SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA 2011-2025"

Transkriptio

1 SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMA

2 1 Sisältö 1. JOHDANTO Ympäristönsuojelusta kestävään kehitykseen Ilmastonmuutoksen hillitseminen Kestävä kehitys kunnissa SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMAN OSA-ALUEET Kuntaorganisaation ympäristöohjelman suunnittelu ja tavoitteenasettelu Ympäristöohjelman rakenne Kunnan ympäristötyöryhmä Ympäristöohjelmaan liittyvät vastuut Ympäristöohjelman toteuttaminen ja seuranta Ympäristöpolitiikka KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE Maankäyttö ja kaavoitus Elinkeinoelämä Rakennusvalvonta Liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen Kunnan sisäiset kuljetukset Virka-ajoliikenne Melu ja ilmanlaatu Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kestävän yhdyskuntarakenteen edistämiseksi LUONNON MONIMUOTOISUUDEN SÄILYTTÄMINEN JA LUONNONSUOJELU Luonnonsuojelu ja luonnonsuojelualueet Viher- ja virkistysalueet Kunnan metsät Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen edistämiseksi VESISTÖT JA VESIENSUOJELU Vesistöt Sipoossa Jätevedet... 19

3 5.3. Hulevedet Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet vesien suojelun edistämiseksi MAAPERÄN SUOJELU Pilaantuneet maa-alueet Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet maaperän suojelun edistämiseksi JÄTTEET Jätehuolto ja jätteiden käsittely kunnassa Kunnan kiinteistöjen jätteet Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kestävän jätehuollon edistämiseksi ENERGIANKULUTUS JA -SÄÄSTÖ KUNNAN TOIMINNASSA Kunnat edelläkävijöinä Energiatehokkuusohjelma Energiahuolto ja energiankulutus kunnan kiinteistöillä Uudisrakennukset, remontoinnit ja kunnossapito Kunnallistekninen energiankulutus Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet kuntaorganisaation energiatehokkuuden edistämiseksi HANKINNAT TOIMISTOYMPÄRISTÖ Konttorimateriaalit ja kalusteet It-laitteet ja kopiokoneet Siivous Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ympäristöystävällisen toimistoympäristön edistämiseksi RUOKAPALVELUT Lähellä tuotettua ekologista ruokaa Ravintosisältö ja lisäaineet Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ruokapalveluiden kestävän kehityksen edistämiseksi YMPÄRISTÖKASVATUS Oppia rakastamaan luontoa ja huolehtimaan yhteisestä ympäristöstämme Päiväkodit ja koulut Kansalaisopisto ja kirjasto Kunnan ympäristökasvatuksellinen vastuu Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet ympäristökasvatuksen edistämiseksi

4 13. SOSIAALIPALVELUT JA TERVEYDENHOITO Sosiaalityö Vanhustyö Terveyden- ja sairaanhoito Ympäristöohjelman tärkeimmät tavoitteet hoitotyön ympäristöasioiden huomioinnin edistämiseksi LOPUKSI

5 4 1. JOHDANTO 1.1. Ympäristönsuojelusta kestävään kehitykseen Ympäristöongelmat olivat aluksi enimmäkseen paikallisia ongelmia, joihin liittyi erilaisia päästöjä luontoon. Ympäristönsuojeluhallinnon muodostamisella on voitu vaikuttaa tämän tason ongelmien käsittelyyn, mutta viime vuosikymmenten aikana ympäristöasiat ovat saaneet globaalimman luonteen. Ongelmana eivät nykyään ole vain paikallisten päästöjen aiheuttamat seuraukset, vaan ympäristöasioista puhuttaessa meidän tulee nykyään huomioida maankäytön, kulutuksen ja tuotannon vaikutukset ilmastoon, luonnonvarojen säästäväinen käyttö ja luonnon kantokyvyn rajat sekä eliöstön monimuotoisuuden säilyttäminen. Siksi kestävä kehitys on tärkeä päämäärä kaikilla tasoilla paikallisesta maailmanlaajuiseen. Kestävän kehityksen määritelmän mukaan nykyisten sukupolvien ihmisten tulisi elää ja käyttää luonnonvaroja siten, että tulevien sukupolvien mahdollisuudet hyvään elämään eivät vaarannu. Olemme siis ikään kuin perineet maapallon esi-isiltämme ja lainanneet sen lapsiltamme. Toimintaa voidaan pitää kestävänä, kun se voi jatkua samanlaisena tulevaisuudessakin ilman, että se vahingoittaa ympäristöä. Kestävän kehityksen ulottuvuuksia ovat ekologinen, sosiaalinen sekä kulttuurinen ja taloudellinen kestävyys. Tämän ympäristöohjelman pääasiallinen painotus kohdistuu ekologiseen kestävään kehitykseen unohtamatta kuitenkaan muita kestävän kehityksen ulottuvuuksia Ilmastonmuutoksen hillitseminen Valtioneuvoston vuonna 2009 julkaiseman Tulevaisuusselonteko ilmasto- ja energiapolitiikasta visiona on, että Suomi on vähäpäästöinen vuonna Se tarkoittaa, että Suomen kasvihuonekaasupäästöjä on onnistuttu vähentämään 80 % vuoden 1990 tasosta. Maailmanlaajuisesti päästötason tulisi vuonna 2050 olla 1-2 tonnia kasvihuonekaasupäästöjä asukasta kohden. Kuntien yhteinen suuri haaste on yrittää vaikuttaa maailmanlaajuisten ilmiöiden kehitykseen. Edellä mainittuja päästövähennyksiä ei voida saavuttaa ilman kuntien sitoutumista ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Paikallisella toiminnalla vaikutetaan ilmastoon ja luonnon kantokykyyn, vaikka yksittäisen paikkakunnan vaikutukset hukkuvatkin usein kokonaisuuteen. Kunnat voivat kuitenkin, mahdollisesti yhteistyötä tekemällä, vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihinsä, energiankulutukseensa sekä hankintojensa määrään ja laatuun. Samoin kunnilla on paljon vaikutusmahdollisuuksia siihen, miten sen asukkaat liikkuvat, asuvat ja kuluttavat. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii siten tehokasta suunnittelua sekä ympäristö- ja ilmastoasioiden sisällyttämistä kunnan kaikkeen päätöksentekoon. Kunnat voivat olla mukana hillitsemässä ilmastonmuutosta noudattamalla voimassaolevia kansallisia ja kansainvälisiä ilmasto- ja energiastrategioita ja tavoiteohjelmia. Tällainen on esimerkiksi Kuntaliiton johtama Kuntien ilmastonsuojelukampanja kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi, johon jo useat Suomen kunnat ottavat osaa. Se on sidoksissa kuntien maailmanlaajuisen ympäristöjärjestön ICLEI:n (International Council of Environmental Initiatives) kampanjaan Cities for Climate Protection.

6 Sipoon kunta tekee ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi yhteistyötä Keski-Uudellamaalla sijaitsevien KUUMAkuntien kanssa. KUUMA-kuntia ovat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen ja Tuusula. KUUMA-kunnat ovat laatineet strategisen ilmasto-ohjelman, ja Sipoo liittyy mukaan KUUMA-yhteistyöhön vuoden 2011 alusta. Ilmasto-ohjelman tarkoituksena on vastata alueellisesti ilmastonmuutoksen hillintään määrittelemällä yhteiset keinot, joilla kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään ja ilmastonmuutokseen sopeutumista edistetään. Strategisen ilmasto-ohjelman tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tasolle 6,0 tonnia / asukas vuoden 2020 loppuun mennessä. Vuonna 2008 Sipoon kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden olivat 11,4 tonnia. Vuonna 1990 määrä oli 11,8 tonnia. Sipoon kunnan ympäristöohjelmassa asetetaan konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä myös strategisen ilmasto-ohjelman toteuttamiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen edistämiseksi Kestävä kehitys kunnissa Vaikka ilmastonmuutosta pidetään nykyään suurimpana yksittäisenä ympäristönsuojelullisena uhkatekijänä, on tärkeää huomioida myös muut maailmanlaajuiset ilmiöt, kuten luonnonvarojen hyödyntäminen ja luonnon tuotantokyky sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Nykyisessä hallitusohjelmassa kehotetaan kuntia laatimaan toimintaansa liittyvä kestävän kehityksen ohjelma. Suomen kestävän kehityksen komissio perusti vuonna 2007 erityisen paikallisen ja alueellisen kestävän kehityksen komitean. Myös kansainvälisellä tasolla toimii organisaatioita, jotka tukevat kestävän kehityksen työtä paikallisella tasolla (mm. ICLEI). Kunnat ovat niitä paikallisia ja alueellisia toimijoita, joiden valinnat vaikuttavat kestävän kehityksen toteutumisen tasoon. Tavoitteena on, että kestävä kehitys otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa ja toiminnassa. Kunnilla on tärkeä rooli toimia edelläkävijöinä ja positiivisen esimerkin näyttäjinä kestävän kehityksen huomioinnissa. Kunnissa on laadittu kaikkia kuntalaisia koskevia Agenda21- paikallisagendaohjelmia, joissa kestävän kehityksen näkökulmia pohditaan laaja-alaisesti. Kunnat voivat myös laatia enemmän omaan toimintaansa keskittyviä ympäristöohjelmia ja järjestelmiä. 2. SIPOON KUNNAN YMPÄRISTÖOHJELMAN OSA-ALUEET 2.1. Kuntaorganisaation ympäristöohjelman suunnittelu ja tavoitteenasettelu Myös Sipoon kunnassa toimi 2000-luvun vaihteessa Agenda 21-työryhmä, jonka tavoitteena oli laatia paikallinen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kunnanvaltuusto hyväksyi suppeamman version ohjelmasta vuonna Eräs ohjelman tavoitteista oli, että ympäristönsuojeluyksikkö laatii kuntaan

7 6 ympäristöohjelman. Tämä on ollut ympäristönsuojeluyksikön sitovana tavoitteena myös vuoden 2010 talousarviossa. Ympäristöohjelman tehtävänä on kertoa, miten kunnan kaikki toimijat kehittävät tulevaisuudessa toimintaansa ympäristömyönteisempään suuntaan. Tämä ympäristöohjelma keskittyy kunnan omiin toimintoihin ja käsittelee muun muassa kunnan kiinteistöihin, hankintoihin, palveluihin ja henkilöstön ympäristötietoisuuteen sekä maankäyttöön, kuljetuksiin ja luonnon - ja ympäristönsuojeluun liittyviä ympäristönäkökohtia. Sen sijaan tässä ympäristöohjelmassa ei käsitellä yhdistysten, yritysten, asukkaiden tai kunnan ulkopuolisten organisaatioiden toimintaa. Rajanveto kunnan ja ulkopuolisten toimijoiden vaikutusalueiden välillä voi ajoittain olla vaikeaa, sillä kunta voi vaikuttaa - suoraan omaan toimintaansa (esimerkiksi yhdyskuntatekniikan riittävyys, hankinnat, energiankulutus, jätelajittelu) - suoraan jonkun toisen toimijan toimintaan esimerkiksi lainsäädännöllisenä viranomaisena (mm. kaavoitus, ympäristönsuojelu, rakennusvalvonta) - epäsuorasti jonkun toisen toimijan toimintaan (elinkeinoelämä, kunnan yleinen kehitys). Ympäristöohjelma ulottuu vuoteen 2025 yhdenmukaisesti Sipoon kunnan kasvustrategian kanssa, sillä voimakkaan kasvun myötä myös ympäristökuormitus tulee lisääntymään. Kunnan toiminnan kasvu aiheuttaa paineita muun muassa yhdyskuntasuunnittelun ja maankäytön osalta. Sipoon kunnan ympäristöohjelman tehtävänä onkin, että Sipoon kunta toimii ympäristöajattelun edelläkävijänä, noudattaa kestävän kehityksen periaatteita sekä edistää osaltaan ilmastonmuutoksen hillitsemistä. Tavoitteena on myös, että kunnassa toimitaan siten, että Sipoo on jatkossakin viihtyisä ja luonnonläheinen paikka asua ja toimia Ympäristöohjelman rakenne Ympäristöohjelman tässä osassa kuvataan ympäristöasioiden huomioinnin nykytilannetta; miten ympäristöasiat huomioidaan kuntaorganisaatiossa nykyään. Tätä työtä on tehty kunnan henkilöstön parissa haastattelujen, kaikille yhteisen alustavan ympäristökatselmuksen kyselyn sekä toimipaikoilla tehtyjen kierrosten muodossa. Tässä ohjelmaosassa käsitellään myös ympäristöohjelmaan liittyviä vastuita ja yleisiä mahdollisuuksia ympäristöasioiden edistämiseksi. Lisäksi kerrotaan lyhyesti keskeisimmät ympäristötavoitteet sekä määritellään ympäristöohjelman seurantakäytännöt. Tämän yleisen ympäristöohjelman lisäksi kaikille yksiköille tai keskuksille on tehty niiden omaan toimintaan liittyvät, konkreettiset ympäristöohjelmat tavoitteineen, keinoineen, aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Ohjelmat ovat keskus- tai yksikkökohtaisia riippuen toiminnan luonteesta ja laajuudesta. Niissä asetetaan päämääriä ja tavoitteita, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää ympäristömyönteisempään suuntaan vahvistamalla positiivisia sekä vähentämällä negatiivisia ympäristövaikutuksia. Tavoitteiden saavuttamiseksi on määritelty tarpeelliset toimenpiteet sekä myös vastuulliset tahot kullekin toimenpiteelle. Tulevaisuudessa tavoitteiden toteutumista tulee seurata säännöllisesti sovituin väliajoin.

8 7 Ympäristöohjelmakokonaisuuden prosessi ja siihen sisältyvät tärkeimmät asiakirjat voidaan esittää seuraavalla kaaviolla: Alustava ympäristökatselmus Ympäristöpolitiikka Ympäristöohjelma Yksikkö-/osastokohtaiset ympäristöohjelmat, sisältäen päämäärät, tavoitteet, toimenpiteet, aikataulut ja vastuut. Toiminta Seuranta ja raportointi Koska kunnan toiminta on laaja-alaista, myös eri hallintokuntien ja yksiköiden päämäärät ja tavoitteet toteuttamiskeinoineen voivat olla hyvin erilaisia, myös konkretialtaan ja mitattavuudeltaan. Kunkin yksikön työntekijät ovat olleet mukana omaa toimintaansa koskevien tavoitteiden asettelussa ja keinojen määrittelyssä Kunnan ympäristötyöryhmä Ympäristöohjelmatyön aikana keväällä 2010 Sipooseen perustettiin kunnan ympäristötyöryhmä, jossa on edustaja kaikista hallintokunnista. Hallintokuntien edustajista koostuva ympäristötyöryhmä sekä ryhmän toimintaa koordinoiva vastuuhenkilö ovat tärkeä edellytys ympäristöohjelman toteuttamiselle ja kehittämiselle. Ympäristötyöryhmän tarkoitus ja pääasialliset tehtävät ovat muun muassa - ympäristöasioiden huomioimiseen liittyvän yhteistyön edistäminen Sipoon kuntaorganisaatiossa - ympäristöasioihin liittyvän tiedonkulun lisääminen eri yksiköiden välillä - ympäristöohjelman kokonaisvaltaisen toteuttamisen edistäminen sekä

9 8 - tiedon välittäminen yksiköiden sisällä ja yksiköiden henkilökunnan neuvominen ympäristömyönteisten toimintatapojen toteuttamisessa. Ympäristötyöryhmä kokoontui vuoden 2010 aikana kuusi kertaa. Ryhmällä ei ole päätösvaltaa, mutta se voi tehdä esityksiä muun muassa kunnan johtoryhmälle. Ympäristötyöryhmä teki ehdotuksen kunnan ympäristöpolitiikaksi sekä tiedotti kunnan intranetissä toimistotyön energiansäästömahdollisuuksista Energiansäästöviikolla. Lisäksi ryhmässä kävi ulkopuolisia vierailijoita kertomassa kiinteistöjen energiansäästömahdollisuuksista ja jätteiden käsittelystä. Kunnan ympäristötyöryhmän lisäksi ympäristöohjelmaa tehdessä on perustettu mm. opettajien, varhaiskasvatuspalveluiden sekä terveyskeskuksen henkilökunnille omat ympäristöryhmänsä, jotka ovat kokoontuneet vuoden 2010 aikana useita kertoja Ympäristöohjelmaan liittyvät vastuut Ympäristöohjelman toteuttaminen vaatii riittäviä resursseja ja investointeja. Tietyt tavoitteet toimenpiteineen voivat aiheuttaa kustannuksia, mutta useimmat niistä ovat investointeja, jotka pitkällä aikavälillä tuovat mukaan säästöjä, kuten energiankulutuksen vähentäminen, laadukas rakentaminen, jätteiden vähentäminen sekä kestävien hankintojen tekeminen. Monissa tapauksissa ympäristöohjelman tavoitteisiin pyrkiminen voi lisätä työmäärää yksikössä, ja toteuttamiseen tarvitaankin lisäresursseja. Jotta ympäristöohjelmassa asetetut tavoitteet toteutuvat, on erittäin tärkeää, että jokaisessa yksikössä on yksi tai useampi vastuuhenkilö, joka varmistaa toimenpiteiden toteuttamisen. Moni tavoitteista ja toimenpiteistä edellyttää myös lisääntynyttä yhteistyötä eri osastojen ja yksiköiden välillä. Ympäristöohjelman toteuttamiseen liittyvät vastuut on esitetty oheisessa taulukossa:

10 9 Vastuutaho Vastuualue / -tehtävä Kunnanhallitus ja -valtuusto - päätös kuntaorganisaation ympäristöohjelman luomisesta, kehittämisestä ja päivittämisestä - ympäristöpolitiikan hyväksyminen - ympäristöasioiden sisällyttäminen kunnan strategioihin - ympäristönsuojelun yleissuunnittelu kunnassa - resurssien esittäminen ja myöntäminen Valiokunnat Jaostot Osastojen ja keskusten johtoryhmät / esimiehet - resurssien esittäminen - ympäristöasioiden sisällyttäminen keskusten ja osastojen strategiseen- ja vuosisuunnitteluun - osaston / yksikön oman ympäristöohjelman sekä muiden ympäristöohjelmaan liittyvien dokumenttien hyväksyminen (yhdessä henkilöstön kanssa) - ympäristöohjelmaan liittyvien kehitystarpeiden tunnistaminen - ympäristöasioista tiedottaminen osaston henkilökunnalle - ympäristöohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen - esimerkin näyttäminen - lainsäädännön ja määräysten seuranta - ympäristöohjelman seurannan järjestäminen, tulosten arviointi - asiakirjojen päivitys Koko henkilökunta - ympäristöohjelman rakentamiseen osallistuminen (alustava katselmus, parannusehdotukset, seuranta) - osaston/yksikön ympäristöohjelmaan kirjattujen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen omalla toiminta-alueella - osaston/yksikön ympäristöohjelman kehittäminen 2.5. Ympäristöohjelman toteuttaminen ja seuranta Ympäristöohjelma valmistuu vuonna 2010, ja menee kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta Ympäristöohjelma toimii käytännön työkaluna ympäristöasioiden huomioinnin varmistamiseksi suunnittelussa ja toiminnassa, sekä suunniteltaessa vuosittaisia tavoitteita taloussuunnitelmissa. Yksiköt seuraavat omien ohjelmiensa tavoitteiden toteutumista vuosittain (ns. sisäiset auditoinnit). Seuranta on mahdollista tehdä yksiköiden omana työnä, käymällä läpi asetetut tavoitteet ja seuraamalla niiden toteutumista joko määrällisten mittareiden tai toteutettujen toimenpiteiden kautta sekä hyödyntämällä mahdollisia tarkistuslistoja. Kuitenkin tässäkin työssä tarvittaisiin toiminnalle vastuullista vetäjää, joka voisi osallistua kaikkien yksiköiden seurantapalavereihin. Ympäristöpolitiikka ja yhteinen ympäristöohjelma päivitetään valtuustokausittain. Ympäristöohjelman seurannassa voidaan käyttää säännöllisesti seurattavia tunnuslukuja eli indikaattoreita, joiden avulla voidaan konkretisoida kestävän kehityksen usein abstraktia käsitettä ja saada tietoa kestävän kehityksen toteutumisesta. Indikaattorit siis toimivat päätöksenteon tukena ja kestävän kehityksen

11 seurannan apuvälineenä, ja niiden avulla voidaan osoittaa toiminnassa tapahtuneet muutokset. Tällä hetkellä kuntatason yhteinen indikaattori on kuntaorganisaation yhteenlaskettu paperin kulutus vuodessa. Myös yksiköiden ympäristöohjelmissa on asetettu mahdollisuuksien mukaan määrällisiä tavoitteita sekä mittareita näiden seuraamiseen. Ohjelmaa voidaan konkretisoida ja kehittää edelleen juuri näiden määrällisten tavoitteiden määrittämisellä ja kehittämisellä. Jotta ympäristöohjelmasta ja sen sisällöstä tulisi osa kuntaorganisaation toiminnan arkipäivää, tarvitaan toiminnalle vetäjää, joka auttaa yksiköitä omien ympäristöohjelmien toteuttamisessa, antaa tietoa ympäristöasioiden hallinnasta sekä ylipäätään muistuttaa toiminnan tärkeydestä. Pelkät paperille kirjatut tavoitteet eivät edistä ympäristönsuojelua. Tulevaisuuden tavoitteena on, että erillisten ympäristöohjelmien sijaan ympäristöasiat huomioidaan osana vuosittaista toiminnan taloussuunnittelua Ympäristöpolitiikka Ympäristöpolitiikka on asiakirja, joka ohjaa kuntaorganisaation toimintaa ympäristöasioissa. Ympäristöpolitiikassa määritellään kunnan ympäristöarvot ja yleiset suuntaviivat sille, millaisia ympäristönäkökohtia Sipoon kuntaorganisaation toiminnassa halutaan huomioida. Ympäristöpolitiikka toimii myös kuntaorganisaation ympäristöohjelman kantavana ohjeena ja suunnannäyttäjänä. Ympäristöpolitiikka on julkinen asiakirja, jonka avulla kunnan tärkeimmät ympäristöpäämäärät voidaan kertoa tiivistetysti kaikille sidosryhmille. Sipoon kunnan ympäristöpolitiikka kuuluu seuraavasti: Sipoon kunta edistää nykyisten ja tulevien kuntalaistensa hyvinvointia toimimalla ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävällä tavalla. Kunta haluaa välittää omalla esimerkillään ympäristömyönteistä viestiä, jotta myös kunnan sidosryhmät kokevat ympäristöasiat tärkeiksi ja mielekkäiksi. Sipoon kunta edistää ja ylläpitää henkilöstönsä ja luottamushenkilöidensä ympäristötietoisuutta tiedottamalla ja kouluttamalla. Ympäristökasvatusta sisällytetään lapsille ja aikuisille tarjottavaan koulutukseen. Sipoon kunta sitoutuu selvittämään kaikesta toiminnastaan aiheutuvat ympäristövaikutukset sekä pyrkii tietoisesti vähentämään ympäristökuormitustaan. Kunnassa noudatetaan voimassa olevaa ympäristölainsäädäntöä sekä pyritään ennakoimaan tulevat lainsäädännön vaatimukset. Ympäristöasioiden hallinnassa tavoitteena on jatkuva parantaminen, ja tavoitteiden saavuttamista seurataan säännöllisesti. Ympäristöasiat kuuluvat osaksi suunnittelua, päätöksentekoa ja jokapäiväistä työtä. Maankäytöllisillä ratkaisuilla edistetään ekotehokasta ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntarakennetta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen, vesien suojelu sekä ilmastonmuutoksen hidastaminen kuuluvat Sipoon kunnan toimintaperiaatteisiin. Luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeä arvo, johon tähdätään energian, veden ja raaka-aineiden säästävällä kulutuksella sekä jätteiden määrän vähentämisellä ja hyötykäytön lisäämisellä.

12 Energiankulutuksen vähentämisen lisäksi Sipoon kunta suhtautuu myönteisesti uusiutuvilla energialähteillä tuotetun energian ja kaukolämmön käyttöön, sekä haluaa huomioida ympäristönäkökohdat myös tekemissään hankinnoissa. Myös kunnan yhteistyökumppaneilta odotetaan ympäristöasioiden huomiointia omassa toiminnassaan KESTÄVÄ YHDYSKUNTARAKENNE 3.1. Maankäyttö ja kaavoitus Toimivan yhdyskuntarakenteen lähtökohtana on sen ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Kaavoituksella pyritään kunnassa ympäristöystävälliseen yhdyskuntarakenteeseen. Yhtenäisen ja tiiviin yhdyskuntarakenteen etuja ovat sujuvampi joukkoliikenteen toimivuus ja palvelujen saatavuus sekä luonnonalueiden ja resurssien säästäminen. Yhdyskuntarakenteeseen sisältyy rakennettu ympäristö yhdessä asukkaiden toiminnan ja sosiaalisen rakenteen kanssa. Rakennettuun ympäristöön kuuluviksi luetaan rakennukset sekä liikenteen vaatima infrastruktuuri. Sipoon kunta sijaitsee taloudellisesti aktiivisella alueella, mutta on suurine pelto- ja metsäalueineen pääkaupungin pohjoisiin ja läntisiin naapureihin verrattuna harvemmin rakennettu. Kunnan sijainti yhdistettynä luonnonläheisyyteen tekee Sipoosta viehättävän ja viihtyisän asuinpaikan. Sipoon maankäytön kehitys on ollut hidasta 2000-luvulle asti. Osittain asutus on keskittynyt nykyisiin taajamiin, mutta myös haja-asutusalueille rakentaminen on ollut voimakasta. Ekologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta katsottuna harvaan rakennettu asutus kaukana joukkoliikenteestä ja palveluista ei noudata kestävän kehityksen periaatteita. Sipoolla on edessään suuria maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä muutoksia. Vuonna 2008 valmistui Sipoon yleiskaava vuodelle 2025, jossa kunta valmistautuu kehittämään maankäyttöä osana Helsingin seudun kasvavaa metropolialuetta. Yleiskaava mahdollistaa voimakkaan väestönkasvun. Myös kunnan yhdyskuntarakenne tulee väistämättä muuttumaan, kun asutusta keskitetään nykyisiin taajamiin sekä kehittyvien raideyhteyksien lähialueille haja-asutusalueille rakentamisen sijaan. Kaavoituksella kunta luo edellytykset toivotunlaisen kehityskuvan sekä kestävän kehityksen toteuttamiselle. Sipoon kunta noudattaa maankäytön suunnittelussaan voimassa olevia lakeja, direktiivejä sekä tavoiteohjelmia (mm. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää, jotka astuivat tarkistettuina voimaan maaliskuussa 2009). Uudenmaan Ympäristökeskus on julkaissut vuonna 2007 ympäristöohjelman Yhteinen ympäristömme 2020 Uudenmaan ympäristöohjelma, jossa on määritelty myös suuntaviivat yhdyskuntarakenteen kehittämiselle. Kaavoituksen perustana on Sipoon yleiskaava Yleiskaavassa on esitetty merkittävää raideliikenteen kehittämistä tukemaan eteläisen ja lounaisen Sipoon sekä Nikkilän ja Talman alueiden laajentumista.

13 Helsingin seudun liikennejärjestelmäluonnoksessa henkilöraideliikenne Nikkilä-Kerava välillä on merkitty mahdolliseksi ratahankkeeksi vuoden 2020 jälkeen. Sipoon eteläisiä osia kehitetään ekologisena, urbaanina alueena. Sibbesborgin alueella on käynnissä kansainvälinen kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailu. Yleiskaavaehdotuksen vaikutusten arviointiraportissa todetaan yhteiskuntataloudellisten ja ekologisten vaikutusten pienenevän, mikäli rakentaminen on tehokasta ja hajarakentamista vältetään, sekä joukkoliikennettä kehitetään erityisesti raideliikenteen osalta. Kunnan uusien asuinalueiden suunnittelu ja toteutus on tärkeää tehdä yhteistyössä raideliikenteen kehittämisprojektin kanssa, jolloin voidaan hillitä ilmastonmuutosta. Luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseksi tulee pyrkiä rakennusten yhä parempaan energiatehokkuuteen sekä hyödyntää rakennusten lämmityksessä uusiutuvilla energialähteillä tuotettua kaukolämpöä ja muita uusiutuvia energialähteitä Elinkeinoelämä Kunnan elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia voidaan tukea yleiskaavalla. Nykyiseen yleiskaavaan onkin varattu uusia työpaikka-alueita Sipoon eri alueille, erityisesti pääliikenneväylien varteen. Taajama- ja keskusta-alueilla Nikkilässä ja Söderkullassa on tavoitteena 2700 uutta työpaikkaa kumpaankin sekä 1600 uutta työpaikkaa Talmaan vuoden 2025 loppuun mennessä. Työpaikka-, teollisuus ja varastointialueilla on tavoitteena 6000 uutta työpaikkaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Taajamissa kaavoitetaan alueita palveluille ja vastaaville työpaikoille. Yleiskaavassa esitetty raideliikenteen kehittäminen voi lisätä kunnan kiinnostavuutta sellaisten yritysten joukossa, jotka ovat sidoksissa joukkoliikenteeseen. Yhdyskuntarakenteen tulisi olla sellainen, että työmatkoilla tapahtuva pendelöintiliikenne olisi vähäistä. Optimaalisin vaihtoehto ympäristön kannalta olisi asunto- ja työpaikka-alueiden sijoittuminen toistensa läheisyyteen. Ympäristönäkökulmasta myös etätyö on kannatettava vaihtoehto. Liikkumisen tarpeen ohjailu on kuitenkin vaikeaa. Työmatkaliikenne Sipoosta Helsinkiin monipuolisen työpaikkatarjonnan ja vilkkaan elinkeinoelämän suuntaan on jatkossakin vilkasta, joten joukkoliikennejärjestelmän kehittäminen on erittäin tärkeää Rakennusvalvonta Rakennusvalvonta ohjaa rakentamista Sipoon kunnan alueella. Ennakkoon tapahtuvalla ohjauksella varmistetaan rakennusten yleinen soveltuvuus ympäristöönsä sekä kunnan yleiseen rakentamisessa noudatettavaan linjaan. Lisäksi valvotaan, että rakennettaessa noudatetaan voimassaolevia ohjeita ja määräyksiä sekä suojellaan jo olemassa olevaa rakennusperintöä. Rakennusvalvonnan tärkein ympäristövaikutus on rakentajille suunnattu neuvonta ja ohjeistus sekä myönnetyt rakennusluvat ja niissä asetetut ehdot. Ympäristön kannalta suotuisinta on kestäväksi ja pitkäikäiseksi suunniteltu rakennuskanta. Laadukkaiden, ympäristöystävällisten materiaalien käyttö ja

14 huolellinen työ rakennusvaiheessa, tilojen rakentaminen muunneltaviksi sekä käytönaikaiset huoltotoimet vähentävät rakennuksen energiankulutusta ja muuta ympäristökuormitusta. Rakennetulla ympäristöllä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Rakennukset kuluttavat kokonaisenergiankulutuksesta noin 40 %, ja niiden osuus kasvihuonekaasupäästöistä on noin 30 %. Suomen rakennuskannasta asuinrakennusten osuus on noin 50 %, ja niistä noin 60 % on pientaloja. Suurin pientalojen ympäristövaikutus aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta, jonka osuus voi olla prosenttia rakennuksen koko elinkaaren aikaisesta ympäristökuormituksesta. Erot paljon ja vähän energiaa kuluttavien pientalojen hiilidioksidipäästöjen välillä ovat satoja tonneja rakennuksen käyttöaikana, mikä rahaksi muutettuna tarkoittaa kymmeniä tuhansia euroja talon lämmityskustannuksissa. Myös korjausrakentamisessa voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiankulutukseen. Lämmityksen lisäksi rakennusten energiankulutukseen vaikuttaa yhdyskuntarakenne ja rakennusten sijoittelu ympäristöön. Rakentaminen lähelle taajamien peruspalveluja vähentää yksityisautoilun tarvetta. Pienilmastoltaan suotuisalle rakennuspaikalle rakentaminen voi pienentää rakennuksen energiankulutusta merkittävästi. Lisäksi rakentamisen ympäristökuormitukseen vaikuttaa, voidaanko hyödyntää jo olemassa olevaa tiestöä, miten jäte- ja vesihuolto järjestetään, sekä miten rakennukset soveltuvat jo olemassa olevaan kylä- ja maisemakuvaan. Rakennettaessa uutta tai korjattaessa vanhaa työmaalla syntyy paljon jätettä. Jätteen määrää voidaan vähentää mitoittamalla tilattavien materiaalien määrä ja toimitusaika tarkasti, selvittämällä materiaalien uudelleenkäyttömahdollisuuksia sekä käyttämällä korjausrakentamisessa laadukkaita kierrätysmateriaaleja. Rakennusvalvonnan henkilökunta voi antaa pientalorakentajille informaatiota ja ohjeita rakennustyömaalla syntyvien jätteiden oikeasta lajittelusta sekä mahdollisuuksista hyötykäyttöön ja kierrätykseen Liikenne Joukko- ja kevyen liikenteen kehittäminen Kestävän yhdyskuntarakenteen tukemiseen tarvitaan maankäytön ja liikenteen yhtenäistä kehittämistä. Joukkoliikenteen tulee olla vuorotiheydeltään, hinnoittelultaan ja käyttäjäystävällisyydeltään kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa. Tällä hetkellä Sipoon joukkoliikenneyhteydet suuntautuvat pääosin Helsinkiin ja Porvooseen. Kunnan sisäinen joukkoliikenne on vähäistä, sillä kaksi kolmasosaa kunnan asukkaista asuu hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulkopuolella. Maankäytöllisestä näkökulmasta joukkoliikenteen ulottuvuus on nykytilanteessa melko suppea. Sipoon kasvustrategia tuo toteutuessaan mukanaan tuntuvia liikenteellisiä seurauksia ja asettaa korkeat vaatimukset toimivalle liikennejärjestelmälle. On äärimmäisen tärkeää, että Sipoo paitsi vie läpi tehokkaita maankäytöllisiä ratkaisuja, myös panostaa voimakkaasti joukkoliikenteen kehittämiseen. Siihen on hyvät mahdollisuudet, kun joukkoliikenteen potentiaalinen käyttäjämäärä kasvaa taajamien ja kylien keskitetyn asumisen ja pääkaupunkiseudulle suuntautuvan liikennevirran myötä.

15 Sipoon nykyisistä kevyen liikenteen väylistä useimmat sijaitsevat Nikkilän ja Söderkullan keskustaajamissa. Kevyen liikenteen verkosto taajamissa on melko kattava, mutta mahdollistaa pääosin vain taajamien sisällä liikkumisen. Turvallisen kevyen liikenteen reitistön varrella ja kävelymatkan päässä sijaitsevat palvelut mahdollistavat vanhusten ja muiden erityisryhmien omaehtoisen palveluiden käytön, sekä lisäävät terveydenhoitokuluja pienentävän hyötyliikunnan määrää. Hyötyliikunnan lisäksi kevyen liikenteen väylät palvelevat myös kuntoliikkujia. Pääsy viher- ja virkistysalueille kevyen liikenteen väyliä pitkin tukisi erityisesti lasten ja nuorten mahdollisuuksia saavuttaa nämä alueet. Asiointi-, koulu- ja työmatkojen tekemistä kävellen tai pyöräillen onkin tuettava maankäyttöratkaisuilla Kunnan sisäiset kuljetukset Osalla kunnan yksiköistä on hallussaan ajoneuvoja, joita henkilökunta käyttää työssään. Energiankulutuksen kannalta on tärkeää, että ajoneuvot ovat energiatehokkaita ja täten kuluttavat vähän polttoainetta. Myös kuljetusten tehokkaalla suunnittelulla ja ajotavoilla on merkitystä. Kunta voi työnantajana vaikuttaa henkilöstön kulkuvälinevalintoihin. Kunta voi kannustaa henkilöstöään käyttämään enemmässä määrin polkupyörää ja joukkoliikennettä. Kunta voi myös kehittää etätyön tekomahdollisuuksia, mikä vähentää merkittävästi työmatkoja. Kunnan eri toimipisteiden välillä on paljon sisäistä tavaraliikennettä, kuten tarvike- ja ruokakuljetuksia. Kunta järjestää myös erilaisia lakisääteisiä kuljetuksia, kuten koulukuljetukset sekä vanhusten ja vammaisten kuljetukset. Noin 40 % perusopetukseen osallistuvista oppilaista on koulukuljetusten piirissä. Osalla heistä kuljetustarpeen perusteena on matkan pituuden sijasta sen vaarallisuus. Tätä kuljetustarvetta voidaan vähentää kevyen liikenteen väyliä ja taajamateitä kehittämällä. Koulukuljetukset hoidetaan sekä linja-autoliikenteellä että taksikyydeillä. Kuljetusten ympäristövaikutuksia pienentävät tarkasti suunnitellut ajoreitit, koulujen porrastetut alkamisajat sekä taksiyrityksille asetettu edellytys uuden ajokaluston käytöstä. Kunnan sisäistä logistiikkaa tulee kehittää siten, että tavaroiden taksikuljetuksista esimerkiksi Nikkilän ja Söderkullan välillä voitaisiin luopua ja hoitaa kuljetus taksikyytejä edullisemmin kunnan omistamalla kalustolla Virka-ajoliikenne Virkatehtävien hoitaminen edellyttää useissa yksiköissä työntekijöiden liikkumista asiakkaiden luona. Liikkumistarpeesta osa voidaan korvata muun muassa sähköpostilla, mutta jotkin tehtävät vaativat henkilökohtaista läsnäoloa. Suurin osa virkamatkoista ajetaan omilla autoilla; kokous- ja tarkastusmatkoilla käytetään mahdollisuuksien mukaan kimppakyytejä. Yhtenä virka-ajojen ympäristökuormitusta vähentävänä tekijänä voisivat tulevaisuudessa toimia kunnan omistuksessa olevat, yhteisesti virka-ajojen

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu

Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Hajajätevesiasetuksen toimeenpanon valvonnan suunnittelu Lammin päivät 2.10.2014 Ympäristötarkastaja Kaisa Autio-Nousiainen Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Toimii Järvenpään,

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet

Lisätiedot

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI

OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Oulun kaupungin ympäristöpolitiikka OULU KASVAA KESTÄVÄSTI Hyväksytty kaupunginhallituksessa 9.8.2010 399 2 Oulu kasvaa kestävästi Sisältö Johdanto... 3 Oulun kaupungin ympäristöjohtaminen... 4 Oulun kaupungin

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus

LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus LIITE 1. Vesien- ja merenhoidon tilannekatsaus Aikataulu 2012 2013 2014 2015 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 1 2 3 4 Työohjelman ja keskeisten kysymysten suunnittelu Kuuleminen keskeisistä kysymyksistä ja työohjelmasta

Lisätiedot

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas

Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa. Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Kunnan tehtävät ja vastuu vesihuollossa Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -opas Esityksen sisältö Vesihuoltolain velvoitteet Vesihuollon kehittäminen Vesihuollon järjestäminen Toiminta-alueen

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.

Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille. Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6. Resurssiviisaudella kestävää kasvua kaupungeille ja kunnille Kaupunkeihin uutta voimaa resurssiviisaudesta -seminaari Lari Rajantie 2.6.2015 Resurssiviisaus on valtava mahdollisuus Sitra Lari Rajantie

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013

Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Kymenlaakson ilmasto- ja energiayhteistyö 18.9.2013 Taustaa Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia Kymenlaakson maakuntaohjelma Kuntien tavoitteet, strategiat, alueellisen yhteistyön tarve ja kuntaliiton

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen

Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki Jukka Noponen Ympäristötehokkaan rakentamisen brunssi Ekotehokas kaupunki 25.8.2011 Jukka Noponen Haaste: energiankäytön ja päästöjen vähentäminen rakennetussa ympäristössä Kansainväliset ilmastoneuvottelut Ilmasto-

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa

Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Vähäpäästöinen Pohjois-Pohjanmaa Tulevaisuusfoorumi: Ilmastonsuojelu, liikenne ja viestintä 20.4.2010 Oulu Tytti Tuppurainen n neuvottelukunnan puheenjohtaja Maakuntahallituksen varapuheenjohtaja Tytti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen Asemakaavan sisällöstä 11.4.2013 Asemakaava: yksityiskohtaisin kaavataso Asemakaava on yksityiskohtaisin kaavataso. Sillä ohjataan maankäyttöä ja rakentamista paikallisten olosuhteiden, kaupunki- ja maisemakuvan,

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Kunnat ja kaupungit toimivat

Kunnat ja kaupungit toimivat Kunnat ja kaupungit toimivat Vauhtia päästövähennyksiin! -seminaari 17.4.2013 Säätytalo Lotta Mattsson, Kuntaliitto Kaupungistuminen ja päästökehitys Tällä hetkellä puolet maailman väestöstä elää kaupungeissa.

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus

Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke. Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Miten kunta voi edistää ravinteiden kierrätystä alueellaan? Ravinneneutraali kunta -hanke Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus 29.9.2015 Esityksen sisältö RANKU-hanke, tavoitteet ja toteutus Mikä

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT

YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT Teollisuuden toimintaa ohjaavat tekijät YMPÄRISTÖSUOJELUN OHJAUSKEINOT prof. O. Dahl Puhtaat teknologiat -tutkimusryhmä Dia n:o 1, Teollisuuden toimintaympäristö ja prosessit Teollisuuden toimintaa ohjaavat

Lisätiedot

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN

KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO-TYÖKALUN ENSIMMÄISEN VERSION TUOTTAMINEN KEKO B, 1. Työpaja 10.4.2013 Antti Rehunen, Jari Rantsi ja Ari Nissinen, SYKE HEKO-TYÖKALUSTA KEKO-TYÖKALUUN Ekotehokkuusvaikutusten elinkaariperusteinen arviointi

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Viherkatot pykälissä

Viherkatot pykälissä Viherkatot pykälissä SUVI BORGSTRÖM, HTT ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO OMAPIHA MESSUT HELSINKI 29.3.2012 Esityksen rakenne 1) Viherkatot ja ympäristölainsäädännön tavoitteet 2) Viherkattorakentamisen ohjaus voimassa

Lisätiedot

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN 1. YMPÄRISTÖASIOIDEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI, ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Oppilaitos: Yhteyshenkilö: Päivämäärä: 1.1 YMPÄRISTÖASIOIDEN HOIDON TILA KRITEERI 1: Oppilaitoksella on käsitys omaan toimintaansa

Lisätiedot

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun

Lisätiedot

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma Eduskunnan talousvaliokunta 19.2.2016 Erja Fagerlund TEM/ innovaatio ja elinkeino-osasto Kilpailukyky

Lisätiedot

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa

Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Savo-Pielisen jätelautakunta Jätehuollon varaukset kaavoituksessa Alueen kuntien kaavoituksessa huomioon otettavaksi Huhtikuu 2015 Jätehuollon toimijoiden mukana olo kaavoitusprosessissa Savo-Pielisen

Lisätiedot

ELYt ja merialueiden suunnittelu

ELYt ja merialueiden suunnittelu ELYt ja merialueiden suunnittelu Varsinais-Suomen EL- keskus, Outi Vesakoski, Luonnonsuojelu 15.4.2010 1 2 ELYt ja luonnon monimuotoisuus Tehtävät Valvoo suotuisan suojeluntason toteutumista lajeilla ja

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

Ympäristövastuullinen Riihimäki

Ympäristövastuullinen Riihimäki Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen

Lisätiedot

edellytykset yy Kankaanpää

edellytykset yy Kankaanpää Poikkeamislupien i i ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset yy Kankaanpää 5.9.2013 Poikkeamispäätös / suunnittelutarveratkaisu rakennusluvan edellytyksenä Asemakaavoitettu alue rakennuslupa kaavanmukaiseen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen

Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma. PAKETTI johtoryhmä Tapio Ojanen Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma PAKETTI johtoryhmä 3.6.2010 Tapio Ojanen Päijät-Hämeen liitto, Hämeenkatu 9 A, 15110 LAHTI www.paijat-hame.fi/paketti Päijät-Hämeen ilmasto- ja energiaohjelma Aikataulu:

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet

KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN. 2 LUKU: Jätevedet KIRKKONUMMEN KUNTA Dnro 606/2012 KIRKKONUMMEN KUNNAN YMPA RISTO NSUOJELUMA A RA YKSET 2 LUKU: Jätevedet Sisällys 2. LUKU: JÄTEVEDET... 3 3 Jätevesien käsittely viemäriverkoston ulkopuolella... 3 1. Jätevesien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOMERON KAUPUNKI VALIMOTIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TYÖNUMERO: 20600874 PÄIVÄYS: 10.8. 2016, TARK. 10.10. 2016 Sweco Ympäristö Oy SOMERON KAUPUNKI Valimotien

Lisätiedot

[Tiedoston alaotsikko]

[Tiedoston alaotsikko] [Tiedoston alaotsikko] YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 1 Sisällysluettelo Lämmönkulutus... 3 Sähkönkulutus... 3 Veden kulutus... 4 Hankinnat... 4 Materiaalikulutus... 5 Jätteet... 6 Kuljetukset ja liikenne... 8 Ympäristösuunnitelman

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle

Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvikin kehittäminen - konkreettinen ehdotus Kirkkonummen kunnalle Långvik pysyy väljästi rakennettuna ja viihtyisänä asuinalueena 3.5.2012 1 Långvikin kehittäminen kunnan päätöksenteossa 1(5) Joulukuu

Lisätiedot

Työpaikan toimiva jätehuolto

Työpaikan toimiva jätehuolto Työpaikan toimiva jätehuolto Ympäristökouluttaja Miia Jylhä Pienempi kuorma huomiselle. 1.9.2015 TSJ + Rouskis Lounais-Suomen Jätehuolto Oy Kuntien perustama ja omistama osakeyhtiö 17 osakaskuntaa (Turku

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA

Kiinteistöstrategia. Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA Kiinteistöstrategia Suunnitelmallinen kiinteistönpito turvaa kiinteistön arvon säilymisen YLIVIESKA 19.3. 2013 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry Neuvontapalvelut

Lisätiedot

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN

ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA VERKOSTON ALUEISIIN ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVA YHTEENVETO ITÄ-UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN VAIKUTUKSISTA NATURA 2000 -VERKOSTON ALUEISIIN 2007 1. Taustaa Natura 2000 verkosto on Euroopan Unionin kattava luonnonsuojelulle tärkeiden

Lisätiedot

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus ELY-keskusten roolista uusien maakuntien rooliin Jyrki Palomäki, yksikönpäällikkö 1.12.2016 Maakuntauudistus (sekä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokset) Alueidenkäytön

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö

Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö Yhdyskuntarakenne, asuminen ja ympäristö - Yhdyskuntarakenne - Liikenne ja liikkumisen kestävyys - Asunto- ja toimitilarakentaminen - Asuminen - Ympäristö ja ilmasto, HSL ja Uudenmaan liitto Yhdyskuntarakenne,

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan

Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Asiantuntijanäkemys Lappeenranta 2028 -strategiaan Strategian laadintaa varten on tunnistettu neljä näkökulmaa, joiden kautta kaupungin toiminnalle asetetaan tavoitteita. Näkökulmat ovat: kuntalaisen hyvinvointi

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot