VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT VASTINEINEEN"

Transkriptio

1 LIITE 15 MUOTOILUAKATEMIA 1-20, VÄINÖLÄNNIEMI VALMISTELUVAIHEESTA SAADUT Valmisteluvaiheen aineisto annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle ja nähtävänä aineisto on ollut MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti Valmisteluaineistoa esiteltiin yhteistyötahoille ja asukastilaisuus pidettiin Mielipiteen jättäneille pidettiin vielä uusi asukastilaisuus Lausunnon aineistosta antoivat Kuopion kulttuurihistoriallinen museo, kaupunkikuvatyöryhmä, ja Kuopion vesi. Mielipiteen jättivät As Oy Brahenpuisto, As Oy Maaherrankatu 1, As Oy Antinkartano, Liisa Räisänen, Pentti Hiltunen, Riisa-Inkeri Heikkinen ja Pirjo Soininen. Kaikille mielipiteen jättäneille on laadittu yhteinen vastine, jossa käsitellään kootusti mielipiteissä esitettyjä seikkoja. Vastine on tämän liitteen lopussa lausuntojen jälkeen. Valmisteluaineistoon sisältyneet vaihtoehdot, joista lausunnot on annettu: VAIHTOEHTO 0+ VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 VAIHTOEHTO 3 VAIHTOEHTO 3.1 VAIHTOEHTO 4 SISÄLLYSLUETTELO: Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto....2 Kuopion Veden lausunto Kaupunkikuvatyöryhmän lausunto As Oy Brahenpuiston mielipide 4 As Oy Antinkartanon mielipide.5 1

2 Liisa Räisäsen mielipide. 8 As Oy Maaherrankatu 1 asukkaiden Tuula ja Heikki Pirisen sekä Maisa ja Timo Netolan mielipide Pentti Hiltusen mielipide. 10 Riisa-Inkeri Heikkisen mielipide Pirjo Soinisen mielipide. 11 Asemakaavoituksen yhteinen vastine mielipiteisiin. 13 Kuopion kulttuurihistoriallisen museon lausunto Korttelin sijainti on kaupunkikuvalliselta kannalta tärkeä. Sen länsipuolella sijaitsee puutalokortteli Kuopion korttelimuseo, joka kuuluu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön Kuopion Snellmanin puisto, tuomiokirkko ja puukorttelit. Itäpuolella on puolestaan valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu. Korttelissa Piispanpuiston laidalla sijaitsee vuonna 1856 valmistunut ns. Piispantalo, joka on asemakaavassa suojeltu. Muutoin korttelissa on pääosin vuosina rakennettuja oppilaitosrakennuksia. Korttelin rakennuskannasta on laadittu rakennushistoriaselvitys, joka kuvaa onnistuneesti rakennukset ja kertoo niiden historialliset vaiheet. Arvojen määrittelyn osalta selvitys antaa ymmärtää aikakauden arvokkaita oppilaitosrakentamiskohteita Kuopiossa olevan Savon ammatti- ja aikuisopiston päärakennukset laajennuksineen (Presidentinkatu 1-3) sekä Koulupuiston alueen (Kuopion teknillinen oppilaitos, Kuopion Klassillinen lukio ja Hatsalan klassillinen koulu). Suunnittelukorttelin oppilaitosrakennusten osalta todetaan, että ne eivät ole kaupunkikuvallisesti tai rakennushistorialtaan merkittäviä rakennuksia. Rakennushistoriaselvityksen arvonmäärittely ei ole aivan johdonmukainen, eikä sitä ole kunnolla perusteltu. Rakennusten arvonmäärittelyä vaikeuttaa se, että Kuopiossa ei ole toteutettu varsinaista modernin rakennusperinnön inventointia. Valmisteluaineisto sisältää neljä eri vaihtoehtoa VEO+, VEI, VE2ja VE3. VEO+ säilyttäisi rakennukset nykyisellään. Kaikissa muissa vaihtoehdoissa rakennukset Piispantaloa lukuun ottamatta purettaisiin ja tilalle tehtäisiin nykyisiä rakennuksia huomattavasti korkeampia asuintaloja. Kaikissa vaihtoehdoissa 1-3 rakennusten sijainti on lähes sama. Hyvää on se, että uudet rakennukset on suunniteltu selkeästi erilleen Piispantalosta. Kuninkaankadun varteen on myös jätetty rakennushistoriaselvityksen suosittelema ("visuaalinen yhteys Piispantalon ja korttelimuseon välillä tulee säilyttää") rakentamaton alue. Esitetty rakentamaton alue Kuninkaankadun varrella on kuitenkin tältä kannalta liian lyhyt (ja huomattavasti nykyistä lyhyempi), joten rakennusten sijoittumista on aiheellista vielä korjata. Vaihtoehto 3 ja erityisesti vaihtoehto 1 ovat Kuninkaankadun puolelta selkeästi liian korkeita. Uudisrakentamisen ja Kuopion korttelimuseon matalan puutalomiljöön välille muodostuisi huomattava kaupunkikuvallinen ristiriita. Perusteena ratkaisulle ei tältä osin voi käyttää sitä, että tällainen kaupunkikuvallinen epäsuhta on aikoinaan syntynyt (aivan eri lähtökohdista johtuen) museokorttelin eteläpuolelle (Kuopionlahdenkadun puolelle). 2

3 Vaihtoehdon 2 osalta on 6-kerroksinen massa Kirkkokadun varrella (ilman ylimmän kerroksen sisentämistä) liian massiivinen. Yleisesti ottaen ylimmän kerroksen toteuttamista sisään vedettynä voi pitää tässä korttelissa hyvänä ratkaisuna. Museo esittää, että kaupunkikuvallisen istuvuuden parantamiseksi jatkosuunnittelussa tutkitaan puurivistön istuttamisia kadun varteen (kadun ja rakennusten väliin). Tällainen puurivi on ympäröivissä kortteleissa yleinen. Ratkaisu sopisi erityisesti Kuninkaankadun puolelle, mutta voisi hyvin tulla kyseeseen myös muilla katuosuuksilla. Katutilaa rajaamassa olisi ainakin Kuninkaankadun puolella aiheellista olla myös aita (vrt. nykytilanne ja Kirkkokatu 29). Asemakaavoituksen vastine Kuopion keskustaa koskeva modernin rakennusperinnön inventointi on käynnistynyt tämän kaavaprosessin aikana helmikuussa 2015 eikä ehdi valmistua ennen kaavaprosessin päättymistä. Tästä johtuen arvomäärittely on tehty rakennushistoriaselvityksen yhteydessä. Luonnosvaiheen vaihtoehtotarkasteluista saatujen kannanottojen pohjalta on päädytty madaltamaan vaihtoehdoissa esitettyjä kuusikerroksisia rakennusmassoja siten, että korttelin kerroskorkeus on viisi. Kaupunkikuvallista ristiriitaa korttelimuseon matalaan puutalomiljööseen nähden on pyritty lisäksi lieventämään ylimmän kerroksen rakennusmassan sisäänvedon avulla. Korttelirakenteena on keskustan täydennysrakentamisasemakaavoissa käytetty umpikorttelimallia, jossa rakennukset ovat kiinni katualueen rajassa. Tämä eheyttää viereisissä kortteleissa vallitsevaa 70-luvun vapaampaa ja hajautuneempaa ns. tuulimyllykorttelirakennetta. Katujen varsilla ei ole yhtenäisiä puurivejä, vaan tonttien reunoilla on siellä täällä puustoa, joka vehreyttää katunäkymiä. Korttelimuseoon avautuva rakentamaton aukko on esitetty symmetrisenä vaikkakin entistä hieman lyhyempänä. Korttelin aukkoa rajaa muuri ja siihen istutetut puut, jotka tuovat osaltaan vehreyttä Kuninkaankadun katunäkymään kuten nykytilanteessakin. Kuopion Veden lausunto Muotoiluakatemian kiinteistön/kiinteistöjen vesihuoltoverkostojen liitospaikat Kuopion Veden verkostoihin säilytetään ennallaan. Nykyisellä kiinteistöllä on liitospaikat jätevesi-, hulevesi- ja vesijohtoverkostoihin Kuopionlahdenkadun puolella ja toinen vesijohdon liitospaikka Kirkkokadun puolella. Mikäli Piispantalosta muodostetaan erillinen kiinteistö, edellyttää tämä rasitteen perustamista viereisen kiinteistön alueelle siten, että sen liitospaikka säilyy nykyisen mukaisena. Mikäli Piispankadulle rakennettaisiin vesihuoltoverkostot, joihin osoitettaisiin Piispantalon kiinteistön vesihuollon liitospaikat, joutuisi kiinteistö mahdollisesti pumppaamaan jäte-/hulevetensä kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla ja lisäksi tekemään kiinteistön sisäisten vesihuoltoverkostojen muutostöitä. Piispankadulle rakennettavien verkostojen rakentaminen vaatii Kuopion Vedeltä noin euron investoinnin. 3

4 Hulevesien osalta Kuopion Vesi esittää, että asemakaavamuutoksessa huomioitaisiin maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti hulevesien hallinta ensisijaisesti kiinteistön alueella. Hulevesien viivyttämisellä ja imeyttämisellä pystytään pienentämään hulevesiverkostojen virtaamahuippuja ja näin ollen tulvariski pienentyy. Asemakaavoituksen vastine Piispantalo muodostuu erilliseksi kiinteistöksi, jolloin alueelle perustetaan erillinen rasite viereisen kiinteistön kautta nykyiseen liitospaikkaan Kuopionlahdenkadulle. Kaupunkikuvatyöryhmän lausunto Suositellaan jatkosuunnittelun pohjaksi vaihtoehtoa 3 kuitenkin siten että jokaisesta rakennuksesta poistetaan yksi kerros johtuen korttelin sijoittumisesta Wanhan Kuopion välittömään läheisyyteen. Asemakaavoituksen vastine Kaava on valmisteltu vaihtoehto 3:n pohjalta. Kirkkokadun puolelta rakennusmassoja on madallettu kerroksella, mutta sitä vastoin Kuopionlahdenkadun ja Kuninkaankadun puolelta kerrosluku säilyy viisikerroksisena, jolloin samankorkuiset rakennusmassat muodostavat yhtenäisen korttelirakenteen. Lisäksi viides kerros on kauttaaltaan sisäänvedetty, mikä madaltaa rakennusten korkeusvaikutelmaa. As Oy Brahenpuiston mielipide Kohde on eräs Kuopion vanhimmista perinnealueista. Kotiseutumuseon kortteli, Piispanpuisto, Ortodoksikirkko, muut klassiset rakennukset sekä Kuopionlahdenrannan puistonomaisen miljöön kehittämissuunnitelma eivät tue millään tavalla esitettyjä kerrostaloratkaisuja. Vastustamme korkeaa kerrostalorakentamista, koska se rikkoo tällä alueella kaikkien lähiympäristön asukkaiden näkymän ja alueelle tyypillisen "kuopiomaisen" perinteen arvon. Alue on hieno esimerkiksi palvelutalotoiminnan näkökulmasta. Puistoja, keskustan ytimessä, hyvät yhteydet. Esitämme, että vaihtoehtoa 0+ harkittaisiin vielä uudestaan. Katsomme, että kohteen kehittämisessä olisi huomioitava miljöön historiallinen herkkyys ja sen harmonian säilyttäminen. On erikoista, että puutalorakentaminen ei ole tullut vaihtoehdoksi, vaikka se on sekä Suomessa, että monissa Pohjoismaissa vanhojen, historiallisten kohteiden uudistamisessa enemmän kuin trendi. 4

5 As Oy Antinkartanon mielipide Historia toistaa itseään Rouvasväen yhdistys on jo v hakenut kaavamuutosta Muotoiluakatemian rakennuksen korottamiseksi. Muulle ympäristölle aiheutuvien haittojen vuoksi hakemus ei johtanut tulokseen. Nyt esitetyistä kaavaluonnoksista As oy Antinkartano voi hyväksyä ns. nollavaihtoehdon, jossa olemassaolevat rakennukset muutetaan asuinkäyttöön. Se voi myös hyväksyä uudisrakennukset, kunhan nykyistä rakennuskorkeutta ei ylitetä. Kaavaehdotuksen tulee olla sellainen, ettei olemassaolevien rakennusten eikä niissä olevien asukkaiden etuja loukata. Muutoksen tarkoitus ja tavoite Selostuksen kohdassa 4.1 todetaan kaavamuutoksen hakijan (Kuopion Rouvasväenyhdistys ry) tilanne ja heidän esittämänsä tarve korvata nykyinen rakennuskanta asuinrakennuksilla. Tavoite on ymmärrettävä ja hyväksyttävä, yhdistys ei ole halunnut lähteä "kiinteistöjalostuksen" kautta tavoittelemaan nykytilannetta suurempaa rakennusoikeutta ja omaisuusmassaa. Kaupungin kaavoitusosastolle ei sen sijaan riitä nykyisen rakennusoikeuden (8000 m2) mukainen uusi asukasmäärä, vaan mitoitukseksi (kohta 5.1.1) on heti asetettu m2. Lisäksi asiasta laaditussa virallisessa ilmoituksessa mainitaan tavoitteeksi tutkia nykyistä korkeampien asuinrakennusten sijoittaminen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueelle. Virallisen ilmoituksen teksti on heti harhaanjohtava ja antaa väärän mielikuvan koko hankkeesta ja hakijan tarkoituksesta. Kaavaselostuksessa, kohdassa 1.1 todetaan asian oikea laita eli alueen muuttaminen asuinrakennusten korttelialueeksi. Laadituissa vaihtoehdoissa ei kuitenkaan esiinny lainkaan hakijan toivomaa mallia, vaihtoehdossa VEO+ on yritetty ahtaa uudet asunnot em. väärän tavoitteen mukaisesti nykyisten opetustoiminnan rakennusten kuoriin, joka osoittautuu täysin mahdottomaksi ratkaisuksi. Muut vaihtoehdot käsittelevät jo kaupungin omaa mitoitusta erilaisin massoitteluin. Nykyistä korkeampi rakennus on jostain syystä haluttu sijoittaa juuri Kirkkokadun varteen, Antinkartanoa vastapäätä, jossa se aiheuttaa jo olemassaolevalle ympäristölle ja asukkaille mahdollisimman paljon haittaa. Kaavaluonnoksen kehittämisessä ehdotukseksi on ehdottomasti laadittava uusi sekä hakijan että kaupungin tavoitteiden mukainen vaihtoehto, jossa nykyiset rakennukset korvataan massoitukseltaan samanlaisilla uusilla asuinrakennuksilla. Mitoitustarkastelu Rakennustehokkuudet alueella (rakennusoikeudet asemakaavakartasta, korttelialat käsivaraisesti mitattuna) Kortteli Rakennusoikeus Tehokkuusluku Muotoiluakatemia , ,33 Pohjoinen kortteli ,08 Eteläinen kortteli ,07 Uusin asuintalo (tontti) ,93 Kirkkokatu 29 5

6 Käyttötarkoitukseltaan erilaisten tonttien ja kortteleiden keskinäistä tehokkuusvertailua ei yleensä tehdä, mutta kun Muotoiluakatemian opetusrakennukset puretaan maan tasalle, syntyy siitä ikään kuin raakamaata ja kun korttelia kaavoitetaan uudeksi asuntoalueeksi on täysin relevanttia verrata mitoitusta alueella jo olevien asuntokortteleiden ja tonttien tehokkuuteen. Kaavoituksen tärkeä periaate on maanomistajien tasapuolinen kohtelu taloudellisesti arvokasta rakennusoikeutta jaettaessa määrätyn alueen puitteissa. Tässä suhteessa kaavaluonnoksessa on jälleen erikoisia ongelmia. Kaavoitusosaston maksimimitoitus ylittää kaksinkertaisesti ympäröivän aikaisemmin kaavoitetun asuntorakentamisen tehokkuuden ja on kerta kaikkiaan syrjivä näitä tontinomistajia kohtaan. Korttelin nykyisen rakennusoikeuden säilyttäminen asuntokerrosalana on sekin vielä puolet tehokkaampi naapureihin verrattuna, mutta säilyttämällä nykyinen massoittelu se ei sentään aiheuta täysin uutta kaupunkirakenne- ja kulttuuriympäristöhaittaa ympäröivälie asutukselle. Kulttuurihistoriallinen ympäristö As Oy Antinkartanon käsityksen mukaan kaikki kaavaselostuksessa esitetyt kulttuurihistorialliset suojelusuunnitelmat ja -merkinnät edellyttävät alueen nykytilan kulttuurihistoriallisen luonteen säilyttämistä. Ohjelmat ja määräykset eivät kuitenkaan yleensä anna viitteitä kulttuuriympäristön kehittämisestä tai parantamisesta käyttöön tulleiden uusien menetelmien kautta. Muotoiluakatemia oli kukoistuksensa aikana laajalti tunnettu ja tunnustettu käsityöperinteen ja - taiteen ja luovuuden keskus Kuopiossa. Jos tämän luovuuden rippeitä olisi vielä ollut jäljellä hankkeen "emännän" - Rouvasväen yhdistyksen keskuudessa, olisi suunnittelun tavoitetaso voinut nousta korkeammaliekin. Kytkemällä Piispantalon ja korttelimuseon puurakennukset toisiinsa "uusvanhalla" puutalokorttelilla - mukana olisi voinut olla uuden tekniikan puukerrostalojakin - olisi voitu herättää henkiin Kuopion historiallisen, vanhan kirkon ympärillä olleen kaupunkikeskuksen aikaista tunnelmaa. Erittäin kuvaavaa on alueelta tehdyn rakennushistoriaselvityksen loppulause, joka sisältää sen ainoan uuden toimenpiteen alueen kulttuuriympäristön kehittämiseksi: "Myös visuaalinen yhteys Piispantalon ja korttelimuseon välillä tulee säilyttää". Siinäpä jälleen kerran kaikki rakennuskulttuurista - Kuopiossa. Vastaavaa luovuutta ei esitä myöskään kaupungin virkamiesorganisaatio. Kun yleiskaavassa viereinen korttelimuseo on esitetty yhdessä muotoiluakatemian kanssa yhtenäisenä PY-alueena, olisi ollut mahdollista tulkita tulevaisuutta myös siten, että korttelimuseo voi laajentua Piispantalolle saakka ja se pääsisi lopulta takaisin puutaloympäristöönsä, johon se on aikanaan syntynyt. Massoittelu Kirkkokadun varrella ei ole ainuttakaan tapausta, joka vastaisi nyt esitettyä rakennusten keskinäistä sijoittelua. Vanhojen hyvien suunnittelu perusteiden mukaisesti aina kun pitkä talomassa on kadun suuntainen, on vastapuolen rakennukset käännetty katuun nähden poikittain tai vedetty tontin takarajalle. Esitämme tämän vanhan hyvän käytännön jatkamista tässäkin tapauksessa eli esitetyn tontin pohjoisreunan massan kääntämistä poikittaiseksi Kuninkaankadun varteen. Nykyinen nuori ja virtaviivainen arkkitehtikunta ei tunnu ymmärtävän käsittelevänsä näissä "massoissa" asuvien ihmismäärien keskinäisiä suhteita. Nyt esitetyssä kahden kuusikerroksisen vastakkaisen kerrostalon massojen 6

7 sisällä tulee asumaan n. 200 ihmistä, joiden keskinäisten maisemallisten ja asuntokohtaisten näkymien ja naapuruuden suhteita kaavassa suunnitellaan. As Oy Antinkartano rakennettiin silloin voimassa olleen kaavan mukaiseksi. Siksi talon eteläpuolella on parvekkeet ja pääosa ikkunoista. Huoneistoista valtaosalla on ikkunat (ikkuna) auringon puolella. Talo on sen verran iäkäs, että osa asukkaista on vanhoja tai uusia lapsiperheitä. Heille auringonvalo on välttämätön. Läheskään kaikilla ei ole vapaaajan asuntoja tai heillä ei ole liikkumiskykyä. Jos korkea kivimuuri tulee Antinkartanon eteen, se alentaa väistämättä kiinteistössä olevien huoneistojen arvoa. Tätä lausuntoa laadittaessa on lähellä syyspäiväntasaus ja nyt keskipäivän auringossa eteläisen talon varjo ulottuu juuri Antinkartanon talon kivijalkaan. Mikäli eteläpuolella olisi kuusikerroksinen talo, olisivat kolme alinta kerrosta jo varjossa ja tulevana edelleen pimenevänä vuosineljänneksenä keskipäivän varjo nousisi varmaankin neljänteen ellei viidenteen kerrokseen saakka. Vastaavasti Antinkartanon tonttikohtainen puustokaista kadun ja talon välissä on lähes 50 vuotta ollut myös ainutkertainen koko kadun varren tonteilla. Uusin asuintalo Kirkkokatu 29:ssä jatkoi jonkin aikaa sitten tätä istutusmallia ja sai siis silloin myös kaavaosaston siunauksen hyväksyttävänä "uutena" mallina korttelirakenteessa. Mikäli Antinkartanon puusto joutuu nyt kärsimään eteläpuolelle tulevan rakennuksen em. varjostusvaikutuksesta ja joudutaan poistamaan, menetetään sen hyödyt talon asukkaille. Puusto vaimentaa sekä katumelun että pölyn haittaa asunnoille ja vaimentaa ns. "tuulitunneliefektiä" uuden katutilan muodostamassa syvässä kuilussa. Kaavassa voitaisiin määrätä, että Kirkkokadulle suunniteltujen rakennusten ja kadun väliin jätetään samanlainen puistokaista kuin on Antinkartanossa. Se vahvistaisi puistotunnelmaa ja liittäisi rakennukset paremmin olemassa olevaan kokonaisuuteen. Kahden massiivisen talomassan rinnakkainen asettelu kadun vastakkaisille puolille on haitta myös uusien asuntojen markkinoinnille. Ostajien nähdessä jo esitteestä ja varsinkin valmistuneiden asuntojen näytössä vastakkaisen naapurirakennuksen voi ostohalu haihtua saman tien. Vastaava reaktio koskee myös Antinkartanon asuntojen tulevaa myyntiä ja siis laskee asuntojen arvoa. Vaikutukset Kaiken edellä esitetyn perusteella kohdassa esitetty kaavoitusosaston lopullinen johtopäätös voitaisiin hyväksyä, mikäli olemassaoleva rakennuskanta korvattaisiin nimenomaan kaavan tarkoituksen mukaisesti uusilla vastaavilla asuinrakennuksilla. Nyt esitetyt vaihtoehdot 1-3 kuitenkin kääntävät asian juuri päinvastaiseksi. Näissä vaihtoehdoissa esitetty Antinkartanon vastapäätä olevan rakennusmassan kaksinkertaistaminen korkeussuhteessa vastoin muutoksen hakijan ja kaavan tarkoitusta aiheuttaa aivan ilmeisesti asukkaiden elinympäristön merkityksellistä heikkenemistä näkymien, maiseman, katumelun ja -pölyn sekä ilmastollisten olosuhteiden osalta ja kaavaluonnos on tältä osin MRL:n 54 :n mukaisesti lain vastainen ja hylättävä. Kaavaprosessi Edellä esitetty osoittaa, että kaavoituksen jatkaminen nykyisen luonnoksen pohjalta luo enemmän ongelmia, kuin mitä se pystyy ratkaisemaan. Suunnitteluprosessi tulisikin aloittaa uudestaan ylemmältä ohjaavalta tasolta eli yleiskaavasta. 7

8 Voimassaolevassa ja oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa asemakaava-alue on Julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Jos asemakaavaa nyt muutetaan, tulisi yleiskaavan ohjauksen mukaisesti alueen käyttötarkoitukseksi merkitä PY tai sitä vastaava asemakaavallinen käyttötarkoitusmerkintä. Tästä poikkeava asemakaava on yleiskaavan vastainen ja voidaan hyväksyä vasta sen jälkeen kun yleiskaava on ensin muutettu. Kaavaselostuksen mukaan keskustan osayleiskaavan uusiminen on käynnissä. Muotoiluakatemian korttelin käyttötarkoitus tuleekin tutkia tämän osayleiskaavan uudistamisen yhteydessä ja jatkaa asemakaavan laatimista vasta sen jälkeen uuden yleiskaavan ohjauksen mukaisesti. Liisa Räisäsen mielipide Järkyttävän näköinen ja kaupunginosan miljööseen täysin sopimaton suunnitelma. VI-V kerroksiset talot ympäri korttelia ovat liian massiiviset ja hävittävät puistomaisuuden, joka tällä hetkellä vallitsee korttelimuseon ja lääninhallituksen alueella. Paras ratkaisu kyseiselle alueelle on 0+ vaihtoehto, jossa kaunis piha-alue säilyisi. Hieno paikka senioriasumiseen! Ihmettelen, ettei muka löydy tällaiseen rakennushankkeeseen tekijää! Luulen, että raha näyttelee suurta osaa tässäkin asiassa. Jos kaikesta vastustelusta ja valituksista huolimatta kortteliin tulee asuinkerrostaloja, toivon korkeus ei ylitä nykyisiä korkeuksia ja että on samassa linjassa Rouvasväen talon kanssa Piispankadun puolella. As Oy Maaherrankatu 1, Tuula ja Heikki Pirisen sekä Maisa ja Timo Netolan mielipide Vaihtoehtojen puute: Valmisteluaineistossa esitellyt vaihtoehdot antavat kovin kapean kuvan korttelin suomista kaupunkikuvallisista mahdollisuuksista. Materiaalin perusteella vaikuttaa siltä, että määräävänä tekijänä vaihtoehtojen laadinnassa on ollut rakentamisesta saatava taloudellinen hyöty ja tavanomaisella tavalla toteutettavien asuinkerrostalojen helppo suoraviivainen toteutettavuus. Kaupunkikuvalliset vaihtoehdot ovat jääneet esittelemättä. Niitä tulisi olla mukana valmisteluvaiheen vaihtoehdoissa vertailun mahdollistamiseksi. Paikan keskeisyys ja arvokkuus edellyttävät asian tutkimista myös kaupunkikuvalliselta kannalta. VEO+ ja VE3 (korjattuna) ovat nyt nähtävillä olevista vaihtoehdoista parhaimmat. Rakennusten korkeus: VE3 vaihtoehdosta tulee saada etelän puoleisen sivun rakennuksesta kerros pois, jotta se paremmin myötäilisi ympäristönsä rakennusten räystäslinjoja ja mittakaavaa. Kattokerrosten sisäänvedoilla kadun puolella saadaan aikaan se, että rakennusmassat madaltuvat visuaalisesti kadun puoleisilla sivuilla, mutta sisäänvedon tulisi olla nyt esitettyä reilumpi mitaltaan, jotta tämä kaupunki kuvallinen tavoite toteutuisi myös käytännössä. Kolmen metrin sisäänvedon vaikutus katoaa parveke- ja terassi rakenteisiin sekä niiden lasituksiin. Massoittelun massiivisuus: Uudisrakennusten massoittelu on kaikissa esitetyissä vaihtoehdoissa (VE1, VE2 ja VE3) ympäristönsä rakeisuuteen nähden liian massiivista. Ts. Kirkkokadun ja Kuopionlahdenkadun puoleiset rakennusten sivut on esitetty toteutetta- 8

9 vaksi yhdestä pituussuunnassaan jakamattomasta massasta. Se ei toista millään tavalla ympäristön rakennusten rakeisuutta ja saa aikaan ylisuuren ja paikkaansa sopimattoman, ympäristöstään piittaamattoman vaikutelman. Tämä massan jakamattomuus osiin ei korjaannu pelkästään julkisivujen detaljointia lisäämällä. Massan jakamisesta on hyvänä suunnittelijan kehittämänä esimerkkinä VE3 vaihtoehdossa esitetty Kuninkaankadun puoli, jossa rakennusmassa on saatu visuaalisesti katkeamaan ulkoseinien osalta, mutta valitettavasti kattokerros sitoo edelleen rakennusmassat suunnitelmassa ristiriitaisesti toisiinsa. Katkaisun soisi kulkevan läpi koko rakennuksen kulman katutasolta vesikatolle asti. Tätä samaa ratkaisua olisi syytä käyttää myös Kirkkokadun puoleisella kulmalla. Uudisrakennusten pituus: Ongelmana vaihtoehdoissa on myös se, että suojeltava ja kaunis puutalo korttelin keskellä jää puristuksiin ylisuurten uudisrakennusten väliin. Tätä vaikutelmaa lisää se, että uudisrakennukset työntyvät täydeltä mitalta Kuninkaankadun ja Piispankadun puoleisiin päätyihin. Kirkkokadun ja Kuopiolahdenkadun puoleisten uudisrakennusten pituutta Iyhentämällä olisi mahdollista tehdä tilaa tontin rajasta sisäänvedetylle puurakennukselle ja samalla pääkatujen varsien uudisrakennusten pituus alkaisi vastata muita ympäristön kerrostalojen pituutta. Arvorakennuksen, vaikkakin kooltaan pienen, soisi tulevan paremmin esille korttelissa. Onhan se yksi kauneimmista Piispanpuistoa reunustavista rakennuksista. Vastinpari ja pihan valoisuus: Kuninkaankadun puoleisella sivulla olisi syytä myös esittää vaihtoehto, missä lännen puoleisen korttelimuseon puutalojen mittakaava on paremmin huomioitu sitä vastapäätä olevan uudisrakennuksen massaa suunniteltaessa. Matala esim. kaksikerroksinen ja kenties puurakenteinen rakennusmassa toimisi uudiskorttelissa kohteliaana vastinparina samassa pihapiirissä suojeltavalie puurakennukselle ja samalla se sallisi myös ilta-auringon pääsyn korttelin sisäpihalle, jolla oleskelu- ja leikkialueet sijaitsevat. Tämä parantaisi näin myös uudiskorttelin asumisen laatutasoa kaupunkikuvallisen tilanteen kohenemisen lisäksi. Tiivis ja matala vaihtoehto: Kokonaan esittelemättä on jäänyt ns. tiiviin ja matalan kaupunkirakentamisen vaihtoehto. Sillekin löytyisi kaupunkikuvallisia perusteluja ympäristössä museokorttelista lähtien. Taloudellisessa mielessä vaihtoehto ei luonnollisestikaan ole nyt esitettyjä vaihtoehtoja tuottoisampi, mutta samalla helpottuvat myös pysäköinnin ratkaisut korttelissa kun kalliilta pysäköintikellarin rakentamiselta vältytään. Taloudellisessa mielessä kysehän on optimaalisesta balanssista korttelin rakentamiseen asetettujen panosten ja siitä saatavan tuoton suhteen. Liiketilan puute: Väinölänniemen kaupunginosassa ei tällä hetkellä ole juurikaan tiloja kaupallisille palveluille. Lähin elintarvikekauppa on melko kaukana nyt suunnittelun kohteena olevasta korttelista. Nähtävillä olevissa vaihtoehdoissa ei ole esitetty lainkaan liiketiloja, vaan kaikki suunnitellut katutason yläpuolella olevat tilat ovat asuntoja. Esim. Kirkkokadun ja Piispankadun kulma tuntuisi hyvin luontevalta paikalta liiketilalle, joka elävöittäisi samalla Piispanpuiston miljöön kaupunkikuvaa. Vastaavassa kohtaa on nykyisessä korttelissa näyttelytila, joka on ollut Piispanpuiston miljöössä kaupunkikuvankin kannalta mielenkiintoinen ja rikastuttava paikka. Suuren korttelin toteuttaminen näin keskeiselle paikalle ilman ainuttakaan liiketilaa viestii Kuopiolaisen kaupunkikulttuurin heikosta tilasta, jota esitettyjen vaihtoehtojen kaltainen lähiökerrostaloista tuttu monofunktioinen rakentaminen toteutuessaan vain edelleen vahvistaa. 9

10 Pentti Hiltusen mielipide Valmisteilla oleva Muotoiluakatemian asemakaavamuutosehdotus on ristiriitainen monilta osin ja sen vuoksi asemakaavan muutoksen valmistelu tulee lopettaa. Valmisteluaineistossa olevan rakennushistoriaselvityksen johtopäätökset ovat ristiriidassa siinä esitetyn historiaselvityksen kanssa. Vastaavasti asemakaavan muutoksen selostusluonnoksen perusteet ovat ristiriidassa muiden voimassaolevien kaupungin kehittämistä ohjaavien määräysten ja ohjeiden kanssa. Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista johdetut tavoitteet ovat vain toiveita ja lauseita, joita ei mitenkään perustella ja esitetyt asuinkerrostaloluonnokset ovat selkeästi ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Muutosehdotuksen tausta-aineisto ei siten täytä MRL 1:9 pykälän määräystä. Toteutuessaan se vaikuttaisi Kuopionlahden ja Väinölänniemen alueisiin ja niiden asukkaiden asuinolosuhteisiin voimakkaasti. Merkittävin kaavamuutoksen valmistelun lopettamista puoltava asia on kaavailtu kohtuuttoman suuri, yli 25 %:n, rakennusoikeuden lisäys. Kohtuuton tämä on monestakin syystä ja erityisesti siksi, että se merkitsee yli euron ansiottoman arvonnousun realisoitumista tontin omistajalle. Kuopion palveluverkosto vuonna 2013 ja palvelut kaupunkirakenteessa vuoteen selvityksessä mm. todetaan, että Kuopion ikärakenne vanhenee voimakkaasti ja se lisää ikääntyville tarjottavien ja erityisesti perusturvan, terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin edistämisen palvelujen kysyntää. Selvityksessä lausutaan: "Etteivät keskusten parhaat palveluille soveltuvat tontit mene esim. pelkästään asumisen käyttöön." Kaupungin Y-tonttiselvityksen yhteenvedossa todetaan mm. että Y-tontteja edelleen tarvitaan ja tarpeet voivat olla jopa sellaisia, joita on tänä päivänä melko vaikea ennakoida. Näiden seikkojen perusteella asemakaavan säilyttäminen on perusteltua ja se ei ole este tontin kehittämiselle, jos tahtoa löytyy. Kaupungin palveluverkoston kehittämistavoitteet antavat suuntaa ja ideoita tontin kehittämiselle. Ilmastopoliittisten periaatteiden vastainen kaavailtu muutos on nimenomaan siksi, että se lisäisi voimakkaasti autoliikennettä alueella. Kuopion väestöennusteen mukaan keskustan asukasmäärään ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Edellä esitetyn perusteella mm. auton omistajien määrä keskusta-alueella ei kasva, vaan päinvastoin vähenee, mikä korostaa keskustan kaupunkirakenteen jalankulkuvyöhykkeen kehittämisen tärkeyttä. Esitän mielipiteenäni, että Muotoiluakatemian asemakaavan muutosvalmistelu lopetetaan perusteettomana, tarpeettomana ja ympäristöönsä soveltumattomana. Riisa-Inkeri Heikkisen mielipide Valmisteluaineistossa esitellyt vaihtoehdot eivät sovi korttelin eivätkä muun lähiympäristön tyyliin. Ne on hylättävä. Valmistelu on suoritettava uudelta pohjalta, joka säilyttää Piispanpuiston ympäristön levollisen kaupunkikuvan ja ottaa erityisesti huomioon korttelimuseon ja Kuninkaankadun varrella olevat vanhat puutalot aina Minna Canthinkadun kulmaan saakka. Kyseiselle alueelle (Piispankatu 8) tulee rakentaa Piispantalon ja korttelimuseon rakennusten tyyliin asuinkäyttöön sopivia puutaloja, jotka voisivat olla kaksikerroksisia. Vanha puutalomiljöö voidaan säilyttää/palauttaa 'uudisrakentamalla' se yhtenäiseksi tyyli koko- 10

11 naisuudeksi, josta voisi tulla esimerkki oivallisesta miljöösuunnittelusta ja ennakkoluulottomasta puutalorakentamiskokeilusta. Nykyiset suunnitelmat luovat mielikuvan' ahneesta rahastusrakentamisesta'. Tarvitaanko Kuopion keskustassa todella tällaista rakentamista? Unohtuivatko suunnittelussa esteettiset ympäristöarvot ja niiden kunnioittaminen ja säilyttäminen? Piispanpuiston ympäristössä on vanhoja klassisen tyylin rakennuksia: entinen lääninhallituksen rakennus on varsinainen helmi, ortodoksinen kirkko on omatyylisensä ja sen vieressä on klassisia linjoja noudatteleva nykyinen maanmittaustoimisto. Mutta entäpä sen vieressä oleva 'Ruhtinatar'? Se rikkoo levollisen kokonaisuuden mauttomilla pylväsrakennelmillaan ja on muutoinkin 'pröystäilevän' oloinen. Ihmettelen, miten tuollainen rakennus on saatu rakentaa tällaiseen puisto- ja rakennusympäristöön? - Tyylitaju on ollut pahasti hukassa. Kysynkin, tarvitaanko enää lisää 'tyylirikkoja' alueelle, vai voitaisiinko jo vihdoin arvostaa ympäristöä kokonaisvaltaisesti ja rakentaa sitä sen lähtökohdista käsin eikä yli tehokkaan maankäytön ja rahastusrakentamisen pohjalta. Pirjo Soinisen mielipide Mielestäni valmisteluaineistossa olisi hyvä olla mukana 4. vaihtoehtona uudisrakentaminen, jossa rakennusmassat ovat matalammat ja volyymi sijoitettuna tasapainoisemmalla tavalla suhteessa Piispanpuistoon ja Piispantaloon. Perustelut: 1. Puistoa ympäröivä rakentaminen on esitettyjä vaihtoehtoja matalampaa kaikilla muilla sivuilla paitsi pohjoispuolella, missä entinen Kuopion tyttölyseon rakennus julkisena rakennuksena on arvolleen oikeutetusti dominantti ympäristössä. As. Oy Ilmarinen ja 50- luvulla rakennettu asuinrakennus Maaherrankadun ja Kirkkokadun kulmassa muodostavat puiston pohjoisen frontin ja portin kohti lääninhallituksen rakennusta, joten niillä on oikeutuksensa eikä niitä mielestäni tule käyttää perusteluna uuden rakentamisen korkeuksille. 2. "Piispanpuiston aluekokonaisuus on kulttuurihistoriallisesti arvokasta ympäristöä". Korttelia tulee käsitellä kokonaisuutena ja osana em. arvokasta ympäristöä. Esitetyt vaihtoehdot VE1, VE2, VE3 eivät riittävästi ota huomioon vallitsevia ympäristön kulttuuriarvoja kaupungin syntysijoilla: puistoympäristö, jota rajaa matala/puistoon nähden symmetrinen rakennuskanta ja jossa ympäröivillä julkisilla rakennuksilla on dominoiva asema. 3. Monimuotoisuus ja kerroksellisuus. Pelkän asumisen sijoittaminen esitetyssä laajuudessa ja muodossa ympäristöön, joka on perinteisesti ollut ja on yhä monimuotoinen, kerroksellinen ja poikkeuksellisen rikkaasti kulttuurisia arvoja ilmentävä, on ristiriidassa keskustan monimuotoisuustavoitteen kanssa. Kortteliin tulisi sijoittaa vähintään kaupallisia, mielellään myös hyvinvointi- tai vanhusten palveluja tukemaan ympäristön asukkaiden yhteisöllisyyttä ja kotona asumisen mahdollisuutta. 4. Fyysinen ympäristö, pienilmasto, varjoisuus, näkymät. Esitetyt vaihtoehdot tuovat puiston luoteiskulmaan ympäristölle vieraan ja muihin rakennuksiin nähden ylikorkean rakennusvolyymin, joka varjostaa ympäristöä ja estää näkymiä olevista asunnoista sekä vaikuttaa epäedullisesti puiston ja katutilojen pienilmastoon. 11

12 Matalamman rakentamisen yksi toteuttamistapa voisi olla oheinen kaupunkikerrostaloidea, jossa pohjoinen ja eteläinen massa ovat kapearunkoisia läpitalonasunnoille ja Kuninkaankadun suuntainen massa syvärunkoinen, jossa asunnot avautuisivat itään ja länteen. Kuninkaankadun puolella voisi olla sisäänvedetty 5. kerros ja yli kaupungin katsovat luksusasunnot. Kokonaisuus muodostaisi tasapainoisen taustan Piispantalolle, ei varjostaisi naapureita eikä itseään, sallisi monipuolisen asuntojakauman sekä hyvät asuntojen suuntaukset. Porttikongit liittäisivät Piispantalon Kuninkaankadun historialliseen miljööseen. Oheisessa ideassa kokonaiskerrosala vastaa VE 2:n kerrosalaa. Pohjakerroksessa tulisi olla vähintään päivittäistavarakauppa, mielellään hyvinvointipalveluja, kahvila yms. Pysäköinti tulisi järjestää mahdollisimman kompaktisti osittain syvemmän rakennusrungon alle, jolloin Piispantalon puutarhaa voidaan kehittää osana puistomiljöötä. Ideat ovat vapaasti hyödynnettävissä korttelin jatkosuunnittelussa. Pirjo Soinisen ideasuunnitelma 12

13 Asemakaavoituksen yhteinen vastine mielipiteisiin Kortteli 1-20 sisältyy Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) kohdeluetteloon (Kuopion Piispanpuiston ympäristö ja kuurojen koulu). Kohteen kuvauksessa luetelluista arvokkaista, säilytettävistä rakennuksista korttelissa 1-20 on vain vuonna 1856 valmistunut Piispantalo. Maakuntakaavassa Piispantalo on kulttuuriympäristön kannalta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti tärkeä kohde. Piispantalo on myös asemakaavalla suojeltu kohde. Sitä vastoin 60- ja 70 -luvulla valmistuneet koulurakennukset korttelissa 20 eivät kuulu suojeltuihin rakennuskohteisiin. Myös Kuopion kulttuuriympäristö- Strategia ja hoito-ohjeet raportissa korttelin koulurakennukset eivät sisälly Piispanpuiston ympäristö kohdealueeseen. Koulurakennuksia ei siis ole arvotettu suojeltaviksi, eivätkä ne edusta tyypillistä tai myöskään harvinaista koulurakentamista maassamme. Korttelin suojeluarvoista ja kaavan käyttötarkoituksesta on neuvoteltu Kuopion kulttuurihistoriallisen museon kanssa. Neuvotteluissa on todettu, että koulurakennukset voidaan korvata uudisrakennuksilla. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on toteuttaa kaupungin kasvustrategiaa ja kaupunkirakenteen kehittämistavoitteita viihtyisästä, monipuolisesta, tasapainoisesta ja kestävän kehityksen huomioivasta kaupunkirakenteesta. Tehokas täydennysrakentaminen lisää alueen väestönkehitystä, ikärakenne monipuolistuu sekä palveluiden kannattavuus ja kehittämismahdollisuudet paranevat. Myös lähipalveluiden toiminta on paremmin turvattu pitkällä aikajänteellä. Em. tavoitteet huomioiden mielipiteissä esitetty alueen kaavoituksen lopettaminen ei ole tarkoituksenmukaista. Kirkkokadun varren rakennettu ympäristö edustaa hajautunutta 60- ja 70 luvun korttelirakennetta, jota myös on kutsuttu tuulimyllykortteliksi. Korttelit muodostuvat pitkistä massoista, pihat ovat avoimia ja tuulisia, katutila ei rajaudu ja kaupunkitilaa ei muodostu. Pihoihin muodostuu tuulen solia, mikä vähentää ulkotilojen viihtyisyyttä. Tämän vuoksi kaavaehdotuksen periaatteena on kuten viime vuosina ruutukaavakeskustan asemakaavan muutoksissa yleensäkin, palauttaa ruutukaavakeskustaan mahdollisuuksien mukaan Kuopion keskustan alkuperäinen korttelirakenne, umpikorttelimalli rännikatuineen. Pienilmastoltaan edullisempi umpikortteli tuo ulkoalueisiin vuotuista pitempää käyttöaikaa, tuo säästöjä rakennusten käyttökuluissa ja ennen kaikkea luo turvallisemman pihaympäristön. Kaikki valmisteluvaiheen vaihtoehdot ja kaavaehdotukseen valittu lopullinen suunnitelma on laadittu hakijan toiveiden ja tavoitteiden pohjalta. Mielipiteessä mainittu Rouvasväenyhdistyksen aiempi korotushanke ei kariutunut naapurikiinteistöjen vastustukseen vaan muihin, mm. taloudellisiin seikkoihin. Asemakaavan valmisteluvaiheessa on laadittu vaihtoehdot 0+, VE1, VE2 ja VE3. Saatujen mielipiteiden johdosta tutkittiin vielä vaihtoehdot VE3.1 ja VE4. Kaavan muuttamiseen vaikuttaa ennen kaikkea olevien tilojen tyhjilleen jääminen ja se, ettei kortteliin löydy opetus- tai muutakaan rakennuksiin sopivaa käyttöä. Tämä liittyy laajempaan opetustilojen keskittämiseen suurempiin yksiköihin. Tästä johtuen hakijan vaihtoehdoksi jää asumisen tuominen kortteliin. Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehtotarkastelujen ja niistä saatujen kannanottojen pohjalta siten, että pohjoisen puoleisesta rakennusmassasta on poistettu ylin kuudes kerros, 13

14 jolloin koko kortteli on symmetrisesti viisikerroksinen. Lisäksi ylin kerros on kauttaaltaan sisään vedetty. Sisäänveto kadun puolella saa aikaan sen, että rakennusmassat madaltuvat visuaalisesti kadun puoleisilla sivuilla. Kaavan yhteydessä on myös selvitetty varjostuksen vaikutusta naapurikortteleihin. Selvityksestä käy ilmi, että varjo lankeaa asuinkerrostaloista kadun pohjoispuolella olevaan rakennukseen vain alimpien kerrosten osalle. Uudisrakennusten varjostus naapurikortteliin on keskusta-alueella tavanomainen. Kortteliin suuntautuva liikennemäärä verrattuna aiempaan opetuskäyttöön ei lisäänny ainakaan merkittävästi ja saattaa jopa vähentyä, joten se ei vaikuta liikenneturvallisuuteen. Nykyinen kadunvarsipysäköinti ja autopaikkojen etsiminen korttelin ympärillä vähenee, sillä korttelin autopaikat on sijoitettu maanalaiseen pysäköintikerrokseen. Piispankadulle esitetty pyörätie lisää jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallista liikkumista ruutukaava-alueella. Kaavaehdotus myös tiivistää alueen rakennetta. Korttelin pysäköintiratkaisuun ei tuo välttämättä helpotusta rakennusoikeuden vähentäminen, koska se voisi johtaa maanpäälliseen pysäköintiratkaisuun, jolloin autopaikat sijoittuisivat pihalle estäen pihan käytön leikki- ja oleskelualueena. Asemakaavassa ei määritellä rakennusmateriaaleja, joten kaava ei sulje pois puuta rakennusmateriaalina. Asemakaavan havainneaineisto on suuntaa-antava, rakennuksen ulkoasu ja materiaalit tarkentuvat rakennuslupaprosessissa. Kaava sallii liiketilojen sijoittamisen kortteliin. Havainnekuvissa on esitetty liiketilaa Kirkkokadun ja Kuninkaankadun kulmaukseen. Tämä vähimmäisliiketila on asemakaavaehdotuksessa määrätty toteutuvaksi. Piispantalossa on tällä hetkellä toimitiloja, jotka jäävät myös tulevaisuudessa toimisto- ja yleiseen opetuskäyttöön. Kiinteistökehityshankkeet ovat aina riippuvaisia useista eri tekijöistä, josta yksi on luonnollisesti taloudelliset seikat. Korttelin tilojen tyhjilleen jääminen vaikuttaa paitsi taloudellisesti hakijan olosuhteisiin myös muiden mm. lähiympäristön asukkaiden viihtyisyyteen ja pitkällä tähtäimellä myös kaupungin talouteen. Vaikka korttelin rakentaminen muuttaa kaupunkikuvaa ja asukkaiden olosuhteita sekä jossain määrin lähinaapureiden ikkunoista avautuviin näkymiin, ei se kuitenkaan ole niin merkittävää, että se estää kaavan ratkaisun. Kaavan mukainen maankäyttöratkaisu täyttää Maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaiset sisältövaatimukset, eikä aiheuta asemakaavoituksen arvion mukaan MRL:n 54 :n tarkoittamaa naapureiden tai muiden kaupunkilaisten elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua kaavan tarkoitus huomioon ottaen. Kaavaratkaisun myötä alueen asukasmäärä lisääntyy, mikä osaltaan vaikuttaa keskustan nykyisen palvelutason säilymiseen ja jopa paranemiseen. Asemakaavoituksen mielestä kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen soveltuu rakennettuun ympäristöön ja täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset. Rakennusten sijoittelu on kaupunkirakenteellisesti ja kaupunkikuvallisesti perusteltua. Ruutukaavaverkosto eheytyy ja kaupunkirakenne tiivistyy. Kaava on myös ilmastopoliittisen ohjelman mukainen, koska se tiivistää ja eheyttää kaupunkirakennetta. Nykyisten määrällisesti puutteellisten kadunvarsipysäköintipaikkojen tilalle kaavassa on esitetty korttelin tarvitsemat autopaikat maanalaisina autopaikkoina korttelin sisälle, jolloin autopaikat ovat piilossa katseilta ja ne eivät myöskään rasita kadun varsia. 14

15 Voimassaolevassa ja oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vuodelta 2000 asemakaavaalue on Julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Yleiskaava on tavoitteiden osalta vanhentunut ja sen uusiminen on keskustan osalta käynnissä. Valmisteltavana olevassa keskustan osayleiskaavassa tullaan mahdollistamaan myös asuminen. Koska nykyinen tilanne on Muotoiluakatemian muualle siirtymisen takia muuttunut, eikä rakennuksiin ole löytynyt korvaavaa käyttäjää, on asemakaavan muuttaminen välttämätöntä. Kaavaehdotuksessa kortteli on osoitettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten sekä yleisten rakennusten korttelialueeksi. Y-tonttiselvitys koskee Kuopion rakentamottomia ja vapaita Y-tontteja. Selvityksessä ei ole huomioitu Muotoiluakatemian korttelia, sillä koulutoiminnan lakkaaminen korttelissa ei tuolloin ollut odotettavissa. Asemakaavaehdotuksessa ei myöskään ole suljettu pois mahdollisuutta säilyttää korttelia edelleen opetuskäytössä tai että korttelissa olisi palveluasumista. Muistutuksissa mainitun kaavoituksen tasapuolisuusperiaatteen osalta todettakoon, että mikäli jollekin muullekin tontille jatkossa halutaan lisää rakennusoikeutta, se on mahdollista, mikäli hanke sopii kaupunkikuvaan ja ympäristöön, autopaikat ja muut pihajärjestelyt voidaan toteuttaa eikä hankkeesta aiheudu kohtuutonta haittaa naapurustolle. Muutoksen hakijalta edellytetään kaupungin kanssa tehtävää maankäyttösopimusta, jolloin hakija sitoutuu suorittamaan MRL:n 59 :n tarkoittaman, asemakaavan laatimisesta perittävän korvauksen sekä asemakaavan muutoksesta kaupungille MRL 12 a luvun mukaiset yhdyskuntarakentamisesta aiheutuvat kustannukset, mikä varmistaa kaavaprosessissa yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisen. Kiristyvä taloustilanne pakottaa kaupungin etsimään täydennysrakentamiskohteita rakennetuilta alueilta. Kun täydennysrakentaminen edellyttää asemakaavan muutosta ja nykyinen rakennuskanta korvataan uudisrakentamisella, on tarkoituksenmukaista tutkia mahdollisimman tehokas, ympäristöön sopiva ratkaisu. Valmiin kunnallistekniikan piiriin sijoittuva asuntorakentaminen vähentää osaltaan tarvetta laajentaa kaupunkirakennetta ja on siis kaavatalouden kannalta erittäin perusteltua. Täydennysrakentaminen on myös kestävän kehityksen periaatteiden mukaista. Hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset, sillä tehokkaamman täydennysrakentamisen myötä palveluiden kannattavuus ja kehittämismahdollisuudet paranevat. Myös lähipalveluiden toiminta on paremmin turvattu pitkällä aika-jänteellä. Lisäksi voidaan todeta, että uudisrakentamisella on merkittävä työllistävä vaikutus. 15

EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUS VASTINEINEEN

EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUS VASTINEINEEN 17.8.2015 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS / MINNA CANTHIN KATU 11 EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUS VASTINEINEEN Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 10.6.2015 Minna Canthin katu 11 asemakaavan muutosehdotuksen

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUS VASTINEINEEN

EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUS VASTINEINEEN 10.6.2015 LIITE 16 MUOTOILUAKATEMIA 1-20, VÄINÖLÄNNIEMI EHDOTUSVAIHEESTA SAADUT Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi 18.3.2015 asemakaavan muutosehdotuksen ja ehdotukseen liittyvän sitovan tonttijaon MRL

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 117 13.04.2015. 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 70 8.4.2015 117 Asianro 3041/10.02.03/2012 Asemakaavan muutosehdotus / Talo Oy Kuopion Tulliportinkatu 27 / Multimäki 4-8 tontti 3, 5

Lisätiedot

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti

TEKNIIKKAKESKUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. Asemakaavan muutos ja laajennus NURMO. Suunnittelualueen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NURMO TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n kaupunginosassa kortteleissa 7077 ja maantie ja kaavoittamattomilla

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/9 20.5.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 10/2015 1 (5) 9 Munkkiniemen Kartanontie 22:n asemakaavan muuttaminen (nro 12255, tontti 30008/22) HEL 2011-006696 T 10 03 03 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ASEMAKAAVAN SELOSTUS LUONNOS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Jyväskylän kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 54 tontin 12 sekä katualueen asemakaavan muutos, Rauhankatu 2-4, ns. virkamiestalo.

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1 / 6 Alue 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos Asianumero 4737/10.02.03/2015 18.4.2016 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on lisätä alueen rakennusoikeutta, nostaa kerroslukua ja sallia myös rivitalojen

Lisätiedot

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos

Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos 1 (8) Asianumero 5070/10.02.03/2013 Aluenumero 411450 Kivenlahti I A, muutos 34. kaupunginosa Espoonlahti Kortteli 34040 Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (5) VARTIOHARJUN HOIVAKOTI, ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS NRO 12139 Hankenro 0749_14 HEL 2011-007117 SISÄLLYS Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos nähtävillä

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009

LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 1(6) LINJA-AUTOASEMAN JA AMIZZAN KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2009 PROJ.NRO XXX Asemakaavan muutos Keskustie 1 ja-3, korttelit 304 ja 306, OSOITE TAI MUU PAIKANNUS

Lisätiedot

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS Maanmittari Oy Öhman 2014 RANTA-ASEMAKAAVASELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Ranta-asemakaavaselostus koskee 2.1.2014 päivättyä ranta-asemakaavakarttaa.

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos

Naantalin Hovin / Kaivokatu 11 asemakaavamuutos Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 49 15.05.2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 58 12.06.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 56 11.08.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto 64 08.09.2014 KH - Kaupunkisuunnittelujaosto

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 236 11.12.2013. 236 Asianro 2479/10.02.03/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 236 11.12.2013. 236 Asianro 2479/10.02.03/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/2013 1 (1) 236 Asianro 2479/10.02.03/2012 Asemakaavan muutosehdotus / Puijonlaakson etelärinne / Puijonlaakso 12-73 tontit 1...9 Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön

Lisätiedot

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS

KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS SALON KAUPUNKI KASTUN TALON KORTTELI ASEMAKAAVAN MUUTOS LUONNOS SELOSTUS 0.0.00 Asemakaavan muutos koskee Hermannin () kaupunginosan osaa korttelia (tontti), osaa korttelia (tontti) sekä katualuetta. Asemakaavan

Lisätiedot

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos

Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMEN KOULUN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 7.9.2014 PROJ. NRO 244 Hyökännummen koulun asemakaava ja asemkaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote

Niittytie 2 Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote Kaavaselostus Liite 1 Ajantasa-asemakaavaote 1:1000 15.2.2007 Ajantasakartta 20 m Moottoriajoneuvojen huoltoasemien korttelialue. Tontilla on osoitettava vähintään 5 autopaikkaa jokaista autohuoltopaikkaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä

Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1. 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa Matinkylä Kaupunkisuunnittelulautakunta Muutoksenhakuohje Sivu 1 / 1 3425/10.02.03/2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 116 2.10.2014 8 Matinmetsä, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 310218, 23. kaupunginosa

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1 TONTIN 18 ASEMAKAAVAN MUUTOS ASEMAKATU 2 KAAVATUNNUS 01:151 KAAVAN PÄIVÄYS 22.1.2013 KAAVOITUS 01:151 / ASEMAKATU 2 / ASEMAKAAVASELOSTUS

Lisätiedot

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014

Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos 754/10.02.03/2014, 341/10.03.02.00/2014 Kaupunginhallitus 328 03.11.2014 Kaupunginhallitus 344 17.11.2014 Kaupunginhallitus 7 19.01.2015 Kaupunginhallitus 49 02.03.2015 Kaupunginvaltuusto 10 09.03.2015 Korttelin 2023 (osa) asemakaavan muutos

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KELLOMÄEN PUUTARHA (työnumero 358, asian:o 2931/2015) ASEMAKAAVAN MUUTOS 15.4.2015 OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2013 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2013 1 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 25.9.2013 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 4. KAUPUNGINOSA 1 päivitetty 30.10.2015 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Hanke käynnistetään

Lisätiedot

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET

2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET RAISION KAUPUNKI ALHAISTENTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 0 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360

Diaari 380/10.02.03/2014. NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 Diaari 380/10.02.03/2014 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE: Korttelia 360 NUMMELAN KAUPUNGINOSAN HAKANPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU: Kortteli 360 ULVILAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖOSASTO

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KALERVONKATU 8 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS A S E M A K A A V A N S E L O S T U S 2. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 23 TONTIN 7 ASEMAKAAVAN MUUTOS KALERVONKATU 8 KAAVATUNNUS 02:119 KAAVAN PÄIVÄYS 21.2.2013 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 28.2.2013 02:119 / KALERVONKATU

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201

SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 Kristiina Strömmer 25.1.2013 VASTINEET 1 (8) SUOMUSSALMEN KUNTA ÄMMÄNSAAREN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 201 LUONNOSVAIHEEN VASTINEET Asemakaavamuutosluonnos ja siihen liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden kaupungin RITOLA 16. kaupunginosan kortteli 16005 ja siihen liittyvä suojaviheralue / Ympäristöpalvelut 27.01.2015 2 1 n sisältö ja tarkoitus Maankäyttö-

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Akm 230: ANTINKANKAAN KOULUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Raahen kaupungin 28.kaupunginosan kortteleita 169 ja 168 sekä autopaikkojen korttelialueen AP (168, 169) ja niihin liittyviä katualueita koskeva asemakaavan

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014

LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET (OSAT KORTTELEITA 32 JA 51) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 28.8.2014 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Tuija Mustonen puh. 040 129 4114, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0932 LEHMUSKYLÄN PIENET MUUTOKSET

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI YLEISTÄ Rakennusten sijoittelussa on pyritty mahdollisuuksien mukaan siihen, että rakennusmassat rajaisivat oleskelupihaa, jolloin naapurin asuinrakennuksesta ei olisi suoraa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Välitien nimenmuutos Hyvinkään kaupungin 17. kaupunginosan katualuetta koskeva asemakaavan muutos 17:036 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 23.11.2015

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Kaava-alueen sijainti ja luonne

LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Kaava-alueen sijainti ja luonne LAMMINPÄÄ-2024-8, MURRONKORVENTIE 15. PIENTALOTONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN. KARTTA NRO 8336. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18. päivänä elokuuta 2011 päivättyä ja 5.1.2012

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunginhallitus 148 11.05.2015. 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 78 29.4.2015 148 Asianro 1341/10.02.03/2015 Asemakaavaehdotus / Keilanrinne Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta 25.2.2015 40 Suunnittelujohtaja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 TONTTI 2

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 TONTTI 2 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS, 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 TONTTI 2 ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KAAVOITUSPALVELUT 2 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.

LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3. LAPUAN KAUPUNKI 8. LIUHTARIN KAUPUNGINOSA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS KORTTELI 849 OAS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.3.2014 18.3.2014 Lapuan kaupunki Maankäyttö- ja kiinteistöosasto Poutuntie

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III

III LPA. jk-6. py-5 4800 +102.8 III III III. 35 dba III. jk-6 III III III III 0 0 V V V V V V V V V V V V 9 kt kt 9 0 9 0 00 0 0 0 0 0 0 lt V 00 +0. dba jk- jk- py- 900 00 9900 00 LPA ASEMAKAAVAMERKNNÄT JA -MÄÄRÄYKSET LPA 00000 Autopaikkojen korttelialue. 00000 m kaava-alueen rajan

Lisätiedot

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014

Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Asemakaavan muutos nro 002151 23.9.2014 Tämä on maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma/ II (Tämä asiakirja löytyy myös internetistä osoitteesta http://www.vantaa.fi/kaupunkisuunnittelu)

Lisätiedot

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE LIITE 5 1/5 Kalajoen kaupunki Kaavoitustoimi 9.6.2008 KALAJOKI SIIPOLANRINTEEN RAKENNUSTAPAOHJEET YLEISTÄ Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan rakentamista koskevia määräyksiä ja merkintöjä. Nämä

Lisätiedot

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

1:1000 1596. 2443 m2. 2514 m2. 2678 m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN ntie Kettuvaa Tiluskaari Pihaportintie Lypsytarha Lohkotie Palstatie Ahorannantie Aholaidantie Pikkutilantie Saviahonkatu Peltotilkuntie AKR AKR W 7 8 9 0 as s as as as as as as as as e=0. e=0. TONTTIJAKOLASKELMA

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.5.2008 KAUPPI KORTTELIT 880 4 JA 881 26, 27 JA 28, TEISKONTIE 33 JA KUNTOKATU 4 (TAMK JA PIRAMK, LISÄRAKENTAMINEN) SEKÄ KATU-, PUISTOJA PYSÄKÖINTIALUETTA.

Lisätiedot

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo)

Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) Rakennus- ja ympäristölautakunta 202 04.11.2015 Poikkeamislupa / Kaupunginosa 24 kortteli 2 tontti 17 (Asunto Oy Kokkolan Credo) 674/10.03.00/2015 Rakennus- ja ympäristölautakunta 04.11.2015 202 Valmistelija:

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS 1 SAVONLINNAN KAUPUNKI TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS SELOSTUS, LUONNOS TURTIANNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN KUMOAMINEN OSALLE TILASTA 740-577-2-3 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa 12.6.2015

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 TAMPERE Dno 7834/10.02.01/2011 Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 23.2.2012 KYTTÄLÄ XI-174-3 JA 4, RAUTATIENKATU 21, ASUINRAKENNUKSEN RAKENTAMINEN TONTILLE. KAAVA NRO 8428. Kaava-alue,

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098

NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 1 NASTOLAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS: HÄHNIEMI V098 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Aloite Asemakaava laaditaan yksityisen anomuksesta. Suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan

Lisätiedot

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt

Korson torni. Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015. Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen MRL 62 11.3.2015 Maanomistaja / rajanaapuri Viranomaiset ja yhteisöt Mielipiteiden kuuleminen maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaan Korson torni Asemakaavan muutos nro 002144,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällysluettelo 0 YLEISTÄ... 2 1 SUUNNITTELUALUE... 2 2 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 2 3 KAAVATILANNE... 2 4 MAANOMISTUS... 2 5 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI...

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 27 05.02.2014. 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 2/2014 1 (1) 27 Asianro 8963/10.03.00/2013 Poikkeaminen (LTK) / Stockpos Oy / Väinölänniemi 1-17-1 (Vuorikatu 11) Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI

NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI Nilsiän kaupunki, Tahkovuori 1 (6) NILSIÄN KAUPUNKI, TAHKOVUORI ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELI 288 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. HANKEKUVAUS Asemakaavan muutos koskee Tahkovuoren asemakaava-alueen

Lisätiedot

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia)

kohta 10. (Kirjeellä kuultiin maanomistajaa) - Luvun 2 Muistutukset, muistutus 16. (Kirjeillä kuultiin naapurikiinteistöjen maanomistajia) Liite 11 Eurajoen kunnanvaltuusto KAAVAN LAATIJAN VASTINE Eurajoen rantayleiskaavan ja rantayleiskaavan muutoksen ehdotus oli nähtävillä 8.9. 7.10.2014. Lisäksi siitä pyydettiin viranomaislausunnot. Muistutusten

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10

Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 Tekninen lautakunta 100 01.04.2015 Kaupunginhallitus 154 07.04.2015 Kaupunginhallitus 284 06.07.2015 Asemakaavan ja tonttijaon muutos 56 Myllymäki, kortteli 19, tontti 8-10 588/10.02.03.00/2014 TEKLA 100

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Asemakaavan muutos koskien Alavuden kaupungin Salmi 10. kaupunginosan korttelia 10046 ja siihen / Ympäristöpalvelut 20.10.2014 2 / 8 1 Osallistumis- ja

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 )

SAVONLINNAN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) A R K K I T E H T U U R I T O I M I S T O A R K T E S O Y, 16.04.2012 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIIN 32. TONTILLE 13. ( 740-1-32-13 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Sijainti ja

Lisätiedot

Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia 61009 Asemakaavan muutos

Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia 61009 Asemakaavan muutos 1 (6) Asianumero 907/10.02.03/2014 Aluenumero 150337 Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia 61009 Asemakaavan muutos Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön

Lisätiedot