Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus"

Transkriptio

1 Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Työllistävä vaikutus, verokertymä ja arvonmuodostus Maaliskuu 2015

2 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto ja johtopäätökset Työllistävä vaikutus Verotuotot Arvonmuodostus Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot Arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto Oluen myynnin kehitys ja jakauma Työllistävä vaikutus Suorat työllisyysvaikutukset Epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset Välilliset työllisyysvaikutukset: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti Oluen välilliset työllisyysvaikutukset Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien välilliset työllisyysvaikutukset Välilliset työllisyysvaikutukset: muut toimialat Mallasteollisuus Itämeren laivamyynti Pullonpalautus Erittely panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottamista verotuotoista Suora arvonlisävero ja muut tuoteverot Epäsuora ja välillinen arvonlisävero Tuloverot ja henkilöstösivukulut Muut verot Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Arvonmuodostus Suora arvonmuodostus Epäsuora arvonmuodostus Välillinen arvonmuodostus Arvonmuodostuksen kehitys ja tekijät Myydyn tuotannon arvo Tuotannon kustannukset LIITTEET Liite 1: Haastattelut ja kyselyihin vastanneet henkilöt Liite 2: Julkaisut Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset Liite 4: Metodologia, verotus Liite 5: Metodologia, arvonmuodostus

3 1. Yhteenveto ja johtopäätökset Vuonna 2013 Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti yhteensä henkilöä ja kerrytti veroja milj.. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus lisäsi yhteiskunnalle arvoa noin milj. vuonna Verrattuna aikaisempiin vuosiin, panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti selkeästi vähemmän henkilöitä ja muodosti vähemmän arvoa, mutta kerrytti enemmän veroja. 1.1 Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa Juomakategoria Suora Epäsuora Vähittäiskauppa & ravintolat Välillinen Pullonpalautus & mallasteollisuus Yht Olut n/a n/a Virvoitusjuomat ja Kivennäisvedet n/a n/a Siiderit n/a n/a Lonkero n/a n/a Juomakategoriat yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus on esitetty alla olevassa kuvassa juomakategorioittain ja jaettuna suoraan, epäsuoraan ja välilliseen työllisyyteen. Oluen osuus panimoja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta on merkittävä (noin 55 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora, epäsuora ja välillinen työllisyys (yht henk.) Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys juomakategorioittain (yht henk.) 18 % 8 % 17 % Suora Epäsuora 8 % 8 % 8 % 55 % Olut Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Siiderit 57 % Välillinen: Ravintola Välillinen: Vähittäiskauppa 21 % Lonkero Kategorioille yhteinen 1 EY laskelmat (2015) luvut: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 2

4 Oluen jälkeen tuotekategorioista suurin työllisyysvaikutuksiltaan on virvoitusjuomat ja kivennäisvedet, joka työllistää henkilöä. Siiderin ja lonkeron tuotanto ja myynti työllistää yhteensä henkilöä. Lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää mallastamoteollisuuden ja pullonpalautuksen kautta 66 henkilöä. Verrattuna vuoteen 2011, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitiin työllistävän yhteensä henkilöä, on työllisyys laskenut yli henkilöllä (11 %). Sekä suora, epäsuora että välillinen työllisyys on laskenut. 2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen kehitys yht yht Muut välilliset Välillinen: Vähittäiskauppa Välillinen: Ravintola Epäsuora Suora EY laskelmat (2015). EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 3 Lähteet: Vuoden 2011 työllisyys: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. Vuoden 2013 luvut: EY laskelmat (2015). 3

5 1.2 Verotuotot Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä 2013 (yht milj. ) 4 Tuloverot ja henkilöstösivukulut 16 % Muut verot 7 % Suora ALV ja tuoteverot 45 % Epäsuora ja välillinen ALV 32 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti veroja Suomessa milj. vuonna Verojen määrä on huomattava, jos sitä vertaa esimerkiksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisliikevaihtoon, joka vuonna 2013 oli 886 milj.. 5 Suurin veroerä oli suora arvonlisävero ja tuoteverot 914 milj. (45 %), sisältäen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä-, alkoholijuomavero- ja virvoitusjuomaverokertymät. Epäsuora ja välillinen arvonlisäverokertymä oli 643 milj. (32 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut olivat 331 milj. (16 %), kattaen suoran, epäsuoran ja välillisen työllisyyden verotuksen. Muut verot olivat 151 milj. (7 %), sisältäen muun muassa energiaverotuksen, yhteisöverotuksen ja kiinteistöverotuksen. Vuonna 2013 verokertymä oli 135 milj. suurempi kuin vuonna 2011, jolloin veroja kertyi milj.. 6 Verokertymän kasvusta suoran arvonlisä- ja tuoteverojen lisäyksen osuus oli 81 milj. 7. Epäsuora ja välillinen verokertymä kasvoi 63 milj.. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen kertymä pienentyi noin 6 milj. eurolla, johtuen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen vähentymisestä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisliikevaihto laski 9 milj. vuodesta 2011 vuoteen EY laskelmat (2015) 5 Lähde: Tilastokeskus; Yritysten tilinpäätöstiedot EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. 7 Lähde: EY laskelma (2011). Vuoden 2011 suora ALV kertymää on korjattu siiderin ja lonkeron kokonaiskulutuksen osalta. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. arvonlisäverokertymän kautta. 8 Lähde: Tilastokeskus. Yritysten tilinpäätöstiedot

6 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa juomaryhmittäin 2013 (yht milj. ) 9 Muun panimoteollisuuden verokertymä; 638; 31 % Oluen verokertymä; 1 401; 69 % Oluen osuus verokertymästä oli noin milj., eli 69 % koko panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymästä. Vuonna 2013 litrasta olutta maksettiin keskimäärin 3,01 veroja. 10 Ravintoloissa oluesta maksettiin veroja 5,58 /litra ja vähittäiskaupassa 2,59 /litra. 11 Verojen osuus on keskimäärin 59 % oluen kuluttajahinnasta. 12 Oluen verokertymä on noussut vuodesta 2011, jolloin veroja maksettiin oluesta yhteensä milj.. 13 Muut juomakategoriat kerryttivät veroja 772 milj. (36 %), sisältäen virvoitusjuomien, siiderien ja lonkeron verotuksen. Myös muiden juomakategorioiden verokertymä on noussut vuodesta 2011, jolloin se oli alle 610 milj EY laskelmat (2015) 10 EY laskelmat (2015). 11 EY laskelmat (2015). Laskentaperiaatteet: Maksettu ALV per litra perustuu keskimääräiseen kuluttajahintaan. Tässä tutkimuksessa arvioidut oluen eri verojen verokertymät on jaettu vähittäiskaupalle ja ravintola-alalle litramääräisen oluen myynnin jakauman mukaan. Muut verot kertymässä on huomioitu panimoteollisuudelle kuuluvat elintarvikekaupan ja ravitsemistoiminnan muut verot erikseen. Oluen osuus muut verot - verokertymästä perustuu oluen osuuteen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta. 12 EY laskelmat (2015). Oluen kokonaisverokertymä jaettuna oluen kokonaiskulutuksen arvoon, joka perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamiin kokonaiskulutusmääriin. 13 EY laskelma (2015). EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Oluen kerryttämään veroon on lisätty vuoden 2011 epäsuora ja välillinen ALV kertymä. 14 Lähde: EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. arvonlisäverokertymän kautta. Vuoden 2011 verokertymään on lisätty epäsuora ja välillinen arvonlisävero. 5

7 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa veroryhmittäin 2013 (yht milj. ) 15 Epäsuorat ja välilliset verot; 1071; 53 % Suorat verot; 968; 47 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora verokertymä oli 968 milj., eli noin 47 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymästä vuonna Suorat verot sisältävät suoran arvonlisäveron ja tuoteverot kokonaisuudessaan, sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuuden tuloveroista ja henkilöstösivukuluista sekä muista veroista. 16 Epäsuorilla ja välillisillä veroilla tarkoitetaan epäsuoraa ja välillistä arvonlisäverokertymää, joka syntyy ravintoloissa, vähittäiskaupassa ja arvoketjussa, sekä verotuottoja, jotka kertyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävyyden seurauksena. Vuonna 2013 epäsuorat ja välilliset verot olivat milj. (53 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymän kehitys milj milj Muut verot Tuloverot ja henkilöstösivukulut Epäsuora ja välillinen ALV Suora ALV ja tuoteverot arvio 2014 arvio EY laskelmat (2015) 16 EY laskelmat (2015). Oluen osuus muista veroista perustuu oluen osuuteen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta EY laskelmat (2015). Vuosille 2014 ja 2015 on arvioitu sama epäsuora ja välillinen työllisyys kuin vuonna

8 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Arvonlisäveroa sekä alkoholiveroa ja virvoitusjuomaveroa on korotettu useaan otteeseen tarkastelujakson aikana. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä- ja tuoteverokertymän arvioidaan kasvavan lähes 20 prosenttia vuosina Vuosien 2014 ja 2015 arvioissa on otettu huomioon vain toteutettujen ja kaavailtujen veromuutosten vaikutukset energiaverojen, yhteisöveron ja kiinteistöveron kohdalta. 18 Tällöin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä olisi milj. vuonna 2014 ja milj. vuonna Vuoden 2015 verokertymässä on huomioitu myös pienpanimoiden verohuojennus, jonka arvioitu kokonaismäärä on noin 6 milj. vuonna , eli noin 1 miljoona euroa enemmän kuin vuonna Laskelmissa ei ole huomioitu yritysten edustusmenojen verovähennyskelvottomuutta eikä sen muutosten vaikutuksia verokertymiin. 18 Lähde: Valtion talousarvioesitys Lähde: Valtion talousarvioesitys

9 1.3 Arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta Suomen taloudelle on arvioitu myös arvonmuodostuksen pohjalta. Arvonmuodostusta kuvataan tässä tutkimuksessa jalostusarvon kautta, joka kertoo yritysten toiminnallaan tuottamasta arvosta. Arvonmuodostus lasketaan vähentämällä tuotannon bruttoarvosta tuotantoon liittyvien ostojen ja palvelujen kustannukset. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Juomakategoria Suora Epäsuora Välillinen Yhteensä Vähittäiskauppa Ravintola Olut Siideri & Lonkero Virvoitusjuomat & kivennäisvedet Juomakategoriat yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus oli milj. vuonna 2013, koostuen suorasta (279 milj ), epäsuorasta (162 milj. ) ja välillisestä (742 milj. ) arvonmuodostuksesta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora, epäsuora ja välillinen arvonmuodostus 2013 (yht milj. ) Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus: Olut ja muut juomakategoriat 2013 (yht milj. ) 18 % 23 % Suora arvonlisäys Epäsuora arvonlisäys 35 % Olut 14 % Välillinen arvonlisäys: Ravintola 65 % Muut 45 % Välillinen arvonlisäys: Vähittäiskauppa Oluen osuus arvonmuodostuksesta oli 773 milj., eli noin 65 %. Muiden kategorioiden arvonmuodostus oli yhteensä 411 milj., josta virvoitusjuoma- ja kivennäisveden osuus oli 246 milj. ja siiderin & lonkeron 164 milj EY laskelmat (2015). 21 EY laskelmat (2015). Lähde: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain

10 Arvonmuodostuksen määrään vaikuttaa sekä kulutus, tuotannon tehokkuus että raaka-aineiden ja palvelujen hinnat. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus on vähentynyt huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2009 ja milj yht milj yht milj Välillinen arvonmuodostus: Vähittäiskauppa Välillinen arvonmuodostus: Ravintola Epäsuora arvonmuodostus Suora arvonmuodostus 22 EY laskelmat (2015) 9

11 2. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on analysoida panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa, arvioida toimialan Suomessa kerryttämien verojen kokonaismäärä, sekä kartoittaa toimialan arvonmuodostusta ja sen kehitystä Suomessa Analyysi ja lähestymistapa pohjautuu EY:n, Regioplanin ja The Brewers of Europen tehtyyn tutkimukseen The Contribution made by Beer to the European Economy, jossa on arvioitu oluen vaikutusta Euroopan talouselämään. Lisäksi tutkimuksessa on huomioitu suomalaiseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen liittyvät erityispiirteet, jotka alkuperäisessä Euroopan laajuisessa tutkimuksessa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen sisältyviä juomakategorioita ovat oluen lisäksi siiderit, lonkerot, virvoitusjuomat sekä kivennäisvedet. Tässä tutkimuksessa on alkuperäisen The Contribution made by Beer to the European Economy - tutkimuksen mukaisesti mitattu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoria, epäsuoria ja välillisiä vaikutuksia kolmella osa-alueella (työllisyys, verokertymä, ja arvonmuodostus). Nämä vaikutukset eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kolme eri tapaa katsoa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutuksia Suomen talouselämään. Tässä raportissa vastataan seuraaviin avainkysymyksiin: Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora ja epäsuora työllistävyysvaikutus juomakategorioittain? Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa? Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Suomessa eri tuotealueilla (oluet, virvoitusjuomat, siiderit ja lonkerot, kivennäisvedet)? Miten arvonmuodostus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ja mitkä tekivät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia? 10

12 2.1 Työllistävä vaikutus Tutkimuksen rakenne: Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyysvaikutukset Suomessa Suora Epäsuora Välillinen Olut Muut juomakategoriat Olut Muut juomakategoriat Olut Muut juomakategoriat Tässä dokumentissa on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta työllisyyteen Suomessa päivittämällä EY:n aiemmin laatima raportti ( Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa, 2011) viimeisimmän tilastotiedon perusteella. Tutkimuksessa on otettu huomioon suorat, epäsuorat, sekä välilliset työllisyysvaikutukset. Suorat työllisyysvaikutukset on laskettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suorien työntekijöiden lukumäärän perusteella ja ne perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamaan työntekijöiden määrään Suomessa. Tähän lukeutuvat olutta, siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä kivennäisvesiä tuottavien yritysten henkilökunnat. Epäsuoria työllisyysvaikutuksia on tutkittu tarkastelemalla valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia raaka-aine- ja ulkopuolisten palveluiden ostojen työllisyysvaikutuksia toimitusketjun yrityksissä. Välillisillä työllisyysvaikutuksilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutusta eri myyntikanavien yrityksissä. Analyysissä on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin osalta. Lisäksi on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutukset suomalaisten erityispiirteiden, kuten Itämeren laivaliikenteen sekä pullon- ja tölkinpalautustoimialojen osalta. Välillisiä työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu myös mallasteollisuuden osalta. Suomessa panimot eivät omista mallastamoita, jolloin työllisyysvaikutuksiin on laskettu mallasteollisuuden piirissä olevat työntekijät olutmaltaan valmistuksen osalta. Tämä poikkeaa eurooppalaisesta panimoteollisuudesta, jonka osalta mallasteollisuus sisältyy pääosin panimoteollisuuteen, sillä suurpanimot omistavat mallastamot. 11

13 2.2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot Selvityksessä on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymää sekä suorien että epäsuorien ja välillisten verojen kautta. Suorilla veroilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia veroja, joista merkittävimmät ovat arvonlisäverot ja muut tuoteverot. Suoriin veroihin kuuluvat myös panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden henkilöstön tuloverot ja henkilöstösivukulut, yhteisöverot sekä energiaverot. Epäsuorilla veroilla tarkoitetaan veroja, jotka kertyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden raaka-aineiden ja palveluiden ostojen kautta. Välillisiä veroja kertyy puolestaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin, pullonpalautustoiminnan sekä mallasteollisuuden kautta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotusta on analysoitu neljässä kategoriassa: suora arvonlisäja muut tuoteverot, epäsuorat ja välilliset arvonlisäverot, tuloverot ja henkilöstösivukulut, sekä muut verot. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon sekä aiempiin EY:n tutkimuksiin. Arvonlisäveron ja tuoteverojen analyysin pääasiallisena lähteenä toimivat valtiovarainministeriön vuosittain julkaisemat tiedot verokertymistä, joista on erotettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus. Epäsuora arvonlisävero perustuu panimoteollisuuden ostoihin. Välillinen arvonlisävero perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden ilmoittamiin kokonaiskulutusmääriin, joista on vähennetty suorat ja epäsuorat arvonlisäverot. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen analyysi perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta Suomessa. Muiden verojen analyysi perustuu EY:n vuonna 2013 tekemään tutkimukseen elintarvikkeiden verotuksesta, josta panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus on erotettu. Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa on huomattava sekä tuotannon että kulutuksen kannalta, on oluen verokertymää tarkastelu tutkimuksessa erikseen. 2.3 Arvonmuodostus Arvonmuodostuksen osalta tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus ja sen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana, sekä arvioida mitkä tekijät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia. Arvonmuodostusta arvioidaan Regioplanin ja The Brewers of Europen (2013) tutkimuksen mukaisesti, arvioimalla jokaisen juomakategorian arvonmuodostus. Arvonmuodostuksella tarkoitetaan markkinahinnan ja raaka-aineiden sekä palvelujen ostohinnan erotusta, joka kuvaa tuotannon jalostusarvoa. Termi arvonmuodostus vastaa alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä termiä valueadded. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Suoran arvonmuodostuksen lähteenä toimivat Tilastokeskuksen tilastot teollisuuden tuotannosta. Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuorasta ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta. Suora arvonmuodostus koostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotannon kautta syntyvästä arvosta. Epäsuora arvonmuodostus muodostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusketjussa, raaka-aine- ja palveluostojen kautta. Välillinen arvonmuodostus muodostuu ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden myynnin kautta. Tässä tutkimuksessa ei ole huomioitu pullonpalautusalan tai mallastamoiden kautta tapahtuvaa välillistä arvonmuodostusta. Arvonmuodostuksen muutokseen vaikuttavia tekijöitä on kartoitettu haastattelemalla alan toimijoita. 12

14 3. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa 3.1 Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto Suomessa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden alle kuuluu oluen valmistuksen ja myynnin lisäksi eurooppalaisesta panimoteollisuudesta poiketen myös muita juomakategorioita, kuten siideri, lonkero, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kokonaiskulutus 23 ja kokonaistuotannon bruttoarvo % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kokonaiskulutus (litraa) % 6% 10% 31% 49% Siideri Long drink Kivennäisvedet* Virvoitusjuomat* Olut Tuotannon bruttoarvo (milj. ) 2012 Arvonlisäys Toiminnan kustannukset Siideri Virvoitusjuomat ja lonkero** ja vedet Olut Oluen osuus oli vuonna 2013 lähes 50 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden litramääräisestä kokonaiskulutuksesta. Muista juomakategorioista merkittävin kokonaiskulutuksella mitattuna olivat virvoitusjuomat (31 %) ja kivennäisvedet (10 %). Lonkeron osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 6 %, ja siiderin puolestaan noin 5 % Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamiin myyntilukuihin (Lähteet: Canadean, Panimoliitto, Valvira, THL). 24 Tilastokeskus. Teollisuus toimialoittain. * Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kulutusluvut ovat arvioita. **Sisältää vain käymisteitse valmistetun lonkeron osuuden kokonaistuotannon arvosta. Todellisuudessa lonkeron arvonmuodostus on todennäköisesti suurempi. 25 Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen. 13

15 Huolimatta muiden juomakategorioiden merkittävästä kulutusosuudesta, on oluen osuus kokonaistuotannon arvosta selvästi muita juomakategorioita korkeampi. Oluen valmistuksen arvonmuodostus oli 242 miljoonaa euroa vuonna 2012, ja 501,2 milj. siirtyi toimitusketjussa taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet oli toiseksi suurin kokonaistuotannon arvolla mitattuna. Kokonaistuotannon arvo oli 90,4 milj., josta 29,5 milj. oli tuotannon arvonmuodostusta ja 61 milj. jakautui tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Siiderien ja käymisteitse valmistetun lonkeron kokonaistuotannon arvo oli 16,4 milj., josta 10,8 milj. jakautui taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Tislatun lonkeron kokonaistuotannon arvoa ei ole saatavilla julkisista lähteistä. Tislatun lonkeron osuus käymisteitse valmistetun siiderin ja lonkeron litramääräisestä tuotannosta on noin 20 %. 26 Näin ollen voidaan olettaa, että siiderin ja lonkeron kokonaistuotannon todellinen arvo on noin 20 milj.. 26 Perustuu THL:n ilmoittamaan alkoholin kokonaiskulutukseen. 14

16 3.2 Oluen myynnin kehitys ja jakauma Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteita myydään vähittäiskaupan ja ravintoloiden kautta. Oluen myynnin litramääräisestä volyymista noin 15 % myydään ravintoloiden ja 85 % vähittäiskaupan kautta. Tämän lisäksi matkustajatuonnin kautta tuodaan merkittävä määrä panimoteollisuuden tuotteita, erityisesti olutta. Oluen ravintolamyynti on laskenut 13 % (9 milj. litraa) vuodesta 2009 vuoteen Oluen matkustajatuonti sen sijaan on samana aikana kasvanut 22 % (6 milj. litraa). Ravintolakanavan osuuden lasku oluen litramääräisestä kokonaiskulutuksesta on jatkunut pitkään esimerkiksi vuonna 2000 ravintoloiden osuus oluen kotimaanmyynnistä oli vielä 28 %, eli kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna. Oluen ravintolamyynti ja matkustajatuonti milj. litraa Vähittäiskauppa myynti Ravintolamyynti Matkustajatuonti EY laskelmat (2015). Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kotimaanmyyntiin ja myynnin jakaumaan. Matkustajatuonti: 2013 luvut: Päihdetilastollinen vuosikirja luvut: TNS Gallup: Alkoholijuomien ja matkustajatuontiseuranta

17 4. Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti Suomessa henkilöä vuonna Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelle on merkittävä (yli 48 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden litramääräisestä kokonaistuotannosta vuonna 2013), oluen työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu erikseen Suorat työllisyysvaikutukset Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten henkilöstömäärä oli Suora työllisyys laski edelleen 104 henkilöllä vuonna 2014, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritykset työllistivät henkilöä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten suora työllisyys on vähentynyt vuosina noin 18%:lla (421 henkilöä) Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen. 29 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (2015) 16

18 4.2 Epäsuorat työllisyysvaikutukset Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Suoran työllisyysvaikutuksen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus luo työllisyyttä epäsuorasti raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitu epäsuora työllisyysvaikutus on henkilöä. Epäsuora työllistävyys on laskenut vuoteen 2011 verrattuna, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuoran työllisyysvaikutuksen määräksi arvioitiin yhteensä henkilöä EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 17

19 4.2.1 Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen valmistuksella on epäsuoria työllisyysvaikutuksia raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Tilastojen mukaan oluen kokonaistuotannosta 501,2 milj. siirtyy toimitusketjussa taaksepäin tavaran ja palveluiden toimittajille. 31 Ostot jakaantuvat maatalouden, käyttöhyödykkeiden, pakkausteollisuuden, välineiden, kuljetusten, markkinoinnin ja median, sekä muiden palveluiden tuottajien välillä. Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset 32 Sektori Kotimaan osuus Liikevaihto/ työntekijä 33 (milj. ) % 34 (milj. ) (1 000 ) Työntekijöiden lukumäärä 2011 Maatalous 80,2 89 % 71,4 58, Hyödykkeet 40,1 98 % 39,3 1093, Pakkausteollisuus 120,3 83 % 99,8 428, Kone-ja työvälineteoll. 65,2 83 % 54,1 428, Kuljetus 75,2 98 % 73,7 176, Media ja markkinointi 105,3 98 % 103,2 208, Palvelut 15,0 86 % 12,9 83, Yhteensä Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta 65% Valmistuksen epäsuora kokonaisvaikutus Kokonaisuudessaan oluen epäsuora työllisyysvaikutus on henkilöä, perustuen vuoden 2012 ostomääriin. Verrattuna vuoteen 2011 on oluen epäsuora työllisyysvaikutus pienentynyt 157 henkilöllä, eli 4 %. 31 Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain Laskentamalli: The Contribution made by Beer to the European Economy (2011). 33 Tilastokeskus.Yritykset toimialoittain The Contribution made by Beer to the European Economy. (2011). 18

20 4.2.2 Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus valmistaa ja myy myös siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä kivennäisvettä. Oluen tavoin osa näiden juomakategorioiden kokonaistuotannosta jakaantuu toimitusketjussa taaksepäin ostoina tavaran- ja palveluiden toimittajilta. Muun panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kautta 75 milj. jakaantui taaksepäin toimitusketjussa. 35 Siiderin, Lonkeron, Virvoitusjuomien ja kivennäisveden työllistävä vaikutus 36 Ostot tavaran- ja palveluiden toimittajilta Kotimaan osuus Liikevaihto /työntekijä Työntekijöiden lukumäärä 2011 (milj. ) % (milj. ) (1 000 ) Siiderit 6,2 90 % 5,6 328, Lonkerot 37 6,2 90 % 5,6 328, Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet 61,0 90 % 54,8 328, Yhteensä 75,4 90 % Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta 65% Tuotannon epäsuora kokonaisvaikutus Siiderin ja lonkeron valmistaminen työllistää epäsuorasti 36 henkeä, ja virvoitusjuomien sekä mineraaliveden valmistaminen puolestaan 169 henkilöä. Olettaen ensimmäisen kierroksen osuuden olevan 65 % kokonaisvaikutuksesta, panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden muut juomakategoriat työllistävät kaiken kaikkiaan 312 henkeä. Kokonaisuudessaan muun kuin oluen epäsuora työllistävyys on laskenut vuoden 2011 raporttiin verrattuna 36 hengellä, eli noin 10 % Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain Pohjautuu Tilastokeskuksen siiderin ja muiden tislaamattomien juomien tilastoon, josta siiderin osuus on laskettu alkoholin kokonaiskulutusmäärien pohjalta. 36 EY laskelmat (2015). Kotimaan osuus (%) ja liikevaihto/työntekijä perustuu oluen epäsuorassa työllisyyden laskennassa käytettyjen lukujen keskiarvoihin. Lähde: Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain Johtuen tuotteiden samankaltaisuudesta ja lähes yhtä suurista kokonaiskulutusmääristä, arvioidaan tässä tutkimuksessa lonkeron kokonaistuotannon arvon ja ostojen määrän olevan vähintään yhtä suuria kuin siiderin. 19

Panimoteollisuuden verotus Suomessa

Panimoteollisuuden verotus Suomessa verotus Suomessa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry 21.5.2013 1 1 Tutkimuksen taustat, tavoitteet ja toteuttaminen Suomen veroratkaisut ovat vaikuttaneet viime vuosina voimakkaasti panimo- ja

Lisätiedot

Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa

Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry Loppuraportti 1.11.2011 1 Sisältö 1 Tutkimuksen taustat...3 1.1 Tutkimuksen lähtökohdat, tavoitteet ja toteuttaminen...3

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012

Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Virvoitusjuomavero 7 pointtia

Virvoitusjuomavero 7 pointtia Virvoitusjuomavero 7 pointtia. Virvoitusjuomia kulutetaan Suomessa 53 litraa asukasta kohden. Se on alle puolet Saksan kulutuksesta ja merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa. Kivennäisvesien

Lisätiedot

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN Pasi Holm 10.1.2017 ALKOHOLILAIN MUUTOS VÄHITTÄISKAUPASSA 1) Prosenttirajan nosto 4,7 % 5,5 % 2) Valmistustaparajoitteesta

Lisätiedot

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 990 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Mistä kannattavuutta?

Mistä kannattavuutta? KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Toimiala on kasvu-uralla Mistä kannattavuutta? 26.6.217 Ari Peltoniemi, pääekonomisti KUVA (korkeus voi vaihdella)

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2013 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2013 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ALKOHOLI- JA ALKOHOLIJUOMAVEROSTA ANNETUN LAIN LIITTEEN MUUTTAMISESTA

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ALKOHOLI- JA ALKOHOLIJUOMAVEROSTA ANNETUN LAIN LIITTEEN MUUTTAMISESTA 10.9.2013 LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI LAIKSI ALKOHOLI- JA ALKOHOLIJUOMAVEROSTA ANNETUN LAIN LIITTEEN MUUTTAMISESTA Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry kiittää mahdollisuudesta

Lisätiedot

Hallituksen esitys alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta VM074:00/2011

Hallituksen esitys alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta VM074:00/2011 22.9.2011 Valtiovarainministeriö / Vero-osasto Kirjallinen lausunto Hallituksen esitys alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta VM074:00/2011 Valtiovarainministeriön vero-osasto

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Pirkanmaalla Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja lla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty seuraavia

Lisätiedot

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin?

Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Mitä tapahtuisi jos Alkon vähittäismyyntimonopoli purettaisiin? Esa Österberg Johtava asiantuntija, Alkoholi ja huumeet yksikkö, Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa vuosina

Lisätiedot

Metsäteollisuuden toimialakatsaus

Metsäteollisuuden toimialakatsaus Metsäteollisuuden toimialakatsaus Verokertymä, työllistävä vaikutus ja arvonmuodostus Marraskuu 2017 Sisällys 1. Yhteenveto ja johtopäätökset... 2 1.1 Verokertymä... 3 1.2 Työllistävä vaikutus... 6 1.3

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Päijät-Hämeessä Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Varsinais-Suomessa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä

Lisätiedot

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa

Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Ruokaketjun merkitys kansantaloudelle ja alueille Suomessa Julkistustilaisuus 30.5.2017, Ravintola Loisteen Kaarre Marja Knuuttila ja Eero Vatanen #ruokatyötä340tuhannelle #ruokaketju Ruoka-ala (ruokaketju)

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2014 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Uudellamaalla Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Matkailun ongelmakohdat

Matkailun ongelmakohdat KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Matkailun ongelmakohdat Eduskunnan työ- ja elinkeinojaosto 24.3.2017 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä

Lisätiedot

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT

Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa. Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Puutuoteteollisuuden vaikutukset Suomessa ja Satakunnassa Paula Horne, Jyri Hietala, Matleena Kniivilä, Janne Huovari Pellervon taloustutkimus PTT Laskelmat Pellervon taloustutkimus PTT Lähteenä käytetty

Lisätiedot

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja vilvoitusjuomaverosta annetun lain 5 :n ja lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Asiakirjayhdistelmä 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille arvioidaan kertyvän 929 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994).

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2016 huhtikuu 2017)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2016 huhtikuu 2017) 18 2017 30.5.2017 Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2016 huhtikuu 2017) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 79,4 miljoonaa litraa alkoholijuomia vuonna 2016. Sataprosenttiseksi

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Laki. makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Laki. makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain (1127/2010)

Lisätiedot

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen

Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.2011 Marja Haverinen Arvonlisäystarkastelua Tilastokeskuksen aineiston pohjalta 4.1.211 Marja Haverinen Käsitteistä Arvonlisäys (brutto) tarkoittaa tuotantoon osallistuvan yksikön synnyttämää arvoa. Se lasketaan markkinatuotannossa

Lisätiedot

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014

PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 PALKANSAAJAN OSTOVOIMA JA VEROTUS 2000-2014 1 Teemu Lehtinen 15.5.2012 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2012: 38.889 /v (3111 /kk) vuosittainen

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuontikysely (syyskuu 2016 elokuu 2017)

Alkoholijuomien matkustajatuontikysely (syyskuu 2016 elokuu 2017) 32 2017 26.9.2017 Alkoholijuomien matkustajatuontikysely (syyskuu 2016 elokuu 2017) Päälöydökset Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna määrä oli 7,5 miljoonaa litraa. Suomalaiset matkustajat toivat

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne

Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Elintarviketeollisuuden markkinatilanne Juho Lindman Helsingin kauppakorkeakoulun tutkija 23.10.2009 Juho Lindman Sisällysluettelo 1. Talouskriisin vaikutukset 2. Palkankorotusten todellinen vaikutus ruuan

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015) 7/2015 6.10.2015 Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 71 miljoonaa litraa alkoholijuomia syyskuun 2014 ja elokuun 2015 välillä

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

LAUSUNTO ALKOHOLIN MATKUSTAJATUONNIN HILLITSEMISEKSI OHJEELLISTEN TUONTIMÄÄRIEN KÄYTTÖÖNOTOLLA

LAUSUNTO ALKOHOLIN MATKUSTAJATUONNIN HILLITSEMISEKSI OHJEELLISTEN TUONTIMÄÄRIEN KÄYTTÖÖNOTOLLA 7.2.2014 LAUSUNTO ALKOHOLIN MATKUSTAJATUONNIN HILLITSEMISEKSI OHJEELLISTEN TUONTIMÄÄRIEN KÄYTTÖÖNOTOLLA Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

Metsäteollisuuden toimialakatsaus

Metsäteollisuuden toimialakatsaus Metsäteollisuuden toimialakatsaus Verokertymä, työllistävä vaikutus ja arvonmuodostus 3.11.2017 The better the question. The better the answer. The better the world works. Selvityksen tausta ja tavoitteet

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti 3 2017 28.2.2017 Alkoholijuomien matkustajatuonti 2016 Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 81,5 miljoonaa litraa alkoholijuomia vuonna 2016 Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Talous ja ympäristötilastot Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Marraskuu 2015 Tilastokeskus: 00022 Tilastokeskus 029 551 1000 Toimeksiantaja: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2 Alkoholijuomien

Lisätiedot

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset

Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset Jatkoaikojen poistamisen taloudelliset vaikutukset 11.12.2012 Timo Lappi TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Anniskelu työllisyyttä, verotuloja ja valvottua alkoholin

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2014 huhtikuu 2015)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2014 huhtikuu 2015) 3/2015 Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2014 huhtikuu 2015) 11.6.2015 Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta noin 78 miljoonaa litraa alkoholijuomia toukokuun 2014 ja huhtikuun

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 2.6.2014 Kyselyn tulokset Kauppa- ja ravintolamyynnin ja keskioluen vähittäismyynnin osuudet myynnistä

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja

Lisätiedot

NVA. VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO. Verovelvollisen nimi tullipiirille.

NVA. VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO. Verovelvollisen nimi tullipiirille. NVA VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO Verovelvollisen nimi tullipiirille Osoite Verokausi Asiakkaan viite Y-tunnus Valmisteverotustunnus tai yhteisilmoitustunnus

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA

Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA Verot, raami ja talouskriisi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2012 2012 1 Teemu Lehtinen 1.12.2011 1) Palkka PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2011: 37.647 /v

Lisätiedot

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen

Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Puolueiden vero-ohjelmien vaikutus kaupan kannattavuuteen Kannattavuuslaskelmien lähtökohtia Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos on suunnitellut vero- ja kustannusvaikutusten analyysikehikon. Kustannuslaskelmien

Lisätiedot

Lihasektorin hintarakenteet

Lihasektorin hintarakenteet Lihasektorin hintarakenteet Ruokamarkkinoiden toimivuus ja elintarvikkeiden hinnanmuodostus Suomessa tutkimushanke Tiedotustilaisuus 10.6.2014 Jyrki Niemi, Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori Tutkimushanke:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholija alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN

EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN EDUSTUSKULUJEN VEROVÄHENNYSOIKEUDEN POISTAMISEN VAIKUTUKSET MATKAILU- JA RAVINTOLAPALVELUIHIN Pasi Holm, Tapani Yrjölä ja Suvi Rinta-Kiikka 25.6.2014 Johdanto Vuoden 2014 alusta lähtien yritysten oikeus

Lisätiedot

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita

Kevään 2017 tiedustelussa kysyttiin yritysten toteutuneita EK:n Investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden kotimaisten arvo oli viime vuonna reilut 3,8 miljardia euroa eli noin 6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Kuluvana vuonna investointien kasvu kiihtyisi

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2/2010

Kaupan näkymät 2/2010 Kaupan näkymät 2/2010 Myynti- ja työllisyysnäkymät vähittäiskaupassa, autokaupassa ja tukkukaupassa Kaupan työlliset 2009 296 000 henkilöä 14 % Autokauppa Tukkukauppa ja agentuuritoiminta 56 % 30 % Vähittäiskauppa

Lisätiedot

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT

KEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT 2017 27.7.2017 1 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI VALTIOVERONALAISET TULOT, MUKAAN LUKIEN VEROVAPAAT OSINGOT JA KOROT. LÄHDE: TILASTOKESKUS, VERONALAISET TULOT Veronalaiset tulot ml. verovapaat 2005

Lisätiedot

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Verotus. Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Verotus Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Veroaste Suomessa ja EU15-maissa 1980 2010, % % 60 50 40 30 20 10 EU15:n vaihteluväli Suomi EU15 0 1980 1985 1990 1995 2000 2005

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Yrittäjät. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Yrittäjät Konsultit 2HPO 1 Yrittäjien lukumäärä pl. maatalous 1990-270 250 230 210 190 170 150 130 110 90 tuhatta yrittäjää 261 000 169 000 92 000 70 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2015 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2015 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016) 10/2016 3.9.2016 Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 81,1 miljoonaa litraa alkoholijuomia syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välillä

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot