Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus"

Transkriptio

1 Suomen panimo ja virvoitusjuomateollisuuden toimialakatsaus Työllistävä vaikutus, verokertymä ja arvonmuodostus Maaliskuu 2015

2 Sisällysluettelo 1. Yhteenveto ja johtopäätökset Työllistävä vaikutus Verotuotot Arvonmuodostus Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot Arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto Oluen myynnin kehitys ja jakauma Työllistävä vaikutus Suorat työllisyysvaikutukset Epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset Välilliset työllisyysvaikutukset: vähittäiskauppa ja ravintolamyynti Oluen välilliset työllisyysvaikutukset Siiderin ja lonkeron välilliset työllisyysvaikutukset Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien välilliset työllisyysvaikutukset Välilliset työllisyysvaikutukset: muut toimialat Mallasteollisuus Itämeren laivamyynti Pullonpalautus Erittely panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuottamista verotuotoista Suora arvonlisävero ja muut tuoteverot Epäsuora ja välillinen arvonlisävero Tuloverot ja henkilöstösivukulut Muut verot Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Arvonmuodostus Suora arvonmuodostus Epäsuora arvonmuodostus Välillinen arvonmuodostus Arvonmuodostuksen kehitys ja tekijät Myydyn tuotannon arvo Tuotannon kustannukset LIITTEET Liite 1: Haastattelut ja kyselyihin vastanneet henkilöt Liite 2: Julkaisut Liite 3: Metodologia, työllisyysvaikutukset Liite 4: Metodologia, verotus Liite 5: Metodologia, arvonmuodostus

3 1. Yhteenveto ja johtopäätökset Vuonna 2013 Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti yhteensä henkilöä ja kerrytti veroja milj.. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus lisäsi yhteiskunnalle arvoa noin milj. vuonna Verrattuna aikaisempiin vuosiin, panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti selkeästi vähemmän henkilöitä ja muodosti vähemmän arvoa, mutta kerrytti enemmän veroja. 1.1 Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa Juomakategoria Suora Epäsuora Vähittäiskauppa & ravintolat Välillinen Pullonpalautus & mallasteollisuus Yht Olut n/a n/a Virvoitusjuomat ja Kivennäisvedet n/a n/a Siiderit n/a n/a Lonkero n/a n/a Juomakategoriat yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus on esitetty alla olevassa kuvassa juomakategorioittain ja jaettuna suoraan, epäsuoraan ja välilliseen työllisyyteen. Oluen osuus panimoja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta on merkittävä (noin 55 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora, epäsuora ja välillinen työllisyys (yht henk.) Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys juomakategorioittain (yht henk.) 18 % 8 % 17 % Suora Epäsuora 8 % 8 % 8 % 55 % Olut Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet Siiderit 57 % Välillinen: Ravintola Välillinen: Vähittäiskauppa 21 % Lonkero Kategorioille yhteinen 1 EY laskelmat (2015) luvut: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 2

4 Oluen jälkeen tuotekategorioista suurin työllisyysvaikutuksiltaan on virvoitusjuomat ja kivennäisvedet, joka työllistää henkilöä. Siiderin ja lonkeron tuotanto ja myynti työllistää yhteensä henkilöä. Lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllistää mallastamoteollisuuden ja pullonpalautuksen kautta 66 henkilöä. Verrattuna vuoteen 2011, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitiin työllistävän yhteensä henkilöä, on työllisyys laskenut yli henkilöllä (11 %). Sekä suora, epäsuora että välillinen työllisyys on laskenut. 2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen kehitys yht yht Muut välilliset Välillinen: Vähittäiskauppa Välillinen: Ravintola Epäsuora Suora EY laskelmat (2015). EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 3 Lähteet: Vuoden 2011 työllisyys: EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. Vuoden 2013 luvut: EY laskelmat (2015). 3

5 1.2 Verotuotot Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä 2013 (yht milj. ) 4 Tuloverot ja henkilöstösivukulut 16 % Muut verot 7 % Suora ALV ja tuoteverot 45 % Epäsuora ja välillinen ALV 32 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus kerrytti veroja Suomessa milj. vuonna Verojen määrä on huomattava, jos sitä vertaa esimerkiksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisliikevaihtoon, joka vuonna 2013 oli 886 milj.. 5 Suurin veroerä oli suora arvonlisävero ja tuoteverot 914 milj. (45 %), sisältäen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä-, alkoholijuomavero- ja virvoitusjuomaverokertymät. Epäsuora ja välillinen arvonlisäverokertymä oli 643 milj. (32 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuloverot ja henkilöstösivukulut olivat 331 milj. (16 %), kattaen suoran, epäsuoran ja välillisen työllisyyden verotuksen. Muut verot olivat 151 milj. (7 %), sisältäen muun muassa energiaverotuksen, yhteisöverotuksen ja kiinteistöverotuksen. Vuonna 2013 verokertymä oli 135 milj. suurempi kuin vuonna 2011, jolloin veroja kertyi milj.. 6 Verokertymän kasvusta suoran arvonlisä- ja tuoteverojen lisäyksen osuus oli 81 milj. 7. Epäsuora ja välillinen verokertymä kasvoi 63 milj.. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen kertymä pienentyi noin 6 milj. eurolla, johtuen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävän vaikutuksen vähentymisestä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisliikevaihto laski 9 milj. vuodesta 2011 vuoteen EY laskelmat (2015) 5 Lähde: Tilastokeskus; Yritysten tilinpäätöstiedot EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. 7 Lähde: EY laskelma (2011). Vuoden 2011 suora ALV kertymää on korjattu siiderin ja lonkeron kokonaiskulutuksen osalta. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. arvonlisäverokertymän kautta. 8 Lähde: Tilastokeskus. Yritysten tilinpäätöstiedot

6 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa juomaryhmittäin 2013 (yht milj. ) 9 Muun panimoteollisuuden verokertymä; 638; 31 % Oluen verokertymä; 1 401; 69 % Oluen osuus verokertymästä oli noin milj., eli 69 % koko panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymästä. Vuonna 2013 litrasta olutta maksettiin keskimäärin 3,01 veroja. 10 Ravintoloissa oluesta maksettiin veroja 5,58 /litra ja vähittäiskaupassa 2,59 /litra. 11 Verojen osuus on keskimäärin 59 % oluen kuluttajahinnasta. 12 Oluen verokertymä on noussut vuodesta 2011, jolloin veroja maksettiin oluesta yhteensä milj.. 13 Muut juomakategoriat kerryttivät veroja 772 milj. (36 %), sisältäen virvoitusjuomien, siiderien ja lonkeron verotuksen. Myös muiden juomakategorioiden verokertymä on noussut vuodesta 2011, jolloin se oli alle 610 milj EY laskelmat (2015) 10 EY laskelmat (2015). 11 EY laskelmat (2015). Laskentaperiaatteet: Maksettu ALV per litra perustuu keskimääräiseen kuluttajahintaan. Tässä tutkimuksessa arvioidut oluen eri verojen verokertymät on jaettu vähittäiskaupalle ja ravintola-alalle litramääräisen oluen myynnin jakauman mukaan. Muut verot kertymässä on huomioitu panimoteollisuudelle kuuluvat elintarvikekaupan ja ravitsemistoiminnan muut verot erikseen. Oluen osuus muut verot - verokertymästä perustuu oluen osuuteen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta. 12 EY laskelmat (2015). Oluen kokonaisverokertymä jaettuna oluen kokonaiskulutuksen arvoon, joka perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamiin kokonaiskulutusmääriin. 13 EY laskelma (2015). EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Oluen kerryttämään veroon on lisätty vuoden 2011 epäsuora ja välillinen ALV kertymä. 14 Lähde: EY (2013). Panimoteollisuuden verotus Suomessa. Tässä tutkimuksessa on myös otettu huomioon lonkeron osuus käymisteitse valmistetuista juomista, mikä korottaisi vuoden 2011 verokertymää noin 9 milj. arvonlisäverokertymän kautta. Vuoden 2011 verokertymään on lisätty epäsuora ja välillinen arvonlisävero. 5

7 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa veroryhmittäin 2013 (yht milj. ) 15 Epäsuorat ja välilliset verot; 1071; 53 % Suorat verot; 968; 47 % Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora verokertymä oli 968 milj., eli noin 47 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymästä vuonna Suorat verot sisältävät suoran arvonlisäveron ja tuoteverot kokonaisuudessaan, sekä panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuuden tuloveroista ja henkilöstösivukuluista sekä muista veroista. 16 Epäsuorilla ja välillisillä veroilla tarkoitetaan epäsuoraa ja välillistä arvonlisäverokertymää, joka syntyy ravintoloissa, vähittäiskaupassa ja arvoketjussa, sekä verotuottoja, jotka kertyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävyyden seurauksena. Vuonna 2013 epäsuorat ja välilliset verot olivat milj. (53 %). Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymän kehitys milj milj Muut verot Tuloverot ja henkilöstösivukulut Epäsuora ja välillinen ALV Suora ALV ja tuoteverot arvio 2014 arvio EY laskelmat (2015) 16 EY laskelmat (2015). Oluen osuus muista veroista perustuu oluen osuuteen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden liikevaihdosta EY laskelmat (2015). Vuosille 2014 ja 2015 on arvioitu sama epäsuora ja välillinen työllisyys kuin vuonna

8 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä on kasvanut koko tarkastelujakson ajan. Arvonlisäveroa sekä alkoholiveroa ja virvoitusjuomaveroa on korotettu useaan otteeseen tarkastelujakson aikana. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoran arvonlisä- ja tuoteverokertymän arvioidaan kasvavan lähes 20 prosenttia vuosina Vuosien 2014 ja 2015 arvioissa on otettu huomioon vain toteutettujen ja kaavailtujen veromuutosten vaikutukset energiaverojen, yhteisöveron ja kiinteistöveron kohdalta. 18 Tällöin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä olisi milj. vuonna 2014 ja milj. vuonna Vuoden 2015 verokertymässä on huomioitu myös pienpanimoiden verohuojennus, jonka arvioitu kokonaismäärä on noin 6 milj. vuonna , eli noin 1 miljoona euroa enemmän kuin vuonna Laskelmissa ei ole huomioitu yritysten edustusmenojen verovähennyskelvottomuutta eikä sen muutosten vaikutuksia verokertymiin. 18 Lähde: Valtion talousarvioesitys Lähde: Valtion talousarvioesitys

9 1.3 Arvonmuodostus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta Suomen taloudelle on arvioitu myös arvonmuodostuksen pohjalta. Arvonmuodostusta kuvataan tässä tutkimuksessa jalostusarvon kautta, joka kertoo yritysten toiminnallaan tuottamasta arvosta. Arvonmuodostus lasketaan vähentämällä tuotannon bruttoarvosta tuotantoon liittyvien ostojen ja palvelujen kustannukset. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Juomakategoria Suora Epäsuora Välillinen Yhteensä Vähittäiskauppa Ravintola Olut Siideri & Lonkero Virvoitusjuomat & kivennäisvedet Juomakategoriat yhteensä Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus oli milj. vuonna 2013, koostuen suorasta (279 milj ), epäsuorasta (162 milj. ) ja välillisestä (742 milj. ) arvonmuodostuksesta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora, epäsuora ja välillinen arvonmuodostus 2013 (yht milj. ) Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus: Olut ja muut juomakategoriat 2013 (yht milj. ) 18 % 23 % Suora arvonlisäys Epäsuora arvonlisäys 35 % Olut 14 % Välillinen arvonlisäys: Ravintola 65 % Muut 45 % Välillinen arvonlisäys: Vähittäiskauppa Oluen osuus arvonmuodostuksesta oli 773 milj., eli noin 65 %. Muiden kategorioiden arvonmuodostus oli yhteensä 411 milj., josta virvoitusjuoma- ja kivennäisveden osuus oli 246 milj. ja siiderin & lonkeron 164 milj EY laskelmat (2015). 21 EY laskelmat (2015). Lähde: Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain

10 Arvonmuodostuksen määrään vaikuttaa sekä kulutus, tuotannon tehokkuus että raaka-aineiden ja palvelujen hinnat. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus on vähentynyt huomattavasti viimeisen viiden vuoden aikana. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus 2009 ja milj yht milj yht milj Välillinen arvonmuodostus: Vähittäiskauppa Välillinen arvonmuodostus: Ravintola Epäsuora arvonmuodostus Suora arvonmuodostus 22 EY laskelmat (2015) 9

11 2. Tutkimuksen tausta ja tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena on analysoida panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa, arvioida toimialan Suomessa kerryttämien verojen kokonaismäärä, sekä kartoittaa toimialan arvonmuodostusta ja sen kehitystä Suomessa Analyysi ja lähestymistapa pohjautuu EY:n, Regioplanin ja The Brewers of Europen tehtyyn tutkimukseen The Contribution made by Beer to the European Economy, jossa on arvioitu oluen vaikutusta Euroopan talouselämään. Lisäksi tutkimuksessa on huomioitu suomalaiseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen liittyvät erityispiirteet, jotka alkuperäisessä Euroopan laajuisessa tutkimuksessa on jätetty tarkastelun ulkopuolelle. Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuteen sisältyviä juomakategorioita ovat oluen lisäksi siiderit, lonkerot, virvoitusjuomat sekä kivennäisvedet. Tässä tutkimuksessa on alkuperäisen The Contribution made by Beer to the European Economy - tutkimuksen mukaisesti mitattu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suoria, epäsuoria ja välillisiä vaikutuksia kolmella osa-alueella (työllisyys, verokertymä, ja arvonmuodostus). Nämä vaikutukset eivät ole toisistaan erillisiä, vaan kolme eri tapaa katsoa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutuksia Suomen talouselämään. Tässä raportissa vastataan seuraaviin avainkysymyksiin: Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suora ja epäsuora työllistävyysvaikutus juomakategorioittain? Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verokertymä Suomessa? Mikä on panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus Suomessa eri tuotealueilla (oluet, virvoitusjuomat, siiderit ja lonkerot, kivennäisvedet)? Miten arvonmuodostus on muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana ja mitkä tekivät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia? 10

12 2.1 Työllistävä vaikutus Tutkimuksen rakenne: Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyysvaikutukset Suomessa Suora Epäsuora Välillinen Olut Muut juomakategoriat Olut Muut juomakategoriat Olut Muut juomakategoriat Tässä dokumentissa on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden vaikutusta työllisyyteen Suomessa päivittämällä EY:n aiemmin laatima raportti ( Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa, 2011) viimeisimmän tilastotiedon perusteella. Tutkimuksessa on otettu huomioon suorat, epäsuorat, sekä välilliset työllisyysvaikutukset. Suorat työllisyysvaikutukset on laskettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden suorien työntekijöiden lukumäärän perusteella ja ne perustuvat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry:n ilmoittamaan työntekijöiden määrään Suomessa. Tähän lukeutuvat olutta, siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä kivennäisvesiä tuottavien yritysten henkilökunnat. Epäsuoria työllisyysvaikutuksia on tutkittu tarkastelemalla valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia raaka-aine- ja ulkopuolisten palveluiden ostojen työllisyysvaikutuksia toimitusketjun yrityksissä. Välillisillä työllisyysvaikutuksilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutusta eri myyntikanavien yrityksissä. Analyysissä on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden välilliset työllisyysvaikutukset vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin osalta. Lisäksi on huomioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden työllisyysvaikutukset suomalaisten erityispiirteiden, kuten Itämeren laivaliikenteen sekä pullon- ja tölkinpalautustoimialojen osalta. Välillisiä työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu myös mallasteollisuuden osalta. Suomessa panimot eivät omista mallastamoita, jolloin työllisyysvaikutuksiin on laskettu mallasteollisuuden piirissä olevat työntekijät olutmaltaan valmistuksen osalta. Tämä poikkeaa eurooppalaisesta panimoteollisuudesta, jonka osalta mallasteollisuus sisältyy pääosin panimoteollisuuteen, sillä suurpanimot omistavat mallastamot. 11

13 2.2 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotuotot Selvityksessä on arvioitu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kokonaisverokertymää sekä suorien että epäsuorien ja välillisten verojen kautta. Suorilla veroilla tarkoitetaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden valmistuksesta ja myynnistä aiheutuvia veroja, joista merkittävimmät ovat arvonlisäverot ja muut tuoteverot. Suoriin veroihin kuuluvat myös panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden henkilöstön tuloverot ja henkilöstösivukulut, yhteisöverot sekä energiaverot. Epäsuorilla veroilla tarkoitetaan veroja, jotka kertyvät panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden raaka-aineiden ja palveluiden ostojen kautta. Välillisiä veroja kertyy puolestaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden vähittäiskauppa- ja ravintolamyynnin, pullonpalautustoiminnan sekä mallasteollisuuden kautta. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden verotusta on analysoitu neljässä kategoriassa: suora arvonlisäja muut tuoteverot, epäsuorat ja välilliset arvonlisäverot, tuloverot ja henkilöstösivukulut, sekä muut verot. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon sekä aiempiin EY:n tutkimuksiin. Arvonlisäveron ja tuoteverojen analyysin pääasiallisena lähteenä toimivat valtiovarainministeriön vuosittain julkaisemat tiedot verokertymistä, joista on erotettu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus. Epäsuora arvonlisävero perustuu panimoteollisuuden ostoihin. Välillinen arvonlisävero perustuu keskimääräisiin kuluttajahintoihin ja Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden ilmoittamiin kokonaiskulutusmääriin, joista on vähennetty suorat ja epäsuorat arvonlisäverot. Tuloverojen ja henkilöstösivukulujen analyysi perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllistävästä vaikutuksesta Suomessa. Muiden verojen analyysi perustuu EY:n vuonna 2013 tekemään tutkimukseen elintarvikkeiden verotuksesta, josta panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden osuus on erotettu. Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa on huomattava sekä tuotannon että kulutuksen kannalta, on oluen verokertymää tarkastelu tutkimuksessa erikseen. 2.3 Arvonmuodostus Arvonmuodostuksen osalta tutkimuksen tavoitteena on selvittää Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvonmuodostus ja sen kehitys viimeisen viiden vuoden aikana, sekä arvioida mitkä tekijät selittävät arvonmuodostuksen muutoksia. Arvonmuodostusta arvioidaan Regioplanin ja The Brewers of Europen (2013) tutkimuksen mukaisesti, arvioimalla jokaisen juomakategorian arvonmuodostus. Arvonmuodostuksella tarkoitetaan markkinahinnan ja raaka-aineiden sekä palvelujen ostohinnan erotusta, joka kuvaa tuotannon jalostusarvoa. Termi arvonmuodostus vastaa alkuperäisessä tutkimuksessa käytettyä termiä valueadded. Analyysi perustuu julkisesti saatavilla olevaan tietoon. Suoran arvonmuodostuksen lähteenä toimivat Tilastokeskuksen tilastot teollisuuden tuotannosta. Epäsuora ja välillinen arvonmuodostus perustuu tässä raportissa päivitettyyn selvitykseen panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuorasta ja välillisestä työllisyysvaikutuksesta. Suora arvonmuodostus koostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotannon kautta syntyvästä arvosta. Epäsuora arvonmuodostus muodostuu panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden toimitusketjussa, raaka-aine- ja palveluostojen kautta. Välillinen arvonmuodostus muodostuu ravintoloissa ja vähittäiskaupoissa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden myynnin kautta. Tässä tutkimuksessa ei ole huomioitu pullonpalautusalan tai mallastamoiden kautta tapahtuvaa välillistä arvonmuodostusta. Arvonmuodostuksen muutokseen vaikuttavia tekijöitä on kartoitettu haastattelemalla alan toimijoita. 12

14 3. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden erityispiirteet Suomessa 3.1 Kokonaiskulutus ja kokonaistuotanto Suomessa panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden alle kuuluu oluen valmistuksen ja myynnin lisäksi eurooppalaisesta panimoteollisuudesta poiketen myös muita juomakategorioita, kuten siideri, lonkero, virvoitusjuomat ja kivennäisvedet. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden kokonaiskulutus 23 ja kokonaistuotannon bruttoarvo % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Kokonaiskulutus (litraa) % 6% 10% 31% 49% Siideri Long drink Kivennäisvedet* Virvoitusjuomat* Olut Tuotannon bruttoarvo (milj. ) 2012 Arvonlisäys Toiminnan kustannukset Siideri Virvoitusjuomat ja lonkero** ja vedet Olut Oluen osuus oli vuonna 2013 lähes 50 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteiden litramääräisestä kokonaiskulutuksesta. Muista juomakategorioista merkittävin kokonaiskulutuksella mitattuna olivat virvoitusjuomat (31 %) ja kivennäisvedet (10 %). Lonkeron osuus kokonaiskulutuksesta oli noin 6 %, ja siiderin puolestaan noin 5 % Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamiin myyntilukuihin (Lähteet: Canadean, Panimoliitto, Valvira, THL). 24 Tilastokeskus. Teollisuus toimialoittain. * Virvoitusjuomien ja kivennäisvesien kulutusluvut ovat arvioita. **Sisältää vain käymisteitse valmistetun lonkeron osuuden kokonaistuotannon arvosta. Todellisuudessa lonkeron arvonmuodostus on todennäköisesti suurempi. 25 Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen. 13

15 Huolimatta muiden juomakategorioiden merkittävästä kulutusosuudesta, on oluen osuus kokonaistuotannon arvosta selvästi muita juomakategorioita korkeampi. Oluen valmistuksen arvonmuodostus oli 242 miljoonaa euroa vuonna 2012, ja 501,2 milj. siirtyi toimitusketjussa taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet oli toiseksi suurin kokonaistuotannon arvolla mitattuna. Kokonaistuotannon arvo oli 90,4 milj., josta 29,5 milj. oli tuotannon arvonmuodostusta ja 61 milj. jakautui tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Siiderien ja käymisteitse valmistetun lonkeron kokonaistuotannon arvo oli 16,4 milj., josta 10,8 milj. jakautui taaksepäin tavaroiden ja palveluiden toimittajille. Tislatun lonkeron kokonaistuotannon arvoa ei ole saatavilla julkisista lähteistä. Tislatun lonkeron osuus käymisteitse valmistetun siiderin ja lonkeron litramääräisestä tuotannosta on noin 20 %. 26 Näin ollen voidaan olettaa, että siiderin ja lonkeron kokonaistuotannon todellinen arvo on noin 20 milj.. 26 Perustuu THL:n ilmoittamaan alkoholin kokonaiskulutukseen. 14

16 3.2 Oluen myynnin kehitys ja jakauma Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden tuotteita myydään vähittäiskaupan ja ravintoloiden kautta. Oluen myynnin litramääräisestä volyymista noin 15 % myydään ravintoloiden ja 85 % vähittäiskaupan kautta. Tämän lisäksi matkustajatuonnin kautta tuodaan merkittävä määrä panimoteollisuuden tuotteita, erityisesti olutta. Oluen ravintolamyynti on laskenut 13 % (9 milj. litraa) vuodesta 2009 vuoteen Oluen matkustajatuonti sen sijaan on samana aikana kasvanut 22 % (6 milj. litraa). Ravintolakanavan osuuden lasku oluen litramääräisestä kokonaiskulutuksesta on jatkunut pitkään esimerkiksi vuonna 2000 ravintoloiden osuus oluen kotimaanmyynnistä oli vielä 28 %, eli kaksinkertainen nykyiseen tasoon verrattuna. Oluen ravintolamyynti ja matkustajatuonti milj. litraa Vähittäiskauppa myynti Ravintolamyynti Matkustajatuonti EY laskelmat (2015). Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kotimaanmyyntiin ja myynnin jakaumaan. Matkustajatuonti: 2013 luvut: Päihdetilastollinen vuosikirja luvut: TNS Gallup: Alkoholijuomien ja matkustajatuontiseuranta

17 4. Työllistävä vaikutus Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus työllisti Suomessa henkilöä vuonna Koska oluen merkitys Suomen panimo- ja virvoitusjuomateollisuudelle on merkittävä (yli 48 % panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden litramääräisestä kokonaistuotannosta vuonna 2013), oluen työllisyysvaikutuksia on tarkasteltu erikseen Suorat työllisyysvaikutukset Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Vuonna 2013 panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten henkilöstömäärä oli Suora työllisyys laski edelleen 104 henkilöllä vuonna 2014, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritykset työllistivät henkilöä. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden yritysten suora työllisyys on vähentynyt vuosina noin 18%:lla (421 henkilöä) Perustuu Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton ry:n ilmoittamaan kokonaiskulutukseen. 29 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry (2015) 16

18 4.2 Epäsuorat työllisyysvaikutukset Panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden työllisyys Suora Epäsuora Välillinen Suoran työllisyysvaikutuksen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus luo työllisyyttä epäsuorasti raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Kokonaisuudessaan panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden arvioitu epäsuora työllisyysvaikutus on henkilöä. Epäsuora työllistävyys on laskenut vuoteen 2011 verrattuna, jolloin panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden epäsuoran työllisyysvaikutuksen määräksi arvioitiin yhteensä henkilöä EY (2011). Panimoteollisuuden työllistävä vaikutus Suomessa. 17

19 4.2.1 Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen valmistuksella on epäsuoria työllisyysvaikutuksia raaka-aineiden ja palveluiden toimittajien kautta. Tilastojen mukaan oluen kokonaistuotannosta 501,2 milj. siirtyy toimitusketjussa taaksepäin tavaran ja palveluiden toimittajille. 31 Ostot jakaantuvat maatalouden, käyttöhyödykkeiden, pakkausteollisuuden, välineiden, kuljetusten, markkinoinnin ja median, sekä muiden palveluiden tuottajien välillä. Oluen epäsuorat työllisyysvaikutukset 32 Sektori Kotimaan osuus Liikevaihto/ työntekijä 33 (milj. ) % 34 (milj. ) (1 000 ) Työntekijöiden lukumäärä 2011 Maatalous 80,2 89 % 71,4 58, Hyödykkeet 40,1 98 % 39,3 1093, Pakkausteollisuus 120,3 83 % 99,8 428, Kone-ja työvälineteoll. 65,2 83 % 54,1 428, Kuljetus 75,2 98 % 73,7 176, Media ja markkinointi 105,3 98 % 103,2 208, Palvelut 15,0 86 % 12,9 83, Yhteensä Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta 65% Valmistuksen epäsuora kokonaisvaikutus Kokonaisuudessaan oluen epäsuora työllisyysvaikutus on henkilöä, perustuen vuoden 2012 ostomääriin. Verrattuna vuoteen 2011 on oluen epäsuora työllisyysvaikutus pienentynyt 157 henkilöllä, eli 4 %. 31 Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain Laskentamalli: The Contribution made by Beer to the European Economy (2011). 33 Tilastokeskus.Yritykset toimialoittain The Contribution made by Beer to the European Economy. (2011). 18

20 4.2.2 Muiden juomakategorioiden epäsuorat työllisyysvaikutukset Oluen lisäksi panimo- ja virvoitusjuomateollisuus valmistaa ja myy myös siideriä, lonkeroa, virvoitusjuomia sekä kivennäisvettä. Oluen tavoin osa näiden juomakategorioiden kokonaistuotannosta jakaantuu toimitusketjussa taaksepäin ostoina tavaran- ja palveluiden toimittajilta. Muun panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden kautta 75 milj. jakaantui taaksepäin toimitusketjussa. 35 Siiderin, Lonkeron, Virvoitusjuomien ja kivennäisveden työllistävä vaikutus 36 Ostot tavaran- ja palveluiden toimittajilta Kotimaan osuus Liikevaihto /työntekijä Työntekijöiden lukumäärä 2011 (milj. ) % (milj. ) (1 000 ) Siiderit 6,2 90 % 5,6 328, Lonkerot 37 6,2 90 % 5,6 328, Virvoitusjuomat ja kivennäisvedet 61,0 90 % 54,8 328, Yhteensä 75,4 90 % Ensimmäisen kierroksen osuus (%) kokonaisvaikutuksesta 65% Tuotannon epäsuora kokonaisvaikutus Siiderin ja lonkeron valmistaminen työllistää epäsuorasti 36 henkeä, ja virvoitusjuomien sekä mineraaliveden valmistaminen puolestaan 169 henkilöä. Olettaen ensimmäisen kierroksen osuuden olevan 65 % kokonaisvaikutuksesta, panimo- ja virvoitusjuomateollisuuden muut juomakategoriat työllistävät kaiken kaikkiaan 312 henkeä. Kokonaisuudessaan muun kuin oluen epäsuora työllistävyys on laskenut vuoden 2011 raporttiin verrattuna 36 hengellä, eli noin 10 % Tilastokeskus: Teollisuus toimialoittain Pohjautuu Tilastokeskuksen siiderin ja muiden tislaamattomien juomien tilastoon, josta siiderin osuus on laskettu alkoholin kokonaiskulutusmäärien pohjalta. 36 EY laskelmat (2015). Kotimaan osuus (%) ja liikevaihto/työntekijä perustuu oluen epäsuorassa työllisyyden laskennassa käytettyjen lukujen keskiarvoihin. Lähde: Tilastokeskus: Yritykset toimialoittain Johtuen tuotteiden samankaltaisuudesta ja lähes yhtä suurista kokonaiskulutusmääristä, arvioidaan tässä tutkimuksessa lonkeron kokonaistuotannon arvon ja ostojen määrän olevan vähintään yhtä suuria kuin siiderin. 19

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN

ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN ALKOHOLILAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN UUDISTUSTEN VAIKUTUS ALKOHOLIJUOMIEN KULUTUKSEEN Pasi Holm 10.1.2017 ALKOHOLILAIN MUUTOS VÄHITTÄISKAUPASSA 1) Prosenttirajan nosto 4,7 % 5,5 % 2) Valmistustaparajoitteesta

Lisätiedot

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä

Savukkeet Muut tupakkatuotteet Yhteensä Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 990 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953

Savukkeet 694 766 846 Muut tupakkatuotteet 91 97 107 Yhteensä 785 863 953 Talousarvio 08. Valmisteverot 01. Tupakkavero Momentille arvioidaan kertyvän 953 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu lakiin tupakkaverosta (1470/1994). Lain mukaan savukkeista kannetaan

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 4/1998 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 4/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi makeis- ja vilvoitusjuomaverosta annetun lain 5 :n ja lain liitteenä olevan virvoitusjuomaverotaulukon muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Laki. makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Laki. makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Laki makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta annetun lain (1127/2010)

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 25.6.2014 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Perustietoa liikenneasemista virallisten

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015

Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Talous ja ympäristötilastot Alkoholijuomien tukkuhinnat lokakuussa 2015 Marraskuu 2015 Tilastokeskus: 00022 Tilastokeskus 029 551 1000 Toimeksiantaja: Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry 2 Alkoholijuomien

Lisätiedot

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA

Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä MARA Oluen keskiostos liikenneasemilla on pieni Liikenneasemilla ei ole alkoholipoliittista merkitystä 2.6.2014 Kyselyn tulokset Kauppa- ja ravintolamyynnin ja keskioluen vähittäismyynnin osuudet myynnistä

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti 3 2017 28.2.2017 Alkoholijuomien matkustajatuonti 2016 Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 81,5 miljoonaa litraa alkoholijuomia vuonna 2016 Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna

Lisätiedot

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö

Kotitalouksien kulutusmenojen arvo 3,2 1,7 2,7 Valtiosektorin ja sosiaaliturvarahastojen toiminnan välituotekäyttö 04. Liikevaihdon perusteella kannettavat verot ja maksut 01. Arvonlisävero Momentille arvioidaan kertyvän 17 030 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu arvonlisäverolakiin (1501/1993). Hallitus

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010

Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 29 2012 Yksityishenkilöiden tulot ja verot 2010 Helsingissä keskitulot 31 200 euroa Pääomatulot nousivat kolmanneksen Veroja ja veroluonteisia maksuja 7 400 euroa

Lisätiedot

NVA. VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO. Verovelvollisen nimi tullipiirille.

NVA. VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO. Verovelvollisen nimi tullipiirille. NVA VEROILMOITUS 1 (5) Valtuutettu varastonpitäjä MAKEIS-, JÄÄTELÖ- JA VIRVOITUSJUOMAVERO Verovelvollisen nimi tullipiirille Osoite Verokausi Asiakkaan viite Y-tunnus Valmisteverotustunnus tai yhteisilmoitustunnus

Lisätiedot

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset

Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset 1 Kehysriihen 2013 veromuutosten tulonjakovaikutukset Muistio 5.4.2013 (päivitetty 9.4.2013) Marja Riihelä ja Heikki Viitamäki 1 Aluksi Muistiossa tarkastellaan vuoden 2013 kehysriihessä päätettyjen veromuutosten

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

VALIOKUNNAN KANNANOTOT VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 13/2011 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholija alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin<

Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Seppo Laakso & Tamás Lahdelma, Kaupunkitutkimus TA Tero Saarinen Company Taloudellisten vaikutusten arvioin< Tanssitoiminnan, kurssitoiminnan ja katsojien kulutuksen vaikutukset tuotantoon, työllisyyteen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 151/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 151/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2015 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2015 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu

Kuntien vuoden 2016 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu Kuntien vuoden 2016 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2016 Kuntien lkm 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5 18,0

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016) 10/2016 3.9.2016 Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2015 elokuu 2016) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 81,1 miljoonaa litraa alkoholijuomia syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välillä

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2014 01:13 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 0 Helsingissä mediaanitulo 00 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 34 00 euroa Tulokehitys heikkoa Keskimääräisissä pääomatuloissa laskua Veroja ja

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain:

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Teknologiateollisuuden kehitys alueittain: Alueittain tarkasteltuna liikevaihto kasvoi vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna kymmenellä ELY-alueella.

Lisätiedot

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA

TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA HTSY Verohallinto 4.11.2014 2 (6) TYÖNANTAJAT VEROHALLINNON REKISTERISSÄ JA SOSIAALIVAKUUTTAMISESSA Harmaan talouden selvitysyksikkö on

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi

Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Matkailu- ja ravintola-alan kysynnästä ei ole kotimaisen kasvun ylläpitäjäksi Jouni Vihmo, ekonomisti MaRan tiedotustilaisuus, Lasipalatsi 26.6.213 Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp. Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun EDUSKUNNAN VASTAUS 77/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi valmisteverotuslain sekä alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki

Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki A&S TaxFootprint Keskimääräisen suomalaisyrityksen verojalanjälki Verovuosi 2013 Alder & Sound Mannerheimintie 16 A FI-00100 Helsinki firstname.lastname@aldersound.fi www.aldersound.fi The European Tax

Lisätiedot

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005

Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastoja 12 2007 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2005 Keskitulot 27 390 euroa Helsingissä Pääkaupunkiseudulla yhä enemmän pääomatulon saajia Veroja ja veronluonteisia

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

HE 137/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi

HE 137/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi arvonlisä- ja vakuutusmaksuverokantoja. Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi arvonlisäverolain, Ahvenanmaan maakuntaa koskevista poikkeuksista arvonlisävero- ja valmisteverolainsäädäntöön annetun lain 18 b :n ja eräistä vakuutusmaksuista

Lisätiedot

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU

VEROASTE 2009 2011, KANSAINVÄLINEN VERTAILU Taskutilasto 2013 VEROTUS SUOMESSA Suomen verotuksesta päätetään eduskunnassa, Euroopan unionissa ja kunnissa. Verotusta säätelevät verolait, jotka valmistellaan valtiovarainministeriössä ja hyväksytään

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 189/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 189/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 189/2010 vp Hallituksen esitys laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta sekä eräiden valmisteverotusta koskevien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle

Lisätiedot

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS

TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS HTSY Verohallinto 3.5.2016 2 (5) TUPAKKAVERO JA HARMAA TALOUS Harmaan talouden selvitysyksikössä on tutkittu tupakkaveroon liittyvää harmaata taloutta ja tupakkaveroluvallisten

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016

Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016 Panimoalan ajankohtaisia asioita 2016 Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto Valvoo panimo- ja virvotusjuomateollisuuden etuja alkoholi- ja elinkeinopolitiikassa Edistää suomalaista juomakulttuuria

Lisätiedot

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa

Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 1 kauppakorkeakoulun Porin yksikkö Matkailutulo ja -työllisyys Satakunnassa, Porin seutukunnassa ja sen kunnissa 2009 2011 2 HANKKEEN PERUSTARKOITUS TUOTTAA PORIN SEUDUN MATKAILUN KEHITTÄMISEKSI MÄÄRÄLLISTÄ,

Lisätiedot

Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin

Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin Tarjousmyyntipykälän vaikutus oluen myyntiin 1. Selvityksen toteutus Selvityksen tarkoituksena oli kerätä dataa ja päivittäistavarakaupan näkemyksiä koskien vuonna 2008 Alkoholilakiin voimaan tullutta,

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Koko Kanta-Hämeen asukasluku väheni viime vuonna 668 hengellä. Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2016 Kunnanhallitus 15.2.2016 ( 20): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 4,9 % parempi kuin vuonna 2015. Kunnallisveron osalta tilitys oli 3,7 % ja yhteisöverotulon osalta 24,0

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

Turkisalan taloudellinen merkitys

Turkisalan taloudellinen merkitys Turkisalan taloudellinen merkitys Koonnut PTT, syksy 216 Vienti 1 - viennin arvo kasvoi vuonna 215 noin 15 milj. edellisvuoteen verrattuna - tuonnin arvo laski kahden poikkeusvuoden jälkeen - nettoviennin

Lisätiedot

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku

Kilpailukykysopimuksen vaikutukset. Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku Kilpailukykysopimuksen vaikutukset Olli Savela Metalli 49:n seminaari Turku 12.11.2016 1 Kilpailukykysopimuksen taustaa Sipilän hallitus uhkasi ns. pakkolaeilla ja 1,5 miljardin euron lisäleikkauksilla

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 216 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 216 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia.

Henkilöstöpalvelut. Henkilöstövuokrauspalveluiden liikevaihdon. arvo oli 1 019,76 miljoonaa euroa. Kasvua vuoteen 2014 nähden oli 13,9 prosenttia. Liikevaihtotiedustelu Henkilöstöpalvelut zhenkilöstöpalvelualan kokonaisliikevaihto oli joulukuussa 95,62 vuoden 214 joulukuuhun verrattuna 28,5 prosenttia. Tiedustelun tiedot on tarkoitettu jäsenliiton

Lisätiedot

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI

VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY Kalevankatu HELSINKI 1(2) VERONMAKSAJAIN KESKUSLIITTO RY LAUSUNTO Kalevankatu 4 00100 HELSINKI Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle Hallituksen esitys 135/2016 vp LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ VUODEN 2017 TULOVEROASTEIKKO-

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010

Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 Lappeenrannan kaupunginkanslian julkaisuja 2010:1 Lappeenrannan toimialakatsaus 2010 18.10.2010 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde:

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 202/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteenä

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015

Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Matkailun Tulo- ja työllisyysselvitys v. 2015 Muutokset tilastoissa Aiempina vuosina Jämsän ja Himoksen matkailukeskuksia on tarkasteltu erikseen. Uusimmassa tilastossa laskenta pohjautuu päivitettyyn

Lisätiedot

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013

Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 Verot, palkat ja kehysriihi PALKANSAAJAN OSTOVOIMA 2000-2013 1 Teemu Lehtinen 9.1.2013 PALKANSAAJAN OSTOVOIMAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT 1) Palkka keskituloinen palkansaaja, palkka v. 2013: 39.900 /v (3192

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 8/2007 vp Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta

Lisätiedot

HE 54/11 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

HE 54/11 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta HE 54/11 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia muutettavaksi.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä

Uudet ajoneuvot Käytetyt ajoneuvot Yhteensä 10. Muut verot 03. Autovero Momentille arvioidaan kertyvän 997 000 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Vero perustuu autoverolakiin (1482/1994). Vuoden 2008 alusta sekä uusien että käytettyjen henkilöautojen

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009

ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 Verot, tulot ja ostovoima ANSIOTULOJEN VEROTUKSEN KEVENNYSMALLI 2009 1 TAUSTA: HALLITUKSEN LINJAAMAT KEVENNYKSET 1,1 mrd. + PUOLIVÄLIN TARKISTE Hallitusohjelman mukaan ansiotulojen verotusta kevennetään

Lisätiedot

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa

HE 70/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta. verotaulukkoa muutettavaksi siten, että alkoholiveroa HE 70/2009 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan alkoholi- ja alkoholijuomaverosta

Lisätiedot

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä

Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä Hämeenlinnan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys tiivistelmä 7.3.2016 7.3.2016 Mikko Manka Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Selvityksen tausta Tilaajana Linnan

Lisätiedot

Verot ja veronluonteiset maksut 2011

Verot ja veronluonteiset maksut 2011 Julkinen talous 2012 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 43,4 prosenttia vuonna Veroaste oli 43,4 prosenttia vuonna. Veroaste kuvaa verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhdetta bruttokansantuotteeseen.

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot