TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2. Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2. Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka"

Transkriptio

1 TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka

2 #2 Tietokone Henkilökohtainen tietokone (Personal Computer, Desktop, Laptop) Suunniteltu tuottamaan hyvä suorituskyky yhdelle käyttäjälle huokeaan hintaan yleensä käyttäen kolmannen osapuolen ohjelmistoja Palvelin (Server) Ajetaan laajempia ohjelmistoja useamman samanaikaisen käyttäjän kesken. Käyttö verkon kautta. Painotus luetettavuudessa ja turvallisuudessa Supertietokone (Supercomputer) Tehokas ja kallis palvein kostuen sadoista tai tuhansista prosessoreista, useista teratavuista muistia, petatavuista tallennuskapasiteettia. Käyttö tieteelliseen laskentaan ja tekniikan sovelluksiin Sulautettu tietokone (Embedded Computer) Laitteen sisässä oleva tietokone, joka tyypillisesti suorittaa etukäteen määrättyä sovellusta

3 #3 Tietokone

4 #4 Prosessorimarkkinoista

5 Sulautetut prosessorit Suurin tietokonetejärjestelmien luokka Laajimmat sovellusalueet Usein minimaaliset suorituskykyvaatimukset Tiukat kustannusrajoitteet Tiukat tehonkulutusrajoitteet Usein sovellukset eivät kestä vikaantumista tai virheitä #5

6 Ohjelman sisältö sovellusohjelmisto järjestelmäohjelmisto #6 Järjestelmäohjelmisto (System Software) laitteisto Käyttöjärjestelmä (Operating System) hallinnoiva ohjelmisto, joka liittää käyttäjän ohjelman laitteistoon (esim. Linux, Windows, MacOS) Huolehtii perusrutiineista tiedon syöttöön ja tulostamiseen Allokoi muistia ja tallennusresursseja Suojaa useamman sovelluksen suorituksen Kääntäjä muuttaa korkeamman tason kielellä kirjoitetun ohjelman (esim. C, Java) laitteistolla suoritettaviksi konekäskyiksi

7 Ohjelma Menemällä syvemmälle paljastuu yksityiskohtaisempaa tietoa Abstrahointi kätkee yksityiskohtia One-to-many One-to-one #7

8 Korkeantason ohjelmointikielet Sallivat ohjelmoijan ohjelmoida luonnollisemmalla kielellä kyseiselle käyttötarkoitukselle Fortran tieteelliseen ohjelmointiin, Cobol kaupallisiin sovelluksiin, Java web-ohjelmointiin, jne Parantaa ohjelmoijan tuottavuutta, koska helpompi ymmärtää Koodi on helpompaa ylläpitää, tarkistaa ja debugata Ohjelma on riippumaton kohdeprosesorista kääntäjät ja assemblerit muuntavat koodin eri koneille Nykyään tehdään hyvin vähän assembly-tason ohjelmointia Kaikkein kriittisimmät osat silti assembly-koodia Assemblyn osaaminen auttaa ymmärtämään prosessorin toimintaa tarkemmin ja helpottaa tiettyjen vikojen selvittämistä #8

9 Tietokoneen pellin alla: Esim. 3. Esim Esim Esim. #9

10 Prosessorin perusosat Datapolku ja ohjaus = prosessori (CPU, Central Processing Unit) Koostuvat jopa sadoista miljoonista transistoreista Mahdotonta ymmärtää niiden toiminta tarkastelemalla yksittäisiä transistoreita tai edes logiikkaportteja Tarvitaan abstrahointia #10

11 AMD Barcelona 4 prosessoriydintä #11

12 Tallennetun ohjelman konsepti Käskyt ovat bittejä Ohjelmat tallennetaan muistiin luettavaksi tai kirjoitettavaksi kuten data toiminnot laske seuraava Prosessori käsky osoite Muisti Muisti datalle, ohjelmille, kääntäjille, editoreille jne. käskynhaku & suoritus (Fetch & Execute) toistuu loputtomasti Käskyt noudetaan ja laitetaan tiettyyn rekisteriin Bitit rekisterissä ohjaavat tulevia toimintoja #12

13 Käskykanta (prosessoriarkkitehtuuri) instruction-set architecture (ISA) Erittäin tärkeä abstraktiotaso rajapinta laitteiston ja alimman tason ohjelmiston välillä kuvaa käytettävissä olevat käskyt, rekisterit, muistiviittaukset, I/O, jne. ohjelmoijan näkymä prosessorista hyöty: eri toteutuksia samasta arkkitehtuurista haitta: estää joskus käyttämästä uusia innovaatioita käskykanta-arkkitehtuureja: x86, IA-64, AMD64, IA- 32, PowerPC, MIPS, SPARC, ARM, etc. Totta vai tarua: Binääriyhteensopivuus on tärkeää? Erittäin tärkeää PC-ympäristössä, vähemmän tärkeää sulautetuissa järjestelmissä #13

14 Alkutaival ENIAC rakennettiin toisen maailmansodan aikana ja se on yksi ensimmäisistä yleiskäyttöistä elektronista tietokoneista Tehtiin tykistön ballistiikkalaskelmia varten Käsitteli 10-kantaisia lukuja Lähes 30m pitkä Noin radioputkea Pystyi suorittamaan sekunnissa yhteenlaskua, 357 kertolaskua, tai 38 jakolaskua #14

15 Tallennusmediat ENIAC ohjelmoitiin nappuloita vääntelemällä Myöhemmin käytettiin kaukokirjoitinta (l. telexiä), mikä oli hieman elegantimpaa engl. teletype (tty) Ohjelmat ja data talletettiin mekaanisesti Reikäkortit ja reikänauha Magneettinen tallennus Nauha ja levy Optinen tallennus CD-ROM / DVD #15

16 Ensimmäiset kaupalliset tietokoneet Howard Aikenin ennusti vuonna 1947, että USA:ssa on tarvetta 6 tietokoneelle UNIVAC oli ensimmäinen massatuoteena valmistettu (1950-luvulla) ja sitä myytiin joitakin satoja kappleita IBM hallitsi markkinoita 1960-luvulla Esim. System/360 Varhaiset supertietokoneet ilmaantuivat 1960-luvulla Control Data Corporation CDC 6600 (1964) Cray Research Cray-1 (1976) Minitietokoneet ilmaantuivat ja1970- luvuilla Digital Equipment Corporation PDP, Digital Equipment Corporation VAX (11/780) Vas. Kuva. Ferriittrenkaisiin perustuva RAM-muisti (engl. magnetic core memory ja sieltä juontuu ilmaus core dumped ) Entäpä debug? #16

17 Mikroprosessorit Ensimmäinen yhdellä piirillä toteutettu mikroprosessori oli Intel 4004, transistoria Kellotaajuus 108 khz Sitä seurasivat 8008 ja 8080 Ensimmäinen hlö-kohtainen tietokone MITS Altair 1975 Myytiin rakennussarjana Ja niitä 8086, 8088, 80186, IBM PC 1981 (suorittimena 8088) Ja niitä seurasivat Altair Intel 4004 IBM PC #17

18 Teknologiatrendit: Mooren laki Puolijohdepiirin transistorien lukumäärä tuplaantuu joka 18. kuukausi Laki viittaa transistorien määrään, myöhemmin muutettu viittaamaan suorituskykyyn Mitä Moore itseasiassa ennusti v. 1965? Integroitujen piirien kehitys on seurannut Mooren lakia Kuva alkup. julkaisusta: yksittäisen transistorin kustannus ftp://download.intel.com/research/silicon/moorespaper.pdf Kuva alla: esim. Intelin suorittimien transistorimäärä #18

19 Teknologiatrendit DRAM-kapasiteetti nelinkertaistunut 3 vuoden välein DRAM capacity Year Technology Relative performance/cost 1951 Vacuum tube Transistor Integrated circuit (IC) Very large scale IC (VLSI) 2,400, Ultra large scale IC 6,200,000,000 #19

20 #20 Ray Kurtzweil, Kurzwail Tech., Inc.

21 IC-teknologia Tällä hetkellä prosessoreita tuotetaan 45nm transistoriteknologialla: Neulan päähän saa sijoitettua 30 miljoonaa transistoria Ihmisen hiuksen leveydelle voi sijoittaa 2000 transistoria Jos auton hinta olisi laskenut samalla nopeudella kuin transistorin hinta vuodesta 1968, niin auto maksaisi nyt noin 0.01 International Technology Roadmap for Semiconductors Vuosi Viivanleveys 90nm 65nm 45nm 32nm 22nm Integrointiaste, Biljoonaa transistoria #21

22 Suorituskyky Millä lentokoneella on paras suorituskyky? #22

23 Vasteaika ja läpäisy Vasteaika (Response time) Kuinka kauan tehtävän suoritus kestää Läpäisy (Throughput) Aikayksikössä tehty kokonaistyö Esim. tehtävät/transaktiot/ per tunti Miten vastaika ja läpäisy muuttuvat, jos prosessori korvataan nopeammalla prosesorilla? lisätään prosessoreiden määrää? #23

24 Suhteellinen suorituskyky Performance = 1/Execution Time X on n kertaa nopeampi kuin Y Performance Performance X Y = Execution time Y Execution time X = n Esimerkki: ohjelman suoritukseen menee 10s koneella A, 15s koneella B Execution Time B / Execution Time A = 15s / 10s = 1.5 A on 1.5 kertaa nopeampi kuin B #24

25 Suoritusajan mittaaminen Kulunut aika (Elapsed time) Kokonaisvasteaika sisältäen kaikki toiminnan viiveet Prosessointi, I/O, käyttöjärjeslmäkuorma, joutoaika Määrittää järjestelmän suorituskyvyn CPU-aika (CPU time) Annetun työn prosessointiin kuluva aika vähennetään I/O-aika, muiden töiden kuluttama aika koostuu käyttäjän CPU-ajasta ja järjestelmän kuluttumasta CPU-ajasta CPU-suorituskyky ja järjestelmän suorituskyky vaikuttavat erilaisiin ohjelmiin erilailla #25

26 CPU-kello Digitaalisen laitteen toimintaa ohjataan vakiotaajuisella kellosignaalilla Clock (cycles) Data transfer and computation Update state Clock period Kellojakso (clock period) esim. 250ps = 0.25ns = s #26 Kellotaajuus: Clock frequency (rate): jaksoa sekunnissa esim. 4.0GHz = 4000MHz = Hz

27 CPU-aika CPU Time = CPU Clock Cycles Clock Cycle Time = CPU Clock Cycles Clock Rate Suorituskyky paranee Kellojaksojen määrän pienentyessä Kellotaajuuden kasvaessa Laitteiston suunnittelussa joudutaan tekemään kompromissejä kellojaksojen lukumäärän ja kellotaajuuden välillä #27

28 CPU-aika kone A: 2GHz kello, 10s CPU-aika Suunnitellaan kone B Tavoite: 6s CPU-aika Voidaan kellottaa nopeammin, mutta vaatii1.2 kellojaksoja Kuinka nopean koneen B on oltava? Clock Rate B = Clock Cycles CPU Time B B = 1.2 Clock Cycles 6s A Clock Cycles A = CPU Time A Clock Rate A = 10s 2GHz = Clock Rate B = s 9 = s 9 = 4GHz #28

29 Käskyjen lukumäärä ja CPI Clock Cycles = Instruction Count Cycles per Instruction CPU Time = Instruction Count CPI Clock Cycle Time = Instruction Count Clock Rate CPI Ohjelman käskyjen lukumäärä Määräytyy ohjelmasta, kääntäjästä ja arkkitehturista (ISA) Keskimääräinen jaksojen määrä per käsky (cycles per instruction) Määräytyy CPU:n laitteiston perusteella Eri käskyillä voi olla erilainen CPI #29

30 CPI Esimerkki Kone A: kellojakso = 250ps, CPI = 2.0 Kone B: kellojakso = 500ps, CPI = 1.2 Kummassakin sama arkkitehtuuri (ISA) Kumpi on nopeampi? Kuinka paljon? CPU Time A CPU Time B CPU Time B CPU Time A = Instruction Count CPI A = I ps = I 500ps = Instruction Count CPI B = I ps = I 600ps I 600ps = I 500ps = 1.2 Cycle Time A Cycle Time B #30

31 CPI Jos eri käskyillä erilainen CPI Clock Cycles = n i= 1 (CPIi Instruction Counti) keskimääräinen painotettu CPI CPI = Clock Cycles Instruction Count = n i= 1 CPI i Instruction Counti Instruction Count Suhteellinen frekvenssi #31

32 CPI Esimerkki Vaihtoehtoisia käännettyjä koodisekvenssejä käyttäen käskyluokkia A, B, C luokka A B C Luokan CPI Käskyjen määrä (IC): sekvenssi Käskyjen määrä (IC): sekvenssi Sekvenssi 1: IC = 5 kellojaksot = = 10 Avg. CPI = 10/5 = 2.0 Sekvenssi 2: IC = 6 kellojaksot = = 9 Avg. CPI = 9/6 = 1.5 #32

33 Suorituskyky: Yhteenveto Instructions Clock cycles CPU Time = Program Instruction Seconds Clock cycle Suorituskyky riippuu Algoritmista, vaikutus: IC, mahdollisesti CPI Ohjelmointikieli, vaikuttaa: IC, CPI Kääntäjä, vaikuttaa: IC, CPI Käskykanta, vaikuttaa: IC, CPI, T c (kellojakso) #33

34 CMOS-teknologia Tehoa kulutetaan ainoastaan signaaliransitiossa Transistorikytkimen muuttaessa tilaa on lyhyt aika, jolloin molemmat transistorit ovat johtavassa tilassa ja virta kulkee kytkimien läpi +V DD v O +V DD Q 1 OFF v I Q 2 Q 1 PMOS load v O NMOS driver Q 1 and Q 2 conducting V TH Q 2 OFF v I +V DD #34

35 Tehonkulutustrendi CMOS-IC-teknologiassa: Power = Capacitive load Voltage 2 Frequency 30 5V 1V 1000 #35

36 Tehonkulutustrendit IC-teknologian viivanleveyden pienentyessä, transistorien vuotovirrat kasvaneet merkittävästi I=vuotovirta Lämpötehoa tuotetaan yhä suuremmat määrät entistä pienemmällä alueella Tehotiheys on kasvanut niin korkeaksi, ettei lämpöä pystytä siirtämään piilastusta kustannustehokkaasti Lämpöseinä kellotaajuutta ei voida enää kasvattaa #36

37 Tehonkulutuksen pienentäminen Oletetaan, että uudessa CPU:ssa Kapasitanssikuorma on 85% vanhasta 15% pienempi käyttöjännite ja 15% pienempi kellotaajuus 2 Cold 0.85 (Vold 0.85) Fold 0.85 = = P C V F Pnew 4 = old old old old 0.52 #37

38 Prosessorin suorituskyvyn kehitys rajoitteena tehonkulutus, käskytason rinnakkaisuus, muistin latenssi #38

39 IC-piirien valmistus Saanto (Yield): toimivien piisirujen osuus kaikista piikiekon siruista #39

40 AMD Opteron X2 Wafer X2: 300mm wafer, 117 chips, 90nm technology X4: 45nm technology #40

41 IC-piirin kustannus Cost per die = Cost per wafer Dies per wafer Yield Dies per wafer Wafer area Die area Yield = (1+ (Defects per 1 area Die area/2)) 2 Pinta-alalla ja vikatiheydellä epälineaarinen suhde Kiekon kustannus ja pinta-ala ovat kiinteitä Vikatiheys määräytyy valmistusprosessista Piilastun ala määräytyy arkkitehtuurista ja toteutuksesta #41

42 Tehonkulutus & joutokäynti AMD X4 tehonkulutus 100%-kuormaalla 295W 50%-kuormalla 246W (83%) 10%-kuormalla 180W (61%) Google data center Palvelin toimii keskimäärin 10% 50% kuormalla 100% kuorma harvemmin kuin 1% ajasta Prosessorin tehonkulutuksen pitäisi olla riippuvainen kuormasta #42

43 MIPS suorituskyvyn mittarina MIPS: Millions of Instructions Per Second Ei ota huomioon eroja koneiden käskykannassa käskyjen välisiä eroja #43 MIPS = = Instruction count Execution time 10 Instruction count Instruction count CPI 10 Clock rate 6 6 = Clock rate 6 CPI 10 CPI voi olla erilainen samassa CPU:ssa ajettaessa eri ohjelmia

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn historiaa

Tietojenkäsittelyn historiaa Tietojenkäsittelyn historiaa 1.1 Ensimmäiset tietokoneet PC:t 1960 2001 1950 Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet 1970-luku Sovellukset Henkilökohtai set työasemat ESIHISTORIAA 1.2

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998

52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998 S Ä H K Ö T E K N I I K A N O S A S T O 548S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6..998 Oulu 8..999. Selosta lyhyesti käsitteet: a. set associative memory b. conflict miss c. consistency of cached data d. access

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

Suunnitteluautomaatio

Suunnitteluautomaatio 1 Suunnitteluautomaatio Prof. Jarmo Takala Tampereen teknillinen yliopisto Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos 2 IC-teknologian tarjoamat mahdollisuudet IC-teknologian kehittyminen on mahdollistanut

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

POWER analytiikka-alustana

POWER analytiikka-alustana POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

PC-tietokoneen kokoaminen. Osien valinta

PC-tietokoneen kokoaminen. Osien valinta PC-tietokoneen kokoaminen Osien valinta SUORITTIMEN VALINTA Yleistä Suorittimen tehtäviä Toimia tietokoneen aivoina suorittamalla ohjelmakoodia Jakaa suoritinaikaa sovelluksille Suorittimen valintaan vaikuttaa

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 2 Tietokoneen kehittyminen Englannin kielen sana computer tarkoitti alun perin ihmistä, jonka työtehtävänä

Lisätiedot

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin Kurssin järjestelyt Luennot: n. 12 kertaa (3. ja 4. periodi, 2h/vko,) Jero Ahola Maanantaisin klo 10-12, sali 4301+4302

Lisätiedot

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Tietotekniikan kaupallistuminen 1945-1956 (USA) Tommi Kärkkäinen (Ceruzzi ss. 13-46)

Tietotekniikan kaupallistuminen 1945-1956 (USA) Tommi Kärkkäinen (Ceruzzi ss. 13-46) Tietotekniikan kaupallistuminen 1945-1956 (USA) Tommi Kärkkäinen (Ceruzzi ss. 13-46) UNIVAC ~ kaupallinen tietokone The Eckert-Mauchly Computer Corporation/Remington Rand: UNIVAC Tietokoneen muutos kalliista,

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Laitteistonläheinen ohjelmointi Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia 1 Datan rinnakkaistamisessa siis eri prosessointiyksiköt suorittavat saman operaation annetulle datalle, joka pilkotaan prosessointiyksikköjen kesken. Pointti on siis se, että kyseessä ei ole tehtävien

Lisätiedot

yhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.

yhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. YRITYKSELLÄ ON MONENLAISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA. Pelkästään ICT palveluiden piiriin kuuluvat koodaukset, palvelimet, mikrotuki, ohjelmasovellukset sekä tekniset laitteet voivat kaikki tulla eri palveluntarjoajilta.

Lisätiedot

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012

OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 OHJ-1010 Tietotekniikan perusteet 4 op Syksy 2012 Luento 16: Tietokoneen rakenne, osa 2 Tekijät: Antti Virtanen, Timo Lehtonen, Matti Kujala, Kirsti Ala-Mutka, Petri M. Gerdt et al. Viikkoharjoitusten

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin Digitaalielektroniikka perustuu ohjattaviin kytkimiin Ohjattava kytkin, digitaalielektroniikan peruskomponentti

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva

3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva 3. C-kieli sulautetun järjestelmän ohjelmointikielenä 07.01.2008, pva "Ohjelmointi ei ole mitään massojen huvia, vaikka sitä joskus helpoksi luullaankin. Joiltakin se sujuu luonnostaan, jotkut voivat jopa

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

Kontrollerin tehonsäätö

Kontrollerin tehonsäätö Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE

DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE Tekijä Valvoja Toinen tarkastaja Matti Isola Jukka Lahti Juha Häkkinen Marraskuu 2015 Isola M. J. (2015) Mikroprosessorin

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

ICT4TN004-10 9.9.2013. Tehtävänanto

ICT4TN004-10 9.9.2013. Tehtävänanto Tehtävänanto - Kerää kuormitustietoja munin -ohjelmalla - Kuormita konetta stress:llä - Käytä tunnilla käytyjä työkaluja arvioidaksesi kuormitusta: cpu, mem, io - Lopuksi analysoi munin keräämiä käyriä

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++

JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ JAVA alkeet JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ ja Javascriptin kanssa. Huom! JAVA ja JavaScript eivät silti ole sama asia, eivätkä edes sukulaiskieliä.

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien

Lisätiedot

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE

HARJOITUS 7 SEISOVAT AALLOT TAVOITE SEISOVAT AALLOT TAVOITE Tässä harjoituksessa opit käyttämään rakolinjaa. Toteat myös seisovan aallon kuvion kolmella eri kuormalla: oikosuljetulla, sovittamattomalla ja sovitetulla kuormalla. Tämän lisäksi

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Intel Threading Building Blocks

Intel Threading Building Blocks Intel Threading Building Blocks Markku Vajaranta Esko Pekkarinen TBB Pähkinänkuoressa C++ luokkamallinen rinnakkaisuus Abstrahoi rinnakkaisuutta korkean tason tehtävät (tasks) ja niiden skedulointi suuri

Lisätiedot

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja

AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja AUTO3030 Digitaalitekniikan jatkokurssi, harjoitus 2, ratkaisuja s2009 1. D-kiikku Toteuta DE2:lla synkroninen laskukone, jossa lasketaan kaksi nelibittistä lukua yhteen. Tulos esitetään ledeillä vasta,

Lisätiedot

Vuonohjaus: ikkunamekanismi

Vuonohjaus: ikkunamekanismi J. Virtamo 38.3141 Teleliikenneteoria / Ikkunointiin perustuva vuonohjaus 1 Vuonohjaus: ikkunamekanismi Kuittaamattomina liikkeellä olevien segmenttien (data unit) lkm W (ikkuna) Lähetyslupien kokonaismäärä

Lisätiedot

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa

Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa MATNE Tutkimusseminaari 17.11.2011 Kehittyneiden Aaltomuotojen Käytettävyys HF-alueen Tiedonsiirrossa Markku Jokinen 2 Sisällys Johdanto WARP ohjelmistoradioalusta HF-toteutus lmenneet rajoitukset ohjelmistoradioalustalla

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka. Tutkintotyö. Emil Palomäki INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka. Tutkintotyö. Emil Palomäki INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan koulutusohjelma Tietokonetekniikka Tutkintotyö INTEL CORE -MIKROARKKITEHTUURI Työn ohjaaja Tampere 2006 Kai Poutanen TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tietotekniikan

Lisätiedot

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet

SISÄLLYS sisällys 1 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 2 Tietokoneen historia 3 Tietokoneen rakenteen ja toiminnan perusteet SISÄLLYS 1 2 3 4 Tietokoneen toimintaperiaate ja käyttö 14 1.1 Mikä tietokone on? 14 1.2 Tieteen ja toimiston koneista yleistietokoneeseen 15 1.3 Mekaanisista ja sähköisistä laitteista sulautettuihin tietokoneisiin

Lisätiedot

SQL SERVER 2012 PARALLEL DATA WAREHOUSE APPLIANCE

SQL SERVER 2012 PARALLEL DATA WAREHOUSE APPLIANCE SQL SERVER 2012 PARALLEL DATA WAREHOUSE APPLIANCE Toukokuu, 2013 Pekka Pykäläinen Tuote- ja ratkaisupäällikkö Application Platform Microsoft HYÖDYNNÄ KAIKKI KÄYTETTÄVISSÄ OLEVA TIETO NEW WORLD OF DATA

Lisätiedot

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle,

Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, Ongelma(t): Jotta tietokone olisi mahdollisimman yleiskäyttöinen ja suorituskykyinen, niin miten tietokoneen resurssit tulisi tarjota ohjelmoijalle, sovellusohjelmille ja käyttäjille? 2012-2013 Lasse Lensu

Lisätiedot

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI

TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI - 1 - Laboratoriotyö TKT224 Oppimäärä: Ammattiaineiden laboraatiot Kurssi: Tietokonetekniikan laboraatiot Laboratoriotyö: TKT224 KOODIN KOON OPTIMOINTI Teoriakurssi, johon työ liittyy: Työn laatijat: T.Laitinen

Lisätiedot

24.9.2015. HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW

24.9.2015. HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW 1(5) HP ProDesk 490 G2 MT i5-4590 4Gb DDR3-1600 (1x4) 1TbHDD DVD+/-RW AMD Radeon HD 8490 (1 Gt) W7PRO64/W8.1 W1/1/1 Kuvaus Kasvata liiketoimintaasi HP ProDesk 490 G2 -mikrotornitietokoneella, joka sisältää

Lisätiedot

24.9.2015. HP Prodesk 400 DM i5-4590t 4Gb DDR3-1600 (1x4) 500Gb HDD Stand W7PRO64/W8.1 W1/1/1

24.9.2015. HP Prodesk 400 DM i5-4590t 4Gb DDR3-1600 (1x4) 500Gb HDD Stand W7PRO64/W8.1 W1/1/1 1(5) HP Prodesk 400 DM i5-4590t 4Gb DDR3-1600 (1x4) 500Gb HDD Stand W7PRO64/W8.1 W1/1/1 Kuvaus Maksimoi investointisi. Kasvata liiketoimintaasi, älä kulujasi. HP ProDesk 400 G1 -sarjan laajennettavat pöytätietokoneratkaisut

Lisätiedot

Transistoriteknologian kehitys

Transistoriteknologian kehitys hyväksymispäivä arvosana arvostelija Transistoriteknologian kehitys Ilpo Järvinen Helsinki 20. maaliskuuta 2003 HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Sisältö i 1 Johdanto 1 2 Transistori

Lisätiedot

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland

Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa. Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Rajattomat tietoverkot ja niiden rooli pilvipalveluissa Jukka Nurmi Teknologiajohtaja Cisco Finland Verkon avulla voidaan kehittää monia toimintoja Kauppa Urheilu / Viihde Käyttäjä Energiankulutus Koulutus

Lisätiedot

Fluke-VR1710. Pikakäyttöopas. Häiriöjännitetallennin. Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta

Fluke-VR1710. Pikakäyttöopas. Häiriöjännitetallennin. Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta Fluke-VR1710 Häiriöjännitetallennin Pikakäyttöopas Tämä opas on vain ohjeellinen. Tarkemmat ohjeet löydät englanninkielisestä User Manual-ohjeesta Maaliskuu 2008 2006 Fluke Corporation, Kaikki oikeudet

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan: CMOS-tekniikka ja siihen perustuvat logiikkapiiriperheet Bittioperaatioiden toteuttamisesta Tarvitaan kolmea asiaa: 1. Menetelmät esittää ja siirtää bittejä

Lisätiedot

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva

6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva 6.3. AVR_rauta. EEPROM-muisti 09.12.2007 pva Experience is what causes people to make new mistakes instead of old ones... - Unknown Sisältö Yleistä EEPROM-rekisterit Protoilu-ohje EEPROMmista ja Fuse-biteistä

Lisätiedot

T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi

T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi T 106.041 Tietotekniikan peruskurssi Oma tietokone Miika Komu Luennon sisältö Kotitietokoneen rakenne Kotietokoneen hankinta Kotitietokoneen ylläpito ja päivitys Kotitietokoneen rakenne

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

Lumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen

Lumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen Lumejärjestelmä Xen Reino Miettinen Miksi lumepalvelin Jos jokaiselle sovellukselle tarvitaan oma palvelimensa, niin tämä johtaa helposti raudan hukkakäyttöön. Taloudellisempaa on rakentaa lumepalvelimista

Lisätiedot

Matematiikan ohjelmointi. Joakim von Wright

Matematiikan ohjelmointi. Joakim von Wright Matematiikan ohjelmointi Joakim von Wright Formaali menetelmä käytännössä miten todistetaan ohjelman oikeellisuus? miltä todistus näyttn yttää? isot ohjelmat? miljoona riviä koodia nykyajan ohjelmat? rinnakkaisuus,

Lisätiedot

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit

Rosemount 3051S sähköiset ERS-anturit sähköiset ERS-anturit Uudentasoiset mittausratkaisut erityiskohteisiin Uusi ratkaisu vanhaan ongelmaan Kaikkialta löytyy mittauksia, joiden luotettava toiminta edellyttää sekä aikaa että voimavaroja. Tyypillisiä

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Luento 4: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 31. tammikuuta 2009 Ohjelmointi Perusteet Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat Peruskäsitteitä Käsittely

Lisätiedot

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python

Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python Pythonin alkeet Syksy 2010 Pythonin perusteet: Ohjelmointi, skriptaus ja Python 8. marraskuuta 2010 Ohjelmointi Perusteet Peruskäsitteitä Olio-ohjelmointi Pythonin alkeet Esittely Esimerkkejä Muuttujat

Lisätiedot

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä

Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä. Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Mikrokontrollerit Kontrollerin sisäisten komponenttien käytöstä Mikrokontrollerit Vielä vähän asiaa sisäisten lohkojen käytöstä Sulautetussa järjestelmässä laitteiston ominaisuudet hallitaan ohjelmistolla.

Lisätiedot

Processor speed: 1.8 GHz Processor type: Intel(R) Xeon(R) CPU L5320 @ Physical memory: 4094 MB

Processor speed: 1.8 GHz Processor type: Intel(R) Xeon(R) CPU L5320 @ Physical memory: 4094 MB 1. Tuleeko toiminnallinen ja tekninen pisteytys suoraan liitteestä, jos ei niin mistä lasketaan? Tulee suoraan liitteistä kuitenkin siten että kysymyksen 4 ja 5 kohdan kriteetit täyttyy. 2. Mikä on liitteen

Lisätiedot

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään

PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88. Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään PIKAOPAS NOKIA PC SUITE 4.88 Copyright Nokia Oyj 2003. Kaikki oikeudet pidätetään Sisällysluettelo 1. JOHDANTO...1 2. JÄRJESTELMÄVAATIMUKSET...1 3. PC SUITE -OHJELMISTON ASENTAMINEN...2 4. KÄYTÖN ALOITTAMINEN...3

Lisätiedot