TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2. Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2. Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka"

Transkriptio

1 TKT-3201 Tietokonearkkitehtuuri 2 Luku 1: Tietokoneen abstraktiot ja tekniikka

2 #2 Tietokone Henkilökohtainen tietokone (Personal Computer, Desktop, Laptop) Suunniteltu tuottamaan hyvä suorituskyky yhdelle käyttäjälle huokeaan hintaan yleensä käyttäen kolmannen osapuolen ohjelmistoja Palvelin (Server) Ajetaan laajempia ohjelmistoja useamman samanaikaisen käyttäjän kesken. Käyttö verkon kautta. Painotus luetettavuudessa ja turvallisuudessa Supertietokone (Supercomputer) Tehokas ja kallis palvein kostuen sadoista tai tuhansista prosessoreista, useista teratavuista muistia, petatavuista tallennuskapasiteettia. Käyttö tieteelliseen laskentaan ja tekniikan sovelluksiin Sulautettu tietokone (Embedded Computer) Laitteen sisässä oleva tietokone, joka tyypillisesti suorittaa etukäteen määrättyä sovellusta

3 #3 Tietokone

4 #4 Prosessorimarkkinoista

5 Sulautetut prosessorit Suurin tietokonetejärjestelmien luokka Laajimmat sovellusalueet Usein minimaaliset suorituskykyvaatimukset Tiukat kustannusrajoitteet Tiukat tehonkulutusrajoitteet Usein sovellukset eivät kestä vikaantumista tai virheitä #5

6 Ohjelman sisältö sovellusohjelmisto järjestelmäohjelmisto #6 Järjestelmäohjelmisto (System Software) laitteisto Käyttöjärjestelmä (Operating System) hallinnoiva ohjelmisto, joka liittää käyttäjän ohjelman laitteistoon (esim. Linux, Windows, MacOS) Huolehtii perusrutiineista tiedon syöttöön ja tulostamiseen Allokoi muistia ja tallennusresursseja Suojaa useamman sovelluksen suorituksen Kääntäjä muuttaa korkeamman tason kielellä kirjoitetun ohjelman (esim. C, Java) laitteistolla suoritettaviksi konekäskyiksi

7 Ohjelma Menemällä syvemmälle paljastuu yksityiskohtaisempaa tietoa Abstrahointi kätkee yksityiskohtia One-to-many One-to-one #7

8 Korkeantason ohjelmointikielet Sallivat ohjelmoijan ohjelmoida luonnollisemmalla kielellä kyseiselle käyttötarkoitukselle Fortran tieteelliseen ohjelmointiin, Cobol kaupallisiin sovelluksiin, Java web-ohjelmointiin, jne Parantaa ohjelmoijan tuottavuutta, koska helpompi ymmärtää Koodi on helpompaa ylläpitää, tarkistaa ja debugata Ohjelma on riippumaton kohdeprosesorista kääntäjät ja assemblerit muuntavat koodin eri koneille Nykyään tehdään hyvin vähän assembly-tason ohjelmointia Kaikkein kriittisimmät osat silti assembly-koodia Assemblyn osaaminen auttaa ymmärtämään prosessorin toimintaa tarkemmin ja helpottaa tiettyjen vikojen selvittämistä #8

9 Tietokoneen pellin alla: Esim. 3. Esim Esim Esim. #9

10 Prosessorin perusosat Datapolku ja ohjaus = prosessori (CPU, Central Processing Unit) Koostuvat jopa sadoista miljoonista transistoreista Mahdotonta ymmärtää niiden toiminta tarkastelemalla yksittäisiä transistoreita tai edes logiikkaportteja Tarvitaan abstrahointia #10

11 AMD Barcelona 4 prosessoriydintä #11

12 Tallennetun ohjelman konsepti Käskyt ovat bittejä Ohjelmat tallennetaan muistiin luettavaksi tai kirjoitettavaksi kuten data toiminnot laske seuraava Prosessori käsky osoite Muisti Muisti datalle, ohjelmille, kääntäjille, editoreille jne. käskynhaku & suoritus (Fetch & Execute) toistuu loputtomasti Käskyt noudetaan ja laitetaan tiettyyn rekisteriin Bitit rekisterissä ohjaavat tulevia toimintoja #12

13 Käskykanta (prosessoriarkkitehtuuri) instruction-set architecture (ISA) Erittäin tärkeä abstraktiotaso rajapinta laitteiston ja alimman tason ohjelmiston välillä kuvaa käytettävissä olevat käskyt, rekisterit, muistiviittaukset, I/O, jne. ohjelmoijan näkymä prosessorista hyöty: eri toteutuksia samasta arkkitehtuurista haitta: estää joskus käyttämästä uusia innovaatioita käskykanta-arkkitehtuureja: x86, IA-64, AMD64, IA- 32, PowerPC, MIPS, SPARC, ARM, etc. Totta vai tarua: Binääriyhteensopivuus on tärkeää? Erittäin tärkeää PC-ympäristössä, vähemmän tärkeää sulautetuissa järjestelmissä #13

14 Alkutaival ENIAC rakennettiin toisen maailmansodan aikana ja se on yksi ensimmäisistä yleiskäyttöistä elektronista tietokoneista Tehtiin tykistön ballistiikkalaskelmia varten Käsitteli 10-kantaisia lukuja Lähes 30m pitkä Noin radioputkea Pystyi suorittamaan sekunnissa yhteenlaskua, 357 kertolaskua, tai 38 jakolaskua #14

15 Tallennusmediat ENIAC ohjelmoitiin nappuloita vääntelemällä Myöhemmin käytettiin kaukokirjoitinta (l. telexiä), mikä oli hieman elegantimpaa engl. teletype (tty) Ohjelmat ja data talletettiin mekaanisesti Reikäkortit ja reikänauha Magneettinen tallennus Nauha ja levy Optinen tallennus CD-ROM / DVD #15

16 Ensimmäiset kaupalliset tietokoneet Howard Aikenin ennusti vuonna 1947, että USA:ssa on tarvetta 6 tietokoneelle UNIVAC oli ensimmäinen massatuoteena valmistettu (1950-luvulla) ja sitä myytiin joitakin satoja kappleita IBM hallitsi markkinoita 1960-luvulla Esim. System/360 Varhaiset supertietokoneet ilmaantuivat 1960-luvulla Control Data Corporation CDC 6600 (1964) Cray Research Cray-1 (1976) Minitietokoneet ilmaantuivat ja1970- luvuilla Digital Equipment Corporation PDP, Digital Equipment Corporation VAX (11/780) Vas. Kuva. Ferriittrenkaisiin perustuva RAM-muisti (engl. magnetic core memory ja sieltä juontuu ilmaus core dumped ) Entäpä debug? #16

17 Mikroprosessorit Ensimmäinen yhdellä piirillä toteutettu mikroprosessori oli Intel 4004, transistoria Kellotaajuus 108 khz Sitä seurasivat 8008 ja 8080 Ensimmäinen hlö-kohtainen tietokone MITS Altair 1975 Myytiin rakennussarjana Ja niitä 8086, 8088, 80186, IBM PC 1981 (suorittimena 8088) Ja niitä seurasivat Altair Intel 4004 IBM PC #17

18 Teknologiatrendit: Mooren laki Puolijohdepiirin transistorien lukumäärä tuplaantuu joka 18. kuukausi Laki viittaa transistorien määrään, myöhemmin muutettu viittaamaan suorituskykyyn Mitä Moore itseasiassa ennusti v. 1965? Integroitujen piirien kehitys on seurannut Mooren lakia Kuva alkup. julkaisusta: yksittäisen transistorin kustannus ftp://download.intel.com/research/silicon/moorespaper.pdf Kuva alla: esim. Intelin suorittimien transistorimäärä #18

19 Teknologiatrendit DRAM-kapasiteetti nelinkertaistunut 3 vuoden välein DRAM capacity Year Technology Relative performance/cost 1951 Vacuum tube Transistor Integrated circuit (IC) Very large scale IC (VLSI) 2,400, Ultra large scale IC 6,200,000,000 #19

20 #20 Ray Kurtzweil, Kurzwail Tech., Inc.

21 IC-teknologia Tällä hetkellä prosessoreita tuotetaan 45nm transistoriteknologialla: Neulan päähän saa sijoitettua 30 miljoonaa transistoria Ihmisen hiuksen leveydelle voi sijoittaa 2000 transistoria Jos auton hinta olisi laskenut samalla nopeudella kuin transistorin hinta vuodesta 1968, niin auto maksaisi nyt noin 0.01 International Technology Roadmap for Semiconductors Vuosi Viivanleveys 90nm 65nm 45nm 32nm 22nm Integrointiaste, Biljoonaa transistoria #21

22 Suorituskyky Millä lentokoneella on paras suorituskyky? #22

23 Vasteaika ja läpäisy Vasteaika (Response time) Kuinka kauan tehtävän suoritus kestää Läpäisy (Throughput) Aikayksikössä tehty kokonaistyö Esim. tehtävät/transaktiot/ per tunti Miten vastaika ja läpäisy muuttuvat, jos prosessori korvataan nopeammalla prosesorilla? lisätään prosessoreiden määrää? #23

24 Suhteellinen suorituskyky Performance = 1/Execution Time X on n kertaa nopeampi kuin Y Performance Performance X Y = Execution time Y Execution time X = n Esimerkki: ohjelman suoritukseen menee 10s koneella A, 15s koneella B Execution Time B / Execution Time A = 15s / 10s = 1.5 A on 1.5 kertaa nopeampi kuin B #24

25 Suoritusajan mittaaminen Kulunut aika (Elapsed time) Kokonaisvasteaika sisältäen kaikki toiminnan viiveet Prosessointi, I/O, käyttöjärjeslmäkuorma, joutoaika Määrittää järjestelmän suorituskyvyn CPU-aika (CPU time) Annetun työn prosessointiin kuluva aika vähennetään I/O-aika, muiden töiden kuluttama aika koostuu käyttäjän CPU-ajasta ja järjestelmän kuluttumasta CPU-ajasta CPU-suorituskyky ja järjestelmän suorituskyky vaikuttavat erilaisiin ohjelmiin erilailla #25

26 CPU-kello Digitaalisen laitteen toimintaa ohjataan vakiotaajuisella kellosignaalilla Clock (cycles) Data transfer and computation Update state Clock period Kellojakso (clock period) esim. 250ps = 0.25ns = s #26 Kellotaajuus: Clock frequency (rate): jaksoa sekunnissa esim. 4.0GHz = 4000MHz = Hz

27 CPU-aika CPU Time = CPU Clock Cycles Clock Cycle Time = CPU Clock Cycles Clock Rate Suorituskyky paranee Kellojaksojen määrän pienentyessä Kellotaajuuden kasvaessa Laitteiston suunnittelussa joudutaan tekemään kompromissejä kellojaksojen lukumäärän ja kellotaajuuden välillä #27

28 CPU-aika kone A: 2GHz kello, 10s CPU-aika Suunnitellaan kone B Tavoite: 6s CPU-aika Voidaan kellottaa nopeammin, mutta vaatii1.2 kellojaksoja Kuinka nopean koneen B on oltava? Clock Rate B = Clock Cycles CPU Time B B = 1.2 Clock Cycles 6s A Clock Cycles A = CPU Time A Clock Rate A = 10s 2GHz = Clock Rate B = s 9 = s 9 = 4GHz #28

29 Käskyjen lukumäärä ja CPI Clock Cycles = Instruction Count Cycles per Instruction CPU Time = Instruction Count CPI Clock Cycle Time = Instruction Count Clock Rate CPI Ohjelman käskyjen lukumäärä Määräytyy ohjelmasta, kääntäjästä ja arkkitehturista (ISA) Keskimääräinen jaksojen määrä per käsky (cycles per instruction) Määräytyy CPU:n laitteiston perusteella Eri käskyillä voi olla erilainen CPI #29

30 CPI Esimerkki Kone A: kellojakso = 250ps, CPI = 2.0 Kone B: kellojakso = 500ps, CPI = 1.2 Kummassakin sama arkkitehtuuri (ISA) Kumpi on nopeampi? Kuinka paljon? CPU Time A CPU Time B CPU Time B CPU Time A = Instruction Count CPI A = I ps = I 500ps = Instruction Count CPI B = I ps = I 600ps I 600ps = I 500ps = 1.2 Cycle Time A Cycle Time B #30

31 CPI Jos eri käskyillä erilainen CPI Clock Cycles = n i= 1 (CPIi Instruction Counti) keskimääräinen painotettu CPI CPI = Clock Cycles Instruction Count = n i= 1 CPI i Instruction Counti Instruction Count Suhteellinen frekvenssi #31

32 CPI Esimerkki Vaihtoehtoisia käännettyjä koodisekvenssejä käyttäen käskyluokkia A, B, C luokka A B C Luokan CPI Käskyjen määrä (IC): sekvenssi Käskyjen määrä (IC): sekvenssi Sekvenssi 1: IC = 5 kellojaksot = = 10 Avg. CPI = 10/5 = 2.0 Sekvenssi 2: IC = 6 kellojaksot = = 9 Avg. CPI = 9/6 = 1.5 #32

33 Suorituskyky: Yhteenveto Instructions Clock cycles CPU Time = Program Instruction Seconds Clock cycle Suorituskyky riippuu Algoritmista, vaikutus: IC, mahdollisesti CPI Ohjelmointikieli, vaikuttaa: IC, CPI Kääntäjä, vaikuttaa: IC, CPI Käskykanta, vaikuttaa: IC, CPI, T c (kellojakso) #33

34 CMOS-teknologia Tehoa kulutetaan ainoastaan signaaliransitiossa Transistorikytkimen muuttaessa tilaa on lyhyt aika, jolloin molemmat transistorit ovat johtavassa tilassa ja virta kulkee kytkimien läpi +V DD v O +V DD Q 1 OFF v I Q 2 Q 1 PMOS load v O NMOS driver Q 1 and Q 2 conducting V TH Q 2 OFF v I +V DD #34

35 Tehonkulutustrendi CMOS-IC-teknologiassa: Power = Capacitive load Voltage 2 Frequency 30 5V 1V 1000 #35

36 Tehonkulutustrendit IC-teknologian viivanleveyden pienentyessä, transistorien vuotovirrat kasvaneet merkittävästi I=vuotovirta Lämpötehoa tuotetaan yhä suuremmat määrät entistä pienemmällä alueella Tehotiheys on kasvanut niin korkeaksi, ettei lämpöä pystytä siirtämään piilastusta kustannustehokkaasti Lämpöseinä kellotaajuutta ei voida enää kasvattaa #36

37 Tehonkulutuksen pienentäminen Oletetaan, että uudessa CPU:ssa Kapasitanssikuorma on 85% vanhasta 15% pienempi käyttöjännite ja 15% pienempi kellotaajuus 2 Cold 0.85 (Vold 0.85) Fold 0.85 = = P C V F Pnew 4 = old old old old 0.52 #37

38 Prosessorin suorituskyvyn kehitys rajoitteena tehonkulutus, käskytason rinnakkaisuus, muistin latenssi #38

39 IC-piirien valmistus Saanto (Yield): toimivien piisirujen osuus kaikista piikiekon siruista #39

40 AMD Opteron X2 Wafer X2: 300mm wafer, 117 chips, 90nm technology X4: 45nm technology #40

41 IC-piirin kustannus Cost per die = Cost per wafer Dies per wafer Yield Dies per wafer Wafer area Die area Yield = (1+ (Defects per 1 area Die area/2)) 2 Pinta-alalla ja vikatiheydellä epälineaarinen suhde Kiekon kustannus ja pinta-ala ovat kiinteitä Vikatiheys määräytyy valmistusprosessista Piilastun ala määräytyy arkkitehtuurista ja toteutuksesta #41

42 Tehonkulutus & joutokäynti AMD X4 tehonkulutus 100%-kuormaalla 295W 50%-kuormalla 246W (83%) 10%-kuormalla 180W (61%) Google data center Palvelin toimii keskimäärin 10% 50% kuormalla 100% kuorma harvemmin kuin 1% ajasta Prosessorin tehonkulutuksen pitäisi olla riippuvainen kuormasta #42

43 MIPS suorituskyvyn mittarina MIPS: Millions of Instructions Per Second Ei ota huomioon eroja koneiden käskykannassa käskyjen välisiä eroja #43 MIPS = = Instruction count Execution time 10 Instruction count Instruction count CPI 10 Clock rate 6 6 = Clock rate 6 CPI 10 CPI voi olla erilainen samassa CPU:ssa ajettaessa eri ohjelmia

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus

Luento 1 (verkkoluento 1) Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus Luento 1 (verkkoluento 1) Tietokonejärjestelmä Järjestelmän e eri tasot Ohjelman sijainti Ohjelman esitysmuoto Laitteiston nopeus 1 Tietokone- järjestelmäj ä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Luento

Lisätiedot

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne

Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmän rakenne Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus 1 Tietokonejärjestelmä Käyttäjä Tietokonelaitteisto Oheislaitteet (peripheral or I/O devices) Tietokone (computer) 2 Tietokone

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön?

Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? Ongelma(t): Miten tietokoneen käyttöjärjestelmä toimii sisäisesti, jotta resurssit saadaan tehokkaaseen käyttöön? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Systeemiohjelmat ovat tietokoneen laitteistoa lähellä olevia ohjelmia,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen

Käyttöjärjestelmien historia. Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien historia Joni Herttuainen Henri Jantunen Markus Maijanen Timo Saksholm Johanna Tjäder Eetu Turunen Käyttöjärjestelmien jaottelu Voidaan jaotella erilaisin menetelmin Aikajana (määrä,

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn historiaa

Tietojenkäsittelyn historiaa Tietojenkäsittelyn historiaa 1.1 Ensimmäiset tietokoneet PC:t 1960 2001 1950 Suuret tietokoneet laskentaan, tilastoihin, tutkimukseet 1970-luku Sovellukset Henkilökohtai set työasemat ESIHISTORIAA 1.2

Lisätiedot

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä

Tietojenkäsittelyn perusteet 2. Lisää käyttöjärjestelmistä Tietojenkäsittelyn perusteet 2 Lisää käyttöjärjestelmistä 2011-02-09 Leena Ikonen 1 Systeemiohjelmat Systeemiohjelmiin kuuluvat Kääntäjät ja tulkit (+debuggerit) Käyttöjärjestelmä Linkittäjät Lataajat

Lisätiedot

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä?

TIES530 TIES530. Moniprosessorijärjestelmät. Moniprosessorijärjestelmät. Miksi moniprosessorijärjestelmä? Miksi moniprosessorijärjestelmä? Laskentaa voidaan hajauttaa useammille prosessoreille nopeuden, modulaarisuuden ja luotettavuuden vaatimuksesta tai hajauttaminen voi helpottaa ohjelmointia. Voi olla järkevää

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmän rakenne

Käyttöjärjestelmän rakenne Käyttöjärjestelmän rakenne Tietokonejärjestelmä = Laitteisto + ohjelmisto Sovellus saa laitteiston käyttöönsä kj:n avustuksella CPU ja muisti Oheislaitteet KJ tarjoaa laitteiston käytössä tarvittavat palvelunsa

Lisätiedot

52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998

52480S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6.2.1998 S Ä H K Ö T E K N I I K A N O S A S T O 548S TIETOKEARKKITEHTUURIT Tentti 6..998 Oulu 8..999. Selosta lyhyesti käsitteet: a. set associative memory b. conflict miss c. consistency of cached data d. access

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen ja tulkinta. - Kääntäminen,

Lisätiedot

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op)

Tietokonearkkitehtuuri 2 TKT-3201 (5 op) Tietokonearkkitehtuuri 2 (5 op) syksyllä 2012 periodit I & II (viikot 35-41 & 43-49) luennot tiistaisin klo 14-16 (periodi I: sali S4, periodi II: sali TB109) Kurssin tavoite Käydään läpi tietokoneen toimintaa

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

Käyttöjärjestelmät. Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Käyttöjärjestelmät Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Kurssin sisältö Johdanto, historiaa

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten,

Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, Ongelma(t): Miten tietokoneen komponentteja voi ohjata siten, että ne tekevät yhdessä jotakin järkevää? Voiko tietokonetta ohjata (ohjelmoida) siten, että se pystyy suorittamaan kaikki mahdolliset algoritmit?

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2012-2013 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Suunnitteluautomaatio

Suunnitteluautomaatio 1 Suunnitteluautomaatio Prof. Jarmo Takala Tampereen teknillinen yliopisto Digitaali- ja tietokonetekniikan laitos 2 IC-teknologian tarjoamat mahdollisuudet IC-teknologian kehittyminen on mahdollistanut

Lisätiedot

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949.

Tietokonejärjestelmä. Tietokoneen rakenne. Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja. TITO-kurssista. John von Neumann ja EDVAC, 1949. Tietokoneen rakenne Luento 1 Tietokonejärjestelmä Ch 1 - Ch 8 [Sta06] Valikoituja paloja John von Neumann ja EDVAC, 1949 TITO-kurssista Luento 1-1 Sisältöä Tietokonejärjestelmä KJ:n näkökulma laitteistoon

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 1 Tietokone abstraktina yksikkönä Tietokoneen asbtratiotasoa sen muotoisena kuin me sen tällä hetkellä

Lisätiedot

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä.

Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. Sulautettujen järjestelmien skaala on niin laaja, että on erittäin vaikea antaa yleispätevää kuvausta siitä millainen on sulautettu järjestelmä. On arvioitu, että maailmassa on tällä hetkellä enemmän sulautettuja

Lisätiedot

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013

Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) EDUPOLI ICTPro1 29.10.2013 Virtualisointi Pertti Pennanen DOKUMENTTI 1 (5) SISÄLLYSLUETTELO Virtualisointi... 2 Virtualisointiohjelmia... 2 Virtualisointitapoja... 2 Verkkovirtualisointi... 2 Pertti Pennanen DOKUMENTTI 2 (5) Virtualisointi

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos

Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen. Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2007 Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 2005 HajaTilin valinnainen,

Lisätiedot

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat

Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat Ongelma(t): Mihin perustuu tietokoneiden suorituskyky ja sen jatkuva kasvu? Mitkä tekijät rajoittavat suorituskyvyn parantamista ja mitkä niistä ovat ehdottomia? 2013-2014 Lasse Lensu 2 Nykyiset tietokoneet

Lisätiedot

Ohjelmistoradio. Mikä se on:

Ohjelmistoradio. Mikä se on: 1 Mikä se on: SDR = Software Defined Radio radio, jossa ohjelmisto määrittelee toiminnot ja ominaisuudet: otaajuusalue olähetelajit (modulaatio) olähetysteho etuna joustavuus, jota tarvitaan sovelluksissa,

Lisätiedot

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest).

Virtualisointiympäristössä on kolme pääosaa: isäntä (host), virtualisointikerros ja vieras (guest). 1 Virtualisoinnin avulla voidaan purkaa suora linkki suoritettavan sovelluksen (tai käyttöjärjestelmän tms.) ja sitä suorittavan laitteiston välillä. Näin saavutetaan joustavuutta laitteiston käytössä.

Lisätiedot

Ohjelmointi 1. Kumppanit

Ohjelmointi 1. Kumppanit Ohjelmointi 1 Kumppanit November 20, 2012 2 Contents 1 Mitä ohjelmointi on 7 2 Ensimmäinen C#-ohjelma 9 2.1 Ohjelman kirjoittaminen......................... 9 A Liite 11 3 4 CONTENTS Esipuhe Esipuhe 5

Lisätiedot

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006

Luento 0: Kurssihallinto Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Luento 0 581365 Tietokoneen rakenne (2 ov / 4 op) Syksy 2006 Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Luento 0-1 Tietokoneen rakenne Asema opetuksessa u 1999 HajaTilin pakollinen,

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: prosessit

Käyttöjärjestelmät: prosessit Käyttöjärjestelmät: prosessit Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet Käyttöjärjestelmä

Lisätiedot

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä?

Teemun juustokakku Rekisterien, välimuistin, muistin, levymuistin ja magneettinauhan nopeudet suhteutettuna juuston hakuaikaan juustokakkua tehdessä? Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi 27.1.2011 Tietokone suoritin (CPU) väylä tai väylät laiteohjaimet muiden koneiden kanssa Ethernet, modeemi,... laitteiden kanssa Levy, DVD, CD,

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. Assembly ja konekieli TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op Assembly ja konekieli Tietokoneen ja ohjelmiston rakenne Loogisilla piireillä ja komponenteilla rakennetaan prosessori ja muistit Prosessorin rakenne

Lisätiedot

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen

Intel Pentium Pro -prosessori. tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Intel Pentium Pro -prosessori tietokonearkkitehtuurit, syksy -96 Ari Rantanen Tarkasteltavat aiheet Katsaus Pentium Pro:n ominaisuuksiin Käskyn suoritus Pentium Pro:n liukuhihnalla Pentium Pro:n suorituskyky

Lisätiedot

POWER analytiikka-alustana

POWER analytiikka-alustana POWER analytiikka-alustana Teppo Seesto Solution Architect Infrastructure matters SAPS/core 5000 4000 SAP 2-tier SD-benchmark SAP ERP 6.0 3765 3000 2000 2204 70% nopeampi 1000 Intel IvyBridge E7-4890v2

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää

D B. Levykön rakenne. pyöriviä levyjä ura. lohko. Hakuvarsi. sektori. luku-/kirjoituspää Levyn rakenne Levykössä (disk drive) on useita samankeskisiä levyjä (disk) Levyissä on magneettinen pinta (disk surface) kummallakin puolella levyä Levyllä on osoitettavissa olevia uria (track), muutamasta

Lisätiedot

1. Keskusyksikön rakenne

1. Keskusyksikön rakenne 1. Keskusyksikön rakenne Kuvassa on esitelty TTK-91 esimerkkikoneen keskusyksikkö. Oikeiden tietokoneiden keskusyksiköt ovat luonnollisesti monimutkaisempia, mutta tämä riittää oikein mainiosti asian havainnollistamiseen.

Lisätiedot

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

24.9.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) Apumuistit. Kiintolevyt. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit (IC130301) 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Apumuistit Tarvitaan ohjelmien ja dokumenttien tallentamiseen, kiintolevyjen varmuuskopiointiin,

Lisätiedot

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu

Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa. Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Ryhmä: Mikko Haavisto Ilari Pihlajisto Marko Vesala Joona Hasu Yleisesti Muisti on yksi keskeisimmistä tietokoneen komponenteista Random Access Memory on yleistynyt

Lisätiedot

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla

Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla Ongelma(t): Miten mikro-ohjelmoitavaa tietokonetta voisi ohjelmoida kirjoittamatta binääristä (mikro)koodia? Voisiko samalla algoritmin esitystavalla ohjelmoida useita komponenteiltaan ja rakenteeltaan

Lisätiedot

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group

Virtualisoi viisaasti paranna palvelua. Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Virtualisoi viisaasti paranna palvelua Iikka Taanila Systems Architect IBM Systems and Technology Group Älykkäämpi IT Web Servers App Servers End Users App Servers App Servers App/DB Server App/DB Servers

Lisätiedot

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen

CUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden

Lisätiedot

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000

Jakso 12 Yhteenveto. Keskeiset asiat Teemu Kerola, K2000 Jakso 12 Yhteenveto Keskeiset asiat 1 Tavoitteet (4) Ymmärtää tietokonejärjestelmän keskeiset piirteet sillä suoritettavan ohjelman näkökulmasta Miten tietokonejärjestelmä suorittaa sille annettua ohjelmaa?

Lisätiedot

11/20: Konepelti auki

11/20: Konepelti auki Ohjelmointi 1 / syksy 2007 11/20: Konepelti auki Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007 p.1/11 Tämän luennon

Lisätiedot

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita.

Älykännykät ovat pieneen tilaan paketoituja, mutta suuret ominaisuudet omaavia tietokoneita. Mikä on tietokone PUNOMO NETWORKS OY 22.7.2016 pva, piirroskuvat J. Mansikkaviita Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Tietokone on elektroninen

Lisätiedot

Backup Exec 3600 Appliance

Backup Exec 3600 Appliance Backup Exec 3600 Appliance Markku A Suistola Principal Presales Consultant Parempaa varmistusta kaikille! Ohjelmisto Appliance Pilvi Virtuaalisen ja fyysisen ympäristön suojaus 2 Perinteinen ratkaisu usein

Lisätiedot

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin

Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Hajautettujen sovellusten muodostamistekniikat, TKO_2014 Johdatus kurssiin Ville Leppänen HSMT, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2009 p.1/15 HSMT (Java-kielellä) Aineopintotasoinen kurssi, 5op. Luennot:

Lisätiedot

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen

TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op. FT Ari Viinikainen TIEP114 Tietokoneen rakenne ja arkkitehtuuri, 3 op FT Ari Viinikainen Tietokoneen rakenne Keskusyksikkö, CPU Keskusmuisti Aritmeettislooginen yksikkö I/O-laitteet Kontrolliyksikkö Tyypillinen Von Neumann

Lisätiedot

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva

2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva 2. Sulautettu järjestelmä ja mikro-ohjain 11.12.2007, pva Henkilökohtaisesti olen aina valmis oppimaan, vaikka en välitäkään tulla opetetuksi. - Winston Churchill Yleistä Sulautettu järjestelmä, Embedded

Lisätiedot

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi

Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Kertausluento 1 (lu01, lu02, lu03) Tietokonejärjestelmän rakenne ttk-91 ja sillä ohjelmointi Järjestelmän eri tasot Laitteiston nopeus ttk-91 rakenne ja käskykantaarkkitehtuuri Konekielinen ohjelmointi

Lisätiedot

PC-tietokoneen kokoaminen. Osien valinta

PC-tietokoneen kokoaminen. Osien valinta PC-tietokoneen kokoaminen Osien valinta SUORITTIMEN VALINTA Yleistä Suorittimen tehtäviä Toimia tietokoneen aivoina suorittamalla ohjelmakoodia Jakaa suoritinaikaa sovelluksille Suorittimen valintaan vaikuttaa

Lisätiedot

Aihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Aihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet toiminta: konekieli

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Mitä hyötyä tästä on? (4) Kurssien välisiä riippuvuuksia. Aihepiiri.

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Mitä hyötyä tästä on? (4) Kurssien välisiä riippuvuuksia. Aihepiiri. toiminta, K2001 1512001 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2001 Muuntokoulutettavien erikoiskurssi Mitä hyötyä tästä on?

Lisätiedot

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009 2009-01-12 Yleistä Luennot Luennoija hannu.p.parviainen@helsinki.fi Aikataulu Observatoriolla Maanantaisin 10.00-12.00 Ohjattua harjoittelua maanantaisin 9.00-10.00

Lisätiedot

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä

Linux. 00 Keskeiset piirteet. Unix ja Linux Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Vesa Ollikainen (muokannut M.Mäki-Uuro) Kysymyksiä Linux 00 Keskeiset piirteet Tux-pingviinin kuva: Larry Ewing, Simon Budig ja Anja Gerwinski Kysymyksiä 1. Mikä Linux on? 2. Kuinka Linux syntyi ja kehittyy? 3. Mitkä ovat Linuxin vahvuudet? 2 1 Linux on

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 3 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 3 Ti 17.1.2017 Timo Männikkö Luento 3 Algoritmin analysointi Rekursio Lomituslajittelu Aikavaativuus Tietorakenteet Pino Algoritmit 1 Kevät 2017 Luento 3 Ti 17.1.2017 2/27 Algoritmien

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit

Signaalien datamuunnokset. Näytteenotto ja pito -piirit Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 26/02/2008 Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto ja

Lisätiedot

Aihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Aihepiiri Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) toiminta, K2000 1452002 581305-6 toiminta (Computer Organization I) Liisa Marttinen Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2002 Aihepiiri Sovellukset Samanaikaisuus Teknologia Ohjelmointikielet

Lisätiedot

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1

4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 4. Lausekielinen ohjelmointi 4.1 Sisällys Konekieli, symbolinen konekieli ja lausekieli. Hyvä ohjelmointitapa. Lausekielestä konekieleksi: - Lähdekoodi, tekstitiedosto ja tekstieditorit. - Kääntäminen

Lisätiedot

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori

Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö. Motorola MC68030 -prosessori kevät 2004 TP02S-D Tietokoneen rakenne: Harjoitustyö Motorola MC68030 -prosessori Työn valvojat: Seppo Haltsonen Pasi Lankinen RAPORTTI 13.5.2004 Sisällysluettelo sivu Tiivistelmä... 1 Lohkokaavio... 2

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Muuntokoulutettaville Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus

Lisätiedot

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin

BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B. Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin BL40A1810 & BL40A1820 Mikroprosessorit A/B Luento 1: Johdanto kurssin aihepiiriin Kurssin järjestelyt Luennot: n. 12 kertaa (3. ja 4. periodi, 2h/vko,) Jero Ahola Maanantaisin klo 10-12, sali 4301+4302

Lisätiedot

Laiteläheinen C-kieli, yleistä

Laiteläheinen C-kieli, yleistä Laiteläheinen C-kieli, yleistä PUNOMO NETWORKS OY 23.8.2016 pva Johdanto Mikroprosessori, CPU, Central Prosessing Unit on komponentti, jonka toiminta on ohjattavissa muistiin tallennetuilla käskyillä.

Lisätiedot

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä?

Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Se edullisempi tietokanta Miten voin selvittää säästömahdollisuuteni ja pääsen hyötymään niistä? Rasmus Johansson rasmus.johansson@microsoft.com Ratkaisumyyntipäällikkö (Sovellusalusta) Microsoft Oy Miten

Lisätiedot

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos

TIES325 Tietokonejärjestelmä. Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos TIES325 Tietokonejärjestelmä Jani Kurhinen Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos Kevät 2008 Luku 2 Tietokoneen kehittyminen Englannin kielen sana computer tarkoitti alun perin ihmistä, jonka työtehtävänä

Lisätiedot

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa

CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö. Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa CT50A2602 Käyttöjärjestelmät Seminaarityö Tietokoneen muisti nyt ja tulevaisuudessa Jyrki Eurén Raimo Asikainen Janne Laitinen Teppo Lapinkoski Manu Toivanen Pasi Ruuth Johdanto Taustaa Työn taustana ryhmän

Lisätiedot

Tietotekniikan kaupallistuminen 1945-1956 (USA) Tommi Kärkkäinen (Ceruzzi ss. 13-46)

Tietotekniikan kaupallistuminen 1945-1956 (USA) Tommi Kärkkäinen (Ceruzzi ss. 13-46) Tietotekniikan kaupallistuminen 1945-1956 (USA) Tommi Kärkkäinen (Ceruzzi ss. 13-46) UNIVAC ~ kaupallinen tietokone The Eckert-Mauchly Computer Corporation/Remington Rand: UNIVAC Tietokoneen muutos kalliista,

Lisätiedot

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia

Moderneissa grafiikkakorteissa hyödynnetään myös samanlaista toimintamallia 1 Datan rinnakkaistamisessa siis eri prosessointiyksiköt suorittavat saman operaation annetulle datalle, joka pilkotaan prosessointiyksikköjen kesken. Pointti on siis se, että kyseessä ei ole tehtävien

Lisätiedot

Rinnakkaistietokoneet luento S

Rinnakkaistietokoneet luento S Rinnakkaistietokoneet luento 5 521475S Silmukalliset ohjelmat Silmukat joissa ei ole riippuvuussyklejä voidaan vektoroida eli suorittaa silmukan vektorointi Jokainen yksittäinen käsky silmukan rungossa

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat

Linux rakenne. Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux rakenne Linux-järjestelmä koostuu useasta erillisestä osasta. Eräs jaottelu: Ydin Komentotulkki X-ikkunointijärjestelmä Sovellusohjelmat Linux ydin Ytimen (kernel) päätehtävä on tarjota rajapinta

Lisätiedot

JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++

JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ JAVA alkeet JAVA on ohjelmointikieli, mikä on kieliopiltaan hyvin samankaltainen, jopa identtinen mm. C++ ja Javascriptin kanssa. Huom! JAVA ja JavaScript eivät silti ole sama asia, eivätkä edes sukulaiskieliä.

Lisätiedot

Pikaintro käyttöjärjestelmiin

Pikaintro käyttöjärjestelmiin Tietotekniikan laitos Jyväskylän yliopisto TIES406 Tietotekniikan opintojen aktivointi, luento 17.8.2011 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto 2 3 4 Outline Tietokonelaitteisto 1 Tietokonelaitteisto

Lisätiedot

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux

Jouko Nielsen. Ubuntu Linux Jouko Nielsen Ubuntu Linux 19.4.2017 SISÄLLYS 1 UBUNTU... 3 2 LUETTELO VERSIOISTA... 4 3 OMINAISUUDET... 4 4 ASENNUS... 5 5 UBUNTU SERVER... 9 LÄHTEET... 10 3 1 UBUNTU Ubuntu on debian pohjainen Linux

Lisätiedot

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa

Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Referenssit ja näytteenotto VLBI -interferometriassa Jan Wagner, jwagner@kurp.hut.fi Metsähovin radiotutkimusasema / TKK Eri taajuuksilla sama kohde nähdään eri tavalla ts. uutta tietoa pinta-ala D tarkkuustyötä

Lisätiedot

Laitteistonläheinen ohjelmointi

Laitteistonläheinen ohjelmointi Laitteistonläheinen ohjelmointi 4 op Luennoija: Pertti Lehtinen Luennot: Perjantai 12-14 TB104 Esitiedot: Mikroprosessorit Perusohjelmointikurssi Kurssin osat: luennot, harjoitustyö, tentti Materiaali:

Lisätiedot

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I)

Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) 581305-6 Tietokoneen toiminta (Computer Organization I) Teemu Kerola Helsingin yliopisto Tietojenkäsittelytieteen laitos Kevät 2003 Muuntokoulutettaville 1 Aihepiiri Sovellukset Teknologia Samanaikaisuus

Lisätiedot

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007

.NET ajoympäristö. Juha Järvensivu 2007 .NET ajoympäristö Juha Järvensivu juha.jarvensivu@tut.fi 2007 Käännösprosessi C# lähdekoodi C# kääntäjä CILtavukoodi JITkäännös Ajettava natiivikoodi Kehitysympäristössä ohjelmoijan toimesta Ajonaikana.NET

Lisätiedot

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman

MP3 Manager Software for Sony Network Walkman MP3 Manager Software for Sony Network Walkman Käyttöohje WALKMAN on Sony Corporationin kuulokestereotuotteisiin liittyvä rekisteröity tavaramerkki. on Sony Corporationin tavaramerkki. NW- E55/75 2004 Sony

Lisätiedot

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto

811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016. I Johdanto 811312A Tietorakenteet ja algoritmit 2015-2016 I Johdanto Sisältö 1. Algoritmeista ja tietorakenteista 2. Algoritmien analyysistä 811312A TRA, Johdanto 2 I.1. Algoritmeista ja tietorakenteista I.1.1. Algoritmien

Lisätiedot

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä.

25.11.2014. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Tallennusjärjestelmät. Tallennusjärjestelmät. 5 opintopistettä. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Tallennusjärjestelmät Tallennusjärjestelmät 1 = Small Computer System Interface, markkinoilla

Lisätiedot

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone

Tietokone. Tietokone ja ylläpito. Tietokone. Tietokone. Tietokone. Tietokone ja ylläpito computer = laskija koostuu osista tulostuslaite näyttö, tulostin syöttölaite hiiri, näppäimistö tallennuslaite levy (keskusyksikössä) Keskusyksikkö suoritin prosessori emolevy muisti levy Suoritin

Lisätiedot

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista.

Raspberry Pi. Yhden piirilevyn tietokone. Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja. sen toiminnoista. Yhden piirilevyn tietokone Tässä dokumentissa kerrotaan yleistä tietoa Rasberry Pi- tietokoneesta ja sen toiminnoista. Sisällys Raspberry Pi Yleistä... 2 Teknistä... 2 Käyttöjärjestelmät... 4 Pelaaminen

Lisätiedot

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS

Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Käyttöjärjestelmät t I Luento 5: YKSINKERTAINEN SEGMENTOINTI JA SIVUTUS Stallings, Luku 7 KJ-I S2005 / Tiina Niklander; kalvot Auvo Häkkinen 5-1 Sisält ltöä (Luennot 5&6) Yleistä muistinhallinnasta (luku

Lisätiedot

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle

Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle Sisältö Nimettömien tietojen lähettäminen Lenovolle... 1 Harmony... 1 Lenovo Companion 3.0... 2 Lenovo Customer Engagement Service... 3 Lenovo Experience Improvement

Lisätiedot

ICT4TN004-10 9.9.2013. Tehtävänanto

ICT4TN004-10 9.9.2013. Tehtävänanto Tehtävänanto - Kerää kuormitustietoja munin -ohjelmalla - Kuormita konetta stress:llä - Käytä tunnilla käytyjä työkaluja arvioidaksesi kuormitusta: cpu, mem, io - Lopuksi analysoi munin keräämiä käyriä

Lisätiedot

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin

BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin BL40A1711 Johdanto digitaalielektroniikkaan - Johdanto integroituihin digitaalipiireihin Digitaalielektroniikka perustuu ohjattaviin kytkimiin Ohjattava kytkin, digitaalielektroniikan peruskomponentti

Lisätiedot

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät

1. Yleistä. 2. Ominaisuudet. 3. Liitännät 1. Yleistä SerIO on mittaus ja ohjaustehtäviin tarkoitettu prosessorikortti. Se voi ohjemistosta riippuen toimia itsenäisenä yksikkönä tai tietokoneen ohjaamana. Jälkimmäisessä tapauksessa mittaus ja ohjauskomennot

Lisätiedot

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi

Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Käyttöjärjestelmät: poissulkeminen ja synkronointi Teemu Saarelainen Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet Stallings, W. Operating Systems Haikala, Järvinen, Käyttöjärjestelmät Eri Web-lähteet

Lisätiedot

TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps

TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps TeleWell TW-LTE/4G/3G USB -modeemi Cat 4 150/50 Mbps Pikaohje Laite toimii Windows XP SP3, Windows 7,8,10 ja Mac OSx 10.5 tai käyttöjärjestelmissä, Linux tuki netistä ladattavilla ajureilla USB portin

Lisätiedot

Kontrollerin tehonsäätö

Kontrollerin tehonsäätö Kontrollerin tehonsäätö Sulautetut järjestelmät ovat monesti akku- tai paristokäyttöisiä ja tällöin myös mikro-ohjaimen virrankulutuksella on suuri merkitys laitteen käytettävyydelle. Virrankulutuksella

Lisätiedot

Signaalien datamuunnokset

Signaalien datamuunnokset Signaalien datamuunnokset Muunnoskomponentit Näytteenotto ja pitopiirit Multiplekserit A/D-muuntimet Jännitereferenssit D/A-muuntimet Petri Kärhä 17/02/2005 Luento 4b: Signaalien datamuunnokset 1 Näytteenotto

Lisätiedot

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri

Mikrokontrollerit. Mikrokontrolleri Mikrokontrollerit S-108.2010 Elektroniset mittaukset 18.2.2008 Mikrokontrolleri integrointi säästää tilaa piirilevyllä usein ratkaisu helpompi ja nopeampi toteuttaa ohjelmallisesti prosessori 4-64 bittinen

Lisätiedot

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/

Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Koodaamme uutta todellisuutta FM Maarit Savolainen 19.1.2017 https://blog.edu.turku.fi/matikkaajakoodausta/ Mitä on koodaaminen? Koodaus on puhetta tietokoneille. Koodaus on käskyjen antamista tietokoneelle.

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2010 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Tuotetta koskeva

Lisätiedot

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö

Algoritmit 1. Luento 1 Ti Timo Männikkö Algoritmit 1 Luento 1 Ti 10.1.2017 Timo Männikkö Luento 1 Algoritmi Algoritmin toteutus Ongelman ratkaiseminen Algoritmin tehokkuus Algoritmin suoritusaika Algoritmin analysointi Algoritmit 1 Kevät 2017

Lisätiedot

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas

Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Ulkoiset mediakortit Käyttöopas Copyright 2007 Hewlett-Packard Development Company, L.P. SD-logo on omistajansa tavaramerkki. Java on Sun Microsystems, Inc:n tavaramerkki Yhdysvalloissa. Tässä olevat tiedot

Lisätiedot

Lumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen

Lumejärjestelmä Xen. Reino Miettinen Lumejärjestelmä Xen Reino Miettinen Miksi lumepalvelin Jos jokaiselle sovellukselle tarvitaan oma palvelimensa, niin tämä johtaa helposti raudan hukkakäyttöön. Taloudellisempaa on rakentaa lumepalvelimista

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus

LIITE. asiakirjaan. komission delegoitu asetus EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.10.2015 C(2015) 6823 final ANNEX 1 PART 6/11 LIITE asiakirjaan komission delegoitu asetus kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön

Lisätiedot

DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE

DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE SÄHKÖTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMA DIPLOMITYÖ MIKROPROSESSORIN SUUNNITTELU JA TOTEUTUS FPGA:LLE Tekijä Valvoja Toinen tarkastaja Matti Isola Jukka Lahti Juha Häkkinen Marraskuu 2015 Isola M. J. (2015) Mikroprosessorin

Lisätiedot

yhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi.

yhdistää ICT -palvelut toimivaksi kokonaisuudeksi. YRITYKSELLÄ ON MONENLAISIA YHTEISTYÖKUMPPANEITA. Pelkästään ICT palveluiden piiriin kuuluvat koodaukset, palvelimet, mikrotuki, ohjelmasovellukset sekä tekniset laitteet voivat kaikki tulla eri palveluntarjoajilta.

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot