Raija Volk. Aluevisio Perusvisio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raija Volk. Aluevisio 2020. Perusvisio"

Transkriptio

1 Raija Volk Aluevisio 2020 Perusvisio Kaikkialla Suomessa on yhteinen visio siitä, miksi ja millaista yhteiskuntaa ja kenelle rakennamme. Maaseudun, kaupunkien, pohjoisen, itäisen, läntisen ja eteläisen Suomen asukkailla on sama iso kuva kehityksestä. On päästy sellaiseen henkiseen tilaan ettei ole erikseen maakuntien Suomea ja Suomea. Aluevisio on siis sopusoinnussa koko Suomen yleisvision kanssa, joka Innovatiivinen ja uudistuva Kilpailukykyinen Tulevia sukupolvia ajatteleva ja siksi kestävään kehitykseen pyrkivä: o talouden o hyvinvoinnin o luonnonvarojen hyödyntämisen ja ympäristön näkökulmista Kaikille väestöryhmille hyvän ja sisältörikkaan elämän tarjoava. Huolimatta siitä, että väestön ja toimeliaisuuden keskittyminen jatkuu ja alueet ovat erilaisia, niillä optimistinen tulevaisuuden kuva ja aktiivinen asenne kehittämiseen ja uudistumiseen. Suomen politiikassa ilmastopolitiikan tavoitteet on saavutettu eli kasvihuonekaasuja on vähennetty, energian käyttöä on tehostettu kaikilla elämän alueilla ja uusiutuvan energian osuutta nostettu ja biopolttoaineiden osuus on saavuttanut EU:n yhteisen tavoitteen. Tavoitteet on toteutettu niin, että kilpailukyky muihin maihin nähden ei ole heikentynyt ja asukkaat kokevat elämänlaatunsa kaikkialla nykyistä paremmaksi. Kuitenkin eettinen ja luonnonvaroja säästäen ja tehokkaasti käyttävä tuotanto- ja kulutuskulttuuri on edennyt. Ilmastopolitiikan seuraukset ovat 2010-luvun poliittista päätöksentekoa leimaava asia, ja siksi vaikuttavat voimakkaasti myös alueiden kehitykseen. Aluerakenteen kehitystä leimaa keskittyminen jo nykyisen demografisen rakenteen vuoksi (syntyvyys ja kuolleisuus yhdistyneenä alueiden välisiin ikärakenne-eroihin), mutta muuttoliikkeen väestöä siirtävä vaikutus on nykyistä pienempi jo yksin siksi että ikäluokat ovat nykyistä pienempiä. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on jossain määrin, mutta ei ratkaisevasti, nykyistä suurempi. Työmarkkinat sen sijaan ovat selvästi nykyistä kansainvälisemmät ja erikoistunutta osaamista vaativissa töissä on eri puolilla Suomea eri pituisissa työsuhteissa runsaasti ulkomaalaisia. Maassa pysyvästi asuvat ulkomaalaistaustaiset keskittyvät nykyiseen tapaan paljolti Helsinkiin, jonne vähitellen muodostuu elävä ja suvaitseva monikulttuurisuus. Aluerakenne noudattelee väestön ja tuotannon sijainnin painopisteiden osalta pääpiirteissään nykyistä. Etelä-lounaissuunnassa on muodostunut kehitysvyöhyke, jossa on moderni nopea liikenneverkko ja logistiikka, ja jossa fyysiset etäisyydet mahdollistavat päivittäissaavutettavuuden sekä julkisin että yksityisin liikennevälinein. Pääkaupunkiseutu muodostaa yhdyskuntarakenteen osalta nykyistä tiiviimmän alueen, jossa joukkoliikenne on tehokasta ja alueiden eriytyminen sinkkujen ja kaksinasujien kaupunkialueeseen ja nuorten perheiden reuna-alueisiin ei ole yhtä voimakasta kuin nykyisin. Alueiden kasvu ja asuntojen tarjonta on siinä määrin tasapainoista kysyntään nähden, että maan ja asuntojen hinnan 1

2 nousu ei ole kohtuutonta. Yhdysrakennetta ohjataan pääkaupunkiseudun suuralueella ihmisläheiseen, ekologiseen ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Liikenteen pääverkossa ovat yhteydet nopeutuneet ja myös Venäjän, Baltian ja Ruotsin suuntaan on liikenteellisesti helppo siirtyä. Ekotehokuutta on liikenteessä lisätty teknologisin ratkaisuin. Maakuntakeskusten ja ympäröivän alueen liikennejärjestelyt on tehty niin sujuviksi, että pendelöinti on helppoa. Maakuntakeskukset ovat vireitä talousalueita, joissa on kattava koulutus-, kulttuuri- ja muuta palvelut ja vireää yritystoimintaa. Niitä ympäröivä maaseutualue on integroitunut hallinnollisesti ja toiminnallisesti keskukseen. Kaupunkien väliin jäävien pikkutaajamien ja harvaan asutun maaseudun laajat alueet hyödyntävät modernilla tavalla luonnon resursseja tuottaen mm. elintarvikkeita, energiaa, elämyspalveluja. Fyysistä etäisyyttä vähentävät hyvät mobiiliyhteydet. Hallinnollisesti Suomi muodostuu aiempaa isommista yksiköistä. Kuntia on nykyisiä seutukunta mukaillen alle sata ja maakuntia 5-6. Hyvinvointipalveluiden järjestämisen haasteeseen on vastattu ja Paras-hankkeen tiimoilta syntyneet pienten itsenäisten kuntien sekavat yhteistyökuviot ovat taakse jäänyttä elämää ja asukasluvultaan tarpeeksi suuret alueet hoitavat palveluja yhdessä. Kunnanosavaltuustot ovat varmistamassa palvelujen tasapuolista saatavuutta kaikilla alueilla. Suuremmilla yksiköillä taataan kaupunkialueiden ulkopuolellakin tasoltaan hyvät erikoisalojen palvelut. Päivittäin tai säännöllisesti tarvittavat palvelut tuotetaan lähellä asiakasta. Harvaan asutulla maaseudulla tämä merkitsee palvelun tuomista osa-aikaisesti paikalle, etäkonsultointia teknologiaa hyväksi käyttäen jne. Yhteiskunta ts. valtio ja kunnat hyödyntävät nykyistä selvästi enemmän kansalais- ja vertaistoimintaa yhteisöllisyyden rakentamisessa. Mm. aktiiviset eläkeläiset tarjoavat eikaupallisesti ja informaalisti ystäväpalveluja ja virikkeitä ikääntyneille. Maaseudulla voidaan tarjota naapuriapua. Kunnilla on kuitenkin nykyiseen tapaan vastuu asiakkaan tarvitseman hoivan saannista. Maaseudulla kehittyy moniammatillisia työnkuvia toimintoihin, joissa ei tarvita korkeaa erikoistunutta osaamista. Kaupungeissa, mutta mahdollisuuksien mukaan myös maaseudulla, yksityisten palveluntarjoajien ja kuntien kumppanuus palvelujen tuotannossa luo asiakkaille valinnan mahdollisuuksia ja saa aikaan elävän ja laatuun panostavan palvelujen krijon. Vaikka maaseudulla ja pienissä taajamissa oppilasmäärät ovat voimakkaasti supistuneet ja suurissa kaupungeissa edelleen kasvavat, kaikkialla maassa on muuttuvista oppilasmääristä huolimatta hyvin toimiva ja korkeatasoinen peruskoulujärjestelmä. Toisen asteen koulutus on kaikkien saatavilla ja se on kohtuullisen matkan päässä. Lukiolaiset ja ammattiopistoa käyvät saavat tietotekniikan avulla lähiopetusta. Opetuksen lisäksi teknologia on viety aidosti apuvälineeksi myös terveydenhuoltoon. Suuremmat kunnat avaavat joustavasti mahdollisuuksia myös yhdistellä opintoja eri oppilaitosten välillä, ja kehittää etäopetusta harvaan asutuilla alueilla ja pienillä paikkakunnilla. Ammattikorkeakoulu ja yliopistoverkosto on korkeatasoinen ja ulottuu edelleen ympäri Suomen, hallinnollisesti verkko voi olla nykyisestä poikkeava, mutta korkeatasoisia opetus- ja tutkimuspalveluja sijaitsee eri puolilla maata. Kaikki yliopistot ovat opetukseltaan ja tutkimukseltaan omilla aloillaan aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on luontainen työnjako ilman päällekkäisyyksiä, mutta siten, että niiden välillä on sekä opinnoissa, tutkimuksessa että yritysyhteistyössä nykyistä enemmän väyliä moneen suuntaan. 2

3 Ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamisessa on edetty määrätietoisesti, energiantuotannon tapoja on monipuolistettu ja hajautettua energian tuotantoa vahvistettu ja energiansäästöinvestointeihin on ohjattu varoja. Tämä on synnyttänyt alueellisesti eri puolille Suomea sekä tuotekehitystä, valmistusta että bioenergiamassan, etenkin puun käytön lisäämistä. Maaseudulla energiapuun hankinta on korvannut maatalouden tuottavuuden kasvun takia hävinneitä työpaikkoja. Energiaketjusta jää arvonlisää ja tuloja alueellisesti nykyistä enemmän ja laajemmalle alueelle. Myös innovaatiopolitiikassa energiakysymykset on otettu etualalle ja työn tuloksena on syntynyt kansainvälisille markkinoille päässyttä valmistusta pistemäisesti eri puolille Suomea. Työmarkkinat ovat vuonna 2020 lähellä tasapainoa, ja työvoimaa saadaan kaikille alueille myös erikoisosaamista vaativissa ammateissa. Haasteita on edelleen vähän koulutetun nuoren työvoiman saamisessa työmarkkinoille. Tasapainoinen talouskasvu on paras tae myös alueiden kehitykselle eli keskeistä on makropolitiikka. Kuitenkin ilmastopolitiikan päätöksenteossa ja täytäntöönpanossa tarvitaan nopeita ja radikaaleja otteita ja yhteistä näkemystä siitä mitä toimenpiteitä valitaan, sillä niiden kirjo on suuri. Alueiden kehityksessä polkuriippuvuus on vahvaa ja politiikalla voidaan pitkälläkin aikavälillä ohjata aluekehitystä vain rajoitetusti, tämän ovat menneet vuosikymmenet osoittaneet,. Ns. laajalla aluepolitiikalla on edelleen keskeinen asema ja tarve, sillä sen avulla pidetään yllä tasaarvoisia koulutus- ja muita palveluja eri puolilla maata. Kunta-alan rakennekehityksen vauhdittuminen ei onnistu ilman pakkolakeja tai valtionosuusjärjestelmän tms. vastaavan voimakkaan taloudellisen kannustimen käyttöä. Metsäpolitiikassa tarvitaan uusiutumista. Resurssipohjaisen ajattelun rinnalle on tuotava myös loppukäyttäjäorientoitunut politiikka tai ainakin ajattelu. Riskianalyysi Vuoden 2009 talouskriisin seuraukset muodostavat merkittävän uhkan pitkälle tulevaisuuteen. Se voi muuttaa merkittävästi talouden rakenteita ja alentaa talouden kasvuvauhtia, mikä heijastuu kaikkialle Suomeen. Vanhat toimialat voivat joutua suuren uudistumispaineen alle, ja jos uusia kasvualoja ei kehity, Suomen suhteellinen asema Euroopan taloudessa heikkenee. Jos yritykset eivät investoi uusiin tuotteisiin ja markkinoihin, esimerkiksi energia- ja ilmasto- sekä ympäristöteknologiasta kumpuavaa kysyntää ei pystytä hyödyntämään. Hidas toipuminen lamasta merkitsisi velkaantunutta julkista taloutta ja kaikkialle maahan heijastuvaa kuntatalouden niukkuutta ja aiemmin arvioitua voimakkaampaa verotuksen kiristymistä. Jos verotuksen kiristäminen tehdään ilmastopoliittisiin tavoitteisiin nojaten yleisellä energian ja polttoeineiden verotuksen korottamisella, liikkuminen ja kuljetukset kallistuvat, mikä saa aikaan käytettävissä olevien tulojen laskun kaikkialla, missä kuljetusta tarvitaan kuten syrjäisimmillä alueilla. Vaihtoehtona voi olla myös se, että poliittisia päätöksiä ilmasto- ja kuntapolitiikasta ei saada aikaan. Aluekehitykseen välittömästi vaikuttava riski on metsäteollisuuden murros. Metsäteollisuuden supistumisen vuoksi puun käytön on ennustettu supistuvan prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuus on huomattava energian käyttäjä ja puun sivutuotteet ovat yksi merkittävä bioenergian lähde. Massa- ja paperitehtaiden lakkautuksia voi kompensoida biojalostamot ja biovoimalaitokset, mutta heikon kannattavuuden oloissa muutos ei toteutuisi. 3

4 Metsäteollisuuden muutokset koskevat siten jalostuspaikkakuntien ohella metsäisiä maakuntia laajemminkin. Toisaalta metsäteollisuuden arvonlisäyksestä nykyisinkin suuri osa vuotaa alueen ulkopuolelle ja työllisyysvaikutukset ovat eri alueiden kannalta merkityksellisimmät. Vaihtoehtoinen skenaario: huono kierre Lähtökohtana on globaalin talouden nousu, josta Suomi ei pääse osalliseksi. Perinteiset teollisuuden alat menettävät markkinaosuuksiaan ja tuotanto kasvaa muualla kuin Suomessa. Heikko teollisuuden kannattavuus heijastuu palvelualoille, ja taloudellinen kasvu on kaiken kaikkiaan hidasta. Investoinnit uuteen teknologiaan, energiantuotantoon, uusiin energiamuotoihin ja energian säästöön jäävät vähäisiksi, koska julkinen talous on kireää ja yritysten kannattavuus keskimäärin heikkoa. Eläkemenot kasvavat, mutta heikon työllisyyskehityksen vuoksi maksajia on vähän, joten verotusta on pakko kiristää. Samoin kunnat joutuvat peruspalvelujen ylläpitämiseksi nostamaan veroäyriään. Hitaan kasvun aikana alueiden kehitys vaikeutuu. Pullonkaulana on kaikkialla tahmea kysyntä. Teollisuusseudut kokevat vaikeuksia, työllisyys ei nouse tai jopa laskee. Muuttoliike on hidasta, mutta se tarkoittaa myös sitä, että suuret alueelliset työttömyyserot pysyvät. Hyvänä puolena on se, että julkisiin palveluihin riittää työvoimaa varsinkin suorittavalla tasolla. Alhaisen työllisyyden alueilla esiintyy edelleen rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä. Alueista menestyvät parhaiten elinkeinorakenteeltaan monipuoliset alueet. Pääkaupunkiseutu on parhaassa asemassa ja mahdollisesti esimerkiksi Tampereen tai Oulun seudut. Nuorten parhaiten koulutettujen muuttovirrat suuntautuvat voimakkaasti näille alueille, kun taas muu väestö muuttaa nihkeästi. Toistuu tavallaan 1990-luvun tilanne siten, että hyvän kierteen alueita on jopa vähemmän kuin tuolloin eikä tuotannonalojen joukossa ole kasvuveturia. Keskusalueet ottavat kehityksessä välimatkaa muihin alueisiin. Sen sijaan keskisuuret kaupungit ja niiden ympäristöt sekä erikoistuneet teollisuuspaikkakunnat taantuvat. Kireä valtion ja kuntien talous jarruttaa kehitystä. Rakenteellisten uudistusten suhteen sekä uhkat että mahdollisuudet voivat joiltain osin viedä samankaltaiseen suuntaan eli muutokseen johtavan päätöksenteon nopeutumiseen. Tämän superpitkän laman skenaarion mukaan kunta- ja aluerakenteen hallinnollisten rakenteiden uudistukset saattaisivat pakon edessä nopeutua ja radikalisoitua. Toisaalta asenneilmapiiri muuttuisi todennäköisesti konservatiivisemmaksi, mikä heijastuisi poliittiseen päätöksentekoon. Toisaalta on todennäköistä että Suomi tuskin ajautuu yksin tämän kaltaiseen tilaan, vaan se koskee koko Eurooppaa. Tällöin EU-tasolla maat haluavat säilyttää edut, jotka ovat saaneet. Maatalouspolitiikassa ja rakennerahastopolitiikassa ei päästä suuriin uudistuksiin. Suomen osalta on kuitenkin paineita EU:sta tulevien varojen pienenemiseen, jotta EU:n köyhemmille maille jää jaettavaa. Aluepoliittinen ilmasto olisi tällaisessa tilanteessa helposti rakenteita säilyttävää. Kuitenkin paineita tulisi helposti sitä kautta, että ns. laaja aluepolitiikka olisi supistusten kohteena, kun juustohöyläperiaatteella jouduttaisiin leikkaamaan julkisen sektorin kokoa. Vaihtoehtoinen skenaario: kova kasvu ja puritaaninen ilmastopolitiikka 4

5 Suomen talous osoittaa jälleen uudistutumiskykynsä. Vanhat toimialat uusiutuvat, korkean teknologian ja osaamisen tuotanto kasvaa ja menestyy ja sen lisäksi syntyy uusia kasvualueita esimerkiksi nanoteknologiasta ja palvelutoiminnoista ja bioenergian jalostuksesta. Vanhat teollisuuden alat, etenkin metsäteollisuus, uudistuvat lähialoilleen synnyttäen uudenlaista toimintaa. Osaavasta työvoimasta syntyy ylikysyntää ja hyvien uramahdollisuuksien alueet houkuttelevat nuoria. Yleisen maailmantalouden supersuhdanteen oloissa myös Venäjän talous kukoistaa, mikä lisää Suomen mahdollisuuksia sekä sijoituksissa sinne että Itä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle palvelutoimintoihin ja turismiin. Venäjä alkaa myös hyödyntää raaka-ainevarojaan hintojen noustessa entistä intensiivisemmin. Suomalaisten pääseminen mukaan edellyttää silloin investointeja Venäjälle. Raaka-ainebuumi johtaisi myös Suomessa kaivosten aloittamiseen tukien näin Itä-Suomen ja Lapin alueiden kehitystä. Tosin tilanne voisi olla sellainen, että alueen oma työvoima olisi niin vähissä, että työpaikat täytettäisiin osain siirtotyöläisillä, jotka asuisivat alueella tilapäisesti. Kun voimakkaan talouskasvun oloissa on runsaasti kerrannaisvaikutuksia, työvoimasta syntyy paikoin niukkuutta, mikä vaikuttaa kehitysedellytyksiin. Nopeuttaakseen kasvua ja ohjatakseen resursseja maksimaalisen kasvun aikaan saamiseksi poliittinen päätöksentekokoneisto voi ottaa asenteen, jossa haetaan ja tuetaan muutamia maailmanluokkaan pyrkiviä innovaatiokeskittymiä. Aletaan siis tavallaan etsiä voittajia, vaikka siinä on riskinsä, jos ei anneta markkinoiden tehdä sitä. Hyvässä talouskehityksessä on silloin se piirre, että onnistuessaan politiikka tukee edelleen hyvän kierteen kasvualueita, jotka saavat ikään kuin irtioton muista alueista. Muut alueetkaan eivät taannu, mutta ne eivät kehity yhtä nopeasti kuin keskukset. Hyvä talouskehitys luo olosuhteet ilmastopolitiikan nopealle täytäntöönpanolle. Oletetaan, että urbaanit vihreät saavat huomattavaa kannatusta eri puolueissa, mikä heijastuu hallitusohjelmaan. Suomesta päätetään tehdä ekotehokas urbaani yhteiskunta, jossa energian käyttöä painetaan alas ja keskeisenä keinona on energian verottaminen. Päästöoikeuksia ei pyritä maailmalta ostamaan enempää kuin teollisuuden takia pakosta tarvitaan. Energiavaltaisen teollisuuden osuus laskee sekä markkinoiden ohjaamana että tehtyjen politiikkatoimenpiteiden seurauksena ja osaamisintensiivisten palveluiden kasvaa. Hyvä talouskehitys ja sitä seuraava muuttoliike tekevät mahdolliseksi uuden asuntokannan rakentamisen radan varsiin. Kilometreihin perustuvin tietullein pyritään vähentämään yksityisautoilua. Kehitys tyhjentää syrjäisempiä ja kauimpana sijaitsevia alueita, koska niiden kilpailukyky asuin- ja yritysten sijaintipakkana heikkenee, ja keskittää kaupunkirakenteita tiiviimmäksi. Jos muu Eurooppa ja maailma ei seuraa samaa ilmastopoliittista tiukkuutta, lentämiseen perustuva matkailu vähenee, mikä heijastuu Lapin kehitykseen. Uutta ydinvoimaa ei rakenneta, vaan tavoitteena on saada energian tarve alas ja bioenergiaa lisää. Jos myös muu maailma panostaa bioenergian käyttöön, bioenergiamarkkinoille syntyy reipas kilpailu ja tuotteet pyritään saamaan kuljetettavaan muotoon. Tämä lisää bioenergiaa tuottavien alueiden ja yritysten tuloja. Toisaalta kansainvälinen hintakilpailu voi aiheuttaa huomattavan lisälaskun niille seuduille, jotka ovat lämmöntuotannossaan investoineet bioenergian varaan. Haasteeksi muodostuu saada bioenergialle tekijät. Puusta ja pelloilta saatavaa energiaa tarvitaan lisää, mutta työntekijät maaseudulta vähenevät. Voi syntyä myös kilpailua maatalousmaan käytöstä ja metsien käsittelytavoista. Lyhytnäköisyyden vaara resurssien käytössä huolimatta puritaanisuudesta. Kehitysloukkuun saattavat joutua pienet kaukana sijaitsevat kaupungit. 5

6 Energian korkea hinta määrittää tässä vaihtoehdossa aluekehitystä ja ohjaa keskitettyyn, tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen ja samalla näivettää energiaintensiivisiä, kaukana sijaitsevia toimintoja. Vanhat aluepolitiikan perusteet joutuvat täysin kyseenalaistetuksi ympäristösyistä. Syntyy jännitteitä, koska syrjäseutujen suhteellinen asema heikkenee ja elinkustannukset nousevat, mutta keskittävästä kehityksestä huolimatta asutus on edelleen hajaantunutta ympäri Suomen, sillä väestömuutostenkin suhteen on olemassa selkeää polkuriippuvuutta. Kova kasvu ja puritaanisen politiikan sijaan teknologiakeskeinen asenne Variaationa edelliseen skenaarion voi olla hieman muunnettu versio siitä, jos ilmastopolitiikassa ei pääsekään valtaan ekourbaani linja vaan ultrateknologiapainotteinen näkemys, joka sallii entisen elämän tyylin ja pyrkii ilmasto- ja päästötavoitteisiin panostamalla tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja ydinvoimaan päästöttömänä energiamuotona. Politiikkasisältönä on voimakas teknologian kehittämisen tukeminen ja energian käytön vähentäminen uuden innovatiivisen teknologian käytön edistämisen avulla sekä ydinvoiman lisärakentaminen tai jopa vapaa lisärakentaminen. Energian hinta pyritään pitämään vähintään kohtuullisena. Sen sijaan panostetaan kulutuksen hillintään teknologian käytöllä mahdollisesti yhdistyneenä asennemuokkaukseen, jolla teknologian käyttöönottoa nopeutetaan. Tämä kehitys on alueiden kannalta erilainen kuin ekourbaani linjaus. Se tukee yliopisto- ja tutkimuslaitosympäristöä ja laiteteollisuutta ja niiden sijaintialueita. Energiaintensiivinen teollisuus on kansainvälisesti kilpailukykyistä ja sen osuus pysyy suurena. Energiantuotannossa keskittymismalli jättää tilaa sille, että bioenergian käytössä edistetään voimakkaasti uuden sukupolven biopolttoaineiden kehitystä. Alueellisesti tällaisia laitoksia on syntynyt puolisen tusinaa entisten metsäteollisuuslaitosten tilalle. Maaseutualueiden rooli on tässä skenaariossa on korkeintaan tuottaa bioraaka-ainetta, ei niinkään jalostaa tai käyttää sitä. Vaihtoehtona voi nimittäin olla, että bioenergia tuotetaan Suomessa, mutta raaka-aine tuodaan maailmanmarkkinoilta, koska öljykasvit pystytään kasvattamaan tehokkaammin Suomea lämpimimmissä maissa. Voimakkaasti teknologiaan ja sen edistämiseen ja uudistamiseen nojaavassa skenaariossa kehitys on nopeaa suurissa kaupungeissa, pienemmissä pistemäisesti riippuen siitä, miten ne pystyvät hyödyntämään tilannetta. Osa pienemmistä kaupungeista ja maaseutu jää ikään kuin peruspalvelujen tuottajiksi asukkailleen. Kehitystä ei määrää fyysinen sijainti, vaan nokkeluus tilanteen hyödyntämisessä. Maaseudun asema on kuitenkin sikäli erilainen, että energian hinta ei rasita liikkumista samassa määrin kuin ekourbaanissa vaihtoehdossa. (Liikkumisen päästöongelmat on ratkottu ekotehokkailla autoilla.) Hyvän kierteen ja teknologiakeskeisen asenteen vallitessa varallisuus kasvaa ja muuttoliike on voimakasta. Pyritään asumaan väljästi, energiatehokkaasti kylläkin, ja asuinalueet pyrkivät eriytymään. Kotimaiseen aluepolitiikkaan kohdistuu paineita, koska keskusten kehitys on nopeaa ja syrjäisimmillä alueilla ei tapahdu paljonkaan. Toisaalta laajaan aluepolitiikkaan on varoja eikä vallalla oleva teknologiaan satsaava ideologia rajoita sen käyttöä heikommin kehittyvien alueiden hyväksi samalla tavalla kuin ekourbaani politiikka tekee. Tässä versiossa sosiaalipolitiikkaan asetetaan myös toiveita eriytymiskehityksen estämiseksi. 6

7 EU:ssa molemmat kovan kasvun skenaariot avaavat mahdollisuuden uudistaa politiikan tekemistä jopa radikaalisti. Maatalouspolitiikkaa reivataan markkinasuuntautuneemmaksi ja aluepolitiikka keskitetään todella heikoille alueille. 7

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka

Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka Katsaus maan ja maaseudun tilanteeseen ja tulevaisuuteen Keski- ja Itä-Suomen MTK yhdistysten luottamushenkilöneuvoston koulutus- ja neuvottelupäivät Kylpylähotelli Peurunka 31.1.2014 Lähtökohdat vuodelle

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita 2015-2018 27.2.2015 1 Varmuus laadukkaista työpaikoista Työntekijöiden osalta ei ole perusteita tuotannon siirtämiseksi muihin maihin. Suomalaisten työntekijöiden

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa

Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa 1 Talouden ja tiekuljetusten yhteys ennen, nyt ja tulevaisuudessa Markus Pöllänen Lehtori Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos 2 Lähtökohtia Tiekuljetusten ja talouden

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

Talouskasvun edellytykset

Talouskasvun edellytykset Pentti Hakkarainen Suomen Pankki Talouskasvun edellytykset Martti Ahtisaari Instituutin talousfoorumi 16.5.2016 16.5.2016 Julkinen 1 Talouden supistuminen päättynyt, mutta kasvun versot hentoja Bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on?

Finanssipolitiikkaa harjoitetaan sekä koko maan tasolla että paikallistasolla kunnissa. Mitä perusteita tällaiselle kahden tason politiikalle on? !" # $ Tehtävä 1 %&'(&)*+,)**, -./&,*0. &1 23435 6/&*.10)1 78&99,,: +800, (&)**,9)1 +8)**, 7;1*)+,)**, (&6,,77. )0; '?@0?(; (, ',)00&(, &1 9&/9.,*0, (, 0&)*,,70, +,0,7,*0, -./&,*0..*0,A

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja työelämä

Ilmastonmuutos ja työelämä Ilmastonmuutos ja työelämä 23.11.2016 Reija Ruuhela Ilmastoasiantuntija Ilmastokeskus Tammi-syyskuu 2016 mittaushistorian lämpimin 23.11.2016 WMO / NOAA 2 Ilmaston lämpeneminen riippuu meistä KHK päästöt

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus LOW CARBON 2050 millainen kansantalous vuonna 2050? Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 15.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti

Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Rakenneuudistukset tarkastelussa Heikki Koskenkylä Valtiot. tri, konsultti Millä eväillä valtiontalous ja kilpailukyky saadaan kuntoon? Suomen Perustan pikkujouluseminaari 10.12.2013 Ostrobotnia 1. Suomen

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo

Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE. Maaseutuakatemia , Porvoo Energiamurroksen mahdollisuudet Hanna-Liisa Kangas Suomen ympäristökeskus SYKE Maaseutuakatemia 12.13.4.2016, Porvoo Esityksen sisältö 1. Globaali energiamurros 2. Maaseudun mahdollisuudet Suomessa 2 1.

Lisätiedot

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala

Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Oppilaitoksen rooli maatilojen kehittäjänä HUOMISEN OSAAJAT -HANKKEEN ASIANTUNTIJALUENTOPÄIVÄ 17.5.2013 Mustiala Koulutusjohtaja Susanna Tauriainen MTK ry 20.5.2013 Toimintaympäristön muutokset Koulutustoimikuntien

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko

Kohti vähäpäästöistä Suomea. ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Kohti vähäpäästöistä Suomea ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko Mikä tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko hallituksen strateginen asiakirja luotaa pitkän aikavälin haasteita asettaa

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen

Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen Etäisyys katoaa! Purkautuvatko kaupungit? Antti Kurvinen 2.2.2017 Kaupungistumisen perusta taloustieteen näkökulma Jos erikoistumisesta ei ole hyötyä eikä tuotannossa ole mahdollista saavuttaa mittakaavaetuja

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan

Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan Keskittää vai hajauttaa maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutus vuokra-asuntokantaan Kiinteistöt kestävään kuntoon seminaari 26. 28.10.2016 Mauri Posio Esityksen sisältö Esitys koostuu kolmesta aihekokonaisuudesta:

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Osmo Soininvaara Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka Loura-seminaari 4.2.2016 Miksi kaupungistutaan: Kaupungit kasvavat kaikkialla Erityisesti suuret kaupungit Jotkut suuret kaupungit myös surkastuvat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Tampereen tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Tampereen tulevaisuusfoorumi 9.2.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila

Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet. EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Elinkeinoelämän näkökulma - kilpailukyvyn avaimet EK:n hallituksen puheenjohtaja, vuorineuvos Ilpo Kokkila Suomen globaalit haasteet Ilmastonmuutos Eurokriisi Energiapaletin muutos Regulaatiousko ja -tulva

Lisätiedot