YKSI PATA - MONTA HÄMMENTÄJÄÄ Viranomaisyhteistyökumppaneiden käsitykset Perhetukikoti Kinnulan toiminnasta ja yhteistyön toimivuudesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSI PATA - MONTA HÄMMENTÄJÄÄ Viranomaisyhteistyökumppaneiden käsitykset Perhetukikoti Kinnulan toiminnasta ja yhteistyön toimivuudesta"

Transkriptio

1 YKSI PATA - MONTA HÄMMENTÄJÄÄ Viranomaisyhteistyökumppaneiden käsitykset Perhetukikoti Kinnulan toiminnasta ja yhteistyön toimivuudesta Satu Remes Opinnäytetyö Syksy 2001 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö

2 OPINNÄYTETYÖN TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ Remes, Satu YKSI PATA - MONTA HÄMMENTÄJÄÄ. Viranomaisyhteistyökumppaneiden käsitykset Perhetukikoti Kinnulan toiminnasta ja yhteistyön toimivuudesta. Pieksämäki s. 4 liitettä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää viranomaisyhteistyökumppaneiden käsityksiä Perhetukikoti Kinnulan toiminnasta ja yhteistyön toimivuudesta. Miten se on koettu ja mitä Kinnulakodilta odotetaan verkoston jäsenenä yhteisten asiakkaiden tiimoilta. Samalla kartoitan lastensuojeluilmoitusten tekoa Varkauden kaupungissa. Milloin ja miksi niitä tehdään tai jätetään tekemättä. Tutkimuksen kohderyhmänä oli Perhetukikoti Kinnulan tärkeimmät viranomaisyhteistyökumppanit. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen ja suoritettiin kyselytutkimuksen muodossa. Kohderyhmänä oli 12 eri työyksikön työntekijöistä 41 henkilöä. Kyselyyn vastasi yhteensä 25 henkilöä. Vastaajista 94 % oli naisia ja loput miehiä. Vastaajien ikä vaihteli 32-vuotiaasta 59-vuotiaaseen, keski-iän ollessa 46 vuotta. Tein syksyllä 2000 työpaikastani Perhetukikoti Kinnulasta työpaikka-analyysin. Tästä ilmeni ettei yhteistyökumppaneillamme ole aina ehkä selkeää kuvaa toiminnastamme. Työyhteisössä heräsi halu tietää laajemmin mitä meistä ajatellaan yhteistyökumppanina ja miten voisimme kehittää työtämme. Tästä nousi esiin tutkimukseni aihe. Tutkimussuunnitelma tehtiin helmikuussa Huhtikuun aikana suoritin kyselytutkimuksen Kinnulakodin yhteistyökumppaneille. Kesän aikana muotoutui teoriatausta ja syksyllä 2001 työ saatettiin loppuun. Tutkimuksen tulokset olivat varsin positiiviset Kinnulakodin kannalta. Yhteistyö oli koettu yleisesti ottaen hyvin toimivaksi ja riittäväksi. Yhteistyömenetelmiin toivottiin parannusta jonkin verran ja tiedonkulkuun enemmän avoimuutta. Lisäksi toivottiin parannusta nuorten kanssa toimimiseen sekä sosiaalipäivystystä Kinnulakotiin. Monet ehdottivat myös yhteisiä tapaamisia ilman asiakkaita, jossa toisen työskentelytapoihin voisi perehtyä paremmin puolin ja toisin. Tutkimuksen tulosten perusteella suurin ristiriita tuli esiin lastensuojeluilmoitusten teossa. Sosiaalityöntekijät kokivat, etteivät yhteistyökumppanit tiedä milloin lastensuojeluilmoitus tulee tehdä. Yhteistyökumppaneista taas kahta vaille kaikki tiesivät mielestään milloin ilmoitus tulee tehdä. Oheinen ristiriita kertoo siitä, etteivät työntekijät todellisuudessa tiedä lain kirjaimen ehdottomuutta lastensuojeluilmoitusten teossa. Tiedonkulun avoimuutta rasittaa monesti kiire ja työpaineet. Kinnulakodin resurssit ovat lisäksi rajalliset, tämä vaikuttaa varmasti työskentelyyn nuorten parissa. Asiasanat: lastensuojelu, verkostotyö, verkostoituminen, yhteistyö Säilytyspaikka: DIAK Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC / PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Remes Satu TOO MANY COOKS SPOIL THE BROTH? Authorities thoughts on the function and co-operation with the family support home Kinnula. Pieksämäki p. 4 appendices The goal of this thesis was to clarify co-operating authorities views on how well the family support home Kinnula is run and also what these authorities think of the effectiveness of the co-operation whit the family support home Kinnula. What are the feelings towards this co-operation and what is expected from the Kinnulakoti as a member of a network sharing the same customers whit the regional authorities. At the same time frequency of reports of violation against children s welfare in the city of Varkaus was studied. When and why these are made and when not? The research target group were the most important co-operating authorities of the family support home Kinnula. The research method was qualitative and run in the form of a questionnaire. Target group consisted of 41 employees from 12 different working units. 25 persons answered the questionnaire. 94 % of them were women and the rest were men. The age of the study persons varied from 32 to 59 years - the average was 46 years. The family support home Kinnula was analysed as a working place in the fall of This study revealed that our collaborators may not always have a clear picture about how we work. The staff wanted to know better how we are received as co-workers and how we could develop our work. The research subject arose from that. The research plan was made in February The questionnaire was run during April The theoretical background was made in during the summer and in the fall the work was finished. From Kinnulakoti s point of view the results of the study were very positive. The level of co-operation was felt to be adequate. The authorities expressed their wishes to see some progress in working whit the young. The flow of information could also be more open. Stable social duty in Kinnulakoti was among the wishes as well. Many authorities proposed getting together without the customers, so that it would be possible to study each other s way to work. The major conflict in this study was that; social workers felt that co-operation authorities didn t know how to act in a case on violation against childs s welfare. When all but two of the co-operation authorities did know in their opinion when the report has to be done. A conflict like this tells that the employees may not be aware of how strictly the law determines violations in a child s welfare. Openness in the flow of information is disturbed by lack of time and stress. Resources in the case of Kinnulakoti are also restricted, and this must have major impacts on working whit young people. Key words: child welfare, network, networking, co-operation Deposited in : DIAK, Unit of Pieksämäki library

4 1 JOHDANTO Tämän tutkimuksen aiheena on selvittää miten eri viranomaisyhteistyökumppanit ovat kokeneet yhteistyön ja sen toimivuuden Perhetukikoti Kinnulan kanssa. Kinnulakoti on Varkauden kaupungin omistama 8-paikkainen lastensuojelun toimintayksikkö. Työskentelen Perhetukikoti Kinnulassa ohjaajan toimessa. Tutkimukseni aihe on noussut esiin puhtaasti arjen kokemuksista ja tuli esiin syksyllä 2000 tekemästäni työpaikkaanalyysistä Perhetukikoti Kinnulasta. Siinä ilmeni, ettei Kinnulakodin yhteistyökumppaneilla ole ehkä aina selkeää kuvaa toiminnastamme. Työyhteisössä heräsi keskustelua siitä, miten meidät koetaan laajemmin yhteistyökumppanina ja miten voisimme kehittää yhteistyötämme. Se, että halusin tutkia lastensuojeluilmoitusten tekoa, heräsi myös esiin puhtaasti arjen kokemuksista. Monissa kaupungin koulutustilaisuuksissa ja keskusteluissa on yhä uudelleen tullut ilmi, ettei ilmoituksia aina tehdä silloin kuin pitäisi. Aiheelle tuntui olevan tilausta. Verkostotyö on vielä varsin uusi työmuoto lastensuojelun kentällä. Verkostoitumisesta eli yhteistyön organisoitumisesta alkoi muodostua 90-luvulla vastaus yhä moniogelmallisempien lastensuojelun asiakasperheiden tilanteisiin. Lastensuojelun ongelmat ovat edelleen sidoksissa aika sektoroituneeseen järjestelmään, missä asiakkaan kokonaistilanteesta ei aina ehkä ole selkeää kuvaa. Yhteistyötä eri verkoston jäsenten välillä tulee edelleen parantaa, kaikesta kiireestä ja työpaineesta huolimatta, onhan tavoitteena asiakkaan paras. Perhetukikoti Kinnula on ollut mukana monissa tutkimuksissa. Varkauden kaupungissa on tehty lastensuojelun ohjelma; Lapsen etu vuonna Siinä kartoitettiin lastensuojelun nykytilaa, siinä esiintyviä puutteita ja kehittymisnäkymiä kyselyn muodossa. Kyselyssä Kinnulakoti sai ihan hyvää palautetta lastensuojelun asiakkailta. Lisäksi Kinnulakodista on tehty opinnäytetyö, jossa tutkittiin yhdistymistä vuorohoitokodin kanssa samaan taloon. (Koponen, Nikkarinen & Salmi 1999.) Toisessa opinnäytetyössä taas tutkittiin minkä verran yhteistyötä tehdään kunkin eri toimintaayksiköiden välillä Varkauden kaupungissa. (Hammar 1999.) Verkostotyön näkökulma oli alue, jota ei oltu vielä laajemmin tutkittu Kinnulakodin näkökulmasta käsin. Niinpä tutkimusongelmaksi

5 muotoutui miten eri viranomaisyhteistyökumppanit ovat kokeneet yhteistyön ja sen toimivuuden Perhetukikoti Kinnulan kanssa. Miten se on koettu ja mitä Kinnulakodilta odotetaan verkoston jäsenenä yhteisten asiakkaiden tiimoilta. Samalla kartoitin lastensuojeluilmoitusten tekoa Varkauden kaupungissa. Milloin ja miksi niitä tehdään tai jätetään tekemättä. Tutkimusmenetelmä oli kvantitatiivinen kyselylomakkeen muodossa. Samantapainen tutkimus on tehty mm. Kuopiossa. (Lyytinen, Miettinen & Niskanen 2001.) Toivon, että lukija herää miettimään työn kautta verkostotyön laajoja mahdollisuuksia ja voi tätä kautta kehittää työtään toisten verkoston jäsenten kanssa entistä paremmaksi. Jokainen voi myös pohtia miksi lastensuojeluilmoituksia ei aina tehdä, vaikka lain kirjain sitä ehdottomasti vaatii.

6 2 LASTENSUOJELU Lapsipolitiikan ja myös lastensuojelun lähtökohta on käsitys lapsesta itsenäisenä subjektina. Käsitys lapsuudesta on muuttunut ratkaisevasti viime vuosikymmeninä ja lapsuutta on alettu arvostaa itsenäisenä elämänvaiheena, eikä vain kasvamisena aikuisuuteen. Tämä käsitys on ollut lähtökohtana Suomen lapsilainsäädäntöä tehtäessä sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa, johon lainsäädäntömme pohjaa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1995, 4.) Lastensuojelulla tarkoitetaan mm. lasten elinympäristön kehittämiseen ja kotihoidon tukemiseen sekä perhe- ja yksilökohtaiseen avohuoltoon tai sijaishuoltoon liittyvien tehtävien, palveluiden ja toimenpiteiden kokonaisuutta. Lastensuojelulain mukaan alle 18-vuotias on lapsi. Lastensuojelun järjestäminen on kunnan sosiaalitoimen tehtävä, mutta toisaalta se ulottuu myös muille yhteiskunnallisen ja inhimillisen toiminnan alueille (Kyrönseppä & Rautiainen 1993,15.) Lastensuojeluun voidaan myös laajemmin ajatella kuuluvan esim. yleinen asuntopolitiikka sekä Suomessa vallitseva palvelu- ja tukijärjestelmä. 2.1 Lastensuojelulain keskeiset tavoitteet ja periaatteet Lastensuojelulain keskeisin tavoite on ehkäistä lastensuojelun tarve jo ennalta. Koska tarve kuitenkin on olemassa realiteettinä, lailla pyritään lisäämään erityisesti ennaltaehkäisevää lastensuojelutyötä sekä kehittämään yleisiä lapsiperheille suunnattuja palveluja. Palveluja pyritään kehittämään siten, että niissä havaitaan varhain lastensuojelulliset ongelmat ja ryhdytään tarvittaviin toimiin pikaisesti. Tavoitteena on lain mukaan tukea lapsiperheitä niiden kasvatustehtävässään ja ehkäistä sosiaalisia ongelmia. Lastensuojelutyössä huoltajia tuetaan ensisijaisesti avohuollon tukitoimin, mutta tarvittaessa taataan lapselle oikeus kodin ulkopuoliseen turvaan ja vakiintuneisiin oloihin. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1995, 9.) Lastensuojelu ei ole irrallinen yhteiskunnallisen toiminnan alue. Lastensuojelulain 1 korostaa lapsen oikeutta kasvuun, kehitykseen ja erityiseen suojeluun. Säännöksellä pyritään siihen, että lasten ja nuorten oikeudet ja edut otetaan huomioon myös yhteiskunnallisessa suunnittelussa ja päätöksenteossa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1995, 9.)

7 2.2 Ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön laaja kirjo Lastensuojelulakiin on otettu kolme yleissäännöstä, joihin ennaltaehkäisevä lastensuojelu paljolti pohjautuu. Niistä ensimmäinen (6 ) painottaa, että lasten ja nuorten suotuisten kasvuolojen kehittäminen on tärkeä lastensuojelullinen tehtävä. Toinen yleissäännös edellyttää (7 1mom.), että lastensuojelutyötä tehdään myös yleisten palvelujen esim. neuvolan ja päivähoidon piirissä. Kolmas yleissäännös taas edellyttää (7 3 mom.), että järjestettäessä hoitoa aikuisille henkilöille tulee aina selvittää heidän huollossaan olevien lasten hoidon ja tuen tarve. (Mikkola & Helminen 1994, 39.) Lasten ja nuorten kasvuolojen seuranta ja kehittäminen Sosiaalilautakunnan ja kunnan muiden viranomaisten on seurattava ja kehitettävä lasten ja nuorten kasvuoloja sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä. Tämä on laaja tehtäväkenttä ja edellyttää yhteistyötä kaikkien kunnan oloja kehittävien tahojen kanssa. Yhteistyöllä on mahdollista kehittää palvelurakennetta niin, että palvelut ovat riittävät ja tarkoituksenmukaiset. Kasvuolojen kehittäminen ja epäkohtien ennaltaehkäisy tapahtuu parhaiten vaikuttamalla kaavoitukseen ja rakennuslupien myöntämiseen. Yhdyskuntatyö, maankäytön suunnittelu ja terveellinen ympäristö vaikuttavat kasvuoloihin. Sosiaalilautakunnan on myös välitettävä tietoa sekä annettava asiantuntija-apua lasten ja nuorten kasvuoloista sekä sosiaalisista ongelmista muille kunnan jäsenille. (Varkauden lastensuojelutyön ohjelma 1999, 2.) Lasten ja nuorten elinympäristöön tulee myös kiinnittää huomiota asumisviihtyvyydellä. Asuntojen tulisi olla hyvä kuntoisia, toimivia ja koko asuinalueen tulisi olla terveyttä ja sosiaalista toimivuutta edistävä. Myös tuoteturvallisuudella, tapaturmien ehkäisyllä ja nuorten työsuojelulla on tärkeä osansa ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa. Tuoteturvallisuuslain lain tarkoituksena on suojella kuluttajien terveyttä ja omaisuutta kulutustavaroiden aiheuttamilta vaaroilta. Noin puolet myyntikieltoon asetetuista tavaroista ovat vaarantaneet lasten tai nuorten terveyttä. Kuluttajavirasto tutkii esim. lastenrattaiden,

8 lelujen ja värien turvallisuutta. Lapsille ja nuorille sattuu usein tapaturmia varsinkin kotona tai sen lähiympäristössä sekä liikenteessä. Tapaturmia ennaltaehkäisevällä tiedottamisella onkin tärkeä merkitys ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. Nuorten työsuojelun tärkein tehtävä on valvoa, ettei työ ole haittana nuoren terveydelle, kehitykselle tai koulunkäynnille. Nuorille sallitut työajat onkin määritelty laissa tarkkaan. Mukana on myös moraalinen kysymys lapsuuden säilyttämisestä ja lapsityövoiman väärinkäytön ja riiston ehkäisemisestä. (Mikkola & Helminen 1994, ) Yleiset palvelut vanhemmuuden tukemiseksi Lastensuojelulaissa edellytetään, että lastensuojelun ongelmat pyritään havaitsemaan riittävän varhain ja mahdollisimman pitkälle korjaamaan yleisten palvelujen piirissä eli neuvoloiden, päivähoidon ja koulun toimesta. Nämä palvelut koetaankin yleensä vähemmän leimaaviksi kuin sosiaalihuolto. Äitiys- ja lastenneuvolatoiminta ehkäisee lastensuojelun tarvetta ja voi myös havaita tarpeen riittävän varhain. Toiminta tukee riskioloissa elävien lapsiperheiden elämänhallintaa. Terveydenhuollolla on velvollisuus järjestää päihdeongelmaisille äideille tukea ja palveluita syntymättömän sikiön suojaamiseksi alkoholin ja päihteiden liikakäytön seurauksilta. Laki edellyttää myös, että aikuisille tarkoitetuissa sosiaali- ja terveydenhuollon hoitoyksiköissä otetaan huomioon aikuisasiakkaan hoidossa ja huollossa olevan lapsen tarve saada hoitoa tai tukea. Kouluterveydenhuolta on tärkeä lastensuojelun yhteistyökumppani, johon oppilaiden ja vanhempien on helppo turvautua. Koulujen psykososiaalista oppilashuoltotyötä tulisi entuudestaan lisätä lisäämällä koulupsykologien ja kuraattorien virkoja. (Virtanen 1995,62-63.) Päivähoidolla on myös suuri merkitys ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä. STM:n selvityksen mukaan 65 % kunnista arvio päivähoidon kysynnän lisääntyneen myös lastensuojelullisista syistä (Virtanen 1999, 12 ). Taloudellisesti lapsiperheitä tuetaan monin eri tavoin. Näistä lapsilisä, äitiys-, isyys- ja vanhempainraha sekä -loma ovat yleisimpiä. Lisäksi vanhemmalla on oikeus lapsen hoitovapaan ajalta saada kodinhoidontukea. Myös asumistuki kuuluu monen lapsiperheen tuloihin. Vanhemmuutta tuetaan lisäksi neuvolajärjestelmällä ja äitiyspakkauksella. Kotipalvelun apu voi monelle olla myös tärkeä tuki esim. lapsen sairastaessa. Myös

9 lapsen elatukseen ja huoltoon kuuluvat asiat kuuluvat ennaltaehkäisevän lastensuojelun piiriin. (Mikkola & Helminen 1994, ) 2.3 Avohuollon tukitoimet ennaltaehkäisevän lastensuojelutyön osana Lastensuojelulain 12 säätelee sosiaalilautakunnan velvollisuutta ryhtyä avohuollon tukitoimenpiteisiin viipymättä 1)jos kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä; taikka 2)jos lapsi tai nuori käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään. Pykälä on tärkeä, koska se määrittelee, vaikkakin joustavasti, lastensuojelullisen puuttumisenrajat, myös siksi, että se on eräänlainen portti lastensuojelulain piiriin. (Mikkola & Helminen 1994, ) Avohuollon tukitoimenpiteisiin johtavat syyt Avohuollon tukitoimien tarve voi syntyä varsin monesta syystä. Viimeistä vuosikymmentä leimaa taloudellisen laman ja yhteiskunnallisen muutoksen mukanaan tuomat ongelmat näkyvät yhä usempien päivittäisinä selviytymishankaluuksina. Lastensuojelun asiakkuutta leimaa pitkittynyt työelämän ulkopuolisuus ja sosiaalisen tukiverkon vähäisyys. Myös yksinhuoltajuus on hyvin yleistä. Erilaiset riskitilanteet ja huono-osaisuus ovat kasvaneet lastensuojelun asiakkaiden piirissä. Lastensuojeluvanhempien mielenterveysongelmat ja päihteiden käyttö on nykyisin yhä useammin avohuollon tukitoimenpiteisiin johtanut syy. Ongelmana on, että taloudellisen laman myötä palvelujärjestelmä muuttui. Asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin ei pystytä ehkä vastaamaan riittävän hyvin ja tarpeeksi ajoissa. (Kivinen 1994, ) Vanhemmuus on nykypäivänä muuttunut ja kyky toimia vanhempana on entistä useammin hukassa. Niinpä avohuollon tukitoimen piteisiin johtaneita syitä voivat olla myös esim. lapsen ja vanhemman välisen kanssakäyminen puuttuminen kokonaan tai

10 siinä esiintyvät ongelmat, johtuen esim. vanhempien puutteellisesta kasvatuskyvystä. Vanhemmat voivat kasvattaa lastaan epäoikeudenmukaisesti, he alistavat lasta hänen persoonallisuuttaan tuhoavasti, lapsella ei ole rajoja ollenkaan tai lapsen tarpeet sivuutetaan olennaisesti. Lisäksi lapsen kasvuympäristö voi olla virikkeetön. Myös perheen avioerosta tai sairaudesta johtuva kriisi voi muodostua uhkatekijäksi lapsen kasvatukselle ja hoidolle. (Mikkola & Helminen 1994, 130.) Avohuollon tarjoamat palvelut yksilön ja perheen tueksi Avohuollon tavoitteena on asettaa etusijalle palvelut, jotka mahdollistavat henkilön asumisen kotona ja jotka tukevat omatoimista selviytymistä. Lastensuojelulain mukaisia avohuollon tukitoimenpiteitä voivat olla tukiperheen, -henkilön ja tarvittavien terapiapalvelujen järjestäminen, koulunkäynnin ja harrastustoiminnan tukeminen ja asunnon hankinnassa avustaminen. Lisäksi lapsia ja nuoria voidaan tukea loma- ja virkistystoiminnan avulla. Äärimmäisissä tapauksissa myös lastensuojelun perhe- ja laitoshoidon palveluja on käytettävä nk. avohuollollisena toimenpiteenä. (Virtanen 1995, 63.) Yhteenvedonomaisesti voidaan todeta, että sosiaalitoimen lastensuojelun avohuoltopalveluilla tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkia muita lapseen tai hänen perheeseensä kohdistettuja huoltotoimenpiteitä kuin sijaishuoltoa (Kyrönseppä & Virtanen 1993, 16). Avohuollon tukitoimenpiteenä voidaan taloudellista tukea myöntää toimeentulotuen muodossa edellyttäen, että lastensuojelun tarve johtuu oleellisilta osiltaan ko. taloudellisesta ongelmasta. Toimeentulotukea voidaan myöntää myös ennaltaehkäisevästi. Riittävän ajoissa annetulla ehkäisevällä tuella voi olla merkittävä vaikutus henkilön omatoimisuuden ja perhekokonaisuuden turvaamiseksi. Avohuollon tukitoimenpiteisiin kuuluu myös kunnan velvoite korjata puutteelliset asumisolot tai asunnon puuttuminen. Lisäksi kunnan on myös järjestettävä asunto sellaiselle itsenäistymässä olevalle nuorelle, joka muutoin kuin tilapäisesti on ollut lastensuojelutoimenpiteiden kohteena. (Sosiaali- ja terveysministeriö1995, 17.) Sosiaalityöntekijä on sosiaalityön avainhenkilö. Hänellä on lakiin perustuva toimivalta toimia lapsen edun ajajana, kuitenkin samalla perhekeskeisesti ja yhteistyössä toisten

11 viranomaisten kanssa. Sosiaalityöllä pyritään auttamaan yksilö- ja perhekeskeisten menetelmien avulla kokonaisvaltaisesti riskioloissa eläviä lapsia, nuoria ja lapsiperheitä. Sosiaalityö nähdään monesti vain korjaavana työnä. Yhtä lailla ovat tärkeitä ovat myös ne sosiaalihuollon suorittamat toimenpiteet, jotka lisäävät henkilön mahdollisuuksia ongelmien aktiiviseen, riittävän varhaisessa vaiheessa tapahtuvaan selvittämiseen. (Mikkola & Helminen 1994, 31, 139.) Todella merkittävä osa lastensuojelutyössä, erityisesti avohuollon tukitoimena, on kasvatus- ja perheneuvontatyöllä. Sosiaalihuoltolain mukaan kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa. Lisäksi kunta on nykyisin velvollinen järjestämään avohuollon asiakkaana olevalle lapselle tai nuorelle riittävät terapiapalvelut. Tällä tavoitellaan mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsiville nuorille uudenlaisia yksilö- ja ryhmäterapian muotoja. Myös kotipalvelun tehostettu perhetyö on merkittävä osa lastensuojelun avotyötä. (Sosiaali- terveysministeriö 1995, 16-17; Virtanen 1995, ) Perhehoito ja laitoshuolto avohuollon tukitoimina Perhehoito ja laitoshuolto on perinteisesti liitetty huostaanottoon, mutta nämä hoitomuodot saattavat tarjota myös hyvän avohuollollisen tuen. Edellytyksenä on lapsen huoltajan suostumus tähän menettelyyn. Samoin edellytyksenä on, että 12 vuotta täyttänyt lapsi antaa suostumuksensa menettelyyn. Huostaanotto merkitsee aina voimakasta puuttumista perheen oikeuteen huolehtia lapsistaan. Avohuollon tukitoimet sitä vastoin ovat luonteeltaan kevyempiä, väliaikaisia ja vanhempien kasvatustehtävää tukevia. (Mikkola & Helminen 1994, 143.) Perhehoidon ja laitoshuollon käyttö avohuoltona on perusteltua silloin, kun sen avulla on mahdollista tukea tarkoituksenmukaisesti kasvatusta. Myös perheen kriisitilanteessa tämä toimenpide on mahdollinen. Käytännössä toteuttaminen tulee tapahtua erityisesti valmennetussa perheessä tai laitoksessa, kuten turvakodissa tai ensikodissa. Perhe- tai laitoshuollossa voidaan kaikkia perheenjäseniä yhdessä tukemalla lisätä huoltajien kasvatusmahdollisuuksia ja lasten tarpeiden huomioonottamista. Perhehoitoa ja laitoshuol-

12 toa voidaan järjestää esim. siten, että lapsen huoltajat ja lapsi voivat olla viikonloppuisin perhe- tai laitoshuollossa. (Mikkola & Helminen 1994, 144.) Monet lastensuojelulaitokset tekevät myös perheissä avotyötä. Keskeisenä tavoitteena on tällöin vanhemmuuden tukeminen. Perheestä riippuen työntekijät käyvät asiakasperheiden kotona hyvinkin tiiviisti tai vain kerran viikossa. Osalle riittää lyhyt aikainen tuki, toisten luona voidaan käydä jopa vuoden ajan. Käytäntöjä on olemassa monia laitoksesta riippuen. (Jaakkola 2001, 4-6.) Alle 12- vuotiaalle yksin kohdistuvana perhe- tai laitoshuoltoa voidaan järjestää enintään kolmen kuukauden ajaksi. Erityisestä syystä tätä voidaan jatkaa vielä toisella kolmen kuukauden jaksolla. 12- vuotta täyttänen lapsen on suostuttava huoltajansa kera lapseen yksin kohdistuvaan perhe- tai laitoshuoltoon. Toimenpiteellä ei ole aikarajaa. Edellytyksenä molemmissa tapauksissa on, että lapsen huolenpitoa ei voida järjestää hänen huoltajansa sairauden vuoksi tai muun siihen rinnastettavan syyn vuoksi. Muu rinnastettava syy voi olla esim. syvä ristiriitatilanne perheessä, ilman että huostaanoton edellytykset kuitenkaan olisivat olemassa. (Virtanen 1995, 40.) 2.4 Huostaanotto lastensuojelun viimesijaisena keinona Lastensuojelun raskain puuttuminen perheeseen toteutuu lapsen huostaanoton muodossa. Siinä yhteiskunta ottaa huolehtiakseen lapsesta. Vanhempien sijasta sosiaalilautakunta tekee merkittävimmät lasta koskevat päätökset; esim. päätöksen siitä, missä lapsi asuu. Kun huostaanotto tehdään, liittyy siihen aina myös päätös lapsen sijoittamisesta kodin ulkopuolelle. Lastensuojelulain 16 edellyttää huostaanotolta seuraavien kolmen edellytyksen käsilläoloa (A1+B+C tai A2+B+C): A1 puutteet lapsen huolenpidosta tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä A2 lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään B avohuollon tukitoimet eivät ole tarkoituksenmukaisia tai mahdollisia taikka ne ovat osoittautuneet riittämättömiksi ja

13 C sijaishuollon arvellaan olevan lapsen edun mukaista. Huostaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistua siitä, että toimenpide on lapsen edun mukainen. Lapsen huoltajille ja 12 vuotta täyttäneelle lapselle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi huostaanotto hetkellä. Jos jompi kumpi osapuoli vastustaa huostaanottoa, tulee päätös viedä alistettavaksi lääninoikeuteen. Joissakin tapauksissa huostaanotto voidaan tehdä kiireellisenä asianosaisia kuulematta. (Kyrönseppä & Virtanen 1993, 20; Virtanen 1995, ) 2.5 Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Sijaishuoltoon voidaan sijoittaa vain sosiaalilautakunnan huostaanottama lapsi. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla. Laitoshuoltona tulevat kysymykseen lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat laitokset. Laissa on tarkemmin määritelty mm. millaiset laitoksen toimitilat, välineistö, koulutettujen työntekijöiden lukumäärä suhteessa hoitopaikkojen lukumäärään jne tulee olla. Perhehoidossa lapsi sijoitetaan yksityiskotiin, jossa tavoitteena on antaa mahdollisuus perheenomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää henkilön perusturvallisuutta ja sosiaalista kehitystä. Myös perhehoitoa säätelevät monet lait. Laissa säädellään mm. perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja kulukorvauksesta. Lisäksi perhekodin koko ja sopivuus olosuhteiltaan ko. paikaksi on määritelty laissa. (Virtanen 1995, 46.) 2.6 Jälkihuolto lapsen edun takaajana Sijaishuollon päättymisen jälkeen sosiaalilautakunnan on aina järjestettävä lapselle tai nuorelle jälkihuolto. Jälkihuoltona tulee tukea lasta tai nuorta sekä hänen vanhempiaan ja huoltajiaan sekä henkilöä, jonka hoidossa lapsi tai nuori on. Jälkihuoltovelvollisuus päättyy, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Virtanen 1995, 48.) Jälkihuoltoon kuuluu lapsen tai nuoren tukeminen avohuollon tukitoimin eli lapsen edun valvominen, vanhemmuuden tukeminen ja lapsen kuuleminen ovat edelleen tärkeitä. Lisäksi esim. terapiapalve-

14 lujen järjestäminen on merkittävää jälkihuollossa. Jälkihuolto velvoittaa myös varsin laajaan taloudelliseen tukeen ja asunnon järjestämiseen tai asumiseen liittyvien puutteiden poistamiseen. Jälkihuollon on velvollinen järjestämään se kunta, joka on ollut vastuussa sijaishuollon järjestämisestä. (Mikkola & Helminen 1994, ) 2.7 Ilmoitusvelvollisuuden tärkeys Lastensuojeluongelmien ilmoittamisen suhteen on laissa määritelty varsin ehdottomasti milloin ilmoitus tulee tehdä; sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisitoimen ja seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevan henkilön on ilmoitettava viipymättä sosiaalilautakunnalle saatuaan tietää ilmeisestä perhe- tai yksilökohtaisen lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta tai nuoresta. Lain ehdoton säännös tekee ilmoittamisesta ko. henkilön virkavelvollisuuden. Virkavelvollisuuden laiminlyönti puolestaan on eräin edellytyksin laissa kriminalisoitu. Eri viranomaisten salassapitovelvollisuuskaan ei ole este sosiaalitoimen selvittäessä lastensuojelun tarvetta. (Virtanen 1995, 48.) Tämä asia on usein monelle epäselvä, vaikka laki on tässä kohdin varsin selkeä. Meidän olisi hyvä muistaa, että asioiden salaaminen asiakkaan luottamuksen säilyttämiseksi, ei usein ainakaan paranna hänen tilannettaan. Avoimuus eri viranomaisten ja perheen kanssa on ehdoton edellytys lastensuojelutyössä. Näin varsinkin kun tavoitteena on aikaan saada kokonaisvaltainen ja pysyvä muutos perheessä parempaan suuntaan. Reilua on myös sanoa ikävät asiat asiakkaalle suoraan ja korrektisti. Tietääpähän asiakaskin missä mennään. 2.8 Asiakkaan asema lastensuojelutyössä Jotta lapsipolitiikan ja lastensuojelun lähtökohta, käsitys asiakkaasta itsenäisenä subjektina toteutuisi, on asiakkaan asemalla siinä varsin keskeinen merkitys. Asiakkaan kuulumisen turvaamiseksi on laissa monia eri kohtia. Lain lisäksi tulee meidän jokaisen myös kohdella asiakasta kunnioittavasti, tasavertaisesti ja hänen asemansa tunnustaen. Asiakas on elämänsä paras asiantuntija. Vain näin toteutuu käsitys asiakkaasta itsenäisenä subjektina. Lastensuojelutyön lähtökohta on aina lapsen etu. Lapsen, myös pienen,

15 mielipide ja toivomukset tulee ottaa huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti, kun lapsen etua selvitetään. Täysi puhevalta lastensuojeluasioissa on säädetty 15 vuotta täyttäneelle. Myös vuotiaan mielipide tulee ottaa huomioon varaamalla tilaisuus hänen kuulemiseensa. Jos 12-vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottamista tai sijoittamista on päätös alistettava lääninoikeuden vahvistettavaksi. Lapsen edun entistä monipuolisempi selvitys edellyttää myös lapsen läheisten osallistumista päätöksentekoon. Huoltajien lisäksi tulee kuulla esim huollosta erotettua vanhempaa sekä sijais- ja kasvatusvanhempia. Laissa on myös määritelty aikarajat avohuollon sijoituksessa ja kiireellisessä huostaanotossa lapsen edun turvaamiseksi. Lapsen edun tärkein valvoja on aina hänen asioitaan valvovan sosiaalityöntekijän tehtävä. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1995, ) Vuoden 2001 alusta tuli voimaan laki asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Lain tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallistumista sekä edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun. Laissa velvoitettiin kunnat nimittämään sosiaaliasiamiehet tehtävää hoitamaan. Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on tiedottaa asiakkaan oikeuksista ja neuvoa asiakkaita sosiaalihuollon asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa. Tarvittaessa hän myös avustaa asiakkaita ao. laissa mainitun muistutuksen tekemisessä. Sosiaaliasiamiehen tulee toimia muutenkin asiakkaiden oikeuksien edistämiseksi ja toteutumiseksi sekä seurata asiakkaiden oikeuksien asemaa ja kehitystä kunnassa ja antaa siitä vuosittain selvitys kunnan-/kaupunginhallitukselle. (Varkauden kaupungin palveluesite, 2001)

16 3 VERKOSTOTYÖ 3.1 Verkostotyö yhteistyön muotona lastensuojelutyössä Verkostoituminen on lastensuojelutyössä melko uusi ajatus, sillä lastensuojelun toimintatavat ovat pitkään olleet sidoksissa sektoroituneeseen järjestelmään, joka on viime vuosina perustunut tiukasti yksin- tai parityöskentelyyn. Eri organisaatiot ovat toimineet toisistaan melko erillään. Monet yhteiskunnalliset tekijät toivat muutospaineita sosiaalija terveydenhuoltoon 1990-luvulla. Taloudellisen laman myötä asiakkaiden ongelmien syvyys ja moniongelmaisuus tulivat entistä yleisimmiksi. (Virtanen 1999, ) Sosiaalityössä herättiin miettimään uusia työskentelytapoja 90- luvun alkaessa myös ihan käytännön tarpeestakin. Työntekijät törmäsivät yhä uudelleen sukupolvesta toiseen samoihin asiakasperheisiin. Huomattiin, että työskentelytavat ja lopputulos ovat olleet aina samat. Herättiin huomaamaan kuinka eri viranomaiset toimivat tahoillaan asiakkaan selän takana ja asiakas oli käytännöllisesti katsoen pihalla omasta tilanteestaan. (Sosiaali- ja terveyshallitus 1991.) Monet työntekijät moniauttajajärjestelmässä huomasivat, että yhteistyön organisoituminen ja sen näkyväksi tekeminen oli varsin käyttökelpoinen keino vastata koko ajan lisääntyviin haasteisiin. Verkostotyöstä alkoi muodostua vastaus asiakkaan kokonaisvaltaisen elämän tilanteen huomioimiseen. Lisäksi se nosti asiakkaan oman elämänsä parhaaksi asiantuntijaksi. Ongelmien vatvomisen sijasta alettiin etsiä entistä enemmän asiakkaan/asiakasperheen voimavaroja. (Karjalainen 1996, ) Verkostotyö on tänä päivänä hyvin tärkeä osa lastensuojelutyötä. Sen avulla lastensuojeluperheiden tarpeisiin voidaan vastata entistä tehokkaammin ja nopeammin. Eri viranomaisten moniammatillisuus on perheen käytettävissä ja kokonaistilanne voidaan hahmottaa paremmin. Verkostotyö on monesti oiva keino ehkäistä huostaanotto ja löytää perheen voimavarat arjesta selviytymiseen ja kyllin hyvään vanhemmuuteen.

17 Kun verkostosta puhutaan lastensuojelutyön yhteydessä, sillä tarkoitetaan pääsääntöisesti lapsen ja perheen lähiomaisia, muita sukulaisia, naapureita ja ystäviä sekä perheen kanssa työskenteleviä viranomaisia (Virtanen 1999, 36). Verkostoja voi lähestyä myös toisesta näkökulmasta, jolloin puhutaan eri viranomaisista koostuvista moniammatillisista tiimeistä ja poikkihallinnollisista työryhmistä. Moniammatillisiksi työryhmiksi verkostoituminen on hyväksi koettu tapa tehdä yhteistyötä. Työryhmissä työntekijöillä on mahdollisuus kehittyä asiantuntijoina sekä saada kokonaisvaltainen kuva tarvittavista palveluista ja niiden laaduista. Työryhmissä myös kuormittavuutta voidaan jakaa. Työryhmä voi vastata jonkun maantieteellisesti määritellyn alueen palveluista ja niiden kehittämisestä. Tällainen työryhmä voi olla esim. kaupunki- tai kuntakohtainen. (Lehtonen, Perttu 1999, 87.) Moniammatilliset työryhmät ovat tehokkaita varsinkin kehittäessä jonkin alueen tai tietyn väestön osan, esim. nuorten palveluja. Lisäksi moniammatillisten työryhmien kautta voidaan jotakin työskentelytapaa viedä tehokkaasti eteenpäin koko palvelurakenteessa. 3.2 Verkostotyön lähtökohdat Verkoston rakentava yhteinen teema on siis moniongelmainen asiakas. Hänen ympärilleen eri auttajatahoista muodostuu verkosto, jonka eri tahot eivät välttämättä ole tietoinen toisistaan, ellei asiakas sitä itse kerro tai joku huomaa kysyä muita tahoja häneltä. Kartoittamalla asiakkaalle tärkeät ihmiset ja ottamalla nämä mukaan auttamistyöhön, voidaan löytää toimivampia tapoja auttaa asiakasta selviytymään vaikeuksistaan. Näin voidaan myös kohdata asiakkaan arki toisin kuin perinteisen palvelujärjestelmän mallissa, jossa hänet ohjataan eri ongelmien perusteella eri luukulle. (Eriksson & Arnkil 1995, 292.) Läheisneuvonpito on sosiaalityön uusimpia työtapoja. Siinä vahvistetaan asiakkaan asemaa ja järjestetään asiakkaalle mahdollisuus yhdessä läheistensä (ystävät, sukulaiset) kanssa käsitellä asiaa ja ehdottaa siihen ratkaisua. Viranomaiset antavat asiantuntemuksensa läheisverkoston käyttöön. Työmuoto ei ole vielä kovin yleinen, mutta se on oivallinen esimerkki verkostotyöstä asiakkaan kanssa parhaillaan. (Heino 2000, 7.)

18 Verkostotyön lähtökohtana on se, että on selvillä oman työn perustehtävästä. Omaa ja toisten tekemää työtä tulee myös arvostaa, jotta voisi työskennellä verkostossa. Lisäksi on tärkeää hahmottaa oma asema verkostossa. Siihen vaikuttavat keskeisesti sekä erilaisten säädösten määrittämä hallinnollinen asema että omat ja muiden tulkinnat perustehtävästä. Tulkinnat taas muodostuvat ja kehittyvät jatkuvasti toiminnan kautta. Oma perustehtävä ja asema verkostossa tulee selvittää myös asiakkaalle ja muille verkoston jäsenille. Toisen työn tunteminen on äärimmäisen tärkeää verkostotyössä. Näin tiedetään mitä toinen voi ammattitaidollaan tarjota, eikä kuvitella turhia. (Eriksson & Arnkil 1995, 71.) Viranomaisten yhteistyötilanteet sisältävät paljon erilaisia tunnelatauksia, toimintakulttuureita sekä ristiriitaisia ammattipuhe- tai tulkintaongelmia, joiden käsittely saattaa olla välillä vaikeaa. Verkostoitumisen mukanaan tuoma avoimuuden edellytys on näissä tilanteissa tarpeen, sillä turhan usein lastensuojelutoiminta jumiutuu vaitiolovelvollisuuden taakse. Tiedon välittäminen onkin yleensä yksi verkoston keskeisimmästä tehtävästä. (Virtanen 1999, 37.) Verkostoitumisen lähtökohtana on myös se, että osalliset pystyvät löytämään sen yhteisen hyötyjen alueen, jonka eteen kaikki haluavat tehdä työtä tiedostaen, mihin yhteistyöllä pyritään. Verkostotyö tarvitsee päämäärän, mutta se ei saa olla liian tarkkaan määritelty. Verkostotyö edellyttää tekijöiltään aina sitoutumista sekä kykyä uusitua ja tuulettaa vanhoja ajatusmalleja. Parhaimmillaan moniammatilliset työryhmät ja verkostot tarjoavat oivan foorumin erilaisten yhteistyöongelmien avoimeen keskusteluun. Verkostojen rikkaus ovat juuri työntekijöiden väliset jännitteet, asiakkaiden ja työntekijöiden toisistaan poikkeavat käsitykset ja osallisten erilaisuus. Niiden kautta on mahdollista avata yhteistyön solmuja ja löytää tie kehitykseen ja asiakkaan elämäntilanteen parantumiseen. (Virtanen 1999, 37.)

19 3.3 Lastensuojelu tarvitsee verkostoitumista Lastensuojelu tarvitsee kipeästi verkostoitumista. Palvelujärjestelmä on hyvin pirstoutunut ja erityisesti tämä näkyy lastensuojeluasiakkaiden kohdalla. Ongelmat ovat monisyisiä, joten eri palveluluukkujakin on asiakkaille riittänyt. Asiakkaiden sosiaaliset verkostotkin ovat yleensä lastensuojeluperheiden kohdalla olemattomat. Joko niitä ei ole ollenkaan tai samat ongelmat kulkevat sukupolvesta toiseen ja esim. isovanhemmista ei ole perheen tueksi. Tilanne pääsee usein turhan pahaksi. Monesti kokonaiskuva asiakkaan tilanteesta on puuttunut. Verkostoituminen luo työntekijälle mahdollisuuden ymmärtää asiakkaan kokonaistilanteen paremmin ja samalla se antaa keinon auttaa asiakasta entistä paremmin ilman turhia välikäsiä. (Virtanen 1995, 66.) Lastensuojelu verkostoi erityisesti myös sen vuoksi, että lastensuojelussa käsitellään tietyllä tavoin hajoavia ja kriisiytyviä ilmiöitä. Pulmat levittäytyvät ja kriiseissä rajaaidat kaatuvat. Tuen ja kontrollin perusproblematiikka elää kaikkialla lastensuojeluverkostoissa. Joku työntekijä voi kokea huolta jostakin lapsesta ja perheestä, mutta kontakti ei ole kovin vahva. Tekisi mieli puutua asioihin tai ainakin ilmaista huoli ja löytää uusia keinoja, miten tukea, mutta ei oikein tohdi ottaa huolta puheeksi tai tehdä muuta aloitetta. Tällainen toiminta on ymmärrettävää, kontaktin vaaliminen asiakkaaseen on ensiarvoista. Lastensuojelun verkostoituminen on tärkeää, jotta eri osapuolet hoitaisivat parhaiten osaamaansa alueen asiakkaan tukemiseksi, eikä kontrollitehtävä vain siirtyisi johonkin eteenpäin, vaan joku ottaisi myös siitä selkeästi vastuun. Asiakkaalle tulee antaa enemmän kokemuksia tukemisesta kuin kontrollista. (Virtanen 1999, ) Hyvin olennaista verkostotyössä on myös korostaa asiakkaan omaa vastuuta elämästään. Hänellä itsellään on kädessään avaimet muutokseen. Asiakkaan oman vastuun korostaminen on myös olennainen osa verkostotyön tasavertaisuuden ajatusta. (Metteri 1996, 58.)

20 3.4 Tulkintojen merkitys viranomaisverkoston toiminnassa Ihmisen arjen tulkitseminen sosiaalityössä on asiakkaan elämäntilanteen kannalta hyvin olennaista. Arjen näkökulmassa on yhtä aikaa otettava huomioon erilaiset ihmisen elämässä ja elämäntilanteessa olemassaolevat ehdot ja asiat. Arki on ihmisen kokemuksen ja elämäntilanteen kokonaisuuden huomioon ottava tarkastelutapa. Mietittäessä edellytyksiä esim. hoito- ja kuntoutussuunnitelman toteuttamiselle sosiaalityössä on tilannetta katsottava nimenomaan ihmisen jokapäiväisen arjen ja sen ehtojen kannalta. (Metteri 1996, 144.) Viranomaisverkosto on aina myös tulkintaverkosto. Eri organisaatiot eivät määritä tehtäviään yksin, myös muut määrittävät niitä. Toimipisteiden perustehtävät muuttuvat ja jokaisen osasysteemin tehtävien muutos heijastuu myös toisten tehtävissä. Voi olla, että vaikka organisaatio on itse tiedostanut perustehtävän muutoksensa, muu osa verkostosta tulkitsee tehtävän edeltävän aikakauden tehtävien tai niitä koskevien fantasioiden mukaisesti. Eri ammattiryhmien edustajat saattavat tulkita tilanteen eri tavalla. Mitä enemmän työntekijöillä on siis tietoa toisten työntekijöiden tulkinnoista ja tehtävistä, sitä paremmat edellytykset työntekijöillä on välttyä turhilta kontakteilta ja päästä yhteiseen dialogiin. Toisaalta ristiriita tilanteet voivat olla hyvinkin hedelmällisiä verkostotyössä. (Eriksson & Arnkil 1995, ) Asiantuntijaryhmiä ei myöskään tulisi nähdä enää pelkästään tiedon tuottajina ja informaation jakajina, vaan sen arvioijina ja näkökulmien yhdistäjänä ( Metteri 1996, 62). Tulkintojen muodostamiseen verkostossa liittyvät kiinteästi myös tunteet ja nonverbaalinen viestintä. Vuorovaikutuskuviot tarttuvat ja samastuminen on ymmärtämisen korvaamaton lähde. Ihmiset eivät kykene ymmärtämään toisiaan, elleivät kykene samastumaan toisiinsa. Nonverbaaliset viestit ovat verkostossa tärkeitä, varsinkin jäsennellessä, ounastellessa vuorovaikutuksen maastoa. Niillä on myös tärkeä merkitys kontrolloitaessa lastensuojelun eri tilanteita. (Virtanen 1999, )

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Kehittämispäällikkö Maria Kuukkanen, Perhehoitoliitto ry Mitä perhehoito on? Perhehoitolaki 1.4.2015 Ympäri- tai osavuorokautisen hoivan ja muun huolenpidon

Lisätiedot

Lastensuojelulain toimeenpano

Lastensuojelulain toimeenpano Lastensuojelulain toimeenpano Oppilaan parhaaksi - yhteistä huolenpitoa 24.9.2009 28.9.2009 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Käsitemäärittely Lastensuojelulaki > uudistuksen tausta ja tavoitteet Ehkäisevä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016

Sosiaaliasiamiehen selvitys. Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaaliasiamiehen selvitys Sipoon vammaisneuvosto 28.4.2016 Sosiaalialan osaamiskeskus Verson Sosiaaliasiamiehet sosiaaliasiamiestoiminta VTM Ritva Liukonen ja YTM Anne Korpelainen Toimipisteet Lahti:

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan?

Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat kuka päättää ja ketä kuullaan? 2.6.2016 Sisukkaasti koulutiellä koulutusprosessi Jaana Pynnönen Kehittämispäällikkö, Pesäpuu ry Jotta jokainen

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu käytännössä

Henkilökohtainen apu käytännössä Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan

Lisätiedot

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ 4.11.2013 Karoliina Taruvuori, apulaisjohtaja Riihimäen vankila Perusteet lapsi- ja perhetyölle Rikosseuraamuslaitoksessa YK:n lapsen oikeudet lapsella on oikeus

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa?

Sosiaalihuoltolaki uudistuu. Mikä muuttuu lastensuojelussa? Sosiaalihuoltolaki uudistuu Mikä muuttuu lastensuojelussa? VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT HÄMEENLINNA 1.10.2014 Lotta Hämeen-Anttila Valmisteluvaiheet Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmä:

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin

Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lakiuudistukset 1.4.2015 - Asiakkaiden oikeus palvelujen saantiin Lapsilähtöisyys rikosseuraamusalalla Mikkeli 19.11.2015 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelut paivi.sinko@helsinki.fi

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen

SUOJELE LASTA. Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen SUOJELE LASTA Lastensuojelulain 25 :n mukaisen ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen Mikä on ilmoitusvelvollisuus ja keitä se koskee? Sosiaali- ja terveydenhuollon, opetustoimen, nuorisotoimen, poliisitoimen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojelulaki ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen hoito 2 7.11.2013 Paula Hurttia

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014

Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen 25.11.2014 Lapsen itsemääräämisoikeuden käyttäminen Alaikäiset ja biopankit -keskustelu 25.11.2014 Merike Helander Merike Helander, lakimies 25.11.2014 2 Esityksen

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014

Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla. Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Lastensuojelussa juuri nyt - meillä ja muualla Sosiaali- ja terveysjaosto 17.9.2014 Muutoksia ajassa Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio sotelakiluonnos lausunnolla 14.10. mennessä Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari 23.9.2009 Jukka Hakola, verkostokoordinaattori Varpu hankkeesta varhaiseen avoimeen yhdessä tekemiseen Varpu

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1

LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta. 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTENSUOJELULAKI ja ILMOITUSVELVOLLISUUS Lastensuojelun yhteistyötahojen näkökulmasta 8.3.2013 Lakimies Kati Saastamoinen 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN Viranomaisten välinen yhteistyö 8.3.2013

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi

Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito. Päihdelääketieteen kurssi Lastensuojeluilmoitus ja tahdonvastainen hoito Päihdelääketieteen kurssi 13.11.2014 Esityksen sisältö Taustaa lyhyesti Lastensuojeluilmoitus ja ennakollinen lastensuojeluilmoitus Erityiskysymyksenä tahdonvastainen

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI 1 (7) 21.1.2013 Opetus- ja kulttuuriministeriölle Sosiaali- ja terveysministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOLAIKSI Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti

Lisätiedot

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma

PERHE-YKS. Perhekeskeinen suunnitelma Luonnos! Runko, jota edelleen kehitetään pilottiperheiden kanssa Vammaispalveluhankkeessa PERHE-YKS Perhekeskeinen suunnitelma Yhteistoiminnalla kohti vammaisen lapsen ja perheen hyvää elämää -teemaverkosto

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Muutokset lastensuojeluun 2016

Muutokset lastensuojeluun 2016 Muutokset lastensuojeluun 2016 36 Lastensuojelun avohuollon tukitoimet Sosiaalihuoltolain 3 luvussa mainittujen sosiaalipalvelujen, kuten kotipalvelun, vertaisryhmätoiminnan, tukihenkilön tai -perheen

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty Varhaisen tuen toimintamalli Hyväksytty 2 Tavoitteet Varhaisen tuen mallin tavoitteena on sopia yhdessä menettelytavoista ja toimenpiteistä, joilla henkilöstön terveyteen ja työkykyyn voidaan kiinnittää

Lisätiedot

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja

Syrjäytymisen kustannukset. Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Syrjäytymisen kustannukset Maritta Pesonen Perhepalveluiden johtaja Vantaan kaupunki, perhepalvelut 2 Aikuissosiaalityö: Työttömyysprosentti Vantaalla on 8,9 %, Toimeentulotukea saa vantaalaisista 9,1

Lisätiedot

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke

Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät hanke Tavoitteena on asiakkaan osallisuuden lisääminen, sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallisen integraation kehittäminen,

Lisätiedot