SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2025"

Transkriptio

1 SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA

2 1 Sisältö 1. JOHDANTO Ympäristönsuojelusta kestävään kehitykseen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Kestävä kehitys kunnissa SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMAN OSA-ALUEET Kuntaorganisaation ympäristöohjelman suunnittelu ja tavoitteenasettelu Ympäristöohjelman rakenne Kunnan ympäristötyöryhmä Ympäristöohjelmaan liittyvät vastuut Ympäristöohjelman toteuttaminen ja seuranta Ympäristöpolitiikka KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Maankäyttö ja kaavoitus Elinkeinoelämä Rakennusvalvonta Liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen Kunnan sisäiset kuljetukset Virka-ajoliikenne Melu ja ilmanlaatu Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kestävän yhdyskuntarakenteen edistämiseksi LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN JA LUONNONSUOJELU Luonnonsuojelu ja luonnonsuojelualueet Viher- ja virkistysalueet Kunnan metsät Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen edistämiseksi VESISTÖT JA VESIENSUOJELU Vesistöt Sipoossa Jätevedet... 19

3 5.3. Hulevedet Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet vesien suojelun edistämiseksi MAAPERÄN SUOJELU Pilaantuneet maa-alueet Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet maaperän suojelun edistämiseksi JÄTTEET Jätehuolto ja jätteiden käsittely kunnassa Kunnan kiinteistöjen jätteet Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kestävän jätehuollon edistämiseksi ENERGIANKULUTUS JA -SÄÄSTÖ KUNNAN TOIMINNASSA Kunnat edelläkävijöinä Energiatehokkuusohjelma Energiahuolto ja energiankulutus kunnan kiinteistöillä Uudisrakennukset, remontoinnit ja kunnossapito Kunnallistekninen energiankulutus Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kuntaorganisaation energiatehokkuuden edistämiseksi HANKINNAT TOIMISTOYMPÄRISTÖ Konttorimateriaalit ja kalusteet It-laitteet ja kopiokoneet Siivous Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ympäristöystävällisen toimistoympäristön edistämiseksi RUOKAPALVELUT Lähellä tuotettua ekologista ruokaa Ravintosisältö ja lisäaineet Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ruokapalveluiden kestävän kehityksen edistämiseksi YMPÄRISTÖKASVATUS Oppia rakastamaan luontoa ja huolehtimaan yhteisestä ympäristöstämme Päiväkodit ja koulut Kansalaisopisto ja kirjasto Kunnan ympäristökasvatuksellinen vastuu Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ympäristökasvatuksen edistämiseksi

4 13. SOSIAALIPALVELUT JA TERVEYDENHOITO Sosiaalityö Vanhustyö Terveyden- ja sairaanhoito Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet hoitotyön ympäristöasioiden huomioinnin edistämiseksi LOPUKSI

5 4 1. JOHDANTO 1.1. Ympäristönsuojelusta kestävään kehitykseen Ympäristöongelmat olivat aluksi enimmäkseen paikallisia ongelmia, joihin liittyi erilaisia päästöjä luontoon. Ympäristönsuojeluhallinnon muodostamisella on voitu vaikuttaa tämän tason ongelmien käsittelyyn, mutta viime vuosikymmenten aikana ympäristöasiat ovat saaneet globaalimman luonteen. Ongelmana eivät nykyään ole vain paikallisten päästöjen aiheuttamat seuraukset, vaan ympäristöasioista puhuttaessa meidän tulee nykyään huomioida maankäytön, kulutuksen ja tuotannon vaikutukset ilmastoon, luonnonvarojen säästäväinen käyttö ja luonnon kantokyvyn rajat sekä eliöstön monimuotoisuuden säilyttäminen. Siksi kestävä kehitys on tärkeä päämäärä kaikilla tasoilla paikallisesta maailmanlaajuiseen. Kestävän kehityksen määritelmän mukaan nykyisten sukupolvien ihmisten tulisi elää ja käyttää luonnonvaroja siten, että tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään eivät vaarannu. Olemme siis ikään kuin perineet maapallon esi-isiltämme ja lainanneet sen lapsiltamme. Toimintaa voidaan pitää kestävänä, kun se voi jatkua samanlaisena tulevaisuudessakin ilman, että se vahingoittaa ympäristöä. Kestävän kehityksen ulottuvuuksia ovat ekologinen, sosiaalinen sekä kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Tämän ympäristöohjelman pääasiallinen painotus kohdistuu ekologiseen kestävään kehitykseen unohtamatta kuitenkaan muita kestävän kehityksen ulottuvuuksia Ilmastonmuutoksen hillitseminen Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaiseman Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta visiona on, että Suomi on vähäpäästöinen vuonna Se tarkoittaa, että Suomen kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään 80 % vuoden 1990 tasosta. Maailmanlaajuisesti päästötason tulisi vuonna 2050 olla 1-2 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden. Kuntien yhteinen suuri haaste on yrittää vaikuttaa maailmanlaajuisten ilmiöiden kehitykseen. Edellä mainittuja päästövähennyksiä ei voida saavuttaa ilman kuntien sitoutumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Paikallisella toiminnalla vaikutetaan ilmastoon ja luonnon kantokykyyn, vaikka yksittäisen paikkakunnan vaikutukset hukkuvatkin usein kokonaisuuteen. Kunnat voivat kuitenkin, mahdollisesti yhteistyötä tekemällä, vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä, energiankulutukseensa sekä hankintojensa määrään ja laatuun. Samoin kunnilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten sen asukkaat liikkuvat, asuvat ja kuluttavat. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii siten tehokasta suunnittelua sekä ympäristö- ja ilmastoasioiden sisällyttämistä kunnan kaikkeen päätöksentekoon. Kunnat voivat olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta noudattamalla voimassaolevia kansallisia ja kansainvälisiä ilmasto- ja energiastrategioita ja tavoiteohjelmia. Tällainen on esimerkiksi Kuntaliiton johtama Kuntien ilmastonsuojelukampanja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi, johon jo useat Suomen kunnat ottavat osaa. Se on sidoksissa kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n (International Council of Environmental Initiatives) kampanjaan Cities for Climate Protection.

6 Sipoon kunta tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhteistyötä Keski-Uudellamaalla sijaitsevien KUUMAkuntien kanssa. KUUMA-kuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. KUUMA-kunnat ovat laatineet strategisen ilmasto-ohjelman, ja Sipoo liittyy mukaan KUUMA-yhteistyöhön vuoden 2011 alusta. Ilmasto-ohjelman tarkoituksena on vastata alueellisesti ilmastonmuutoksen hillintään määrittelemällä yhteiset keinot, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään. Strategisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tasolle 6,0 tonnia / asukas vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2008 Sipoon kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden olivat 11,4 tonnia. Vuonna 1990 määrä oli 11,8 tonnia. Sipoon kunnan ympäristöohjelmassa asetetaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös strategisen ilmasto-ohjelman toteuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi Kestävä kehitys kunnissa Vaikka ilmastonmuutosta pidetään nykyään suurimpana yksittäisenä ympäristönsuojelullisena uhkatekijänä, on tärkeää huomioida myös muut maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnon tuotantokyky sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Nykyisessä hallitusohjelmassa kehotetaan kuntia laatimaan toimintaansa liittyvä kestävän kehityksen ohjelma. Suomen kestävän kehityksen komissio perusti vuonna 2007 erityisen paikallisen ja alueellisen kestävän kehityksen komitean. Myös kansainvälisellä tasolla toimii organisaatioita, jotka tukevat kestävän kehityksen työtä paikallisella tasolla (mm. ICLEI). Kunnat ovat niitä paikallisia ja alueellisia toimijoita, joiden valinnat vaikuttavat kestävän kehityksen toteutumisen tasoon. Tavoitteena on, että kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Kunnilla on tärkeä rooli toimia edelläkävijöinä ja positiivisen esimerkin näyttäjinä kestävän kehityksen huomioinnissa. Kunnissa on laadittu kaikkia kuntalaisia koskevia Agenda21- paikallisagendaohjelmia, joissa kestävän kehityksen näkökulmia pohditaan laaja-alaisesti. Kunnat voivat myös laatia enemmän omaan toimintaansa keskittyviä ympäristöohjelmia ja järjestelmiä. 2. SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMAN OSA-ALUEET 2.1. Kuntaorganisaation ympäristöohjelman suunnittelu ja tavoitteenasettelu Myös Sipoon kunnassa toimi 2000-luvun vaihteessa Agenda 21-työryhmä, jonka tavoitteena oli laatia paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kunnanvaltuusto hyväksyi suppeamman version ohjelmasta vuonna Eräs ohjelman tavoitteista oli, että ympäristönsuojeluyksikkö laatii kuntaan

7 6 ympäristöohjelman. Tämä on ollut ympäristönsuojeluyksikön sitovana tavoitteena myös vuoden 2010 talousarviossa. Ympäristöohjelman tehtävänä on kertoa, miten kunnan kaikki toimijat kehittävät tulevaisuudessa toimintaansa ympäristömyönteisempään suuntaan. Tämä ympäristöohjelma keskittyy kunnan omiin toimintoihin ja käsittelee muun muassa kunnan kiinteistöihin, hankintoihin, palveluihin ja henkilöstön ympäristötietoisuuteen sekä maankäyttöön, kuljetuksiin ja luonnon - ja ympäristönsuojeluun liittyviä ympäristönäkökohtia. Sen sijaan tässä ympäristöohjelmassa ei käsitellä yhdistysten, yritysten, asukkaiden tai kunnan ulkopuolisten organisaatioiden toimintaa. Rajanveto kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden vaikutusalueiden välillä voi ajoittain olla vaikeaa, sillä kunta voi vaikuttaa - suoraan omaan toimintaansa (esimerkiksi yhdyskuntatekniikan riittävyys, hankinnat, energiankulutus, jätelajittelu) - suoraan jonkun toisen toimijan toimintaan esimerkiksi lainsäädännöllisenä viranomaisena (mm. kaavoitus, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta) - epäsuorasti jonkun toisen toimijan toimintaan (elinkeinoelämä, kunnan yleinen kehitys). Ympäristöohjelma ulottuu vuoteen 2025 yhdenmukaisesti Sipoon kunnan kasvustrategian kanssa, sillä voimakkaan kasvun myötä myös ympäristökuormitus tulee lisääntymään. Kunnan toiminnan kasvu aiheuttaa paineita muun muassa yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön osalta. Sipoon kunnan ympäristöohjelman tehtävänä onkin, että Sipoon kunta toimii ympäristöajattelun edelläkävijänä, noudattaa kestävän kehityksen periaatteita sekä edistää osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tavoitteena on myös, että kunnassa toimitaan siten, että Sipoo on jatkossakin viihtyisä ja luonnonläheinen paikka asua ja toimia Ympäristöohjelman rakenne Ympäristöohjelman tässä osassa kuvataan ympäristöasioiden huomioinnin nykytilannetta; miten ympäristöasiat huomioidaan kuntaorganisaatiossa nykyään. Tätä työtä on tehty kunnan henkilöstön parissa haastattelujen, kaikille yhteisen alustavan ympäristökatselmuksen kyselyn sekä toimipaikoilla tehtyjen kierrosten muodossa. Tässä ohjelmaosassa käsitellään myös ympäristöohjelmaan liittyviä vastuita ja yleisiä mahdollisuuksia ympäristöasioiden edistämiseksi. Lisäksi kerrotaan lyhyesti keskeisimmät ympäristötavoitteet sekä määritellään ympäristöohjelman seurantakäytännöt. Tämän yleisen ympäristöohjelman lisäksi kaikille yksiköille tai keskuksille on tehty niiden omaan toimintaan liittyvät, konkreettiset ympäristöohjelmat tavoitteineen, keinoineen, aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Ohjelmat ovat keskus- tai yksikkökohtaisia riippuen toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Niissä asetetaan päämääriä ja tavoitteita, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää ympäristömyönteisempään suuntaan vahvistamalla positiivisia sekä vähentämällä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty tarpeelliset toimenpiteet sekä myös vastuulliset tahot kullekin toimenpiteelle. Tulevaisuudessa tavoitteiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti sovituin väliajoin.

8 7 Ympäristöohjelmakokonaisuuden prosessi ja siihen sisältyvät tärkeimmät asiakirjat voidaan esittää seuraavalla kaaviolla: Alustava ympäristökatselmus Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma Yksikkö-/osastokohtaiset ympäristöohjelmat, sisältäen päämäärät, tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja vastuut. Toiminta Seuranta ja raportointi Koska kunnan toiminta on laaja-alaista, myös eri hallintokuntien ja yksiköiden päämäärät ja tavoitteet toteuttamiskeinoineen voivat olla hyvin erilaisia, myös konkretialtaan ja mitattavuudeltaan. Kunkin yksikön työntekijät ovat olleet mukana omaa toimintaansa koskevien tavoitteiden asettelussa ja keinojen määrittelyssä Kunnan ympäristötyöryhmä Ympäristöohjelmatyön aikana keväällä 2010 Sipooseen perustettiin kunnan ympäristötyöryhmä, jossa on edustaja kaikista hallintokunnista. Hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötyöryhmä sekä ryhmän toimintaa koordinoiva vastuuhenkilö ovat tärkeä edellytys ympäristöohjelman toteuttamiselle ja kehittämiselle. Ympäristötyöryhmän tarkoitus ja pääasialliset tehtävät ovat muun muassa - ympäristöasioiden huomioimiseen liittyvän yhteistyön edistäminen Sipoon kuntaorganisaatiossa - ympäristöasioihin liittyvän tiedonkulun lisääminen eri yksiköiden välillä - ympäristöohjelman kokonaisvaltaisen toteuttamisen edistäminen sekä

9 8 - tiedon välittäminen yksiköiden sisällä ja yksiköiden henkilökunnan neuvominen ympäristömyönteisten toimintatapojen toteuttamisessa. Ympäristötyöryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana kuusi kertaa. Ryhmällä ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä esityksiä muun muassa kunnan johtoryhmälle. Ympäristötyöryhmä teki ehdotuksen kunnan ympäristöpolitiikaksi sekä tiedotti kunnan intranetissä toimistotyön energiansäästömahdollisuuksista Energiansäästöviikolla. Lisäksi ryhmässä kävi ulkopuolisia vierailijoita kertomassa kiinteistöjen energiansäästömahdollisuuksista ja jätteiden käsittelystä. Kunnan ympäristötyöryhmän lisäksi ympäristöohjelmaa tehdessä on perustettu mm. opettajien, varhaiskasvatuspalveluiden sekä terveyskeskuksen henkilökunnille omat ympäristöryhmänsä, jotka ovat kokoontuneet vuoden 2010 aikana useita kertoja Ympäristöohjelmaan liittyvät vastuut Ympäristöohjelman toteuttaminen vaatii riittäviä resursseja ja investointeja. Tietyt tavoitteet toimenpiteineen voivat aiheuttaa kustannuksia, mutta useimmat niistä ovat investointeja, jotka pitkällä aikavälillä tuovat mukaan säästöjä, kuten energiankulutuksen vähentäminen, laadukas rakentaminen, jätteiden vähentäminen sekä kestävien hankintojen tekeminen. Monissa tapauksissa ympäristöohjelman tavoitteisiin pyrkiminen voi lisätä työmäärää yksikössä, ja toteuttamiseen tarvitaankin lisäresursseja. Jotta ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuvat, on erittäin tärkeää, että jokaisessa yksikössä on yksi tai useampi vastuuhenkilö, joka varmistaa toimenpiteiden toteuttamisen. Moni tavoitteista ja toimenpiteistä edellyttää myös lisääntynyttä yhteistyötä eri osastojen ja yksiköiden välillä. Ympäristöohjelman toteuttamiseen liittyvät vastuut on esitetty oheisessa taulukossa:

10 9 Vastuutaho Vastuualue / -tehtävä Kunnanhallitus ja -valtuusto - päätös kuntaorganisaation ympäristöohjelman luomisesta, kehittämisestä ja päivittämisestä - ympäristöpolitiikan hyväksyminen - ympäristöasioiden sisällyttäminen kunnan strategioihin - ympäristönsuojelun yleissuunnittelu kunnassa - resurssien esittäminen ja myöntäminen Valiokunnat Jaostot Osastojen ja keskusten johtoryhmät / esimiehet - resurssien esittäminen - ympäristöasioiden sisällyttäminen keskusten ja osastojen strategiseen- ja vuosisuunnitteluun - osaston / yksikön oman ympäristöohjelman sekä muiden ympäristöohjelmaan liittyvien dokumenttien hyväksyminen (yhdessä henkilöstön kanssa) - ympäristöohjelmaan liittyvien kehitystarpeiden tunnistaminen - ympäristöasioista tiedottaminen osaston henkilökunnalle - ympäristöohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen - esimerkin näyttäminen - lainsäädännön ja määräysten seuranta - ympäristöohjelman seurannan järjestäminen, tulosten arviointi - asiakirjojen päivitys Koko henkilökunta - ympäristöohjelman rakentamiseen osallistuminen (alustava katselmus, parannusehdotukset, seuranta) - osaston/yksikön ympäristöohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen omalla toiminta-alueella - osaston/yksikön ympäristöohjelman kehittäminen 2.5. Ympäristöohjelman toteuttaminen ja seuranta Ympäristöohjelma valmistuu vuonna 2010, ja menee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta Ympäristöohjelma toimii käytännön työkaluna ympäristöasioiden huomioinnin varmistamiseksi suunnittelussa ja toiminnassa, sekä suunniteltaessa vuosittaisia tavoitteita taloussuunnitelmissa. Yksiköt seuraavat omien ohjelmiensa tavoitteiden toteutumista vuosittain (ns. sisäiset auditoinnit). Seuranta on mahdollista tehdä yksiköiden omana työnä, käymällä läpi asetetut tavoitteet ja seuraamalla niiden toteutumista joko määrällisten mittareiden tai toteutettujen toimenpiteiden kautta sekä hyödyntämällä mahdollisia tarkistuslistoja. Kuitenkin tässäkin työssä tarvittaisiin toiminnalle vastuullista vetäjää, joka voisi osallistua kaikkien yksiköiden seurantapalavereihin. Ympäristöpolitiikka ja yhteinen ympäristöohjelma päivitetään valtuustokausittain. Ympäristöohjelman seurannassa voidaan käyttää säännöllisesti seurattavia tunnuslukuja eli indikaattoreita, joiden avulla voidaan konkretisoida kestävän kehityksen usein abstraktia käsitettä ja saada tietoa kestävän kehityksen toteutumisesta. Indikaattorit siis toimivat päätöksenteon tukena ja kestävän kehityksen

11 seurannan apuvälineenä, ja niiden avulla voidaan osoittaa toiminnassa tapahtuneet muutokset. Tällä hetkellä kuntatason yhteinen indikaattori on kuntaorganisaation yhteenlaskettu paperin kulutus vuodessa. Myös yksiköiden ympäristöohjelmissa on asetettu mahdollisuuksien mukaan määrällisiä tavoitteita sekä mittareita näiden seuraamiseen. Ohjelmaa voidaan konkretisoida ja kehittää edelleen juuri näiden määrällisten tavoitteiden määrittämisellä ja kehittämisellä. Jotta ympäristöohjelmasta ja sen sisällöstä tulisi osa kuntaorganisaation toiminnan arkipäivää, tarvitaan toiminnalle vetäjää, joka auttaa yksiköitä omien ympäristöohjelmien toteuttamisessa, antaa tietoa ympäristöasioiden hallinnasta sekä ylipäätään muistuttaa toiminnan tärkeydestä. Pelkät paperille kirjatut tavoitteet eivät edistä ympäristönsuojelua. Tulevaisuuden tavoitteena on, että erillisten ympäristöohjelmien sijaan ympäristöasiat huomioidaan osana vuosittaista toiminnan taloussuunnittelua Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka on asiakirja, joka ohjaa kuntaorganisaation toimintaa ympäristöasioissa. Ympäristöpolitiikassa määritellään kunnan ympäristöarvot ja yleiset suuntaviivat sille, millaisia ympäristönäkökohtia Sipoon kuntaorganisaation toiminnassa halutaan huomioida. Ympäristöpolitiikka toimii myös kuntaorganisaation ympäristöohjelman kantavana ohjeena ja suunnannäyttäjänä. Ympäristöpolitiikka on julkinen asiakirja, jonka avulla kunnan tärkeimmät ympäristöpäämäärät voidaan kertoa tiivistetysti kaikille sidosryhmille. Sipoon kunnan ympäristöpolitiikka kuuluu seuraavasti: Sipoon kunta edistää nykyisten ja tulevien kuntalaistensa hyvinvointia toimimalla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Kunta haluaa välittää omalla esimerkillään ympäristömyönteistä viestiä, jotta myös kunnan sidosryhmät kokevat ympäristöasiat tärkeiksi ja mielekkäiksi. Sipoon kunta edistää ja ylläpitää henkilöstönsä ja luottamushenkilöidensä ympäristötietoisuutta tiedottamalla ja kouluttamalla. Ympäristökasvatusta sisällytetään lapsille ja aikuisille tarjottavaan koulutukseen. Sipoon kunta sitoutuu selvittämään kaikesta toiminnastaan aiheutuvat ympäristövaikutukset sekä pyrkii tietoisesti vähentämään ympäristökuormitustaan. Kunnassa noudatetaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä sekä pyritään ennakoimaan tulevat lainsäädännön vaatimukset. Ympäristöasioiden hallinnassa tavoitteena on jatkuva parantaminen, ja tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Ympäristöasiat kuuluvat osaksi suunnittelua, päätöksentekoa ja jokapäiväistä työtä. Maankäytöllisillä ratkaisuilla edistetään ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntarakennetta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, vesien suojelu sekä ilmastonmuutoksen hidastaminen kuuluvat Sipoon kunnan toimintaperiaatteisiin. Luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeä arvo, johon tähdätään energian, veden ja raaka-aineiden säästävällä kulutuksella sekä jätteiden määrän vähentämisellä ja hyötykäytön lisäämisellä.

12 Energiankulutuksen vähentämisen lisäksi Sipoon kunta suhtautuu myönteisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöön, sekä haluaa huomioida ympäristönäkökohdat myös tekemissään hankinnoissa. Myös kunnan yhteistyökumppaneilta odotetaan ympäristöasioiden huomiointia omassa toiminnassaan KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. Maankäyttö ja kaavoitus Toimivan yhdyskuntarakenteen lähtökohtana on sen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kaavoituksella pyritään kunnassa ympäristöystävälliseen yhdyskuntarakenteeseen. Yhtenäisen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen etuja ovat sujuvampi joukkoliikenteen toimivuus ja palvelujen saatavuus sekä luonnonalueiden ja resurssien säästäminen. Yhdyskuntarakenteeseen sisältyy rakennettu ympäristö yhdessä asukkaiden toiminnan ja sosiaalisen rakenteen kanssa. Rakennettuun ympäristöön kuuluviksi luetaan rakennukset sekä liikenteen vaatima infrastruktuuri. Sipoon kunta sijaitsee taloudellisesti aktiivisella alueella, mutta on suurine pelto- ja metsäalueineen pääkaupungin pohjoisiin ja läntisiin naapureihin verrattuna harvemmin rakennettu. Kunnan sijainti yhdistettynä luonnonläheisyyteen tekee Sipoosta viehättävän ja viihtyisän asuinpaikan. Sipoon maankäytön kehitys on ollut hidasta 2000-luvulle asti. Osittain asutus on keskittynyt nykyisiin taajamiin, mutta myös haja-asutusalueille rakentaminen on ollut voimakasta. Ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna harvaan rakennettu asutus kaukana joukkoliikenteestä ja palveluista ei noudata kestävän kehityksen periaatteita. Sipoolla on edessään suuria maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä muutoksia. Vuonna 2008 valmistui Sipoon yleiskaava vuodelle 2025, jossa kunta valmistautuu kehittämään maankäyttöä osana Helsingin seudun kasvavaa metropolialuetta. Yleiskaava mahdollistaa voimakkaan väestönkasvun. Myös kunnan yhdyskuntarakenne tulee väistämättä muuttumaan, kun asutusta keskitetään nykyisiin taajamiin sekä kehittyvien raideyhteyksien lähialueille haja-asutusalueille rakentamisen sijaan. Kaavoituksella kunta luo edellytykset toivotunlaisen kehityskuvan sekä kestävän kehityksen toteuttamiselle. Sipoon kunta noudattaa maankäytön suunnittelussaan voimassa olevia lakeja, direktiivejä sekä tavoiteohjelmia (mm. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, jotka astuivat tarkistettuina voimaan maaliskuussa 2009). Uudenmaan Ympäristökeskus on julkaissut vuonna 2007 ympäristöohjelman Yhteinen ympäristömme 2020 Uudenmaan ympäristöohjelma, jossa on määritelty myös suuntaviivat yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Kaavoituksen perustana on Sipoon yleiskaava Yleiskaavassa on esitetty merkittävää raideliikenteen kehittämistä tukemaan eteläisen ja lounaisen Sipoon sekä Nikkilän ja Talman alueiden laajentumista.

13 Helsingin seudun liikennejärjestelmäluonnoksessa henkilöraideliikenne Nikkilä-Kerava välillä on merkitty mahdolliseksi ratahankkeeksi vuoden 2020 jälkeen. Sipoon eteläisiä osia kehitetään ekologisena, urbaanina alueena. Sibbesborgin alueella on käynnissä kansainvälinen kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu. Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointiraportissa todetaan yhteiskuntataloudellisten ja ekologisten vaikutusten pienenevän, mikäli rakentaminen on tehokasta ja hajarakentamista vältetään, sekä joukkoliikennettä kehitetään erityisesti raideliikenteen osalta. Kunnan uusien asuinalueiden suunnittelu ja toteutus on tärkeää tehdä yhteistyössä raideliikenteen kehittämisprojektin kanssa, jolloin voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi tulee pyrkiä rakennusten yhä parempaan energiatehokkuuteen sekä hyödyntää rakennusten lämmityksessä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua kaukolämpöä ja muita uusiutuvia energialähteitä Elinkeinoelämä Kunnan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia voidaan tukea yleiskaavalla. Nykyiseen yleiskaavaan onkin varattu uusia työpaikka-alueita Sipoon eri alueille, erityisesti pääliikenneväylien varteen. Taajama- ja keskusta-alueilla Nikkilässä ja Söderkullassa on tavoitteena 2700 uutta työpaikkaa kumpaankin sekä 1600 uutta työpaikkaa Talmaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Työpaikka-, teollisuus ja varastointialueilla on tavoitteena 6000 uutta työpaikkaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Taajamissa kaavoitetaan alueita palveluille ja vastaaville työpaikoille. Yleiskaavassa esitetty raideliikenteen kehittäminen voi lisätä kunnan kiinnostavuutta sellaisten yritysten joukossa, jotka ovat sidoksissa joukkoliikenteeseen. Yhdyskuntarakenteen tulisi olla sellainen, että työmatkoilla tapahtuva pendelöintiliikenne olisi vähäistä. Optimaalisin vaihtoehto ympäristön kannalta olisi asunto- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen toistensa läheisyyteen. Ympäristönäkökulmasta myös etätyö on kannatettava vaihtoehto. Liikkumisen tarpeen ohjailu on kuitenkin vaikeaa. Työmatkaliikenne Sipoosta Helsinkiin monipuolisen työpaikkatarjonnan ja vilkkaan elinkeinoelämän suuntaan on jatkossakin vilkasta, joten joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on erittäin tärkeää Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta ohjaa rakentamista Sipoon kunnan alueella. Ennakkoon tapahtuvalla ohjauksella varmistetaan rakennusten yleinen soveltuvuus ympäristöönsä sekä kunnan yleiseen rakentamisessa noudatettavaan linjaan. Lisäksi valvotaan, että rakennettaessa noudatetaan voimassaolevia ohjeita ja määräyksiä sekä suojellaan jo olemassa olevaa rakennusperintöä. Rakennusvalvonnan tärkein ympäristövaikutus on rakentajille suunnattu neuvonta ja ohjeistus sekä myönnetyt rakennusluvat ja niissä asetetut ehdot. Ympäristön kannalta suotuisinta on kestäväksi ja pitkäikäiseksi suunniteltu rakennuskanta. Laadukkaiden, ympäristöystävällisten materiaalien käyttö ja

14 huolellinen työ rakennusvaiheessa, tilojen rakentaminen muunneltaviksi sekä käytönaikaiset huoltotoimet vähentävät rakennuksen energiankulutusta ja muuta ympäristökuormitusta. Rakennetulla ympäristöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Rakennukset kuluttavat kokonaisenergiankulutuksesta noin 40 %, ja niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 30 %. Suomen rakennuskannasta asuinrakennusten osuus on noin 50 %, ja niistä noin 60 % on pientaloja. Suurin pientalojen ympäristövaikutus aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta, jonka osuus voi olla prosenttia rakennuksen koko elinkaaren aikaisesta ympäristökuormituksesta. Erot paljon ja vähän energiaa kuluttavien pientalojen hiilidioksidipäästöjen välillä ovat satoja tonneja rakennuksen käyttöaikana, mikä rahaksi muutettuna tarkoittaa kymmeniä tuhansia euroja talon lämmityskustannuksissa. Myös korjausrakentamisessa voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen. Lämmityksen lisäksi rakennusten energiankulutukseen vaikuttaa yhdyskuntarakenne ja rakennusten sijoittelu ympäristöön. Rakentaminen lähelle taajamien peruspalveluja vähentää yksityisautoilun tarvetta. Pienilmastoltaan suotuisalle rakennuspaikalle rakentaminen voi pienentää rakennuksen energiankulutusta merkittävästi. Lisäksi rakentamisen ympäristökuormitukseen vaikuttaa, voidaanko hyödyntää jo olemassa olevaa tiestöä, miten jäte- ja vesihuolto järjestetään, sekä miten rakennukset soveltuvat jo olemassa olevaan kylä- ja maisemakuvaan. Rakennettaessa uutta tai korjattaessa vanhaa työmaalla syntyy paljon jätettä. Jätteen määrää voidaan vähentää mitoittamalla tilattavien materiaalien määrä ja toimitusaika tarkasti, selvittämällä materiaalien uudelleenkäyttömahdollisuuksia sekä käyttämällä korjausrakentamisessa laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Rakennusvalvonnan henkilökunta voi antaa pientalorakentajille informaatiota ja ohjeita rakennustyömaalla syntyvien jätteiden oikeasta lajittelusta sekä mahdollisuuksista hyötykäyttöön ja kierrätykseen Liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen Kestävän yhdyskuntarakenteen tukemiseen tarvitaan maankäytön ja liikenteen yhtenäistä kehittämistä. Joukkoliikenteen tulee olla vuorotiheydeltään, hinnoittelultaan ja käyttäjäystävällisyydeltään kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa. Tällä hetkellä Sipoon joukkoliikenneyhteydet suuntautuvat pääosin Helsinkiin ja Porvooseen. Kunnan sisäinen joukkoliikenne on vähäistä, sillä kaksi kolmasosaa kunnan asukkaista asuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolella. Maankäytöllisestä näkökulmasta joukkoliikenteen ulottuvuus on nykytilanteessa melko suppea. Sipoon kasvustrategia tuo toteutuessaan mukanaan tuntuvia liikenteellisiä seurauksia ja asettaa korkeat vaatimukset toimivalle liikennejärjestelmälle. On äärimmäisen tärkeää, että Sipoo paitsi vie läpi tehokkaita maankäytöllisiä ratkaisuja, myös panostaa voimakkaasti joukkoliikenteen kehittämiseen. Siihen on hyvät mahdollisuudet, kun joukkoliikenteen potentiaalinen käyttäjämäärä kasvaa taajamien ja kylien keskitetyn asumisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan liikennevirran myötä.

15 Sipoon nykyisistä kevyen liikenteen väylistä useimmat sijaitsevat Nikkilän ja Söderkullan keskustaajamissa. Kevyen liikenteen verkosto taajamissa on melko kattava, mutta mahdollistaa pääosin vain taajamien sisällä liikkumisen. Turvallisen kevyen liikenteen reitistön varrella ja kävelymatkan päässä sijaitsevat palvelut mahdollistavat vanhusten ja muiden erityisryhmien omaehtoisen palveluiden käytön, sekä lisäävät terveydenhoitokuluja pienentävän hyötyliikunnan määrää. Hyötyliikunnan lisäksi kevyen liikenteen väylät palvelevat myös kuntoliikkujia. Pääsy viher- ja virkistysalueille kevyen liikenteen väyliä pitkin tukisi erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia saavuttaa nämä alueet. Asiointi-, koulu- ja työmatkojen tekemistä kävellen tai pyöräillen onkin tuettava maankäyttöratkaisuilla Kunnan sisäiset kuljetukset Osalla kunnan yksiköistä on hallussaan ajoneuvoja, joita henkilökunta käyttää työssään. Energiankulutuksen kannalta on tärkeää, että ajoneuvot ovat energiatehokkaita ja täten kuluttavat vähän polttoainetta. Myös kuljetusten tehokkaalla suunnittelulla ja ajotavoilla on merkitystä. Kunta voi työnantajana vaikuttaa henkilöstön kulkuvälinevalintoihin. Kunta voi kannustaa henkilöstöään käyttämään enemmässä määrin polkupyörää ja joukkoliikennettä. Kunta voi myös kehittää etätyön tekomahdollisuuksia, mikä vähentää merkittävästi työmatkoja. Kunnan eri toimipisteiden välillä on paljon sisäistä tavaraliikennettä, kuten tarvike- ja ruokakuljetuksia. Kunta järjestää myös erilaisia lakisääteisiä kuljetuksia, kuten koulukuljetukset sekä vanhusten ja vammaisten kuljetukset. Noin 40 % perusopetukseen osallistuvista oppilaista on koulukuljetusten piirissä. Osalla heistä kuljetustarpeen perusteena on matkan pituuden sijasta sen vaarallisuus. Tätä kuljetustarvetta voidaan vähentää kevyen liikenteen väyliä ja taajamateitä kehittämällä. Koulukuljetukset hoidetaan sekä linja-autoliikenteellä että taksikyydeillä. Kuljetusten ympäristövaikutuksia pienentävät tarkasti suunnitellut ajoreitit, koulujen porrastetut alkamisajat sekä taksiyrityksille asetettu edellytys uuden ajokaluston käytöstä. Kunnan sisäistä logistiikkaa tulee kehittää siten, että tavaroiden taksikuljetuksista esimerkiksi Nikkilän ja Söderkullan välillä voitaisiin luopua ja hoitaa kuljetus taksikyytejä edullisemmin kunnan omistamalla kalustolla Virka-ajoliikenne Virkatehtävien hoitaminen edellyttää useissa yksiköissä työntekijöiden liikkumista asiakkaiden luona. Liikkumistarpeesta osa voidaan korvata muun muassa sähköpostilla, mutta jotkin tehtävät vaativat henkilökohtaista läsnäoloa. Suurin osa virkamatkoista ajetaan omilla autoilla; kokous- ja tarkastusmatkoilla käytetään mahdollisuuksien mukaan kimppakyytejä. Yhtenä virka-ajojen ympäristökuormitusta vähentävänä tekijänä voisivat tulevaisuudessa toimia kunnan omistuksessa olevat, yhteisesti virka-ajojen

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Green Office ympäristöjärjestelmä

Green Office ympäristöjärjestelmä Green Office ympäristöjärjestelmä Suunnittelu, toteutus ja seuranta Ympäristökoordinaattori Veli-Heikki Vänttinen Yliopistopalveluiden laatuvastaavien kokous 23.5.2012 Mikä on Green Office? WWF:n kehittämä

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä

Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien mahdollisuudet vähentää kustannustehokkaasti ilmastopäästöjä Kuntien ilmastokonferenssi 3.5.2012 Pauli Välimäki Pormestarin erityisavustaja ECO2-ohjelman johtaja Tampereen kaupunki YHDYSKUNTARAKENTEEN

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA

LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA LIIKKUMISEN OHJAUS KUNNAN TYÖPAIKALLA SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke Anu Kerkkänen, projektitutkija, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010, Tampere tavoitteena parantaa kuntien edellytyksiä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009

kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus Tuija Klaus 2.12.2009 PERUSTIETOJA Yhtiö on perustettu tt vuonna 2002. Omistajat: Porvoo (49,00 %), Sipoo (25,60 %), Loviisa (9,15 %), Askola (3,95 %), Pernaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI 25.9.2007 MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto 2 VESI MAAKUNTAKAAVASSA Seuraavassa lyhyesti: Maakuntakaavasta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTA Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 Kaisu Anttonen Ympäristöjohtaja Tampereen kaupunki Strategian taustaa EUROOPAN TASOLLA osa EU: ilmasto- ja energiatavoitteita

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050

Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Hannu Penttilä MAL-neuvottelukunnan puheenjohtaja Helsingin seudun MAL-visio 2050 Visiosta strategisiin linjauksiin ja edelleen eteenpäin 1 Miten yhteinen visio syntyi Ideakilpailu 2007 Kansainvälinen

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto

Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vesivarojen hallinta ja vesihuolto Vs. johtaja, yli-insinööri Hannu Wirola Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan vesihuollon kehittämissuunnitelman seuranta seminaari, 31.1.2013 5.2.2013 Tavoitteena vesivarojen

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto

Turun toimenpiteitä. Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Turun toimenpiteitä Olli-Pekka Mäki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Ympäristönsuojelutoimisto Pistekuormituksen vähentäminen Kakolanmäen seudullinen jätevedenpuhdistamo valmistui joulukuussa 2008 ja käsittelee

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vesi asema- ja rantaasemakaavassa Vantaanjoki-neuvottelukunnan seminaari Etelä-Suomen lääninhallituksen auditorio Yliarkkitehti Anne Jarva 1 Vesi asema- ja ranta-asemakaavassa Asemakaavan ja ranta-asemakaavan

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013

Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Valtioneuvoston periaatepäätös innovatiivisista cleantech -hankinnoista Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 11.4.2013 Yleistä Periaatepäätös saatavilla www.tem.fi/cleantech Valmistelun päävastuussa

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille

KOKOEKO Kuopio 24.2.2011. Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille KOKOEKO Kuopio 24.2.2011 Jätelaki ja muutokset kuntien jätelaitoksille Yhdyskuntajätehuollon vastuunjako Yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noin 2,8 milj.tonnia. Teollisuus 22 % Rakentaminen 31 % Yhdyskuntajäte

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015

Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Kierrätys ja kompostointi 21.11.2015 Anne Silver Jäteneuvoja Porin kaupungin ympäristövirasto Jätehuollon etusijajärjestys (kuluttajalle) Vähennä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta Korjaa, tuunaa,

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE 3.4.2012 Alustuksen sisältö ja painotukset 1) Ekologinen kestävyys / läheiset käsitteet:

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE

BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE BIOKAASU: KYMENLAAKSON PAIKALLINEN AJONEUVOPOLTTOINE 1. Taustaa... 3 2. Tavoite... 3 3. Tulokset... 4 4. Jatkotoimenpiteet... 4 5. Projektin tulosten yleistettävyys... 4 6. Toteutus... 4 a. Tehtävät ja

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa KAUPUNGIN STRATEGIA YLEISKAAVA ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA HULEVESIOHJELMA VIHERALUEOHJELMA ASEMAKAAVAT RAKENNUSTAPAOHJEET GREEN CITY OSALLISTAMINEN Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA YLEISKAAVAN SELVITYKSISTÄ JA VIHERVISIOSTA Raisa Kiljunen-Siirola, KSV yleissuunnittelutoimisto 3.6.2014 HELSINGIN YLEISKAAVA Suunnittelu- ja selvheityshankkeet: luja eri mittakaavatasolla

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen

HINNASTO 1/2009. 1.1.2009 alkaen HINNASTO 1/2009 1.1.2009 alkaen YHTEYSTIEDOT: DOMARGÅRDIN JÄTEASEMA Ritamäentie 20, 06200 PORVOO AVOINNA: ma-pe 7.00-19.00 Puh 020 637 7080, fax 020 637 7050 la 9.00-14.00 PIENJÄTEASEMAT MÖMOSSENIN PIENJÄTEASEMA

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Nunu Pesu ympäristöministeriö 27.3.2013 Maankäyttö- ja rakennuslaki MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille

Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Fiksu Ammattilainen YLEINEN YMPÄRISTÖTIETOUS Ympäristökartoituksen tarkastuslista Lomake opiskelijoille Ryhmän jäsenet: Kartoituspäivämäärä ja aika: Täytä lomake jokaisessa kohteessa kun saat tiedot selville.

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta

Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Vastuullisuusraportointi ympäristönäkökulmasta Oiva-iltapäivä 29.10.2014 / kk SATO lyhyesti 2 Vastuullisuus SATOssa Ympäristövastuu Energiatehokkuus Elinkaari-investoinnit Jätemäärien pienentäminen Investointien

Lisätiedot

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA Risto Mansikkamäki Tuusulan ympäristöpäällikkö 25.9.2007 TARKASTELUNÄKÖKULMA Millä tavalla alueiden käytön suunnittelu ja rakentamisen ohjaus

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot