Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolut

Transkriptio

1 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolut Opetushallitus Susanna Smahl

2 Sisällysluettelo Johdanto 3 2 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset 4 2. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Kotitalousopetus (talouskoulu) 6 3 Valmistavat koulutukset erot ja yhtäläisyydet 7 4 Selvityksen tulokset 7 4. Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolkujen seuraaminen Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolut Siirtymävaiheen tukeminen ja kehittäminen 25 5 Pohdinta 33 Lähteet 2

3 Johdanto Suurimmalle osalle nuorista ensimmäinen nivelvaihe eli siirtymä peruskoulusta toisen asteen koulutukseen ei tuota ongelmia. On kuitenkin myös niitä nuoria, joille oman opintopolun löytäminen voi osoittautua haasteelliseksi. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset ovat hyviä vaihtoehtoja nuorille, jotka ovat epävarmoja koulutusvalintojensa suhteen tai joilla ei ole vielä valmiuksia siirtyä opiskelemaan toisen asteen koulutukseen. Valmistavia koulutuksia ovat ammattistartti eli ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus, vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä kotitalousopetus (talouskoulu). Valmistavilla koulutuksilla on paljon yhteisiä piirteitä, mutta myös eroavaisuuksia. Tämän vuoksi valmistavien koulutusten kenttä voi vaikuttaa nuoresta sekavalta ja vaikeasti ymmärrettävältä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille on kirjattu, että ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten asemaa ja sisältöä selkiytetään vastaamaan nykyistä paremmin opiskelijoiden tarpeita (Opetus- ja kulttuuriministeriö 202, 40). Tavoitteena on myös helpottaa opiskelijoiden sijoittumista ammatilliseen peruskoulutukseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Osana valmistavien koulutusten kentän selkiyttämistä ja mahdollista yhteensovittamista Opetus- ja kulttuuriministeriö selvitti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien koulutusten opiskelijoiden sijoittumista eri jatkokoulutusvaihtoehtoihin sekä muihin vaihtoehtoihin. Lisäksi selvitettiin, millä tavoin koulutuksen järjestäjät seurasivat ja tukivat opiskelijoiden sijoittumista. Selvitys toteutettiin kyselyn avulla syksyllä 202. Kysely lähetettiin 30 koulutuksen järjestäjälle, joilla oli lupa järjestää kaikkia neljää valmistavaa koulutusta. Kyselyn vastaukset kirjattiin SPSS-tilasto-ohjelmaan, jonka avulla valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopoluista saatiin muodostettua selkeä kokonaiskuva. SPSS-ohjelman lisäksi käytettiin myös Excel-tilasto-ohjelmaa muun muassa taulukoiden luomiseen. Siirtymävaiheen tukemista ja kehittämistä koskevia kysymyksiä analysoitiin laadullisten menetelmien avulla vastausten laajuuden ja moniulotteisuuden vuoksi. 3

4 2 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavia koulutuksia ovat ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti), vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä kotitalousopetus. Vuonna 202 näissä koulutuksissa opiskeli yhteensä keskimäärin 6400 opiskelijaa. Seuraavaksi esitellään lyhyesti koulutusten sisällöt sekä koulutusten keskinäiset erot ja yhtäläisyydet. 2. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti) Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (ammattistartti), josta käytetään jäljempänä pelkästään nimitystä ammattistartti, on suunnattu pääasiassa niille peruskoulun päättäneille nuorille, jotka haluavat vahvistaa opiskelutaitojaan, selkeyttää ammatillisia suunnitelmiaan ja kokeilla eri ammatillisen koulutuksen aloja ennen oman alan valitsemista (Opetushallitus 200, 6). Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on helpottaa nuorten ammatinvalintaa sekä koulutuspaikan löytämistä peruskoulun jälkeen. Opiskelija saa ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisesta lisäpisteitä toisen asteen yhteishaussa (Opetushallitus 200, ). Vuonna 202 ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opiskeli yhteensä 534 opiskelijaa. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus on laajuudeltaan vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Opintoihin sisältyy pakollisia opintoja, joita ovat opiskelu- ja elämäntaidot (5 5 ov), perustietojen ja -taitojen vahvistaminen (5 0 ov) sekä ammatinvalintaja urasuunnittelutaidot (5 5 ov). Lisäksi opiskelija voi suorittaa valinnaisina opintoina ammatillisia opintoja (0 0 ov) sekä muita valinnaisia opintoja (0 5 ov) (Opetushallitus 200, 8 9). Jokaiselle opiskelijalle tehdään HOPS eli henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä opettajan tai opettajien sekä tarvittaessa opinto-ohjaajan kanssa (Opetushallitus 200, 28). Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opiskelija voi korottaa peruskoulun päättöarvosanojaan (Opetushallitus 200, 7). 4

5 2.2 Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on suunnattu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ja se jakautuu kahteen vaihtoehtoon. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (Valmentava I) tavoitteena on auttaa opiskelijaa suuntautumaan koulutuksen jälkeen kiinnostustaan sekä edellytyksiään vastaavaan ammatilliseen koulutukseen ja työelämään. Koulutus on laajuudeltaan vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa, erityisestä syystä opintojen laajuus voi kuitenkin olla enintään 80 opintoviikkoa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (Valmentava II) tavoitteena on tukea opiskelijaa itsenäistymisessä elämän eri osa-alueilla sekä työhön valmentautumisessa. Valmentava II on laajuudeltaan opintoviikkoa (Opetushallitus 200, 9 0). Vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa (Valmentava I ja II) opiskeli vuonna 202 yhteensä 2839 opiskelijaa. Valmentava I opintoihin sisältyviä opintokokonaisuuksia ovat opiskeluvalmiudet, toimintakyvyn edistyminen, ammatinvalinta- ja työelämävalmiudet sekä koulutusalakohtaiset valmentavat opinnot. Lisäksi opiskelija voi suorittaa valinnaisia opintoja. Opintojen sisällöt määräytyvät opiskelijan osaamisen sekä tarpeiden mukaan. Valmentava II opintokokonaisuuksiin kuuluvat opiskeluvalmiudet, toimintakyvyn edistyminen sekä työelämävalmiudet. Valmentava II opintoihin voi myös sisältyä valinnaisia opintoja (Opetushallitus 200, 3). Sekä Valmentava I että Valmentava II opiskelijoille laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) (Opetushallitus 200, 8 9). 2.3 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus on tarkoitettu maahanmuuttajille tai maahanmuuttajataustaisille henkilöille, joilla on suomen tai ruotsin kielen peruskielitaito hallussa. Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelemiseen sekä suomalaisen opiskelu- ja työkulttuurin aiempaa parempaan tuntemiseen (Opetushallitus 2008, 8). Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskeli vuonna 202 yhteensä 598 opiskelijaa. 5

6 Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Opintoihin sisältyviä opintokokonaisuuksia ovat kielelliset taidot (0 20 ov), matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot (3 7 ov), yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus (3 7 ov), opiskelu- ja ammatinvalintataidot (4 2 ov) sekä valinnaiset opinnot (0 4 ov) (Opetushallitus 200, 8). Jokaiselle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan (Opetushallitus 2008, ). 2.4 Kotitalousopetus (talouskoulu) Kotitalousopetus (talouskoulu), josta jäljempänä käytetään pelkästään nimitystä kotitalousopetus, on tarkoitettu ensisijaisesti kaikille kotitalouden hoitamisesta kiinnostuneille. Koulutus antaa valmiuksia omassa elämässä selviytymiseen yksilönä ja yhteiskunnan jäsenenä sekä opettaa käytännön taitoja arjen hallintaan ja kotitalouden hoitamiseen. Kotitalousopetuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tarvitsemansa valmiudet omassa elämässä selviytymiseen. Koulutuksen tulisi myös antaa opiskelijalle sellaiset tiedot ja taidot, joiden avulla hän pystyy hakeutumaan aktiivisesti jatko-opintoihin ja suoriutumaan ammatillisesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta (Opetushallitus 200, 6 7). Jokaiselle kotitalousopetukseen osallistuvalle opiskelijalle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) (Opetushallitus 200, 3). Kotitalousopetuksessa opiskeli vuonna 202 yhteensä 429 opiskelijaa. Kotitalousopetuksen laajuus on 20 opintoviikkoa, johon sisältyy 5 opintoviikkoa pakollisia opintoja ja 5 opintoviikkoa valinnaisia opintoja. Pakollisiin opintoihin kuuluvia opintoja ovat asuminen ja asuinympäristössä toimiminen (5 ov), viihtyisästä kodista huolehtiminen (5 ov) ja kotiruoan valmistaminen (5 ov). Valinnaiset opinnot voivat vaihdella opiskelijan tavoitteiden ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti ja niihin voi kuulua esimerkiksi opintoja hygieniaosaamisesta, lastenhoitamisesta, liikunta- ja vapaa-ajan toiminnasta sekä opiskelu- ja ammatinvalintataidoista. Lisäksi opiskelija voi suorittaa opintoja valmistavasta koulutuksesta tai ammatillisesta peruskoulutuksesta (Opetushallitus 200, 8). Opiskelija saa kotitalousopetuksen suorittamisesta lisäpisteitä hakiessaan ammatilliseen perustutkintoon johtavaan koulutukseen (Opetushallitus 200, ). 6

7 3 Valmistavat koulutukset erot ja yhtäläisyydet Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavilla koulutuksilla on paljon eroja sekä yhtäläisyyksiä. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on koulutuksista ainoa, joka on suunnattu erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Muut valmistavat koulutukset on suunnattu pääasiassa opiskelijoille, joilla ei ole erityisopetuksen tarvetta, mutta joissakin tapauksissa myös muissa valmistavissa koulutuksissa voidaan opiskelijan määritteleminen erityisopiskelijaksi katsoa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi opiskelijan kannalta. Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on kuitenkin ainoa, jossa jokaiselle opiskelijalle tulee tehdä sekä HOPS että HOJKS, muissa valmistavissa koulutuksissa kaikille opiskelijoille laaditaan HOPS ja tarvittaessa myös HOJKS. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset eivät ole tutkintoon johtavia koulutuksia, vaan niiden tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia ja edellytyksiä menestyä ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa. Valmistavien koulutusten laajuus on opintoviikkoa (poikkeuksena vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus, joka voi tarvittaessa olla laajempi sekä kotitalousopetus, jonka laajuus on 20 opintoviikkoa) ja ne ovat sisällöiltään samansuuntaisia. Kaikkiin valmistaviin koulutuksiin sisältyy pakollisia opintoja ja lisäksi opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa valinnaisia opintoja. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus eroaa muista valmistavista koulutuksista siten, että sen sisällöissä painottuvat eniten kieliopinnot. Kotitalousopetus taas poikkeaa muista valmistavista koulutuksista siten, että sen opinnot ovat pitkälti oman elämän hallintaan ja kotiin liittyviä opintoja ja pääsääntöisesti käsillä tekemistä, esimerkiksi kotiruoanvalmistusta. Muissa valmistavissa koulutuksissa opiskelu- ja ammatinvalintataitojen opinnot sisältyvät pakollisiin opintoihin, kotitalousopetuksessa niitä voi puolestaan suorittaa valinnaisina opintoina 2 5 opintoviikkoa. Ohjaavasta ja valmistavasta koulutuksesta sekä kotitalousopetuksesta saa lisäpisteitä toisen asteen yhteishaussa. 4 Selvityksen tulokset Kysely lähetettiin 30 koulutuksen järjestäjälle, joilla on lupa järjestää kaikkia 4 valmistavaa koulutusta. Määräaikaan mennessä vastaukset oli saatu takaisin 20 koulutuksen järjestäjältä (vastausprosentti 67 %). Seuraavaksi esitellään selvityksestä saadut tulokset. 7

8 4. Jatkopolkujen seuraaminen Koulutuksen järjestäjille lähetetyissä kyselylomakkeissa tiedusteltiin opiskelijoiden jatkopolkujen seuraamisesta; seuraako koulutuksen järjestäjä valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkoopintoihin sijoittumista, mikä on syynä seurannan mahdolliseen puuttumiseen, miten jatkopolkujen seuranta on toteutettu sekä missä vaiheessa ja kuinka kauan seurantaa on tehty. Jatkopolkujen seuraaminen Kyllä Ei Ammattistartti 20 (00 %) 0 Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus 7 (94,4 %) (5,6 %) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 6 (84,2 %) 3 (5,8 %) Kotitalousopetus 4 (57, %) 3 (42,9 %) Taulukko. Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolkujen seuraaminen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta (ammattistartti) järjestivät kaikki 20 kyselyyn vastannutta koulutuksen järjestäjää. Kaikki 20 koulutuksen järjestäjää (00 %) myös seurasivat opiskelijoiden jatkopolkuja ohjaavan ja valmistavan koulutuksen jälkeen. Vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjesti 8 koulutuksen järjestäjää, joista 7 (94,4 %) seurasi ja koulutuksen järjestäjä (5,6 %) ei seurannut opiskelijoiden jatkopolkuja koulutuksen jälkeen. Kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä 2 ei järjestänyt vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta järjesti 9 koulutuksen järjestäjää, joista 6 (84,2 %) seurasi ja 3 (5,8 %) ei seurannut opiskelijoiden jatkopolkuja valmistavan koulutuksen jälkeen. Yksi koulutuksen järjestäjä ei järjestänyt maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta. Kotitalousopetusta järjestäneistä 7 koulutuksen järjestäjästä 4 (57, %) seurasi ja 3 (42,9 %) ei seurannut opiskelijoiden jatkopolkuja. Kyselyyn vastanneista koulutuksen järjestäjistä 3 ei järjestänyt kotitalousopetusta. 8

9 Seurannan puuttumisen syyt Ei varsinaista seurantajärjestelmää Hallinnolliset muutokset (jatkossa aikomus seurata) Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 0 (00 %) (33,3 %) (33,3 %) 0 Jatkoseuranta TE-toimiston toimesta 0 0 (33,3 %) 0 Jatkoseuranta ei mahdollista (00 %) Syytä ei mainittu Taulukko 2. Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolkujen seurannan puuttumisen syyt Yksi koulutuksen järjestäjä ei seurannut vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opiskelijoiden jatkopolkuja. Seurannan puuttumisen syy oli varsinaisen seurantajärjestelmän puute. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen opiskelijoiden jatkopolkuja ei seurannut 4 koulutuksen järjestäjää. Seurannan puuttumisen syyt olivat varsinaisen seurantajärjestelmän puute, hallinnolliset muutokset (jatkossa aikomus seurata) sekä TE-toimiston toimesta toteutettava jatkoseuranta. Yksi koulutuksen järjestäjä ei maininnut syytä seurannan puuttumiselle. Kolme koulutuksen järjestäjää ei seurannut kotitalousopetuksen opiskelijoiden jatkopolkuja, koulutuksen järjestäjän mukaan syynä oli jatkoseurannan mahdottomuus. Kaksi muuta koulutuksen järjestäjää ei maininnut syytä seurannan puuttumiselle. Jatkopolkujen seuraamistavat Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti Kotitalousopetus Ammattistartti Kotitalousopetus Sähköinen opiskelijahallintajärjestelmä (5,0 %) (5,9 %) 0 0 Muu virallinen seurantajärjestelmä 0 (5,9 %) 0 0 Opettajat tai opinto-ohjaajat seuraavat muulla tavoin 2 (0,0 %) (5,9 %) 4 (25,0 %) (25,0 %) Muulla tavoin (2,5 %) 0 Useilla tavoilla 7 (85,0 %) 4 (82,4 %) 0 (62,5 %) 3 (75,0 %) Taulukko 3. Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolkujen seuraamistavat 9

10 Kaikissa valmistavissa koulutuksissa oli tavallisinta, että jatkopolkuja seurattiin useilla tavoilla. Ammattistartilla koulutuksen järjestäjä (5,0 %) seurasi jatkopolkuja pelkästään sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän avulla, 2 koulutuksen järjestäjää (0,0 %) pelkästään opettajien ja opinto-ohjaajien tekemän seurannan avulla ja muut 7 koulutuksen järjestäjää (85,0 %) useilla tavoilla. Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestäjistä (5,9 %) käytti seurantaan pelkästään sähköistä opiskelijanhallintajärjestelmää, (5,9 %) pelkästään muuta virallista seurantajärjestelmää ja (5,9 %) pelkästään opettajien tai opinto-ohjaajien tekemää seurantaa. Muut 4 koulutuksen järjestäjää (82,4 %) käyttivät useita seurantatapoja. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa 4 koulutuksen järjestäjää (25,0 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja pelkästään opettajien tai opinto-ohjaajien tekemän seurannan avulla, 2 koulutuksen järjestäjää (2,5 %) pelkästään muulla tavoin ja 0 koulutuksen järjestäjää (62,5 %) useilla tavoilla. Kotitalousopetuksen järjestäjistä (25,0 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja pelkästään opettajien tai opinto-ohjaajien tekemän seurannan avulla. 3 koulutuksen järjestäjää (75,0 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja useilla tavoilla. 0

11 Useita seurantatapoja opiskelijoiden jatkopolkujen selvittämiseen käyttävät koulutuksen järjestäjät Vammaisten Maahanmuuttajien valmentava ja ammatilliseen Ammattistarttopetus Kotitalous- kuntouttava peruskoulutukseen opetus ja valmistava ohjaus koulutus Sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän avulla sekä opettajat ja opinto-ohjaajat 6 (35,3 %) (7, %) (0,0 %) 2 (66,7 %) seuraavat Kaksi seurantatapaa Sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän avulla sekä muulla tavoin Opettajat ja opinto-ohjaajat seuraavat sekä muulla tavoin Muun virallisen seurantajärjestelmän avulla sekä muulla tavoin 2 (,8 %) 3 (2,4 %) 2 (20,0 %) 0 3 (7,6 %) (7, %) (0,0 %) (33,3 %) 0 0 (0,0 %) 0 Kolme seurantatapaa Neljä seurantatapaa Muun virallisen seurantajärjestelmän avulla sekä opettajat ja opintoohjaajat seuraavat Sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän avulla, opettajat ja opinto-ohjaajat seuraavat sekä muulla tavoin Sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän ja muun virallisen seurantajärjestelmän avulla sekä opettajat ja opinto-ohjaajat seuraavat Muun virallisen seurantajärjestelmän avulla, opettajat ja opinto-ohjaajat seuraavat ja muulla tavoin Sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän ja muun virallisen seurantajärjestelmän avulla, opettajat ja opinto-ohjaajat seuraavat sekä muulla tavoin 0 (7, %) (23,5 %) 6 (42,9 %) 4 (40,0 %) 0 (5,9 %) (7, %) 0 0 (5,9 %) (7, %) (0,0 %) 0 Taulukko 4. Useita seurantatapoja opiskelijoiden jatkopolkujen selvittämiseen käyttävät koulutuksen järjestäjät

12 Ammattistarttia järjestävistä koulutuksen järjestäjistä käytti opiskelijoiden jatkopolkujen seuraamiseen kahta eri seurantatapaa. Kahta seurantatapaa käyttävistä koulutuksen järjestäjistä 6 (35,3 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän sekä opettajien ja ohjaajien tekemän seurannan avulla, 2 koulutuksen järjestäjää (,8 %) sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän avulla sekä muulla tavoin ja 3 koulutuksen järjestäjää (7,6 %) opettajien ja opinto-ohjaajien tekemän sekä muulla tavoin toteutetun seurannan avulla. Kolmea jatkopolkujen seurantapaa käytti yhteensä 5 koulutuksen järjestäjää, joista 4 (23,5 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän, opettajien ja opinto-ohjaajien sekä muulla tavoin toteutetun seurannan avulla ja (5,9 %) sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän ja muun virallisen seurantajärjestelmän sekä opettajien ja opinto-ohjaajien toteuttaman seurannan avulla. Yksi koulutuksen järjestäjä (5,9 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja 4 eri tavalla, jotka olivat sähköinen opiskelijahallintajärjestelmä, muu virallinen seurantajärjestelmä, opettajien ja opinto-ohjaajien seuranta sekä muu tapa. Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestäjistä 6 seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja kahdella eri seurantamenetelmällä. 3 koulutuksen järjestäjää (2,4 %) toteutti seurantaa sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän avulla sekä muulla tavoin, koulutuksen järjestäjä (7, %) sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän sekä opettajien ja opinto-ohjaajien tekemän seurannan avulla, koulutuksen järjestäjä (7, %) opettajien ja opinto-ohjaajien sekä muulla tavoin toteutetun seurannan avulla ja koulutuksen järjestäjä (7, %) muun virallisen seurantajärjestelmän sekä opettajien ja opinto-ohjaajien seurannan avulla. Kolmea eri seurantatapaa käytti yhteensä 7 koulutuksen järjestäjää, joista 6 (42,9 %) seurasi jatkopolkuja sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän avulla, opettajien ja opinto-ohjaajien sekä muulla tavoin toteutetun seurannan avulla ja koulutuksen järjestäjä (7, %) muun virallisen seurantajärjestelmän, opettajien ja opinto-ohjaajien sekä muulla tavoin tehdyn seurannan avulla. Neljää seurantatapaa käytti koulutuksen järjestäjä (7, %) ja seurantamenetelmät olivat sähköinen opiskelijahallintajärjestelmä, muu virallinen seurantajärjestelmä, opettajien ja opinto-ohjaajien tekemä seuranta sekä muu tapa. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäjistä yhteensä 5 seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja kahdella eri tavalla. 2 koulutuksen järjestäjää (20,0 %) käytti seurantaan sähköistä opiskelijahallintajärjestelmää sekä muuta tapaa, koulutuksen järjestäjä (0,0 %) sähköistä opiskelijahallintajärjestelmä sekä opettajien ja opinto-ohjaajien seurantaa, koulutuksen järjestäjä (0,0 %) opettajien ja opinto-ohjaajien sekä muulla tavoin toteutettua seurantaa ja koulutuksen järjestäjä (0,0 %) muuta virallista seurantajärjestelmää sekä muulla 2

13 tavoin toteutettua seurantaa. Kolmea seurantatapaa käytti 4 koulutuksen järjestäjää (40,0 %), jotka kaikki seurasivat jatkopolkuja sähköisen opiskelijahallintajärjestelmän, opettajien ja opintoohjaajien sekä muulla tavoin toteutetun seurannan avulla. Neljää seurantatapaa käytti koulutuksen järjestäjä (0,0 %) ja seurantamenetelmät olivat sähköinen opiskelijahallintajärjestelmä, muu virallinen seurantajärjestelmä, opettajien ja opinto-ohjaajien tekemä seuranta sekä muu tapa. Kotitalousopetuksen järjestäjistä yhteensä 3 seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja kahdella seurantamenetelmällä. 2 koulutuksen järjestäjää (66,7 %) käytti jatkopolkujen seurantaan sähköistä opiskelijahallintajärjestelmä sekä opettajien ja opinto-ohjaajien seurantaa ja koulutuksen järjestäjä (33,3 %) opettajien ja opinto-ohjaajien seurantaa sekä muuta tapaa. Muut jatkopolkujen seuraamistavat Opettaja / ohjaaja tai muu taho henkilökohtaisesti yhteydessä nuoriin / tulevaan oppilaitokseen Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti Kotitalousopetus 8 7 Opiskelijoiden yhteydenotot 4 4 Yhteydenpito huoltajiin / huoltajien yhteydenotot 2 Yhteydenpito eri viranomaistahoihin 2 Jatkosuunnitelmien selvittäminen Opiskelijavalinta-tietojen selvittäminen 3 Valmistuneille opiskelijoille järjestetyt kokoontumiset Satunnainen jatkoseuranta 2 Sosiaalinen media Paikallinen seurantajärjestelmä Koulutusvastaava seuraa Yhteistyö opinto-ohjaajien kanssa Paikallinen tiedonsiirtomenettely Taulukko 5. Muut jatkopolkujen seuraamistavat Yleisin muu jatkopolkujen seuraamistapa oli kaikissa valmistavissa koulutuksissa opettajan / ohjaajan tai muun tahon yhteydenotto nuoreen tai tulevaan oppilaitokseen. Ammattistartin 3

14 järjestäjät nimesivät muiksi seuraamistavoiksi myös opiskelijoiden yhteydenotot, satunnaisen jatkoseurannan, paikallisen seurantajärjestelmän sekä koulutusvastaavan toteuttaman seurannan. Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen järjestäjät nimesivät useita muita jatkopolkujen seurantatapoja. Opettajan / ohjaajan tai muun tahon yhteydenottojen lisäksi jatkopolkuja seurattiin opiskelijoiden yhteydenottojen avulla, yhteydenpidolla huoltajiin ja eri viranomaistahoihin, selvittämällä jatkosuunnitelmia ja opiskelijavalinta-tietoja, järjestämällä kokoontumisia valmistuneille opiskelijoille, sosiaalisen median, paikallisen seurantajärjestelmän sekä opinto-ohjaajien kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Myös maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäjät nimesivät yleisimmäksi muuksi seurantakeinoksi opettajan / ohjaajan tai muun tahon henkilökohtaisen yhteydenoton nuoriin tai tulevaan oppilaitokseen. Tämän lisäksi muiksi seuraamistavoiksi nimettiin opiskelijoiden yhteydenotot, opiskelijavalinta-tietojen selvittäminen, valmistuneille opiskelijoille järjestetyt kokoontumiset, satunnainen jatkoseuranta, paikallinen seurantajärjestelmä, sosiaalinen media sekä paikallinen tiedonsiirtomenettely. Kotitalousopetuksen järjestäjien vastauksista ainoastaan yhdessä mainittiin muu jatkopolkujen seuraamistapa, joka oli opettajan / ohjaajan tai muun tahon yhteydenotto nuoreen tai tulevaan oppilaitokseen. Jatkopolkujen seuraamisajankohdat Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti Kotitalousopetus Koulutuksen päättyessä 4 (20,0 %) 3 (7,6 %) 3 (8,8 %) (25,0 %) Puoli vuotta koulutuksen päättymisestä 0 (5,9 %) (6,3 %) 0 Vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä 0 0 (6,3 %) 0 Muu ajankohta 3 (5,0 %) 3 (7,6 %) (6,3 %) 0 Useita seuraamisajankohtia 3 (65,0 %) 0 (58,8 %) 0 (62,5 %) 3 (75,0 %) Taulukko 6. Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolkujen seuraamisajankohdat Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartin) järjestäjistä 4 (20,0 %) toteutti opiskelijoiden jatkopolkujen seurannan pelkästään koulutuksen päättyessä, 3 koulutuksen järjestäjää (5,0 %) pelkästään muuna ajankohtana ja 3 koulutuksen järjestäjää (65,0 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja useana ajankohtana. Vammaisten 4

15 valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa 3 koulutuksen järjestäjää (7,6 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja pelkästään koulutuksen päättyessä, koulutuksen järjestäjä (5,9 %) pelkästään puoli vuotta koulutuksen päättymisestä, 3 (7,6 %) pelkästään muuna ajankohtana ja 0 koulutuksen järjestäjää (58,8 %) useina ajankohtina. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa 3 koulutuksen järjestäjää (8,8 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja pelkästään koulutuksen päättyessä, (6,3 %) pelkästään puoli vuotta koulutuksen päättymisestä, (6,3 %) pelkästään vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä ja (6,3 %) pelkästään muuna ajankohtana. 0 koulutuksen järjestäjää (62,5 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja useana ajankohtana. Kotitalousopetuksen järjestäjistä (25,0 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja pelkästään koulutuksen päättyessä ja 3 koulutuksen järjestäjää (75,0 %) useina ajankohtina. Useat jatkopolkujen seuraamisajankohdat Koulutuksen päättyessä sekä muuna ajankohtana Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti Kotitalousopetus Kaksi seuraamisajankohtaa Kolme seuraamisajankohtaa Neljä seuraamisajankohtaa Koulutuksen päättyessä sekä puolen vuoden kuluttua Puolen vuoden kuluttua koulutuken päättymisestä sekä muuna ajankohtana Koulutuksen päättyessä, puolen vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana Koulutuksen päättyessä, puolen vuoden sekä vuoden kuluttua Koulutuksen päättyessä, vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana Koulutuksen päättyessä, puolen vuoden ja vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana Taulukko 7. Koulutuksen järjestäjät, jotka seuraavat opiskelijoiden jatkopolkuja useina ajankohtina 5

16 Ammattistarttia järjestävistä koulutuksen järjestäjistä 8 seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja kahtena ajankohtana. Näistä koulutuksen järjestäjistä 5 seurasi jatkopolkuja koulutuksen päättyessä sekä muuna ajankohtana, 2 koulutuksen päättyessä sekä puolen vuoden kuluttua ja puolen vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä sekä muuna ajankohtana. Kolmena ajankohtana seurantaa toteutti 5 koulutuksen järjestäjää, joista 4 seurasi jatkopolkuja koulutuksen päättyessä, puolen vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana ja koulutuksen järjestäjä koulutuksen päättyessä, puolen vuoden sekä vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestäjistä 7 seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja kahtena ajankohtana, jotka olivat koulutuksen päättyessä sekä muu ajankohta. Koulutuksen järjestäjistä 3 seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja kolmena ajankohtana. Näistä koulutuksen järjestäjistä 2 teki seurantaa koulutuksen päättyessä, puolen vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana ja koulutuksen päättyessä, vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäjistä 6 toteutti opiskelijoiden jatkopolkujen seurantaa kahtena ajankohtana. 5 koulutuksen järjestäjää seurasi jatkopolkuja koulutuksen päättyessä sekä muuna ajankohtana ja koulutuksen järjestäjä koulutuksen päättyessä sekä puolen vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Koulutuksen järjestäjistä 3 seurasi jatkopolkuja kolmena ajankohtana, koulutuksen päättyessä, puolen vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana ja koulutuksen päättyessä, puolen vuoden sekä vuoden kuluttua ja koulutuksen päättyessä, vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana. Yksi koulutuksen järjestäjä seurasi jatkopolkuja koulutuksen päättyessä, puolen vuoden ja vuoden kuluttua sekä muuna ajankohtana. Kotitalousopetuksen järjestäjistä 3 seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja kahtena ajankohtana, 2 koulutuksen järjestäjää koulutuksen päättyessä sekä muuna ajankohtana ja koulutuksen järjestäjä koulutuksen päättyessä sekä puolen vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. 6

17 Muut jatkopolkujen seuraamisajankohdat Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti Kotitalousopetus Yhteishakutuloksien selvittyä 4 (30,8 %) 3 (23, %) (, %) 2 (66,7 %) Uuden lukuvuoden alkaessa 7 (53,8 %) 5 (38,5 %) 4 (44,4 %) (33,3 %) Koko perustutkinto-opiskelun ajan tai ammattiin valmistumisen ajankohtana Eroamisen / keskeyttämisen yhteydessä 2 (5,4 %) (7,7 %) 2 (22,2 %) 0 0 (7,7 %) 0 0 Satunnaisesti 0 3 (23, %) 2 (22,2 %) 0 Taulukko 8. Muut opiskelijoiden jatkopolkujen seuraamisajankohdat Ammattistarttia järjestävistä koulutuksen järjestäjistä yhteensä 3 toteutti jatkopolkujen seurantaa muuna ajankohtana, joko ainoastaan tai muiden seuraamisajankohtien ohella. 4 koulutuksen järjestäjää (30,8 %) seurasi jatkopolkuja yhteishakutulosten selviämisen ajankohtana, 7 koulutuksen järjestäjää (53,8 %) uuden lukuvuoden alkaessa ja 2 koulutuksen järjestäjää (5,4 %) koko perustutkinto-opiskelun opiskelun ajan tai ammattiin valmistumisen ajankohtana. Myös vammaisten valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta järjestävistä koulutuksen järjestäjistä 3 seurasi jatkopolkuja muuna ajankohtana (ainoastaan tai muiden seuraamisajankohtien lisäksi). Koulutuksen järjestäjistä 3 (23, %) seurasi jatkopolkuja yhteishakutuloksien selvittyä, 5 (38,5 %) uuden lukuvuoden alkaessa, (7,7 %) koko perustutkinto-opiskelun ajan tai ammattiin valmistumisen ajankohtana, (7,7 %) eroamisen / keskeyttämisen yhteydessä ja 3 (23, %) satunnaisesti. Maahanmuuttajien ammattilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäjistä yhteensä 9 seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja ainoastaan tai muiden ajankohtien lisäksi muuna ajankohtana. koulutuksen järjestäjä (, %) toteutti seurantaa yhteishakutuloksien selvittyä, 4 (44,4 %) uuden lukuvuoden alkaessa, 2 (22,2 %) koko perustutkinto-opiskelun ajan tai ammattiin valmistumisen ajankohtana ja 2 koulutuksen järjestäjää (22,2 %) satunnaisesti. Kotitalousopetuksen järjestäjistä seurantaa toteutti muina ajankohtina (ainoastaan tai muiden ajankohtien lisäksi) 3 koulutuksen järjestää. Näistä koulutuksen järjestäjistä 2 (66,7 %) seurasi jatkopolkuja yhteishakutuloksien selvittyä ja koulutuksen järjestäjä (33,3 %) uuden lukuvuoden alkaessa. 7

18 Jatkopolkujen seurannan kesto Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti Kotitalousopetus Virallinen seuranta loppuu koulutuksen päättyessä 3 (5,0 %) 4 (23,5 %) 3 (8,8 %) 0 Kertaseuranta 5 (25,0 %) 3 (7,6 %) (6,3 %) (25,0 %) Jatko-opintoihin pääsyyn saakka 6 (30,0 %) 3 (7,6 %) 6 (37,5 %) 3 (75,0 %) Alle puoli vuotta 0 0 (6,3 %) 0 Vuoden ajan tai kauemmin 5 (25,0 %) 5 (29,4 %) 5 (3,3 %) 0 Satunnaisesti (5,0 %) 2 (,8 %) 0 0 Taulukko 9. Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolkujen seurannan kesto Seurannan kesto vaihteli kaikissa koulutuksissa. Ammattistartin järjestäjistä 3 (5,0 %) lopetti virallisen seurannan koulutuksen päättyessä, 5 (25,0 %) toteutti seurannan kertaseurantana jonkin ajan kuluttua koulutuksen päättymisestä, 6 (30,0 %) seurasi opiskelijoiden jatkopolkuja jatkoopintoihin pääsyyn saakka, 5 (25,0 %) vuoden ajan tai kauemmin ja koulutuksen järjestäjällä (5,0 %) seurannan kesto oli satunnainen. Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestäjistä 4 (23,5 %) lopetti virallisen seurannan koulutuksen päättyessä, 3 (7,6 %) teki kertaseurannan tiettynä ajankohtana, 3 (7,6 %) seurasi opiskelijoita jatko-opintoihin pääsyyn saakka, 5 (29,4 %) vuoden ajan tai kauemmin ja 2 koulutuksen järjestäjällä (,8 %) seurannan kesto oli satunnainen. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäjistä 3 (8,8 %) päätti jatkopolkujen virallisen seurannan koulutuksen päättyessä, (6,3 %) teki kertaseurannan tiettynä ajankohtana, 6 (37,5 %) seurasi opiskelijoita jatko-opintoihin pääsyyn saakka, (6,3 %) alle puoli vuotta ja 5 koulutuksen järjestäjää (3,3 %) vuoden ajan tai kauemmin. Kotitalousopetuksen järjestäjistä (25,0 %) toteutti jatkopolkujen seurannan kertaseurantana tietyn ajan kuluttua ja 3 (75,0 %) seurasi jatkopolkuja, kunnes opiskelijat pääsivät jatko-opintoihin. 8

19 4.2 Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolut Kyselylomakkeessa tiedusteltiin, kuinka monta opiskelijaa valmistavasta koulutuksesta valmistui keväällä 202 ja kuinka moni heistä sijoittui eri vaihtoehtoihin. Seuraavaksi esitellään kyselylomakkeiden vastauksista kootut tiedot valmistuneiden opiskelijoiden jatkopoluista. Ensimmäisessä taulukossa näkyvät kyselylomakkeen eri vaihtoehtoihin sijoittuneet opiskelijat. Toisessa taulukossa eritellään valmistuneiden opiskelijoiden muut sijoittumispaikat, jotka on koottu kyselylomakkeen vastausvaihtoehdosta, jossa tiedusteltiin muualle sijoittuneiden opiskelijoiden määrää sekä mihin he ovat sijoittuneet. Lopuksi tarkastellaan, kuinka suuri osa valmistavien koulutuksien opiskelijoista sijoittui yhteensä koulutukseen. 9

20 Valmistavien koulutusten opiskelijoiden jatkopolut Opiskelijoiden jatkopolkuja seuranneet koulutuksen järjestäjät vuonna 202 Valmistavan koulutuksen keväällä 202 suorittaneet Ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen sijoituneet (saman koulutuksen järjestäjän, jonka valmistavan koulutuksen opiskelija suoritti) Ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen sijoittuneet (eri koulutuksen järjestäjän kuin sen, jonka valmistavan koulutuksen opiskelija suoritti) Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti Kotitalousopetus 20 (*) 7 (*) 6 (*) (69,3 %) 50 (4,0 %) 90 (23,0 %) 32 (38,6 %) 22 (6,7 %) 7 (9,4 %) 27 (6,9 %) 9 (0,8 %) Lukioon 3 (,8 %) (0,3 %) 7 (,8 %) (,2 %) Suorittamaan ammatti- tai erityisammattitutkintoa 0 3 (0,8 %) 2 (3, %) (,2 %) Työpajaan tai muuhun vastaavaan 6 (2,2 %) 8 (2,2 %) 7 (,8 %) 0 Työkeskukseen / suojatyöhön 0 0 (2,7 %) 0 2 (2,4 %) Työharjoitteluun 5 (0,7 %) 5 (4, %) 9 (4,8 %) (,2 %) Työhön (,5 %) 0 (2,7 %) 27 (6,9 %) 0 Työttömänä 6 (0,8 %) (3,0 %) (2,8 %) 2 (2,4 %) Muualle 7 (2,3 %) 48 (3, %) 80 (20,4 %) 6 (9,3 %) Ei tietoa 35 (4,8 %) 39 (0,7 %) 2 (28,6 %) 9 (22,9 %) (*) Vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta ja maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta valmistui useilta koulutuksen järjestäjiltä vähemmän opiskelijoita kuin ammattistartilta. Tämän vuoksi ammattistartilta valmistuneiden kokonaismäärä on suurempi Taulukko 0. Valmistavista koulutuksista valmistuneiden opiskelijoiden jatkopolut Ammattistartista valmistui 732 opiskelijaa keväällä 202. Näistä opiskelijoista 507 (69,3 %) sijoittui saman koulutuksen järjestäjän ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen, jonka valmistavan koulutuksen opiskelija oli suorittanut. Eri koulutuksen järjestäjän ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen sijoittui 22 ammattistartin suorittanutta opiskelijaa (6,7 20

21 %) ja lukioon 3 opiskelijaa (,8 %). Työpajaan tai muuhun vastaavaan sijoittui 6 opiskelijaa (2,2 %), työharjoitteluun 5 opiskelijaa (0,7 %) ja työhön opiskelijaa (,5 %). Valmistuneista ammattistartti-opiskelijoista työttömänä oli 6 opiskelijaa (0,8 %). Muualle sijoittuneita opiskelijoita oli yhteensä 7 (2,3 %) ja 35 opiskelijan (4,8 %) sijoittumisesta koulutuksen järjestäjillä ei ollut tietoa. Vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta koulutuksesta valmistui 366 opiskelijaa keväällä 202. Valmistuneista opiskelijoista 50 (4,0 %) sijoittui saman koulutuksen järjestäjän ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen, jonka valmistavan koulutuksen opiskelija oli suorittanut. Eri koulutuksen järjestäjän ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen sijoittui 7 opiskelijaa (9,4 %), lukioon opiskelija (0,3 %) ja 3 opiskelijaa (0,8 %) sijoittui suorittamaan ammatti- tai erityisammattitutkintoa. Työpajaan tai muuhun vastaavaan sijoittui 8 opiskelijaa (2,2 %) ja työkeskukseen / suojatyöhön 0 opiskelijaa (2,7 %). Työharjoitteluun sijoittui 5 opiskelijaa (4, %) ja työhön 0 opiskelijaa (2,7 %). Valmistuneista opiskelijoista työttömänä oli opiskelijaa (3,0 %). Muualle sijoittuneita opiskelijoita oli yhteensä 48 (3, %) ja 39 opiskelijasta (0,7 %) koulutuksen järjestäjillä ei ollut tietoa. Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta valmistui 392 opiskelijaa keväällä 202. Näistä opiskelijoista saman koulutuksen järjestäjän ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen, jonka valmistavan koulutuksen opiskelija oli suorittanut, sijoittui 90 (23,0 %), eri koulutuksen järjestäjän ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen sijoittui puolestaan 27 opiskelijaa (6,9 %). Opiskelijoista 7 (,8 %) sijoittui lukioon ja 2 (3, %) suorittamaan ammatti- tai erityisammattitutkintoa. Työpajaan tai muuhun vastaavaan sijoittui 7 opiskelijaa (,8 %), työharjoitteluun 9 opiskelijaa (4,8 %) ja työhön 27 opiskelijaa (6,9 %). Työttömänä oli opiskelijaa (2,8 %), muualle sijoittui yhteensä 80 opiskelijaa (20,4 %) ja 2 opiskelijasta (28,6 %) koulutuksen järjestäjillä ei ollut tietoa. Kotitalousopetuksesta valmistui 83 opiskelijaa keväällä 202. Saman koulutuksen järjestäjän, jonka valmistavan koulutuksen opiskelija suoritti, ammatilliseen tutkintotavoitteiseen koulutukseen sijoittui 32 opiskelijaa (38,6 %), eri koulutuksen järjestäjän puolestaan 9 opiskelijaa (0,8 %). Lukioon sijoittui opiskelija (,2 %), samoin suorittamaan ammatti- tai erityisammattitutkintoa. Työkeskukseen / suojatyöhön sijoittui 2 opiskelijaa (2,4 %), työharjoitteluun opiskelija (,2 %) ja 2 opiskelijoista oli työttömänä (2,4 %). Muualle sijoittuneita opiskelijoita oli yhteensä 6 (9,3 %) ja 9 opiskelijan jatkopoluista (22,9 %) koulutuksen järjestäjillä ei ollut tietoa. 2

22 Muualle sijoittuneet opiskelijat Koulutuksiin sijoittuneet opiskelijat Muut jatkopolut Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus Ammattistartti Kotitalousopetus Jatkaa samassa valmistavassa 4 23 koulutuksessa Jatkaa toisessa valmistavassa 4 koulutuksessa Kansanopisto / kansalaisopisto Oppisopimuskoulutus 0.luokka Talouskoulu Korkeakoulu 4 9 Aikuiskoulutus 3 Kotoutumiskoulutus 9 Ravitsemus- ja puhtaanapito tutuiksi koulutus 3 Työvoimakoulutus / työelämään valmentava koulutus 5 Lyhytkurssi 2 Hoitoala, valmentava Koulussa 32 Nuorisoluokka Ammattiopntoihin ohjaava kurssi Peruskoulun oppimäärää suorittamaan 3 Jatkaa suomen kielen opintoja Päivätoiminta 6 Sairaslomalla / sairaalahoidossa 2 Armeijassa Äitiys- ja vanhempainlomalla 6 Avioitui kotimaahansa Kotona 5 2 Välivuosi, ohjattu etsivälle nuorisotyölle Määräaikainen eläke ja jokin kuntoutuspaikka 7 Eläkkeellä Työllistymiseen tähtäävä hanke 2 Ulkomailla 2 Sijoittumispaikkaa ei mainittu Yhteensä Taulukko. Valmistavista koulutuksista valmistuneiden opiskelijoiden muut sijoittumispaikat 22

23 Ammattistartilta valmistuneista opiskelijoista muihin koulutuksiin sijoittui yhteensä 9 opiskelijaa. Heistä 4 jatkoi samassa valmistavassa koulutuksessa, 2 sijoittui kansanopistoon / kansalaisopistoon, oppisopimuskoulutukseen, talouskouluun ja opiskelija 0. luokalle. Muita opiskelijoiden jatkopolkuja olivat armeija (), sairasloma / sairaalahoito (2), äitiys- ja vanhempainloma (), avioituminen kotimaahan (), välivuosi (ohjattu etsivälle nuorisotyölle) () ja kotona oleminen (). Yhden muualle sijoittuneen opiskelijan sijoittumispaikkaa ei mainittu. Vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta valmistuneista opiskelijoista muihin koulutuksiin sijoittui yhteensä 27 opiskelijaa, joista 23 jatkoi samassa valmistavassa koulutuksessa, jatkoi eri valmistavassa koulutuksessa, 2 sijoittui kansanopistoon / kansalaisopistoon ja korkeakouluun. Muita opiskelijoiden sijoittumispaikkoja olivat päivätoiminta (6), sairasloma / sairaalahoito (), armeija (), kotona (5), määräaikainen eläke ja jokin kuntoutuspaikka (7), eläkkeellä () ja työllistymiseen tähtäävä hanke (2). Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta valmistuneista opiskelijoista 69 sijoittui muihin koulutuksiin. Opiskelijoista 3 sijoittui kansanopistoon / kansalaisopistoon, talouskouluun, 4 korkeakouluun, 3 aikuiskoulutukseen, 9 kotoutumiskoulutukseen, ravitsemus- ja puhtaanapito tutuiksi -koulutukseen, 5 työvoima- / työelämään valmentavaan koulutukseen, 2 lyhytkurssille, hoitoalalle valmentavaan koulutukseen, nuorisoluokalle, ammattiopintoihin ohjaavalle kurssille, 3 peruskoulun oppimäärää suorittamaan sekä suomen kielen opintoja jatkamaan. Lisäksi 32 opiskelijaa oli sijoittunut kouluun, mutta sijoittumispaikkaa ei ollut eritelty tarkemmin. Opiskelijoita oli myös äitiys- ja vanhempainlomalla (6), kotona (2), eläkkeellä () sekä ulkomailla (2). Kotitalousopetuksesta valmistuneista opiskelijoista sijoittui muihin koulutuksiin yhteensä 3 opiskelijaa, joista 9 sijoittui korkeakouluun ja 4 jatkaa toisessa valmistavassa koulutuksessa. Yhden opiskelijan sijoittumispaikkaa ei mainittu. 23

24 Koulutuksiin sijoittuneet opiskelijat yhteensä Koulutuksiin sijoittuneet opiskelijat Joista sijoittui ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen Ammattistartti 65 (88,9 %) 629 (96,6 %) Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus 252 (68,9 %) 22 (87,7 %) 205 (52,3 %) 7 (57, %) Kotitalousopetus 56 (67,4 %) 4 (73,2 %) Taulukko 2. Valmistavista koulutuksista valmistuneiden opiskelijoiden kokonaisjatkosijoittuminen koulutukseen Ammattistartilta valmistuneista opiskelijoista koulutuksiin sijoittui yhteensä 65 opiskelijaa (88,9 %). Näistä koulutuksiin sijoittuneista opiskelijoista 629 sijoittui ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen (96,6 % kaikista koulutuksiin sijoittuneista). Vammaisten valmentavasta ja kuntouttavasta opetuksesta ja ohjauksesta valmistuneista opiskelijoista koulutuksiin sijoittui yhteensä 252 opiskelijaa (68,9 %), joista 22 sijoittui ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen (87,7 % kaikista koulutuksiin sijoittuneista opiskelijoista). Kotitalousopetuksesta valmistuneista opiskelijoista koulutuksiin jatkoi 56 opiskelijaa (67,4 %), joista ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen sijoittui 4 opiskelijaa (73,2 % kaikista koulutuksiin sijoittuneista opiskelijoista). Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavasta koulutuksesta valmistuneista opiskelijoista koulutuksiin sijoittui yhteensä 205 opiskelijaa (52,3 %). Näiden opiskelijoiden joukosta ammatilliseen tutkintotavoitteiseen peruskoulutukseen sijoittui 7 opiskelijaa, mikä on 57, % kaikkien koulutuksiin sijoittuneiden määrästä. 24

25 4.3 Siirtymävaiheen tukeminen ja kehittäminen Koulutuksen järjestäjiltä kysyttiin, miten opiskelijoiden siirtymävaihetta tuetaan siirryttäessä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavista koulutuksista toisen asteen koulutukseen. Kyselylomakkeessa tiedusteltiin myös koulutuksen järjestäjien näkemyksiä siitä, miten tätä siirtymävaihetta voisi kehittää. Seuraavaksi esitellään kootut tulokset koulutuksen järjestäjien siitymävaiheen tukitoimista sekä ehdotukset siirtymävaiheen kehittämiseksi. Jatko-opintoihin siirtymisen tukeminen A V M K Koulutuksen painotus jatko-opintovalmiuksien kehittämisessä Kielitaidon parantaminen ja ammattisanaston 3 kartuttaminen Koulutuksen Perusopetuksen numeroiden korottaminen 2 aikainen tuki Harjoittelu mahdollisiin pääsykokeisiin Oman alan löytämisen tukeminen Tuki jatkokoulutukseen hakemisessa Tuki uuteen koulutukseen siirryttäessä Henkilökohtainen / ryhmämuotoinen ohjaus Itsetunnon vahvistaminen Koulutusmahdollisuuksista / ajankohtaisista asioista tiedottaminen 2 2 Tutustumiset / koulutuskokeilut eri aloille Realistinen kuva aloista ja hakuvaihtoehdoista 2 Opinto- / ammatinvalinnan ohjaus Vierailut eri oppilaitoksissa / tutustumispäivillä / messuilla Työharjoittelu / työssäoppiminen / työelämään tutustuminen Jatko-opintosuunnitelmat 3 Yhteishaku- / erillishakuprosessissa tukeminen Joustava haku 2 Opiskelupaikan etsinnässä auttaminen yhteishaun jälkeenkin 3 Opiskelijan kykyjen ja soveltuvuuden arviointi 2 Saattaen vaihto Yhteydenpito / yhteistyö huoltajien kanssa 2 5 Tiedonsiirto Opettaja- ja tukipalvelukontaktit 4 4 Moniammatillinen yhteistyö 2 4 Ammatilliseen koulutukseen integrointi Opintojen sujumisen seuranta Taulukko 3. Valmistavien koulutusten opiskelijoiden siirtymävaiheen tukeminen 25

26 Valmistavien koulutusten opiskelijoiden siirtymävaihetta tuettiin kaikissa koulutuksissa monin eri tavoin. Vastauksissa nousivat esille koulutuksen aikaisen tuen keinot, oman alan löytämisen tukeminen, tuki jatkokoulutukseen hakemisessa sekä tuki uuteen koulutukseen siirryttäessä. Seuraavaksi käydään läpi, mitä keinoja eri koulutuksissa käytetään opiskelijoiden siirtymävaiheen tukemisessa. Ammattistartin järjestäjien vastauksissa mainittiin useita koulutuksen aikaisia tukitoimia. Ammattistartin painotus on jatko-opintovalmiuksien kehittämisessä, mikä mainittiin 3 vastauksessa. Muita koulutuksen aikaisia tukitoimia olivat perusopetuksen numeroiden korottaminen (2), pääsykokeisiin harjoittelu (), henkilökohtainen / ryhmämuotoinen ohjaus (2) sekä itsetunnon vahvistaminen (). Oman alan löytämistä edistävistä tukitoimista tärkeimpinä nähtiin tutustumiset / koulutuskokeilut eri aloille (6) sekä opinto- / ammatinvalinnanohjaus (4). Muita oman alan löytämistä edistäviä tukitoimia olivat realistisen kuvan luominen aloista ja hakuvaihtoehdoista (2), vierailut eri oppilaitoksissa / tutustumispäivillä / messuilla (3), työharjoittelu / työssäoppiminen / työelämään tutustuminen (2) sekä jatko-opintosuunnitelmien tekeminen (). Jatkokoulutukseen hakemista tuettiin ammattistartilla tukemalla yhteishaku- / erillishakuprosessia (4), joustavan haun avulla (2) sekä auttamalla opiskelupaikan etsinnässä yhteishaun jälkeenkin (3). Uuteen koulutukseen siirryttäessä tärkeimpinä tukitoimina nähtiin tiedonsiirto (8) ja saattaen vaihto (7). Muita tukitoimia olivat yhteydenpito / yhteistyö huoltajien kanssa (2), opettaja- ja tukipalvelukontaktit (4) sekä moniammatillinen yhteistyö (2). Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen järjestäjät mainitsivat useita koulutuksen aikaisia siirtymävaiheen tukitoimia. Tärkeimpinä nähtiin koulutuksen painotus jatkoopintovalmiuksien kehittämisessä (6) sekä henkilökohtainen / ryhmämuotoinen ohjaus (7). Lisäksi yhdessä vastauksessa mainittiin perusopetuksen numeroiden korottaminen. Oman alan löytämistä koskevia tukitoimia esiintyi myös useissa vastauksissa. Näitä olivat tutustumiset / koulutuskokeilut (0), vierailut eri oppilaitoksissa / tutustumispäivillä / messuilla (5), työharjoittelu / työssäoppiminen / työelämään tutustuminen (4), opinto- / ammatinvalinnan ohjaus (3), jatkoopintosuunitelmat (3), koulutusmahdollisuuksista / ajankohtaisista asioista tiedottaminen (2) sekä realistisen kuvan luominen aloista ja hakuvaihtoehdoista (). Jatkokoulutukseen hakemista tuettiin arvioimalla opiskelijoiden kykyä ja soveltuvuutta (2), tukemalla yhteishaku- / erillishakuprosessia (2) sekä auttamalla opiskelupaikan etsinnässä yhteishaun jälkeenkin (). Uuteen koulutukseen siirtymistä tuettiin tiedonsiirrolla (7), yhteydenpidolla / yhteistyöllä huoltajien kanssa (5), saattaen 26

27 vaihdon avulla (4), opettaja- ja tukipalvelukontakteilla (4) sekä moniammatillisen yhteistyön avulla (4). Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen järjestäjät tukivat opiskelijoiden siirtymävaihetta koulutuksen aikana henkilökohtaisella / ryhmämuotoisella ohjauksella (5), painottamalla koulutuksessa jatko-opintovalmiuksien kehittämistä (4) sekä tukemalla kielitaidon parantumista ja ammattisanaston kartuttamista (3). Oman alan löytämistä tuettiin useiden eri keinojen avulla, joista eniten mainintoja saivat tutustumiset / koulutuskokeilut eri aloille (6), työharjoittelu / työssäoppiminen / työelämään tutustuminen (5) sekä vierailut eri oppilaitoksissa / tutustumispäivillä / messuilla (4). Muita oman alan löytämisen tukikeinoja olivat opinto- / ammatinvalinnan ohjaus (3), koulutusmahdollisuuksista / ajankohtaisista asioista tiedottaminen (2), realistinen kuva aloista ja hakuvaihtoehdoista () sekä jatko-opintosuunnitelmat (). Jatkokoulutukseen hakemista tuettiin yhteishaku- / erillishakuprosessia tukemalla (6) sekä auttamalla opiskelupaikan etsinnässä yhteishaun jälkeenkin (). Uuteen koulutukseen siirtymisen tukitoimina käytettiin tiedonsiirtoa (3), saattaen vaihtoa (2), yhteydenpitoa / yhteistyötä huoltajien kanssa (), moniammatillista yhteistyötä (), integrointia ammatilliseen koulutukseen () sekä opintojen sujumisen seurantaa (). Kotitalousopetuksen järjestäjät kuvasivat vastauksissaan ainoastaan oman alan löytämisen tukemista siirtymävaiheessa. Mainittuja tukitoimenpiteitä olivat tutustumiset / koulutuskokeilut eri aloille (2), opinto- / ammatinvalinnanohjaus (2), vierailut eri oppilaitoksissa / tutustumispäivillä / messuilla (2) sekä jatko-opintosuunnitelmat (). Kyselyssä tiedusteltiin myös koulutuksen järjestäjien ajatuksia siitä, miten siirtymävaihetta toisen asteen koulutukseen voisi kehittää. Kehittämisehdotukset luokiteltiin vastauksien perusteella esiin nousseisiin teemoihin, joita löytyi yhteensä 6. Teemoja olivat valmistavan koulutuksen aikaisen tuen kehittäminen, nivelvaiheen tuen kehittäminen, yhteistyön kehittäminen, ammattioppilaitostem kehittäminen, syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen sekä seurannan kehittäminen. Seuraavaksi esitellään, millaisia kehittämisehdotuksia eri teemat sisältävät. Osa vastauksista koski yleisesti valmistavia koulutuksia ja osa puolestaan tiettyä valmistavaa koulutusta, joten vastaukset on myös jaoteltu tämän mukaisesti. 27