, oppimistapaansa ja jopa aikaansa ja paikkaansa. Kuten mainittiin aikuiskoulutuksen ja itseohjautuvan oppimisen käsitteissä, myös monimuoto-opetuksessa opiskelijat voivat olla riippumattomampia ja omavaraisempia omassa opiskelussaan, he voivat tehdä päätöksiä, ajatella luovasti ja kriittisesti, tutkia ja selvittää sekä ratkaista ongelmia, joita he kohtaavat opiskelussa ja todellisessa elämässä. Monimuoto-opetuksessa myös kouluttajat oppivat, ja kuten edellä mainittiin, he ovat pikemminkin resurssihenkilöitä sekä valmiuksien tarjoajia ja tukijoita kuin opettajia tai arvioijia. Käytännön esimerkkejä monimuoto-opetuksesta Eco- Destinet -hankkeessa ovat sen 4 päivän mittainen seminaari ja e-oppimiskurssi, jotka molemmat on suunnattu sekä ekomatkailu kouluttajille ja heidän kauttaan ekomatkailun opiskelijoille. Seminaarissa käytetyt menetelmät ovat: yhteisten tavoitteiden määrittely avoimella foorumilla, asiantuntijaluennot, keskustelutyöpajat ja niiden jälkeen kaikille tarkoitetut tilaisuudet, osallistujien esityksiä tapaustutkimuksista, opintokäyntejä ja niiden raportointia, paneelikeskustelu ja arviointityöpaja. Se mahdollistaa vuorovaikutuksen ja kokemusten vaihdon sekä henkilökohtaisen pohdinnan. Seminaari alkaa teorialla ja johtaa käytäntöön, kun opintokäynneillä arvioitiin EETLS:ää ja sen kriteereitä paikallisiin esimerkkeihin perustuen. Kaikki Eco-Destinet -hankkeessa tuotettu ja kerätty materiaali on osallistujien käytettävissä, ja vaikka e-oppimiskurssia ei käytetä seminaarin aikana, se esitellään 9

10 osallistujille ja heitä pyydetään kurssille mentoreiksi, kun e-kurssi järjestetään seminaarin jälkeen. E-oppimiskurssilla kaikki Eco-Destinet -materiaali on osallistujien käytettävissä seminaarimateriaalilla täydennettynä. Se on jaoteltu sisällön kouluttajien koulutusmateriaalin sisällön mukaan ja sisältää henkilökohtaisen opiskelun ja tehtävät, pari- ja ryhmätyöt sekä keskustelun ja arvioinnin kurssista ja Eco-Destinet -materiaalista. Eco-Destinet -partnerit ohjaavat kurssia, ja mentoreina toimivat Eco-Destinet -seminaarin osallistujat, jotka antavat kurssiin mielipiteensä ja kokemuksensa. Pienimuotoisia videoneuvotteluja tai Skypeä käytetään jotkut seminaariluennoitsijat osallistuvat näihin istuntoihin. Kurssitehtävillä osallistujia haastetaan etsimään ja käyttämään myös Eco- Destinetin ulkopuolisia resursseja ja ehdottamaan asiaankuuluvia lisäyksiä. 3.Koulutusohjelman aiheet ja moduulit Eco-Destinetin neljä koulutusmoduulia pyrkii auttamaan kouluttajia opettamaan, mitä EETLS on ja miten sitä voidaan toteuttaa. Kussakin moduulissa on sama rakenne: pääaihe on jaettu Eco-Destinet -koulutusmateriaalin osa-aiheiden mukaan ja sisältää myös viittauksia muihin koulutusmateriaaleihin esittämällä lyhyen yhteenvedon niiden sisällöstä. Myös tapaustutkimuksia on liitetty mukaan auttamaan moduulien aiheiden kuvausta sekä aiheeseen liittyviä ideoita on annettu opiskelijoiden tehtäviksi. Näin kouluttajaa autetaan koulutuksen suunnittelussa, mutta myös johdatetaan selvittämään materiaalia laajemminkin ja päättämään, mitkä osat materiaalista ja tehtävistä ovat merkityksellisiä opiskelijoille. Kaikki mainittu materiaali on saatavilla joko Eco-Destinet -kirjastosta tai annetuilta verkkosivuilta Moduuli 1: Mitä on ekomatkailu? Tämän moduulin tarkoituksena on antaa opiskelijalle perustiedot siitä, miten ekomatkailu on määritelty ja kertoa eri tavoista mitä ekomatkailulla ymmärretään, mikä tekee ekomatkailun tärkeäksi, ja mitä seikkoja kuuluu sen piiriin. Moduulissa on kolme osa-aihetta: 1. Ekomatkailun ja kestävän matkailun tärkeys 2. Ekomatkailun käsite 3. Ekomatkailun osat 10

11 Eco-Destinet -käsikirjan alussa ekomatkailun ja kestävän matkailun merkitys on kuvattu esipuheessa ja myös sitä, miten ekomatkailuliike on auttanut maailmanlaajuisesti yhteisöjä säilyttämään luonnonympäristönsä ja ylläpitämään elämäntapoja samalla kun on saatu taloudellista tukea matkailusta. Lisäksi mainitaan, miten ekomatkailijat ovat hyötyneet vierailuista koskemattomassa luonnossa ja kokemalla isäntien kulttuuria vastuullisesti kuten myös tutkijat, tutkimuslaitokset ja kansalaisjärjestötkin ovat hyötyneet, kun ne ovat ekomatkailuliiketoiminnan ja siihen liittyvien organisaatioiden kautta saaneet uuden tukijan ja rahoittajan tutkimus- ja säilyttämistoimintaansa. Hieman myöhemmin Eco- Destinet -käsikirjassa keskustellaan siitä, miten kiinnostus ekomatkailua kohtaan on kasvanut sekä aitojen matkailukokemusten lisääntyneen kysynnän vuoksi että kasvaneesta kiinnostuksesta ympäristönsuojelua kohtaan. Koska ekomatkailulla on oma erikoistunut markkinarakonsa matkailualalla, se sisältää matkailun muotoja, jotka ovat sopusoinnussa luonnon, kulttuurin ja yhteisön arvojen kanssa ja edistävät kulttuurista ja ympäristöllistä vuorovaikutusta aidossa luonnonympäristössä. Ekomatkailu on siis edelläkävijä koko matkailualan vihertymisessä, jossa ympäristönäkökohdat ovat hyvin etusijalla. Ekomatkailun edistämisen päähyötyinä nähdään, että se yhdistää matkailun ja suojelun sekä tarjoaa myös taloudellisia kannustimia ympäristönsuojeluun. Hyödyllistä on myös lisääntyvän tietoisuuden ja arvostuksen merkitys luonnonympäristön ja yhteisön moninaisten kulttuurillisten näkökulmien välissä. Keskeinen haaste on turvata tasapaino siten, että ekomatkailuteollisuus voi olla taloudellisesti kannattavaa, ekologisesti kestävää ja kulttuurisesti vastuullista. Ekomatkailun käsite on määritelty Eco-Destinet -käsikirjassa alkaen ensimmäisestä maininnasta vuodelta 1965 ja sitä on käsitelty lyhyesti sen monien määrittelyjen kautta. Kahden uusimman määritelmän merkitystä on korostettu, koska ne kuvaavat ekomatkailua sellaisena, miten Eco-Destinet -verkosto sen käsittää. 1. Globaalissa Ekomatkailun Huippukokouksessa Québecissa vuonna 2002 todettiin, että "Ekomatkailu sisältää kestävän matkailun periaatteet, jotka koskevat matkailun taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia. Se myös sisältää seuraavat erityiset periaatteet, jotka erottavat sen laajemmasta kestävän matkailun käsitteestä: Osallistuu aktiivisesti luonnon- ja kulttuuriperinnön säilyttämiseen Sisällyttää paikalliset yhteisöt ja alkuperäiskansat mukaan matkailun suunnitteluun, kehittämiseen ja toimintaan sekä edistää näiden hyvinvointia, Tulkitsee kohteen luonnon- ja kulttuuriperintöä vierailijoille, Soveltuu paremmin itsenäisille matkailijoille sekä pienille ryhmille järjestetyille retkille. 2. The International Ecotourism Societyn (TIES) määritelmä ekomatkailulle sisältyy Globaalin Ekomatkailun Huippukokouksessa sovittuun kuvaukseen: "Ekomatkailu on vastuullista matkailua luonnon alueille, se säästää ympäristöä ja ylläpitää paikallisten asukkaiden hyvinvointia". TIES sisällyttää myös seuraavat periaatteet ekomatkailulle: 11

12 Minimoidaan vaikutukset Kasvatetaan ympäristöllistä ja kulttuurillista tietoisuutta ja kunnioitusta Tarjotaan myönteisiä kokemuksia sekä vierailijoille että isännille Tarjotaan suojelusta suoraa hyötyä Tarjotaan paikallisille asukkaille taloudellista hyötyä ja vaikutusmahdollisuuksia Lisätään herkkyyttä isäntämaan poliittista, ympäristöllistä ja sosiaalista ilmastoa kohtaan TIES uusii parhaillaan tätä menettelyohjetta sisältämään sitoutumisen hiilijalanjäljen pienentämisen periaatteisiin. Myös Ekomatkailun sisältöä käsitellään Eco-Destinet- käsikirjassa. Siinä kuvataan lyhyesti luonnonympäristöä, ekologista ja kulttuurista kestävyyttä, suojelun edistämistä, koulutusta ja tulkintaa, paikallisten etuja ja osallistumista, kävijätyytyväisyyttä sekä vastuullista markkinointia Lisälukemista: Ecoroute -koulutusmateriaali koulutuksen tarjoajille, asiantuntijoille ja kouluttajille. 20of% 20Service% 20providers.pdf Opetusmateriaalin kokoamisen tarkoituksena on ollut kerätä olennainen tieto ekomatkailusta ja sen laatumerkeistä. Materiaali sisältää perustiedot ja esimerkit palveluntarjoajista, joihin voidaan tutustua ja joiden kanssa voidaan työskennellä tietojen saamiseksi ekomatkailun laatumerkinnöistä. Se on yhteenveto sellaisista aiheista kuten ekomatkailu ja kestävyys ja siinä kuvataan tarkemmin ruotsalaisen Nature s Best -laatumerkin prosessi ja kriteerit. Suosituksia yhteisöllisyyteen perustuvan ekomatkailun kehittämiseen WWF International. Suosituksissa yksilöidään joitakin yleisiä periaatteita ja korostetaan joitakin käytännön näkökohtia yhteisölliseen ekomatkailuun. Making tourism more sustainable - A Guide for Policy Makers United Nations Environment Programme. Division of Technology, Industry and Economics Division of Technology, Industry and Economics 12

13 Opas määrittelee, mitä kestävyys tarkoittaa matkailussa, mitkä ovat tehokkaita tapoja kehittää kestävämmän matkailun strategioita ja politiikkaa, ja työkaluja, joilla politiikkaa saadaan kentällä toimimaan. Se osoittaa selvästi, että ei ole olemassa "yksi malli sopii kaikkeen"-ratkaisua, jolla käsitellä kestävän matkailun kehittämistä.. Se kuitenkin korostaa yhtä keskeistä ja universaalia viestiä: jotta onnistuttaisiin tekemään matkailuelinkeinosta kestävämpää, on ehdottoman tärkeää työskennellä yhdessä kaikkien sidosryhmien kanssa, hallinnon sisällä ja sen ulkopuolella. Red Card for Tourism? 10 Principles and challenges for a sustainable tourism development in the 21st Century Working Group on Tourism & Development. Matkailun kansalaisjärjestöt Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä esittävät kymmenen periaatetta ja haastetta, joiden tarkoitus on toimia keskustelun pohjana ja ehdottaa uusia aloitteita kestävän matkailun kehittämisessä. Sustainable Tourism: A Local Authority Perspective International Council on Local Environmental Initiatives. Department of Economic and Social Affairs. Commission on Sustainable Development. Todella pätevää ja käytännönläheistä keskustelua kestävästä matkailusta ja sen toteuttamisesta niissä yhteisöissä, joissa tapahtuu matkailuelinkeinon kehittämistä. On luotava matkailualan vastuullisuutta paikallisesti määriteltyihin kehitysvisioihin. Asiakirjassa esitetään yleinen vetoomus sekä paikallisille että kansainvälisille matkailualan toimijoille osallistua ja tukea paikallisia Agenda 21 -prosesseja yhteisöissä, joissa matkailu on tärkeä kehitysvoima. Agenda for sustainable and competitive European tourism Communication from the Commission. Commission of the European Communities. Ohjelman tarkoitus on tukea oikeaa tasapainoa matkailijoiden hyvinvoinnin, luonnon- ja kulttuuriympäristön tarpeiden sekä matkakohteiden ja yritysten kehittämisen ja kilpailukyvyn välille; se edellyttää yhtenäistä ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa osapuolilla on yhteiset tavoitteet. 13

14 Guide for Sustainable Tourism Best Practices. Centre for Ecotourism and Sustainable Development. Opas kestävän matkailun parhaista käytännöistä on työkalu, jonka avulla yhteisöperustaiset järjestöt sekä pieni- ja keskikokoiset matkailuyritykset voivat konkreettisesti toimia kestävällä tavalla. Oppaan tekemiseen on osallistunut laaja joukko sidosryhmiä. Opasta voi käyttää kehittämään sisäistä politiikkaa ja menettelyohjeita vastaamaan sertifioinnin vaatimuksia tai valistamaan asiakkaita Ekomatkailua kuvaavia tapaustutkimuksia Sustainable Development of Ecotourism - A Compilation of Good Practices in SMEs WTO. 15 Tämä kokoelma sisältää 47 maasta 65 tapaustutkimusta esimerkkikäytännöistä pienissä ekomatkailuyrityksissä. Tapauksissa on runsaasti yksityiskohtaisia tietoja menetelmistä ja yritysten käytännöistä, joita on onnistuneesti sovellettu monenlaisissa ekomatkailuyrityksissä; ne tarjoavat arvokasta tietoa, joka voi palvella ja tuottaa ideoita yritykselle ja mukauttaa kestäviä ekomatkailukäytäntöjä paikallisiin erityisolosuhteisiin. Tässä kirjassa esitellyt kokemukset tulevat suoraan kentältä, henkilöiltä jotka ovat kehittäneet näitä asioita ja jotka ovat päivittäin vastuussa näistä yrityshankkeista. Ne heijastavat hyvin pk-yritysten monimutkaisuutta, suuria haasteita ja mahdollisuuksia, joita ne kohtaavat, ja loputonta luovuutta, jonka tämä ala mahdollistaa. A green model for eco-tourism: Case study ITC-Welcomgroup hotels World Business Council for Sustainable Development. WGBI-hotelli on luonut uuden "vihreän mallin" toimia ekologisesti vastuullisesti ja on tehnyt ekomatkailumallin hotellisaarelle. Tämä mallia voidaan jäljitellä, alueellisin vivahtein, Welcomgroup-ketjussa ja koko alalla. WGBI:n uusi vihreä malli hotellitoiminnalle on neljän R: n strategia: (Reduce, Reuse, Recycle and Rethink) eli vähennä, käytä uudelleen, kierrätä ja ajattele uusiksi -järjestelmät, -menetelmät ja hotellipolitiikka. Hotelli keskittyy ongelmiin käyttämällä sisäistä ja ulkoista strategiaa. 14

15 Ehdotuksia opiskelijoiden harjoituksiksi Tehtävän tavoitteena on syventää opiskelijan ymmärrystä siitä, mitä ekomatkailu on ja tukea heitä kriittisesti arvioimaan, vastaavatko ekomatkailun laatumerkkejä käyttävät tarjoukset todella ekomatkailun vaatimuksia. Perustehtävä on sama, mutta käyttämällä eri menetelmiä sitä voidaan käyttää eri yhteyksissä erilaisten opiskelijoiden kanssa joko henkilökohtaisena tehtävänä, parityönä tai ryhmätehtävänä. Koska opiskelijoiden taustat vaihtelevat sekä myös heidän tietonsa ja kokemuksena ekomatkailusta, tehtävä antaa heille mahdollisuuden suorittaa sen soveltaen heidän omaa alkutasoaan jokaisen omassa kontekstissa. Tehtävänä on tutkia a) ekomatkailupalvelua tai b) ekomatkailuhanketta, jonka he joko tuntevat tai tietävät tai josta he ovat kiinnostuneita ja analysoida, miten se edustaa kestävän matkailun ja erityisesti ekomatkailun periaatteita ja ihanteita. Tehtävänä on aluksi etsiä tietoa ja lisämateriaalia palvelusta / hankkeesta esimerkiksi kirjallisuudesta ja verkkosivuilta tai haastattelemalla henkilökohtaisesti, puhelimitse tai sähköpostitse henkilöitä, joilla on asiantuntemusta aiheesta. Tämän taustatiedon perusteella heidän pitäisi tuottaa lyhyt esittely analyysiensä tavoitteesta. Moduuli 1:n ja kouluttajan materiaalien avulla opiskelijoiden tulee aluksi tutkia, miten ekomatkailun ja kestävän matkailun periaatteet on toteutettu palvelussa (esim. ekomatkailuyrityksessä) tai hankkeessa ja arvioida, miten hyvin periaatteet on toteutettu käytäntöön. Analyysissä olisi korostettava seuraavantyyppisiä näkökohtia: mitä pitäisi parantaa tai olisi voitu tehdä paremmin, mitä on toteutettu ja erinomaisesti jne. Analyysin lopussa pitäisi olla opiskelijan yhteenveto ja tiivistelmä siitä, mitä he ajattelevat oppineensa tehtävästä ja millaisia kysymyksiä tehtävästä nousi. Se voidaan ehkä kuvittaa videoilla ja valokuvilla tai tehdä esitys, joka perustuu kokonaan niihin, kunhan tehtävän tavoitteet saavutetaan. Kun työskennellään pareittain ja ryhmissä, vastuu tekemisestä on jaettava tasan ja on varmistettava, että jokainen ryhmän jäsen myös opiskelee tutkimuksen materiaalit ja osallistuu analyysiin. Kun käytetään videoita, valokuvia tai muita mediaa ja luodaan multimediaesityksiä, on olemassa pieni vaara, että opittava sisältö korvautuu eri työkalujen käytöllä Ekomatkailun sertifiointi ja olemassa olevat laatumerkit Moduulin tavoitteina on antaa opiskelijalle yleiskuva siitä, miten laatusertifiointi on kehittynyt ekomatkailun suhteen, kiinnittää huomiota laatumerkkien suureen määrään ja niiden välisiin eroihin sekä esitellä maailmanlaajuinen hanke kokoamaan erilaiset merkit yhteen ja luomaan yhteiset kriteerit kestävällä matkailulle. 15

16 Osa-aiheita ovat: 1. Sertifiointi ja akkreditointi ekomatkailussa 2. Matkailun ja ympäristömerkkien monimuotoisuus Euroopassa 3. Markkinaosuuden haaste 4. The Global Sustainable Tourism Criteria (GSTC) Partnership Eco-Destinet -käsikirjan esipuheessa esitetään lyhyesti sertifioinnin edut ja haasteet. Sertifikaattien moninaisuus on hyvä asia, kun niillä on eri maantieteellinen kattavuus ja kriteerit, ja useimmissa tapauksissa ne liittyvät paikallisiin haasteisiin ja tarpeisiin. Siksi on tarkoituksenmukaista, että on olemassa erilaisia alueellisia, kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä sertifikaatteja. Niiden tulisi kuitenkin sisältää myös maailmanlaajuiset periaatteet, erottaa hyvät ja huonot käytännöt, olla sovellettavissa kaikissa kohteissa ja niiden tulee olla helposti matkailijoiden tunnistettavissa. Pyörää on menneisyydessä keksitty paljon uudelleen, ja siksi ekomatkailun yleinen normisto auttaisi laatumerkkejä ja matkailumarkkinoita kommunikoimaan keskenään ja matkailijoiden kanssa, ja se antaisi puitteet yhteistyölle ja laadunvarmistukselle. Ottamalla käyttöön menettelyohjeet, sertifiointialoitteet, laatumerkit ja standardit on mahdollista antaa matkailijoille varmuus siitä, että heidän valitsemansa lomatoiminta noudattaa ekomatkailun periaatteita ja on kestävää heille ja heidän isännilleen. Ekomatkailun sertifiointi ja akkreditointi määritellään Eco-Destinet -käsikirjassa Honey & Romen mukaan (2001) ja stategisen katsauksen ekomatkailun akkreditoinnista ja sertifioinnista esittää Fergus Tyler Maclaren, joka on johtaja YK:n hankkeessa kansainvälisen ekomatkailun vuodesta. Hän viittaa kahteen sertifiointiohjelmien menetelmään matka- ja matkailualalla: 1. prosessiin perustuvat, sisäisesti luodut ympäristön hallintajärjestelmät (EMS), jotka räätälöity erityisesti jotakin liiketoimintaa varten 2. suorituspohjaiset, ulkoisesti luodut ympäristölliset ja usein sosiokulttuuriset ja taloudelliset kriteerit ja mittapuut, joihin liiketoimintaa arvioidaan. Näiden kahden lähestymistavan käyttökelpoisuutta käsitellään lyhyesti ja mukana on yhteenveto sertifiointiohjelmien viidestä kohdasta: vapaaehtoinen osallistuminen, logo, sääntöjen noudattaminen tai toiminnan parantaminen niiden mukaan, arviointi ja auditointi sekä jäsenyys ja jäsenmaksut. On myös käsitelty sitä, että Synergy WWF-UK:n sertifikaattiraportin mukaan ekologisesti ja sosiaalisesti vastuulliset matkailun sertifiointijärjestelmät voivat johtaa kuluttajia harhaan ja epäonnistuvat usein korkeatasoinen ympäristökäytäntöjen takaamisessa. Myös yli 100 eri järjestelmän räjähdysmäinen maailmanlaajuinen leviäminen logoineen ja merkkeineen on vaikeuttanut matkailijan erottamiskykyä siitä, mitä on sertifioitu. Ja silti vähemmän kuin yksi prosentti yrityksistä on liittynyt näihin järjestelmiin. Epäonnistuminen selkeästi tunnistettavan brändin luomisessa voi vakavasti heikentää mahdollisuuksia sertifioida kestävä matkailu. Matkailua ja erilaisia eurooppalaisia ympäristömerkkejä on kuvattu Eco-Destinet - käsikirjassa VISIT -käsikirjan mukaan, joka perustuu World Tourism Organisationin (WTO) 16

17 ECOTRANSille antamaan toimeksiantoon tehdä maailmanlaajuinen tutkimus vapaaehtoisista hankkeista kestävässä matkailussa. Yli 100 ympäristömerkkiä, palkintoa ja oma-aloitteista hanketta tutkittiin ja nähtiin, että monet ympäristömerkit kamppailevat pysyäkseen hengissä ja täyttääkseen sertifioiduille yrityksille antamansa lupaukset merkittävistä kustannussäästöistä ja lisääntyvästä kysynnästä. Euroopassa on enemmän "vihreitä" sertifiointiohjelmia kuin missään muualla maailmassa, ja eurooppalaisen matkailun monimuotoisuus asettaa valtavia haasteita sertifiointijärjestelmille. Lyhyt lista kysymyksistä, joihin on vastattava ympäristömerkkiä kehitettäessä: Mitkä tuoteryhmät valitaan? Mitä palveluita otetaan mukaan? Mitkä perusteet ovat pakollista tai vapaaehtoisia? Mikä on tasapaino prosessien (ympäristöasioiden hallinta) ja suorituskyvyn kriteerien välillä? Miten houkutellaa hakijoita? Miten heitä koulutetaan ja neuvotaan? Miten tarkistetaan ja varmistetaan, noudattavatko hakijat vaadittuja kriteereitä? Miten tavoitetaan matkanjärjestäjät ja yksittäiset kuluttajat luomaan kysyntää kestäville tuotteille? Jokaisella matkailun ekomerkkihankkeella on edessään laaja valikoima erilaisia tuotteita ja aiheita määriteltäessä tuoteryhmää ja kehitettäessä kriteereitä sertifiointijärjestelmälle. Ihanteellinen ekomerkki edellyttää kriteerijoukkoa "paremmalle ympäristönsuojelun toteutukselle", joka ylittää lain vaatimukset (kansalliset tai alueelliset), ja jonka voi saavuttaa merkittävä osa kohderyhmän matkailupalvelujen tuottajista, jotta kuluttajalle voidaan tarjota todellinen "parempi vaihtoehto". Keskustelu monimuotoisuuden kysymyksistä jatkuu Eco-Destinet -käsikirjassa, kun aihe siirtyy markkinaosuuden haasteeseen. Voluntary Initiative for Sustainability in Tourismin (VISIT) raportin mukaan vuonna 2003 matkailun ekomerkit sisälsivät 4000 majoitusyritystä, joiden osuus on alle 1 % markkinaosuudesta, ja vain muutamia suunnitelmia, kun taas osuus Skotlannissa ja Tanskassa on 10 % tai enemmän. Vaikka on olemassa merkittävää näyttöä siitä, että monet näiden ympäristömerkkien osallistujayritykset ympäristömerkit todella saavuttavat ekologisesti kestäviä tuloksia ja oikeutetusti odottavat kuluttajien käyttävän heidän ympäristömerkkisiä palvelujaan, on kuitenkin todisteita siitä, että monet ympäristömerkkiohjelmat eivät ole tehneet itseään kovin tehokkaasti tunnetuiksi kuluttajille. Paljonkaan ei ole muuttunut sen jälkeen, kun VISIT-raportti julkaistiin vuonna Tällä hetkellä Euroopassa on yli 30 sertifiointijärjestelmää, joista vain kourallinen koskee ekomatkailua, eikä niiden markkinaosuus ole vieläkään ylittänyt yhtä prosenttia. Yhteisenä maailmanlaajuisena hankkeena, joka auttaa vastaamaan myös moduulissa esitettyihin haasteisiin, esitellään käsikirjassa the Global Sustainable Tourism Criteria Partnership (GSTC). Rainforest Alliance, YK: n ympäristöohjelma (UNEP), YK: n säätiö ja YK: n World Tourism Organization (UNWTO) esittivät sen kesällä Sen tavoitteena 17

18 on yhdessä työskentelemällä lisätä tietoisuutta kestävän matkailun käytännöistä ja hyväksyttää niitä. GSTC:n kriteerit ovat matkailuyhteisön osavastaus Yhdistyneiden Kansakuntien vuosituhannen kehitystavoitteiden. maailmanlaajuisiin haasteisiin. Aloitteen tavoitteet voidaan tiivistää kestävän matkailun selkeäksi määrittelyksi käyttämällä kriteereitä puitteina, rakentamalla kuluttajien luottamusta, edistämällä tehokkuutta ja torjumalla vihreäksi pesua. GSTC- kumppanuus kehitti kriteerit neljän kestävän matkailun pilariin: 1. Tehokas kestävä suunnittelu 2. Maksimoidaan paikallisyhteisölle sosiaaliset ja taloudelliset edut 3. Vähennetään kielteisiä vaikutuksia kulttuuriperintöön 4. Vähennetään kielteisiä vaikutuksia ympäristönsuojelulle. Kriteerien kehittämistapa on kuvattu lyhyesti Eco-Destinet -käsikirjassa. Jotkut selvät kriteerien käytöt on lueteltu: Tarjotaan perussuuntaviivat kestävyyden lisäämisessä kaikenkokoisille yrityksille ja autetaan niitä valitsemaan kestävän matkailun ohjelmat, jotka täyttävät maailmanlaajuiset vaatimukset Tarjotaan ohjeita matkatoimistoille toimittajien ja kestävän matkailun ohjelmien valinnassa Autetaan kuluttajia tunnistamaan terveet kestävän matkailun ohjelmat ja yritykset Toimitaan yhteisenä nimittäjänä medialle ja autetaan sitä tunnistamaan kestävän matkailun tarjoajat Autetaan sertifiointi- ja muita vapaaehtoisia ohjelmia varmistamaan, että niiden standardit täyttävät yleisesti hyväksytyt lähtökohdat Tarjotaan hallitusten, kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin ohjelmille lähtökohta kestävän matkailun vaatimuksien kehittämiseen Tarjotaan perusohjeita koulutuksen järjestäjille kuten hotelli- ja ravintolakouluille ja yliopistoille Kriteerit osoittavat, mitä pitäisi tehdä, ei sitä, miten se tehdään tai onko tavoite jo saavutettu. Tämä rooli toteutetaan indikaattoreilla, aiheeseen liittyvällä opetusmateriaalilla ja pääsyllä toteuttamisessa tarvittaviin työkaluihin, jotka kaikki ovat GSTC:n välttämätöntä täydennystä. Kriteerit julkaistiin virallisesti World Conservation Congress -tapahtumassa Barcelonassa, Espanjassa 6.. lokakuuta Lisälukemista: PAN Parks Principles and criteria

19 Kuvaa kaikki keskeiset periaatteet, perusteet ja indikaattorit, jotka PAN Parksin on täytettävä Nature's Best -laatukriteerit Ruotsalaisen ekomatkailun laatumerkkijärjestelmä. Ecoroute -koulutusmateriaali palveluntarjoajille, asiantuntijoille ja kouluttajille 20of% 20Service% 20providers.pdf Yhteenveto aiheista, kuten ekomatkailu ja kestävyys sekä tarkempi kuvaus ruotsalaisesta Nature s Best laatumerkkiprosessista ja kriteereistä Opas Green Key -kriteereihin 20criteria.pdf European Charter for Sustainable Tourism in Protected Areas. Eurooppalaisten suojelualueiden kestävän matkailun peruskirja A Simple User's Guide to Certification for Sustainable Tourism and Ecotourism. Centre for Ecotourism and Sustainable Development Sertifiointiopas, joka on kehitetty yhteistyössä International Ecotourism Societyn (TIES) kanssa; tarkoitettu heille, jotka ovat kuulleet kestävän matkailun sertifioinnista ja haluavat ymmärtää, miten se toimii ja miten prosessi aloitetaan. Practical Steps for Funding Certification of Tourism Businesses. Centre for Ecotourism and Sustainable Development. Tämä käsikirja, joka on kehitetty yhteistyössä International Ecotourism Societyn (TIES) kanssa, on tarkoitettu antamaan niille matkailualan yrityksille ja erityisesti pienyrityksille, jotka haluavat sertifiointia, neuvoja rahoituksesta ja mahdollisista rahoituslähteistä, joiden avulla voidaan kattaa kustannuksia sitouduttaessa kestävään matkailuun. Financing Tourism Certification Programs. Centre for Ecotourism and Sustainable Development. 19

20 Taloudellisen vakauden saavuttaminen on ollut keskeinen haaste monille "vihreän" sertifioinnin ohjelmalle niin matkailussa kuin muillakin teollisuuden aloilla. Tässä käsikirjassa the Centre for Ecotourism and Sustainable Development sekä the International Ecotourism Society hahmottavat vaiheita ja antavat suosituksia matkailun sertifiointiohjelmien tekemiseksi taloudellisesti kannattaviksi. Implementing Monitoring and Evaluation Systems for Impact: A Guide for Tourism Certifiers and Their Clients International Ecotourism Society. Opas kertoo, kuinka kehittää ja käyttää onnistunutta seuranta- ja arviointijärjestelmää. The VISIT initiative: Tourism eco-labelling in Europe moving the market towards sustainability Eurooppalaisen VISIT-hankkeen (vapaaehtoinen kestävän matkailun hanke) on tarkoitus osoittaa, miten eurooppalaiset matkailun ekomerkit voivat tehdä yhteistyötä ja siirtää matkailumarkkinoita kohti kestävää kehitystä. Tämä julkaisu auttaa lukijaa ymmärtämään paremmin tätä yhteisaloitetta ja tunnistamaan yhteistyön mahdollisuuksia ja molemminpuolista hyötyä Tapaustutkimuksia jotka kuvaavat laatumerkkien sertifiointia Eco-Romanian EETLS-toimintasuunnitelman toteutus Romanialainen Association of Ecotourism (AER) pitää ratkaisevan tärkeänä luoda ekomatkailulle sertifiointijärjestelmä, joka toimii välineenä ekomatkailun periaatteiden toteuttamisessa luonnonsuojelun ja paikallisten yhteisöjen kestävän kehityksen hyväksi. Tämä on tärkeä askel laajemmassa yhteydessä ottaen huomioon, että maaliskuussa 2003 World Tourism Organization on suositellut hallituksia tukemaan aloitteita, joilla edistetään kestävän matkailun sertifiointia. AER:n kehittämä ekomatkailun sertifiointijärjestelmässä on kansainväliset kokemukset mukautettu romanialaiseen kontekstiin. Se perustuu Australian Ecotourism Associationin Nature and Ecotourism Accreditation Programme (NEAP) -ohjelmaan (NEAP on ensimmäinen ekomatkailun akkreditointijärjestelmä) sekä Swedish Ecotourism Associationin Nature's Bestiin (ensimmäinen ekomatkailun akkreditointijärjestelmä pohjoisella pallonpuoliskolla). 20

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.

Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: laatu akkreditointi. Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki. Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi

Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Vapaaehtoistoiminnan tukirakenne: Eurooppalaisia esimerkkejä ja laatu akkreditointi Jyväskylä, 6.5.2010 Dipl. Social Scientist Peter Hilger peter.hilger@helsinki.fi Vapaaehtoistoiminta ja sen tukirakenne

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY

SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY SFS, 27.11 2014 STANDARDIEHDOTUKSEN ISO/DIS 14001 ESITTELY Anna-Liisa Koskinen SISÄLTÖ Uusi rakenne Uusia määritelmiä Keskeisistä muutoksista 2 ISO 14001 ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001 on tunnettu

Lisätiedot

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista.

Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Tervetuloa! Tämä on CHAMP-hankkeen sähköinen esite, jonka sivuja voit kääntää hiiren osoittimella sivujen kulmista tai alareunan nuolipainikkeista. Ilmastonmuutoksen johdosta toteutettavat tehokkaat paikalliset

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi

Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatus materiaali? Malva Green www.luontoliitto.fi Minkälaista on hyvä ympäristökasvatusmateriaali? Tässä puheenvuorossa: esittelen kolmen järjestön yhteistä suositusluonnosta,

Lisätiedot

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen

Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Ryhmätyö 1 EQAVET-suosituksen ohjeellisten kuvaajien hyödyntäminen Taustaa Ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalaisen viitekehyksen perustamisesta annetussa suosituksessa (EQAVET-suositus)

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu

VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

The Covenant capacity -hanke

The Covenant capacity -hanke The Covenant capacity -hanke Paikallishallinnon osaamisen kehittäminen ilmasto- ja energia-asioissa suunnittelusta toteutukseen ja seurantaan Laura Heikkilä koulutuskoordinaattori, FCG Koulutus ja konsultointi

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?

Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen

Lisätiedot

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto

5.11.2015. Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, Ahlmanin ammatti- ja aikuisopisto 5.11.2015 Ammatillisen koulutuksen kansallisen laatuverkoston tapaaminen 4.11.2015 Lappeenranta Leila Arponen, 1 2 ORIVEDEN OPISTOYKSIKKÖ Koulutie 5 35300 Orivesi TAMPEREEN YKSIKKÖ Hallilantie 24 33820

Lisätiedot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot

COMAPP - Community Media Applications and Participation. Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot - Community Media Applications and Participation Opettajien koulutus - Oppimisen ja opettamisen taidot Projektin partnerit: Freiburgin yliopisto, Saksa (projektin koordinaattori) Sunderlandin yliopisto,

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund

Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua. Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Kestääkö matkailu Kestääkö maailma matkailua Kestävää matkailua meillä ja muualla Anu Nylund Ekologisesti, taloudellisesti ja sosiokulttuurisesti kestävää matkailua Suunnittelu on tärkeää Kantokykyluokitus

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE

Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa

Lisätiedot

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015

Tunnista ja tunnusta osaaminen. Kohtaus 31.1.2015 Tunnista ja tunnusta osaaminen Kohtaus Väittämiä Muualla kuin koulussa tai työelämässä hankittu osaaminen on turhaa On samantekevää, mitä jokainen meistä partiossa oppii Kouluissa ja oppilaitoksessa arvostetaan

Lisätiedot

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA

Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Ammattitaitoisia KONEISTAJIA SAATAVILLA Usein kuultu väite on, ettei ammattitaitoisia koneistajia ole riittävästi Osaamista on mahdollista parantaa asiantuntevalla koulutuksella. Koulutamme koneistajista

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille

Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi:n palvelut sivuston käyttäjille Koulutus.fi mahdollistaa sopivan työelämän koulutuksen löytämisen. Se ylläpitää Suomen kattavinta ja täysin maksutonta hakupalvelua työelämän täydennyskoulutuksia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Vaikeat tilanteet esimiestyössä

Vaikeat tilanteet esimiestyössä Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta

NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta KYSin tieteellinen kirjasto 1/8 NPH ja NPJ kurssien tiedonhaun koulutukset informaatikkonäkökulmasta Tuulevi Ovaska, Kirsi Salmi Näyttöön perustuva hoitotyö edellyttää tiedonhakutaitoja ja niiden oppimiseen,

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Johtamisen standardit mitä ja miksi

Johtamisen standardit mitä ja miksi Johtamisen standardit mitä ja miksi Forum 2013 Sari Sahlberg Johtamisen standardi Auttaa organisaatiota kehittämään valittua johtamisen osa-aluetta Laadunhallinta Ympäristöasioiden hallinta Tietoturvallisuuden

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän)

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Tekijät: opiskelija 1 (kirjoita tähän oma nimesi) opiskelija 2 (kirjoita tähän

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä

Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Nuoret nuorten palveluiden kehittäjinä Osallisuutta vai asiakaslähtöisyyttä Tapio Kuure Valtio-opin dosentti Tutkija, Nuorisotutkimusverkosto 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Marina Congress Centre,

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa

Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Verkkoperehdytyksen kehittäminen SOL konsernissa Tausta SOL konserni on Suomen suurimpia palvelualan työllistäjiä. SOLIssa työskentelee tällä hetkellä lähes 10 000 työntekijää, joista n 7500 Suomessa.

Lisätiedot

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA!

ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! ISO 14001 uudistuu mikä muuttuu? 27.11.2014 TERVETULOA! Tilaisuuden tavoite Esitellä standardin ISO 14001 uudistamisen tausta tavoitteet aikataulu Esitellä uudistuksen tuomat keskeiset muutokset uusi rakenne

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke

Kesto ja budjetti. Hankkeen kestoaika: 1.1.2012 31.12.2014. INTERREG IVC-hanke Esityksen sisältö Hankkeen tarkoitus Kesto ja budjetti Kumppaniorganisaatiot Hankkeen idea Hyvät käytännöt Tulokset TRAP Kainuussa Yhteys ja lisätiedot Hankkeen tarkoitus Hankehakemuksesta: TRAP deals

Lisätiedot

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia

Kestävä kehitys. on päiväkodin yhteinen asia Kestävä kehitys on päiväkodin yhteinen asia Kestävän kehityksen eli keken päämääränä on taata terveelliset, turvalliset ja oikeudenmukaiset elämisen mahdollisuudet nykyisille ja tuleville sukupolville

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista?

Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? Sormitietokoneet alkuopetuksessa pintaselailua vai syvällistä oppimista? ITK2012 Call for papers vaihe Sari Muhonen, luokanopettaja, Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Ari Myllyviita, hankekoordinaattori,

Lisätiedot

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen

Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Uuden sukupolven verkko-oppimisratkaisut 15.2.2012 Jussi Hurskainen Arcusys Oy Toimivan johdon omistama tietotekniikan palveluyritys Perustettu vuonna 2003 Henkilöstö 48 ohjelmistoalan ammattilaista Asiakkaina

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen.

WG1 DEC2011 DOC5a annexe A. Ohjeelliset kuvaimet koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen. WG1 DEC2011 DOC5a annexe A koulutuksen järjestäjien käyttöön vastakkaisia väittämiä hyväksi käyttäen Toinen luonnos Laatuvaatimukset - suunnittelu järjestäjä kuvata Onko koulutuksen järjestäjällä näyttöä

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op)

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 15.1.2014 31.5.2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA

SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SAMPO OYJ:N HALLITUKSEN MONIMUOTOISUUS- POLITIIKKA SISÄLTÖ 3 Hallituksen koko 3 Riippumattomuus 3 Jäsenten valinta 4 Nimitys- ja palkkiovaliokunnan tehtävät 2 Sampo Oyj:n hallituksen monimuotoisuuspolitiikka

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland

Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma. Finland Finland Toimintasuunnitelma 2012 1 (6) Toimintasuunnitelma Finland 2012 Finland Toimintasuunnitelma 2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Yhdistyksen tehtävä... 3 1.1 Yhdistyksen tarkoitus... 3 1.2 Yhdistyksen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot