Raija Volk. Aluevisio Perusvisio

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Raija Volk. Aluevisio 2020. Perusvisio"

Transkriptio

1 Raija Volk Aluevisio 2020 Perusvisio Kaikkialla Suomessa on yhteinen visio siitä, miksi ja millaista yhteiskuntaa ja kenelle rakennamme. Maaseudun, kaupunkien, pohjoisen, itäisen, läntisen ja eteläisen Suomen asukkailla on sama iso kuva kehityksestä. On päästy sellaiseen henkiseen tilaan ettei ole erikseen maakuntien Suomea ja Suomea. Aluevisio on siis sopusoinnussa koko Suomen yleisvision kanssa, joka Innovatiivinen ja uudistuva Kilpailukykyinen Tulevia sukupolvia ajatteleva ja siksi kestävään kehitykseen pyrkivä: o talouden o hyvinvoinnin o luonnonvarojen hyödyntämisen ja ympäristön näkökulmista Kaikille väestöryhmille hyvän ja sisältörikkaan elämän tarjoava. Huolimatta siitä, että väestön ja toimeliaisuuden keskittyminen jatkuu ja alueet ovat erilaisia, niillä optimistinen tulevaisuuden kuva ja aktiivinen asenne kehittämiseen ja uudistumiseen. Suomen politiikassa ilmastopolitiikan tavoitteet on saavutettu eli kasvihuonekaasuja on vähennetty, energian käyttöä on tehostettu kaikilla elämän alueilla ja uusiutuvan energian osuutta nostettu ja biopolttoaineiden osuus on saavuttanut EU:n yhteisen tavoitteen. Tavoitteet on toteutettu niin, että kilpailukyky muihin maihin nähden ei ole heikentynyt ja asukkaat kokevat elämänlaatunsa kaikkialla nykyistä paremmaksi. Kuitenkin eettinen ja luonnonvaroja säästäen ja tehokkaasti käyttävä tuotanto- ja kulutuskulttuuri on edennyt. Ilmastopolitiikan seuraukset ovat 2010-luvun poliittista päätöksentekoa leimaava asia, ja siksi vaikuttavat voimakkaasti myös alueiden kehitykseen. Aluerakenteen kehitystä leimaa keskittyminen jo nykyisen demografisen rakenteen vuoksi (syntyvyys ja kuolleisuus yhdistyneenä alueiden välisiin ikärakenne-eroihin), mutta muuttoliikkeen väestöä siirtävä vaikutus on nykyistä pienempi jo yksin siksi että ikäluokat ovat nykyistä pienempiä. Ulkomaalaisten osuus väestöstä on jossain määrin, mutta ei ratkaisevasti, nykyistä suurempi. Työmarkkinat sen sijaan ovat selvästi nykyistä kansainvälisemmät ja erikoistunutta osaamista vaativissa töissä on eri puolilla Suomea eri pituisissa työsuhteissa runsaasti ulkomaalaisia. Maassa pysyvästi asuvat ulkomaalaistaustaiset keskittyvät nykyiseen tapaan paljolti Helsinkiin, jonne vähitellen muodostuu elävä ja suvaitseva monikulttuurisuus. Aluerakenne noudattelee väestön ja tuotannon sijainnin painopisteiden osalta pääpiirteissään nykyistä. Etelä-lounaissuunnassa on muodostunut kehitysvyöhyke, jossa on moderni nopea liikenneverkko ja logistiikka, ja jossa fyysiset etäisyydet mahdollistavat päivittäissaavutettavuuden sekä julkisin että yksityisin liikennevälinein. Pääkaupunkiseutu muodostaa yhdyskuntarakenteen osalta nykyistä tiiviimmän alueen, jossa joukkoliikenne on tehokasta ja alueiden eriytyminen sinkkujen ja kaksinasujien kaupunkialueeseen ja nuorten perheiden reuna-alueisiin ei ole yhtä voimakasta kuin nykyisin. Alueiden kasvu ja asuntojen tarjonta on siinä määrin tasapainoista kysyntään nähden, että maan ja asuntojen hinnan 1

2 nousu ei ole kohtuutonta. Yhdysrakennetta ohjataan pääkaupunkiseudun suuralueella ihmisläheiseen, ekologiseen ja ympäristöllisesti kestävään suuntaan. Liikenteen pääverkossa ovat yhteydet nopeutuneet ja myös Venäjän, Baltian ja Ruotsin suuntaan on liikenteellisesti helppo siirtyä. Ekotehokuutta on liikenteessä lisätty teknologisin ratkaisuin. Maakuntakeskusten ja ympäröivän alueen liikennejärjestelyt on tehty niin sujuviksi, että pendelöinti on helppoa. Maakuntakeskukset ovat vireitä talousalueita, joissa on kattava koulutus-, kulttuuri- ja muuta palvelut ja vireää yritystoimintaa. Niitä ympäröivä maaseutualue on integroitunut hallinnollisesti ja toiminnallisesti keskukseen. Kaupunkien väliin jäävien pikkutaajamien ja harvaan asutun maaseudun laajat alueet hyödyntävät modernilla tavalla luonnon resursseja tuottaen mm. elintarvikkeita, energiaa, elämyspalveluja. Fyysistä etäisyyttä vähentävät hyvät mobiiliyhteydet. Hallinnollisesti Suomi muodostuu aiempaa isommista yksiköistä. Kuntia on nykyisiä seutukunta mukaillen alle sata ja maakuntia 5-6. Hyvinvointipalveluiden järjestämisen haasteeseen on vastattu ja Paras-hankkeen tiimoilta syntyneet pienten itsenäisten kuntien sekavat yhteistyökuviot ovat taakse jäänyttä elämää ja asukasluvultaan tarpeeksi suuret alueet hoitavat palveluja yhdessä. Kunnanosavaltuustot ovat varmistamassa palvelujen tasapuolista saatavuutta kaikilla alueilla. Suuremmilla yksiköillä taataan kaupunkialueiden ulkopuolellakin tasoltaan hyvät erikoisalojen palvelut. Päivittäin tai säännöllisesti tarvittavat palvelut tuotetaan lähellä asiakasta. Harvaan asutulla maaseudulla tämä merkitsee palvelun tuomista osa-aikaisesti paikalle, etäkonsultointia teknologiaa hyväksi käyttäen jne. Yhteiskunta ts. valtio ja kunnat hyödyntävät nykyistä selvästi enemmän kansalais- ja vertaistoimintaa yhteisöllisyyden rakentamisessa. Mm. aktiiviset eläkeläiset tarjoavat eikaupallisesti ja informaalisti ystäväpalveluja ja virikkeitä ikääntyneille. Maaseudulla voidaan tarjota naapuriapua. Kunnilla on kuitenkin nykyiseen tapaan vastuu asiakkaan tarvitseman hoivan saannista. Maaseudulla kehittyy moniammatillisia työnkuvia toimintoihin, joissa ei tarvita korkeaa erikoistunutta osaamista. Kaupungeissa, mutta mahdollisuuksien mukaan myös maaseudulla, yksityisten palveluntarjoajien ja kuntien kumppanuus palvelujen tuotannossa luo asiakkaille valinnan mahdollisuuksia ja saa aikaan elävän ja laatuun panostavan palvelujen krijon. Vaikka maaseudulla ja pienissä taajamissa oppilasmäärät ovat voimakkaasti supistuneet ja suurissa kaupungeissa edelleen kasvavat, kaikkialla maassa on muuttuvista oppilasmääristä huolimatta hyvin toimiva ja korkeatasoinen peruskoulujärjestelmä. Toisen asteen koulutus on kaikkien saatavilla ja se on kohtuullisen matkan päässä. Lukiolaiset ja ammattiopistoa käyvät saavat tietotekniikan avulla lähiopetusta. Opetuksen lisäksi teknologia on viety aidosti apuvälineeksi myös terveydenhuoltoon. Suuremmat kunnat avaavat joustavasti mahdollisuuksia myös yhdistellä opintoja eri oppilaitosten välillä, ja kehittää etäopetusta harvaan asutuilla alueilla ja pienillä paikkakunnilla. Ammattikorkeakoulu ja yliopistoverkosto on korkeatasoinen ja ulottuu edelleen ympäri Suomen, hallinnollisesti verkko voi olla nykyisestä poikkeava, mutta korkeatasoisia opetus- ja tutkimuspalveluja sijaitsee eri puolilla maata. Kaikki yliopistot ovat opetukseltaan ja tutkimukseltaan omilla aloillaan aktiivisessa vuorovaikutussuhteessa kansainvälisesti. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on luontainen työnjako ilman päällekkäisyyksiä, mutta siten, että niiden välillä on sekä opinnoissa, tutkimuksessa että yritysyhteistyössä nykyistä enemmän väyliä moneen suuntaan. 2

3 Ilmasto- ja energiapolitiikan toteuttamisessa on edetty määrätietoisesti, energiantuotannon tapoja on monipuolistettu ja hajautettua energian tuotantoa vahvistettu ja energiansäästöinvestointeihin on ohjattu varoja. Tämä on synnyttänyt alueellisesti eri puolille Suomea sekä tuotekehitystä, valmistusta että bioenergiamassan, etenkin puun käytön lisäämistä. Maaseudulla energiapuun hankinta on korvannut maatalouden tuottavuuden kasvun takia hävinneitä työpaikkoja. Energiaketjusta jää arvonlisää ja tuloja alueellisesti nykyistä enemmän ja laajemmalle alueelle. Myös innovaatiopolitiikassa energiakysymykset on otettu etualalle ja työn tuloksena on syntynyt kansainvälisille markkinoille päässyttä valmistusta pistemäisesti eri puolille Suomea. Työmarkkinat ovat vuonna 2020 lähellä tasapainoa, ja työvoimaa saadaan kaikille alueille myös erikoisosaamista vaativissa ammateissa. Haasteita on edelleen vähän koulutetun nuoren työvoiman saamisessa työmarkkinoille. Tasapainoinen talouskasvu on paras tae myös alueiden kehitykselle eli keskeistä on makropolitiikka. Kuitenkin ilmastopolitiikan päätöksenteossa ja täytäntöönpanossa tarvitaan nopeita ja radikaaleja otteita ja yhteistä näkemystä siitä mitä toimenpiteitä valitaan, sillä niiden kirjo on suuri. Alueiden kehityksessä polkuriippuvuus on vahvaa ja politiikalla voidaan pitkälläkin aikavälillä ohjata aluekehitystä vain rajoitetusti, tämän ovat menneet vuosikymmenet osoittaneet,. Ns. laajalla aluepolitiikalla on edelleen keskeinen asema ja tarve, sillä sen avulla pidetään yllä tasaarvoisia koulutus- ja muita palveluja eri puolilla maata. Kunta-alan rakennekehityksen vauhdittuminen ei onnistu ilman pakkolakeja tai valtionosuusjärjestelmän tms. vastaavan voimakkaan taloudellisen kannustimen käyttöä. Metsäpolitiikassa tarvitaan uusiutumista. Resurssipohjaisen ajattelun rinnalle on tuotava myös loppukäyttäjäorientoitunut politiikka tai ainakin ajattelu. Riskianalyysi Vuoden 2009 talouskriisin seuraukset muodostavat merkittävän uhkan pitkälle tulevaisuuteen. Se voi muuttaa merkittävästi talouden rakenteita ja alentaa talouden kasvuvauhtia, mikä heijastuu kaikkialle Suomeen. Vanhat toimialat voivat joutua suuren uudistumispaineen alle, ja jos uusia kasvualoja ei kehity, Suomen suhteellinen asema Euroopan taloudessa heikkenee. Jos yritykset eivät investoi uusiin tuotteisiin ja markkinoihin, esimerkiksi energia- ja ilmasto- sekä ympäristöteknologiasta kumpuavaa kysyntää ei pystytä hyödyntämään. Hidas toipuminen lamasta merkitsisi velkaantunutta julkista taloutta ja kaikkialle maahan heijastuvaa kuntatalouden niukkuutta ja aiemmin arvioitua voimakkaampaa verotuksen kiristymistä. Jos verotuksen kiristäminen tehdään ilmastopoliittisiin tavoitteisiin nojaten yleisellä energian ja polttoeineiden verotuksen korottamisella, liikkuminen ja kuljetukset kallistuvat, mikä saa aikaan käytettävissä olevien tulojen laskun kaikkialla, missä kuljetusta tarvitaan kuten syrjäisimmillä alueilla. Vaihtoehtona voi olla myös se, että poliittisia päätöksiä ilmasto- ja kuntapolitiikasta ei saada aikaan. Aluekehitykseen välittömästi vaikuttava riski on metsäteollisuuden murros. Metsäteollisuuden supistumisen vuoksi puun käytön on ennustettu supistuvan prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Metsäteollisuus on huomattava energian käyttäjä ja puun sivutuotteet ovat yksi merkittävä bioenergian lähde. Massa- ja paperitehtaiden lakkautuksia voi kompensoida biojalostamot ja biovoimalaitokset, mutta heikon kannattavuuden oloissa muutos ei toteutuisi. 3

4 Metsäteollisuuden muutokset koskevat siten jalostuspaikkakuntien ohella metsäisiä maakuntia laajemminkin. Toisaalta metsäteollisuuden arvonlisäyksestä nykyisinkin suuri osa vuotaa alueen ulkopuolelle ja työllisyysvaikutukset ovat eri alueiden kannalta merkityksellisimmät. Vaihtoehtoinen skenaario: huono kierre Lähtökohtana on globaalin talouden nousu, josta Suomi ei pääse osalliseksi. Perinteiset teollisuuden alat menettävät markkinaosuuksiaan ja tuotanto kasvaa muualla kuin Suomessa. Heikko teollisuuden kannattavuus heijastuu palvelualoille, ja taloudellinen kasvu on kaiken kaikkiaan hidasta. Investoinnit uuteen teknologiaan, energiantuotantoon, uusiin energiamuotoihin ja energian säästöön jäävät vähäisiksi, koska julkinen talous on kireää ja yritysten kannattavuus keskimäärin heikkoa. Eläkemenot kasvavat, mutta heikon työllisyyskehityksen vuoksi maksajia on vähän, joten verotusta on pakko kiristää. Samoin kunnat joutuvat peruspalvelujen ylläpitämiseksi nostamaan veroäyriään. Hitaan kasvun aikana alueiden kehitys vaikeutuu. Pullonkaulana on kaikkialla tahmea kysyntä. Teollisuusseudut kokevat vaikeuksia, työllisyys ei nouse tai jopa laskee. Muuttoliike on hidasta, mutta se tarkoittaa myös sitä, että suuret alueelliset työttömyyserot pysyvät. Hyvänä puolena on se, että julkisiin palveluihin riittää työvoimaa varsinkin suorittavalla tasolla. Alhaisen työllisyyden alueilla esiintyy edelleen rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä. Alueista menestyvät parhaiten elinkeinorakenteeltaan monipuoliset alueet. Pääkaupunkiseutu on parhaassa asemassa ja mahdollisesti esimerkiksi Tampereen tai Oulun seudut. Nuorten parhaiten koulutettujen muuttovirrat suuntautuvat voimakkaasti näille alueille, kun taas muu väestö muuttaa nihkeästi. Toistuu tavallaan 1990-luvun tilanne siten, että hyvän kierteen alueita on jopa vähemmän kuin tuolloin eikä tuotannonalojen joukossa ole kasvuveturia. Keskusalueet ottavat kehityksessä välimatkaa muihin alueisiin. Sen sijaan keskisuuret kaupungit ja niiden ympäristöt sekä erikoistuneet teollisuuspaikkakunnat taantuvat. Kireä valtion ja kuntien talous jarruttaa kehitystä. Rakenteellisten uudistusten suhteen sekä uhkat että mahdollisuudet voivat joiltain osin viedä samankaltaiseen suuntaan eli muutokseen johtavan päätöksenteon nopeutumiseen. Tämän superpitkän laman skenaarion mukaan kunta- ja aluerakenteen hallinnollisten rakenteiden uudistukset saattaisivat pakon edessä nopeutua ja radikalisoitua. Toisaalta asenneilmapiiri muuttuisi todennäköisesti konservatiivisemmaksi, mikä heijastuisi poliittiseen päätöksentekoon. Toisaalta on todennäköistä että Suomi tuskin ajautuu yksin tämän kaltaiseen tilaan, vaan se koskee koko Eurooppaa. Tällöin EU-tasolla maat haluavat säilyttää edut, jotka ovat saaneet. Maatalouspolitiikassa ja rakennerahastopolitiikassa ei päästä suuriin uudistuksiin. Suomen osalta on kuitenkin paineita EU:sta tulevien varojen pienenemiseen, jotta EU:n köyhemmille maille jää jaettavaa. Aluepoliittinen ilmasto olisi tällaisessa tilanteessa helposti rakenteita säilyttävää. Kuitenkin paineita tulisi helposti sitä kautta, että ns. laaja aluepolitiikka olisi supistusten kohteena, kun juustohöyläperiaatteella jouduttaisiin leikkaamaan julkisen sektorin kokoa. Vaihtoehtoinen skenaario: kova kasvu ja puritaaninen ilmastopolitiikka 4

5 Suomen talous osoittaa jälleen uudistutumiskykynsä. Vanhat toimialat uusiutuvat, korkean teknologian ja osaamisen tuotanto kasvaa ja menestyy ja sen lisäksi syntyy uusia kasvualueita esimerkiksi nanoteknologiasta ja palvelutoiminnoista ja bioenergian jalostuksesta. Vanhat teollisuuden alat, etenkin metsäteollisuus, uudistuvat lähialoilleen synnyttäen uudenlaista toimintaa. Osaavasta työvoimasta syntyy ylikysyntää ja hyvien uramahdollisuuksien alueet houkuttelevat nuoria. Yleisen maailmantalouden supersuhdanteen oloissa myös Venäjän talous kukoistaa, mikä lisää Suomen mahdollisuuksia sekä sijoituksissa sinne että Itä-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle palvelutoimintoihin ja turismiin. Venäjä alkaa myös hyödyntää raaka-ainevarojaan hintojen noustessa entistä intensiivisemmin. Suomalaisten pääseminen mukaan edellyttää silloin investointeja Venäjälle. Raaka-ainebuumi johtaisi myös Suomessa kaivosten aloittamiseen tukien näin Itä-Suomen ja Lapin alueiden kehitystä. Tosin tilanne voisi olla sellainen, että alueen oma työvoima olisi niin vähissä, että työpaikat täytettäisiin osain siirtotyöläisillä, jotka asuisivat alueella tilapäisesti. Kun voimakkaan talouskasvun oloissa on runsaasti kerrannaisvaikutuksia, työvoimasta syntyy paikoin niukkuutta, mikä vaikuttaa kehitysedellytyksiin. Nopeuttaakseen kasvua ja ohjatakseen resursseja maksimaalisen kasvun aikaan saamiseksi poliittinen päätöksentekokoneisto voi ottaa asenteen, jossa haetaan ja tuetaan muutamia maailmanluokkaan pyrkiviä innovaatiokeskittymiä. Aletaan siis tavallaan etsiä voittajia, vaikka siinä on riskinsä, jos ei anneta markkinoiden tehdä sitä. Hyvässä talouskehityksessä on silloin se piirre, että onnistuessaan politiikka tukee edelleen hyvän kierteen kasvualueita, jotka saavat ikään kuin irtioton muista alueista. Muut alueetkaan eivät taannu, mutta ne eivät kehity yhtä nopeasti kuin keskukset. Hyvä talouskehitys luo olosuhteet ilmastopolitiikan nopealle täytäntöönpanolle. Oletetaan, että urbaanit vihreät saavat huomattavaa kannatusta eri puolueissa, mikä heijastuu hallitusohjelmaan. Suomesta päätetään tehdä ekotehokas urbaani yhteiskunta, jossa energian käyttöä painetaan alas ja keskeisenä keinona on energian verottaminen. Päästöoikeuksia ei pyritä maailmalta ostamaan enempää kuin teollisuuden takia pakosta tarvitaan. Energiavaltaisen teollisuuden osuus laskee sekä markkinoiden ohjaamana että tehtyjen politiikkatoimenpiteiden seurauksena ja osaamisintensiivisten palveluiden kasvaa. Hyvä talouskehitys ja sitä seuraava muuttoliike tekevät mahdolliseksi uuden asuntokannan rakentamisen radan varsiin. Kilometreihin perustuvin tietullein pyritään vähentämään yksityisautoilua. Kehitys tyhjentää syrjäisempiä ja kauimpana sijaitsevia alueita, koska niiden kilpailukyky asuin- ja yritysten sijaintipakkana heikkenee, ja keskittää kaupunkirakenteita tiiviimmäksi. Jos muu Eurooppa ja maailma ei seuraa samaa ilmastopoliittista tiukkuutta, lentämiseen perustuva matkailu vähenee, mikä heijastuu Lapin kehitykseen. Uutta ydinvoimaa ei rakenneta, vaan tavoitteena on saada energian tarve alas ja bioenergiaa lisää. Jos myös muu maailma panostaa bioenergian käyttöön, bioenergiamarkkinoille syntyy reipas kilpailu ja tuotteet pyritään saamaan kuljetettavaan muotoon. Tämä lisää bioenergiaa tuottavien alueiden ja yritysten tuloja. Toisaalta kansainvälinen hintakilpailu voi aiheuttaa huomattavan lisälaskun niille seuduille, jotka ovat lämmöntuotannossaan investoineet bioenergian varaan. Haasteeksi muodostuu saada bioenergialle tekijät. Puusta ja pelloilta saatavaa energiaa tarvitaan lisää, mutta työntekijät maaseudulta vähenevät. Voi syntyä myös kilpailua maatalousmaan käytöstä ja metsien käsittelytavoista. Lyhytnäköisyyden vaara resurssien käytössä huolimatta puritaanisuudesta. Kehitysloukkuun saattavat joutua pienet kaukana sijaitsevat kaupungit. 5

6 Energian korkea hinta määrittää tässä vaihtoehdossa aluekehitystä ja ohjaa keskitettyyn, tiiviiseen yhdyskuntarakenteeseen ja samalla näivettää energiaintensiivisiä, kaukana sijaitsevia toimintoja. Vanhat aluepolitiikan perusteet joutuvat täysin kyseenalaistetuksi ympäristösyistä. Syntyy jännitteitä, koska syrjäseutujen suhteellinen asema heikkenee ja elinkustannukset nousevat, mutta keskittävästä kehityksestä huolimatta asutus on edelleen hajaantunutta ympäri Suomen, sillä väestömuutostenkin suhteen on olemassa selkeää polkuriippuvuutta. Kova kasvu ja puritaanisen politiikan sijaan teknologiakeskeinen asenne Variaationa edelliseen skenaarion voi olla hieman muunnettu versio siitä, jos ilmastopolitiikassa ei pääsekään valtaan ekourbaani linja vaan ultrateknologiapainotteinen näkemys, joka sallii entisen elämän tyylin ja pyrkii ilmasto- ja päästötavoitteisiin panostamalla tutkimukseen, teknologian kehittämiseen ja ydinvoimaan päästöttömänä energiamuotona. Politiikkasisältönä on voimakas teknologian kehittämisen tukeminen ja energian käytön vähentäminen uuden innovatiivisen teknologian käytön edistämisen avulla sekä ydinvoiman lisärakentaminen tai jopa vapaa lisärakentaminen. Energian hinta pyritään pitämään vähintään kohtuullisena. Sen sijaan panostetaan kulutuksen hillintään teknologian käytöllä mahdollisesti yhdistyneenä asennemuokkaukseen, jolla teknologian käyttöönottoa nopeutetaan. Tämä kehitys on alueiden kannalta erilainen kuin ekourbaani linjaus. Se tukee yliopisto- ja tutkimuslaitosympäristöä ja laiteteollisuutta ja niiden sijaintialueita. Energiaintensiivinen teollisuus on kansainvälisesti kilpailukykyistä ja sen osuus pysyy suurena. Energiantuotannossa keskittymismalli jättää tilaa sille, että bioenergian käytössä edistetään voimakkaasti uuden sukupolven biopolttoaineiden kehitystä. Alueellisesti tällaisia laitoksia on syntynyt puolisen tusinaa entisten metsäteollisuuslaitosten tilalle. Maaseutualueiden rooli on tässä skenaariossa on korkeintaan tuottaa bioraaka-ainetta, ei niinkään jalostaa tai käyttää sitä. Vaihtoehtona voi nimittäin olla, että bioenergia tuotetaan Suomessa, mutta raaka-aine tuodaan maailmanmarkkinoilta, koska öljykasvit pystytään kasvattamaan tehokkaammin Suomea lämpimimmissä maissa. Voimakkaasti teknologiaan ja sen edistämiseen ja uudistamiseen nojaavassa skenaariossa kehitys on nopeaa suurissa kaupungeissa, pienemmissä pistemäisesti riippuen siitä, miten ne pystyvät hyödyntämään tilannetta. Osa pienemmistä kaupungeista ja maaseutu jää ikään kuin peruspalvelujen tuottajiksi asukkailleen. Kehitystä ei määrää fyysinen sijainti, vaan nokkeluus tilanteen hyödyntämisessä. Maaseudun asema on kuitenkin sikäli erilainen, että energian hinta ei rasita liikkumista samassa määrin kuin ekourbaanissa vaihtoehdossa. (Liikkumisen päästöongelmat on ratkottu ekotehokkailla autoilla.) Hyvän kierteen ja teknologiakeskeisen asenteen vallitessa varallisuus kasvaa ja muuttoliike on voimakasta. Pyritään asumaan väljästi, energiatehokkaasti kylläkin, ja asuinalueet pyrkivät eriytymään. Kotimaiseen aluepolitiikkaan kohdistuu paineita, koska keskusten kehitys on nopeaa ja syrjäisimmillä alueilla ei tapahdu paljonkaan. Toisaalta laajaan aluepolitiikkaan on varoja eikä vallalla oleva teknologiaan satsaava ideologia rajoita sen käyttöä heikommin kehittyvien alueiden hyväksi samalla tavalla kuin ekourbaani politiikka tekee. Tässä versiossa sosiaalipolitiikkaan asetetaan myös toiveita eriytymiskehityksen estämiseksi. 6

7 EU:ssa molemmat kovan kasvun skenaariot avaavat mahdollisuuden uudistaa politiikan tekemistä jopa radikaalisti. Maatalouspolitiikkaa reivataan markkinasuuntautuneemmaksi ja aluepolitiikka keskitetään todella heikoille alueille. 7

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014

Energiaintensiivinen teollisuus. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 21.5.2014 Energiaintensiivinen teollisuus Suomalainen teollisuus on perinteisesti ollut hyvin energiaintensiivistä (metsä-, paperi-,

Lisätiedot

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12.

Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta. Vesa Vihriälä 15.12. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko väestökehityksestä, väestöpolitiikasta ja ikääntymiseen varautumisesta Vesa Vihriälä 15.12.2004 Tavoitteet esittää valtioneuvoston yhteinen näkemys väestökehityksestä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Metsien käytön kehitys Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus 2.12.2013 Skenaariot Baseline Baseline80 Jatkuva kasvu Säästö Muutos Pysähdys Baseline ja Baseline80 Miten

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta

VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta VIHREÄ IDEOLOGIA SOLIDARITEETTIA KÄYTÄNNÖSSÄ Lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta Tämä teksti on lyhyt tiivistelmä Ympäristöpuolue Vihreiden puolueohjelmasta. Kun puolueohjelma

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011

Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Venäjän talouskatsaus 26 syyskuuta 2011 Suomen Moskovan suurlähetystö 1 Venäjän markkinatilanne maailmantalouden epävarmuudessa Maailman talous ajaantumassa taantumaan, miten se vaikuttaa Venäjän taloustilanteeseen?

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle

Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle OP-Pohjola-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivä 29.1. 2013 Ympäristötalouden haasteet elinkeinorakenteelle Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto 1. Suomen ympäristöhaasteet Vesiensuojelu:

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry

Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot. Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Uudistuva metsäteollisuus - Rakennemuutos ja innovaatiot Anne Brunila toimitusjohtaja Metsäteollisuus ry Metsäsektorin muutosajurit Teknologinen kehitys ja markkinoiden muutos (1) 2 Paperin ja sähköisen

Lisätiedot

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012

LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 LOW CARBON 2050 kansantaloudelliset skenaariot Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 12.11.2012 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon malli (AGE) Perustuu laajaan

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Paikallisesti eriytyvä maaseutu

Paikallisesti eriytyvä maaseutu 27.8.2015 Maaseutututkijatapaaminen, Säkylä Paikallisesti eriytyvä maaseutu Olli Lehtonen FT, Tutkija Maaseutupolitiikan ja maaseudun tutkimus Luonnonvarakeskus Maaseutupolitiikka ja maaseudun tutkimus

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

Maailmantalouden voimasuhteiden muutos. Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Maailmantalouden voimasuhteiden muutos Kadettikunnan seminaari 11.4.2013 Jaakko Kiander Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Ennakoitua nopeampi muutos Jo pitkään on odotettu, että Kiinan ja Intian talouksien

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely

Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Suomi tarvitsee kaupunki- ja maaseutupolitiikkaa - Perttu Vartiaisen selvityksen esittely Lounaisrannikkoseminaari 5.2.2015 Neuvotteleva virkamies Olli Alho Lähtökohtia TEM tilasi selvityksen yhteiskuntamaantieteen

Lisätiedot

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia

Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Ilpo Hanhijoki 30.3.2012 Ammattirakenteen ennakointi osana koulutustarpeen ennakointia Alueiden ennakointiseminaari Porissa 29. - 30.3.2012 Ammattirakenne Työllisten määrä ammattiryhmittäin tai ammattiryhmien

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa?

Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Työmarkkinat murroksessa: Mitkä ovat tulevaisuuden työtehtäviä Suomessa? Katariina Nilsson Hakkala Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT päivä 2.10.2013 Mikä on uutta nykyisessä rakennemuutoksessa?

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin

Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin WHOLE-hanke asiantuntijatyöpaja 17.5.2016 Seppo Laakso Kaupunkitutkimus TA Oy Näkökulmia liikenteen laajempiin taloudellisiin vaikutuksiin Saavutettava sijainti resurssina Liikenteen laajemmat vaikutukset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

TONNI, INNO ja ONNI. Inno

TONNI, INNO ja ONNI. Inno TONNI, INNO ja ONNI Tonni, Inno ja Onni ovat VTT:n laatimia tulevaisuusskenaarioita vuoteen 2050. Skenaarioiden lähtökohtana on ollut kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta.

Lisätiedot

Aluerakenteen kehitysnäköaloja

Aluerakenteen kehitysnäköaloja Aluerakenteen kehitysnäköaloja Jussi S. Jauhiainen 1 Taustaa Aluerakenne on käytännössä aina (materiaalisesti) monikeskuksinen verkosto, ja tällä materiaalisella verkostolla on sosiaalinen ulottuvuus ja

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM

Puhtaan energian. 11.11.2013, Oulu. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Puhtaan energian liiketoimintamahdollisuudet 11.11.2013, Oulu Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma, TEM Globaalit ympäristöhaasteet Tuotannon siirtyminen halvempiin maihin Kasvava väestömäärä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010

TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi. Hilkka Vihinen Helsinki 26.1.2010 TEM:n politiikkojen kosketuksia maaseutuun: mitä ja miksi Hilkka Vihinen 26.1.2010 Sisältö Miksi? TEM:n hallinnonala: Miten löytää maaseutu? Asutut neliökilometriruudut Miksi maaseutunäkökulma? Suomi on

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1

Valta koneille. K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 Valta koneille K-E Michelsen 11.6.2015 15.6.2015 1 - Tämän päivän ehkä suurin yksittäinen kysymys tulevaisuuden työmarkkinoille on koneen ja ihmisen välinen työnjako Kaksi kuvaa Auguste Rodinin veistoksesta

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1.

Vaikea yhtälö. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen. Näkökulmana kolmas sektori. Mitä tälle tehdään? 31.1. Palvelujen järjestämisen haasteet ja elinvoiman vahvistaminen Näkökulmana kolmas sektori Kuntajohtajapäivät 2011 Seinäjoki 11.8.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä

Lisätiedot

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta

Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta Varmana pidetyt asiat, yhteiskunta maatalouden merkitys kasvaa ja työ organisoituu uudelleen - alkutuotantoyrittäjät tämän vuosisadan ammateista 80 % on nykyisin tuntemattomia - koulutus globaaleja pullonkaula-ammatteja

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela

Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Lähilämpöverkot - hankkeen tulosseminaari 27.10.2010 Aluetalousvaikutukset: pieni lämpölaitos ja matalaenergiarakentaminen - case Suutela Olli Lehtonen 1 & Lasse Okkonen 2 1 Geoinformatiikan laboratorio,

Lisätiedot

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen

Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Sosiaalifoorumi 26.4.2014: Hyvinvointi ei synny tyhjästä investoinnit pohjoismaisessa mallissa Näkökulma: Investoinnit ekologiseen rakennemuutokseen Karoliina Auvinen Tuontienergia vs. kestävyysvaje Suomi

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011

EU:n metsästrategia; missä mennään. Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 EU:n metsästrategia; missä mennään Teemu Seppä Robinwood Plus -työpaja Kajaani 8.12.2011 Esityksen sisältö tilanne EU:ssa metsäasioiden käsittelyn osalta nykyinen EU:n metsästrategia EU:n metsästrategian

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Mitä teollinen biotekniikka oikein on?

Mitä teollinen biotekniikka oikein on? 1 Mitä teollinen biotekniikka oikein on? Seminaari 17.8.2006 Biotekniikan neuvottelukunta 2 Bioteknologia! Bioteknologia on eliöiden, solujen, solujen osien tai solussa esiintyvien molekyylien toimintojen

Lisätiedot

Metsänomistusrakenteen muutos

Metsänomistusrakenteen muutos Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Metsänomistusrakenteen muutos Jussi Leppänen Metsäntutkimuslaitos PL 18, 01301 Vantaa jussi.leppanen@metla.fi puh. 010 2112240 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012

Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö. Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Joustotyö, yhdyskuntarakenne ja ympäristö Ville Helminen, SYKE FLEXI hankkeen seminaari, Tammisaari 6.3.2012 Taustaa SYKEn rakennetun ympäristön yksikössä tutkitaan mm. yhdyskuntarakenteen kehitystä, siihen

Lisätiedot