RAJAKIIRI OY PUUSKA 2 TUULIVOIMALOIDEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS LAPIN VESITUTKIMUS OY

Transkriptio

1 20403 RAJAKIIRI OY PUUSKA 2 TUULIVOIMALOIDEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS

2

3 i Rajakiiri Oy RAJAKIIRI OY PUUSKA 2 TUULIVOIMALOIDEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS Tuomas Väyrynen, luontokartoittaja (EAT) Lapin Vesitutkimus Oy SISÄLLYS SIVU 1 JOHDANTO KARTOITUSMENETELMÄT RAKENNUSPAIKKAKOHTAISET KUVAUKSET VOIMALA A VOIMALA A VOIMALA A VOIMALA A VOIMALA A SUOJELUARVOT KASVILLISUUS LUONTOTYYPIT TUNNETUT UHANALAISESIINTYMÄT YHTEENVETO... 8 KIRJALLISUUS... 9 LIITTEET Liite 1. Voimaloiden sijoituspaikat ja suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymät Pohjakartta Maanmittauslaitos lupa nro 16/MML/12 Raportti sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 08/2012 aineistoa Kansikuva: voimalan A10 sijoituspaikan pensaikkokasvillisuutta Hallituskatu 20 B (tsto) Jänkätie 1 (laboratorio) Sammonkatu 8 Valtakatu 26 Kaupintie 5 Ylistönmäentie 26, 1.krs PL 96, ROVANIEMI OULU KEMI HELSINKI JYVÄSKYLÄ tel +358 (0) tel tel tel tel Y-tunnus/Business ID:

4 1 JOHDANTO Rajakiiri Oy suunnittelee Tornion Röytässä sijaitsevan Puuska-tuulivoimapuiston laajentamista. Hankenimellä Puuska 2 kulkeva suunnitelma käsittää viiden uuden voimalan rakentamisen alueelle. Osana hankkeen suunnittelua laadittiin suunniteltujen voimaloiden sijoituspaikkojen kasvillisuus- ja. Kuva 1. Tuulivoimaloiden sijainnit Röytän alueella (sininen = olemassa oleva voimala, punainen = suunniteltu voimala). 2 KARTOITUSMENETELMÄT Suunniteltujen tuulivoimaloiden rakennuspaikoilta kartoitettiin kasvillisuus ja luontotyypit maastokatselmuksella Suunniteltu rakennuspaikka kartoitettiin noin kahden hehtaarin laajuudella kunkin voimalan ympäriltä (liite 1.) Kartoituskohteilla kirjattiin ylös kaikki havaitut kasvilajit ja tavatut luontotyypit. Kartoituksessa tutkituilta luontotyypeiltä merkittiin ylös luonnontilaisuus neliportaisella asteikolla taulukossa 1 esitettyjen kriteerien mukaisesti. Luontotyyppien häiriöherkkyyden kriteerinä käytettiin luokitusta, joka perustuu Kontulan ja Raunion (2005) esittämään 1

5 luontotyyppien laatuluokitukseen. Luokituksessa huomioidaan luontotyypin rakenteelliset ominaisuudet (esim. lahopuun määrä, puuston rakenne, lajisuhteet), ihmistoiminta (esim. metsänkäyttö ja ojitukset) ja alueen lajistolliset ominaisuudet. Lajistolliset ominaisuudet on huomioitu luokituksessa siten, että häiriöherkkyyttä on voitu korottaa taulukossa 1 esitetystä laadullisesta arviosta, jos luontotyyppi sisältää suojelullisesti arvokasta lajistoa. Luontotyyppien luokituksessa luokka 4 on kriteereiltään tiukka ja siihen luetaan edustavuudeltaan vähintään hyvät ja luonnontilaiset luontotyypit, joita tavataan laajempina kokonaisuuksina yleensä ainoastaan luonnonsuojelualueilla. Kartoituksessa merkittiin ylös alueella mahdollisesti sijaitsevat luonnonsuojelulain 29 mukaiset suojellut luontotyypit sekä erilaiset vesistöt ja vesilain suojaamat elinympäristöt. Luontotyyppien uhanalaisuuden tarkastelussa käytettiin Raunio ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus teosta. Kartoituksessa metsätyypit määritettiin Hotanen ym. (2008) Metsätyypit opas kasvupaikkojen luokitteluun -teoksen mukaisesti ja suotyypit vastaavasti Eurolan ym. (1995) Suokasvillisuusoppaan mukaan. Luontotyypeiltä kerättiin sammalnäytteitä, joita käytettiin myös luontotyyppien määrittämiseen. Putkilokasvien nimistö on esitetty Hämet-Ahti ym. (1998) ja Mossberg & Stenberg (2003) mukaisesti, ja sammallajiston nimistö Ulvisen ym. (2002) mukaan. Taulukko 1. Luontotyyppien luonnontilaisuus ja luokittelu häiriöherkkyyden (eli ekologisen tilan) perusteella. Herkkyys Luokka Kuvaus Erittäin korkea 4 Metsien luontotyypeillä ihmistoiminnan merkit ovat vähäiset tai niitä ei esiinny lainkaan. Puusto on pääsääntöisesti luontaisesti syntynyttä ja varttunut ilman hakkuita. Luontotyypillä esiintyy useampaa puustosukupolvea, iäkästä puustoa, kuolleita ja kuolevia puita. Ojitukset eivät ole kuivattaneet suoluontotyypin esiintymiä eikä niillä ole hakkuita tai muuta ihmisen toiminnan jälkiä. Virtavedet ovat rakenteellisesti luonnontilassa ja niiden valuma-alueella on niukasti, jos ollenkaan veden laatuun haitallisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten peltoja tai ojituksia. Luontotyypin edustavuus on vähintään hyvä. Korkea 3 Metsien luontotyypeillä ihmistoiminnan merkit ovat vähäiset, puusto on pääsääntöisesti luontaisesti syntynyttä ja varttunut ilman merkittäviä hakkuita. Luontotyypillä esiintyy yleensä useampaa puustosukupolvea ja kuolleita tai kuolevia puita. Ojitukset eivät ole kuivattaneet suoluontotyypin esiintymiä eikä puustoa ei käsitelty tai hakkuut ovat hyvin pienialaisia eikä niillä ole ollut vaikutusta suon ekologiaan. Virtavedet ovat rakenteellisesti luonnontilassa ja niiden valuma-alueella on niukasti, jos ollenkaan veden laatuun haitallisesti vaikuttavia tekijöitä, kuten peltoja tai ojituksia. Kohtalainen 2 Metsien luontotyypit on lievästi käsitellyt, mutta niissä on edelleen joitakin luonnonmetsille ominaisia piirteitä, kuten puuston eri-ikäisyyttä, järeitä puita, kuolleita pystypuita tai maapuita. Ojitukset eivät ole kuivattaneet merkittävästi suoluontotyypin esiintymiä eikä merkittäviä hakkuita ole tehty. Virtavedet ovat rakenteeltaan osittain muuttuneet, mutta niiden eliöyhteisöt ovat muutosten jälkeen ainakin osittain palautuneet. Heikko 1 Voimakkaasti käsitellyt metsäisen luontotyypin esiintymät, joissa puusto on yksijakoista eikä lahopuuta ole juuri hakkuutähteitä lukuun ottamatta. Suotyypit, joissa on nähtävissä selvästi esim. ojitusten tai hakkuiden vaikutukset. Virtavedet, jotka on perattu ja joiden valuma-alueella ja lähiympäristössä on runsaasti peltoja ja ojituksia. 2

6 Hankkeen suunnittelutyön edetessä voimaloiden sijoituspaikat osin muuttuivat alkutalven 2012 aikana. Myllyjen A10 ja A13 osalta sijoituspaikan siirtyminen oli vähäistä eikä sillä ollut vaikutusta luontoarvojen kannalta. Voimalan A12 kohdalla sijoituspaikan muuttui kuitenkin niin paljon että rakennuspaikan luontoarvot tarkasteltiin ilmavalokuvatulkinnan avulla. 3 RAKENNUSPAIKKAKOHTAISET KUVAUKSET 3.1 Voimala A09 Teollisuusalueen itäosiin suunniteltu voimalapaikka sijaitsee vedessä (kuva 1). Kuva 2. Voimala A09 ja 2 ha:n vyöhyke. 3.2 Voimala A10 Teollisuusalueen koillisosiin suunniteltu voimalapaikka sijaitsee kapealla rantakaistaleella tien ja merenlahden välissä (kuva 2). Sijoituspaikan lähiympäristö voidaan jakaa neljään elinympäristöön (taulukko 1). Suunnittelutyön edetessä muutettu voimalan rakennuspaikka sijoittuu kartoitetulle alueella. Kuva 3. Voimala A10 ja 2 ha:n vyöhyke (1 = rakennetut alueet, 2 = rantakorpi, 3 = pensaikkovyöhyke ja 4 = rantaniitty, punainen vinoneliö = voimalan muuttunut sijoituspaikka). 3

7 Rakennuspaikalla on varsin edustava rantalehto ja -korpi. Korpi on luonnontilainen ja puustossa on merkittävä määrä lahopuuta. Aluskasvillisuus on rehevähköä lajiston ollessa varsin tavanomaista. Korvesta löytyy niin suurruohoja, kuten karhunputkea ja lehtovirmajuurta, mutta myös rehevyydestä kertovaa lajistoa, kuten tuppisaraa. Myös rantakorven ja merenlahden välissä oleva kostea avoluhta on edustava, mutta alueelle ilmeisen tyypillinen elinympäristö. Myös luhdan lajisto on tavanomaista. Vallitsevia lajeja ovat erilaiset heinät ja suurruohot, kuten ranta-alpi ja suoputki. Lampareissa tavataan mm. vesikuusta ja ratamosarpiota. Taulukko 1. Voimalapaikka A10, elinympäristökohteiden tiedot Kuvio Luontotyyppi Luonnontilaisuus Kuvaus 1 rakennettu 1 Tiet ja muut rakennetut alueet 2 ruoho- ja heinäkorpi / lehtomainen kangas 3 Luonnontilainen kapea rantakorpi joka vaiheuttuu lehtomaisesta kankaasta runsaskasvuiseen korpeen. Tiheä puusto pääosin vanhahkoa ja monipuolista (kuusi, harmaaleppä, hieskoivu, pihlaja, raita), paljon lahopuuta (etenkin nuorta lehtipuulahoa). Muu kasvillisuus alueelle tyypillistä rehevien korpien ja rantametsien lajistoa. 3 rantapensaikko 4 Tyypillinen kapea pensaikkovyöhyke niityn ja metsän välissä 4 sara- ja ruoholuhta 4 Kostea ja runsaskasvuinen merenrantaniitty ja luhta 3.3 Voimala A11 Teollisuusalueen pohjoisosiin suunniteltu voimalapaikka sijaitsee kokonaan rakennetulla joutomaakentällä (kuva 3.). Paikan kasvillisuus on tavanomaista. Kuva 4. Voimala A11 ja 2 ha:n vyöhyke. 3.4 Voimala A12 Sataman pääportin viereen suunniteltu alkuperäinen voimalapaikka sijoittuu rantaniityn ja melko märän rantakorven alueelle (kuva 4). Sijoituspaikan elinympäristöjen kuvaukset on esitetty taulukossa 2. 4

8 Voimalan alkuperäinen rakennuspaikka sijoittuu merenrannan kasvillisuusvyöhykkeille. Suurin osa kartoitetusta alueesta oli varsin reheväkasvuista ja melko kosteaa luhtakorpea. Korpi on luonnontilaisuudeltaan edustava, mutta ilmeisen tyypillinen alueella. Rehevässä, mutta varsin tavanomaisessa aluskasvillisuudessa tavataan mm. korpikastikkaa, vehkaa ja rentukkaa. Alkuperäisen rakennuspaikan pohjoisosat ovat märkää avoluhta. Luonteenomaisia lajeja ovat mm. kurjenjalka ja järvikorte. Kuva 5. Voimala A12 ja 2ha:n vyöhyke (1 = rakennetut alueet, 2 = luhtaniitty, 3 = luhtakorpi, punainen vinoneliö = voimalan muuttunut sijoituspaikka). Taulukko 2. Voimalapaikka A12, elinympäristökohteiden tiedot kuvio Luontotyyppi Luonnontilaisuus Kuvaus 1 rakennettu 1 Tiet ja muut rakennetut alueet 2 sara- ja ruoholuhta 4 Kostea ja runsaskasvuinen merenrantaniitty ja luhta 3 luhtainen 4 Harmaaleppää kasvava luonnontilainen rantakorpi. ruoho- ja Luontotyyppinä edustava. Runsaasti lahopuuta. heinäkorpi Suurruohokasvillisuutta. Suunnittelutyön edetessä muuttunut voimalan sijoituspaikka on alueella jonne tehdyt maastokartoitukset eivät ulottuneet. Ilmavalokuvatarkastelun perusteella rakentamispaikalla näyttäisi kuitenkin olevan tavallista metsämaastoa jonka metsikkö ei ajourien yms. perusteella ole luonnontilassa tai edes sen kaltaista. Tämän perusteella ei ole syytä olettaa että rakentamispaikalla olisi merkittäviä luontoarvoja. 3.5 Voimala A13 Voimalan A13 sijoituspaikalla sataman pohjoispuolisella kankaalla on normaalia metsämaastoa (kuva 5, taulukko 3). Sijoituspaikalla ei ole erityisiä luontoarvoja. Suunnittelutyön edetessä muutettu voimalan rakennuspaikka sijoittuu kartoitetulle alueella. 5

9 Kuva 6. Voimala A13 ja 2 ha:n vyöhyke (1 = rakennetut alueet, 2 = tuore kangas, 3 = lehtomainen kangas, punainen vinoneliö = voimalan muuttunut sijoituspaikka). Taulukko 3. Voimalapaikka A13, elinympäristökohteiden tiedot kuvio Luontotyyppi Luonnontilaisuus Kuvaus 1 rakennettu 1 Tiet ja muut rakennetut alueet 2 tuore 2 Tavanomaista metsää kangas 3 lehtomainen kangas 2 Tavanomaista metsää, puusto hieman nuorempaa ja aluskasvillisuus rehevämpää 4 SUOJELUARVOT 4.1 Kasvillisuus Suoritetussa maastokartoituksessa ei havaittu suojelullisesti arvokkaita lajeja (uhanalaislistan lajit, EU:n luontodirektiivin lajit, rauhoitetut lajit ja Suomen kansainvälisen suojelun vastuulajit). 4.2 Luontotyypit Luontotyyppien uhanalaisuuden tarkastelussa käytettiin Raunio ym. (2008) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus teosta, jossa kartoitusalue sijoittuu Etelä-Suomen osaalueelle. Luontotyyppien uhanalaisuutta tarkasteltiin oleellisimpien ja luonnontilansa parhaiten säilyttäneiden kuvioiden kohdalla (luonnontilaisuusluokat 3-4). Koska kartoitetut kohteet sijoittuvat kokonaisuudessaan merenrannan elinympäristöihin, tarkastellaan luontotyypit Itämeren rantaluontotyyppeinä ja esitetään niiden uhanalaisuus. Tulokset on esitetty taulukossa 4. Luontotyyppien uhanalaisluokituksen yhtenä tarkoituksena on lisätä tietämystä luontotyyppien merkityksestä osana luonnon monimuotoisuutta. Uhanalaisiksi luontotyypeiksi luokitellaan äärimmäisen uhanalaiset (CR), uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) luontotyypit. Näiden lisäksi on luokiteltu silmälläpidettävät (NT) sekä elinvoimaiset (LC) luontotyypit. Maankäyttöä suunniteltaessa tulisi huomioida luonnontilaisten ja luonnontilaisen 6

10 kaltaisten luontotyyppien uhanalaisuusluokitukset. Silmälläpidettävien luontotyyppien kohdalla olisi suotavaa, ettei luontotyypille aiheudu turhaa vauriota maankäytön johdosta. Taulukko 4. Edustavimpien luontotyyppien uhanalaisuus (LC = elinvoimainen, NT = silmälläpidettävä). Voimala / kuvio Luontotyyppi Uhanalaisuusarvioinnissa käytetty luontotyyppi Uhanalaisuus A10/2 ruoho- ja rannikon kosteat terva- ja harmaaleppälehdot NT heinäkorpi, lehtomainen kangas A10/3 rantapensaikko merenrantapajukot LC A10/4 rantaniitty avoluhdat NT A12/2* luhtaniitty avoluhdat NT A12/3* luhtakorpi rannikon kosteat terva- ja harmaaleppälehdot NT *Koskee alkuperäisiä sijoituspaikkoja, voimalan lopullinen sijoituspaikka muuttunut suunnittelun edetessä. 5 TUNNETUT UHANALAISESIINTYMÄT Selvitysalueen suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymistä hankittiin tietoa myös Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Eliölajit-tietojärjestelmä ). Röytän alueella esiintyy melko runsaasti suojelullisesti arvokasta lajistoa, mutta yksikään tunnettu esiintymä ei sijainnut kartoitetuilla voimalapaikoilla tai sen läheisyydessä. Tunnettujen sijaintietojen perusteella esiintymät sijoittuvat melko kauas suunnitelluista rakennuspaikoista (liite 1 ja taulukko 4.). Tietojen luovutusehdoista johtuen tarkempia lajitietoja ei esitetä. Myöskään suoritetuissa maastokartoituksissa suojelullisesti arvokkaita lajeja ei havaittu. Taulukko 5. Suunnitellun voimalapaikan ja lähimmän suojelullisesti arvokkaan lajin esiintymän sijoittuminen (etäisyys metreinä) ja lajitiedoissa mainitun lajin/lajien suojelullinen asema (U = uhanalaislistan laji, RT = alueellisesti uhanalainen, D = luontodirektiivin liitteen IV laji, V = Suomen kansainvälisen suojelun vastuulaji). Lähde: Lapin ELY-keskus, Eliölajittietojärjestelmä Tietojen luovutusehdoista johtuen lajinimiä ei esitetä. voimala etäisyys Lajin/lajien asema A U A U, RT A U A U, D, V A U, D, V, RT 7

11 6 YHTEENVETO Rajakiiri Oy suunnittelee Tornion Röytässä sijaitsevan Puuska-tuulivoimapuiston laajentamista. Voimaloiden suunnitelluille sijoituspaikoille laadittiin kasvillisuus- ja elokuussa Selvityksessä kartoitettiin kunkin suunnitellun voimalan sijoituspaikka noin 2 hehtaarin laajuudelta. Suunnitelluista 5 voimalapaikasta yksi sijoittuu vesialueelle, yksi voimakkaasti muutetulle joutomaa-alueelle ja yksi varsin tavanomaiseen metsämaastoon. Niiden sijoituspaikkojen luontoarvot ovat vaatimattomia. Voimaloiden A10 ja A12 sijoituspaikoilla puolestaan esiintyy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia merenrantametsiköitä. Metsiköiden korkeaa luonnontilaisuusastetta ilmentää etenkin runsaahko lahopuun määrä ja metsikköjen luonnollinen kehitystila. Kohteet ovat kuitenkin varsin pienialaisia ja alueellisesti tavanomaisia. Kartoituksessa tavattu kasvillisuus oli tavanomaista. Suunnittelutyön edetessä kolmen voimalan sijoituspaikka muuttui lokakuun lopulla. Kahden voimalan osalta (A10 ja A13) muutos oli vain vähäinen ja paikan siirtyminen tapahtui kartoitetun alueen sisällä. Voimalan A12 kohdalla siirtyminen oli kuitenkin sen verran merkittävä että sen uusi sijoituspaikka on kartoittamattomalla alueella. Tämän osalta jouduttiin ajankohdan myöhäisyydestä johtuen tyytymään ilmavalokuvatarkasteluun. Sen perusteella kohteella ei näyttäisi olevan erityisiä luontoarvoja. Kartoitetuilta kohteilta ei tavattu suojelullisesti arvokasta lajistoa. Alueelta tunnetut suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymät sijoittuvat melko kauas suunnitelluista voimaloiden sijoituspaikoista. Kartoituksessa tavatut luonnontilaltaan vähintään luokkaan 3 tai 4 sijoittuneet luontotyypit on luontotyyppien uhanalaistarkastelussa arvioitu silmälläpidettäviksi tai elinvoimaisiksi. Luontotyypit ovat Perämeren merenrantaluontoa tyypillisimmillään. Silmälläpidettävien luontotyyppien kohdalla olisi suotavaa, ettei luontotyypille aiheudu turhaa vauriota maankäytön johdosta. Nykyisen teollisuusalueen ulkopuolelle kohdistuva vaikutus luontotyyppien säilymiseen on kokonaisuuden kannalta kuitenkin vähäinen. Kuva 7. Merenrannan metsikköä alueella. 8

12 KIRJALLISUUS Eurola, S., Huttunen, A. & Kukko-oja, K Oulanka Reports 14/1995 Suokasvillisuusopas. 2. korj.p. Oulu, Oulun yliopisto. Hotanen, J-P., Nousiainen, H., Mäkipää, R., Reinikainen, A. & Tonteri, T Metsätyypit opas kasvupaikkojen määrittämiseen. Hämeenlinna, Metsäkustannus. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) Retkeilykasvio. Helsinki, Yliopistopaino, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Kontula, T. & Raunio, A Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi, menetelmä ja luontotyyppien luokittelu. Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 765. Mossberg, B. & Stenberg, L., Suuri Pohjolan kasvio. Vuokko, S. & Väre, H. (suom.) Helsinki, Kustannusosakeyhtiö, Tammi. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I Suomen lajien uhanalaisuus Ympäristöministeriö. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Raunio, A., Schulman, A. ja Kontula, T. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Osa 2: Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/ s. Työnro: Tallenne: 20403_puuska_kasviraportti_ docx 9

13 Liite 1. Voimaloiden sijoituspaikat ja suojelullisesti arvokkaiden lajien esiintymät A11 A12 A10 A13 A09 0 0,5 1 kilometriä Tilaaja Työn nimi Rajakiiri Oy Puuska 2 tuulivoimaloiden kasvillisuus- ja Selitteet Olemassa oleva tuulivoimala Suunniteltu tuulivoimala Suojelullisesti arvokkaan lajin esiintymä Piirustuksen sisältö Mittakaavat Liitekartta 1: Tiedosto Päivämäärä 20403_kartta Piirt. TVä Työ- ja piirustusnumero