Asiantunteva punavihreä toimija

Transkriptio

1 10 inen Pohjoiset esikaupungit Asiantunteva punavihreä toimija 466 Erwin Woitsch KM, opettaja, ympäristövalistaja -Seuran puheenjohtaja Ympäristölautakunnan jäsen Valitse koulutuksen, ympäristöasioiden ja asukastoiminnan asiantuntemusta valtuuston ja helsinkiläisten käyttöön! erwinwoitsch.ehdokkaasi.fi Aito duunari ihmisen asialla Jali Kivistö 391 Vuokra-asuntoja lisää Terveydenhuoltoon lisää resursseja Vanhusten hoitoon lisää varoja Julkisen liikenteen hintoja alennettava Nuorille lisää aktiviteettejä SOSIAALIPALVELUT KUNTOON! PAKILA Sanna Vesikansa tiedottaja, VTM, kolmen lapsen kotiäiti To klo 18 Mukana Helsingin sosiaalijohtaja PAAVO VOUTILAINEN. Ravintola Päätön Kana, Pohjolank. 2, Käpylä Järj. Pohjois-Helsingin Vihreät KÄPYLÄ Sirkku Ingervo erityisopettaja, kahden lapsen äiti, kaupunginvaltuutettu Kunnallisvaalit 2008 KokoomukseN ehdokkaita alueella Enroth Matti, 479 tulliylitarjastaja, kaupunginvaltuutettu 64 v. Halme Liisa, 484 Vakuutusväen Liiton 1. varapj, yo-merkonomi Länsi- Järvinen Ari, 496 diplomi-insinööri, isännöitsijä 56 v, Krabbe Johanna, 507 ympäristönhuollon asiantuntija 42 v. SDP:N ehdokkaita alueella Ailio Jarmo, 752 kansanedustajan avustaja, FM 38 v. Metsälä Mikkola Minnami, 527 eläinlääkäri, perheenäiti 43 v, Koskela Suomalainen Nina, 574 erityisasiantuntija, valtiotieteiden maisteri Paloheinä Valtonen Malina, 585 kahvilayrittäjä, restonomi AMK 31 v. Veräjälaakso Niemi Katja, 826 historian ja yhteiskuntaopin opettaja, FM 33 v. Paloheinä Björkman Risto, 758 eläkeläinen, suunnittelupäällikkö 67 v. Bryggare Arto, 760 kaupunginvaltuutettu, kaup.kand. 50 v. Helovirta Mauri 772 eläkeläinen 60 v. Torpparinmäki Hovi Pirjo-Riitta, 776 TtM, terveydenhuollon opettaja 52 v., Nöjd Tuovi, 831 sosionomi, eläkeläinen 69 v. Veräjämäki Paavolainen Sara, 837 näyttelijä, omaishoitaja 49 v. Salonen Tapani, 855 hallintopäällikkö, VTM 35 v. Taipale Ilkka, 860 lääkäri 65 v. Veräjämäki Yhteiset palvelut kunnollisiksi ja kunnallisiksi. Kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja 70- ja 80-luvuilla. Keskisen sosiaalikeskuksen johtaja Tuorein teos: Reilu verokirja. WSOY

2 inen Pohjoiset esikaupungit 11 Helsingin kaupungin kuvapankki, Mika Lappalainen HElSinKi tekee voittoa MilJoonA päivässä Voitoista on ohjattava lisää rahaa palveluihin. Lehtemme ilmestymisalueen kunnallisvaaliehdokkaita Vihreiden ehdokkaita alueella Marjanen Jari J., 183 FM, kielenkääntäjä 50 v. Värtö Mikko, 249 (sit.) yrittäjä 56 v. Paloheinä Kunnallisvaalit sunnuntaina Ennakkoäänestys PEKKA ANTTINEN 882 KESKUSTA (sit.) Äänestä oulunkyläläistä urheiluväen ehdokasta yli puoluerajojen 37 Raimo Arikkala teknikko, eläkeläinen, 49 Seppo Julin (sit.) päätoimittaja, Torpparinmäki Mitja Ervasti opiskelija, Mikko Korhonen talonmies, 41 Yrjö Hakanen kaupunginvaltuutettu, Maunula-Pirkkola 80 Jenni Rauhala opiskelija, Maunula Helsingin Vasemmistoliiton ehdokkaita alueella Bergius Pentti, 350 dipl.ins., eläkeläinen 72 v. Maunula Eräsaari Leena, 354 (sit.) YTT, professori (ma) 60 v. Jokinen Orvokki, 376 lähihoitaja 53 v. Kivimäki Jorma, 390 lääketiet. ja kirurgian tri 56 v. Länsi- Oranne Emmy, 417 palkkasihteeri 57 v. Peltola Kati, 420 sosiaalijohtaja, eläkeläinen 68 v., Koskela Ravela Reko, 428 postinkantaja 37 v. Veräjälaakso Vaara Markku, 452 toimitsija, eläkeläinen 62 v. Torpparinmäki Woitsch Erwin, 466 KM, opettaja, lärare 51 v. RKP:n ehdokkaita alueella Berg Göran, 663 (Obund.) Tekniker 54 år Östra Baggböle Juth Kristina, 694 Vicehäradshövding/varat. 32 år Svedängen / Paloheinä Kollin Susanne, 697 tf klasslärare 52 år Månsas Torvalds Nils, 730 redaktör - toimittaja 63 år Månsas Yrjölä-Lindgren Christina, 744 Kontorschef, merkonom 62 år Åggelby Keskustan ehdokkaita alueella Anttinen Pekka, 882 (sit.) OTK, seurajohtaja Holopainan Juha Matti, 890 rehtori, toimittaja Paloheinä Laaninen Timo, 920 päätoimittaja 54 v. Paloheinä SKP:n ehdokkaita alueella Arikkala Raimo, 37 eläkeläinen Ervasti Mitja, 39 opiskelija Levy Perttu, 932 suunnittelija 33 v. Koskela Mäenpää Marjaana, 943 tilastosuunnittelija, sosiaalityöntekijä 38 v. Hakanen Yrjö, 41 puheenjohtaja Maunula-Pirkkola Julin Seppo, 49 (sit.) päätoimittaja Torpparinmäki Kristillisdemokraattien ehdokkaita alueella Pellonpoika Tuula, 307 Ravintolaesimies Perussuomalaisten ehdokkaita alueella Korhonen Mikko, 55 talonmies Rauhala Jenni, 80 opiskelija Maunula Potapenko Maksim, 311 Yrittäjä Maunula Tyrni Miina, 332 Ylioppilas Kauhajärvi Vesa, 611 karaokejuontaja Kuusinen Tuula, 657 yrittäjä Länsi- Lehti Heikki J, 622 isännöitsijä, toimittaja Veräjänmäki Reijo Vuorento 870 Talous taantuu - entä palvelut? Nyt tarvitaan vastuullista toimijaa ja osaajaa! Syntyperäinen helsinkiläinen. (57v.) Valtiovarainministerin talouspoliittinen erityisavustaja edellisessä hallituksessa. Kuntatalouden ammattilainen terveydenhuollon osaaja.

3 12 inen Pohjoiset esikaupungit Kunnallisvaalit 2008 Kunnallisvaalit 2008 Kunnallisvaalit Miksi kunnallisvaalit ovat tärkeät vaalit? Helsingin kaupungin kuvapankki, Matti tirri Suomalaisilla on oikeus äänioikeuden käyttöön presidentin vaaleissa, Euroopan parlamentin vaaleissa, eduskuntavaaleissa ja kunnallisvaaleissa ja sen lisäksi voidaan vielä järjestää neuvoa antavia kansanäänestyksiä. Kunnallisvaalit ovat tärkeät vaalit. Niiden tulos ratkaisee, minkälaisessa Helsingissä eletään seuraavat neljä vuotta. Valtion tehtävänä on säätää lakeja ja asetuksia ja jakaa rahaa kunnille valtionosuuksina. Valtio ei voi enää määrätä kuntia toimimaan tietyllä tavalla. Se voi antaa kunnille vain ohjeita ja suosituksia. Valtion ja kunnan suhteet uudistettiin valtionosuusuudistuksessa v Suomessa on nykyisin maailman laajin kunnallinen itsehallinto. Aiemmin valtio määräsi, mihin kohteeseen ja millä tavoin kunnan piti valtiolta saamansa rahat käyttää. Jos kunta menetteli väärin, valtiolla oli mahdollisuus rangaista kuntaa ja periä vaikka varat takaisin. Uudistuksessa kuntien itsemääräämisoikeutta laajennettiin. Päätökset siitä, mihin kohteeseen ja millä tavoin kunta valtiolta saamansa rahat käyttää, tehdään kunnassa. Niinpä nykyisin esimerkiksi siitä: Äänestä ennakkoon tai Kunnallisvaaleissa voi äänestää ennakkoon Posti on perinteinen ennakkoäänestyspaikka. Helsingissä muutamissa kaupunginosissa ennakkoäänetyspaikka on kirjastossa, näin esimerkiksi Maunulassa ja Paloheinässä. Äänestyspostit ovat arkisin auki normaaleina aukioloaikoinaan vähintään kello 18:aan, mutta useimmat kello 20:een asti. Lauantaina ja sunnuntaina postit ovat auki äänestystä varten kello Kirjastoissa voi viikonloppuisin äänestää klo Alueelta löytyy ennakkoäänestyspaikkoja seuraavasti: n posti, Siltavoudintie 4 Maunulan kirjasto, Suursuonlaita 6 Paloheinän kirjasto, Paloheinäntie 22 Kunnallisvaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai Oikeusministeriön sivustolla on tietoa vaaleista ja äänestyksestä. Ennakkoäänestyspaikkojen sijaintia ja aukioloa voi tiedustella Oikeusministeriön vaalipalvelunumerosta (suomeksi) ja (ruotsiksi). ja turvallista kotihoitoa riit- maksuja tävästi ja onko vanhainkote- - nostetaanko vai lasketaanja ja palvelutaloja tarpeeksi ko joukkoliikenteen hintoja - saavatko omaishoitajat lain jne. mukaan heille säädetyt oipäätetään Helsingin valkeudet tuuston voimasuhteiden - tuetaanko enemmän yri- jätetäänkö se kokonaan pe- kälaisia hoitomaksuja peri- - kaivetaanko kaupungin mukaisesti valtuustossa ja tysmaailmaa kuin kaupun- rimättä niin kuin Kaskisissa tään alusta täyteen Keskustun- kaupungin hallinnossa. kilaisia vastikään päätettiin neleita tai tunneleita Tallin- onko koululuokissa 20 vai naan Valtuuston värillä on väliä! - peritäänkö Helsingissä - kuinka monta lasta on 40 oppilasta terveyskeskusmaksua vai päiväkotiryhmässä ja min- - saavatko vanhukset hyvää - aletaanko periä ruuhka- Helsingin kaupungin vallan portaat Valtuusto Kaupunginvaltuusto on Helsingin ylin päättävä elin. Siinä on 85 jäsentä. Kuluneen vaalikauden aikana valtuutetuista naisia on ollut 43 ja miehiä 42. Valtuusto valitaan joka neljäs vuosi. Kuluneella vaalikaudella valtuuston puheenjohtajana on toiminut Rakel Hiltunen (sd). Valtuusto päättää kaupungin tärkeimmistä taloudellisista asioista, mm. kaupungin talousarvion hyväksymisestä, tuloveroprosentista ja eri hallinnonalojen määrärahoista. Valtuusto vastaa kaupungin hallinnon järjestämises- tä. Se asettaa tehtäviinsä kaupungin toimielimet ja täyttää tärkeimmät virat. Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen valtuuston voimasuhteiden pohjalta. Kaupunginhallituksen jäseniä on 15. Päättymässä olevalla valtuustokaudella kaupunginhallituksen jäsenistä viisi on ollut kokoomuslaisia, neljä demaria, kolme vihreiden edustajaa ja yksi jäsen vasemmistoliitosta, RKP:sta ja Keskustasta. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Suvi Rihtniemi (kok). Kaupunginhallituksen tehtävänä on mm. johtaa kaupungin hallintoa, valmistella kaupunginvaltuustossa käsiteltävät asiat, panna täytäntöön valtuuston päätökset, valvoa valtuuston päätösten lainmukaisuutta ja valvoa kaupungin etuja. Kaupunginhallituksella on myös oikeus tehdä tarpeellisiksi katsomiaan aloitteita. Lautakunta Helsingissä on 27 lautakuntaa tai johtokuntaa. Ne ohjaavat ja kehittävät alaistensa virastojen ja laitosten toimintaa. Lauta- ja johtokuntien jäsenet va- litsee kaupunginvaltuusto. Kussakin lautakunnassa on kaupunginhallituksen edustaja, joka on oikeutettu ottamaan osaa kokouksiin ja keskusteluun, mutta ei päätöksentekoon. Toimikunta ja neuvottelukunta Kaupunginhallitus voi asettaa toimikuntia ja neuvottelukuntia valmistelemaan määrättyä asiaa tai suorittamaan jotain tehtävää. Helsingillä on ollut 22 toimikuntaa tai neuvottelukuntaa. Kaupunginjohtajat Kaupunginjohtaja ja apu- laiskaupunginjohtajat muodostavat kaupungin johtajiston. Helsingin kaupunginjohtajana toimii Jussi Pajunen (kok). Apulaiskaupunginjohtajia on neljä. Myös heidän virkojaan täytettäessä valtuuston poliittiset voimasuhteet vaikuttavat. Kaupunginjohtajien tehtävänä on on kunkin toimialallaan johtaa, valvoa ja kehittää kaupungin hallintoa sekä vastata siitä, että asetetut tavoitteet saavutetaan. Virastot ja laitokset Helsingin kaupungin virastot ja laitokset hoitavat oman toimialansa asioita. Niitä kaupungissa on lähemmäs 40. Valtuuston voimasuhteet kaudella Valtuutettujen määrä Kokoomus 27 SDP 20 Vihreät 16 Vasemmistoliitto 8 RKP 6 Keskusta 4 Krist. 2 Perussuomalaiset 1 SKP 1

4 inen Pohjoiset esikaupungit Helsingin kaupungin kuvapankki, Mika Lappalainen Kunnallisvaalit Myrskyläntien lehtikatsaus Vahva kaupunki vai vahvat asukkaat? Helsingin Sanomat ja Vantaan kokoomus jatkavat pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämiskampanjaa, josta Espoon kokoomustoverit sanoutuvat irti. Hesari haastatteli muutamaa vantaalaista, jotka olivat yhdistämisen kannalla mm. siksi, että silloin he pääsisivät eroon joukkoliikenteen seutulipusta. Yksi mies perusteli liitosta sillä, että monet asiat voisi hoitaa pienemmin kustannuksin. Esimerkkinä hän mainitsi seutulipun lisäksi Helsinki-Vantaan lentokentän muuttumisen ihan vain Helsingin lentokentäksi. Mitähän laskuoppia hänen koulussaan on käytetty? Miksi Helsingin lentokenttä olisi halvempi kuin Helsinki-Vantaan? Joukkoliikenteen lippujen hintaan vaikuttaa kustannusten lisäksi, paljonko kunta rahoittaa liikennettä maksuilla ja paljonko verorahoilla. Kuntaliitos ei kustannuksia vähennä. Liitosten sijaan liikenteen kokonaiskustannukset pienenisivät, kun joukkoliikennettä parannettaisiin ja lippumaksuja vähennettäisiin. Näillä konsteilla vähenisi myös henkilöautojen käyttö ja sitä mukaa autoväylien rakentaminen. Helsingin vihreiden puheenjohtaja arvioi, että Helsingille syntyisi nopeita hyötyjä asuntotuotannossa ja ehkä elinkeinopolitiikassa. Hänen mielikuvissaan lentokentän, Vuosaaren sataman ja Helsingin keskustan kuuluminen samaan kuntaan synnyttäisi vahvan kokonaisuuden. Minun silmissäni tuo vahva kokonaisuus on jo olemassa kuntarajoista riippumatta. Vihreiden logiikalla kaikki kuntarajat ja valtioidenkin rajat pitäisi poistaa. Muuten hyvä ajatus, mutta siihen sisältyy paha demokratiavaje. Alueellisten yksiköiden puuttuessa tuota vahvaa kokonaisuutta johtaisivat sitten ylivertaiset maailman johtajat jossain siellä kaiken keskellä. EU:ssakin puhutaan tavoitetasolla siitä, että ihmisten pitää saada vaikuttaa yhteisiin asioihin ja päättää niistä mahdollisimman lähellä omaa elämänpiiriään. Tämän toteuttaminen on ainoa tepsivä lääke siihen turhautumiseen, joka leimaa suomalaistenkin poliittista ajattelua. Pääkaupunkiseutua vaivaa pöhötauti, joka ahdistaa meissä jokaisessa elävän kansalaisen poliitikkoja ja virkamiehiä syyttäväksi valittajaksi. Kaupunginosavaltuustot olisivat hyvä keino kasvattaa vahvoja asukkaita, jotka opettelisivat yhteistyössä ottamaan vastuuta oman alueensa palveluista. Koko maassa yhtenäinen ja progressiivinen tulovero yksinkertaistaisi kuntien palvelujen rahoituksen ja vähentäisi samalla kuntien kaavoituksen ja palveluverkon mukauttamista raharikkaiden pienen enemmistön etuihin. Monimutkaisen valtionosuusjärjestelmän korvaisi yksinkertaisempi kuntaosuusjärjestelmä, jossa asukasrakenne ja asukkaiden palvelutarpeet määrittelisivät kunnan vuosittaisten käyttövarojen suuruuden. Myös pääomatuloja verotettaisiin samalla progressiolla kuin ansiotuloja ja eläke- ja muita sosiaalivakuutustulojakin. Tämä kuntapalvelujen rahoitusmalli poistaisi aikaa myöten myös sen Hesarin haastatteleman Vantaalle muuttaneen miehen toteaman ongelman, että Vantaa tuntuu jotenkin köyhemmältä kuin esimerkiksi Espoo. Kati Peltola 2008 Yhteisöllisyys lisää kuulumisen tunnetta Yhteisöllisyys on päivän sana. Suomea pidetään perinteisesti yhteisöllisenä maana, sillä talkootyö on ollut kunniassa. Mutta mitä yhteisöllisyys on tämän päivän Helsingissä? Yhteisöllisyyden pikamääritelmänä voidaan pitää normaalia hyvää käytöstä ja toisten huomioon ottamista suhteessa ympäröiviin ihmisiin. Miten sitä omassa arjessani toteutan? Vihreät pitävät yhteisöllisyyden lisäämistä välttämättömänä niin järjestöjen, asuinalueiden, asukasyhteisöjen kuin asukastalojenkin avulla. Apulaiskaupungin johtaja Sauri määrittelee yhteisöllisyyden pähkinänkuoressa: Yhteisöllisyyttä on se, että ihmisen yksilöllisen käyttäytymisen ja hänen ryhmäsuhteittensa välillä on tasapaino. Ihminen toimiessaan yhteisöllisesti osallistuu erilaisten ryhmien toimintaan kuten esimerkiksi perheen, taloyhtiön, urheiluseuran, Mannerheimin lastensuojeluliiton. Ja saa vastavuoroisesti tukea ja apua omilta yhteisöiltään yhteisön luonteen mukaan. Kuulumisen ja kuulluksi tulemisen tunne on tärkeää yhteisöllisyydessä. Jokainen meistä kuuluu tai lasketaan kuuluvan useaan eri ryhmään. Yhteisöön kuulumisen tunne luo turvaverkkoja ajassa, jossa muuttoliike voimistuu ja juuria asuinalueelleen, on yhä harvemmalla. Yhdessä tekeminen yhteisen tavoitteen puolesta on tärkeää yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Pihatalkoot useimmiten lisäävät yhteisöllisyyttä, paitsi jos kovin sapekkaasti pohditaan poissaolevien asioita. Se, että voi antaa avaimen jollekulle samassa talossa asuvalle kaikenvaralta, on jo hyvinvointia lisäävää. Kaupungin tasolla yhteisöllisyyden lisäämiseksi on tärkeää antaa kaiken ikäisille kokoontumistiloja ja mahdollisuuksia muokata omaa lähiympäristöään. Kuinka moni aikuinen kokee kuuluvansa työpaikkaansa ja olevansa täysivaltainen osa sitä? Vastaus riippuu varmaan paljolti työpaikan ilmapiiristä, johtamisesta ja kuinka kovasti on kyseistä työtä halunnut. Ainakin sairauspoissaolot vähenevät, kun tuntee olevansa osa työyhteisöä ja voivansa vaikuttaa työhönsä. Kuinka moni koululainen on voinut kokea kuuluvansa luokkaansa ja olevansa siellä hyväksytty niin muiden oppilaiden kuin opettajien taholta? Täs- Potilaalle oikeus valita lääkärinsä Terveyspalveluiden saatavuus vaihtelee alueittain. Joillain terveysasemilla lääkärin vastaanotolle pääsee nopeasti, toisilla taas voi joutua odottamaan kauankin. Jonottaminen lisää painettapäivystyksiin. On aika muuttaa järjestelmää siten, että potilas voi valita lääkärinsä ja terveysaseman, jossa asioi. Jos omalla lähiasemalla on ruuhkaa, potilas voisi halutessaan hakeutua sinne, mistä aika järjestyisi kaikkein nopeimmin. Helpoin asiointipaikka saattaisikin olla työpaikan eikä kodin lähellä. Laboratoriopalveluiden kohdalla tämä valinnanvapaus on jo käytössä HUS-piirissä. Jäykästä väestövastuusta luopuminen antaisi myös lääkärille mahdollisuuden keskittyä tiettyihin osaamisalueisiin, mikä parantaisi hoidon laatua ja lisäisi terveyskeskuslääkärin työn houkuttelevuutta. Valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki tulee aikanaan lisäämään potilaan valinnanvapautta jopa yli kuntarajojen, mutta mikään ei estä siirtymästä malliin Helsingissä jo ennen lain voimaan tuloa. Katja Ivanitskiy lääkäri Helsinki tä riippuu paljolti koulussa viihtyminen ja myönteinen käsitys itsestään oppijana. Kotien kasvatusvastuuta ei voi koskaan vähätellä. Toisaalta lapset ja nuoret viettävät 4 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa aikaa koulussa. Myöskään koulun ja sen ilmapiirin merkitystä ei voi vähätellä. Helsingin kokoisessa kaupungissa ei perheillä välttämättä ole suvun tukea arjessaan. Koko kylä ei aina kasvata ainakaan myönteisellä tavalla. Siksi kanssakasvattajuus on tärkeää. Tähän ei riitä yksin ydinperhe. Myönteisiä aikuissuhteita lapsia ja nuoria kohtaan tarvitaan yhä enemmän. Aikuisen huonoon päivään perustuvat negatiiviset kohtaamiset lasten ja nuorten kanssa vaikuttavat osaltaan siihen, minkälaisen kuvan lapset saavat aikuisten maailmasta. Juha Siltalan mukaan myös keskiluokan lasten ihmissuhteissa on tapahtunut ohentumista. Maa on rikas. Mutta ei ole varaa pienem- piin ryhmiin päivähoidossa ja koulussa! Huomiovaje on rakenteellinen ilmiö. Nykynuoret lohduttavat toisiaan vertaisryhmissä. Mutta entä ne, joilla ei ole hyviä ystäviä? Lapset ovat merkittävin luonnonvara. Meitä kaikkia tarvitaan tukemaan tämän päivän lapsia ja nuoria kasvamaan kohti itsestään välittävää ja toisista huolta pitävää ja yhteisöllistä aikuisuutta. Pelkkä ystävällinen tervehdys voi pelastaa päivän. Kokemus, että kelpaa ja on arvokas on tärkeää jokaiselle. Sirkku Ingervo kaupunginvaltuutettu Käpylä Rokotus antaa suojaa influenssaa vastaan Influenssa on viruksen aiheuttama hengitystietulehdus, joka leviää helposti pisaratartuntana tai kosketuksen välityksellä. Sen oireita ovat nopeasti nouseva, korkea kuume, voimakkaat lihaskivut, vilunväristykset, väsymys, päänsärky, huonovointisuus ja kova yskä. Influenssa on virustauti. Siihen eivät antibiootit tehoa. Se ei ole sama tauti kuin flunssa tai nuhakuume. Se alkaa äkillisemmin ja on oireiltaan rajumpi. Maksuttomiin influenssarokotuksiin ovat oikeutettuja kaikki 65 vuotta täyttäneet, kaikki perusterveet 6 35 kuukauden ikäiset lapset sekä 3 64-vuotiaat lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluvat, joiden terveyttä influenssaan sairastuminen oleellisesti uhkaa. Vaara sairastua vaikeaan influenssaan lisääntyy iän mukana ja 65-vuotiailla se on jo suuri. Siksi ikäihmisen kannattaa ottaa influenssarokotus, vaikkei hänellä olisikaan mitään perussairauksia. Rokote suojaa ainoastaan influenssalta. Se ei suojaa flunssalta tai muilta hengitystietulehduksilta. MAKSUTON ROKOTUS RISKIRYHMILLE OMALLA TERVEYSASEMALLA

5 14 inen Pohjoiset esikaupungit Nuorten vanhemmat! Nyt on viimeinen hetki ilmaista mielipiteensä Nuorisotoimen tuottavuus on alentunut ja jatkossa nuorten määrän ennustetaan vähenevän. Niinpä nuorisoasiainkeskuksen toiminta- ja tilastrategian toteuttamista painetaan vauhdilla eteenpäin. Sillä pyritään vastaamaan nykyistä tehokkaammin nuorten tarpeisiin, jous- TASOKKAAMPI STADI NUORILLE! Kaikille avoin keskustelutilaisuus nuorten tiloista ja toimintamahdollisuuksista Pohjois-Helsingissä. Maanantaina klo n nuorisotalo Pohjoinen nuorisotyöyksikkö Kylänvanhimmantie 25, Helsinki Tervetuloa keskustelemaan oman asuinalueesi nuorisotyön kehittämismahdollisuuksista! Lisätiedot: osastopäällikkö Kari Naalisvaara puh. (09) nuoriso.hel.fi > Viraston esittely > Strategia Halloween Bändi-ilta Helmi vol 11 Vanhemmat mukaan! Nuorten Iltakahvila Etupellon leikkipuistoon Viime ja tämän syksyn jälkeen lienee selvä, että nuorten kanssa on oltava paljon enemmän. Suomalaista yhteiskuntaa on kritisoitu ennenaikaisen itsenäisyyden ihannoinnista. Kyllä se osaa: johan pääsi ripillekin. Kenttätyössä nuorten kanssa toimivat nuorisotyöntekijät ja poliisi vastaavat: Ei muuten osaa, vaan tarvitsee hioutumista turvallisen aikuisen asettamia rajoja vastaan joka päivä. Myös viikonloppuisin! Meidän vanhempien sanotaan olevan kiireisiä. Harvemmin todetaan, että vanhemmat juoksevat omissa menoissaan, koska ovat monesti neuvottomia, turhautuneita ja joskus n nuorisotalolla perjantaina Ovet avataan klo18 Esiintymässä nuorten bändejä Festeroth, Klubikirves, Flavuorite sekä Idiomatic Lisätietoja n nuorisotalolta: p / pakilan.nuorisotalo@hel.fi Lepolantie 19, Hki 66 (Bussi 67) suoranaisesti peloissaan omienkin nuorten suhteen. On helpompi olla pois kuin sietää mahdottomalta tuntuvaa menoa. Kannattaakin muistaa yhdysvaltalaisten kouluampumisia laajalti tutkineiden turvallisuusasiantuntijoiden ohje: Ole vain läsnä ja kuuntele lastasi kaikin tavoin! Helsingin kaupungin Pohjoinen nuorisotyöyksikkö PoNy, ennaltaehkäisevän päihdetyön yksikkö Klaarin Pohjoinen alue ja Leikkipuisto Etupelto käynnistävät yhteistyössä Itä--yhdistys ry:n kanssa Etupellon Iltakahvilakokeilut muualta Helsingistä saatujen myönteisten kokemusten tavampaan ja monipuolisempaan tapaan tuottaa toimintaa nuorille, nuorisotyöntekijöiden osaamisen parempaan hyödyntämiseen sekä tasapuoliseen ja tarkoituksenmukaiseen nuorisotilojen palveluverkkoon. Näiden kauniilta kuulostavien tavoitteiden tarkoituksena on saada säästöjä aikaan, vaikka kaikenlainen nuorten tukemisen tarve on tunnustettu Kauhajoen tragedian jälkeen. Käytännössä toiminta- ja tilastrategian muutos tarkoittaa, että monia nykyisiä nuorisotaloja uhkaa sulkeminen. Nuorisolautakunta käsittelee toiminta- ja tilastrategiaa taas kokouksessaan Suunnitelma on herättänyt vastustusta. Niinpä asukastilaisuudet jatkuvat. Tilaisuuksia pidetään tämän syksyn aikana läntisessä, pohjoisessa, keskisessä ja eteläisessä Helsingissä sekä ruotsinkielisen nuorisotyöyksikön toimintaalueella. Pohjois-Helsingissä järjestetään kaksi tilaisuutta. - Tiistaina klo Koskelan nuorisotalolla - Maanantaina klo n nuorisotalo Nuotassa Vanhemmat! Onko teistä hyvä asia, että alueellista nuorisotoimintaa supistetaan, toimintoja siirretään verkkoon ja keskustassa sijaitseviin suuriin toimintatiloihin? Nyt on viimeinen mahdollisuus päästä sanomaan mielipiteensä asiasta. Toimi, äläkä tyydy motkottamaan. innoittamina. Ajatuksena on laajentaa Etupellon käyttöä nuorisotoiminnan suuntaan ja vähentää positiivisen leimaamisen avulla siellä päivisin ja iltaisin esiintyvää häiriökäyttäytymistä. Erityisen tärkeitä tavoitteita ovat PoNy:n nuorisotalojen (Maunula,, ) henkilökunnan jalkautuminen kentälle ja nuorisotyöntekijöiden ja alueen vanhempien yhteistyö. Etupellon iltakahviloita pitämään tulevat sekä nuorisotyöntekijät että vanhemmat. Ennen toiminnan aloitusta järjestetään vanhemmille nuorisotoimen puolesta koulutustilaisuus, jossa käsitellään ongelmatilanteita, joita nuorisotalojen henkilökunta työssään kohtaa ja perehdytään niiden ratkaisutapoihin. Asiaa läheltä seuranneet vahvistavat: Nuorisotalojen POHJOISEN NUORISOTYÖYKSIKÖN NUORISOTALOT AVOINNA SYKSYLLÄ 2008: MA, KE, TO varhaisnuoret (9-12 v.) klo nuoret (13-17 v.) klo Perjantaisin varhaisnuoret (Maunula ja ) klo Torppiksessa vartsujen ajan tilalla Giltsikerho klo ssa 7lk:laisten oma aika klo !!! nuoret klo Talot ovat tiistaisin kiinni (kokouspäivä). Lauantaisin nuorisokahvila Klaara-P n nuorisotalolla klo (parilliset viikot) ja Klaara-T Torpparinmäen nuorisotalolla (parittomat viikot). Maunula avoinna klo joka toinen lauantai (parittomat vkot). ssä Nuotta Café joka kuun viimeinen lauantai klo Syksyn ohjelmistossa: Halloween bändi-ilta Helmi vol11, Discoja, leirejä, kerhoja, asukasilta ym. Kysy lisää lähimmältä nuorisotaloltasi. Pohjoinen nuorisotyöyksikkö Maunulan nuorisotalo n nuorisotalo Nuotta p p Maunulantie 19, Hki 63 Kylänvanhimmantie 25, Hki 64 maunulan.nuorisotalo@nk.hel.fi oulunkylan.nuorisotalo@nk.hel.fi n nuorisotalo Torpparinmäen nuorisotalo p / p , Lepolantie 19, Hki 66 Ylä-Fallintie 54, Hki 69 pakilan.nuorisotalo@nk.hel.fi torpparinmaen.nuorisotalo@nk.hel.fi ssä kuin kotonaan Yhteiskoulun hyvä henki teki vaikutuksen henkilökunnan osaaminen on valtava hyödyntämistä vailla oleva voimavara. Yleistäen voisi todeta, että jokaisen teini-ikäisen vanhemmaksi aikovan/joutuvan kannattaisi viettää muutama tunti nuorisokasvattajan aisaparina. Iltakahvilan pilotti-illat ovat pe klo ja pe klo Viimeisen kahvilaillan jälkeen toimintaa arvioidaan kevätkautta varten. PoNy ja Klaari esittelevät hankkeen Leikkipuisto Etupellossa maanantaina klo Vanhempien toivotaan saapuvan runsain joukoin! Paikalle saapuminen ei velvoita mihinkään. Kahvitarjoilu. Tilaisuus on maksuton. Lisätietoja Noora Ivonen, Klaarikoordinaattori pohjoinen alue, p Sähköposti: noora.ivonen@ Toimittaja ja kulttuurituottaja Harri Pirhosen ensikosketus än liittyy uintiretkeen Pikkukoskelle. Alle kouluikäisinä pyöräilimme Vantaan länsirantaa siirtolapuutarhan ohi ja radan ali, kun hirvi syöksyi eteen ja ui pikavauhtia Pihlajiston puolelle. Hieman se jäi kaivelemaan, kun hypeltiin kallioilta joen sameaan veteen. Jos siellä vaikka olisi muitakin eläviä pinnan alla piilossa. Sittemmin uintireissut pitenivät Kumpulaan ja Stadikalle asti. n läpi oli mukava fillaroida. Koulun musaluokalla perinteitä Harrin tyttö Sara on n Yhteiskoulun kasiluokkalainen. Musiikinopettaja Sippu on jo käsite. Samoin musiikkiluokkalaisten ysillä ulkomaille suuntautuvat konserttimatkat ja jokasyksyinen Miehikkälän musaleirikoulu. Olen tämän pian päättyvän nelivuotiskauden kuulunut Hiidenkiven peruskoulun ja Koillis-Helsingin lukion johtokuntiin. Kun rehtori Hannele Nevalainen pyysi mukaan yhteiskoulun Kannatusyhdistys ry:n johtokuntaan, tartuin tilaisuuteen. n Yhteiskoulun perinne on vahva. Eikä vähiten Pop-Jazz konservatorion perustajan Klaus Järvisen ansioista. Levyraadissa tuomaroinut Klasu muisti aina mainita Ogelista. Tuolloin teeveetä töllänneet olivat ja ovat taatusti tietoisia, että ssä tehdään muusikoita tosissaan. Maankuulu liikuntapuisto vieressä Toimittajan töistä Harrin mieleen muistuvat Yhteiskoulun laajennusosan harjakaiset viitisen vuotta sitten. Koulun oma kasvatti Jussi Raittinen musisoi. Uusi siipi tuli tarpeeseen. Tuolloin myös selkisi, että Ari-Pekka Darth Ogelista huokuu samaa yhteisöllisyyttä ja mehenkeä kuin Tapanilasta. Molemmat liitettiin Helsinkiin v Idyllit elävät yhä. Södermannin Jacke on jossain pilke silmäkulmassa maininnutkin, että n itsenäisyyttä olisi ryhdyttävä tosissaan ajamaan, Harri Pirhonen ehdottaa. tätä opinahjoa aion lapsilleni suositella, Harri kertoo. Pojat, Samuel, 16, ja Daniel, 15, pelaavat jääkiekkoa n Kiekko-Kerhossa. Daniel on todennäköisesti tulossa n yhteiskouluun Saran vanavedessä ensi syksynä. Sisaruus on toissijainen oppilaaksiottoperiaate. Rehtori Nevalainen ei asiasta kysäistessäni muistanut, milloin viimeksi olisi käynyt niin, ettei veli olisi siskon peesissä kouluun mahtunut. Jääpallo- ja pikaluisteluareenastaan kuuluisalla n tekojääradalla ja viereisessä n nuorisojäähallissa nuorilla on mainiot mahdollisuudet omaehtoiseen harjoitteluun sekä ennen että jälkeen koulupäivän. Tälläkin perusteella koulua on helppo markkinoida, Pirhonen muistuttaa.

6 inen Pohjoiset esikaupungit 15 Tanhuhovi toimi tanssipaikkana noin n poikien perustama Thor Sundellin yhtye sai heti Tanhuhovin valmistuttua koko kesäksi kiinnityksen tanssilavalle. Tarinaa Tanhumäestä Muistoja saatiin talteen Edellisessä lehdessä peräänkuulutettiin muistoja Tanhumäen tanssilavasta. Yhteydenottoja tuli runsaasti. Tanhulavalla soittanut Antti Pirtinheimo muistaa vielä, miten keväällä 1946 n ja n rajamailla kaadettiin metsää. n SKDL:n jäsenet olivat päättäneet rakentaa n ja vähän nkin nuorille tanssilavan ja niin kauniille mäen kumpareelle nousikin nätti tanssilava, joka sittemmin ristittiin Tanhumäeksi. Tiedossa ei ole, osallistuiko näihin talkoisiin myös oulunkyläläisiä, Antti Pirtinheimo muistelee. Kun lava oli vielä keskeneräinen, rakentajat alkoivat pohtia jo orkesteriakin. Joku muisti n poikien perustaneen Thor Sundellin yhtyeen. Helsingfors, Åggelby, Grindbacka, det är där jag bor, det är där jag har bott i runt 10 år. Just nu kan jag inte tänka mig bo på något annat ställe, detta är stället jag trivs bäst på. Fast jag skulle längta hur mycket som helst till vita stränder med klart, ljust vatten, så är det ändå Åggelby jag är fäst vid. Åggelby är den enda hemtrakten jag minns, eftersom vi flyttade hit när jag var två år gammal. Jag tycker att Åggelby är ett bra ställe att Niinpä meitä pyydettiin koesoittoon kesken lavan rakentamisen. Orkesterin saapuessa rakennustyöt keskeytettiin ja rakennusmiehet keskittyivät koesoiton kuunteluun. Viileässä ja kosteassa säässä orkesteri teki parhaansa ja soitti mm. kappaleet Tonavan aallot, La Cumparsita, Lady be good ja lopuksi Sweet Sue, joka oli yhtyeen tunnussävel. Liekkö syynä viileä sää ja lähestyvä tihkusade, mutta saman tien orkesterimme sai kiinnityksen Tanhumäelle koko kesäkakudeksi, Pirtinheimo naurahtaa. Seuraavina kesinä orkesterit vaihtuivat melko tiuhaan ja yleisö näytti edelleenkin muodostuvan lähinnä muualta kuin stä tulleista. Kuten monet muutkin sodan jälkeiset pienet tanssilavat Britta Holmlund stipendium vinnare Janina Lund åk 6, Kottby lågstadieskola: MIN HEMBYGD muistorikas Tanhumäki kuihtui hiljalleen. Kuulemani mukaan se lepää nyt kaikessa rauhassa muistoineen entisellä paikallaan asfaltin alla, Pirtinheimo arvelee. Tanhumäen soittojakson jälkeen Thor Sundellin orkesteri soitteli harvakseltaan Helsingin ympäristössä vielä parin vuoden ajan. Sittemmin sovittiin, että kukin lähtee omille teilleen luomaan omaa elämää ja työuraa. Ihmeen nopeasti kukin löysi oman elämäntyönsä. Thor eli Tutte eteni johtotehtäviin liikemaailmassa. Martti keskittyi radio-tvalaan sittemmin työnjohtotehtävissä. Jorma hoitaa edelleenkin omassa yrityksessään toimitusjohtajan tehtäviä. Lasse löysi paikkansa rautateiltä, Pirtinheimo muistelee. vårt hus. I parken kan man rutcha, gunga, gräva i sandlådan och syssla med annat kul. Det finns en fotbollsplan brevid parken var vi brukar spela fotboll. På vintern så är fotbollsplanen en skridskobana, men vi skrinnar sällan där eftersom isen brukar vara så dålig. Istället går vi till planen i Kottby eller till konstisbanan. På Åggelby idrottsplan så brukar vi med skolan träna till stafettkarnevalen. Det är jätte roligt att springa. Vi brukar ibland med mina kompisar åka dit och öva till olika idrottsevenemang. Biblioteket som ligger brevid det fina köpcentret Ogeli blir ofta besökt av mig på sommaren, eftersom jag läser så väldigt mycket. Jag tycker att urvalet inte är så bra, men jag klarar mig nog med det som finns där. Tandläkaren ligger också brevid köpcentret, så det räcker inte så lång tid för mig att komma till skolan efter tandvården. Läkaren ligger i samma byggnad, och apoteket finns i köpcentret, så de är ganska skönt att inte ha lång väg dit när man är sjuk. Vid köpcentret finns det också en minigolfbana var vi ibland brukar spela, det kostar inte så mycket. Miväxa upp i, lära sig cykla, gå i dagis, osv. Grindbacka ligger mellan Åggelby och Kottby, men det är ändå i Åggelby det ligger. På morgonen stiger jag upp och ser solljuset sippra in mellan persiennerna Det första jag gör på morgonen är att kika ut genom fönstret och se på vädret. Jag ser tre träd och en liten kulle som sticker rakt neråt, var vi brukar åka pulka på vintern. Bakom alla radhus och egnahemshus så skiner solen. Vägen jag åker till skolan är väldigt mysig med färggranna hus på sidorna, gröna träd i olika nyanser, massor med barn och vuxna i olika åldrar, och en grön rund gräsplätt i mitten av trafikcirkeln med några träd där i. Jag bor i ett radhus med två våningar. Vi har flera grannar, bl.a barnfamiljer, ungdomar, gamla par, osv. Jag brukar spela fotboll på gården, oftast ensam men ibland är också mina syskon med. Om vi har gäster så brukar de också vara med. Nuorena soittoharrastuksen aloittanut Antti Pirtinheimo palkittiin vuonna 2004 arvostetulla Suomen jazz-legenda palkinnolla. Pirtinheimo jatkoi soittoharrastustaan ja soitti mm. Ossi Aallon orkesterissä. Sittemmin hän siirtyi suuren mainostoimiston johtotehtäviin, kunnes 56- vuotiaana palasi jälleen musiikin pariin. Det finns bra gömställen på gården så vi brukar också leka där med mina kompisar. Man kan springa bakom hus och ta vägar fram och tillbaka, springa in i skogen en väg och komma tillbaka en annan, utan att den blivna har en chans att hitta en. På sommaren brukar vi dra en filt ut på gräsmattan och ha picknik där. Jag tycker om att bo i Grindbacka. Det finns flera små krokiga vägar som leder just dit det behövs. Jag kan ta genvägar till mina fotbollsträningar i Rönnbacka, vägar som inte bilarna kan köra längs med, jag kan ta stigar till busshållplatser, jag kan gå genom parkeringsplatser för att få en kortare väg till butiken. När det är bra väder så brukar vi ibland gå med mina bröder ner till en park som ligger en liten bit från Tanssilava Tanhuhovi oli SKP:n rakentama ja hoitama tanssilava ssä. Se sijaitsi hienolla paikalla Tuusulantien itäpuolisen mäen korkeimmalla kohdalla. Tanhuhoviin johti kapeahko tie nykyisen Tuusulantien risteyksen pohjoisreunalta. Tie erkani koilliseen silloisesta maantiestä, kulki Tanhuhovin ohi ja jatkui edelleen omakotitonteille. Tie näkyy vuoden 1957 kartassa, johon on jo merkitty Käskynhaltijantien liikenneväylä. Liittymä Maunulaan oli todennäköisesti 50 metrin päässä Käskynhaltijantien liittymästä sen eteläpuolella. Ylermi Wallinmaa osasi johdattaa entiselle Tanhuhovin paikalle Uus-Patolan kerrostaloalueen parkkipaikalta. Metsässä on pääasiassa lenkkeilijöiden synnyttämiä polkuja, mutta edellä mainitun tien pohjakin näkyy vielä selvänä maastossa. Tanssilavan alue oli aidattu ja sen portti sijaitsi alueen eteläreunassa, lähellä metsään jälkeenpäin tehtyä ja sittemmin hylättyä lentopallokenttää, jota varten oli ehkä rakennettu nyt kallellaan oleva valaisinpylväs. Orkesterikatos oli avokallion itäpuolella, jossa korkeusero tiehen on suurin. Itse pyöreähkö lava oli mäen korkeimmalla kohdalla ja alueelta oli auringonlaskun aikaan upea näkymä yli Maunulan. Paikka on Risupadontie 6 G:n päädystä noin 30 metriä länteen. Lavan lisäksi Tanhuhovin alueella oli kioski- ja vajarakennukset. Kioskin perustuksen kiinnitysrauta oli ainoa merkki, jonka löysimme maastoa tutkiessamme. Ehkä keväällä ennen kasvillisuuden puhkeamista löytyy muutakin. Lavan paikalla kasvaa nykyisin enintään vuotiaita lehtipuita. Ylermi Wallinmaa oli 1960-luvun alussa teini-ikäinen ja kävi usein tansseissa. Hän muistaa, että Paavo Tiusasen orkesterin solistina lauloi vieläkin esiintyvä Reijo Kallio. Myös Viola Talvikki esiintyi orkestereineen. Eeva Haapala on suunnilleen Wallinmaan ikätoveri. Hän muistelee menneensä tansseihin usein vasta klo 22 jälkeen, jolloin hän sai sulkea vanhempiensa omistaman kioskin Etumetsässä. Paikka oli tärkeä Haapalan elämässä, sillä hän löysi Tanhuhovin tansseista miehensä. nigolf är jätte roligt! Speciellt under mörka höstkvällar brukar vi mysa med filmkvällar och då hyra filmer från R-kiosken som finns i köpcentret, men ibland hyr vi också från Filmtown som ligger ganska nära. Grindbacka är ett ganska tyst och lugnt område. När jag kommer från skolan kan man höra fotsteg på ett långt avstånd. Vi bor nära Lillforsen. På sommaren är där mycket människor som simmar, solar och badar. Nån gång har jag efter mina fotbollsträningar på vägen hem stannat vid Lillforsen och tagit ett dopp. Det finns en korgbollsplan vid stranden var vi med mina kompisar ibland spelar fotboll. Den är ganska liten, men det är helt roligt att spela där. Min hemtrakt är ett säkert, trevligt, månsidigt, soligt, rent, vackert område med fint landskap och mycket verksamhet. Man kan inte tro att man är så nära Helsingfors centrum för här är så lugnt. Stället är enligt det jag anser en plats där man upplever en av de bästa barndomarna ett barn kan få. Jag älskar det här stället, det här är mitt hem, och jag jag tänker inte flytta bort härifrån på en lång, lång tid!

7 16 inen Pohjoiset esikaupungit Kirja tosikoille ja veitikoille Hiekkaan kirjoitettu Elokuun puolivälissä postiluukusta kopsahti kuori, jonka sisältä löytyi lähes kaksisataasivuinen, kauniisiin kansiin nidottu teos Hiekkaan kirjoitettu. Pehmytkantinen kirja sisältää pieniä tarinoita, novelleja ja runoja, joita kahdeksan kokenutta kirjoittajaa ovat työstäneet. Ahti Taskinen, yksi kirjoittajista, kuvailee kirjan esipuheessa, että suurin yhteinen tekijä on ollut intohimo kirjoittamiseen. Oleme tavanneet joka toinen viikko Tarinapajassa, mutta tunnemme toisemme parhaiten kirjoituksista. Niitä luetaan ääneen ja kommentoidaan. Liikutumme, nauramme, innostumme ja niin toivomme myös lukijoiden tekevän, Taskinen kertoo. Kuutisenkymmentä tarinaa kertovat ihmisen arjesta, odotuksesta, kuvitelmista ja unelmista. Elämää ei moitita eikä parannella, vaan kuvataan sen kulkua, mukana ripaus haikeutta silmäkulmassa ja häivähdys hymyä suupielessä. Kirjoittajista kuusi on naisia: Helena Björkman, Siisti Stadi Tämänkin laittoman kaatopaikan on Siisti stadi -projekti korjannut pois. Syksyn puutarhatyöt ovat lehtemme pientalovaltaisella levikkialueella ajankohtaisia ja rivi- ja kerrostalojen syystalkoilla laitetaan kiinteistöjen yhteiset alueet talvikuntoon. Yhteistä niille kaikille on se, että aherruksen tuloksena syntyy tavallista enemmän puutarha- ja muita jätteitä. Vain osa niistä kelpaa tai mahtuu kiinteistön jäteastioihin. Pientaloissa kompostointi on erinomainen ratkaisu myös puutarhan jatkuvan hoidan kannalta. Suurimmissa kiinteistöissä pensaiden ja puiden lehtiä ja oksia kertyy niin paljon, että niitä on vietävä lavakuormana jätteiden vastaanottopaikkoihin. YTV:n nettisivuilta saa tietoa jätteiden viemisestä Sortti-asemille, joilla otetaan vastaan lehtien, ruohon, risujen ja muun puutarhajätteen pienkuormia. Sortti-asemien osoitetiedot jäljempänä ke- Helena Heinonen, Riitta Kettunen, Saara Nurmi, Auli Paattakainen ja Marja Rantamäki. Joukkoon mahtuu kaksi miestäkin, Erkki Sallila ja Ahti Taskinen. 15 euron hintaista kirjaa voi ostaa Akateemisesta ja Suomalaisesta Kirjakaupasta sekä kirjan kirjoittajilta. Lukukappaleita löytyy myös kirjastoista. Kirjasta löytyy mm. seuraava Saara Nurmen runo: Runosta tulee mieleen Siivoamista riittää, aivan kuin kirjoittasi historiaa uudeksi. Vaikea muuttaa tavaroiden järjestystä, kun ne menivät jo alkujaan vääriin paikkoihin. Suurin osa tavaroista vietiin suoraan roskalavaan. Emme tarvinneet mitään niistä isävainajan tavaroista. Tappelen itse oman tilani ja ajatukseni. Kun laitan hatun päähäni, niin silloin olen kotona. Saara Nurmi hystetyssä osassa. Jätteiden, minkä tahansa, vieminen luvattomiin katopaikkoihin, esimerkiksi metsiin ja hiekkakuoppiin, on laitonta. Kysymyksessä on aina ympäristön turmeleminen, joka Jätelain 1072/93, 19 :n mukaan on rikos. Kun lenkkipolulla, tai koiraa ulkoiluttaessa törmää luvattomaan kaatopaikkaan, tulisi siitä välittömästi ilmoittaa Siisti Stadi -projektille (puh ), jolloin paikka voidaan mahdollisimman pian puhdistaa ja näin estää jätemäärän kasvamisen. Moni ulkoilija jo toimii näin ja polunvarret pysyvät puhtaina. Yksittäinen kansalainen, omakotitalon tai kerrostalon asukas, voi vaalia oman kotikadun ja siten koko asuinalueen siisteyttä ja viihtyvyyttä. Sen voi tehdä esimerkiksi puhdistamalla töhryistä kadun sähköja- Pitelen kädessäni todistusta, jota viinirypäleseppele koristaa. Paperissa kerrotaan, että olen heinäkuussa 2008 osallistunut nykykreikan jatkokurssille Rodoksen Koskinoussa. Tallennan rapisevan paperin arvostaen Kreikka-mappiini. Meitä oli yhdeksän hengen ryhmä kahtena helteisen kuumana heinäkuun viikkona opiskelemassa nykykreikkaa. Iältämme ei enää ihan niin nuoria naisia ja miehiä. Yksi vietti 50- vuotispäiväänsä ja sitähän juhlittiin porukalla Rodoksen musiikkibaarissa. Asuimme perinnekylä Koskinoussa, noin 8 km Rodoksen kaupungista itärannikkoa pitkin. Tuossa kivimosaiikkien koristelemassa pikkukylässä minulla oli koko ajan tunne, että harhailen eksyksissä minolaisessa labyrintissa, vaikka matka hotellistamme ei ollut järin pitkä Pirjo-opettajamme kurssikeskukseen, perinnetalo sekin. JOKAINEN ASUINALUE JA KOTIKATU ON SIISTIÄ STADIA Töhryjen välitön puhdistaminen on tärkeää Jos töhryjä ei poisteta, syntyy uusia entisten viereen Töhryt tuovat alueella myös muuta ilkivaltaa ja kohteen yleisilme rapistuu Luvattomat kaatopaikat hävitettävä Siisti Stadi -projekti hävittää yleisille alueille syntyneet luvattomat kaatopaikat. Ilmoita havainnoistasi. Alueellisesta yhteistyöstä tehokkuutta Naapureiden keskinäinen yhteistyö tuo tehokkuutta ja kustannussäästöjä. Yhteistyö Siisti Stadi -projektin kanssa HKR-Tekniikan projektiyksikkö on kilpailuttamisen kautta valinnut kaupungin kohteita puhdistavat alan yritykset, joiden palveluista saa tietoja Siisti Stadi -projektilta. Ympäristön turmelemista ei saa vähätellä Ympäristön turmeleminen on rikos. (Jätelaki 1072/93,19 ) Ilmoitukset luvattomista kaatopaikoista ja töhryistä numeroihin ja , fax JÄTTEIDEN VASTAAANOTTOPAIKKOJA Aluekeräyspaikat: astiat lasille, paperille, kartongille, paristoille ja pienelle metalliromulle. Neuvoja: YTV:n asiakaspalvelu, puh ja kotisivut Helsingin Sortti-asemat: Kivikko, Kivikonlaita 5. (Ajo Kehä 1:n kautta) Konala, Betonitie 3. (Ajo Vihdintieltä) RAKENNUSVIRASTO HKR-Tekniikka/Projektiyksikkö PL 1691, Helsingin kaupunki kokaapit Siisti Stadi -projektilta saatavilla ilmaisilla maaleilla ja ilmoittamalla Liisa Järvinen Kreikankielen opiskelua kaikkien aistien avulla rodoslaisessa kodissa. Isäntä Petros (oik.) näyttää, miten horiatiki salata syntyy. Minkä vanhana oppii Muuan matkakertomus Tuli mieleen Mika Waltarin Sinuhen palvelija Kaptah, joka turvautui merkkinaruun Knossoksen labyrintissa. Minä puolestani raapustin paperilapulle sanojen köyden: suoraan, vasen, oikea oikea, vasen, oikea oikea, vasen... Porukalla oli mukava eksyä, yksin ei. Kieltä ja kyläkulttuuria Tämä oli minulle kolmas kerta Pirjon kielikursseilla, aiemmat Rodoksella ja Kalimnoksella. Noista aiemmista olen kertonut kirjassani Ota vuotesi ja kävele (Edico 2005). Pirjo Vainio-Stefanis on suomalainen, kreikkalaisen Petroksen kanssa naimisissa oleva opettaja. Asunut Rodoksella jo kauemmin kuin Suomessa. Kun vuosia sitten ensi kerran ilmoittauduin hänen kielikurssilleen, tavoitteenani oli pikemminkin tutustua sikäläiseen elämään yleensä. Kieli oli tekosyy paremman puutteessa. Mutta kuinka ol- projektille yleisissä kohteissa havaitsemistaan töhryistä. (AV) lakaan, sain tartunnan kreikankieleen, enkä sen koommin ole parantunut tästä vaivastani. Kuitenkin vähän hölmistyneenä kyselen, mikä tässä kielessä niin pitää otteessaan, että jatkuvasti ylläpidän opiskelua. Kysymyksen voi laajentaa koskemaan yleensä opiskelun mielekkyyttä iän karttuessa. Kieli on maailma Vierailu kuvataiteilijan ateljeessa monen marmoriaskelman takana tai patikkaretki vuohi- ja vuoripolkua pitkin tai vain istuskelu meren rannalla oman hotellin patiolla Livadian pohjukassa oliva elämyksiä. Sanat katosivat ja palasivat uusin latauksin. Itse koetuilla elämyksillä on merkitystä kielen oppimisessa. Eräänä iltana opettaja lähetti meidät ostoslistojen kanssa Koskinoun kylän pikku kauppoihin. Seuraavana iltana oli kestit Pirjon ja Petroksen kotona, missä isäntäväen johdolla valmistimme ostoksistamme viininlehtikääryleitä, salaattia ja muita paikallisia herkkuja. Viinin kera nautittuina jäivät mieleen niin ruuat kuin sanatkin. Mitä sanoikaan Henry Miller valoisasta katseesta ja huulille Kaikkien tuntema siili esiintyy meillä Etelä- ja Keski-Suomessa. Se on sadassa vuodessa yleistynyt kovasti. Se elää kulttuurisidonnaisena asutuskeskuksissa ja niiden lähistöillä, syvistä metsistä se puuttuu. Siili on pieni, piikikäs yöeläjä, jonka pääasiallinen ravinto koostuu hyönteisistä, hämähäkeistä ja madoista, mutta se pistää poskeensa myös vähän tuhdimpaa saalista kuten käärmeitä, sammakoita, sisiliskoja sekä linnun-, hiiren- ja myyränpoikasia. Kotipihan siili syö mielellään myös tarjottua ruokaa. Sille ei kuitenkaan saa antaa suolaa sisältäviä valmisruokia. Siili juo myöskin mielellään tarjottua maitoa, mutta sitä ei myöskään pidä antaa, koska siilin vatsa ei sitä siedä. Siilien suku on säilynyt melko muuttumattomana vuosimiljoonia. Se luokitellaan eläväksi fossiiliksi. Ulkonäkö on erikoinen. Sillä on pitkä kuono, pienet silmät ja lyhyet, voimakkaat raajat, joissa pitkät kynnet. Karvojen sijasta sillä on selkäpuolella tiheä piikkipanssari. Vatsassa ja naamassa on sileä vaalea karvapeite. Siilin piikit ovat kehittyneet selkäkarvoista ja niitä on noin 6000 kpl. Ihon alla olevan lihaksiston avulla siili pystyy nostamaan piikit pystyyn ja kiertymään kokonaan kerälle suojautuen tehokkaasti vihollisia kohotetusta lasista. Aivojen työllistämistä pidetään tärkeänä elämän vireyden jatkumisen kannalta, työelämässä se käy luonnostaan (toivottavasti), eläkkeellä sen eteen on satsattava tietoisesti. Kirjailijoilla ja muilla sanataiteilijoilla on etulyöntiasema, kun olemme harjaantuneet käyttämään sanoja emmekä jää eläkkeellekään kirjoittamisesta (vaikka mahdollinen virkatyö muilla sektoreilla päättyisi). Aivojen hyvinvoinnin aktiivinen ylläpito on tarpeen, jotkut opiskelevat kieliä, jotkut täyttävät sanaristikoita, jotkut panostavat puutarhaan, jotkut musiikkiin tai liikuntaan, onhan niitä. Minkä vanhana oppii, sen ikäloppuna taitaa. Mitä kreikankielen opiskelemiseeni tulee, kutsun itseäni kirjanoppineeksi tällä alalla (etten liene peräti fariseus), koska käytännön puhetaito jää matkailun varaan. Siitä huolimatta arvostan tätäkin vähää. Motto yhden oppikirjani takakannesta (vapaa suomennos): Kieli olen minä, kieli olet sinä, kieli on maailma Kieli on rakkaus ja kärsimys. Pohjoisten kaupunginosien cityeläimiä SIILI Liisa Järvinen Marek Szczepanek vastaan. Siilin pituus on senttimetriä, hännän pituus 1,5-4 senttimetriä. Paino vaihtelee vuodenajan mukaan 300 gramman ja 1,5 kilogramman välillä. Keväistä pariutumisaikaa lukuun ottamatta siili viettää sinkkuelämää. Poikaset syntyvät kesä-heinäkuussa. Pesueessa on yleensä 3-6 poikasta, jotka syntyvät piikittöminä ja sokeina. Kuukauden ikäisenä ne kuitenkin jo kulkevat pieninä palleroina emon mukana. Siilit talvehtivat lehtikasoissa, komposteissa ja rakennusten alustoissa. Ne vaipuvat horrokseen talven ajaksi. Elintoiminnot hidastuvat ja lämpötila laskee asteen vaiheille. Energialähteenä siili käyttää kesän aikana hankittua rasvakerrosta. Jos talvi on pitkä ja ankara, monet siilit menehtyvät. Siilin talvehtimista voi edesauttaa rakentamalla sille talvipesän. Monen muun asutuskeskuksissa asuvan eläimen tavoin siilin pahin uhka on liikenne. Autojen allejoutuneita siilejä näkee valitettavan usein.

8 inen Pohjoiset esikaupungit 17 Tule Kylämummiksi tai -vaariksi! Sukupolvien yhteys on oleellinen osa ihmisen elämää. Se antaa nuorille mahdollisuuden hahmottaa oma paikkansa osana suurempaa kokonaisuutta. Haluatko antaa aikaa lapsille? Kylämummina tai -vaarina voit valita itsellesi parhaiten sopivan tavan toimia ja päättää, kuinka paljon käytät toimintaan aikaa. Tärkeää on, että saat iloa ja hyvää mieltä. Kylämummeille ja vaareille järjestetään myös vertaistapaamisia, tukea ja ohjausta. Kylämummit ja -vaarit ovat vapaaehtoistyöstä kiinnostuneita, luotettavia n Eläkkeensaajat kokoontuvat viikottain talolla, viihtyisässä Nuotan takkahuoneessa. Tapaamisissa on senioreja kiinnostavia luentoja, muistelua, yhteislaulua ja runon tai pienten tarinoiden esittämistä. Aika kuluu mukavasti kahvitellessa ja jutellessa kuulumisista pienissä pöytäryhmissä. Kokoontumiset ovat maanantaisin kello Loppusyksyn tapaamiset ovat ma , 3.11., , , ja Tarkoitus on, että joulukuun puolivälissä eläkkeensaajat vierailevat Kirpilän taidemuseon konsertissa. Kevätkaudella seuraava matka suuntautunee Uudenmaan kartanoihin. Keittiö uusiksi putkiremontin yhteydessä Rakennuskanta vanhenee ja perusparannustarve putkien, julkisivujen, parvekkeiden, hissien ja ikkunoiden osalta on lisääntynyt voimakkaasti. Toteutettavat putkistosaneeraukset ovat esimerkki tulevaisuuden miljardibisneksestä. Nyt korjataan 1960-luvun talojen putkia ja kohta ovat vuorossa 70-luvun putket. Putkiremonttien korjausten arvo on tänään noin miljardin euron luokkaa luvulla niiden arvo on 4 miljardia euroa ja kymmenen vuotta myöhemmin jo 6,5 miljardia euroa. Summia ei pääse pakoon mihinkään, sillä käyttövesi- ja viemäriputkien kestoiäksi lasketaan vuotta. Taloyhtiön remontin yhteydessä halutaan usein kohentaa myös asunnon yleisilmettä. Silloin on hyvä tehdä putkiremontti, kylpyhuone ja keittiö kerralla kuntoon. Viihtyvyyden parantamisen lisäksi remontti usein parantaa asiakkaan asunnon arvoa, sanoo konttorinjohtaja Vesa Valasti Nordea n konttorista. Putkistosaneerauksen kustannukset ovat tällä het- henkilöitä, jotka haluavat antaa aikaansa lapsille. Kylämummit ja -vaarit voivat toimia esimerkiksi päiväkodeissa, perhekahviloissa, kouluissa ja kerhoissa sekä erilaisissa perheitä kokoavissa tilaisuuksissa. MLL:n Uudenmaan piirin toimistosta käsin ohjaamme sinut mukaan lähialueesi paikallisyhdistyksen toimintaan. Koulutus on maksuton ja se on tarkoitettu Kylämummi- ja -vaaritoimintaan mukaan haluaville. Koulutuksessa on kahvitarjoilu. Tule käymään esittelytilaisuudessa tai ota yhteyttä. n eläkkeensaajat toimivat Matkoille lähdetään aina n aseman edestä. Tapana on ollut myös tehdä yhden yön matka oopperaan Tallinnaan. kellä euroa neliöltä asuinalueesta ja työn laajuudesta riippuen. Siksi on tärkeää, miten ja milloin taloyhtiö tämän kalleimman remonttinsa hoitaa. Hyvin hoidetulla taloyhtiöllä on aina pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelma. Silloin ei mikään isokaan peruskorjaus tule osakkaille yllätyksenä. Remontin rahoittamiseen useita vaihtoehtoja Perinteinen vaihtoehto taloyhtiön perussaneerauksissa on taloyhtiön ottama laina, jonka osakas maksaa taloyhtiölle rahoitusvastikkeena. Rahoitusvastikkeen sisältämät korot eivät ole verovähennyskelpoisia. Osakas voi myös ottaa henkilökohtaisen remonttilainan ja maksaa kerralla osuutensa taloyhtiölle sekä rahoittaa omat perusparannukset asuntoon. Kokemukseni mukaan oma laina on tänä päivänä suositumpi, sanoo Valasti. Osasyynä on varmaan, että asunto- tai peruskorjauslainan korot ovat verovähennyskelpoisia päinvastoin kuin yhtiölainojen korot. Lisäksi laina-aika on silloin joustava ja maksuehdot Seuraavat Kylämummien ja -vaarien perehdytyskoulutukset: Tiistaina klo Kampin palvelukeskuksessa, kerhohuone 3, Salomonkatu 21 B, Helsinki. Keskiviikkona klo 14 Järvenpää-talolla, kokoushuone 9, Hallintokatu 4, Järvenpää. Ilmoittautuminen koulutukseen mahdollisimman nopeasti: tuulikki.matero@ mll.fi, puh Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin Kylämummi ja -vaaritoimintaa tukee HOK- Elanto. Viime keväänä n Eläkkeensaajat viettivät hattujuhlia. Kuvassa kaikki 28 osallistujaa, vasemmalta Leena Hoiyer ja Elsa Vuori. Tervetuloa mukaan toimintaan! Toimintatietoja saa puheenjohtaja Raili Walleniukselta puh (AS) räätälöidään asiakkaan tarpeen mukaan. Myös lyhennysvapaat ovat mahdollisia, Vesa Valasti muistuttaa. Kun ottaa henkilökohtaisen lainan remonttia varten, voi muutkin remonttitarpeet yhdistää samaan lainaan, hän tuo esille. Valastin mukaan varsinkin varttuneempien asiakkaiden piirissä on suosittua hyödyntää jo olemassa olevaa asuntovarallisuutta Nordean AsuntoJouston avulla. AsuntoJoustoon sisältyy tili, jolle pankki maksaa samaa korkoa kuin asiakas maksaa lainastaan. Esimerkiksi eläkeläisen rahoitustilanne helpottuu sillä, että lainanottaja maksaa laina-ajalta vain korot. Lainaa ei lyhennetä, vaan pääoma maksetaan kerralla takaisin pankille 10 vuoden kuluttua tai sovitaan uusi maksusuunnitelma. Takaisinmaksua voi lykätä niinkin pitkälle, että lainan pääoma maksetaan vasta kuolinpesän varoista. Perusparannuksissa, kuten putkiremonteissa, lainan korko on verovähennyskelpoista. Lisätietoja: Vesa Valasti puh Pulmu-päivä Ogelin kauppakeskuksessa onnistui hienosti. Kaikki arvat myytiin loppuun ja kuhina kävi, Pulmun toiminnanjohtaja Laura Liikanen iloitsee. Kuhinaa riittää Pulmu-uutisia Pulmu-päivää vietettiin onnistuneesti torstaina kauppakeskus Ogelissa. Ohjelmaa riitti koko tapahtuman ajalle. Oli mm. arpajaiset, myytiin leivonnaisia, mitattiin verenpainetta ja reippaat koululaiset lauloivat. Tänä vuonna Pulmupäivän tuottoa käytetään jäsentoiminnan hyväksi. Vaikka Helsingin kaupunki kertoo tukevansa vanhusten hyväksi tehtävää työtä, kuitenkin se jätti Pulmun hakeman kerhotoiminnan tuen myöntämättä, Pulmun toiminnanjohtaja Laura Liikanen pahoittelee. Kauppakassi-tempaus Pulmu on mukana Käpynet-verkoston Kauppakassi-tempauksessa, joka järjestetään Käpylän K- Market Masurkassa. Tapahtuman tarkoituksena on vapaaehtoisvoimin auttaa ikäihmisiä ostosten tekemisessä ja niiden kotiin kantamisessa. Tempaus käynnistettiin vanhusten viikon alussa Päivän aikana yhteistyössä mukana olevien tahojen vapaaehtoiset kuljettavat kävelymatkan pää- Suomi on pikku hiljaa muuttumassa monikulttuuriseksi yhteiskunnaksi, sillä eläköityvä maamme tarvitsee maahanmuuttajia. Heitä asuu Suomessa noin Se on vähän, vain 2,5% väestöstä. Mutta he muuttavat yhteiskuntaa ja joutuvat myös itse muuttumaan. Miten he ovat kotoutuneet Suomeen? Vierastammeko heitä, tuntevatko he meitä ja tapojamme? Vipuset-Helsinki ry. järjestää tänä syksynä luentosarjan, jossa uussuomalaiset kertovat kulttuuristaan, tavoistaan ja siitä, miten he ovat sopeutuneet suomalaiseen elämänmenoon. Luentosarjan tavoitteena on myös edistää keskustelua suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä ja auttaa molempia ymmärtämään hän ostoskassit maksutta ja ovat apuna ostosten tekemisessä. Tällä kertaa toiminnan taustalla ovat Pulmun lisäksi Käpyrinne ry, Heseva-koti ja Käpylän seurakunta. Loppuvuoden Kauppakassi-päivät ovat ma 3.11., ma ja ma aina klo Tunnetko naapurisi? paremmin toisiaan. Ensimmäinen tilaisuus on ja siinä kehitysjohtaja Esa Markkanen sisäministeriöstä antaa yleiskatsauksen Suomeen tapahtuvasta maahanmuutosta. Kambodzalainen Sambou Sam-Koskitanner on paennut Suomeen Pol Potin hirmuhallintoa. Hänet on valittu maaliskuussa Vuoden Pakolaisnaiseksi ja hän kertoo pakolaisuudesta ja siitä, millaista on elää kahden kulttuurin edustajana. Inkeriläiset ovat tulleet Suomeen paluumuuttajina. Heitä edustaa kuoro Pihapihlajat, joka esittää musiikkia vuorossa ovat Suomessa asuvat venäläiset. Ovatko he löytäneet paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa, siitä kertoo päätoimittaja Eilina Gusa- Ennenvanhaan kyläläiset huolestuivat, jos talon piipusta ei noussut savu. Kaupungissa seurailtiin talon elämää ja jos jonkun vanhan ihmisen verhot pysyivät kiinni, mentiin katsomaan, mitä on sattunut. Miten on, tunnetko sinä naapurisi? Nykyisin yleensä riittää, jos naapuria hädintuskin tervehditään käytävässä. Ihmiset koteloituvat kotinsa seinien sisälle eikä entisenkaltaista huolenpitoverkostoa enää ole. Ei ihme, että ikäihmiset tuntevat jääneensä yksinäisiksi ja turvattomiksi koteihinsa. Tähän halutaan saada muutos. Pulmu hakee vapaaehtoisia ikäihmisille suunnattuun soittorinkitoimintaan, johon olemme saaneet Raha-automaattiyhdistyksen tukea, tuore projektin vetäjä Reetta Grundstöm toteaa. Soittoringin tarkoituksena on, että toiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset soittavat kerran tai pari viikossa jollekin vanhukselle ja kyselevät kuulumisia. Soittorinki ei ole kriisipuhelin, johon ihmiset voisivat ongelmissaan ottaa yhteyttä Puheluilla halutaan vain virkistää ikäihmisen arkea. Haluaisitko Sinä tulla mukaan Soittorinkiin? Oletko kiinnostunut puhelinvapaaehtoistyöstä? Vapaaehtoisille soittajille järjestetään kurssi la 8.11, jonka jälkeen on vielä yksi koulutuksellinen ilta toiminnan käynnistyttyä. Vapaaehtoisilta toivotaan toimintaan sitoutumista ja säännölliseen toiminnanohjaukseen osallistumista. Kurssille kutsutaan alkuhaastatteluiden jälkeen. Haastatteluun voi ilmoittautua Pulmuun. Haastattelut tehdään Pulmu ry:n toimitiloissa Mäkitorpantie 21. Ilmoittautumiset ja lisätietoja numerosta Pulmulla on käynnissä ja se on vetänyt läpi monta Raha-automaattiyhdistyksen tukemaa kehittämisprojektia. Pulmu oli mm. mukana RAY:n tukemassa omaishoidon palvelusetelikokeilussa ainoana pääkaupunkiseudun järjestönä. Viime vuonna meillä alkoi uutena projektina VAKKA eli vapaaehtois- ja kansalaistoiminnan kehittämisen projekti. Yhteistyö alueen viranomaisten, seurakuntien, järjestöjen ja asukkaiden kesken on tiivistä. Mm. VAKKA-projektin ohjausryhmään on värvätty mukaan kaupunginosayhdistys - Seura. Pulmun syyskokouskutsun järjestetään to klo 16 Pulmun toimistolla. Kaikki jäsenet ja jäseneksi tulossa olevat, tervetuloa! Haasteena monikulttuurinen Suomi tinsky. Jotta uussuomalaiset kotoutuisivat paremmin, he tarvitsevat suomalaisia tuttavia. Mirkku Riihimaa on kehittänyt toimintaa, jossa voi ryhtyä sijaismummoksi tai -papaksi maahanmuuttajalapselle. Hän kertoo tästä mahdollisuudesta. Joulukuussa on vuorossa toinen suuri Suomessa asuva maahanmuuttajaryhmä, sillä tutustutaan somalialaisiin. Silloin myös Helsingin kaupungin edustaja kertoo, mitä kaupunki tekee auttaakseen täällä asuvaa maahanmuuttajataustaista oppimaan kieltä, löytämään työtä ja helsinkiläistymään. Tilaisuudet pidetään Käpylän työväentalossa, Vipusentie 19 A kello 14 ja ne ovat maksuttomia.

9 18 inen Pohjoiset esikaupungit n seurakunta LOKA-MARRASKUU 2008 MESSU Su klo 10 n kirkossa, Teinintie 10 Su klo 12 tai klo 18 Maunulan kirkossa, www. verkkokirkko.fi, Metsäpurontie 15. Lasten pyhäkoulu alk. su klo 10 n kirkossa Lasten kirkkohetki to 6/11 ja 27/11 klo 10 Maunulan kirkossa Verkkokirkko Messu Maunulan kirkosta kk:n toisena sunnuntaina on suora lähetys Radio Dein taajuudella (89,0 MHz). Lähetettyjä messuja ja ohjelmia sivulla www. verkkokirkko.fi. ERITYISMESSUJA Su klo 10 Messu ja sotainvalidien kirkkopyhä n kirkossa. Kirkkokahvit. Klo 18 Sori vaan musiikillinen iltamessu Maunulan kirkossa. Nuorten draamaryhmä ohj. Satu Mäkinen, Elina Vaittinen, laulu, Elsa Sihvola, sello. Tarjoilua klo 19 Ekumeenisen rukouspäivän iltamessu n vanhassa kirkossa. Chorus Sine Nomine, Tiittu Paju-Holmroos, huilu. Messumusiikkina Simojoki-Kaskisen Hiljaisuuden messun laulut. Su klo 10 Messu ja kymppisynttärit 10- vuotiaille kutsuvieraille n kirkossa. Messumusiikkia toteuttamassa n ala-asteen 4D-luokka Reetta Haatajan johdolla. La klo 10 Pyhäinpäivän jumalanpalvelus ja klo 18 Pyhäinpäivän muistoilta n kirkossa. Luetaan vuoden aikana poisnukkuneiden seurakuntalaisten nimet ja sytytetään kynttilöitä. Musiikissa avustavat n musiikkiopiston soittajat. Su klo 10 Messu ja syntymäpäiväjuhla 70-v, 75-v etc. n kirkossa. Chorus Sine Nomine, joht. Martti Laitinen, Ilpo Laspas, urut Ke klo 10 Vauvamessu n vanhassa kirkossa. Su klo 12 Meidän messu isänpäivänä Maunulan kirkossa. Maunulan ala-asteen kuoro, soitinryhmä. Internet, radio. Su klo 18 Kynttilämessu Maunulan kirkossa, säv. ja lit. Suvi-Päivi Koski. Tuomiokirkkosrk:n ja Maunulan kirkon musiikkiryhmä, soitinryhmä, nuorten lauluryhmä. Internet. Su klo Adventtisunnuntain kantaattimessu n kirkossa, Heli Närhi, Katja Rantanen ja Kyösti Silvennoinen, laulu. Hanna Laakkonen-Yang, urut sekä soitinyhtye. Dietrich Buxtehuden kantaatti Kommst du, Licht der Heiden. Klo 12 Messu Maunulan kirkossa, Maunulan kirkon musiikkiryhmä ja soitinryhmä. La klo 10 Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus n kirkossa, mukana partiolaiset. MUSIIKKIA KIRKOSSA La klo 15 BASSO JA BARITONI MATKALLA, n kirkossa. Antero Siljola, basso ja Kyösti Korpiola, baritoni. Mm. Mozart, Musorgski, Wennerberg. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e, kahvitarjoilu. Konsertin tuotto n srk:n kriisirahastolle. La klo 17 KONSERTTI Laudamus Te (Ylistämme Sinua). Risto Kyrö piano ja laulajat, mm. Päivi Hovila, Carmen Tyrmi, Seija Anttonen-Tyrmi. Melartin, Pylkkänen, Händel, Mozart, Rossini. Vapaa pääsy, ohjelma 3 e Su klo 19 LIEDKONSERTTI n kirkossa. Paavo Untamala, baritoni, Jussi Siirala, piano. Yrjö Kilpinen, Oskar Merikanto, Toivo Kuula, ja Jean Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e lähetystyön hyväksi. Ke klo 13 OI KATSO MIKÄ AAMU, konsertti Maunulan kirkossa. Eva Kasvio, laulu, Hannu Jylö, harmonikka, Pia Korteala, piano. Vapaa pääsy. To klo 13 RAKKAUS ON VÄKEVÄMPI KUOLEMAA. Musiikkia ja tekstejä kaipauksesta ja lohdutuksesta n kirkossa. Yhteislaulua. Katja Rantanen, urut, piano ja laulu. Elisa Hapuli ja Iris Remes, tekstit, Perttu Tapio, puhe. Vapaa pääsy. kahvitarjoilu. Su klo 15 OGELI BIG BAND Isänpäiväkonsertti, järj. Lions La klo 16 UINU ONNEN UNTA. Kauneimpia tuutulauluja, yhteislaulua ja tarinoita n vanhassa kirkossa. Katja Rantanen, laulu, piano ja urut. To klo 19 VANHAN MUSIIKIN ILTA n kirkossa, n musiikkiopiston oppilaat esiintyvät. Vapaa pääsy. La klo 18 KUOROKONSERTTI n kirkossa. Chorus Sine Nomine ja Käpylän kirkkokuoro, johtaa Martti Laitinen, Ilpo Laspas, urut. Hannu Leskinen ja Katja Rantanen, laulu. Kuusisto, Krohn ja Sibelius. Vapaa pääsy, ohjelma 5 e. TAPAHTUMIA Nuorten raamis Nuorten raamis kokoontuu Veräjämäen seurakuntakodissa, Runoilijanpolku 2, lauantaisin klo Raamis on tarkoitettu rippikoulun käyneille lukioikäisille nuorille. Tule mukaan, luvassa kaikkea ennennäkemätöntä! Tiedustelut puh Aikamatka vuoteen nolla Varhaisnuorten leiri 1-6-luokkalaisille Elämännokan leirikeskuksessa. Ilmoittautuminen alkaa nettisivuilla klo 9 ja päättyy klo 23. Myyjäiset Lähetyksen joulumyyjäiset la klo Maunulan kirkossa. Kahvia, käsitöitä, arpoja, leivonnaisia ym. jouluista. Mukana partiolaiset ja SPR. Kutomakerhon joulumyyjäiset klo Teinintie 8, 2. krs. Kudonnaisia, koristeita, ohrapuuroa, kahvia ja leivonnaisia. Askartelut Aikuisten askartelukurssi SEIMEN ELÄIMET. pe klo ja la klo Huovutetaan eläinhahmot seimiasetelmaan. Ohj. Marja Vainikka ja Kaisa Heininen. Materiaalimaksu 5. Ilmoittautumiset mennessä kaisa.heininen@evl.fi tai Jouluinen askarteluilta ke klo varhaisnuorille (1-6 lk) Kauneimmat joululaulut - Maunulan kirkossa klo 13 - Maunulan Palvelukeskus Saunabaarissa (Metsäpurontie 25) ke klo 13 - Ogelin liikekeskuksessa la klo 11 - Mustassa Pekassa la klo 12 - Lasten kauneimmat joululaulut n kirkossa la klo 15 - n kirkossa su klo 15 ja su klo 18 - Maunulan kirkossa su klo 18 ja su klo 15 - n vanhassa kirkossa loppiaisena klo 15 Joulukonsertit klo 19 Elävät kivet -kuoron ja bändin joulukonsertti n vanhassa kirkossa - su klo 17 Pertti Palm ja Tummat tunteetjoulukonsertti Maunulan kirkossa - lisää konsertteja joulunumerossa! n seurakunta, www. helsinginseurakunnat.fi/oulunkyla, www. verkkokirkko.fi. Kirkkoherranvirasto, Teinintie 10, p , oulunkyla.srk@evl.fi, avoinna ma,ti,to,pe klo 9-14, ke klo Virkatodistukset keskusrekisteristä p Päivystävä pappi p Diakonian päivystys , taloud. asioissa ti klo 9-11 ja pe klo 9 10 p HUOM! Tilaisuuksien päivitetyt tiedot verkkosivulla ja Kirkko & kaupungissa. Lions-projekti Näkemisen puolesta Maailmassa sokeutuu joka minuutti 12 ihmistä, joista yksi on lapsi. Heistä 80 prosenttia voidaan pelastaa asiamukaisella hoidolla ja ennakkoehkäisyllä. Estettävissä olevan sokeuden hävittäminen on kansainvälisen Lions-järjestön tehtäväkseen ottama ohjelma maailmanlaajuisessa terveystyössä. Lions-järjestöllä on ollut käynnissä maailmanlaajuinen Näkemisen puolesta -keräys. Sen tavoite on kerätä 150 milj. USD näönsuojeluun kehitysmaissa. Sillä tavoitellaan yli 60 miljoonan ihmisen näön palauttamista tai sen menettämisen ehkäisemistä. Suomen Lions-liiton jäsenet ovat ottaneet vastuun puo- R I S T E Y S P A I K A S S A Joka sunnuntai klo SANAN, RUKOUKSEN JA YLISTYKSEN ILTA Tilaisuuden aikana lastenhoito ja pyhäkoulu www. risteyspaikka.fi Risteyspaikka, Paloheinäntie 9. Tervetuloa! len miljoonan kehitysmaissa asuvan ihmisen näön pelastamisesta. Tavoitteena on kerätä työhön 2,4 miljoonaa euroa. Noin sadalla eurolla pelastetaan Afrikassa 10 ihmisen näkö trakoomaleikkauksen avulla, autetaan Intiassa 5 vanhusta näkemään kaihileikkauksen avulla tai poistetaan Latinalaisessa Amerikassa jokisokeuden vaara 20 ihmiseltä vuoden aikana. n Lions-klubi on osallistunut Näkemisen puolesta -projektiin. Varoja siihen on kerätty muun muassa joulukuusten myynnillä ja Ogeli Big Bandin konsertilla viime maaliskuussa. Lopputuloksena tilitettiin projektille lähes 1000 euroa. Projektin vastuuhenkilönä n klubissa toi- Suomen Lions-liiton N-piirin piirikuvernööri Jorma Laurila (vas.) luovutti Heikki Niemiselle Melvin Jones -palkintoplaketin. Oikealla n Lions-klubin presidentti Raimo Anttila. mi Heikki Nieminen, joka klubin syyskuun kokouksessa palkittiin ansiokkaasta Lions-toiminnasta järjestön perustajan, Melvin Jonesin mukaan nimetyllä palkinnolla. n Lions-klubiin kuuluu 25 jäsentä ja sen tuki- ja avustustoimin- Raimo Anttila nan pääkohteena ovat n alueella toimivat nuorisotyötä tekevät tahot. Arvi Vuorisalo

10 inen Pohjoiset esikaupungit 19 PAKILAN SEURAKUNta kutsuu HYVÄN PAIMENEN KIRKKO Palosuontie 1. Bussi 67, Halkosuontien pysäkki. p Kirkko ja virasto: avoinna ma, ti, to, pe 10 14, ke 12 18, Päivystävä pappi: ma, ti, to, pe 10 14, ke 13 17, p Diakoniatoimisto: avoinna ti 10 12, p ja to 10 12, p Su klo 11 Messu. Käsityöläisten kirkkopyhä. Annele Martin, Satu-Elina Ansas, Alla Lasonen. Messun jälkeen tarjolla keittoa, kahvia ja käsitöitä Tansanian AIDS-orpokodin hyväksi. Su klo 11 Messu. Tiia Tuovinen, Jouni Pirttijärvi, Sini Honkanen. Messuun kutsutaan ensi kesän rippikoululaisia vanhempineen. Ke klo Nuortenmessu. Tiia Tuovinen. La klo 11 Pyhäinpäivän messu. Leena Heinonen, Tiia Tuovinen, Alla Lasonen. La klo 18 Pyhäinpäivän iltakirkko. Jouni Pirttijärvi, Alla Lasonen, Sini Honkanen. Su klo 11 Messu. Leo Norja, Tiia Tuovinen, Sini Honkanen. Su klo 11 Messu. Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä. Leena Heinonen, Mari Alanärä, Sini Honkanen. Messun jälkeen Rauhanyhdistyksen seurat. Ke klo 19 Taizemessu. Tiia Tuovinen, Leena Heinonen, Sini Honkanen. Su klo 11 Perhemessu. Leena Heinonen, Sinikka Simola, Rauno Myllylä ja Käpylän musiikkiopiston Suzuki-jouset. Su klo 11 Messu. Lähetyksen kirkkopyhä. mauno Satu- hari Elina Ansas, Annele Martin, Rauno Myllylä. Saarna ekumeniikan professori Risto Saarinen ja laulu Naiskuoro Nuottinuttura, joht. Anne-Maria Vesalainen. Messun jälkeen lähetysnäyttely ja kirkkokahvit lähetystyön hyväksi Kirkonkellarissa. Ke klo Nuortenmessu. Tiia Tuovinen. Su klo 11 Messu. 1. adventtisunnuntai. Tiia Tuovinen, Satu-Elina Ansas, Rauno Myllylä. Sunnuntaisin messun jälkeen kirkkokahvit Paimensalissa. TAPAHTUMIA JA TOIMINTAA HYVÄN PAIMENEN KIRKOLLA Ti klo Ilta vanhemmuudesta Paimensalissa. Aiheena lapsen vaikeat ja vanhemman kielletyt tunteet. Asiantuntijana Minna Oulasmaa Väestöliitosta. Lastenhoito järjestetty. Su klo 18 Vox Sonora -kuoron 30-vuotisjuhlakonsertti. Ohjelmassa musiikkia kuoron vuosikymmeniltä. Laulusolisteina Päivi Kantola ja Mikko Peltokorpi, urkurina Tapio Tiitu. Kuoroa ja orkesteria johtaa kanttori Alla Lasonen. Konsertin jälkeen kahvitilaisuus. Vapaa pääsy, ohjelmia (5e) ennakkoon kuorolaisilta sekä ovelta. Ke klo 18 Kirjallisuuspiiri kryptassa. Tutkija Janne Kylliäinen alustaa Søren Kierkegaardista. Su klo 18 Valvomisen sunnuntain virsi-ilta. Juontaa dir.mus. Rauno Myllylä. Diakoniapäivystys tiistaisin klo 10-12, Anna-Kaisa Honkanen, p ja torstaisin klo 10-12, Heidi Metsälä, p Perhekerho tiistaisin klo päiväkerhohuoneessa. Eläkeikäisten kerho keskiviikkoisin klo 13 kokoushuoneessa. Ompelusalonki yläsalissa parillisten viikkojen tiistaisin klo Tervetuloa mukaan suunnittelemaan toimintaa kummilapsityön hyväksi. Miesten piiri parillisten viikkojen tiistaisin klo 15 kokoushuoneessa. Nuortenillat keskiviikkoisin klo Pirtissä. Kirjallisuuspiiri keskiviikkoisin klo 18 Kryptassa kerran kuussa tutkija Janne Kylliäinen alustaa Søren Kierkegaardista ja prof. Tapani Harviainen alustaa Susan Nathanin teoksesta: Toinen Israel. Laulun Siivin -yhteislaulutilaisuudet kryptassa parittomien viikkojen tiistaisin klo 13. n seurakunnan kuoron Vox Sonoran harjoitukset maanantaisin klo 19 kryptassa. Uudet laulajat tervetulleita! Tiedustelut kanttori Alla Lasonen, p ja puheenjoht. Pia Hyvönen, p n seurakunnan Karitsa-lastenkuoron harjoitukset torstaisin klo 17 kryptassa. KURSSEJA SYKSYLLÄ 2008 Elämän värit -maalauskurssi. Taideterapeuttinen työskentely tarjoaa hiljentymistä arjen keskelle ja luovan työskentelyn iloa. Etukäteistaitoja ei tarvita. Kurssin ohjaaja on taideterapeutti Sirpa-Maija Harjunkoski. Ryhmä kokoontuu kirkolla yläsalissa viitenä peräkkäisenä tiistaina klo Hinta 100 euroa sisältää tar- vikkeet. Ilmoittautumiset virastoon mennessä, p , tiedustelut Annele Martin, p PALOHEINÄN KIRKKO, Repovuorentie 12 Su klo 17 Rukous- ja kiitosilta. Saini ja Tapio Knuuttila tuovat terveisiä Seinäjoelta ja puhuvat aiheesta Kaikki kääntyy parhaaksemme. Su klo Jouluperinnepäivä. Tapaamistupa Paloheinän kirkolla parillisten viikkojen maanantaisin klo Lisätietoja diakoni Anna-Kaisa Honkanen, p Ilon lähde -lauluryhmän harjoitukset parittomien viikkojen maanantaisin klo 19. Peittopiiri parittomien viikkojen maanantaisin klo 13. Lähetyspiiri parillisten viikkojen tiistaisin klo 15. Kutomakerho keskiviikkoisin klo 19. Aamurukouspiiri perjantaisin klo 9. Perhekerho torstaisin klo TORPPARINMÄEN KORTTELITALO, Käräjätuvantie 3 Eläkeikäisten kerho maanantaisin klo 13. Torpparinmäen martat, seuraavina sunnuntaina klo 18: 2.11., ja ITÄ-PAKILAN SEURAKUNTAKOTI, Yhdyskunnantie 21 Eläkeikäisten kerho torstaisin klo 13. Perhekerho tiistaisin klo LAPSI- PERHE- JA PYHÄKOULUTYÖ Adventinajan jouluvalot, joululauluja ja glögit pe klo 18 Paloheinän kirjaston edessä Kirjaston joulukalenteri ja jouluikkuna avataan ma Perhekerhot Hyvän Paimenen kirkolla tiistaisin klo , Itä-n seurakuntakodilla tiistaisin klo ja Paloheinän kirkolla torstaisin klo Pyhäkoulut Su klo 11 Hyvän Paimenen kirkolla, su klo 11 Itä-n seurakuntakodilla, toklo Kaakaopyhis Paloheinän kirjastolla. Pyhäkoulua ei ole perhekirkkosunnuntaisin eikä syyslomaviikolla VARHAISNUORISOTYÖ Seiminäyttelyyn Hyvän Paimenen kirkolle toivotaan lainaksi seimiä. Mikäli voitte lainata seimen tai seimiasetelman näyttelyyn, ottakaa yhteyttä mahdollisimman pian Sinikka Simolaan, p. (09) , sinikka.simola@evl.fi. Varhaisnuorisotyön ohjelma ilmestyy verkkosivuilla sekä varhaisnuorille postitettavassa Kertsi-lehdessä. Kustaankartanon vapaaehtoistoiminta Kustaankartanossa on ollut vapaaehtoistoimintaa 90-luvun loppupuolelta lähtien. Toiminta on muuttunut ja laajentunut vuosien varrella. Tämän vuoden alussa Kustaankartanossa on aloittanut työssään myös vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, joka tukee vapaaehtoisia sekä järjestää heille virkistystä ja koulutusta. Kustaankartanon vanhustenkeskus sijaitsee ssä Tuusulanväylän kupeessa. Alue on suuri. Asukkaita on 615. Kustaankartano onkin Helsingin suurin ja Suomen toiseksi suurin vanhustenkeskus. Kustaankartanossa vapaaehtoiset ulkoilevat asukkaiden kanssa, pitävät seuraa, pelaavat ja osallistuvat asukkaiden kanssa talon yhteisiin juhliin ja tilaisuuksiin. Vapaaehtoistoiminta on monipuolista ja jokaiselle vapaaehtoiselle löytyy oma tapa auttaa ja osallistua. Vapaaehtoistyössä pärjää tavallisen ihmisen tiedoin ja taidoin. Halutessaan vapaaehtoisilla on kuitenkin mahdollisuus kouluttaa itseään tehtävässä toimiessaan ja esimerkiksi apuväliopastusta suositellaan kaikille toimintaan mukaan tuleville. Lisätietoja Kustaankartanon vapaaehtoistoiminnasta saa vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Saara Sierilältä, yhteydenotot p tai saara.sierila@ hel.fi Info-tilaisuus Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa pidetään maanantaina vapaaehtoistoiminnan info-tilaisuus klo 17 alkaen E-talon Kustaankammarissa. Tilaisuudessa kerrotaan vapaaehtoistoiminnan eri muodoista ja mahdollisuuksista Kustaankartanossa ja siitä miten vapaaehtoistoimintaan Kustaankartanossa vapaaehtoiset osallistuvat monin eri tavoin talon yhteiseen toimintaan. Esimerkiksi toukokuussa 2008 järjestettiin rollaattorimarssi. pääsee mukaan. Tilaisuus on avoin ja tarkoitettu kaikille vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille. Muita tapahtumia Marrastanssit Maanantaina klo Kustaankartanossa Kartanoravintolassa järjestetään asukkaille Marrastanssit. Tiedossa on tanssiaistunnelmaa ja ikimuistoisia sävelmiä sekä Elävää musiikkia! Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Helsingin seurakuntien Usko, Toivo, Rakkaus -kampanjan kanssa. Vapaaehtoisia kaivataan asukkaille avustajiksi ja kaveriksi tapahtumaan. Kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä saara.sierila@hel.fi tai p Vapaaehtoisuus Menu elämän menoon vapaaehtoistyön messut, Kampin palvelukeskus, Salomonkatu 21B Kaksipäiväisillä messuilla on esillä Helsingin alueen koko houkutteleva vapaaehtoistoiminnan tarjonta. Maanantaina Ohjelmassa on mm. luento, musiikkiesityksiä sekä paneelikeskustelu. Tiistaina vauhdikas juontajien vetämä ilta ja vapaaehtoistoiminnan eri tahojen ja ei muotojen esittely. Messuilta saat kattavan käsityksen vapaaehtoistyöstä! Tervetuloa mukaan. Messut ma klo 18 20, ti klo Kansainvälinen seminaari Inno-Kusti -hankkeen kansainvälinen seminaari Kustaankartanossa ma ja ti Kaksipäiväiseen seminaariin kaivataan vapaaehtoisia järjestelyavuksi. Vapaaehtoiset voivat ilmoittautua apujoukoiksi mennessä Tietoisku vapaaehtoisille dementiasta Kustaankartanon vapaaehtoistoiminta järjestää tietoiskun dementiasta tiistaina klo Paikkana on G-sali, G-talon pohjakerros. Tietoiskun tarkoituksena on laajentaa vapaaehtoisen tietoa dementiasta sairautena ja sen vaikutuksista vuorovaikutukseen asukkaiden kanssa. Tervetuloa mukaan! Kauneimmat joululaulut Asukkaiden joulujuhla Kustaankartanon asukkaiden joulujuhlaa vietetään keskiviikkona klo Kartanoravintolassa. Vapaaehtoisia kaivataan asukkaille avustajiksi ja kaveriksi tapahtumaan. Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta p tai saara.sierila@hel.fi.

11 20 inen Pohjoiset esikaupungit Parasta palvelua lähelläsi jo vuodesta 1987 tervetuloa! Olemme lähellä tulitpa mistä tahansa! Meillä sinua palvelee yli 20 liikettä ruokakaupoista erikoisliikkeisiin, kertakäynnillä hoidat ostokset, pankkiasiat ja hemmottelet itseäsi hyvällä aterialla. Ogeliin kulkevat HKL:n linjat 64, 52 sekä jokerilinja 550 ja lähijuna. Ogelissa asiointi on helppoa, vaivatonta ja nopeaa. Meidät löydät Ogelista: Ravintola Mr. Hugo Kauppakeskus Ogeli, Kylänvanhimmantie 29, OULUNKYLÄ